JÄTEHUOLTOALAN RISKIPROFIILI. Eero Priha Markku Linnainmaa Anja Saalo. TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOALAN RISKIPROFIILI Eero Priha Markku Linnainmaa Anja Saalo TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JÄTTEENKÄSITTELYMENETELMÄT TYÖTAPATURMAT JÄTEHUOLLOSSA Tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE Biologiset tekijät Kemialliset tekijät ja hajuhaitat Melu Pilaantuneen maa-aineksen käsittely Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely AMMATTITAUDIT AMMATTI JA ELINIKÄ SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET TYÖTERVEYSHUOLTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA VIITTEET... 17

3 2 1 JOHDANTO Tämä selvitys koskee seuraavia toimialoja (Toimialaluokitus 2002, Tilastokeskus). Kierrätys (TOL 37): Toimialaan luetaan romumetallin kierrätys ja muiden materiaalien, kuten muovin, kumin, kemikaalien ja lasin kierrätys ja uudelleenkäyttö. Ympäristönhuolto (TOL 90): Toimiala käsittää varsinaisen jätehuollon. Siihen kuuluvat mm. kotitalousjätteen keräily ja käsittely, jäteveden ja lietteen käsittely, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus, öljy- ja kemikaalivahinkojen puhdistus. Tähän luokkaan kuuluu myös muita tehtäviä, kuten katujen puhtaanapito ja lumenluonti. Em. toimialoista käytetään tässä yhteydessä nimitystä jätehuoltosektori. Jätehuoltosektori on paljon muuttunut sitten 1980-luvun. Kunnallisesta toiminnasta on siirrytty jätehuoltoyhtiöihin, joiden toiminta kattaa usean kunnan alueen. Kaatopaikkojen lukumäärä on vähentynyt paljon ja Suomeen jäänee lopulta alle 100 kaatopaikkaa tai jätteenkäsittelykeskusta. EU:n jätelainsäädäntö on vaikuttanut huomattavasti alan muutokseen ja kaatopaikkojen määriin. Jätemäärät eivät kuitenkaan ole vähentyneet ja tässä mielessä jätepolitiikka on onnistunut huonosti. Parhaillaan jätelainsäädäntöä ollaan arvioimassa uudelleen sekä EU:n tasolla että Suomessa. Jätemäärät Suomessa Suomessa tuotettiin lähes 66 miljoonaa tonnia jätettä vuonna 2004 (taulukko 1). Taulukko 1. Suomessa tuotetut jätemäärät vuonna 2004 Tuotettu jätemäärä (1000 tonnia) Maatalous, metsätalous, kalastus 857 Kaivokset ja louhokset Valmistava teollisuus Energian tuotanto Rakennus Palvelut Kotitaloudet Yhteensä Lähde: Finland s Natural Resources and the Environment 2006 URL:

4 3 Tulevaisuuden jätepolitiikka Jätehuollossa tulee lähivuosina korostumaan jätteen uudelleenkäyttö (kierrätys) ja jätteenpoltto energialähteenä (Suomen ympäristökeskus, Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2007). Suomen hallitus on hyväksynyt em. puitesuunnitelman keväällä Kuva 1. Ennakoitu ja tavoiteltu muutos jätteiden synnyssä, kierrätyksessä ja energiakäytössä vuoteen 2016 mennessä Työvoima Toimialoilla (TOL 37+90) työskentelee nykyisin lähes henkeä ja työvoima on kasvanut selvästi viime vuosina (taulukko 2). Työvoimasta on noin 80 % miehiä. Suurin osa henkilökunnasta työskentelee alle 50 hengen yrityksissä, huomattava osa myös alle 10 hengen työpaikoilla. Yli 50 hengen työpaikat ovat harvinaisia alalla. Huomattavaa on, että Suomessa toimialoilla 37 ja 90 ulkomaisen työvoiman osuus on pieni toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Taulukko 2. Työlliset toimialoilla kierrätys (37) ja ympäristönhuolto (90) (Lähde: Työolot Suomessa tietokanta, 2009) Vuosi Kierrätys TOL 37 Ympäristönhuolto TOL 90 Yhteensä

5 4 Tyypillisiä ympäristöhuoltoalan ammatteja ovat (Ammattinetti): jäteasemanhoitaja jäteautonkuljettaja jäteneuvoja kaatopaikanhoitaja puhdistamonhoitaja ympäristöinsinööri ympäristönsuojelun suunnittelija ympäristönsuojelun tarkastaja ympäristötyöntekijä. 2 JÄTTEENKÄSITTELYMENETELMÄT Tärkeimmät menetelmät jätteen käsittelyssä ovat nykyisin: Kierrätys Materiaalien ja aineiden talteenotto käytetyistä tuotteista. Tätä menetelmää käytetään erityisesti metallijätteelle ja -romulle, lasijätteelle, muovijätteelle ja kemikaaleille. Kompostointi Aerobinen biologinen hajoamisprosessi, jota voidaan käyttää orgaaniselle jätteelle. Kompostointi voidaan tehdä avoimissa tiloissa (aumakompostointi) tai suljetuissa tiloissa (rumpukompostointi). Tuotteena saatavaa multaa voidaan käyttää mm. puistoissa ja pelloilla. Puhdistamolietteen käsittely Jäteveden puhdistus tuottaa vesipitoista lietettä, jota voidaan käsitellä mm. kompostoimalla tai loppusijoittamalla se kaatopaikalle. Jätteen poltto Orgaanista jätettä voidaan polttaa ja käyttää sitä energialähteenä. Poltettava jäte voi olla syntypaikkalajiteltua, REF-jätettä tai sekajätettä. Kaatopaikkasijoitus Jos jätteelle ei löydetä muuta käyttöä, joudutaan se sijoittamaan kaatopaikalle. Kaatopaikalla jäte voidaan haudata penkkaan ja tarvittaessa stabiloida sementillä tai bitumilla. Kaatopaikalta tuleva vesi johdetaan nykyisin yleensä puhdistamolle.

6 5 Biokaasun tuotanto Orgaanisesta jätteestä voidaan tuottaa anaerobisissa olosuhteissa mädättämällä metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena. Suomessa toimi vuoden 2008 lopussa kaupunkien jätevedenpuhdistamoilla 15 biokaasureaktorilaitosta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti kolmessa eri laitoksessa, joista yhdessä käsiteltiin puunjalostuksen ja kahdessa elintarviketeollisuuden jätevesiä (Kuittinen & Huttunen, Suomen biokaasulaitosrekisteri, 2008). Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli toiminnassa 8 paikkakunnalla. Kiinteitä yhdyskuntajätteitä käsiteltiin Stormossenin, Biovakan sekä Laihian biokaasulaitoksilla. Vuonna 2008 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua kyselyissä saatujen tietojen mukaan 29,9 milj. m³. Ylijäämäpolttoon biokaasua kului 3,7 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana sekä mekaanisena energiana yhteensä 141 GWh. Vuonna 2008 biokaasua kerättiin talteen 33 kaatopaikkalaitokselta yhteensä 112,2 milj. m³. Biokaasua tuotettiin 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, myös kaasun suhteellinen hyötykäyttö oli hienoisessa nousussa viimevuotisesta. Pumpatusta biokaasusta 75,8 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Kuva 2. Biovakka Oy:n biokaasureaktori, Vehmaa 3 TYÖTAPATURMAT JÄTEHUOLLOSSA 3.1 Tapaturmatilanne Työtapaturmia on tapahtunut ympäristönhuollossa (TOL 90) toimialojen keskiarvoa enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Sen sijaan kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut teollisuudenkin keskiarvoa enemmän, erityisesti toimialalla kierrätys (TOL 37). Seuraavassa taulukossa 3 on kuvattu vähintään neljän päivän sairauspoissaoloon johtaneet työtapaturmat. Ympäristönhuollossa on havaittavissa laskeva trendi tapaturmasuhteessa, kun taas kierrätyksessä tilanne on pysynyt melko samana.

7 6 Jätehuollossa sattuu keskimääräistä enemmän litistymisiä, nyrjähdyksiä, ruhjeita, haavoja, venähdyksiä ja murtumia. Taulukko 3. Tapaturmat toimialoilla kierrätys ja ympäristönhuolto vuosina Toimiala TOL 37/ Kierrätys Tapaturmasuhde/ työntekijää TOL Ympäristönhuolto Tapaturmasuhde/ 1000 työntekijää Työtapaturma - trendit tapaturmasuhde TOL 37 TOL vuosi Kuva 3. Tapaturmasuhteen (tapaturmia/1000 työntekijää) muutokset vuosina Lähteet:

8 7 3.2 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Erityisesti materiaalien kierrätyksessä, mutta myös ympäristöhuollossa on kuolemaan johtaneita tapaturmia enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin (taulukko 4. ja kuva 4). Tämä on siinä mielessä yllättävää, että ilmoitettuja tapaturmia on teollisuuden keskiarvoa vähemmän. Taulukko 4. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat (tapaturmasuhde/ työntekijää) vuosina Toimiala/sektori Tapaturmasuhde (/ työntekijää) Kierrätys -TOL 37 9,7 Ympäristönhuolto -TOL 90 6,1 Teollisuus 1,8 Kaikki toimialat 2,0 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TVL:n sivuilta löytyy kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tiedot (TOT-raportit). Tapaukset tutkitaan tarkkaan, jotta saataisiin selville tapaturmaan johtaneet tekijät ja uudet, vastaavat tapaturmat ehkäistyä. Sama idea on "läheltä piti" -tapausten kirjaamisessa: niiden avulla voi löytyä selkeä työturvallisuutta heikentävä asia, joka tulee viipymättä korjata. Ohessa selostuksia jätehuoltoalalla sattuneista työkuolemista: TOT 18/07 Projekti-insinööri kuoli VOC-käsittelylaitoksen liuotinpolttimen kattilan räjähdyksessä Rakenteilla olleen VOC-käsittelylaitoksen toimintaa testattiin ennen sen käyttöönottoa. Päästömittausjakson lopussa huomattiin, että putkistoon oli jäänyt liuotinta, joka päätettiin puhaltaa jo sammutettuun mutta kuumaan tulipesään. Kattila räjähti liuottimen höyrystyttyä. Polttoa seurannut projekti-insinööri kuoli välittömästi. TOT 7/07 Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan jätepuristimeen. Jostakin syystä NN putosi lastauslaiturilta puristimeen. TOT 3/01 Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon perässä olevaan pakkaajaan kontissa olleet pahvijätteet tarttuivat kiinni, eikä kontti tyhjentynyt kokonaan. Autonkuljettaja ja apumiehenä toiminut työntekijä repivät käsin pahveja kontista sen ollessa pystyasennossa. Kontti kallistui äkillisesti eteenpäin sillä seurauksella, että kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan rakenteiden väliin ja menehtyi.

9 8 TOT 1/02 Jäteaseman hoitaja puristui siirtokuormauspuristimeen 59-vuotias jäteaseman hoitaja NN oli vaihtamassa siirtokuormauskonttia työvuoronsa päätteeksi. Ennen vaihtoa NN käynnisti jätepuristimen tarkoituksenaan tarkistaa säiliön täyttöaste ja tarvittaessa tiivistää jätemassa tiukemmin vaihdettavassa säiliössä. Tämän jälkeen NN oli jostain syystä pudonnut puristimeen, josta puristimen mäntä oli puristanut hänet jätteiden mukana säiliöön. TOT 31/98 Jätteenkäsittelyaseman työnjohtaja löydettiin hihnakuljettimen rakenteisiin puristuneena käden jäätyä hihnan ja telan väliin Jätteenkäsittelyaseman työnjohtaja oli mennyt hihnakuljettimen pääterummulle poistaakseen sen alle kertynyttä jätettä. Hihnakuljettimella työskennellyt henkilö oli kuullut avunhuutoa ja pysäytti kuljettimen. Työnjohtaja löytyi kuoliaaksi puristuneena, kun käsi oli jäänyt rummun ja hihnan väliseen suojaamattomaan nieluun. TOT 23/94 Levyseppä sai vakavia palovammoja teräsromun paloittelun yhteydessä Hitsaaja sai teräsrakenteiden purkutyössä polttoleikkaamalla palovammoja, menehtyi kahden viikon kuluttua. 4 ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE 4.1 Biologiset tekijät Jätehuoltoon liittyy moninaisia terveysriskejä, joita tässä raportissa käsitellään tarkemmin (Rushton, 2003; Impiö ym. 2003, Tolvanen ym. 2004, Tolvanen 2005a,b,c). Jäte saattaa sisältää useita tautia aiheuttavia, allergisoivia tai myrkyllisiä mikrobeja, kuten bakteereja, viruksia, sieniä ja loiseläinten kystiä ja munia. Jäte muodostaa suotuisan kasvu- ja lisääntymisalustan mikrobeille sisältämiensä ravinteiden ja kosteuden ansiosta. Jätteen koostumus, säilytyslämpötila, ikä, jätteen ja ilman kosteus sekä hapen määrä vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja millaisia mikrobeja jätteissä esiintyy ja missä määrin ne kykenevät lisääntymään. Erityisesti kotitalousjäte, jossa on biojätettä seassa, sisältää runsaasti mikrobeja. Jätteenkäsittelyssä esiintyville biologisille tekijöille voidaan altistua joutumalla suoraan kosketukseen jätteen kanssa tai ilmassa leijuvien mikrobien ja niiden osasten, endotoksiinien kanssa. Valtioneuvoston päätös (1155/93) koskee työntekijöiden suojelemista biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Biologiselle tekijälle altistumisen mahdollisuus on selvitettävä mm. jätteenkäsittelylaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa. Jätteenlajittelussa syntyy runsaasti työtilan epäpuhtauksia eri käsittelyvaiheissa, joissa jätettä muokataan mekaanisesti. Jätteen orgaaninen aines toimii kasvupaikkana mikrobeille. Jätteen käsittelyyn liittyy mikrobiologisia riskejä. Riskit ovat suurempia, jos jätettä käsitellään sisällä. Muun muassa kierrätyspolttoaineen (REF-polttoaineen) valmistukseen voi liittyä merkittävää altistumista bakteereille ja gram-negatiivisten bakteerien soluseinämien sisältäville endotoksiineille. Kaatopaikoilla eläimet (lokit, naakat ja varikset ym. linnut) voivat levittää tauteja. REF-polttoaineen käsittelyssä voidaan altistua suurillekin endotoksiinipitoisuuksille (Rantio ym. 2003; Tolvanen 2004, Tolvanen ym a,b ja c). Jyväskylässä

10 9 tehdyssä rumpukompostointilaitosta koskevassa tutkimuksessa ilman endotoksiinipitoisuudet ylittivät yleisesti Alankomaiden raja-arvoehdotuksen 200 EU (endotoksiiniyksikköä)/m 3, joka vastaa pitoisuutta noin 18 ng/m 3 Vastaanottohallissa mikrobien kokonaispitoisuus oli keskimäärin 21,8 miljoonaa pcs /m 3 (partikkelia kuutiometrissä ilmaa), rumpukompostointihallissa 13,9 miljoonaa pcs/m 3 ja valvontahuoneessa 1,4 miljoonaa pcs/m 3 (Tolvanen 2005). Pölypitoisuuksien keskiarvo olivat tällöin 0,6 0,7 mg/m 3. BS 8800 riskimatriisin perusteella yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyy yleensä vähäinen riski, jolloin vain seurantaa tarvitaan. Riski johtuu lähinnä mahdollisista biologisista tekijöistä. Tämän lisäksi kuitenkin mahdolliset mekaaniset tapaturmariskit tulee arvioida ja hallita. Kompostoinnissa muodostuva haju on pahimmillaan pistävän voimakas. Merkittävimmät pahaa hajua aiheuttavat yhdisteet ovat orgaanisia happoja: etikkahappo "etikanhaju", propaanihappo "kanankakan haju", butaanihappo "härski, ns. aumanhaju", pentaanihappo "paha oksennuksen haju" ja heksaanihappo "paha pilaantuneen haju". Kompostointiprosessissa voidaan eritellä seuraavat vaiheet: 1) Mesofiilinen vaihe; mesofiiliset bakteerit vallitsevat, lämpötila C. 2) Termofiilinen vaihe; lämpötila nousee, kompostiin ilmestyy termofiilisten bakteerien, sienten ja sädesienten populaatioita. 3) Jäähtymisvaihe; lämpötila laskee, termofiiliset bakteerit kuolevat. Vain sädesienet ja itiölliset bakteerit jatkavat toimintaansa. 4) Kypsymisvaihe; hiilen ja hapen vähetessä lämpötila alkaa laskea, sädesienet vallitsevat. 4.2 Kemialliset tekijät ja hajuhaitat Erilaisille kemiallisille tekijöille voidaan altistua erityisesti ongelmajätteitä kerättäessä, lajiteltaessa ja käsiteltäessä. Tällöin voidaan altistua mm. seuraaville: elohopealle rikkoutuneiden loisteputkien ja energiansäästölamppujen johdosta asbestille käsiteltäessä pölyävää asbestijätettä (esim. Minerit-levy) liuottimille liuotin-, maali-, valokuvakehite- ja torjunta-ainejätteitä käsiteltäessä syövyttäville hapoille ja emäksille niitä sisältäviä jätteitä käsiteltäessä sähkö- ja elektroniikkaromua käsiteltäessä erityisesti lyijylle ja muille raskasmetalleille arseenille, kromille ja kuparille suolakyllästettyä puutavaraa käsiteltäessä pilaantuneen maaperän kunnostuksessa mm. raskasmetalleille, PCB:lle ja dioksiineille sekä bentseenille (moottoribensiini) metaanille, rikkivedylle ja hiilidioksidille kaatopaikkakaasujen vuoksi. Kompostointiin liittyy usein hajuongelmia. Hajujen aiheuttama suora terveysriski on vähäinen. Kompostointityöntekijöiltä otetuissa nenälavaationäytteissä on tanskalaisen tutkimuksen mukaan havaittu tulehdussolujen ja välittäjäaineiden tason nousua, mikä viittaa lievään ylempien hengitysteiden tulehdusreaktioon. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että mikro-organismipitoisuudet voivat kompostin käännön aikana kohota tasolle,

11 10 josta aiheutuu hengitystieoireita ja -sairauksia. Yhteenvetona voidaan arvioida, että mikrobialtistuminen voi mahdollisesti aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, jolloin riski on kohtalainen tai vähäinen (BS 8800 mukaisen luokittelun mukaan). Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Jätehuoltoalalla altistutaan joissakin tehtävissä myös syöpää aiheuttaville aineille. Ympäristönhuollossa (TOL=90) ilmoitettiin yhteensä 215 henkilöä ASA-rekisteriin vuonna 2007 (ASA 2007). Tämä oli noin 2 % alan työvoimasta. Eniten altistuttiin nikkelille, kromi- VI-yhdisteille, arseenille, kadmiumille, PCB:lle ja maaöljyekstrakteille. Sen sijaan esim. asbestille altistuvaksi ilmoitettiin vain yksi henkilö. Kromi- ja nikkelialtistuminen liittyy mahdollisesti hitsaukseen ja arseeni pilaantuneen maaperän puhdistukseen sekä CCA-kyllästetyn puutavaran käsittelyyn. Toimialalta kierrätys (TOL 37) ei ilmoitettu yhtään henkilöä ASA-rekisteriin vuonna Yhdyskuntajätteen keräilyssä ja kaatopaikoilla voidaan altistua dieselpakokaasuille, jotka voivat jossain määrin lisätä keuhkosyöpäriskiä (IARC:n luokitus 2A). Dieselpakokaasut eivät kuitenkaan kuulu Suomen ASA-aineluetteloon. 4.3 Melu Melu koetaan ongelmana osassa jätehuollon työtehtäviä. Melu on myös aiheuttanut 25 ammattitautia vuosina Melutaso voi olla suuri erityisesti suljetuissa sisätiloissa ylittäen yleisesti 85 db(a). Jätteenkäsittelylaitoksissa melutaso ylittää joissakin kohteissa 85 db toiminta-arvon ja monessa kohteessa valtioneuvoston meluasetuksen (85/2006) alemman toiminta-arvon 80 db(a). Seuraavassa taulukossa 5 on esitetty mittaustuloksia eri kohteista. Taulukko 5. Melutaso (L Aeq ), meluannos (L AEP,d ) ja maksimaalinen äänitaso eri jätteenkäsittelylaitoksissa (Tolvanen & Hänninen, 2000, Jätehuollon aihesivut, Työterveyslaitos). Tutkimuskohde L Aeq, db(a) Rumpukompostointilaitos I - rumpukompostointihalli - pesuri - varasto Lietteen kompostointihalli - konehalli - seulontahuone - kaatopaikkakaasun käsittelyhuone Kotitalousjätteen käsittelyhalli - metallin erottimen luona - seula - paalauskoneen lähellä - sosiaalinen tila/kahvihuone Rumpukompostointihalli - jätteen vastaanotto ja rummun täyttö - tekninen tila - jälkikompostointihalli - valvomo 82,5 72,3 62,9 61,4 87,5 88,4 77,6 82,5 78,3 44,8 83,7 85,4 77,3 80,8 L AEP,d, db(a) 82, ,6 61,2 87,3 88,1 77,3 84,9 78,1 44,5 83,4 85, ,6 L AFmax, db(a) 103,5 77,3 74,2 75,5 89,4 89,7 87, , ,8 83,2 88,1

12 11 Tutkimuskohde L Aeq, db(a) Jätteen käsittelylaitos - jätteen esikäsittely ja murskaus (3 h 20 min) (3 h 16 min) - bioreaktori - kuivaaja Jätteenpolttolaitos - polttohalli, ylätaso - jätebunkkeri 71,4 75,7 77,1 86,3 85,5 75,6 L AEP,d, db(a) 71,1 75,4 76, ,2 75,3 L AFmax, db(a) 82,3 94,2 82,8 88,1 88,2 87,8 4.4 Pilaantuneen maa-aineksen käsittely Suomessa on kunnostettu viime vuosina runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Mahdollisia kunnostuksia kaipaavia kohteita on arvioitu olevan jopa lähes ja vuosittain on kunnostettu noin 300 kohdetta. Useimmat kunnostuskohteet ovat olleet melko pieniä. Tavallisimmat kohteet ja haitta-aineet on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Yleisimmät pilaantuneet maa-aluetyypit ja niiden tyypillisiä altisteita (Priha ym ja 2004, Ympäristöministeriö 2006) Kunnostustyyppi Pilaava tekijä Altisteet Ampumaradat haulit, hylsyt, luodit lyijy, pöly (antimoni, PAH) Huolto- ja jakeluasemat moottoribensiini, diesel- ja moottoriöljy hiilivedyt, aromaatit (BTEX), oksykenaatit (MTBE, TAME) Kemialliset pesulat klooratut liuottimet trikloorieteeni, tetrakloorieteeni Kyllästämöt, sahat CCA-suolakylläste kreosoottikylläste KY 5-sinistymisenestoaine arseeni, kromi(vi), kupari polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) kloorifenolit, dioksiinit, furaanit Metalliteollisuus Korjaamot, maalaamot, romuttamot Ratapihat, satamat Vanhat kaatopaikat kuonat, metallijäte, pintakäsittelyaineet moottori/koneöljyt, maalit/lakat, liimat, ohenteet, romumetallit teollisuuskemikaalit, öljytuotteet kaatopaikkakaasut yhdyskuntajäte ongelmajäte raskasmetallit, PAH-yhdisteet liuottimet, hapot, emäkset liuotinaineet, raskasmetallit, öljyt, PCB mm. öljyt, liuottimet metaani, rikkivety, hiilidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet erilaiset teollisuuskemikaalit raskasmetallit, PCB, syanidit

13 12 Yleisimpiä kunnostusmenetelmiä ovat: massanvaihto (pilaantuneen maan vaihtaminen puhtaaseen) huokosilmakäsittely (haihtuvien hiilivetyjen poistaminen huokosilmaimun tai puhalluksen avulla) saastuneen maan stabilointi (saastuneen maan kiinteytys ja haitta-aineen sitominen) Haitta-aineille voidaan altistua sekä alueen tutkimisen että varsinaisen kunnostuksen aikana. Haihtuvat aineet, kuten moottoribensiini ja muut haihtuvat hiilivedyt muodostavat merkittävän riskin haihtuvuutensa ja herkän syttyvyytensä vuoksi. Altistuminen voi olla merkittävää myös muille aineille, kuten kreosootille (PAH-yhdisteet) ja arseenille. Pilaantuneen maaperän kunnostuksessa on todettu vain vähän ammattitauteja. Osin tämä johtuu keskimääräistä paremmista turvallisuusasiakirjoista ja suunnitelmista. Toimialalla, varsinkin konsulttitoimistossa työskentelee paljon naisia, jotka ovat vielä melko nuoria. Raskaana olevat naiset eivät saisi altistua merkittävässä määrin haitta-aineille ja karsinogeeneille altistuminen tulisi olla nollatasoa. Pääsääntöisesti käytetään kriteerinä 10 prosenttia aineen HTP-arvosta. Biomonitorointinäytteiden (veri, virtsa) avulla voidaan arvioida saastuneilla alueilla pitkäaikaisesti työskentelevien altistumista. Sopivia biomonitorointimenetelmiä on olemassa mm. lyijylle ja muille raskasmetalleille, arseenille, PAH-yhdistelle ja PCB:lle (Työterveyslaitos 2009). Pilaantuneen maan tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas on uusittu ja julkaistu vuonna 2006 (Ympäristöministeriö 2006). Opas sisältää seikkaperäisiä ohjeita ko. toimialaan ja työtehtäviin liittyen. 4.5 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ovat jätteet, joissa on sähköisiä toimintoja tai jotka sisältävät varsinaista elektroniikkaa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet koostuvat mm. painetuista ja kalustetuista piirilevyistä, johtimista, johdoista, kaapeleista, palosuojatuista muoveista, elohopeakytkimistä, näyttölaitteista (katodiputket, nestekidenäytöt), akuista, paristoista, lampuista, muistilevyistä, kondensaattoreista, vastuksista, releistä, antureista ja liittimistä. SER:n painosta 10 % on vaarallisia aineita ja romun muoviosat sisältävät 20 % PVC:tä. Elektroniikkaromun käsittely on osittain ongelmajätteen käsittelyä. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely sisältää yleensä romun vastaanoton, laitteiden purkamisen, metallin, lasin ja muovin toimittamisen hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen sekä haitallisten aineiden (mm. lyijy, elohopea, kadmium, kuudenarvoinen kromi), akkujen ja kondensaattoreiden toimittamisen ongelmajätekäsittelyyn. Tietoturvalaitteista tuhotaan tiedot tarvittaessa tarkoitukseen suunnitelluilla ohjelmilla. Pakkausjätteet, kaapelit, johtimet, piirikortit ja muoviosat murskataan, erotellaan mekaanisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön.

14 13 Sähkö- ja elektroniikkaromua käsittelevät yritykset voivat olla sosiaalisin perustein työllistäviä yrityksiä tai monialaisia palvelukokonaisuuksien tarjoajia. Käsityön osuus voi olla merkittävää sosiaalisin perustein työllistävissä yrityksissä ja niissä laitoksissa, joissa SER:n käsittely kuuluu osana laitoksen toimintaan. Vastaavasti suuremmissa laitoksissa käsittely voi olla pitkälle automatisoitua. SER-romun käsittelyyn liittyviä työsuojeluriskejä on käsitelty tarkemmin STM:n raportissa (Priha ym. 2006). Työterveyslaitokselta on valmistumassa uusi alaan liittyvä tutkimus (KEMSERAT). Alustavien tulosten mukaan altistuminen voi olla merkittävää mm. raskasmetalleille, erityisesti lyijylle. Samoin työntekijät voivat altistua muille raskasmetalleille kuten elohopealle (loisteputket ja litteät näytöt), bromatuille palonestoaineille ja ftalaateille. 5 AMMATTITAUDIT Yleisimpiä ammattitaudin aiheuttajia ovat olleet melu- ja toistotyö. Jätehuollossa jätteiden sisältämät mikrobit voivat aiheuttaa terveyshaittoja, mutta niiden aiheuttamia ammattitauteja on kuitenkin tilastoitu melko vähän. Vuosina diagnostisoitiin yhdeksän hengitystieallergiaa ympäristönhuollossa. Näistä viisi aiheutui erilaisista kemiallisista tekijöistä (isosyanaatit, muut kemialliset tekijät). Biologisten tekijöiden (limoviikuna, varastopunkit, homesienet) aiheuttamiksi katsottuja hengityselinten ammattitauteja oli neljä. Luku on kuitenkin melko pieni ottaen huomioon mahdollisen altistumisen bioaerosoleille. Toimialoilla 37 ja 90 todettiin vain yksi homesienien aiheuttama allerginen alveoliitti (homepölykeuhko) vuosina Infektioiden aiheuttajina oli mainittu mm. Puumala-virus, limoviikuna ja koristekasvit. Lisäksi myös yksi salmonellatartunta oli korvattu ammattitautina. Vain yksi tärinätauti diagnostisoitiin ammattitautina vuosina Ihotauteja aiheuttivat lähinnä erilaiset kemialliset tekijät, kuten kromi-vi-yhdisteet, nikkeli, kumit, pesuaineet ja formaldehydi. Rasitussairauksista yleisimpiä olivat erilaiset jännetupentulehdukset ja tenniskyynärpäät. Taulukko 7. Todetut ammattitaudit tautiryhmittäin jätehuollossa (TOL 37, 90) vuosina TOL Rasitussairaudet Melu - Asbestisairaudet Hengitystie allergiat Ihotaudit Muut Yhteensä Asbestin aiheuttamista ammattitaudeista seitsemän oli keuhkojen asbestiplakkeja ja yksi keuhkosyöpä.

15 14 6 AMMATTI JA ELINIKÄ Jätehuoltoalan ammatit eivät korostu erityisesti missään kohdin vertailtaessa työntekijöiden elinikää ja syöpäsairastavuutta (Pensola ym. 2004, Pukkala ym. 2009). Lymfooman kohdalla on mainittu mahdollisena riskitekijänä jätehuoltoala. Se, että jätehuoltosektorin ammatit eivät näy näissä vertailuissa, johtuu osin siitä, että ammattinimikkeet ovat melko uusia ja niissä työskentelevien määrä on melko pieni. 7 SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Sairauspoissaoloista jätehuollossa ei ole valtakunnanlaajuista tietoa. Samoin työkyvyttömyyseläkkeistä ei ole valtakunnallista tietoa valmiina 2000-luvulta. 8 TYÖTERVEYSHUOLTO Jätehuoltoyhtiöiden työntekijät ovat melko hyvin työterveyshuollon piirissä. Sen sijaan erilaiset kaatopaikoilla ja pilaantuneen maan kunnostustyömailla toimivat aliurakoitsijat ovat usein työterveyshuollon ulkopuolella. Työnantajan järjestämisvelvolliseen eli ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat: työpaikkaselvitykset toimenpide-ehdotuksineen terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen ja seuranta työpaikan ensiapuvalmiuden arviointi vajaakuntoisten työssä selviytymisen seuranta kuntoutukseen ohjaaminen. Tämän lisäksi työnantaja voi tarjota työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveydenhoitopalveluita. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät yhdessä työterveyshuollosta kirjallisen sopimuksen ja toimintasuunnitelman. Työnantajalla on oikeus saada terveyshuollon kustannuksista korvausta Kansaneläkelaitokselta (Kela). Rokotukset jätealan työntekijöillä Rokotuksista huolehtiminen on tärkeää jätehuoltoalalla. Rokotustarve on harkittava tapausja työtehtäväkohtaisesti. Yleensä suomalainen perusrokotussuoja on riittävä. Tetanus-D -tehoste annetaan määrävälein. Jätevesilaitoksen työntekijöille voi A-hepatiittirokotteesta olla hyötyä Rokottajan käsikirja 2005 mukaan (Kansanterveyslaitos). Jätevesityöntekijöillä on tutkimuksissa havaittu hepatiitti A -vasta-aineissa nousua. Mahdollisesti pienimääräinen työssä altistuminen aiheuttaa vasta-ainemuodostusta. Kuitenkin virusmäärien olisi oltava suurempia, jotta varsinainen sairastuminen tapahtuisi.

16 15 B-hepatiittirokotusta on harkittava tapauskohtaisesti. Jätealan työntekijöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota turvallisiin työtapoihin. Veriteitse tartuntavaaran aiheuttavat B-hepatiitin lisäksi myös C-hepatiitti ja HI-virus. Kahdelle viimeksi mainitulle ei ole rokotetta kehitetty. Jos tulee pistotapaturma ja on syytä epäillä B-hepatiittitartuntaa, aloitetaan B-hepatiittirokotussarja ja annetaan myös immunoglobuliinia. Poliotehosteita annetaan, jos matkustetaan maahan, jossa poliota esiintyy ja sairastumisriski on olemassa. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA Tilastotietojen perusteella erityisesti toimialaan kierrätys näyttää liittyvän selvästi keskimääräistä suurempi kuolemaan johtavien tapaturmien riski (kuva 4). Sen sijaan ammattitautiriski ja tapaturmariski yleensä eivät näytä erityisen suurilta. Jätesektorin profiili kierrätys ympäristönhuolto Teollisuus 10 5 Kaikki toimialat 0 Onnettomuudet (/ työntekijää) Kuolemaan johtaneet tapaturmat (/ työntekijää) Ammattitaudit (/ työtekijää) Kuva 4. Palkansaajien työtapaturmat (2007, >4 pv), kuolemaanjohtaneet työtapaturmat ( ) ja ammattitaudit (2007). Jätesektorin vertailu teollisuuteen ja muihin sektoreihin

17 16 SUOSITUKSIA Uusien biokaasulaitosten turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota metaanin syttymisvaaran ja rikkivedyn myrkyllisyyden vuoksi. Ulkomaiset räjähdykset (Saksa, Intia) tulisi selvittää tarkoin ja huomioida uusien laitosten suunnittelussa. Liuotinjätteiden uudelleenkäyttöön ja tislaukseen liittyy palo- ja räjähdysvaara liuottimien tulenarkuuden vuoksi. Tämän vuoksi laitosten suunnitteluun ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota mm. pölyn kautta tulevan raskasmetallialtistumisen, melun ja tapaturmien ehkäisemiseen. Tarkoitukseen on laadittu mm. alustava tarkistuslista ja Työterveyslaitokselta on valmistumassa uusi alaan liittyvä tutkimus. Kompostoinnissa työkoneet tulee varustaa tuloilman suodatuksella. Mikäli ei työskennellä suljetussa ohjaamossa, on suositeltavaa käyttää hengityksensuojainta. Rokotussuoja tulee olla aina kunnossa. Haavat on hoidettava hyvin ja käytettävä aina viillonkestäviä työkäsineitä naarmujen estämiseksi. Rasitussairaudet ovat yleisin ammattitautiryhmä toimialalla ympäristönhuolto (TOL 90). Jätelaitosyhdistyksen toimesta on julkaistu opas "Jätehuollon turvallisuus ja terveys Riskien minimointi", joka perustuu pääosin Englannin työsuojeluviranomaisten ohjeeseen. Siinä on tapaturmien ohella käsitelty alan ergonomiaan liittyviä ongelmia. Oppaassa on runsaasti ohjeita mm. liittyen raskaisiin nostoihin ja kantamiseen.

18 17 10 KIRJALLISUUS ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut. Työterveyslaitos, Impiö M, Kallunki H, Piirainen J, Linnainmaa M ja Liesivuori J. Työntekijöiden altistuminen jäteperäisille ilman epäpuhtauksille eri jätteenkeräysmenetelmillä ja tyhjennysväleillä. Kuopion aluetyöterveyslaitos, loppuraportti Työsuojelurahastolle s. Tiivistelmä luettavissa: Impiö M, Perkiö-Mäkelä M, Kallunki H, Viluksela M, Penttinen J ja Liesivuori J. Terveysriskien arviointi jätealalla - Koettu terveydentila ja terveysvaarojen tunnistaminen jätealalla: Luettavissa: Työterveyslaitoksen aihesivuilta - Jätehuolto ja työterveys: Jätelaitosyhdistys. Jätehuollon turvallisuus ja terveys - Riskien minimointi. Ei vuosilukua. 12 s. Luettavissa. Kuittinen V ja Huttunen MJ. Suomen biokaasulaitosrekisteri no:12. Joensuun yliopisto Luettavissa: kuittinen.pdf Pensola T, Ahonen H ja Notkola V. Ammatit ja kuolleisuus. Työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus Tilastokeskus, Helsinki s. Priha E, Ahonen I ja Oksa P. Control of chemical risks during treatment of soil contaminated with chlorophenol, creosote and copper-chromium-arsenic wood preservatives. Am J Ind Med 2001;39: Priha E, Oksa P ja Ahonen I. Pilaantuneen maan terveysvaikutukset. Ympäristö- ja Terveys 2004;35:2 3: Priha E, Schimberg R ja Oksa P. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyn turvallisuus- ja terveysriskit. Työterveyslaitos, Raportti, 20 s. Luettavissa: C00143A2D340/0/31306SERttlselvitysEPkk2006.pdf Pukkala E, Martinsen JI, Lynge E, Gunnarsdottir HK et al. Occupation and cancer - follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncologica 2009;48: Rantio T, Koskinen M-T ja Riipinen H. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen ja käytön työhygienia. Raportti. Toteutettu TSR:n tuella Työterveyslaitos Rushton L. Health hazards of waste management. British Medical Bulletin 2003;68:

19 18 Suomen ympäristökeskus, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Taustaraportti. Luettavissa: Tolvanen O. Exposure to bioaerosols and noise at a Finnish dry waste treatment plant. Waste management & Reasearch 2004;22:5, Tolvanen O, Nykänen J, Nivukoski M, Veijanen A ja Hänninen K. Occupational hygiene in a Finnish drum composting plant. Waste management 2005a; 25:4, Tolvanen O ja Hänninen KI. Occupational hygiene in a waste incineration plant. Waste management 2005b; 25:5, Tolvanen O, 2005c. Effects of Waste Treatment Technique and Quality of Waste on Bioaerosols in Finnish Waste Treatment Plants. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto Työterveyslaitos. Jätehuolto ja terveys aihesivut. Ei vuosilukua. Luettavissa: Työterveyslaitos. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi. Näytteenotto-ohje Työterveyslaitos, Helsinki, s. Työterveyslaitos. Safety Check - Yhdyskuntajätteen keräily ja kuljetus. Tarkistuslista, 20 s. Luettavissa: Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006. ( Ympäristöministeriö, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen työsuojeluopas. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s.