JÄTEHUOLTOALAN RISKIPROFIILI. Eero Priha Markku Linnainmaa Anja Saalo. TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEHUOLTOALAN RISKIPROFIILI. Eero Priha Markku Linnainmaa Anja Saalo. TYÖTERVEYSLAITOS 31.12.2009 Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus"

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOALAN RISKIPROFIILI Eero Priha Markku Linnainmaa Anja Saalo TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JÄTTEENKÄSITTELYMENETELMÄT TYÖTAPATURMAT JÄTEHUOLLOSSA Tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE Biologiset tekijät Kemialliset tekijät ja hajuhaitat Melu Pilaantuneen maa-aineksen käsittely Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely AMMATTITAUDIT AMMATTI JA ELINIKÄ SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET TYÖTERVEYSHUOLTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA VIITTEET... 17

3 2 1 JOHDANTO Tämä selvitys koskee seuraavia toimialoja (Toimialaluokitus 2002, Tilastokeskus). Kierrätys (TOL 37): Toimialaan luetaan romumetallin kierrätys ja muiden materiaalien, kuten muovin, kumin, kemikaalien ja lasin kierrätys ja uudelleenkäyttö. Ympäristönhuolto (TOL 90): Toimiala käsittää varsinaisen jätehuollon. Siihen kuuluvat mm. kotitalousjätteen keräily ja käsittely, jäteveden ja lietteen käsittely, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus, öljy- ja kemikaalivahinkojen puhdistus. Tähän luokkaan kuuluu myös muita tehtäviä, kuten katujen puhtaanapito ja lumenluonti. Em. toimialoista käytetään tässä yhteydessä nimitystä jätehuoltosektori. Jätehuoltosektori on paljon muuttunut sitten 1980-luvun. Kunnallisesta toiminnasta on siirrytty jätehuoltoyhtiöihin, joiden toiminta kattaa usean kunnan alueen. Kaatopaikkojen lukumäärä on vähentynyt paljon ja Suomeen jäänee lopulta alle 100 kaatopaikkaa tai jätteenkäsittelykeskusta. EU:n jätelainsäädäntö on vaikuttanut huomattavasti alan muutokseen ja kaatopaikkojen määriin. Jätemäärät eivät kuitenkaan ole vähentyneet ja tässä mielessä jätepolitiikka on onnistunut huonosti. Parhaillaan jätelainsäädäntöä ollaan arvioimassa uudelleen sekä EU:n tasolla että Suomessa. Jätemäärät Suomessa Suomessa tuotettiin lähes 66 miljoonaa tonnia jätettä vuonna 2004 (taulukko 1). Taulukko 1. Suomessa tuotetut jätemäärät vuonna 2004 Tuotettu jätemäärä (1000 tonnia) Maatalous, metsätalous, kalastus 857 Kaivokset ja louhokset Valmistava teollisuus Energian tuotanto Rakennus Palvelut Kotitaloudet Yhteensä Lähde: Finland s Natural Resources and the Environment 2006 URL:

4 3 Tulevaisuuden jätepolitiikka Jätehuollossa tulee lähivuosina korostumaan jätteen uudelleenkäyttö (kierrätys) ja jätteenpoltto energialähteenä (Suomen ympäristökeskus, Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2007). Suomen hallitus on hyväksynyt em. puitesuunnitelman keväällä Kuva 1. Ennakoitu ja tavoiteltu muutos jätteiden synnyssä, kierrätyksessä ja energiakäytössä vuoteen 2016 mennessä Työvoima Toimialoilla (TOL 37+90) työskentelee nykyisin lähes henkeä ja työvoima on kasvanut selvästi viime vuosina (taulukko 2). Työvoimasta on noin 80 % miehiä. Suurin osa henkilökunnasta työskentelee alle 50 hengen yrityksissä, huomattava osa myös alle 10 hengen työpaikoilla. Yli 50 hengen työpaikat ovat harvinaisia alalla. Huomattavaa on, että Suomessa toimialoilla 37 ja 90 ulkomaisen työvoiman osuus on pieni toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Taulukko 2. Työlliset toimialoilla kierrätys (37) ja ympäristönhuolto (90) (Lähde: Työolot Suomessa tietokanta, 2009) Vuosi Kierrätys TOL 37 Ympäristönhuolto TOL 90 Yhteensä

5 4 Tyypillisiä ympäristöhuoltoalan ammatteja ovat (Ammattinetti): jäteasemanhoitaja jäteautonkuljettaja jäteneuvoja kaatopaikanhoitaja puhdistamonhoitaja ympäristöinsinööri ympäristönsuojelun suunnittelija ympäristönsuojelun tarkastaja ympäristötyöntekijä. 2 JÄTTEENKÄSITTELYMENETELMÄT Tärkeimmät menetelmät jätteen käsittelyssä ovat nykyisin: Kierrätys Materiaalien ja aineiden talteenotto käytetyistä tuotteista. Tätä menetelmää käytetään erityisesti metallijätteelle ja -romulle, lasijätteelle, muovijätteelle ja kemikaaleille. Kompostointi Aerobinen biologinen hajoamisprosessi, jota voidaan käyttää orgaaniselle jätteelle. Kompostointi voidaan tehdä avoimissa tiloissa (aumakompostointi) tai suljetuissa tiloissa (rumpukompostointi). Tuotteena saatavaa multaa voidaan käyttää mm. puistoissa ja pelloilla. Puhdistamolietteen käsittely Jäteveden puhdistus tuottaa vesipitoista lietettä, jota voidaan käsitellä mm. kompostoimalla tai loppusijoittamalla se kaatopaikalle. Jätteen poltto Orgaanista jätettä voidaan polttaa ja käyttää sitä energialähteenä. Poltettava jäte voi olla syntypaikkalajiteltua, REF-jätettä tai sekajätettä. Kaatopaikkasijoitus Jos jätteelle ei löydetä muuta käyttöä, joudutaan se sijoittamaan kaatopaikalle. Kaatopaikalla jäte voidaan haudata penkkaan ja tarvittaessa stabiloida sementillä tai bitumilla. Kaatopaikalta tuleva vesi johdetaan nykyisin yleensä puhdistamolle.

6 5 Biokaasun tuotanto Orgaanisesta jätteestä voidaan tuottaa anaerobisissa olosuhteissa mädättämällä metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena. Suomessa toimi vuoden 2008 lopussa kaupunkien jätevedenpuhdistamoilla 15 biokaasureaktorilaitosta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti kolmessa eri laitoksessa, joista yhdessä käsiteltiin puunjalostuksen ja kahdessa elintarviketeollisuuden jätevesiä (Kuittinen & Huttunen, Suomen biokaasulaitosrekisteri, 2008). Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli toiminnassa 8 paikkakunnalla. Kiinteitä yhdyskuntajätteitä käsiteltiin Stormossenin, Biovakan sekä Laihian biokaasulaitoksilla. Vuonna 2008 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua kyselyissä saatujen tietojen mukaan 29,9 milj. m³. Ylijäämäpolttoon biokaasua kului 3,7 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana sekä mekaanisena energiana yhteensä 141 GWh. Vuonna 2008 biokaasua kerättiin talteen 33 kaatopaikkalaitokselta yhteensä 112,2 milj. m³. Biokaasua tuotettiin 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, myös kaasun suhteellinen hyötykäyttö oli hienoisessa nousussa viimevuotisesta. Pumpatusta biokaasusta 75,8 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Kuva 2. Biovakka Oy:n biokaasureaktori, Vehmaa 3 TYÖTAPATURMAT JÄTEHUOLLOSSA 3.1 Tapaturmatilanne Työtapaturmia on tapahtunut ympäristönhuollossa (TOL 90) toimialojen keskiarvoa enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Sen sijaan kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut teollisuudenkin keskiarvoa enemmän, erityisesti toimialalla kierrätys (TOL 37). Seuraavassa taulukossa 3 on kuvattu vähintään neljän päivän sairauspoissaoloon johtaneet työtapaturmat. Ympäristönhuollossa on havaittavissa laskeva trendi tapaturmasuhteessa, kun taas kierrätyksessä tilanne on pysynyt melko samana.

7 6 Jätehuollossa sattuu keskimääräistä enemmän litistymisiä, nyrjähdyksiä, ruhjeita, haavoja, venähdyksiä ja murtumia. Taulukko 3. Tapaturmat toimialoilla kierrätys ja ympäristönhuolto vuosina Toimiala TOL 37/ Kierrätys Tapaturmasuhde/ työntekijää TOL Ympäristönhuolto Tapaturmasuhde/ 1000 työntekijää Työtapaturma - trendit tapaturmasuhde TOL 37 TOL vuosi Kuva 3. Tapaturmasuhteen (tapaturmia/1000 työntekijää) muutokset vuosina Lähteet: https://www.ttl.fi/extranet/tyosuojeluntuki/tyoolot_suomessa/tyotapaturmat/report4.htm https://www.ttl.fi/extranet/tyosuojeluntuki/tyoolot_suomessa/tyotapaturmat/report3.htm

8 7 3.2 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Erityisesti materiaalien kierrätyksessä, mutta myös ympäristöhuollossa on kuolemaan johtaneita tapaturmia enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin (taulukko 4. ja kuva 4). Tämä on siinä mielessä yllättävää, että ilmoitettuja tapaturmia on teollisuuden keskiarvoa vähemmän. Taulukko 4. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat (tapaturmasuhde/ työntekijää) vuosina Toimiala/sektori Tapaturmasuhde (/ työntekijää) Kierrätys -TOL 37 9,7 Ympäristönhuolto -TOL 90 6,1 Teollisuus 1,8 Kaikki toimialat 2,0 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TVL:n sivuilta löytyy kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tiedot (TOT-raportit). Tapaukset tutkitaan tarkkaan, jotta saataisiin selville tapaturmaan johtaneet tekijät ja uudet, vastaavat tapaturmat ehkäistyä. Sama idea on "läheltä piti" -tapausten kirjaamisessa: niiden avulla voi löytyä selkeä työturvallisuutta heikentävä asia, joka tulee viipymättä korjata. Ohessa selostuksia jätehuoltoalalla sattuneista työkuolemista: TOT 18/07 Projekti-insinööri kuoli VOC-käsittelylaitoksen liuotinpolttimen kattilan räjähdyksessä Rakenteilla olleen VOC-käsittelylaitoksen toimintaa testattiin ennen sen käyttöönottoa. Päästömittausjakson lopussa huomattiin, että putkistoon oli jäänyt liuotinta, joka päätettiin puhaltaa jo sammutettuun mutta kuumaan tulipesään. Kattila räjähti liuottimen höyrystyttyä. Polttoa seurannut projekti-insinööri kuoli välittömästi. TOT 7/07 Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan jätepuristimeen. Jostakin syystä NN putosi lastauslaiturilta puristimeen. TOT 3/01 Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon perässä olevaan pakkaajaan kontissa olleet pahvijätteet tarttuivat kiinni, eikä kontti tyhjentynyt kokonaan. Autonkuljettaja ja apumiehenä toiminut työntekijä repivät käsin pahveja kontista sen ollessa pystyasennossa. Kontti kallistui äkillisesti eteenpäin sillä seurauksella, että kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan rakenteiden väliin ja menehtyi.

9 8 TOT 1/02 Jäteaseman hoitaja puristui siirtokuormauspuristimeen 59-vuotias jäteaseman hoitaja NN oli vaihtamassa siirtokuormauskonttia työvuoronsa päätteeksi. Ennen vaihtoa NN käynnisti jätepuristimen tarkoituksenaan tarkistaa säiliön täyttöaste ja tarvittaessa tiivistää jätemassa tiukemmin vaihdettavassa säiliössä. Tämän jälkeen NN oli jostain syystä pudonnut puristimeen, josta puristimen mäntä oli puristanut hänet jätteiden mukana säiliöön. TOT 31/98 Jätteenkäsittelyaseman työnjohtaja löydettiin hihnakuljettimen rakenteisiin puristuneena käden jäätyä hihnan ja telan väliin Jätteenkäsittelyaseman työnjohtaja oli mennyt hihnakuljettimen pääterummulle poistaakseen sen alle kertynyttä jätettä. Hihnakuljettimella työskennellyt henkilö oli kuullut avunhuutoa ja pysäytti kuljettimen. Työnjohtaja löytyi kuoliaaksi puristuneena, kun käsi oli jäänyt rummun ja hihnan väliseen suojaamattomaan nieluun. TOT 23/94 Levyseppä sai vakavia palovammoja teräsromun paloittelun yhteydessä Hitsaaja sai teräsrakenteiden purkutyössä polttoleikkaamalla palovammoja, menehtyi kahden viikon kuluttua. 4 ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE 4.1 Biologiset tekijät Jätehuoltoon liittyy moninaisia terveysriskejä, joita tässä raportissa käsitellään tarkemmin (Rushton, 2003; Impiö ym. 2003, Tolvanen ym. 2004, Tolvanen 2005a,b,c). Jäte saattaa sisältää useita tautia aiheuttavia, allergisoivia tai myrkyllisiä mikrobeja, kuten bakteereja, viruksia, sieniä ja loiseläinten kystiä ja munia. Jäte muodostaa suotuisan kasvu- ja lisääntymisalustan mikrobeille sisältämiensä ravinteiden ja kosteuden ansiosta. Jätteen koostumus, säilytyslämpötila, ikä, jätteen ja ilman kosteus sekä hapen määrä vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja millaisia mikrobeja jätteissä esiintyy ja missä määrin ne kykenevät lisääntymään. Erityisesti kotitalousjäte, jossa on biojätettä seassa, sisältää runsaasti mikrobeja. Jätteenkäsittelyssä esiintyville biologisille tekijöille voidaan altistua joutumalla suoraan kosketukseen jätteen kanssa tai ilmassa leijuvien mikrobien ja niiden osasten, endotoksiinien kanssa. Valtioneuvoston päätös (1155/93) koskee työntekijöiden suojelemista biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Biologiselle tekijälle altistumisen mahdollisuus on selvitettävä mm. jätteenkäsittelylaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa. Jätteenlajittelussa syntyy runsaasti työtilan epäpuhtauksia eri käsittelyvaiheissa, joissa jätettä muokataan mekaanisesti. Jätteen orgaaninen aines toimii kasvupaikkana mikrobeille. Jätteen käsittelyyn liittyy mikrobiologisia riskejä. Riskit ovat suurempia, jos jätettä käsitellään sisällä. Muun muassa kierrätyspolttoaineen (REF-polttoaineen) valmistukseen voi liittyä merkittävää altistumista bakteereille ja gram-negatiivisten bakteerien soluseinämien sisältäville endotoksiineille. Kaatopaikoilla eläimet (lokit, naakat ja varikset ym. linnut) voivat levittää tauteja. REF-polttoaineen käsittelyssä voidaan altistua suurillekin endotoksiinipitoisuuksille (Rantio ym. 2003; Tolvanen 2004, Tolvanen ym a,b ja c). Jyväskylässä

10 9 tehdyssä rumpukompostointilaitosta koskevassa tutkimuksessa ilman endotoksiinipitoisuudet ylittivät yleisesti Alankomaiden raja-arvoehdotuksen 200 EU (endotoksiiniyksikköä)/m 3, joka vastaa pitoisuutta noin 18 ng/m 3 Vastaanottohallissa mikrobien kokonaispitoisuus oli keskimäärin 21,8 miljoonaa pcs /m 3 (partikkelia kuutiometrissä ilmaa), rumpukompostointihallissa 13,9 miljoonaa pcs/m 3 ja valvontahuoneessa 1,4 miljoonaa pcs/m 3 (Tolvanen 2005). Pölypitoisuuksien keskiarvo olivat tällöin 0,6 0,7 mg/m 3. BS 8800 riskimatriisin perusteella yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyy yleensä vähäinen riski, jolloin vain seurantaa tarvitaan. Riski johtuu lähinnä mahdollisista biologisista tekijöistä. Tämän lisäksi kuitenkin mahdolliset mekaaniset tapaturmariskit tulee arvioida ja hallita. Kompostoinnissa muodostuva haju on pahimmillaan pistävän voimakas. Merkittävimmät pahaa hajua aiheuttavat yhdisteet ovat orgaanisia happoja: etikkahappo "etikanhaju", propaanihappo "kanankakan haju", butaanihappo "härski, ns. aumanhaju", pentaanihappo "paha oksennuksen haju" ja heksaanihappo "paha pilaantuneen haju". Kompostointiprosessissa voidaan eritellä seuraavat vaiheet: 1) Mesofiilinen vaihe; mesofiiliset bakteerit vallitsevat, lämpötila C. 2) Termofiilinen vaihe; lämpötila nousee, kompostiin ilmestyy termofiilisten bakteerien, sienten ja sädesienten populaatioita. 3) Jäähtymisvaihe; lämpötila laskee, termofiiliset bakteerit kuolevat. Vain sädesienet ja itiölliset bakteerit jatkavat toimintaansa. 4) Kypsymisvaihe; hiilen ja hapen vähetessä lämpötila alkaa laskea, sädesienet vallitsevat. 4.2 Kemialliset tekijät ja hajuhaitat Erilaisille kemiallisille tekijöille voidaan altistua erityisesti ongelmajätteitä kerättäessä, lajiteltaessa ja käsiteltäessä. Tällöin voidaan altistua mm. seuraaville: elohopealle rikkoutuneiden loisteputkien ja energiansäästölamppujen johdosta asbestille käsiteltäessä pölyävää asbestijätettä (esim. Minerit-levy) liuottimille liuotin-, maali-, valokuvakehite- ja torjunta-ainejätteitä käsiteltäessä syövyttäville hapoille ja emäksille niitä sisältäviä jätteitä käsiteltäessä sähkö- ja elektroniikkaromua käsiteltäessä erityisesti lyijylle ja muille raskasmetalleille arseenille, kromille ja kuparille suolakyllästettyä puutavaraa käsiteltäessä pilaantuneen maaperän kunnostuksessa mm. raskasmetalleille, PCB:lle ja dioksiineille sekä bentseenille (moottoribensiini) metaanille, rikkivedylle ja hiilidioksidille kaatopaikkakaasujen vuoksi. Kompostointiin liittyy usein hajuongelmia. Hajujen aiheuttama suora terveysriski on vähäinen. Kompostointityöntekijöiltä otetuissa nenälavaationäytteissä on tanskalaisen tutkimuksen mukaan havaittu tulehdussolujen ja välittäjäaineiden tason nousua, mikä viittaa lievään ylempien hengitysteiden tulehdusreaktioon. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että mikro-organismipitoisuudet voivat kompostin käännön aikana kohota tasolle,

11 10 josta aiheutuu hengitystieoireita ja -sairauksia. Yhteenvetona voidaan arvioida, että mikrobialtistuminen voi mahdollisesti aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, jolloin riski on kohtalainen tai vähäinen (BS 8800 mukaisen luokittelun mukaan). Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Jätehuoltoalalla altistutaan joissakin tehtävissä myös syöpää aiheuttaville aineille. Ympäristönhuollossa (TOL=90) ilmoitettiin yhteensä 215 henkilöä ASA-rekisteriin vuonna 2007 (ASA 2007). Tämä oli noin 2 % alan työvoimasta. Eniten altistuttiin nikkelille, kromi- VI-yhdisteille, arseenille, kadmiumille, PCB:lle ja maaöljyekstrakteille. Sen sijaan esim. asbestille altistuvaksi ilmoitettiin vain yksi henkilö. Kromi- ja nikkelialtistuminen liittyy mahdollisesti hitsaukseen ja arseeni pilaantuneen maaperän puhdistukseen sekä CCA-kyllästetyn puutavaran käsittelyyn. Toimialalta kierrätys (TOL 37) ei ilmoitettu yhtään henkilöä ASA-rekisteriin vuonna Yhdyskuntajätteen keräilyssä ja kaatopaikoilla voidaan altistua dieselpakokaasuille, jotka voivat jossain määrin lisätä keuhkosyöpäriskiä (IARC:n luokitus 2A). Dieselpakokaasut eivät kuitenkaan kuulu Suomen ASA-aineluetteloon. 4.3 Melu Melu koetaan ongelmana osassa jätehuollon työtehtäviä. Melu on myös aiheuttanut 25 ammattitautia vuosina Melutaso voi olla suuri erityisesti suljetuissa sisätiloissa ylittäen yleisesti 85 db(a). Jätteenkäsittelylaitoksissa melutaso ylittää joissakin kohteissa 85 db toiminta-arvon ja monessa kohteessa valtioneuvoston meluasetuksen (85/2006) alemman toiminta-arvon 80 db(a). Seuraavassa taulukossa 5 on esitetty mittaustuloksia eri kohteista. Taulukko 5. Melutaso (L Aeq ), meluannos (L AEP,d ) ja maksimaalinen äänitaso eri jätteenkäsittelylaitoksissa (Tolvanen & Hänninen, 2000, Jätehuollon aihesivut, Työterveyslaitos). Tutkimuskohde L Aeq, db(a) Rumpukompostointilaitos I - rumpukompostointihalli - pesuri - varasto Lietteen kompostointihalli - konehalli - seulontahuone - kaatopaikkakaasun käsittelyhuone Kotitalousjätteen käsittelyhalli - metallin erottimen luona - seula - paalauskoneen lähellä - sosiaalinen tila/kahvihuone Rumpukompostointihalli - jätteen vastaanotto ja rummun täyttö - tekninen tila - jälkikompostointihalli - valvomo 82,5 72,3 62,9 61,4 87,5 88,4 77,6 82,5 78,3 44,8 83,7 85,4 77,3 80,8 L AEP,d, db(a) 82, ,6 61,2 87,3 88,1 77,3 84,9 78,1 44,5 83,4 85, ,6 L AFmax, db(a) 103,5 77,3 74,2 75,5 89,4 89,7 87, , ,8 83,2 88,1

12 11 Tutkimuskohde L Aeq, db(a) Jätteen käsittelylaitos - jätteen esikäsittely ja murskaus (3 h 20 min) (3 h 16 min) - bioreaktori - kuivaaja Jätteenpolttolaitos - polttohalli, ylätaso - jätebunkkeri 71,4 75,7 77,1 86,3 85,5 75,6 L AEP,d, db(a) 71,1 75,4 76, ,2 75,3 L AFmax, db(a) 82,3 94,2 82,8 88,1 88,2 87,8 4.4 Pilaantuneen maa-aineksen käsittely Suomessa on kunnostettu viime vuosina runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Mahdollisia kunnostuksia kaipaavia kohteita on arvioitu olevan jopa lähes ja vuosittain on kunnostettu noin 300 kohdetta. Useimmat kunnostuskohteet ovat olleet melko pieniä. Tavallisimmat kohteet ja haitta-aineet on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Yleisimmät pilaantuneet maa-aluetyypit ja niiden tyypillisiä altisteita (Priha ym ja 2004, Ympäristöministeriö 2006) Kunnostustyyppi Pilaava tekijä Altisteet Ampumaradat haulit, hylsyt, luodit lyijy, pöly (antimoni, PAH) Huolto- ja jakeluasemat moottoribensiini, diesel- ja moottoriöljy hiilivedyt, aromaatit (BTEX), oksykenaatit (MTBE, TAME) Kemialliset pesulat klooratut liuottimet trikloorieteeni, tetrakloorieteeni Kyllästämöt, sahat CCA-suolakylläste kreosoottikylläste KY 5-sinistymisenestoaine arseeni, kromi(vi), kupari polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) kloorifenolit, dioksiinit, furaanit Metalliteollisuus Korjaamot, maalaamot, romuttamot Ratapihat, satamat Vanhat kaatopaikat kuonat, metallijäte, pintakäsittelyaineet moottori/koneöljyt, maalit/lakat, liimat, ohenteet, romumetallit teollisuuskemikaalit, öljytuotteet kaatopaikkakaasut yhdyskuntajäte ongelmajäte raskasmetallit, PAH-yhdisteet liuottimet, hapot, emäkset liuotinaineet, raskasmetallit, öljyt, PCB mm. öljyt, liuottimet metaani, rikkivety, hiilidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet erilaiset teollisuuskemikaalit raskasmetallit, PCB, syanidit

13 12 Yleisimpiä kunnostusmenetelmiä ovat: massanvaihto (pilaantuneen maan vaihtaminen puhtaaseen) huokosilmakäsittely (haihtuvien hiilivetyjen poistaminen huokosilmaimun tai puhalluksen avulla) saastuneen maan stabilointi (saastuneen maan kiinteytys ja haitta-aineen sitominen) Haitta-aineille voidaan altistua sekä alueen tutkimisen että varsinaisen kunnostuksen aikana. Haihtuvat aineet, kuten moottoribensiini ja muut haihtuvat hiilivedyt muodostavat merkittävän riskin haihtuvuutensa ja herkän syttyvyytensä vuoksi. Altistuminen voi olla merkittävää myös muille aineille, kuten kreosootille (PAH-yhdisteet) ja arseenille. Pilaantuneen maaperän kunnostuksessa on todettu vain vähän ammattitauteja. Osin tämä johtuu keskimääräistä paremmista turvallisuusasiakirjoista ja suunnitelmista. Toimialalla, varsinkin konsulttitoimistossa työskentelee paljon naisia, jotka ovat vielä melko nuoria. Raskaana olevat naiset eivät saisi altistua merkittävässä määrin haitta-aineille ja karsinogeeneille altistuminen tulisi olla nollatasoa. Pääsääntöisesti käytetään kriteerinä 10 prosenttia aineen HTP-arvosta. Biomonitorointinäytteiden (veri, virtsa) avulla voidaan arvioida saastuneilla alueilla pitkäaikaisesti työskentelevien altistumista. Sopivia biomonitorointimenetelmiä on olemassa mm. lyijylle ja muille raskasmetalleille, arseenille, PAH-yhdistelle ja PCB:lle (Työterveyslaitos 2009). Pilaantuneen maan tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas on uusittu ja julkaistu vuonna 2006 (Ympäristöministeriö 2006). Opas sisältää seikkaperäisiä ohjeita ko. toimialaan ja työtehtäviin liittyen. 4.5 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ovat jätteet, joissa on sähköisiä toimintoja tai jotka sisältävät varsinaista elektroniikkaa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet koostuvat mm. painetuista ja kalustetuista piirilevyistä, johtimista, johdoista, kaapeleista, palosuojatuista muoveista, elohopeakytkimistä, näyttölaitteista (katodiputket, nestekidenäytöt), akuista, paristoista, lampuista, muistilevyistä, kondensaattoreista, vastuksista, releistä, antureista ja liittimistä. SER:n painosta 10 % on vaarallisia aineita ja romun muoviosat sisältävät 20 % PVC:tä. Elektroniikkaromun käsittely on osittain ongelmajätteen käsittelyä. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely sisältää yleensä romun vastaanoton, laitteiden purkamisen, metallin, lasin ja muovin toimittamisen hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen sekä haitallisten aineiden (mm. lyijy, elohopea, kadmium, kuudenarvoinen kromi), akkujen ja kondensaattoreiden toimittamisen ongelmajätekäsittelyyn. Tietoturvalaitteista tuhotaan tiedot tarvittaessa tarkoitukseen suunnitelluilla ohjelmilla. Pakkausjätteet, kaapelit, johtimet, piirikortit ja muoviosat murskataan, erotellaan mekaanisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön.

14 13 Sähkö- ja elektroniikkaromua käsittelevät yritykset voivat olla sosiaalisin perustein työllistäviä yrityksiä tai monialaisia palvelukokonaisuuksien tarjoajia. Käsityön osuus voi olla merkittävää sosiaalisin perustein työllistävissä yrityksissä ja niissä laitoksissa, joissa SER:n käsittely kuuluu osana laitoksen toimintaan. Vastaavasti suuremmissa laitoksissa käsittely voi olla pitkälle automatisoitua. SER-romun käsittelyyn liittyviä työsuojeluriskejä on käsitelty tarkemmin STM:n raportissa (Priha ym. 2006). Työterveyslaitokselta on valmistumassa uusi alaan liittyvä tutkimus (KEMSERAT). Alustavien tulosten mukaan altistuminen voi olla merkittävää mm. raskasmetalleille, erityisesti lyijylle. Samoin työntekijät voivat altistua muille raskasmetalleille kuten elohopealle (loisteputket ja litteät näytöt), bromatuille palonestoaineille ja ftalaateille. 5 AMMATTITAUDIT Yleisimpiä ammattitaudin aiheuttajia ovat olleet melu- ja toistotyö. Jätehuollossa jätteiden sisältämät mikrobit voivat aiheuttaa terveyshaittoja, mutta niiden aiheuttamia ammattitauteja on kuitenkin tilastoitu melko vähän. Vuosina diagnostisoitiin yhdeksän hengitystieallergiaa ympäristönhuollossa. Näistä viisi aiheutui erilaisista kemiallisista tekijöistä (isosyanaatit, muut kemialliset tekijät). Biologisten tekijöiden (limoviikuna, varastopunkit, homesienet) aiheuttamiksi katsottuja hengityselinten ammattitauteja oli neljä. Luku on kuitenkin melko pieni ottaen huomioon mahdollisen altistumisen bioaerosoleille. Toimialoilla 37 ja 90 todettiin vain yksi homesienien aiheuttama allerginen alveoliitti (homepölykeuhko) vuosina Infektioiden aiheuttajina oli mainittu mm. Puumala-virus, limoviikuna ja koristekasvit. Lisäksi myös yksi salmonellatartunta oli korvattu ammattitautina. Vain yksi tärinätauti diagnostisoitiin ammattitautina vuosina Ihotauteja aiheuttivat lähinnä erilaiset kemialliset tekijät, kuten kromi-vi-yhdisteet, nikkeli, kumit, pesuaineet ja formaldehydi. Rasitussairauksista yleisimpiä olivat erilaiset jännetupentulehdukset ja tenniskyynärpäät. Taulukko 7. Todetut ammattitaudit tautiryhmittäin jätehuollossa (TOL 37, 90) vuosina TOL Rasitussairaudet Melu - Asbestisairaudet Hengitystie allergiat Ihotaudit Muut Yhteensä Asbestin aiheuttamista ammattitaudeista seitsemän oli keuhkojen asbestiplakkeja ja yksi keuhkosyöpä.

15 14 6 AMMATTI JA ELINIKÄ Jätehuoltoalan ammatit eivät korostu erityisesti missään kohdin vertailtaessa työntekijöiden elinikää ja syöpäsairastavuutta (Pensola ym. 2004, Pukkala ym. 2009). Lymfooman kohdalla on mainittu mahdollisena riskitekijänä jätehuoltoala. Se, että jätehuoltosektorin ammatit eivät näy näissä vertailuissa, johtuu osin siitä, että ammattinimikkeet ovat melko uusia ja niissä työskentelevien määrä on melko pieni. 7 SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Sairauspoissaoloista jätehuollossa ei ole valtakunnanlaajuista tietoa. Samoin työkyvyttömyyseläkkeistä ei ole valtakunnallista tietoa valmiina 2000-luvulta. 8 TYÖTERVEYSHUOLTO Jätehuoltoyhtiöiden työntekijät ovat melko hyvin työterveyshuollon piirissä. Sen sijaan erilaiset kaatopaikoilla ja pilaantuneen maan kunnostustyömailla toimivat aliurakoitsijat ovat usein työterveyshuollon ulkopuolella. Työnantajan järjestämisvelvolliseen eli ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat: työpaikkaselvitykset toimenpide-ehdotuksineen terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen ja seuranta työpaikan ensiapuvalmiuden arviointi vajaakuntoisten työssä selviytymisen seuranta kuntoutukseen ohjaaminen. Tämän lisäksi työnantaja voi tarjota työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveydenhoitopalveluita. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät yhdessä työterveyshuollosta kirjallisen sopimuksen ja toimintasuunnitelman. Työnantajalla on oikeus saada terveyshuollon kustannuksista korvausta Kansaneläkelaitokselta (Kela). Rokotukset jätealan työntekijöillä Rokotuksista huolehtiminen on tärkeää jätehuoltoalalla. Rokotustarve on harkittava tapausja työtehtäväkohtaisesti. Yleensä suomalainen perusrokotussuoja on riittävä. Tetanus-D -tehoste annetaan määrävälein. Jätevesilaitoksen työntekijöille voi A-hepatiittirokotteesta olla hyötyä Rokottajan käsikirja 2005 mukaan (Kansanterveyslaitos). Jätevesityöntekijöillä on tutkimuksissa havaittu hepatiitti A -vasta-aineissa nousua. Mahdollisesti pienimääräinen työssä altistuminen aiheuttaa vasta-ainemuodostusta. Kuitenkin virusmäärien olisi oltava suurempia, jotta varsinainen sairastuminen tapahtuisi.

16 15 B-hepatiittirokotusta on harkittava tapauskohtaisesti. Jätealan työntekijöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota turvallisiin työtapoihin. Veriteitse tartuntavaaran aiheuttavat B-hepatiitin lisäksi myös C-hepatiitti ja HI-virus. Kahdelle viimeksi mainitulle ei ole rokotetta kehitetty. Jos tulee pistotapaturma ja on syytä epäillä B-hepatiittitartuntaa, aloitetaan B-hepatiittirokotussarja ja annetaan myös immunoglobuliinia. Poliotehosteita annetaan, jos matkustetaan maahan, jossa poliota esiintyy ja sairastumisriski on olemassa. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA Tilastotietojen perusteella erityisesti toimialaan kierrätys näyttää liittyvän selvästi keskimääräistä suurempi kuolemaan johtavien tapaturmien riski (kuva 4). Sen sijaan ammattitautiriski ja tapaturmariski yleensä eivät näytä erityisen suurilta. Jätesektorin profiili kierrätys ympäristönhuolto Teollisuus 10 5 Kaikki toimialat 0 Onnettomuudet (/ työntekijää) Kuolemaan johtaneet tapaturmat (/ työntekijää) Ammattitaudit (/ työtekijää) Kuva 4. Palkansaajien työtapaturmat (2007, >4 pv), kuolemaanjohtaneet työtapaturmat ( ) ja ammattitaudit (2007). Jätesektorin vertailu teollisuuteen ja muihin sektoreihin

17 16 SUOSITUKSIA Uusien biokaasulaitosten turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota metaanin syttymisvaaran ja rikkivedyn myrkyllisyyden vuoksi. Ulkomaiset räjähdykset (Saksa, Intia) tulisi selvittää tarkoin ja huomioida uusien laitosten suunnittelussa. Liuotinjätteiden uudelleenkäyttöön ja tislaukseen liittyy palo- ja räjähdysvaara liuottimien tulenarkuuden vuoksi. Tämän vuoksi laitosten suunnitteluun ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota mm. pölyn kautta tulevan raskasmetallialtistumisen, melun ja tapaturmien ehkäisemiseen. Tarkoitukseen on laadittu mm. alustava tarkistuslista ja Työterveyslaitokselta on valmistumassa uusi alaan liittyvä tutkimus. Kompostoinnissa työkoneet tulee varustaa tuloilman suodatuksella. Mikäli ei työskennellä suljetussa ohjaamossa, on suositeltavaa käyttää hengityksensuojainta. Rokotussuoja tulee olla aina kunnossa. Haavat on hoidettava hyvin ja käytettävä aina viillonkestäviä työkäsineitä naarmujen estämiseksi. Rasitussairaudet ovat yleisin ammattitautiryhmä toimialalla ympäristönhuolto (TOL 90). Jätelaitosyhdistyksen toimesta on julkaistu opas "Jätehuollon turvallisuus ja terveys Riskien minimointi", joka perustuu pääosin Englannin työsuojeluviranomaisten ohjeeseen. Siinä on tapaturmien ohella käsitelty alan ergonomiaan liittyviä ongelmia. Oppaassa on runsaasti ohjeita mm. liittyen raskaisiin nostoihin ja kantamiseen.

18 17 10 KIRJALLISUUS ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut. Työterveyslaitos, Impiö M, Kallunki H, Piirainen J, Linnainmaa M ja Liesivuori J. Työntekijöiden altistuminen jäteperäisille ilman epäpuhtauksille eri jätteenkeräysmenetelmillä ja tyhjennysväleillä. Kuopion aluetyöterveyslaitos, loppuraportti Työsuojelurahastolle s. Tiivistelmä luettavissa: Impiö M, Perkiö-Mäkelä M, Kallunki H, Viluksela M, Penttinen J ja Liesivuori J. Terveysriskien arviointi jätealalla - Koettu terveydentila ja terveysvaarojen tunnistaminen jätealalla: Luettavissa: Työterveyslaitoksen aihesivuilta - Jätehuolto ja työterveys: Jätelaitosyhdistys. Jätehuollon turvallisuus ja terveys - Riskien minimointi. Ei vuosilukua. 12 s. Luettavissa. Kuittinen V ja Huttunen MJ. Suomen biokaasulaitosrekisteri no:12. Joensuun yliopisto Luettavissa: kuittinen.pdf Pensola T, Ahonen H ja Notkola V. Ammatit ja kuolleisuus. Työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus Tilastokeskus, Helsinki s. Priha E, Ahonen I ja Oksa P. Control of chemical risks during treatment of soil contaminated with chlorophenol, creosote and copper-chromium-arsenic wood preservatives. Am J Ind Med 2001;39: Priha E, Oksa P ja Ahonen I. Pilaantuneen maan terveysvaikutukset. Ympäristö- ja Terveys 2004;35:2 3: Priha E, Schimberg R ja Oksa P. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyn turvallisuus- ja terveysriskit. Työterveyslaitos, Raportti, 20 s. Luettavissa: C00143A2D340/0/31306SERttlselvitysEPkk2006.pdf Pukkala E, Martinsen JI, Lynge E, Gunnarsdottir HK et al. Occupation and cancer - follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncologica 2009;48: Rantio T, Koskinen M-T ja Riipinen H. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen ja käytön työhygienia. Raportti. Toteutettu TSR:n tuella Työterveyslaitos Rushton L. Health hazards of waste management. British Medical Bulletin 2003;68:

19 18 Suomen ympäristökeskus, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Taustaraportti. Luettavissa: Tolvanen O. Exposure to bioaerosols and noise at a Finnish dry waste treatment plant. Waste management & Reasearch 2004;22:5, Tolvanen O, Nykänen J, Nivukoski M, Veijanen A ja Hänninen K. Occupational hygiene in a Finnish drum composting plant. Waste management 2005a; 25:4, Tolvanen O ja Hänninen KI. Occupational hygiene in a waste incineration plant. Waste management 2005b; 25:5, Tolvanen O, 2005c. Effects of Waste Treatment Technique and Quality of Waste on Bioaerosols in Finnish Waste Treatment Plants. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto Työterveyslaitos. Jätehuolto ja terveys aihesivut. Ei vuosilukua. Luettavissa: Työterveyslaitos. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi. Näytteenotto-ohje Työterveyslaitos, Helsinki, s. Työterveyslaitos. Safety Check - Yhdyskuntajätteen keräily ja kuljetus. Tarkistuslista, 20 s. Luettavissa: Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/ ). Ympäristöministeriö, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen työsuojeluopas. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s.

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja TOT-RAPORTTI Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin 3/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Bioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio

Bioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio Bioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio SISÄLTÖ Yleisiä prosesseja bioenergian korjuuketjuista Tapaturmista Biologisista Fysikaalisista Kemiallisista altisteista

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Erityisäitiysrahan tarkoitus

Erityisäitiysrahan tarkoitus Erityisäitiysraha Sisältö Erityisäitiysrahan tarkoitus Lainsäädäntö Työterveyshuollon tehtävät Äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät Esimerkkejä altisteista Yleiset edellytykset ja hakeminen

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta Kari Ojanen, Kyösti Louhelainen, Minna Ruokolainen TTL Bioenergian tuotanto kasvava toimiala Nykyisenlainen

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kemikaalit ja veden käyttö. Kemikaalien käyttö ja kemikalisoituminen Heli Lindberg

Kemikaalit ja veden käyttö. Kemikaalien käyttö ja kemikalisoituminen Heli Lindberg Kemikaalit ja veden käyttö Kemikaalien käyttö ja kemikalisoituminen Heli Lindberg 6.2.2013 Ei WC-pönttöön vanupuikkoja hiekkaa Vaarallisia jätteitä hedelmien, juuresten tai kanamunankuoria tupakantumppeja

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA: LAINSÄÄDÄNTÖ, 2011: TULLUT VOIMAAN

TAUSTA: LAINSÄÄDÄNTÖ, 2011: TULLUT VOIMAAN Jätehuollon hygienia Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Merja Kontro, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Lahti Maija Kirsi, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, Kuopio Sirpa Laitinen, erikoistutkija,

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto. Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Talvivaara 15.3.2012 Taso 5: Yhteiskunta, lainsäädäntö,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot