Orimattilan kaupunki. Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Orimattilan kaupunki. Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE"

Transkriptio

1 2015 Orimattilan kaupunki Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE

2 Kuvat ja piirrokset: Jari Kurjonen

3 1 JOHDANTO JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ LUPA- JA VALVONTAMENETTELY JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISEN TOIMINTAMALLI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA Suunnitelman sisältö Suunnitelman liitteet JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Jätevesien käsittely herkillä alueilla Vähimmäissuojaetäisyydet PURKUPAIKAN VALINTA JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIÄ Umpisäiliö Saostussäiliöt Pienpuhdistamo Maahanimeyttämö Maasuodattamo Imeytyskaivo osainen saostussäiliö, suodatinkaivo ja imeytyskuoppa Vaihtoehtoiset käymälät CE-merkintä JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN... 20

4 1 JOHDANTO Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyvaatimukset koskevat kiinteistöjä, jotka muodostavat normaalia talousjätevettä. Kotitalouksien lisäksi tällaisia kohteita ovat vapaa-ajan asunnot, karjatilojen maitohuoneet sekä sellainen kodin yhteydessä oleva yritystoiminta, joka ei vaadi ympäristölupaa. Jäteveden käsittelyjärjestelmän valinnassa on huomioitava kiinteistökohtaiset erityispiirteet. Käsittelyjärjestelmä on mitoitettava vuorokautisen jäteveden maksimivirtaaman mukaan ja huollettava annettuja ohjeiden mukaisesti. Nämä perusasiat on syytä huomioida jo suunnittelun alussa sekä järjestelmän käytössä, näin saadaan järjestelmän puhdistus- ja toimintakyky vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia. Puutteellisesti käsiteltyinä tai väärään paikkaan johdettuina jätevedet voivat aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, lähivesistöjen rehevöitymistä tai muunlaista lähiympäristön hygieniahaittaa. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja ammoniumtyppi kuluttavat vesistöjen happivaroja sekä ravinteet, kuten fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä (kuva 1). Jätevedessä olevien ulosteperäisten bakteerien kulkeutuminen talousveteen vaarantaa ihmisten terveyttä, jolloin seurauksena on usein talousvesikaivon käyttökiellon lisäksi ylimääräinen kustannus kaivon kunnostustoimenpiteistä. Ympäristönsuojelun tavoitteena haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyssä on ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista poistamalla tai vähentämällä jätevesistä aiheutuvia haittoja ja vaaroja ympäristölle sekä ihmisen terveydelle. Tämän ohjeen tarkoituksena on selkeyttää Orimattilan haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien suunnitteluun liittyviä oleellisia pääasioita, joita jätevesisuunnitelmassa tulee huomioida. Kuva 1. Vesistön umpeenkasvua 1

5 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännöstä yksityiskohtaisimmin jätevesisuunnittelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) ns. hajajätevesiasetus. Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa noudatetaan ympäristönsuojelulain sekä hajajätevesiasetuksen määräyksiä. Asetuksessa on määritelty jätevesien käsittelyltä vaadittavat puhdistustasovaatimukset sekä jätevesisuunnitelman oleellinen sisältö. Jätevesiasetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla jätevesijärjestelmästä tehty selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Selvityksen tulee sisältää myös jätevesijärjestelmän huolto- ja käyttöohjeet. Jos kiinteistöjen vanhat jätevesijärjestelmät (tarkoittaa käytössä olleita jätevesijärjestelmiä ennen ensimmäisen jätevesiasetuksen voimaan tuloa ) eivät ole jätevesiasetuksen 209/2011 puhdistustasovaatimusten mukaisia, tulee järjestelmät kunnostaa asetuksen mukaisiksi viimeistään mennessä. Vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia (119/2001). Vesihuoltolain 10 mukaisesti kiinteistö, joka sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, on velvollinen liittymään viemäriverkostoon. Ympäristösuojelulain 155 :n mukaan kiinteistön, jota ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, tulevat jätevedet johtaa ja käsitellä siten ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa ympäristölle. Toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen kuuluu käsitellä jätevetensä jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti, huomioiden lisäksi asiaan liittyvä muu lainsäädäntö. Muita huomioitavia lakeja ovat mm. vesilaki (587/2011), maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö (MRL 132/1999 ja MRA 895/1999), jätelaki 646/2011 sekä terveydensuojelulainsäädäntö (TSL 763/1994 ja TSA 1280/1994). Lisäksi jätevesien käsittelystä voidaan antaa paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä, joilla huomioidaan paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Orimattilan kaupungilla ei ole voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä, jolloin jätevesijärjestelmän suunnittelussa on syytä huomioida tämän ohjeistuksen antamia suosituksia sekä jätevesiasetuksessa annettuja määräyksiä ja muuta lainsäädäntöä. 2

6 3 LUPA- JA VALVONTAMENETTELY Rakentamisen tulee tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain, maankäyttöasetuksen, rakentamismääräysten ja Orimattilan kaupungin rakennusjärjestyksen säädösten mukaisesti sekä yleisesti hyväksi todettuja työtapoja ja työmenetelmiä noudattaen. Haja-asutusalueella uuden rakennuksen tai laajennuksen, jossa syntyy jätevesiä, tulee rakennuslupamenettelyn yhteydessä hyväksyttää jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma rakennusvalvontaviranomaisella ennen järjestelmän rakentamista. Pelkän jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai uusimiseen haetaan toimenpidelupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennusvalvonta pyytää jätevesisuunnitelmasta asiantuntijalausunnon ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa jätevesijärjestelmiin liittyvät asiantuntijalausunnot lain normien mukaan, huomioiden lisäksi alueelliset ohjeelliset suositukset sekä kiinteistöjen paikalliset olosuhteet ja suunnitteluun liittyvät yksityiskohtaiset perusteet. Jätevesijärjestelmiä koskevat selvitykset, suunnitelmat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on pyynnöstä esitettävä rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakennettuja jäteveden käsittelyjärjestelmiä valvoo Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 3

7 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISEN TOIMINTAMALLI Jos aiot rakentaa kiinteistölle uuden jätevesijärjestelmän tai laajentaa tai tehostaa vanhaa käsittelyjärjestelmää, niin toimi seuraavasti: 1. Selvitä kunnalta, sijaitseeko kiinteistö vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toimintaalueella tai voiko kiinteistöä muuten liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Samalla voit myös selvittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tulevaisuuden laajentumissuunnitelmat sekä sijaitseeko kiinteistösi herkillä alueilla (pohjavesi- ja ranta-alueet). 2. Selvitä mahdollisuus yhteisviemäröintiin naapureiden kanssa. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. Hyvä suunnittelija selvittää myös olemassa olevan jätevesijärjestelmän hyödyntämismahdollisuudet. 5. Saatuasi suunnitelman varmista suunnittelijalta vielä, että: suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty jätevesiratkaisu täyttää hajajätevesiasetuksen ja kunnan vaatimukset suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käyttö- ja huoltotoimet, joihin olet valmis sitoutumaan. 6. Nyt voit hakea rakennuslupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat. 7. Kunta käsittelee luvan. 8. Tee järjestelmän hankintaan liittyvät kustannusvertailut, pyydä tarjouksia ja tee hankinnat. Pyydä myös tarjouksia rakennusurakoitsijoilta ja tee tilaus. 9. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Tee muistiinpanoja, ota valokuvia työn eri vaiheista, tämä helpottaa mahdollisten rakenteellisten ongelmien selvittelyä, jos sellaisia ilmenee. 10. Jos rakentamiseen tulee muutoksia, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa ja päivitä muutokset suunnitelmassa oleviin piirustuksiin. 11. Huolehdi että järjestelmällä on käyttö- ja huolto-ohjeet ennen käyttöönottoa. 12. Tee ilmoitus rakennetusta järjestelmästä rakennusvalvontaan ja sovi viranomaisen kanssa käyttöönottotarkastuksen ajankohta. 4

8 5 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA Jätevesijärjestelmän suunnitelma sisältää rakentamisen, käyttämisen ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Suunnitelma perustuu rakennuskohteella tehtävään ympäristöselvitykseen. Vaadittavat vähimmäisturvaetäisyydet (taulukko 1, s. 11) on otettava huomioon jäteveden käsittelyjärjestelmän sekä puhdistetun jäteveden purkupaikan sijaintia suunniteltaessa. Suunnitelmassa tulee perustella, ettei pinta- ja pohjavedenkorkeuden vaihtelu tuota jäteveden käsittelyjärjestelmälle toiminnallista haittaa. Suunnitelmassa selvitetään jätevesijärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate sekä jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Jätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten täyttymisestä sekä saavutettavasta puhdistustuloksesta on esitettävä luotettava arvio. Jätevesisuunnitelma on kiinteistökohtainen asiakirja ja sen tulee olla aina kiinteistön omistajan tai haltijan käytettävissä. Huolehdi asuntoa vaihtaessasi, että seuraava asukas on tietoinen kiinteistön jätevesijärjestelmän toiminnasta. Neuvo uutta asukasta jätevesijärjestelmän käytöstä Kerro lietteen tyhjennykseen liittyvistä toiminnoista Luovuta kaikki sopimukset, jotka liittyvät jätevesijärjestelmän toimintaan Luovuta jätevesisuunnitelma sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje 5.1 Suunnitelman sisältö Perustiedot Hakijan ja omistajan tiedot Kiinteistön tiedot Rakennuksien käyttötarkoitus Vedenkäyttö ja käymälätyyppi sekä muut vesikalusteet Kuvaus nykyisestä ja tulevasta jätevesijärjestelmästä Suunnittelijan yhteystiedot Ympäristöselvitys Maaperä ja maalajit (tarvittaessa maaperätutkimus, imeytyskoe) Sijainti (pohjavesialue, ranta-alue tai joku muu) Pohjavesiselvitys (korkeusasemat, pohjaveden virtaussuunnat) Suojaetäisyydet (vesistö, tie, oja, kaivot, rakennukset, tontin rajat) Tontin koko ja maaston korkeussuhteet Talousvesikaivojen sijainti (myös lähinaapureiden) Maaperän routivuus (asennussyvyydet, routaeristys) Jätevesijärjestelmän mitoitus ja kuormituslaskelmat Jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan muodostuvan jäteveden määrän, laadun ja kuormituksen mukaan. Mitoituksessa tulee huomioida kiinteistön koko elinkaari. Mi- 5

9 toitus perustuu asukasvastinelukuun, joka saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30 tai suoraan kiinteistön todellisesta asukasluvusta. Mitoituksessa käytettävän asukasvastineluvun on kuitenkin oltava aina vähintään 5. Näistä kolmesta luvusta suurin on asukasvastineluku (AVL) jonka mukaan järjestelmä tulee mitoittaa. esim. huoneistoala 180 m 2 /30 = 6 asukkaita 3 vähimmäis AVL 5 Käsittelyjärjestelmä mitoitetaan suurimman luvun mukaan eli AVL = 6. Kuormituslaskelmalla todennetaan jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Jätevesiasetuksen 2 :ssä on määritelty haja-asutuksen kuormitusluvut, joita voidaan käyttää laskelmassa. Kuormituksen laskennassa huomioidaan jäteveden laatu, määrä sekä käsittelyjärjestelmän puhdistuskyky. Lopuksi verrataan kuormituksen tulosta vaadittavaan puhdistusvaatimustasoon. Puhdistusvaatimustason täyttyessä suunnitelma vakuutetaan allekirjoituksella ja toimitetaan viranomaiselle käsiteltäväksi. Jos järjestelmän puhdistustuloksesta ei ole aiemmin tutkittua näyttöä, tulee kiinteistön omistajan näyttää toteen jäteveden käsittelyjärjestelmän puhdistuskyky näytteenotoin sekä laboratoriotutkimuksin. Muuta huomioitavaa Vesilaitoksen viemäriverkoston laajentamissuunnitelmat on syytä selvittää ennen muita toimenpiteitä Jätevedenkäsittelyjärjestelmässä tulee olla näytteenottomahdollisuus sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä, maahanimeyttämöissä käsitellystä jätevedestä otetaan vesinäyte pohjaveden havaintoputkien kautta Jätevesisuunnitelmassa esitetään, kuinka fosforin poisto suoritetaan Hulevesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä Maaperäkäsittelyjärjestelmän päältä ei saa ajaa kulkuneuvolla eikä poistaa lunta talvisin Suunnitelma on asiakirja toimivasta jäteveden käsittelyjärjestelmästä, suunnitelmaa säilytetään kiinteistöllä ja se tulee näyttää viranomaisille pyydettäessä Rakentamisvaiheen dokumentointi on aina aiheellista 5.2 Suunnitelman liitteet Asemapiirros (mittakaavassa 1:500, 1:200 tai 1:100) josta selviää: Rakennusten, jätevesijärjestelmän ja purkupaikan sijainnit sekä suojaetäisyydet tärkeisiin kohteisiin Talousvesikaivon sijainti, oma sekä naapuri Alueen ojat, vesistöt ja mahdolliset lähteet Tontin rajat, kiinteistön ja naapurikiinteistöjen rekisterinumerot Mittakaava ja ilmansuunta 6

10 Jätevesijärjestelmän suunnitelmapiirros (1:50 tai 1:100) Pituuspoikkileikkauspiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän laitteiden, putkien sekä käsitellyn jäteveden purkupaikan korkeusasemat ja mitoitustiedot Leveyspoikkileikkauspiirros, josta ilmenee rakenteiden kerrospaksuudet ja mitat, jos kyseessä on maaperäkäsittelyn imeytyskenttä/ -ojasto tai suodatuskenttä/ -ojasto Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttö- ja huolto-ohjeet on esitettävä suunnitelmassa, mutta lopullinen versio ohjeesta on esitettävä viranomaiselle viimeistään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Käyttöja huolto-ohjetta tulee noudattaa sekä päivittää asianmukaisesti. Ohjeita säilytetään kiinteistöllä ja ne on pyydettäessä näytettävä viranomaiselle. Jätevesijärjestelmälle on tarpeellista nimetä huollosta vastaava vastuuhenkilö. Suunnitelmassa tulee esittää kohteet, jotka vaativat säännöllistä hoitoa tai huoltoa. Suunnitelmasta tulee myös ilmetä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavat rakenteet ja huoltotiet sekä tarvittavat sähkö- ja vesipisteet. Järjestelmän hoito ja huolto suunnitellaan niin, että ne voidaan toteuttaa vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta. Jätevesienkäsittelyjärjestelmässä tulee olla tarpeelliset varo- ja hälytinlaitteet, jotka ilmoittavat mahdollisesta järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä. Umpisäiliöissä on aina oltava varo- ja hälytyslaiteet. Suunnitelmassa on myös esitettävä hälytys- ja valvontalaitteiden toiminta. Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet Muistio maastokäynnistä Maaperätutkimus analyysi Peruskarttaote 1: Naapureiden kuuleminen, jos rakennetaan 5 metriä lähemmäs toisen rajaa tai jos käytetään toisen kokonaan tai osittain hallinnoimaa ojaa purkuojana 7

11 6 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kiinteistön jätevesienkäsittely voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Ensisijainen vaihtoehto on kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Yhteisen jätevesijärjestelmän perustaminen kyläkohtaisesti tai naapureiden kesken on usein taloudellinen ja käytännöllinen vaihtoehto. Päädyttäessä kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään tulee kohteelle löytää tarkoituksen mukaisin sekä omistajaa/haltijaa parhaiten palveleva ratkaisu. Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kohteessa muodostuvan jäteveden määrä, laatu sekä kuormituksen puhdistustasovaatimukset. Vaihtoehtoina ovat joko kaikkien talousjätevesien samanaikainen käsittely tai erillisviemäröinti, jossa käymäläjätevedet varastoidaan umpisäiliöön, jolloin käsiteltäväksi jäävät vain harmaat jätevedet. Myös käymälätyypin valinnalla voidaan vaikuttaa muodostuviin jätevesiin. Valitsemalla kuivakäymälä vesikäymälän sijaan käsiteltäväksi jäisivät vain harmaat jätevedet. Käsittelyjärjestelmäksi kannattaa valita laite, jota on testattu luotettavissa ja puolueettomissa tutkimuksissa ja joka tutkimusten mukaan täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on saatavilla tietoja Suomessa markkinoilla olevista jätevesien käsittelylaitteistoista ja käsittelymenetelmistä, sekä eri tutkimuksissa saatuja puhdistustuloksia. Sivuston tiedot perustuvat puolueettomaan arviointiin sekä ajanmukaiseen seurantaan. Orimattilan haja-asutusalueilla on voimassa jätevesiasetuksen 3 :n määrittämä talousjätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimustaso: orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 %, kokonaistypen osalta vähintään 30 %, verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 8

12 6.1 Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Talousjätevedet (käymäläjätevedet + harmaat jätevedet samassa) Umpisäiliö, käytetään jätevesien välivarastointi tilana Saostussäiliö + maaperäkäsittely, soveltuu jos ympäristö sallii talousjätevesien maaperäkäsittelyn. Talousjätevesi selkeytetään 3-osastoisissa saostussäiliöissä. Esikäsittelyn jälkeen jätevesien varsinainen käsittely voidaan toteuttaa joko maahanimeytyskentän/ -ojaston tai maasuodatuskentän/ -ojaston avulla (3-osastoinen saostussäiliö +) Pienpuhdistamo Harmaat jätevedet, erillisviemäröinti (käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet erillään) Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet 2-osastoisen saostussäiliön kautta maaperäkäsittelyn imeytyskenttään/ -ojastoon tai suodatuskenttään/ -ojastoon Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet pienpuhdistamoon (tarvittaessa esiselkeytys 2-osastoisessa saostussäiliössä) Muut menetelmät (vedettömät käymäläratkaisut) Kuivakäymälä, harmaat jätevedet käsitellään kuten erillisviemäröinnissä Ulosteen ja virtsan erottelevissa käymälöissä virtsa voidaan kerätä umpisäiliöön tai käsitellä omalla erillisellä käsittelyjärjestelmällä. Uloste voidaan käsitellä asianmukaisesti kompostoimalla. Kuivakäymäläratkaisuja on tarjolla monenlaisia, mm. haihduttavia, polttavia tai pakastavia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten käymälöiden käyttöönotosta kannattaa keskustella etukäteen laitetoimittajien sekä valvovanviranomaisen kanssa. Vähäiset harmaat jätevedet (kantovesi ja kiinteistön vähäinen käyttö sekä matala varustetaso) Vähäiset harmaat jätevedet voidaan imeyttää käsittelemättä maaperään, jos se voidaan toteuttaa ympäristöä pilaamatta ja ihmisen terveyttä vaarantamatta. Maaperän tulee soveltua imeytykseen. Suositeltavia käsittelyvaihtoehtoja ovat yksiosainen saostussäiliö + yksinkertainen imeytysjärjestelmä, esim. imeytyskaivo tai tehdasvalmisteinen mökkien pesuvesille suunniteltu harmaavesisuodatin (jota vaaditaan uusien kantovedellisten saunojen jätevesien käsittelyjärjestelmäksi) Pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön eikä kaivon läheisyyteen Ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö huomioitava 9

13 6.2 Jätevesien käsittely herkillä alueilla Herkillä alueilla tarkoitetaan seuraavia herkästi pilaantuvia alueita: pohjavesialue, yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön tärkeä tai soveltuva pohjavesialue ranta-alue, vesistön rantavyöhyke joka ulottuu keskimäärin 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Herkillä alueilla ei suositella käsiteltävän lainkaan jätevesiä kiinteistökohtaisesti. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on mahdollista, jos puhdistetut jätevedet johdetaan purettavaksi umpiputkella herkkien alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisesti voidaan sallia puhdistetun jäteveden purku myös herkillä alueilla, edellyttäen etteivät käsittely ja purku vaaranna tai haittaa herkkien alueiden ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Poikkeustapaukset vaativat aina hyvät perustelut sekä ympäristösuojeluviranomaisen hyväksynnän. Talousjätevesi (käsittää kaikki jätevedet) Talousjätevesi voidaan johtaa umpisäiliöön tai pienpuhdistamokäsittelyyn. Harmaat jätevedet Harmaat jätevedet voidaan johtaa umpisäiliöön, pienpuhdistamoon tai maasuodattamoon, jossa on vesieristeinen tiivis pohjarakenne (esim. 1 2 mm geomembraanikalvo). Vähäiset harmaat jätevedet Suositeltavia käsittelyvaihtoehtoja ovat yksiosainen saostussäiliö + yksinkertainen imeytysjärjestelmä, esim. imeytyskaivo, tai tehdasvalmisteinen mökkien pesuvesille suunniteltu harmaavesisuodatin. Herkillä alueilla voidaan tapauskohtaisesti vaatia tehokkaampia puhdistusmenetelmiä myös vähäisille jätevesille. 10

14 6.3 Vähimmäissuojaetäisyydet Suunniteltaessa kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää on suositeltavaa noudattaa taulukon 1 määrittelemiä ohjeellisia suojaetäisyyksiä. Jos suojaetäisyyksistä poiketaan, tulee suunnitelmassa selvityksin ja suunnitteluratkaisuin perustella, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa ihmisen terveydelle. Taulukko 1. Suositeltavat käytettävät ohjeelliset suojaetäisyydet Suojaetäisyys Puhdistetun jäteveden purkupaikka Jätevesien käsittelyjärjestelmä Minimietäisyys Minimietäisyys Talousjätevedet Harmaat jätevedet Talousvesikaivo * > 20 m m m Vesistö ** > 100 m > 20 m > 10 m Oja 0 m > 5 m > 5 m Tontin raja *** 5 m > 5 m > 5 m Tie > 10 m > 5 m > 5 m Rakennus > 20 m > 5 m > 5 m Lämpökaivo * m m Pohjavesi Maahanimeyttämön jakokerroksen pohjasta vähintään 1 m suojaetäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan Maasuodattamon kokoomakerroksen pohjasta vähintään 0,25 m suojaetäisyys ylimpään pohjaveden pintaan Muuta huomioitavaa! * Talousvesikaivo Lämpökaivo ** Vähäiset harmaat pesuvedet *** Tontin rajan suojaetäisyys Vähimmäisetäisyyteen vaikuttaa tontin maaperä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on sijoitettava pohjaveden kulkusuunnassa talousvesikaivon alapuolelle. Minimietäisyys purkupaikasta vesistöön >10 m Etäisyyksistä voidaan poiketa naapurin suostumuksella, asianomaisten kesken tehdään kirjallinen sopimus. 11

15 7 PURKUPAIKAN VALINTA Puhdistetun jäteveden purkupaikan vaihtoehdot selvitetään rakennuspaikkaan tutustumisen yhteydessä. Mitä suurempia vesimääriä puhdistamo purkaa, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota purkupaikkaan. Maahanimeyttämöissä puhdistettu jätevesi päätyy maakerroksien kautta pohjaveteen. Pienpuhdistamon ja maasuodattamon käsitelty jätevesi puretaan maaperään tai avo-ojaan. Maaperässä purku voidaan suorittaa joko imeytysojastoon, imeytyskuoppaan tai imeytyskaivoon. Käsiteltyä jätevettä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Purkuputken pään jäädessä avoimesti näkyviin tulee putken päähän kiinnittää välppä tai verkko, jotta pieneläimet tai roskat eivät pääse järjestelmää tukkimaan. Jätevesisuunnitelmassa käsitellyn jäteveden purkupaikka selvitetään perusteluin. Purkupaikan valinnassa on huomioitava, etteivät puhdistetut jätevedet vaaranna oman tai naapurin talousvesikaivon vedenlaatua. Puhdistettujen vesien johtamiseen rajaojaan, naapurin ojaan tai tiehallinnon vieriojaan vaatii asianomaisten kesken kirjallinen sopimuksen. Purkupaikan valinnassa tulee huomioida: Kiinteistön sijainti (pohjavesi- ja ranta-alueen huomiointi) Ympäristöhaittojen torjuminen (naapurit huomioitava myös) Rakennuspaikan ja ympäristön kuivatustilanne Purkuveden määrä (maaperän imeytyskyky, eroosio) Ympäristöhygieeniset ja esteettiset seikat (taudin aiheuttajat, maaston limoittuminen, hajuhaitat) Suojaetäisyydet (taulukko 1) Kirjalliset sopimukset (purku rajaojaan tai johtaminen naapurin ojastoon) 12

16 8 JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIÄ 8.1 Umpisäiliö Umpisäiliö on käyttökelpoinen ratkaisu alueilla, joilla jätevesiä ei voida käsitellä esim. ympäristön pilaantumisen vaaran tai terveydellisten haittojen vuoksi. Umpisäiliö on kertainvestointina halpa ja edullinen käyttää, jos kiinteistöllä muodostuu vain vähän jätevettä. Käyttökustannukset muodostuvat yleensä säiliön toistuvista tyhjennyskerroista. Umpisäiliö ei ole varsinainen jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaan toimii jäteveden välivarastona ennen jäteveden toimittamista puhdistamolle jatkokäsittelyyn. Umpisäiliön tulee olla tiivis eikä siitä saa lähteä purkuputkea. Usein umpisäiliöön johdetaan vain käymäläjätevedet, sillä harmaiden pesuvesien käsittely muulla tavoin on varsin vaivatonta. Tyhjennystarpeen havaitsemiseksi säiliöön tulee asentaa täyttymishälytin. Säiliö on sijoitettava niin, että se on helppo tyhjentää loka-autolla kaikkina vuodenaikoina. Umpisäiliön säännöllisestä tyhjennyksestä tulee huolehtia esim. kirjanpitoa apuna käyttäen. 8.2 Saostussäiliöt Tiivispohjaisia saostussäiliöitä käytetään kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn esikäsittelyjärjestelminä. Saostussäiliön jäteveden selkeytyskyky ei pelkästään riitä jäteveden ainoaksi käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöissä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva aines, jolloin seuraavan varsinaisen käsittelyjärjestelmän kuormitus vähenee. Saostussäiliön mitoitus riippuu jäteveden määrästä ja laadusta. Talousjätevesiä käsiteltäessä tarvitaan vähintään kolmiosainen saostussäiliö, vastaavasti harmaiden jätevesien esikäsittelyyn riittää kaksiosainen saostussäiliö. Jätevesien esikäsittelyn jälkeen jätevedet voidaan johtaa esim. maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon. Saostuskaivojen säännöllisestä tyhjennyksestä tulee huolehtia, tyhjennysten kirjaaminen huoltokirjaan helpottaa omakohtaista valvontaa. Loka-auto tyhjentää saostussäiliön ja kuljettaa kertyneen lietteen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesijärjestelmän käyttöohjeessa opastetaan lietteenpoisto, joka tulee tehdä saostussäiliöistä vähintään kerran vuodessa. Rakenteiden kuntoa ja toimintaa on myös ajoittain tarkasteltava. Betonirenkaista valmistetuissa saostussäiliöissä T-haaran käyttö säiliöiden välillä on tarpeen, sillä T-haara estää pintalieteen karkaamisen varsinaiseen käsittelyjärjestelmään sekä mahdollistaa tuuletusilman virtauksen saostussäiliöiden lävitse (kuva 2). 13

17 Kuva 2. Periaatepiirros, 3-osaisesta betonirengas saostussäiliöistä Saostussäiliöiden yhteistilavuus mitoitetaan kiinteistöllä muodostuvan vuorokautisen jäteveden maksimivirtaaman mukaan. Jäteveden viipymä saostussäiliössä tulee olla 2 vrk:tta, jotta esiselkeytyskäsittely tapahtuu optimaalisesti. Yhteistilavuuteen lisätään vielä lietevaratilavuutta 0,5 m 3, tämän tarkoituksena on estää lietteen karkaamisesta aiheutuvaa ongelmaa varsinaisessa käsittelylaitteistossa. Mitoituksessa on huomioitava, että ensimmäisen säiliön tilavuuden tulee olla vähintään puolet saostussäiliöiden yhteistilavuudesta. Talousjätevesien käsittelyssä käytetään vähintään 3-osastoista järjestelmää. Harmaiden jätevesien käsittelyssä riittää 2-osastoinen järjestelmä. Saostussäiliön tilavuuden mitoitusesimerkki: 5 hengen talous tuottaa talousjätevettä 150 l/hlö/vrk Maksimi jätevesivirtaama/vrk = 5 hlö * 150 l/hlö/vrk = 750 l/vrk Tarvittava viipymä on 2 vrk:tta => 2 vrk * 750 l/vrk = 1500 l Lietevara, huomioitava etenkin maaperäkäsittelyssä = 0,5 m 3 eli 500 litraa Jolloin saostussäiliöiden yhteistilavuudeksi saadaan: 2 vrk:n viipymä + lietevara = ( ) litraa = 2 m 3 Ensimmäisen saostussäiliön tilavuuden tulee olla vähintään puolet yhteistilavuudesta: Saostussäiliöiden yhteistilavuus/2 = 2 m 3 /2 = 1 m 3 14

18 8.3 Pienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat yleensä tehdasvalmisteisia yhden tai useamman kiinteistön jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja laitteita joiden toiminta vaatii usein sähkövirtaa (veden pumppaukseen, ilmastukseen tai kemikaalin syöttöön). Pienpuhdistamon toimintaperiaate voi olla biologinen, kemiallinen tai näiden yhdistelmä. Pienpuhdistamot mahtuvat pieneen tilaan ja sopivat vaikeisiin maaperäolosuhteisiin. Saatavilla on myös saostussäiliöihin liitettäviä saneerauspienpuhdistamo-paketteja eli ns. retrofit-puhdistamoita. Pienpuhdistamossa jätevedestä poistetaan ammoniumtyppi ilmastuksen avulla (aerobinen/anaerobinen tilan vaihtelu). Orgaanisen aineen poisto tapahtuu mikrobitoimintaa apuna käyttäen ja fosfori poistetaan saostuskemikaalilla. Pienpuhdistamo tarvitsee yleensä jätevesien esikäsittelyn saostussäiliöissä. Saostussäiliöt on tyhjennettävä laitteiston huolto-ohjeiden mukaisesti. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa maaperään tai avo-ojaan. Järjestelmä on yleensä varustettu hälytinlaitteilla, jolloin sen toiminnan tarkkailu on helpompaa. Tarkastuskaivo on aiheellista asentaa puhdistetun veden näytteenottoa varten. 8.4 Maahanimeyttämö Maaperäimeytysjärjestelmä soveltuu tonteille, jotka sijaitsevat herkkien alueiden ulkopuolella ja joiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Ennen järjestelmän rakentamista on selvitettävä, että imeyttämöstä on riittävät suojaetäisyydet pohjaveden pintaan, omaan ja naapurin talousvesikaivoon sekä alueen lähivesistöihin. Pohjaveden virtaussuunta on huomioitava, sillä imeytyskenttä on aina syytä sijoittaa talousvesikaivojen alapuolelle pohjaveden virtaussuuntaan nähden. Rinneolosuhteissa kannattaa imeyttämö rakentaa korkeuskäyrien suuntaisesti rinteen yläosaan tai rinteen päälle. Imeytysjärjestelmä mitoitetaan jäteveden laadun ja määrän mukaan. Jätevedet johdetaan imeytykseen saostussäiliökäsittelyn kautta. Säiliöistä selkeytynyt jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin, joista jätevesi laskeutuu painovoimaisesti sepelikerroksen läpi luonnolliseen maaperään. Maaperässä mikrobitoiminta hoitaa lopullisen orgaanisen aineen käsittelyn. Typpi poistuu kaasuuntumalla anaerobisen ja aerobisen olotilan muutosten ansiosta. Fosforin poisto perustuu maaperän pidätyskykyyn eli adsorptioon. Fosforinpoistoa voidaan tarvittaessa tehostaa kemiallisella fosforinsaostuksella ja esiselkeytyksellä saostussäiliöissä ennen jäteveden johtamista maaperäimeytysjärjestelmään. Oikein mitoitettuna, huollettuna ja käytettynä maahanimeyttämö voi olla toimintakykyinen vuotta. Huolto vaatii yleistä ympäristön tarkkailua sekä saostussäiliöiden oikea-aikaista tyhjentämistä. Jos maahanimeyttämön ympäristö alkaa vettyä tai ilmenee hajuhaittoja, voi imeyttämö olla tukkeutunut. Jos pohjavesiputkista otetut näytteet viittaavat nitraattityppi- tai fosforipitoisuuksien nousuun, on syytä epäillä imeyttämön puhdistuskyvyn lopullista taantumista. 15

19 8.5 Maasuodattamo Maasuodattamossa jätevettä ei imeytetä maahan, vaan jäteveden puhdistamista varten järjestelmään rakennetaan vettä läpäisevä suodatushiekkakerros. Suodatuksen jälkeen käsitelty vesi kootaan ja johdetaan purkupaikalle. Maasuodattamon käyttö pohjavesialueilla on mahdollista harmaille jätevesille, mikäli suodattamon pohja eristetään vesi tiiviiksi esim. geomembraani muovikalvolla. Jätevesi tulee selkeyttää ennen maasuodatusta, esikäsittely tehdään saostussäiliöissä. Selkeytetty jätevesi johdetaan jakokerroksesta imeytysputkien avulla suodatinhiekkakerroksen läpi ja kootaan alla olevassa kokoomakerroksessa kokoomaputkiin. Kokoomaputkissa jätevesi johdetaan kokoomakaivoon, josta käsitellyt jätevedet ohjautuvat purkuputken avulla maaperään tai avo-ojaan. Puhdistamon toiminta edellyttää hyvää toimivaa ilmanvaihtoa. Ilma välittyy suodattamoon kokooma- ja imeytysputkien ilmanottoputkien avulla sekä osittain myös suodatuskentän maaperähuokosten kautta. Talousjätevettä käsittelevässä maasuodattamossa tulee suodattamoa tehostaa erillisellä fosforin poistolla. Fosforia poistetaan suodatushiekkakerrokseen lisätyllä biotiitillä tai erillisellä suodatusyksiköllä maasuodattamon jälkeen. Fosforia voidaan poistaa myös ennen maasuodattamoa saostuskemikaalien avulla saostussäiliössä. Maasuodattamo rakennetaan maanpinnan tasalle (kuva 3) tai puolittain maanpinnan yläpuolelle. Rinneolosuhteissa kannattaa suodattamo sijoittaa korkeuskäyrien suuntaisesti yläosaan rinnettä tai rinteen päälle. Kuva 3. Periaatepiirros, poikkileikkaus maasuodattamon rakenteesta Maasuodattamoa suunniteltaessa on aina aiheellista kääntyä asiantuntijan puoleen. Maasuodattamo on varmatoiminen järjestelmä. Oikein mitoitettuna, huollettuna ja käytettynä sen toimintakyky on n vuotta. Huoltotoiminnassa tulee kiinnittää huomiota saostuskaivojen säännölliseen tyhjentämiseen. Selkeytymättömän lietteen joutuessa suodatuskerrokseen on vaarana suodatinkerroksen tukkeutuminen, jolloin seurauksena saattaa olla toimintakyvytön suodattamo. 16

20 8.6 Imeytyskaivo Imeytyskaivo on jäteveden purkupaikka, jossa imeytetään maaperään käsiteltyjärjestelmässä puhdistettuja vesiä tai vähäisiä harmaita pesuvesiä. Maaperän tulee tällöin olla hyvin vettä läpäisevää. Imeytyskaivo voidaan rakentaa esim. betonirenkaista, jolloin alemman renkaan tulee ulottua vettä läpäisevään maakerrokseen (kuva 4). Imeytyskaivon ympärille levitetään karkeaa soraa tai sepeliä parantamaan imeytyksen toimivuutta. Imeytyskaivo varustetaan tuuletusputkella. Imeytyskaivoa suunniteltaessa on kaivon vesitilavuus mitoitettava riittävän suureksi. Imeytyskaivo sallii 3-4 kertaa suuremman kuormituksen pinta-alayksikköä kohden kuin imeytysojasto. Kaivon tukkeutuessa sen puhdistaminen ja kiviaineksen vaihtaminen on helppo toimenpide. Riittävä pinta-ala saadaan rakentamalla useita imeytyskaivoja rinnakkain tai loivassa peräkkäin, jolloin ylemmän kaivon tukkeutuessa vesi kulkeutuu seuraavaan. Useampia imeytyskaivoja käytettäessä on kaivojen välinen minimietäisyys oltava aina vähintään 4 metriä. Kuva 4. Periaatepiirros, imeytyskaivon rakennekuva 17

21 8.7 1-osainen saostussäiliö, suodatinkaivo ja imeytyskuoppa Vähäisiä harmaita jätevesiä muodostuu vapaa-ajanrakennuksista ja pihasaunoista. Vähäiset harmaat jätevedet voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä vesiensuojelun edistämiseksi loma-asunnon tai saunan jätevedet on kuitenkin suositeltavaa käsitellä esimerkiksi alla mainituilla pienimuotoisilla käsittelyjärjestelmillä tai tehdasvalmisteisella harmaavesisuodattimella. 1-osaista saostussäiliötä käytetään esikäsittelymenetelmänä rasvaisille käsitiskivesille (kuva 5). 1- osaisen saostussäiliön märkätilavuuden tulee olla vähintään 0,5 m 3, ellei valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyttä. Selkeytyksen jälkeen jätevesi johdetaan tarvittaessa suodatinkaivon kautta maaperäimeytykseen. Kuva 5. Periaatepiirros, 1-osainen saostussäiliö Suodatinkaivon suodatinhiekkaan voidaan lisätä fosforin suodatinmateriaalia fosforin poiston tehostamiseksi. Jos käsitelty jätevesi puretaan imeytyskaivoon tai alla olevan kuvan 6 mukaiseen imeytyskuoppaan, on maaperän oltava vettä hyvin läpäisevää ja imeytyskykyä tulee tarkastella vuosittain. Kuva 6. Periaatepiirros, suodatinkaivo (vasemmalla) ja imeytyskuoppa (oikealla) 18

22 8.8 Vaihtoehtoiset käymälät Kuivakäymälät jaetaan virtsan erotteleviin, kompostoiviin, haihduttaviin, polttaviin ja pakastaviin käymälöihin. Kuivakäymälöistä on saatavissa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa mm. Käymäläseura Huussi ry:ltä (http://www.huussi.net/). Vapaa-ajan asunnoissa virtsa voidaan kerätä umpiastioihin, jotka tulee tyhjentää riittävän usein. Jos virtsa käsitellään harmaiden jätevesien yhteydessä, tulee käsittelyn olla jätevesiasetuksen mukaista. Virtsaa voidaan käyttää myös pienissä määrin kastelulannoitteena nurmikoille, koristekasveille ja perennoille tai pihakompostissa lehtikarikkeen hajoamisen nopeuttamiseen. Virtsaa ei kuitenkaan saa käyttää lannoitteena ihmisten ravintokasveille. Virtsan varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua haju- eikä hygieniahaittoja. Esikompostoitunutta kuivakäymäläjätettä suositellaan jälkikompostoitavan riittävän pitkään (1-2 vuotta) patogeenien tuhoamiseksi, jonka jälkeen sitä voidaan levittää käyttökohteeseen. Kompostointikäymälässä ei tulisi käyttää kalkkia tai tuhkaa, sillä kalkki heikentää jätteiden kompostointia sekä edistää ravintoaineiden valumista ympäristöön. Lisäksi kalkin vaikutuksesta typpeä haihtuu ilmaan haisevana ammoniakkina. Kuivikkeena suositellaan käytettäväksi orgaanista ainetta kuten esim. turvetta, puutarhakariketta tai haketta. Virtsan ja kompostin käyttämisessä ja sijoittamisessa tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet mm. talousvesikaivoille ja vesistöille. 8.9 CE-merkintä EU:n rakennustuoteasetus tuli voimaan Siitä alkaen pakollinen CE-merkintä on koskenut kaikkia rakennustuotteita, joilla on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Jätevedenkäsittelylaitteet kuuluvat rakennustuotteiden ryhmään ja ovat myös CE-merkinnän alaisuudessa. CE-merkintä ei kuitenkaan vielä koske kaikkia jätevedenkäsittelylaitteita. Pienistä jätevedenkäsittelylaitteista harmonisoidut tuotestandardit (SFS-EN 12566) on laadittu tehdasvalmisteisille saostussäiliöille sekä talousjätevesiä puhdistaville pienpuhdistamoille. Vastaavasti harmaajätevesipuhdistamot, maapuhdistamot sekä saneerausjärjestelmät, joita asennetaan käytössä oleviin saostussäiliöihin, eivät omaa harmonisoitua tuotestandardia, joten ne eivät vielä kuulu CE-merkinnän alaisiin tuotteisiin. Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon verkkopalvelussa päivitettävää puolueetonta puhdistamosivustoa jolle on kerätty tietoa suomessa markkinoitavista CE-merkityistä jätevedenpuhdistamoista. 19

23 9 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN Jätevesijärjestelmän tehostamisen ollessa kiinteistön haltijalle kohtuutonta, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen asianomaisen hakemuksesta myöntää poikkeuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta ympäristönsuojelulaissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Ympäristösuojelulain 157 :n mukaan talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa edellyttäen, että kiinteistön talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus on vähäinen eikä muodosta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle Kohtuuttomuutta arvioitaessa kiinteistön haltijan kannalta, huomioidaan seuraavaa: kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus tai muu näihin rinnastettava sosiaalinen suorituseste Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi edellä mainittuihin seikkoihin vedoten myöntää poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Kuitenkin 68 vuotta ennen täyttäneet saavat vapautuksen automaattisesti. 20

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka Lainsäädäntöä Mikkelin seudun ympäristösuojelumääräykset 11.6.2012 Vna Talousvesien käsittelystä viemäriverkoston

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KIINTEISTÖKOHTAISEN KÄSITTELYN OHJE JANAKKALASSA

JÄTEVESIEN KIINTEISTÖKOHTAISEN KÄSITTELYN OHJE JANAKKALASSA JÄTEVESIEN KIINTEISTÖKOHTAISEN KÄSITTELYN OHJE JANAKKALASSA SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET...2 1.1 Rakentamismääräykset ja -ohjeet...2 1.2 CE-merkintä...2 1.3 Suunnittelijoiden pätevyys...2

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro 21.10.2005/SAp o:\m\2005ohjeet ja lomakkeet TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 OHJE 2011 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 Tämä ohje on laadittu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeessa LINKKI 2011 kuntien viranomaisten ja neuvojien työn tueksi,

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen Karvian Kunta Jätevesiopas Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen 2 Sisältö JÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO... 3 YLEISTÄ... 3 AIKATAULU... 4 LYKKÄYKSET

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju Jäteveden käsittely haja-asutusalueella Piirros: Tiina Paju Johdanto Tästä esitteestä saavat tietoa niin jätevesijärjestelmiä suunnittelevat kuin eri vaihtoehtoja miettivät uudisrakentajat. Lisäksi esite

Lisätiedot

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP 1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP Helmikuu 2005 Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Jätevesihuolto

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät.

Lisätiedot