7/2010. Erkka Laine, Biovakka: Bioteknologialla jätteet hyötykäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2010. Erkka Laine, Biovakka: Bioteknologialla jätteet hyötykäyttöön"

Transkriptio

1 7/2010 Erkka Laine, Biovakka: Bioteknologialla jätteet hyötykäyttöön

2 sisältö Destian pääluottamusmies Pertti Niemellä on kokemusta luoton tehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ylempien edunvalvonta on terävöitynyt, kun yksityissektorilla työelämä on raadollisempaa. Palomestari Sami Backmanin luottamustoimet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä hoituvat oman työn ohessa. Pääkirjoitus... 5 Paikallinen sopiminen panee luottamusmiehet koville Uutisia... 6 Kolumni... 8 Yksinkertaista mutta totta Puheenjohtajan palsta... 9 Oikeus voitti Edunvalvontaa henkilöstöedustus Luotto on työpaikalla tuki ja olkapää Palomestari ja pyryn pääluottamusmies Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava Yhteistoiminnalla tuloksia Johtaminen Hyvä johtaja tunnistaa työyhteisön tunteet Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia Reilu peli työpaikalla Osaaminen Bioteknologialla parempi tulevaisuus Työelämä tähtäimeen jo opiskeluaikana Yhteiskunnasta Ulkomaalainen marjanpoimija on työlainsuojaton Vapaa-ajalla Kirkkain SM-mitali mielessä Maailmalta Globalisaation monet kasvot Totta ja tutkittua Taantuma näkyy työvoimatutkimuksessa Oikeutta Yhdistyslain muutos Uusia työntekijöitä Opiskelija-asiaa Mennen tullen Mielipide Järjestöasiaa Kannen kuva: Esa Kulmala 2

3 numero 7/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Erkka Laine haluaa säästää ympäristön puhtaampana, siksi hän lähti opiskelemaan bioteknologiaa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 26 Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ja muiden kausityöntekijöiden työoloista tehdään selvitys ulkoministeriössä. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI InsInöörI 3

4 JÄSENVAKUUTUKSET Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa Pasi oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua hammaslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus. Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinullakin on matkavakuutus Ifissä ja yhteistyökumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus. Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi. UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/uil tai soita Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Ole huoletta. Me autamme Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä! if.fi/uil p

5 pääkirjoitus Paikallinen sopiminen kovistelee luottamusmiehiä Lokakuu 2010 Ilona Mäenpää Ylempien toimihenkilöiden määrä työelämässä on jatkuvassa kasvussa työtehtävien muututtua entistä vaativammiksi ja itsenäisemmiksi. Yhä enemmän tuotantoa siirtyy ulkomaille ja vain vaativimmat asiantuntija- ja tuotekehitystyöt jäävät Suomeen monikansallisissa suuryrityksissä. Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole herroja kuten kenties joskus aikoinaan. Heidän asioitaan ei enää voi tehokkaasti hoitaa yksilöllisesti, vaan niistä täytyy sopia kattavasti ja sitovalla tavalla. Luottamusmiehillä, jotka ovat työpaikalla edustettaviensa äänitorvia, on suuri vastuu, sillä takana on iso joukko edustettavia. Heidän on oltava asiantuntijoita siinä, mitä he tekevät, heidän pitää tietää, mikä on hyväksi edustettavien kannalta. Heiltä vaaditaan yhä enemmän aikaa edustettaviensa asioiden ajamiseen. Paikallisella tasolla sovittaessa luottamusmies on yksin, eikä hänellä ole käytössään painostustoimia. Toisella puolella vastassa on työnantajakolonnan vahva edustus. Tässä asetelmassa työrauha myydään halvalla. Nuorelle sukupolvelle vapaa-aika on entistä tärkeämpää, jopa tärkeämpää kuin palkan suuruus, sillä asian tuntijatyö on erittäin uuvuttavaa. Uuden työelämän on vastattava huutoon. Yrityksiltä ja esimiehiltä edellytetään joustavaa suhtautumista myös työnteon muotoihin liittyen. Valvontakulttuuri on aikansa elänyttä. Miten houkutella nuoria hakeutumaan yrityksiin, joissa joustavuus ja johtajuus ovat hakusessa? Niihin sekä työhyvinvointiin panostaminen voisi kuitenkin olla valttikortti rekrytointitilanteessa. Ovatko firman arvot tai Code of conductin henki unohtuneet, kun tasa-arvoista kohtelua ei taata kaikille henkilöstöryhmille? Työturvallisuuskin on koetuksella, kun työnantaja teettää jopa 22-tuntisia päiviä. Entä jaksaminen ja työhyvinvointi, joista niin paljon puhutaan? Työtä tehdään nykyisin yhä enemmän kaikkialla muualla kuin oman työpöydän ääressä. Sitä tehdään lentokoneissa, junissa, hotelleissa, seminaareissa, myös viikonloppuisin Työsuhteesta on tullut luottamussuhde, jossa pitäisi keskittyä tulokseen eikä tekemisen valvomiseen. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Paperiteollisuuden ylemmät ulosmarssille ja lakkoon Paperiteollisuuden ylemmät toimihenkilöt lisäävät painostustoimia syyskuussa aloitetun ylityö- ja matkustuskiellon lisäksi. Ylemmät toimihenkilöt keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikoiltaan perjantaina 22. lokakuuta kello 12 18, ellei sitä ennen päästä neuvottelutulokseen työnantajan kanssa. Ulosmarssi toteutetaan kaikissa paperiteollisuusyrityksissä samanaikaisesti. Lakko alkaa perjantaina 29. lokakuuta kello ja päättyy tiistaina 2. marraskuuta kello Paperiteollisuuden ylemmän toimihenkilön tehtävissä työskentelevät eivät mene työpaikalleen eivätkä työskentele lakon aikana etänäkään. Lakko koskee kaikkia paperiteollisuusyrityksiä. Ylityö- ja matkustuskielto jatkuu. YTN tavoittelee metsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille joustavaa ja kannustavaa, mutta sitoviin sopimuksiin perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa ylityöt ja matkustaminen työasioissa korvataan. Suurin kiista koskee työehtosopimusvaikutteista kirjausta mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaikapankista. Lisätietoja Työaikapankki paperille! -sivustolta osoitteesta Stora Enson Oulun tehdas. Kuva: Kai Tirkkonen / Gorilla Raha ei ratkaise työssä jaksamista n Pelkkä raha ei välttämättä kanna pitkälle työntekijöiden palkitsemisessa ja kannustamisessa. Aineeton palkitseminen, kuten säännöllinen palaute ja mahdollisuus koulutukseen auttavat motivoitumaan ja jaksamaan työelämässä. Aineellinen palkitseminen on tehokasta, mutta toimiakseen halutulla tavalla järjestelmän täytyy olla oikeudenmukainen ja tulospalkkioiden kriteereiden pitää olla selvät, muistuttaa työmarkkinaasiantuntija Tina Sweins Telma-lehdessä. Aineellisen palkitsemisen rinnalla kulkeekin aineeton palkitseminen. Sen muotoja ovat työn sisältö ja mahdollisuus kouluttautua, työn arvostus ja siitä saatava palaute sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Sweinsin mukaan työsuhteen pysyvyys nousee useimmiten kärkipäähän, kun työntekijöiltä kysytään tärkeimpiä työhön liittyviä asioita. Työajan järjestelyt ja työaikojen jousto liittyvät tiiviisti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Esimerkiksi vuorotteluvapaa voi olla tärkeä ikääntyneemmille työntekijöille, ja nuoria kiinnostaa usein itsensä kehittäminen ja uuden opiskelu. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien oikeuksiin vahvistusta n Euroopan parlamentin mielestä työlainsäädännön uudistusten on suojeltava työntekijöitä, jotka ovat normaalista poikkeavassa ansiotyössä, kuten osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Työlainsäädännön on helpotettava liikkuvuutta vaihtelevien työjaksojen ja työttömyyden välillä. Lisäksi parlamentti vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan oikeudenmukaisia ja tasapainoisia joustoturvan periaatteita sekä painottaa, ettei joustoturva voi toimia ilman kestävää sosiaaliturvaa. Teknologiateollisuus pyrkii kohti parempaa työelämää n Teknologiateollisuus ryhtyy kirkastamaan mainettaan aloittamalla monivuotisen hankkeen hyvän työelämän puolesta. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajassa urakassa ovat mukana sekä työnantaja että kaikki henkilöstöjärjestöt, myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Hyvä työ pidempi työura -hankkeen tarkoituksena on päästä sanoista tekoihin niin, että teknologiateollisuuden yrityksissä yhdessä paneudutaan työelämän kipupisteisiin ja toimitaan niiden poistamiseksi. Tavoitteena on henkilöstön kohentunut hyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ja sen myötä esimerkiksi sairauspoissaolojen hallinta, työurien pidentyminen ja tuottavuuden kasvu. Pilottivaiheeseen halukkaita yrityksiä on ilmaantunut enemmän kuin tarvittaisiin, peräti 30. 6

7 Työnantajan otteet insinöörejä kohtaan koventuneet Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan työnantajien otteet insinöörien edunvalvontaa kohtaan ovat koventuneet eri toimialoilla. Tämä on nähtävissä eri alojen sopimusneuvotteluissa, joissa työnantajapuoli haluaa joko heikentää nykyisiä ehtoja tai kieltäytyy keskustelemasta työelämän perusoikeuksista. Työnantajien koventuneet otteet ovat näkyneet jo pidemmän ajan. Viime talvena kemian alalla työskentelevien insinöörien ja alan muiden ylempien toimihenkilöiden oli ryhdyttävä pistelakkoon, sillä työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta työehtosopimuksesta. Työnantajapuoli tarjosi ylemmille toimihenkilöille vain palkkapöytäkirjaa. Muita henkilöstöryhmiä edustavien liittojen kanssa työnantajapuoli oli solminut työehtosopimuksen. Hyvin pitänyt lakko tuotti kemian alan ylemmille toimihenkilöille ensimmäisen työehtosopimuksen, jota ei olisi syntynyt ilman onnistunutta työtaistelua. Suunnittelualan ylemmät neuvottelutulokseen Suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta päästiin neuvottelutulokseen keskiviikkona Tämän vuoden palkkaratkaisu on syksyn yleisen linjan mukainen ja kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Ensi vuoden palkankorotuksista neuvotellaan erikseen. Neuvottelutulos menee vielä YTN:n hallituksen päätäntään. Suunnittelualalla työskentelee noin ylempää toimihenkilöä. Salon seudulla eniten informaatioalan työpaikkoja UUSI INSINÖÖRI Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Uuden Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Uusi Insinööri -lehdelle joulukuun puoliväliin mennessä. Maaliskuun Uusi Insinööri -lehdessä julkaistaan ehdokkaiden valokuvat, yhteystiedot ja lyhytmuotoiset haastattelut. Tavoitteena on saada tekniikan asiantuntijoille mahdollisimman suuri äänisaalis ja sen myötä riittävä edustus Arkadianmäelle. Eduskuntavaalikokonaisuus tehdään heti alkuvuodesta, joten ole ajoissa liikkeellä, jos haluat tehdä itsesi tunnetuksi muille insinööreille ja tekniikan alan asiantuntijoille. Lähetä yhteystietosi osoitteeseen Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Salon seutukunnassa (22 prosenttia) vuonna Seuraavina tulivat Oulun (13 prosenttia) ja Helsingin (12 prosenttia) seutukunnat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Informaatiosektori koostuu tietyistä tavara- palvelu ja sisällöntuotannon toimialoista. Sisältötuotannon toimialoilla työskenteli noin , palvelutuotannossa noin ja tavaratuotannossa noin henkilöä eli yhteensä noin henkilöä. Miesten osuus informaatiosektorin työllisistä oli 60 prosenttia. Miesvaltaisimmat informaatiosektoriin kuuluvat toimialat ovat tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus, ohjelmistojen kustantaminen ja tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus. Informaatiosektorilla työskentelevien ikärakenne oli hieman keskimääräistä nuorempi. Informaatiosektorilla työskentelevistä alle 45-vuotiata oli 65 prosenttia, kun taas kaikilla toimialoilla tämä alle 45-vuotiaiden osuus oli 56 prosenttia. Viisikymmentäviisi vuotta täyttäneiden osuus kaikilla toimialoilla oli 18 prosenttia. Informaatiosektorilla työskentelevistä 13 prosenttia. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva 7

8 kolumni Vesa Saarikoski puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE Yksinkertaista mutta totta Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Metsäteollisuuden vihreän kullan vuosisata ja Nokian menestyksen vuodet puhuvat puolestaan. Näiden menestystarinoiden vastoinkäymiset ovat lietsoneet huolta kärkisijoilla pysymisestä vaikka Newsweek vielä äskettäin rankkasikin Suomen maailman parhaaksi maaksi ennen muuta koulutusjärjestelmän ansiosta. Viime vuonna innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio ja Suomen Akatemian raportti tieteen tilasta ja tasosta lisäsivät vettä myllyyn. Julkaisujen viittauskertoimet ja eräät muut indikaattorit antoivat ymmärtää, että Suomen tieteellisen tutkimuksen laatu on vain OECDmaiden keskitasoa ja pohjoismaisessa tarkastelussa heikoin. Syyksi epäiltiin muun muassa sitä, että yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella. Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimus, kehitysja innovaatiotoiminnasta (tki) tapahtuu yrityksissä. Rahallisesti yritysten osuus on lähes 75 prosenttia, ja tkihenkilöstöstä yli puolet työskentelee niissä. Yritysten tki henkilöstöstä puolet on insinöörejä ja teknikkoja tai muita vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneita. Korkeakouluissa heidän suhteellinen osuutensa tutkimuksessa ja kehityksessä on puolet pienempi. Näyttää ilmeiseltä, että erityisesti työelämässä ja liiketoiminnan rajapinnoilla tarvitaan ja arvostetaan insinöörin kykyjä ja ominaisuuksia. Voisiko edellä todetusta vetää yksinkertaisen johtopäätöksen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikan sisällölliseksi tavoitteeksi? Suomalainen menestys vaatii korkeatasoista yliopistollista perus ja huippututkimusta. Yhtä lailla se vaatii ammattikorkeakoulutusta, jonka dynaamisuuden ja työelämälähtöisyyden takeena on tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. Tältä pohjalta voisi selkeyttää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa siten, että alueellinen ja soveltava olisivat erityisesti ammattikorkeakoulutuksen määreitä. Tekniikka ja liikenne on ammattikorkeakoulujen suurin koulutusala. Ammattikorkeakoulutuksessa on kaikkiaan opiskelijaa, joista eli 30 prosenttia tekniikan ja liikenteen alalla. Vuosittain suoritetaan noin 5500 tekniikan tutkintoa eli neljännes kaikista tutkinnoista. Suuri keskeyttäminen ja heikohko läpäisy ovat sekä tekniikan ammattikorkeakoulutuksen että yliopistokoulutuksen ongelmia. Insinöörien ja diplomi insinöörien osuus korkeakoulutyöttömyydessä on merkittävä. Insinöörien työllistymistä analysoitaessa on tärkeää erottaa suhdannetekijät rakennetekijöistä. Silti voi olla niin, että teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian mukaisesti olisi syytä tarkastella kriittisesti koulutuksen volyymia. Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tapahtuu yrityksissä. Tällöin oleellista olisi selektioon ja laatuun panostaminen. Käytännössä olisi nostettava opiskelijakohtaista resursointia. Ammattikorkeakoulutuksen haasteena on hälyttävä opettajaresurssien niukkuus. Jokaista opettajaa kohden on keskimäärin 16,6 opiskelijaa. Suhde on käytännössä puolet huonompi kuin yliopistoissa. Työelämälähtöisyys, yritysyhteistyö ja soveltavan tutkimuksen hankkeet ja tuotokset vaatisivat todellisuudessa nykyistä väljemmän tuntikehyksen, joka mahdollistaisi aidosti koulutuksen ja tki:n integroinnin sekä poikki ja monitieteisyyden. Tki ja työelämälähtöinen pedagogiikka motivoisi sekä opettajia että opiskelijoita entistä enemmän. Korkeakoulutuksen on jatkossa yhä enemmän mukauduttava nopeasti muuttuvien ja globaalien työmarkkinoiden todellisuuteen. Osaamisen päivittäminen ja joustava kouluttautuminen josta hyvä esimerkki on ylempi ammattikorkeakoulututkinto lomittuu tulevaisuudessa entistä tiiviimmin työn ja yrittäjyyden kanssa. 8

9 puheenjohtajan palsta Oikeus voitti Lokakuu 2010 Pertti Porokari Perjantaina annetun Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukaan KTK Tekniikan Asiantuntijat ry velvoitetaan suorittamaan Uusi Insinööriliitto UIL ry:lle ,38 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen lukien. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry velvoitetaan suorittamaan oikeudenkäyntikuluina Uusi Insinööriliitto UIL ry:lle yhteensä ,89 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Näin sai päätöksen saatava, jonka määrän KTK jätti maksamatta jäsenmaksuja vuodelta KTK kiisti ensin velkansa ja lopulta väitti, että heillä olisi ollut oikeuskin käyttää UIL:n jäsenmaksutuloja omaan toimintaansa. Insinööriliitto ja KTK sopivat yhdistymissopimuksessaan 2006, että KTK lakkaa nykymuotoisena olemasta vuoden 2007 syysedustajakokoukseen mennessä ja sitä käytetään sen jälkeen ainoastaan teknisenä jäsenmaksujen välityskanavana. Muusta käytöstä ei ollut sovittu. KTK rikkoi siis tätä yhdistymissopimusta ja päinvastoin käynnisti kilpailevan toiminnan 2008 syksyllä, kun kaikki KTK-taustaiset yhdistykset olivat vielä UIL:n jäseniä. UIL:n edustajakokous toimi vastuullisesti antaessaan hallitukselle valtuudet viedä saatavat tarvittaessa perintään oikeuden kautta. Yhdistysten hallituksen jäsenillä on laajat vastuut. Jos hallitus olisi jättänyt hakematta valtuudet edustajakokoukselta ja toiminut toisin, olisivat hallituksen jäsenet voineet olla henkilökohtaisessa vastuussa jäsenistölle holtittomasta talouden hoidosta. Uskon, että KTK:n jäsenet myös miettivät KTK:n hallituksen hakemista henkilökohtaiseen vastuuseen jäsenten varojen vastuuttomasta käytöstä ja perusteettomasta oikeudenkäynnistä. Tämän lehden ilmestyttyä tiedämme, onko KTK tyytynyt tuomioon vai aikooko se edelleen tuhlata jäsentensä varoja hovioikeudessa. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta henkilöstöedustus Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Akavalaisen luoton rooli on muuttunut LTY-sektorilla. Kun virastossa varmistettiin, että kukin saa omalla vuorollaan palkankorotuksen, niin osakeyhtiössä autetaan jäsenkuntaa lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Destian ylempien pääluottamusmies pitää tehtäväänsä näköalapaikkana. Välillä olen olkapäänä jäsenille ja joudun sietämään voimakkaitakin tunteenpurkauksia. Olen tehnyt itselle selväksi, mistä ne johtuvat, joten pystyn käsittelemään ne hyvin, kertoo pääluottamusmies Pertti Niemi. Luotto on työpaikalla tuki ja olkapää 10 Insinööri Pertti Niemellä on 30-vuotinen ura Destialla ja sen edeltäjissä Tieja vesirakennuslaitoksessa, Tielaitoksessa sekä Tieliikelaitoksessa. Rakennusmestarina taloon tullut ja töiden ohella insinööriksi kouluttautunut on työskennellyt laajasti ympäri taloa luvun alkupuolelta Niemen toimenkuva on muodostunut Länsi-Suomen valmiuspäällikön tehtävistä sekä oppilaitosyhteistyöstä. Noin puolet työajasta vie pääluottamusmiestehtävät. Jäsenten asioiden hoidon tai yt-neuvottelujen lisäksi luotto hoitaa muitakin tehtäviä, joihin työnantaja pyytää ja joissa käsitellään henkilöstön asioita. Viimeaikaisena esimerkkinä on laaja strategiatyö. Niemellä on riittävästi aikaa hoitaa luottamustehtäviä, vaikka välillä voi olla kiireitä. Ajankäyttöä ei kukaan pyrikään rajaamaan eikä siitä ole minun aikana väännetty kättä. Valmiuspäällikön tehtävät ja oppilaitosyhteistyö pitää hoitaa, oli ytneuvottelut meneillään tai ei. Niemen mukaan luottamushenkilö tarvitsee osaamista ennen kaikkea palkkaja yt-neuvotteluissa. Ensin on osattava termistö, jota niihin pääsee sisään. Niitä voi opiskella luottamusmieskursseilla. Hyväksi neuvottelijaksi päätyy vain käymällä neuvotteluja, vaikka kursseilta voi saada kikkoja. Kotiläksyt täytyy tehdä hyvin muun muassa henkilöiden suhteen: kenen kanssa neuvottelee missäkin asiassa ja mille tasolle mikäkin asia kuuluu. On hyvä seurata myös muiden alojen kuulumisia, Niemi vinkkaa, sillä siten saa uusia näkökulmia. Luottamustoimet harrastuksena Niemen luottamusmiesura käynnistyi yhdistysten kautta. Hän on ollut mukana eri insinööriyhdistyksissä, muun muassa Tie- ja liikenneinsinöörit TIELIn puheenjohtajana.

11 Yhdistyksissä on ollut hyviä tyyppejä ja työkavereita mukana, ympäristössä on kokonaisuudessaan hyvää porukkaa. Aktiivinen mies huomattiin ja hän valittiin 1990-luvulla työpaikkansa varapääluottamusmieheksi. Edunvalvonta on portaittain muuttunut. Virastossa neuvotteluilla oli äärettömän pieni vaikutus, palkankorotusprosentit tulivat valmiiksi annettuina, perusteina lähinnä virkaikä. Palkankorotuksia tavallaan jonotettiin. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä enemmän sai rahaa, Niemi kärjistää. Nykyisin osaamista ja tuloksentekoa arvostetaan ja ainakin osittain niistä palkitaan. Toisaalta suurin muutos on epävarmuuden moninkertainen lisääntyminen, mikä korostuu koko talossa. Destian edeltäjissä vahvoja järjestöjä ovat olleet työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja toimihenkilöitä edustava Pardia. Akavalaiset ovat peesanneet kyljessä ja hoitaneet suhteita osittain keittiön kautta, Niemi sanoo. Hänen mukaansa tilanne on muuttunut, kun raadollisuus on tullut yhtiöitettyyn taloon. Nyt akavalainen edunvalvonta on hyvin samantyyppistä kuin muillakin henkilöstöryhmillä, ehkä vähän pehmeämpää. Olemme sivistyneempiä tässä työssä: käytämme vähemmän voimakeinoja. Yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien kanssa on lisätty tarkoituksella. Silloin kun on tarvetta, ryhmät esiintyvät yhtenä rintamana. Tämä vuosisata vähennetty väkeä Esimakua vähenevistä töistä tuli 2000-luvun alkupuolella, kun Tieliikelaitoksessa tehtiin työmahdollisuuksien kartoitus. Pitkän siirtymäajan aikana lopetettiin lukuisia työsuhteita monin eri tavoin. Sittemmin Destian aikana oli paikallisia, lomautuksiin liittyviä yt-neuvotteluja. Viime vuoden syksyllä Destia ilmoitti neuvottelujen alkaessa 220 henkilön vähentämistarpeen, joka sellaisenaan toteutui. Akavalaisia oli joukossa nelisenkymmentä. Kaikki sitä ennen tapahtunut luottamusmiestoiminta oli siihen nähden lastenleikkiä. Silloin puhuttiin useampien kymmenien akavalaisten irtisanomisista. Pitkiä työuria katkaistiin. Yt-neuvottelut ja niitä seuranneet jättivät Niemen mukaan jälkensä jokaiseen destialaiseen: niin irtisanoviin esimiehiin, luottamusmiehiin ja eniten heihin, jotka joutuvat irtisanomisten kohteeksi. Heidän arpensa eivät ihan helpolla katoa. Voittajia tässä ei ole ainoatakaan. Myös ne työkaverit, jotka saivat pitää työpaikkansa, kokevat syyllisyyttä, sillä yhtä lailla itse olisi voinut olla irtisanottujen listalla ja toinen olisi voinut jäädä. Niemi kutsuu yt-neuvotteluja kuuden viikon teatteriksi. Kun kuusi viikkoa muka neuvotellaan muka eivätkä asiat muutu miksikään, niin turhauttaa. Varsinkaan kun ei puhuta edes henkilöistä. Henkilölistat tulevat vasta siinä vaiheessa, kun yt-neuvottelujen perusteet vahvistuvat ja ne ovat päättyneet. Yt-neuvottelut myrkyttävät työpaikan ilmapiirin Kukaan ei osannut arvata, mitä kaikkea muuta yt-neuvottelut tuovat mukanaan kuin pelkät irtisanomiset. Irtisanomistavoissa on paljon parantamisen varaa, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY:ssä on rautatie-, ilmailu-, metsänhoito-, korjaamo-, tarkastus-, testaus-, laboratorio- ja infra-aloilla sekä eräillä muilla erityisaloilla toimivia yrityksiä. LTY:n jäseninä on osakeyhtiöitä, valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettuja liikelaitoksia sekä erillisen yhteistoimintasopimuksen perusteella valtiovarainministeriö. Alalla työskentelee noin henkilöä, joista kymmenesosa on ylempiä toimihenkilöitä. LTY-sektorilla pääsopijoina palkansaajapuolella ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Pardia. mutta Niemi arvelee, että niissä on aina eikä koskaan henkilöstö ole tyytyväinen. Useamman kuukauden ajan huhuissa oli arvailtu, kenen työt loppuvat. Kielteinen ilmapiiri levisi ja vaikutti henkilökohtaisiin suhteisiin, niin työkavereihin kuin esimiehiinkin. Omat ongelmansa toivat Destian kokemattomuus yt-neuvotteluissa, minkä toimitusjohtajakin joutui myöntämään toistuvasti. Esimerkiksi ei osattu arvioida, miten henkilöstö reagoi tilanteeseen. Suunnittelupuolella erittäin tärkeitä asiantuntijoita jätti talon. Kilpailijat käyttivät härskisti hyväkseen: ne lisäsivät omia resurssejaan meidän kustannuksella, Niemi kertoo. Pomon paikat vähenevät Destiassa on jälleen yt-neuvottelujen uhka. Destian taloudellinen tilanne ei ole kovin hyvä ja siellä on selvästi työpulaa. On helppo laskea, että talo sopeuttaa edelleen, varsinkin jos liikevaihto laskee. Jos korjaavaa toimenpidettä ei tehdä, niin kohta ei ole kenelläkään töitä, Niemi arvioi. Hän uskoo, että vaikka nyt keskustellaan samanaikaisesti sekä lomautuksista että irtisanomisista, niin lomautuksiin päädytään viimevuotista enemmän. Mahdollisten irtisanomisten määrä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna. Arvioni säästötarpeesta on useita kymmeniä henkilötyövuosia, mistä kymmenes kohdentuu akavalaisiin. Destian henkilöstön koko on noin ja ylempiä on parisataa. Organisaatio uusitaan ja useampi liiketoimintaryhmä poistuu kokonaan. Ensimmäistä kertaa irtisanotaan työpäälliköitä ja johtajia. Osa on sopimusten yläpuolella, mutta osa on työehtosopimusten piirissä. Irtisanomismenettelyissä luottamusmiehellä on tehtävänsä. Niemi pyrkii aktiivisesti auttamaan omaa jäsenkuntaansa niin hyvin kuin on mahdollista. Vaikka lopputulos on huono, niin luotto varmistaa, että jäsen hoitaa asiansa kunnolla, jotta hän saa kaikki itselleen kuuluvat edut. Joskus voi neuvotteluissa saada parannuksia ja työsuhteisiinkin on pystynyt vaikuttamaan. n UUSI InsInöörI 11

12 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Sami Backman: Palomestari ja pyryn pääluottamusmies Sami Backmanin syksy kuluu Joutsenon paloasemalla palomestarina. Päätoimessaan vuoromestarina hän toimii viiden miehen esimiehenä Lappeenrannan paloasemalla. Luottamustoimet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä eli pyryssä hoituvat oman työn ohessa. Edustettavat kuuluvat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistykseen eli pyryyn. Se on KTN:n paikallisyhdistys, jolla on neuvottelu- ja sopimisoikeus yhdistyksen toimialueella. Meidän pyryssä on jäseniä noin 65. Järjestelyvaraeristä ja työsuhteen ehdoista neuvotteleminen kuuluvat pääluottamusmiehen tehtäviin. Esimiestyö sisältää normaaleja työnjohdollisia asioita omassa työvuorossa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kokonaishenkilömäärä on noin 120. Ympäri vuorokauden miehitetyt paloasemat ovat Lappeenrannassa ja Imatralla. Muiden kuntien alueella toimista vastaavat sopimuspalokuntien yksiköt. Palomestarina jouluun saakka Backman toimii palomestarina vuoden loppuun saakka Joutsenon paloasemalla. Keväällä hän siirtyy takaisin Lappeenrantaan vuoromestariksi. Hän pitää työstään palokersanttina. Tärkein tehtäväni on toimia ryhmän Kalustona palomiehillä on sammutusauto, jossa miehistönä on aina kuljettajan ja esimiehen/ yksikönjohtajan lisäksi 2-4 miestä, sekä säiliö- ja nostolava- auto. Tarvittaessa käytetään myös raivaus-, sukellus- ja miehistönkuljetusautoa. 12

13 johtajana eli viiden miehen esimiehenä hälytystehtävissä ja asemapalveluksessa. Virkatyö on työn johtamista, harjoitusten vetämistä, huoltojen suunnittelua, palotarkastusten tekoa ja toimistotöitä. Tuntikirjanpito, lomat, sisäisten toimintojen seuranta, hälytykset kaikki on kirjattava ylös. Vuorokautinen työaika työvuorossa on 24 tuntia ja 42 tuntia viikossa. Työvuoro pitää sisällään 12 tuntia suunniteltua päiväohjelmaa, koulutusta, kalustohuoltoa ja fyysisiä harjoituksia. Toinen 12 tuntia on varallaoloaikaa 60 sekunnin lähtövalmiudella. Lappeenrannan alueella hälytyksiä tulee vuodessa eli keskimäärin kaksi vuorokaudessa. Hälytyksiä tulee yölläkin, mikä on tietenkin kuluttavaa, Backman sanoo. Toisaalta työ on vaihtelevaa ja jokainen hälytys on erilainen. Joskus tulee ikäviä tapauksia ja pahoja tehtäviä, joissa lapsia tai nuoria menehtyy. Jälkipuintiin saadaan kuitenkin apua ja tapaukset käydään keskustellen läpi työpaikalla. Laaja toimenkuva Lappeenrannan alueella hälytyksiä tulee vuodessa eli keskimäärin kaksi vuorokaudessa. Sami Backmanin töihin kuuluu myös toimistotöitä. Backman opiskeli Valtion Palo-opistossa Espoossa palomies-sairaankuljettajaksi Kotikonnuilleen Imatralle mies siirtyi heti tutkinnon suoritettuaan. Alipäällystötutkinnon hän suoritti Valtion pelastuskoulussa Kuopiossa Vuoromestari on ylempi alipäällystövirka. Etelä-Karjalassa nimike otettiin käyttöön vuonna 2006, kun perinteiset paloesimiehen tehtävät olivat vuosien saatossa lisääntyneet oleellisesti. Toimenkuva on laaja, sillä tehtäviin kuuluu toimia työvuoronsa esimiehenä, pelastustoiminnan johtajana, koulutusten ja harjoitusten suunnittelijana ja kouluttajana, palotarkastajana sekä valistajana ja turvallisuuskouluttajana. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan johtamistaitoja sekä ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Vuorovaikutustaitojen hallinta auttaa luomaan hyvän työilmapiirin ja työmotivaation työvuorossa. Vapaaehtoistyötä vapaa-ajalla Palomiehen työ vaatii hyvää kuntoa. Erityistä huolta on pidettävä lihaskunnosta ja -kestävyydestä, hapenottokyvystä sekä koordinaatiokyvystä. Backmanille kuntoilu on luontaista ja hauskaa, hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa lenkkeilyä, uintia, hiihtoa, kuntosalia ja pallopelejä. Backman on Imatran Moottorikerhon puheenjohtaja ja toimii maakuntajoukoissa ryhmänjohtajana. Uusin harrastus on FRF eli Finn Rescue Force, joka keskittyy auttamiseen maailman katastrofeissa. Viimeisimmät FRF:n tehtävät ovat olleet Pakistanissa ja Haitilla. Backman on toiminut myös kolme vuotta rauhanturvaajan maailmalla, Libanonissa ja Makedoniassa 1990-luvulla. Vaikuttaa siltä, että miehen mieli halajaa edelleen kaukaisiin paikkoihin ihmisiä auttamaan. Eläkepäätös puhuttaa yhä Palomiesten eläkeikä puhuttaa yhä, vaikka päätös siitä tehtiinkin muutama vuosi sitten. Eläkeikä on liian korkea, sillä nyt jo noin 40 prosenttia palomiehistä lähtee työkyvyttömyyseläkkeelle, Backman tietää. Työnantajan tulisikin selvittää, miten paljon halvemmaksi tulisi laskea palomiehet eläkkeelle esim. 58-vuotiaina. Työkyvyttömyys ja sairaslomat maksavat yhteiskunnalle. Yli 50-vuotias savusukeltaja voi olla riski sekä itselle että työparille, Backman sanoo. Hälytystyön vaikutusta työntekijän jaksamiseen ei ole tutkittu kunnolla. n UUSI InsInöörI 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Yhteistoiminnalla tuloksia Vantaan Energialla kehitetään yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin yhteisymmärryksessä. Tämä on kummankin osapuolen etu, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Laine. Yhteistoimintaneuvottelukunnan toimintaan osallistuvat sekä Vantaan Energian että Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kaikki luottamusmiehet, yhteensä kahdeksan kappaletta sekä henkilöstöpäällikkö. Kaksi kertaa vuodessa kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajat pitävät katsauksen yhtiöiden toiminnasta ja kaksi kertaa vuodessa yhtiöiden työsuojelupäälliköt kertovat vastuualueidensa toiminnasta. Asiat käsitellään yleensä ihan normaalisti keskustellen pöydän ääressä ehkäpä slideshown siivittämänä, ympäristöpäällikkönä toimiva Hannu Laine kertoo. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Ne kestävät yleensä pari tuntia ja sujuvat hyvin. Tämä toiminta on ollut pystyssä hieman eri muodossa varmaan yli kaksikymmentä vuotta, Laine tietää kertoa. Aikaisemmista luottamusmiespa- Ympäristöpäällikkönä Hannu Laine seuraa ympäristö- ja lupa-asioita, ympäristölainsäädäntöä, päästökaupaa ja yhtiön uusia jätevoimalahankkeita. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Tätä lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään

15 Aikaa vie tekeillä olevan palkkausjärjestelmän rakentaminen. lavereista tehtiin yt-neuvottelukunta asialistaa virallistamalla. Tänä vuonna aikaa ovat Laineen mukaan vieneet paikalliset neuvottelut. Muita aiheita ovat olleet muun muassa henkilöstöstrategia, eläkkeelle siirtyvien kannustinjärjestelmä, suorituspalkkausjärjestelmä, palkkatilastot, luottamusmiesasiat, talon sisäiset toimikunnat, toimitusjohtajan talouskatsaus, ajankohtaiset työsuojeluasiat, merkkipäiväasiat ja koulutusprosessin kehittäminen. Joskus luottamusmies voi joutua vaikean asian eteen. Sellaisia ovat olleet muun muassa saadut varoitukset tai tehtävän tai toimipisteen siirtoihin liittyvät asiat. Aikaa vieväksi prosessiksi on osoittautunut tekeillä oleva palkkausjärjestelmän rakentaminen. Tehtävien vaativuudet on ensin arvioitava osana sitä. Varhainen välittäminen on teema, joka on monessakin työpaikassa tullut pop-aiheeksi tänä vuonna. Työterveyshoito ja lääkärit laativat yhteistyössä ohjeistuksia sille, miten toistuviin tai pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin puututaan. Vantaan Energiassakin tästä on keskusteltu nyt paljon. Olemme suunnitelleet mallia, jossa sairasolojen ylittäessä tietyn rajan vaikkapa kolmen kuukauden ajalla, esimies automaattisesti kävisi juttelemassa alaisensa kanssa ja miettimässä keinoja asiantilan parantamiseen. TEM selvittää pätkätyösuhteiden ketjutusta Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, pitäisikö määräaikaisten työsuhteiden ketjutusta koskevaa lainsäädäntöä tiukentaa. Asia on listattu hallituksen vielä tällä vaalikaudella annettavien esitysten luetteloon. Asia ei ole vielä päätösvaiheessa, vaan sitä selvitetään. Lopputulosta on vielä mahdoton sanoa, kertoo asiaa työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteleva hallitusneuvos Tuija Kröger. Työsopimuslaki lähtee ensisijaisesti toistaiseksi voimassaolevista, pysyvistä työsuhteista. Työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy lain mukaan aina olla jokin pätevä syy. Ongelmia on syntynyt lain tulkinnasta, kun määräaikaisia työsuhteita solmitaan useita peräkkäin. Ammattiliittojen mielestä tällaisia ketjutuksia on muodostuneessa oikeuskäytännössä voitu tehdä löyhin perustein. Krögerin mukaan asia nousi hallituksen työlistalle juuri ammattiliittojen toivomuksesta. Hallituksen lainsäädäntöluettelossa esitys on merkitty annettavaksi marraskuussa, jotta se ehditään hyväksyä vielä tällä vaalikaudella. UP/Kari Leppänen Myös netissä: UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava JUKOn tuore puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että ensi talvena on hyvin lähellä JUKOn sopimusten irtisanominen palkantarkistusten yhteydessä. Epäilykseni on, irtisanotaan tai ei, että ensi vuoden loppuun kestävän sopimuskauden aikana ei päästä juurikaan tekstikysymyksiin. Julkisalan neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä työmarkkinatilanne näyttää vaikealta julkisen sektorin kannalta. Valtion ja kuntien taloustilanne on miinusmerkkinen. Vaikka kuntatalous on kehittynyt odotuksia paremmin, kuntien välillä on paljon eroja. Taloudellisen tilanteen muutokset näkyvät julkisella sektorilla parin vuoden viiveellä. Nyt työllisyyden, viennin ja bruttokansantuotteen kehittyminen kertovat myönteisestä signaalista. Valtion ja kuntien puolella kokonaistilanne on Luukkaisen arvion mukaan vaikea vielä pari seuraavaa vuotta. Huolimatta hankalasta taloustilanteesta julkisen sektorin on pidettävä huolta henkilöstöstään ja pysyttävä kilpailukykyisenä työnantajana. Luukkainen vaatii, että julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava, jotta se pystyy Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOon kuuluu seitsemän jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia. JUKO on Pardian ja JHL:n ohella valtion pääsopijajärjestö. Pääsopijajärjestöt sopivat Valtion tuottamaan laadukkaita palveluita. Perään ymmärrystä siitä, että yksityinen sektori ei pärjää ilman julkista. Neuvottelutilannetta vaikeuttaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka toitottaa, että julkisella puolella ei ole varaa palkankorotuksiin. JUKOn sopimukset ovat voimassa ensi vuoden alkupuolelle, jolloin tehdään palkantarkistukset. Olemme hyvin vaikeassa tilanteessa arvioimassa, sanotaanko sopimukset irti. Meillä tuskin on tammikuun lopussa varmuutta, mikä tilanne on vappuna. Vappu vaikuttaa kuntapuolen sopimuksiin, sillä Tehy-pöytäkirjassa on sovittu tuloksellisuustarkastelusta silloin. Väki vähenee, mutta työt eivät työmarkkinalaitoksen kanssa valtion virkamiesten ja muiden palkansaajien palvelussuhteen ehdot. Valtiosektorilla työskentelee noin jukolaisiin liittoihin kuuluvaa palkansaajaa. Jukolaisia palkansaajia on liki kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. Suurin jukolainen palkansaajaryhmä on puolustusvoimien palveluksessa. Uuden Insinööriliiton jäsenistä 13 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Heistä noin puolet on töissä valtiolla. Suomessa on toteutettu erilaisia valtion tuottavuusohjelmia, jotka käytännössä ovat olleet henkilöstön leikkausohjelmia, Luukkainen sanoo. Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös kuntapuolella. Työn määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstön määrä. Palkkasopimusmallit ovat kulkeneet vaativuuden ja henkilökohtaisten suoriutumisen suuntaan. Meillä on jo siis kaksi elementtiä, joiden takia palkan pitää nousta: työn määrä on kasvanut ja työn vaativuus on lisääntynyt. Palkkaustason on oltava riittävä, kannustava ja motivoiva. Sekä valtiolla että kunnissa useita palveluita on ulkoistettu. Monissa esimerkeissä kokonaiskustannustaso on paljon kalliimpi, vaikka itse suoritteen hinta voi olla halvempikin. Tekniikan alalla on erityisesti siirrytty ulkoa ostamiseen. Luukkainen muistuttaa, että silloin osaamista katoaa ja osaamisen katoamisen myötä ostettava työ tulee usein kalliiksi. Vie ajallisesti enemmän kuin ei ole tuntemusta eikä perehtyneisyyttä. Ulkoistamisen takia tarvitaan erilaisia byrokraattisia järjestelmiä kilpailuttamiseen sekä tarjouskilpailuiden ja päätöksenteon valmistelemiseen. Lisääntyvä byrokratia maksaa. Esimerkiksi tekniikan osalta tämä johtaa siihen, että rulettia pyörittävät muut kuin sisältöalan asiantuntijat, usein esimerkiksi juristit kilpailutuksen asiantuntijoina. Ostetaankohan välttämättä sitä, mitä tarvitaan, puheenjohtaja pohtii. Seuraavan neuvottelukierroksen tekstikysymyksiä valmistellaan jo. Luukkainen mainitsee isoina kysymyksinä muun muassa työurien pituuden ja eläkkeelle siirtymisiän, pätkätöiden vähentämisen sekä työhyvinvoinnin. Korkeasti koulutetulla työn haastavuus on usein henkisellä puolella ja se vaatii pidempiä palautumisaikoja kuin aiemmin. Julkisella puolella uupumusta 16

17 mät voi käydä omia neuvottelujaan. Kaikilla liitoilla ei riitä osaamista eikä siihen kykene työnantajakaan. Sen tähden neuvottelujärjestöjen tarve on välttämätön. Luukkaisen mukaan neuvottelupöydissä muiden henkilöstöryhmien kanssa korkeasti koulutettuja ei kuunnella riittävästi. Erityiskysymykset eivät ole päässeet riittävästi esille. Korkeasti koulutetut toimivat vastuullisissa tehtävissä, joissa onnistuminen vaikuttaa moneen muunkin ihmisen työhön ja hyvinvointiin. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen aloitti lokakuun alussa JUKOn puheenjohtajana. Hänen mielestään ei ole mitään suurempia muutostarpeita puheenjohtajan vaihtuessa. Olen enemmän mukana valtio- ja yliopistosektoreilla, koska minulla on taustaakin sillä suunnalla. Hän kuvailee itseään puheenjohtajana kuuntelevaksi ja verkostoitujaksi, joka hakee erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja asioihin, jotka on totuttu tekemään tietyillä tavoilla. Kuuntelen ihmisiä enkä syötä ajatuksia. En ole yksin toimija, vaan arvostan muiden mielipiteitä. Olen silti määrätietoinen: haluan päätöksiä ja ratkaisuja, etteivät asiat jää lillumaan. Korkeakoulutusasteen koulutusta koko maassa on entistä enemmän, mikä johtuu työn intensiivisyyden, määrän ja vaativuuden kasvusta. Työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työnantajat eivät ole paljon panostaneet työhyvinvointiin, ei julkisella eikä yksityisellä puolella. Luukkainen nostaa myös johtamisosaamisten ja -näkemysten parantamisen esille. Elämme vieläkin henkisessä patruuna-ajassa: pomona voi tehdä mitä vaan. Kuitenkin ihmisten motivaatio tehdä on ratkaiseva lopputuloksen kannalta. Yksityinen sektori tarvitsee julkista, samoin kuin julkinen tarvitsee yksityistä. On täysin naurettavaa sanoa, että julkisia palveluja pitää ajaa alas, sanoo JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen. Innolla, hyvällä mielellä ja jaksaen työn laatu paranee ja tuloksen määrä kasvaa. Neuvottelujärjestö kaikkien puolesta Neuvottelujärjestöjen tehtävä on sopimusedunvalvonta: palvelussuhteiden ehtojen kehittäminen ja niiden noudattamisen vaaliminen. Liittojen rooli korostuu, kun enää ei tehdä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Luukkainen huomauttaa, etteivät lukuisat JUKOlaiset liitot tai liittojen yhteenliitty- OAJ:n puheenjohtajana Luukkainen muistuttaa, että ammattikorkeakouluilla on kansallisen koulutustuotannon ja muun yhteiskunnallisen palvelutehtävän lisäksi alueellinen palvelutehtävä. Sen tähden toimijoita tarvitaan kattavasti maan kaikissa osissa. Rahan on mentävä oleelliseen eli opetukseen ja kehittämiseen eikä betonin lämmittämiseen tai hallintoon. Luukkaisen mukaan ammattikorkeakoulujen on kyettävä vastamaan työelämän haasteisiin. Opettaja-opiskelijamäärän suhdetta on parannettava. Tekniikan puolella on paljon sitä, että täytyy neuvoa, näyttää ja opastaa kädestä pitäen. Myös koulutuksen ennakoinnin osuvuutta on parannettava. Jos meillä valmistuu tuhansia tekniikan alan osaajia työttömiksi, niin jossakin mättää. n UUSI InsInöörI 17

18 johtaminen Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi Hyvä johtaja tunnistaa työyhteisön tunteet Oman työnsä asiantuntijat kuten insinöörit haluavat johtajilta lähestyttävyyttä, kuuntelua sekä tasavertaista kohtaamista ammattilaisina ja ihmisinä. He eivät halua paperinmakuista mappijohtajuutta eikä sanelupolitiikkaa tai käskyttämistä. 18 Insinöörit ovat usein selkeästi eteneviä ja rationaalisia; päätökset tehdään järkiperusteella. Rinnalla kulkee kuitenkin ihmiskeskeisyys. Minulle oli yllätys, että tarve tunteisiin ja ihmisyyteen nousi niin voimakkaasti esille, sanoo kasvatustieteen tohtori Pirjo Kolari. Hän tutki väitöstyössään keskisuurta huipputeknologian tuotteita ja palveluita tuottavaa organisaatiota. Tutkittavassa asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö on korkeasti koulutettuja ja omanarvontuntoista omasta osaamisestaan. Asiantuntijaorganisaatiossa on spesifiä ja kompetenssikeskeistä tietoa jostakin aihealueesta muita enemmän. Kolarin mukaan asiantuntijat eivät välttämättä halua tulla johdetuiksi. Heissä on itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Koska he ajattelevat ja tekevät päätöksiä itse, he ovat vaikeastikin hallittava joukko. Kolari on pohtinut paljon, tarvitaanko johtajia ylipäätään enää ollenkaan. Hän on päätynyt siihen, että tarvitaan, mutta ei enää perinteisessä roolissa. Kaikkitietävän, kontrolloivan ja muiden yläpuolelle asettuvan johtajan tehtävä on vanhentunut. Nyt tarvitaan koordinaattoria, organisoijaa ja asioiden mahdollistajaa. Aseman tuoma auktoriteetti perustuu asiantuntija-auktoriteettiin. Johtajan pitää olla mukana tekemisessä. Hänellä on asiantuntemusta ja hän iskee lapionsa samaan tekemiseen. Muun muassa näitä asioita asiantuntijat arvostavat esimerkillisyytenä. Johtajan on laitettava likoon myös oma persoonansa. Teknis-taloudellisen osaamisen lisäksi tunneälyä Armeijassa käyty johtajakoulu voi olla joissakin tilanteissa hyvä, mutta Kolari ei purematta niele sen ylivertaisuutta. Talouden ja muun kokonaisuuden ymmärtämisen rinnalla johtajalla on oltava ihmisen kokonaisvaltaista tuntemista, tietämistä ja ymmärrystä. Asiantuntijoiden johtamisessa tunneälyllä on iso osa. Tunneäly tarkoittaa, että tunnistaa omat tunteensa ja pystyy erottamaan koko tunneskaalan. Tunneälykkäällä on taito hallita ja säädellä erilaisia tunnetiloja sekä kyky ymmärtää, missä tilanteessa on sopivaa näyttää tunteensa. Työyhteisössä pitää näyttää myös kielteiset tunteet, mutta on ymmärrettävä tapa, jolla se tehdään. Vaikka olisi miten aggressiivisuutta täynnä toista ihmistä kohtaan, niin häntä ei saa nolata. Tunneälykäs ihminen ei näytä eikä käytä julkisesti valtaa siten, että nolaa toisen palaverissa lyömällä lyttyyn hänen mielipiteensä. Asioista voi olla kiivaastikin eri mieltä, mutta kritiikki kestetään puolin ja toisin. Kolari korostaa tilannetajua, jota myös johtajalla on oltava. Tilannetajun avulla hän pystyy lukemaan heikkoja signaaleja. Kun hallitsee omia tunnetiloja, havaitsee helpommin myös muiden tunteita sekä kykenee toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Luottamusta työpaikoille Pirjo Kolari painottaa, että työyhteisössä on muistettava toisten kunnioitus ja ar-

19 Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia, osalla on synnynnäinen johtajapersoona. Ristiriitaisessa työyhteisössä tuhlataan turhaan energiaa, jonka voi käyttää paljon myönteisemminkin. Kolari muistuttaa, että työ on iso osa ihmisten elämää: työpaikalle pitäisi olla kiva tulla ja sieltä pitäisi lähteä hyvillä mielin. Lämmin ja luja johtaja Hyvällä johtajalla on lämpöä, lujuutta, ystävällisyyttä, tietämystä ja kykyä olla henkisesti läsnä, Kolari listaa tutkimusaineistostaan nousseita asioita. Johtamisessa on kovat vaatimukset, mutta tehtävässä voi kasvaa. Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia, osalla on synnynnäinen johtajapersoona. Suomessa on paljon johtamistaidon koulutusmahdollisuuksia. Joskus ei voi olla hämmästelemättä sitä, mihin koulutus on mennyt ja onko se valunut hukkaan. Voi olla, että ne jotka nimenomaan tarvitsisivat koulutusta, eivät siihen hakeudu, Kolari pohtii. Surullista on, ettei johtaja aina ymmärrä, millaista muutosta pitäisi tapahtua hänen omissa asenteissaan ja ajattelussaan. Muutos seuraavan sukupolven aikana vostus. Työpaikalla on luotava avoin keskustelukulttuuri ja rakennettava luottamuksen ilmapiiriä. Hän kertoo kammottavan esimerkin isosta suomalaisorganisaatiosta, jossa kukaan ei saa puhua sillä aikaa, kun johtaja poistuu palaverista. Ei paljon paremmalta kuulosta työyhteisö, jossa johtaja ei tervehdi aamulla vastaan tullessaan. Meillä on koko yhteiskunnassa paljon kyvyttömiä johtajia, jotka eivät kykene kohtaamaan tunnetilanteita tai organisaatiossa vallitsevaa tunnekenttää. Niillä on kuitenkin erittäin suuri merkitys ihmisten työhyvinvointiin ja työmotivaatioon. Monet ristiriidat ja ongelmat työpaikoilla johtuvat juuri huonosta johtajuudesta. Yksittäinen ihminen ei voi kovin paljon vaikuttaa siihen. Kolarin mukaan monissa työyhteisöistä puuttuu kollektiivisuutta, jolla lähteä muuttamaan tilannetta. Aina on johtajien nöyristelijöitä, hännystelijöitä ja auktoriteettisokeutta, joiden vuoksi myönteisen muutoksen saaminen eteenpäin on vaikeaa. Tutkimusten mukaan johtaminen vaikuttaa epäsuorasti muun muassa henkilöstön käyttäytymiseen ja jaksamiseen. Kolari uskoo, että tulevaisuudessa johtajavalinnoissa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaista tunneälyä johtajissa on. On aistittavissa muutos yleisessä ilmapiirissä: kaipaamme inhimillisyyttä. Muutos tapahtuu viimeistään seuraavan sukupolven aikana. Asiantuntijat arvostavat itseään: kokeneiden elämänkokemus on läsnä myös työpaikoilla Ja nuorilla insinööreillä on voimakas tahto mennä eteenpäin. Jos johtajat eivät osaa asettua yksittäisen ihmisen tasolle eikä kuunnella riittävästi esimerkiksi kokeneiden asiantuntijoiden näkemyksiä, he eivät saa arvostusta johtajina. n UUSI InsInöörI 19

20 johtaminen Teksti ja kuva: Marketta Harinen Esimiehellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia puuttua työpaikan ongelmatilanteisiin. Anna Lavikkala on kokenut työmarkkinajuristi, joka on työskennellyt ylempien toimihenkilöiden työssään kohtaamien juridisten kysymysten parissa Ekonomiliitossa ja YTN:ssä lähes 20 vuotta. Risto Havunen, Anna Lavikkala: Ongelmia ratkaiseva esimies. Talentum, Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n lakiryhmän vetäjä ja Ekonomiliiton lakiyksikön johtaja Anna Lavikkala on tehnyt sosiaalipsykologi Risto Havusen kanssa mainion kirjan esimiestehtävissä toimivien avuksi. Ongelmia ratkaiseva esimies on käypä ja konkreettinen opas työpaikan arkipäivän ongelmiin kuten uupumiseen, kiusaamiseen, alkoholin väärinkäyttöön tai hankaliin tyyppeihin. Vuosia Talentumin tilaisuuksissa ongelmia ratkaisevasta esimiehestä luennoineet Lavikkala ja Havunen huomasivat, että aiheesta ei ollut olemassa mitään kättä pitempää. Nyt esiin nousseiden ongelmatilanteiden pohdinnat ja vastaukset on koottu kirjaksi. Siinä yhdistyvät juristin ja psykologin näkökulmat. Tarjoamme rautalankamalleja työpaikan ongelmatilanteisiin ja raamitamme Suomen lainsäädännön esimiehelle asettamat oikeudet ja velvollisuudet, Lavikkala kuvaa. Esimiehetkin ovat olleet viime aikoina kovilla yt-neuvottelujen kierteessä. Työpaikkojen olot ovat muuttuneet, kun löysät on niin sanotusti kitketty pois. Töitä on entistä enemmän ja tekijöitä vähemmän. Väsymyksen ja uupumuksen lisäksi työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri. Lavikkala muistuttaa, että etenkin ytkierrosten jälkeen esimiehen on seurattava tilannetta työpaikallaan. On oltava valppaana katkaisemaan pahan kierre. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua esimerkiksi työntekijän jaksamisongelmiin työturvallisuuslain perusteella. Jos esimies ei pysty vaikuttamaan asiaan, hänen on haettava toimivaltaa ylemmiltään jo oman selustansa turvaamisen vuoksi. Olennaista on, että muutosten myötä työkuorma on mitoitettava uusiksi ja jos tehtävät muuttuvat, uusiin tehtäviin on perehdytettävä. Lainsäädäntö on hyvä työkalu Lainsäädäntö on kelpo työkalu esimiehille, kun he pyrkivät ehkäisemään ennalta uupumistilanteita. Työaikalainsäädäntö koskee myös ylempiä toimihenkilöitä ja sen tarkoitus on estää työssä uupumista. Kukaan ei jaksa tehdä toistuvasti pidempiä kuin 7 8 tunnin työpäiviä. Teho, laatu ja luovuus laskevat. Lavikkala muistuttaa, että ihminen tarvitsee lomaa ollakseen virkeä ja tuottava. Liian tunnolliselle työntekijälle voi antaa jopa ylityökiellon, sillä esimiehellä on vastuu hänen kunnostaan ja tuottavuudesta. Lavikkala listaa hyvän esimiehen ominaisuuksiksi tunneälyn ja toimintaalueen sa viitekehyksen tuntemisen. Jälkimmäisessä työlainsäädännön osaaminen on olennaisen tärkeää. Kun tietää yhtälön muuttujat, lain ja hyvän henkilöstöpolitiikan, pystyy ratkaisemaan ongelman ajoissa, heti tuoreeltaan, Lavikkala sanoo. Ja jos esimiehessä on vikaa, alaisten pitää pystyä antamaan rakentavaa palautetta. Alaistaitoakin tarvitaan. 20

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset VES 280151 PL 01 Tarkentava virkaehtosopimus vuoden 2011 virasto- ja tasaarvoerän kohdentamisesta valtiovarainministeriössä ja ministeriön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot