Käsiksi uuteen tekstilajiin: sketsejä liikennetilanteista

Transkriptio

1 Käsiksi uuteen tekstilajiin: sketsejä liikennetilanteista Taustaa Viikko 37 oli valtakunnallinen liikenneturvallisuusviikko. Kunnassamme on myös meneillään koko lukuvuoden kestävä liikennekasvatuksen kampanjavuosi. Päätin ujuttaa kirjoittamisen tehtävän liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyväksi omassa 5 6- luokassani. Miten? Sitä möyhensin koulun alkaessa monelta suunnalta, toisaalta kirjoitimme lukuvuoden alkaessa sääntöjä luokan oppilaiden ohjeiksi sekä runoja kesästä. Uuden ryhmän alkuun käynnistämisessä olen käyttänyt eri ilmaisun lajeja. Liikuntakäyttäytymistä on luonnollista harjoitella draaman keinoin. Vakavaa, perin vakavaa (liikenne ON vakava asia). Mutta: käsiini osui erästä ilmaisutuntia suunnitellessani Kirsti Koivulan (2002) sketsipitoinen Ilmaisun Iloa -kirja. Sain kuningasajatukseni. Me teemme luokkani kanssa sketsejä erilaisista liikennetilanteista. Päädyin tähän myös siksi, että tarkalleen ottaen minua olisi kiehtonut näytelmäkirjoitus uutena tekstilajina, mutta sketsit tuntuivat näppärältä johdatukselta näytelmäkirjoituksen kirjoittamistyyliin. Työskentelystä Tuon sketsitunnin jälkeen palasimme sketseihin ilmaisun muotona. Keskustelimme niihin aina sisältyvästä huumorista, komiikasta. - Voiko vakavaa asiaa opetella huumorin keinoin? - Oppisiko silloin paremmin? - Jäisikö jokin asia kenties ehdottomammin mieleen? Oppilaat innostuivat kysymyksistä ja aloitimme työskentelyn. Liikenneteeman puitteissa oli käsitelty liikenteeseen liittyviä asioita. Annoin oppilaille tehtäväksi pareittain suunnitella liikenneaiheinen sketsi ja esittää se. Esittämisen jälkeen pureuduimme valmiisiin sketsikäsikirjoituksiin. Oppilaat löysivät helposti kirjoitetun sketsin rakenteen mallin: nimen, pienen ingressin ja itse vuoropuhelun. Seuraavaksi oppilaat saivat tehtäväkseen kirjoittaa sketsit puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla, sketsimuotoon. Sketsi koettiin helpoksi ideoida ja kirjoittaa. Vitsit kumpusivat luonnostaan, osin vanhoistakin vitseistä. Yhdessä päätimme julkaista luokkamme oman liikennesketsivihkosen. Kun vihkonen saatiin koottua yhteiseksi tuotokseksi, päätettiin, että jokainen pari vielä kuvittaa sketsinsä käsin piirtämällä. Yksi oppilaista piirsi aiheeseen sopivan kansilehden. Laitoin vihkosen jakoon kaupunginkirjastoomme sekä näytille opettajain huoneeseen, koulun ilmoitustaululle ja vanhempainiltaan.

2 Pohdintaa ja arviointia Tavoitteina kirjoittamiselle oli oppia ilmaisemaan vuorosanat selvästi ja ytimekkäästi ilman laverteluja. Sketsiä oli tarkoitus tarkastella kokonaisuutena. Arviointi keskittyi lähinnä työskentelyyn ja tuotoksiin, itsearviointi korostui. Oppilaat olivat lopputuloksiinsa tyytyväisiä: omat ja muiden sketsit hauskuuttivat. Taidoiltaan erilaisille oppilaille parityöskentely oli hyvä: jaoin parit niin, että oppilaat olivat kirjoitustaidoltaan heterogeenisiä. Työnjako tapahtui luonnostaan. Toisaalta sketsi tekstityyppinä on lyhyt, rima heikollekaan kirjoittajalle ei ole korkea. Se alun perin haaveilemani näytelmäkirjoitus vaatisi enemmän kirjoittamisen taitoja. Hyvä lukija, kädessäsi on Haapakosken koulun 5-6 luokan oppilaiden ideoima ja kirjoittama sketsivihkonen. Vihkosen sketsit kumpuavat liikenteestä. Liikenne ja liikenteen vaarat ovat vakavasti otettava asia. Sen me muistamme luokassamme. Annoimme itsellemme kuitenkin luvan hieman irrotella vakavienkin aiheiden kustannuksella. Toivomme lukijalle hauskoja hetkiä. Lapualla Haapakosken koulun 5-6 luokkalaiset

3 Ajo-ohjeet ja aivot Henkilöt: Isä ja Poika Isä: Onko pyöräsi ajokelvollinen? Poika: Ei taida olla. Isä: Mitä teet jos vastaasi tulee auto? Poika: Tietenkin ajan sen yli, isä. Isä: Poika, älä jätä aivoja narikkaan! Poika: Aivot sain, mutta käyttöohjeita en. AJOVALO (HENKILÖT: Poliisi Pikku-Ville) Pikku-Ville pyöräili kouluun. Kesken matkan poliisi pysäytti hänet. Poliisi: Miksi pyöräsi ajovalo ei ole päällä? Pikku-Ville: Ei se toimi. Poliisi:-Tuleppa pois pyörän päältä. Pikku-Ville: Olen minä sitäkin koittanut, mutta ei se silti toimi. Kypärän käyttö Henkilöt: Poliisi ja Poika Poliisi: (poika tulee polkupyörällä ilman kypärää poliisia vastaan) poika nyt rapsahti sakko koska sinulla ei ole kypärää mukanasi Poika: Et sä voi antaa sakkoja koska se on mun repussa

4 3 henkilöä MITÄ TE TEETTE 1: -Mitä te teette? 3:-Odota nyt 1 henkilö odottaa ja pyörittelee sormiaan 2: kyselee -Nytkö? 3 :vastaa- Ei 2:-Nytkö? 3:-Ei 2:-No nytkö? 3:-No nyt 2 ja 3 nousevat ja laittavat kypärät päähän ja lähtevät pois 1:-Ahaa Mä nään tähtiä 2 henkilöä, pyöräilijä ja ohikulkija. Pyöräilijä kaatuu ja lyö päänsä. Ohikulkija katsoo sitä kaatunutta ukkelia. Pyöräilijä : Mitä sä tuijotat? Ohikulkija : Tähtiä. Pyöräilijä : Mutta sullahan on silmät kiinni. Ohikulkija : Ai onko? No soita ambulanssi. OUTO AUTO (HENKILÖT: Omistaja ja Poliisi) Poliisi ajeli autolla pitkin katuja, kunnes hän huomasi että jonkun auto on päällä vaikka kaikki nukkuvat. Hän meni koputtamaan auton omistajan talon ovea. Auton omistaja tuli ovelle ja kysyi poliisilta. Omistaja: Miksi herätit minut? Poliisi: Koska autosi on päällä, sanoi Poliisi.

5 Omistaja: Ei se ole päällä kun siitä on akku-loppu Poliisi: Miksi se sitten hyrrää? Omistaja: No kun tuolla konepellin alla on lauma kissoja nukkumassa. Henkilöt: Remontti Reiska, Max Remontti Reiskan mummiska Remontti Reiska: Mikä pyärä siulla o? Max: Munamankeli. Remontti Reiska: Mullaa onki mummiska. Max: Minkä värinen? Remontti: Se o ihonvärinen.