Heke Mustonen PSA ranking 89!

Transkriptio

1 Heke Mustonen PSA ranking 89!

2

3 Päätoimittajalta Juha Saarentaus Tauko Keväällä kauden pää eeksi kroppa pis stopin. SM-kilpailuissa olin vielä kentällä, mu a sen jälkeen ei mitään. Vanhat jäsenet eivät enää suostuneet jatkamaan, särkee, koskee, vihloo ja maailma tuntuu loppuvan. Siis squashin pelaaminenko loppuu nyt kokonaan? Työterveydenhoitajan kau a Diacoriin. Erikoislääkärille ja magnee kuviin. Särkylääke ä, manipulointeja ja hierojaa. Akupunk ota, lisää pillereitä ja taikajuomaa. Voitaisiin operoida, mu a ei se väl ämättä auta. Lähete ä HYKS:iin neurokirralle ja odotellaan vastaano oaikaa. Lehdet kellastuu ja kutsukirje tulee. Samanlainen valkoinen takki oli silläkin tohtorilla. Kyllä siellä selässä on laa hermoradoilla. Ei operoida. Teillä on selkävaivoja. Niitä on 40%:lla muistakin ihmisistä. Aha. Lepoa ja taas lepoa. No mitäs siitä si en muuta voi seurata kuin ylimääräinen viisi kiloa, jota nyt si en raahataan aamulla töihin ja illalla takaisin. Se on kyllä aika simppeli kone tämä ihmisen kroppa. Sen mitä sinne pistät, jää sinne, jos et sitä pois kuluta. Selkää särkee ihan saman verran näiden ylimääräisten kilojenkin kanssa. Saka soi eli lokakuussa ja kyseli miten oli kesä mennyt. Niin ja missä olen, kun ei ole näkynyt Järvenpään saunan lauteilla. Lupasin tulla. Ripa pis samasta aiheesta sähköpos a. Taisi olla jo marraskuu. Lupasin tulla. Jarkki soi eli ja kertoi e ä polvesta kaive in kierukanpaloja pois, mu a pelit alkaa jo kulkea. Siivosin ne pilleripurkit kei ön kaapin päältä. Annoin paikallisen kuntosalin ohjaajalle kuusi kymppiä ja hän neuvoi neljä liikettä ja kinetics sarjaan toiset neljä. Kymppikor lla salille sumuista Ylästön etä ja sinne vaan cros trainerillä hiki päälle ja liikesarjat läpi. Silmälasit pitää muistaa o aa mukaan e ä näkee tehdä liikkeitä. Tosi kivoja trikoita nykynuorilla. Si en viime viikonloppuna Espooseen seurailtaan. Myöhässä etenkin, mu a sainpas itseni sinne. Ei ne antaneet edes löydä linjaa, e ä olisi saanut tuntumaa touhuun. Guy tulee kentälle ja kuokkaanhan sitä tuli oi s. Pärre oli pelannut itsensä jo piippuun, mu a ote in vielä kolme erää. Itse olisin jaksanut kaksi. Mu a nyt tuli jo eriäkin. Kausi on alkanut. Muistakaa äijät lihashuolto. Juha Saarentaus Päätoimi aja Squash-lehti on Suomen Squashliitto ry:n jäsenjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Saarentaus juha.saarentaus@squash.fi Taitto Tomi Niinimäki Tätä numeroa avustivat Leo Hatjasalo, Markku Hyrske, Jarkki Jaakkola, Jarmo Karjala, Krister Koivula, Heikki Kononen, Kirsi Lassoy, Kari Laurikainen, Riku Mehta, Anssi Mää änen, Tomi Niinimäki, Pe eri Repo, Paula Salmela, Poku Salo, Tommi Tapola, Heikki Teräsvirta, Olli Tuominen, Lauri Valtola, Saara Valtola, Lo a Vuorela. Julkaisija Suomen Squashlii o ry, Radiokatu 20, SLU puh. (09) fax (09) Ilmoitukset, aineistot ja osoitteenmuutokset Suomen Squashlii o Tj Markku Hyrske Juttuehdotukset Päätoimi ajalle Paino Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki ISSN Etukansi Henrik Mustonen on kovassa nousussa PSA-listalla. Kuva: Tommi Tapola. Seuraava numero kolahtaa postiluukuista maaliskuussa Päätoimi ajalta 3 Puheenjohtajalta 4 Toiminnanjohtajalta 5 Suomen Squashlii o edo aa 6 Finnish Open lähestyy 7 Hallit esi elyssä 8-9 Naisten Finnish Open Kononen 12 Seppo Hildén 80 vuo a 13 Miehiä huipulla 14 Naisia huipulla 15 Nicksinurkka Ylipuutarhuri Harris 18 Juniorit esi elyssä 19 Lahjakkuus Lajin persoonat Naisten SM-liigakatsaus Alueleirit käyn in Pako ava tarve o aa ritolat SSqL ja Berner sopivat jatkosta

4 puheenjohtajalta Leo Hatjasalo Tilinpäätös vuodelta 2009 ja tärkeä katsaus vuoteen 2010 Vuosi on lähestymässä loppuaan ja uusi alkamassa, kaikkine uusine tavoi eineen. Katsonkin siis, e ä menneen vuoden osalta on nyt oiva linteon hetki. Kun aloi n liiton puheenjohtajana kuluneen vuoden helmikuussa, ase n itselleni ja hallitukselle e yjä, selkeitä tavoi eita, niin Suomen Squashliiton toiminnan kuin suomalaisen squashin eteenpäin viemiseksi. Tässä vaiheessa, haluan nyt omasta puolestani lyhyesti tuoda esille missä mennään, kun vuosi lähestyy loppuaan ja uusi, en stäkin haasteellisempi vuosi on alkamassa. Kuten teille, hyvä Squashväki aikoinaan kerroin, en ole aiemmin ollut mukana järjestötoiminnassa, vaan osallisuuteni on lii ynyt yritystoimintaan ja sen moniulotteisiin toimintoympäristöihin. Mahdollises tästä taustastani johtuen minulla on kuluneena vuotena osoi autunut olevan hieman opittavaa siinä, miksi liiton ja seurojen sekä hallitoiminnan yhteys, aiemmin peräämäni yhteistyö suomalaisen squashin uudeksi tulemiseksi, on kadoksissa. Tämä yhteistyö, joka on mielestäni tärkein tekijä, ja samalla tavoite, yhteisten päämäärien saavu amisessa. Yhteistyö on kaiken a ja o, mu a se ei pelkästään riitä; se on vasta kaiken alku. Mikäli vahva ja tavoi eellinen johtajuus on kateissa niin tuloksia ei synny, eivätkä tavoi eet toteudu. Tarvitaan selväsanaista ja tavoitehakuista johtajuu a, jota ei tällä hetkellä suomalaisessa squash-toiminnassa juurikaan ole. Johtamisen, jo a se tavoi aisi asetetut päämäärät, tulee ulo ua aina huipputasolta aloi elijoiden perusohjaukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Liitolla tulee olla selkeä päärooli seurojen ja halliyri äjien toimintojen tukijana. Seuroilla tulisi puolestaan olla päävastuu lajin kehi ymisestä. Niiden tulisi ohjata jäsenistöään puhumaan lajin puolesta, kertomaan siitä, tekemään sitä tunnetuksi ja kehi ämään seuratoimintaa siten, e ä uusia pelaajia saadaan mukaan lajin pariin. Mikäli seurat ja niiden toimihenkilöt sekä seuroissa pelaavat, niin pidemmälle eh neet kilpapelaajat kuin harrastelijatkin, eivät yhdessä ota selkeää vastuuta seuransa ja lajinsa tulevaisuudesta, on eri äin vaikea nähdä edistystä ja valoa harrastajamäärän kasvussa. Jokaisen seuran ja pelaajan on nähtävä mahdollisuutensa toimia lajin puolestapuhujana ja ote ava, nyt ja jatkuvas, henkilökohtaista vastuuta saadaksemme uusia pelaajia lajimme pariin. Vain näin toimimalla voimme saavu aa pysyviä tuloksia, jotka palvelevat meitä kaikkia. Wilson Tampere Open n yhteydessä järjestetty liiton ja seurojen yhteinen tapaaminen oli itselleni, ja toivo avas myös osallistujille, merki ävä kokemus. Kohtaaminen toi tosiasiat selväs esiin: tällaista yhteistoimintaa ei ole juurikaan aiemmin tuote u, ja seurat ovat kilpailutapahtumien ulkopuolella keskenään hyvin vähän tekemisissä. Tampereella tuli siis selväs ilmi, e ä seurojen ja liiton välinen kohtaaminen tulisi jatkossa olla vähintäänkin vuosi ainen tradi o, tapaaminen jopa kerran tai kaksi kaudessa. Tällöin tapaaminen toimisi areenana, jossa seurat voisivat vaihtaa kokemuksiaan ja näkemyksiään sekä etotaitoaan niin kilpapelaajien kuin harrastepelaajien valmennus-, kilpailu- ja seuratoiminnan vaa vasta ja yhä moniulo eisemmasta toimintoympäristöstä. Liiton valmennusryhmä sai vieraakseen muutama viikko sitten huippuvalmentajan Mike Harrisin Englannista ja sain mahdollisuuden osallistua yhteen hänen tiedotustilaisuuksistaan. Tilaisuudessa hän kertoi pyynnöstä kokemuksistaan ja näkemyksistään mitä tulee suomalaiseen squashiin, sen valmennustoimintaan, ja kaikkeen siihen lii yvään. Hän toi puheessaan esille myös ajatuksiaan siitä, miten lajiin lii yvää toimintaa voitaisiin edistää ja kehittää. Mike Harrisin sanoma oli erinomaisen selvä. Suomalaisesta squashista puuttuu johtajuus kautta linjan. Lajin parissa on toki hyviä valmentajia ja toimihenkilöitä, mu a se ei riitä. Tarvitaan vahvoja johtajia ja osaavia toimihenkilöitä, joilla on selkeät päämäärät, jo a lyhyen ja pitkän linjan tavoi eet saadaan toteutettua. On erittäin toivottavaa ja tärkeätä nähdä hänen kaltaisensa henkilö, myös tulevana vuonna useamman kerran, seuraamassa ja arvioimassa suomalaista squash-toimintaa ja sen yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Uskon vakaas, e ä ilman ulkopuolisia, Mike Harrisin kaltaisia guruja, ei lajia ja sen merki ävää noste a Suomessa tulla saavu amaan. Se, mitä suomalainen squash kipeäs juuri nyt tarvitsee, on todellisia johtajia ja esikuvia. Tämä tosiasia koskee niin squash-toimintaa kuin huippupelaajia ja huippuvalmentajiakin, unohtama a seurojen panostusta ja harrastelijapelaajien tuomaa merkittävää ja ilmaista markkinoin a uusille lajista kiinnostuneille! Tulevalle vuodelle 2010 esitänkin liiton puolesta haasteen jokaiselle Suomen Squash-seurojen pelaajista! Jokainen seurapelaaja tuokoon vähintään yhden uuden junioritason ty ö- ja poikapelaajan sekä yhden nais- ja miesaikuispelaajan mukaan seuratoimintaan! Kun squashin harrastemäärät kasvavat, laji kehi yy, ja tämän myötä parantuvat automaa ses myös harrastusmahdollisuudet, pelipaikat ja lajiin lii yvä toiminta. Laji tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan aiemmin huomiota ja merki ävää tapahtuma- ja medianäkyvyy ä, jonka puolesta liiton markkinoin - ja myyn ryhmä on jo voimallises lähtenyt tekemään työtä. Heidän tehtävänsä on panostaa lajin jatkuvaan näkyvyyteen ja kehi ää sitä yhdessä liikeyritysten ja liike-elämän toimijoiden kanssa. Suomen Squashliiton vuoden 2010 selkeä päätavoite on yhdessä Suomen squash-seurojen kanssa tehdä tämä vaa- va ja monipuolista taitoa vaa va sekä tervey ä edistävä ja tuo ava laji suurelle yleisölle pysyväs tutuksi. Samalla lajista pyritään saamaan mediassa jatkuvasti seura u, niin kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan kuin harrastetoiminnankin suhteen. Lopuksi haluan kii ää teitä kaikkia, minua vuoden 2009 aikana squash-toiminnassani opastaneita ja au aneita, niin pelaajia kuin toimihenkilöitäkin. Useat teistä ovat jo tehneet pitkän ja ansiokkaan uran squashin parissa. Samalla toivotan kaikille suomalaisen squashin parissa toimiville rauhallista ja hyvää joulunaikaa sekä voimia ja tervey ä kohdata uusi vuosi 2010 kaikkine hyvine haasteineen! Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää Uudelle Vuodelle 2010 toivo aen, Leo Hatjasalo 4

5 Toiminnanjohtajalta Markku Hyrske Katsotaanpa peiliin Tampereen Ruotulaan saa in pari vuotta si en neljä uu a ken ää ja Kauniaisiin alkusyksystä kaksi. Taliin on suunniteltu kuu a ken ää. Muitakin kaavailuja on ollut pohdi avana. Hieno ju u. Samaan aikaan mie i parikin hallin pyöri äjää, kannattaisiko luopua kentistä, myydä lasiseinä ja panna la toiseen käy öön. Miten näin pääsee käymään? Fakta on, e ä ken en kokonaismäärä on viimeisen neljän vuoden aikana ollut hivenen laskeva ja nyt julkisia on n Hyvä asia on ehkä se, e ä heikolla konsep lla toimivat yksiköt, esim. huono tilaratkaisu tai vain yksi kenttä, jäävät pois ja laa syntyy uusille toimiville ja nykyaikaisille halleille. Huono asia on, e ä uusien hankkeiden on vaikea perustella rahoittajille, miksi kannattaa rakentaa uu a, jos vanhat eivät menesty. Tilan kanna avuudessa hyvin järjeste y ryhmäliikunta kuten aerobic-, spinning ym. ryhmäkuntoilumuodot, vie voiton squashista mennen tullen, asia on selvä. Onneksi squashista muutostyö muuhun ja hankinnat maksaa myös. Squashväen on tosissaan tehtävä muutos muuhun kanna ama omaksi. Miten? Ainoa, mikä painaa tässä puntaroinnissa on, e ä squashin on tuote ava rahaa ja hyvää mieltä hallille rii äväs. Jos olemme aina kinuamassa alennuksia ja etuja, peli on pela u, varsinkin jos emme tuo lisää asiakkaita eli rahaa! Olemme vain kivi yri äjän kengässä, josta on päästävä eroon. Esport Centerissä on squashtoiminta ollut kanna avaa. Syy ovat osi ain hallin ja siellä toimivien seurojen (myös ukkojen tehokas ESP) ukat yhteistyösopimukset ja etenkin seurojen tekemisen meininki. Seurojen on markkinoitava ja myytävä squashia ja halli on toimiva ja rii ävän iso squashissa ja tekee myös markkinoinnissa ja myynnissä osansa. Kentät ovat kohtalaisessa koululais-, eläkeläis- ja opiskelijakäytössä jo aamusta arkipäivinä ja täynnä viimeistäin Kesälläkin on rahavirtaa, kun ESRC juniorileireilee ja seniorien on pide ävä tatsi ja liikuntariippuvuuden oireet aisoissa plus selkä kunnossa syyskauden kisoja varten. Siis puheet eivät riitä, vaan on toimi ava ja se on tapahtunut. Tämä on aiheu anut jo vuosia sitten positiivisen kierteen kaikki osapuolet voivat hyvin. Varsinkin kasvava juniorityö tuo kaupungin ja jopa val on tukia ja jatkuvas uudistuvan ja kasvavan henkilöresurssin seuralle lasten vanhemmista. Niin, ja osa heistäkin on alkanut pelata! Juuri tänä vuonna Suomen Callup kerää kansallisen liikuntatutkimuksen haasta elufaktaa (kts. oheinen kaavio). Missä on squash 2009, sen edämme ensi keväänä 2010 huhti-toukokuussa. Syteen tai saveen, veikkaan aikuista ja alle 19-vuo asta. 3,5 vuo a si en aikuisharrastajia oli , junnuja arviolta ja niitä, jotka halusivat aloi aa harrastamisen ehkä ! Olen varma, e ä poten aali on kova edelleen. Perustelen sen sillä, e ä junnu- ja opiskelijaharrastajia rekrytoivilla yksiköillä on kasvu ollut erityisen hyvä. Olemmeko squashväki, pitäneet huolen siitä, e ä harrastajamäärä on kasvanut ja mikä on yhtä tärkeää, lisänneet squashken en tuo oa? Olemmeko laiskuudella aiheu aneet sen, e ä hallit siirtävät kentät muuhun käy öön, vai onko se markkinavoimien ja tuhmien halliomistajien syytä. Katsotaanpa vaan peiliin. Kysynpä itseltäni, olenko arjen kiireet huomioiden, kohtuuden rajoissa lisännyt squashin harrastamista ja squashken en kanna avuu a? Jos vastaus on yhtään epävarma, KAN- NATTAA NYT HETI TARTTUA TOIMEEN ja varmistaa e ä SQUASH PYSYY PAIKKA- KUNNAN KUNNON PELINÄ ja esim. e ä: - Uusia junnuja hommataan seuraan apua saa liitosta he - soita tai meilaa! - Aikuisoppilaitosten liikuntavastaaville menee kirje - halvat päivävuorot ja myöhäis-illan hukit ovat pilkkahintaan opiskelijoille vapaana. - Eläkeläiset, varsinkin ennen pelanneet, ensin kössiin ja si en vasta kaljalle ilmoitus ilmaispaikallislehteen. - Tiedote ja soi o tehtaan henkilöstöpäällikölle, e ä johtajien lisäksi, vuorotyötä tekeville squash on mahtavaa niin miehille kuin naisille - hauska, tervey ä lisäävä, masennusta vähentävä ja halpa harrastus, jossa hallin omistaja o aa riemuiten vastaan pari euroa päivävuorolta per nuppi ja vielä hymyilee päälle - tarjoaa ehkä kahvitkin! TÖIHIN NYT! Ps.1. Tätä kirjoi aessa on squashhallin omistajan ja squashrekrytoijan unelmakeli. Ve ä vihmoo Hesassa ja on pimeää, vaikka kello on jo melkein aamukymmenen, mu a kössikentällä on kirkasta! Ps.2. Onneksi pääsen taas huomenna riehumaan SLU-yhteisön ja Urheilutoimi ajien yhteisessä kössikerhossa joka keskiviikko 1 h keskellä päivää iloa ja virkistystä edossa, kun saan vähän ohjatakin!

6 Squashliitto tiedottaa Kilpailuvaliokunnasta kilpailutyöryhmäksi Nykyinen vai pitäisikö sanoa en nen kilpailuvaliokunta elää tällä hetkellä muutoksen kourissa. Raunioille on nousemassa uusi kilpailutyöryhmä, kuten uudessa liiton organisaa okaaviossa on kuva u. Viemä ä kunniaa muilta työryhmiltä, on kilpailutyöryhmän työ kaikkein eniten tunteita herä ävä. Ulkoapäin kössiä seuraava katsoo ensimmäiseksi kilpailutapahtumia. Näiden tapahtumien säännöt ja ohjeistukset tulevat aika pitkäl kilpailutyöryhmän käsien kau a. Täytyy aina muistaa, e ei kilpailutyöryhmän tehtävä ole järjestää yhtä ainu a kilpailua. Edelleen kilpailutapahtumien järjestäminen tulee säilymään teidän seurojen tehtävänä. Kilpailuryhmän tehtäviin kuuluvat: Kilpailujärjestelmän ylläpito ja kehi äminen Säännöt Kilpailuohjeet ja liigaohjeet Kilpailukalenteri Tulospalvelu Ranking Tuomaritoiminta Kilpailujärjestelmä tulee kokemaan muutoksen ja selkeytyksen. I-III kategorioiden kilpailut muu uvat Elii sarjan kisoiksi ja kansallisiin kisoiksi, unohtama a PSA- ja WISPA-kilpailuja. Tällä hetkellä Squash liitolla on käytössään yksi lisenssi hollan- laiseen Tournament So wareen, joka on suuressa maailmassa paljon käyte y kilpailujen järjestämistä helpo ava ohjelma. Tämän käy öä testataan parhaillaan, jos siitä olisi seuroille käy ökelpoinen työkalu kilpailujen järjestämiseen. Ranking systeemiä tullaan myös tarkastelemaan piakkoin. Tavoi eena on systeemi, jossa määräävinä tekijöinä ovat ak ivisuus ja se kenet voi aa. Tavoi eena tällä on saa aa rankinglista vastaamaan pelaajien todellista tasoa. Tuomaritoiminta kaipaa myös en stä ukempaa ote a. Tuomarikoulutusta tarvitaan lisää ja valmennusryhmä tekee hyvää työtä vieden tuomarikoulutukset junioreiden pariin. Squash liiga kaipaa myös pientä pintaremon a. Kuinka saamme liigasta hienon tuo een? Onko aika kasvattaa SM-sarjan joukkueiden määrää? Mitä keksitään naisten liigaan? Kysymyksiä on satoja. Muistakaa järjestää hienot kierrokset ja nähkää niiden eteen vaivaa. Soi akaa vaikka Mää äsen Tepalle Ylivieskaan jos kaipaa e neuvoja onnistuneen liigakierroksen järjestämiseksi. Uudella kilpailutyöryhmällä tulee olemaan paljon pohdi avaa ja tekemistä. Lisäksi haasteena ja mahdollisuutena tulee olemaan ukka yhteistyö valmennus- ja tapahtumatyöryhmän välillä. Tätä kirjoite aessa uusi ryhmä on muodostumassa ja neuvottelut ryhmän kokoonpanosta etenevät. Vielä ei isketä nimiä pöytään Squashohjaajakurssi Esport Centerissä PSA kilpailujen kärkimies Karim Darwish jatkaa listan kärjessä. vaan katsotaan kenellä riittää aikaa, halua ja ideoita homman hoitamiseen. Squashliiton hallituksen tulee myös antaa siunaus ryhmän kokoonpanolle joulukuun kokouksessaan. Pelatkaahan kinkkukisat joulumielellä ja muistakaa vetää täysillä pikkujoulujen jälkeiset treenit. Kevään kisoissa nähdään. Lauri Valtola Esport Centerissä pide in hyvin onnistunut Squashkoulun ohjaajakurssin ensimmäinen osa Ohjaajakokelaita ja ohja aviakin oli paikalla hyvä määrä. kuva: Juha Saarentaus Kuvassa takana vas. Jukka Julin (TTC Boom Kerava), Heikki Teräsvirta (MiSq), Linda Österlund ja Mirka Kolkka (ESRC), Kai Stöör (JSK & Porvoo), Kim Korhonen (ESRC), Risto Penttilä (HSK), Jasmina Ollikainen (ESRC). Polvias. Saara Valtola (MiSq & Tapanila), Meri Westerberg (ESRC), Markku Hyrske (SSqL kouluttaja), Mannu Salmensaari (ESRC & leikkien kouluttaja). Istumassa mainiot koekaniinit - ESRC:n lapset! Kuvasta puuttuu kurssilainen Topias Aalto (ESRC). 6

7 Savcor Finnish Open lähestyy Helmikuussa tarjotaan Mikkelissä jälleen squashin ystäville todellinen herkkupala: PSA turnaus Savcor Finnish Open. Kisan arvo on $ ja se kuuluu näin ollen kategoriaan 1 star. Mikkelin Squash ry: n järjestämä turnaus on jo kolmantena peräkkäisenä vuonna pela ava miesten Finnish Open. Hallitseva mestari on Olli Tuominen, joka muuten voi myös edellisen, vuonna 2008 pelatun Savcor Finnish Openin. Saako voi oputki jatkoa? Tämä nähdään Mikkelissä Savcor Finnish Open 2009:n taso on varsin passeli myös muille PSA pelaa- jillemme Henrik Mustoselle ja Matias Tuomelle. Marraskuisen Dublinissa pelatun Leinster Openin (Heke finaalissa) arvo oli $ ja lokakuisen Austria Openin (Heken ensimmäinen PSA voi o) arvo vastaavas 6000 $. Odote avissa on siis suomalaisi ain varsin mielenkiintoinen Finnish Open. Jos aikaisempien vuosien merkit pitävät ku nsa, nähdään Mikkelissä myös mielenkiintoinen karsintasarja, jolle on vara u kaksi päivää ( ). Suunni eilla on myös järjestää Finnish Openin yhteydessä todellinen squash viikonloppu. Seura suunni elee lauantaiksi ja sunnuntaiksi ( ) kansallista kilpailua, joka istuukin hyvin PSA kisan kylkiäiseksi. Mikkelin Squashin aktiiveilla ja Finnish Openin kisaorganisaa olla onkin jo tässä vaiheessa ilo toivo aa suomalainen squashväki jälleen kerran tervetulleeksi Mikkelin Sport Forumiin sekä pelaamaan e ä seuraamaan Savcor Finnish Openia. Heikki Teräsvirta Mikkelin Squash ry

8 hallit esittelyssä Monipuolinen racketlon-halli avattu Kauniaisissa kuva: Kauniaisten urheilupuisto Kauniaislaisen tennisseuran Grani Tenniksen pitkäkestoinen, monta vuosikymmentä kestänyt unelma omasta tennishallista toteutui vihdoin alkusyksystä Seura sai valmiiksi hallin, jossa on kolme tenniskenttää, mutta myös kaksi squash- ja viisi sulkapallokenttää, joille tarvittaessa voi virittää pingispöydät. Täydellinen halli siis racketlonin pelaamiselle. 8 kuva: Kauniaisten urheilupuisto

9 Squashväelle uusien ken en ilmestyminen pääkaupunkiseudulle on historiallinen hetki, jota on odote u. Nyt se on vihdoin to a ja toivo avas jatkoa seuraa. Grani Tennis siirsi oman toimintansa uuteen halliin, mikä on täy änyt tenniskentät lähes kokonaan. Viikoi ain valmennukseen osallistuu lähes 200 junioria ja 50 aikuista. Seuran vanhat senioriryhmät, joissa pelaa noin 100 jäsentä, siirtyivät myös uuteen halliin seuran aikaisemmasta yhden kentän väestösuojasta. kuva: Kauniaisten urheilupuisto Hallin myötä kaupunkiin peruste in uusi pingisseura, Grani Pingis, jonka kantava voima on ollut kaikkien aikojen menestynein suomalainen pingispelaaja, Kauniaisissa asuva Sonja Gre erg. Uusi seura järjestää toimintaa jäsenilleen kolmena iltana viikossa. kuva: Kauniaisten urheilupuisto Sulkapallo-opetuksesta vastaa Pontus Jän n sulkapallokoulu. Hänkään tuskin tarvitsee esi elyä lajin harrastajien piirissä. Oma koulu oli ollut hänen mielessään pitkään ja nyt aika ja paikkakin oli sopiva sen perustamiselle. Kaksi squash-kenttää ovat saaneet kiitosta amma pelaajilta. Grani Squash (GSQ) ranking-lista aloi toimintansa 10 pelaajan voimin. Puuhahenkilönä squashpuolella on ollut Kaj Kankaanpää, joka on ollut perustamassa useita squashseuroja Suomeen ja sai nyt yhden ko nsa lähelle. Kaikkien suorituspaikkojen toteutuksessa on kuunneltu kyseisten lajien asiantun joita ja amma laisia, jo a ne on saatu vastaamaan vaa viin odotuksiin. Laadukkuuteen on päästy myös muissa tiloissa. Viihtyisyyttä ja sosiaalisuutta antaa kahvila takkoineen ja suurine ikkunoineen. Kahvila sijaitsee toisessa kerroksessa, josta on hyvä näköala tennisken lle tämä oli seikka, josta hallissa vieraillut tennisammattilainen Jarkko Nieminen erityises pi. Saunat ovat hallin ylpeys tyylikkäät, tilavat ja jossa älykiukaat varmistavat pehmeät löylyt. Hallin elävyyttä ja sopivuutta koko perheen harrastuspaikaksi lisää myös kuntosali ja ryhmäliikuntatilat, joissa MOVE järjestää tanssi- ja fitnesstunteja Zumbasta Pilatekseen. Marraskuussa kul uuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin vihki hallin virallises liikkuvien ihmisten käy öön halli on täydessä käynnissä, kanna aa tutustua! Kirsi Lassooy kuva: Kauniaisten urheilupuisto kuva: Kauniaisten urheilupuisto

10 Savcor Finnish Open for Ladies 2009 kuva: Poku Salo Savolaiset jatkavat Suomen korkeatasoisimpien Squash-kilpailujen järjestämisiä nyt jo kahden vuosittaisen ammattilaiskisan voimalla. Tällä kertaa oli naisten vuoro pelata ammattilaisturnaus Mikkelissä. Perinteinen Savcor Finnish Open for Ladies pelattiin parin vuoden tauon jälkeen ja osallistujia oli yhteensä 11 eri maasta. Torstaina oli tarkoitus pelata karsinnat, mu a peruutusten takia kaikki neljä karsijaa arvo in torstain iltana pääkaavioon. Suomalaisista pelaajista arvonnan kau a Tiia Knuu la sai vastaansa koko turnauksen voi ajan Deon Safferyn Walesista. Emilia Soinille onnetar arpoi vastustajaksi Englan laisen Lauren Selbyn. Itse sain vastustajakseni Lo e Eriksenin Norjasta. Yleisön harmiksi kukaan meistä suomalaisista ei kuitenkaan, hyvästä yrityksestä huolima a, pystynyt o amaan erääkään ulkomaisilta vastustajiltaan. Lauantaina pela in välierät, joihin perjantain peleistä oli päässyt Deon Saffery (WAL), Fiona Moverley (ENG), ykkössijoite u Low Wee Wern (MAS) ja Celia Allamargot (FRA). Ykkössijoite u Wee Wern pelasi itsensä finaaliin voi amalla Allamargo n 3-1. Saffery joutui o elussaan Moverleytä vastaan ukemmalle, vieden ukan o elun 3-2. Ennen sunnuntain finaalia järjeste in lauantai-iltana banke, mihin pelaajatkin osallistuivat hyvällä lukumäärällä. Sunnuntain finaalista oli odote avissa jänni ävä, koska kummatkin pelaajat olivat turnauksen aikana esitelleen vakuu avia o eita. Ennustukset pi vät paikkaansa, koska Wee Wern ja Saffery pelasivat ukan viiden erän matsin. Ensimmäiset kaksi erää menivät jatkopalloille, kolmas erä kuitenkin meni Safferylle helposti. Neljännessä erässä Wee Wern pääsi niskan päälle ja vei o elun viidenteen erään. Ratkaisuerässä Saffery taisteli voi oon, voi aen ensimmäisen WISPA turnauksensa. Turnauksen järjestelyt toimivat hyvin, olivathan ne järjestetty mikkeliläisille tutulla ru inilla. Saara Valtola kuva: Poku Salo Suomen avointen mestari 2009, Walesin Deon Saffery. 10

11 Miko voitokas Sveitsissä Miko Äijänen (JSK) lunas sijoituksensa ja voi jo toisen peräkkäisen arvoturnauksensa puhtaalla pelillä Swiss Junior Openin pojat alle 13 vuo a -luokassa. Finaalivastustaja Ranskan Benjamin Aubert paransi o eitaan ja alkoi lukea Mikon peliä paremmin o elun edetessä. Miko sai kuitenkin aikaan hurjan paineen tarkoilla taakselyönneillään, ja pääsi liiku amaan pienikokoista, taitavaa ranskalaista ympäri ken ää. Miko sai pide yä hyvin keski ymisensä kasassa läpi o elun, eikä missään vaiheessa ollut suurissa vaikeuksissa vastustajansa kanssa. Tällä hetkellä neljäntenä Euroopan junnulistalla majaileva Äijänen tulee nousemaan seuraavalla listalla kärjen tuntumaan. On mahdollista, e ä saamme Henrik Mustosen jalan jäljissä seuraavan suomalaisen Euroopan junnukärjen melko pian. HSK 40 vuotta Helsingin Squashkerho ja suomalainen squashseuratoiminta täyttävät 40 vuotta maaliskuussa Tapahtumaa juhlistetaan iltajuhlassa Squashliiton liittokokouksen jälkeen lauantaina Hotelli Pasilassa Helsingissä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: helsingin.sqkerho@gmail.com

12 Kolumni Heikki Kononen Pelivuorossa: Ville Lång Kamerat. Alex. Valmista. Käy. Tällä kertaa squashestradille astelee sulkapallon moninkertainen Suomenmestari ja lajin ainoa suomalainen amma lainen, Ville Lång. Tiedossa on ensin hikeä squashkopissa ja si en kyyneliä sulkapallokentällä. Ville ei ole ensi kertaa squashmaila kädessä, vaan sukulaislajin virtuoosi pitää itseään myös hyvänä kössärinä. Tulos tosin riippuu siitä, miten sä aiot pelata, Ville huikkaa astuessaan koppiin. Kovaa aion kuitenkin taistella! Peli alkaa hieman varovas molempien tunnustellessa vastustajan heikkouksia ja vahvuuksia. Ville noukkii taitavasti palloja takanurkista ja eh i hyvin myös stoppareihin. Lobit näy ävät olevan kuitenkin myrkkyä. Saan muutaman lobin putoamaan ihan takanikin tuntumaan. Välillä Ville pääsee kuitenkin hyökkäämään volleystä, tosin vähän turhan ahnaas. Tulee aina löytyä aivan liian lujaa!, sulkaeksper analysoi. Sitä kuitenkin innostuu he kun saa paikan. Pian molemmat löytävät oman pelirytminsä ja pallorallit pitenevät. Vahvat ja ke erät jalat vievät amma miehen nopeas pallolle. Sulkapallosta laina u tekniikka ei kuitenkaan sovellu kössikopin etunurkkatyöskentelyyn, vaan allekirjoi anut eh i Villen kneppeihin. Ei hi olainen nää toimikaan sua vastaan, Ville tuumailee pallorallien välissä. Mu a parempien kanssa on kyllä kivempi pelata, koska silloin pääsee itse revi elemään täysillä. Muutaman erän jälkeen alan pelata enemmän suoria lyöntejä taakse. Ville pysyy yhä paremmin pelissä mukana, ja menee jopa hienoiseen johtoon. Tosi urheilija lähtee aina tavoi elemaan voittoa, lajissa kuin lajissa, Ville tuumailee saunassa pelin jälkeen. Taistelijan asenne tuli todistetuksi kentällä; amma peluri taistelee viimeiseen palloon. Squashin jälkeen siirrymme Villen omaan elemen in suliskentälle. Hyvää kuntoa osoi anut faija lähtee pisteiden metsästykseen Villeä vastaan. Lukuisten hämyjen ja harhautusten jälkeen piste li on yhä laiha, ja kolumnis saa luvan astua taistelutantereelle. Pelin tuloksesta vaie akoon visus ainakin viisikymmentä vuotta, mutta on uskomaton kokemus pelata maailmanluokan pelaajaa vastaan. Harvoin tuntee itseään yhtä hitaaksi ja kömpelöksi kuin Villen sijoi aessa palloa ympäri kenttää konemaisella tarkkuudella. Suurkiitos Villelle squashmatsista ja juoksu amisesta sulkapallokentällä. Amma lainen läh vielä treeneihin pienen lämmi elypelimme jälkeen. Heikki K Kirjoi aja pitää itseään hyvänä sulkapallonpelaajana 12

13 Periksi ei anneta Taas jouduttiin pelaamaan nulkkien kanssa, on tamperelaisen Friday Sport Clubin vanhimpien pelaajien lentävä lause. Papat tarkoittavat tilannetta, jossa pelaaja joutuu ikäistään nuorempien luokkiin, yleensä M65 tai jopa M60. Tämän on saanut kokea varsinkin klubin Grand Old Man, marraskuussa 80 vuotta täyttänyt Seppo Hilden. kuva: Juha Moisio Friday käy ää ikätasoitusjärjestelmää, jossa vanhempi pelaaja saa ikäeron puolituksen verran tasoituspisteitä. Pistelaskuna on moderni joka pallosta piste, yhteentoista -systeemi. Nämä miehet seuraavat aikaansa. Juniorityöstäkin on huolehdi u, sillä Sepon kohta viisikymppinen Jussi-poika pelaa jo samassa seurassa. Myös kolmannen sukupolven Hilden on jo nähty tutustumassa halliin. Rannemiehiä - Leskisen Kale on sellainen pelaaja, jota olen aina arvostanut. Hänellä ei tuntunut koskaan olevan kentällä kiire. Suomen Squashliitto on myöntänyt Seppo Hildenille hopeisen ansiomerkin. Squashliiton puheenjohtaja Leo Hatjasalo luovutti ansiomerkin Tampere Openin yhteydessä Tampereen ensimmäinen squashken ä rakenne in vuonna 1972 Insinööritoimisto Ahonen-Ilveskoski Ky:n toimitaloon. - Olin nähnyt squashia muutaman kerran, ja Nurmen Esa houkutteli kokeilemaan lajia. Jäin kerrasta koukkuun, muistelee yli 40 vuo a lääketehdas Starilla (nyk. Santen) työskennellyt tehdaspalvelupäällikkö. Friday-veljet kokoontuvat perjantaisin - Ensin alkoi naura aa, Seppo muistelee nyt. - Ei sen väliä, oli hän si en todennut peritamperelaiseen tapaan. Friday o miehen porukkaan, ja ensimmäisistä SM-kilpailuista napsah he hopeamitali. SM-mitaleita on tullut sen jälkeenkin, viimeisimpänä 65-vuo aiden hopea vuodelta Seppo oli tuolloin tosin jo 75-vuo as. Omissa seniorien MMkilpailuissamme vuonna 2003 hän pääsi sentään pelaamaan M70-luokassa. Jotain Kalen pelityylistä on tar unut seniorinkin käsiin, sillä eräästä Sepon erikoisesta rannelyönnistä on tullut pelikaverien keskuudessa legenda. Lyön ä sanotaan hildeeniksi. Squashissa tarvittava kestävyyspuoli on Sepolla ollut aina kunnossa, mistä osoituksena on 25 sivakoitua Pirkan hiihtoa. Kentän ulkopuolella Seppo harrastaa moo oripyöräilyä ja pyörien rakentamista. Kesäisiin kokoontumisajoihin osallistuvat mm. seurakaverit Jyrki Toropainen ja Tapsa Lindholm. Jahangirin tervehdys ja liiton hopeinen ansiomerkki Seppo Hildén sai syntymäpäivänään paljon onni eluja, mu a erityisen mieluista pos a tuli ulkomailta. Pelit jatkuivat vuonna 1976 avatulla Käpy en hallilla, jossa Seppo vähitellen tutustui perjantai-iltaisin kokoontuvan herrasmieskerhon Friday Sport Clubin jäseniin. Vuonna 1994 An Pohjanheimo tuli ju elemaan ja pyysi lii ymään seuraan. Houku mena oli seuraavana vuonna Tampereella järjeste ävät seniorien SM-kilpailut, jossa oli ensimmäistä kertaa mukana M60-luokka. Ajoittaisista polvivaivoista ja muista pikku krempoista huolima a pelikipinä vie miehen edelleen viikoittain veljien peli-iltoihin nyt Ruotulan hallille. - Laji on niin hieno ja kavereiden ryhmä niin kiinteä, etten malta jäädä sivuun. Meillähän jotkut jäsenistä käyvät edelleen peli-illoissa vaikka eivät enää pelaakaan. Porukkaa ei jätetä, periksi ei anneta. - Kyllä tämä lämmitti mieltä, sanoo Seppo näy äen Maailman Squashliiton emerituspresiden ltä, Jahangir Khanilta saamaansa 80-vuo sonni elusähke ä. Squashväki onni elee Seppoa lämpimästi merkkipäivänä. Perässä tullaan, esimerkin innoi amana. Krister Koivula

14 miehiä huipulla Alex Gough Alex Gough - Walesin vanha parta - on vaihtanut kössikenttien runsaat 60 neliötä kymmenen kertaa pienempään PSA:n (Professional Squash Association) toimistokopperoon ja siirtynyt johtamaan liittomme toimintaa vuonna Toivottavasti hän pystyy liiton johdossa yhtä arvokkaisiin suorituksiin kuin omalla peliurallaan. Seuraava katsaus kertoo tämän upean pelimiehen hienoista saavutuksista pelikentillä. Gough aloi pelaamisen isänsä opastuksella 10-vuo aana. Ensimetrit häntä valmensi kaveri nimeltä Bryce Taylor, joka tuolloin toimi myös menestyneen uusiseelan laisen Susan Devoyn valmentajana. Juniorivuosinaan Gough olikin Devoyn harjoi elukaveri, minkä jälkeen hänen suurena apunaan toimi Adrian Davis. Vuosina Gough harjoi eli ja asui No nghamissa, missä hän harjoi eli mm. Simon Parken, Peter Marshallin, Hadrian S ffin, Derek Ryanin, John Whiten ja Jason Nicollin kanssa. Alkuaikoina Gough harras myös innokkaas field hockeyta, eikä hänellä, omien sanojensa mukaan, ollut tämän vuoksi koskaan paljoa aikaa pelata junioriturnauksia. Hän oli myös samaa ikäryhmää legendaarisen, kahdella kädellä pelaavan hirviön, Peter Marshallin kanssa, eikä voi aminen täten ollut helppoa. Amma laisuransa Gough aloi vuonna 1993, ja jo seuraavana vuotena mies kipusi maailman 50 parhaan joukkoon. Seuraavien vuosien tasainen listanousu huipentui uran parhaaseen rankingiin vuonna 1998, jolloin hän oli maailman viides. Ikimuistoisimmiksi saavutuksikseen hän luoe elee: Al Ahramin semifinaalin Egyptissä 1997, Semifiinaalin World Openissa 1997, Finaalipaikan Joukkue MM-kilpailuissa 1999, missä Wales hävisi Egyp lle Kairossa. Viimeisenä mu a ei vähäisimpänä hän pelasi puolivälierissä henkilökohtaisissa MM-kilpailuissa Bermudalla täyte yään 37 vuo a viikko kisojen jälkeen. Muihin saavutuksiin kuuluvat mm 10 PSA eliä, 8 joukkueiden MM-kisaedustusta, 19 joukkueiden EMkisaedustusta. Uransa Gough sai päätökseen vasta viime vuonna ollessaan tuolloin squahinpelaajalle ruh naallisessa 37 vuoden iässä. Itse pelasin häntä vastaan kilpailuissa vain kerran, ja hävisin tuolloin 3-1. Pelityyliltään hän oli enemmän puolustava kuin hyökkäävä. Pallo pysyi ukas seinässä; Gough pelasi turhia riskejä ottamatta. Miehen kevyt ja jäntevä rakenne mahdollisti hänelle sulavan ja luontevan, energiaa säästävän liikkumistavan. Hänen peruslyön nsä olivat tarkkoja ja vastasopparit toimivia. Erikoisuutena hänellä oli yläkierteen yleinen käy ö varsinkin eteenlyönneissä. Näin hän sai pallon pomppaamaan lähelle sivuseinää sekä vähemmän la asta. Kaiken kaikkiaan hän oli vaikeas voitettavissa oleva, todellinen taistelija, jonka kunto tuntui usein loppuvan jo puolessa välissä otteluita, mutta jalat jatkoivat ki ämistä vielä monta erää. Toivo avas Gough jatkaa samalla tahdilla myös lajimme johtajana ja eteenpäin viejänä lii omme johdossa! Olli Tuominen 14 kuva: Tommi Tapola kuva: Tommi Tapola

15 Alison Waters naisia huipulla Alison Waters on nuoremman ikäpolven squashhuippuja englannista. Viisivuo aana perheen squash-harrastuksen innoi amana aloite u pelaaminen on nykypäivänä Watersin amma. Juniorivuosinaan hän saavu useita kansallisia mestaruuksia sekä edusti maataan vuonna 2001 junioreiden MM-kilpailuissa kultaa voittaneessa joukkueessa. Waters aloi amma laisuran nuorena ja he alusta saakka menestyksellises. Bri sh Openissa hän oli ensimmäinen sijoi amaton pelaaja turnauksen historiassa, joka on saavu anut finaalipaikan. Vuosi uran aloi amisen jälkeen hän oli amma laislistan sijalla 12. ja seuraavan vuoden syksyllä hänet vali in maajoukkueeseen, joka voi maailmanmestaruuden Kanadassa. Ei siis hullumpi uran avaus nuorelle pelaajalle! Vuosi 2008 oli Watersille vahvaa aikaa; useampia amma laiskilpailun voi oja, jotka lopulta nos vat hänet amma laisrankingin 10:n kärkeen. Samana vuonna hänet kruunattiin myös Englannin mestariksi. Tämän mestaruuden hän mainitsee yhdeksi tärkeäksi saavutukseksi urallaan. Pelityyliltään Waters vaiku aa jollakin lailla flegmaa selta, vaikka pelillises pelaankin todella vahvaa peruspeliä ja kykenee vastustajan ak iviseen liiku amiseen. Ehkäpä vaikutelma onkin vain katsojan silmässä, sillä naisten amma laiskiertueen kärjessä ei löysäilemällä pärjätä. Vuonna 2009 Waters on ollut yhä lähempänä maailman kärkeä; Irish Openin voi o sekä Malesian Openin finaalipaikka luovat uskoa, siihen, e ä tämä pelaajatar voi hyvinkin vielä toteu aa vuosien haaveensa maailmanmestaruudesta. Ikänsä puolesta voisi uskoa, e ä parhaimmat huippuvuodet ovat Watersilla vasta edessä. Amma laisuran parhaimmaksi puoleksi Waters manitsee, sen, e ä on hienoa saada matkustaa ympäri maailmaa ja pelata peliä, jota rakastaa. Vapaa-ajallaan Waters viihtyy ystävien parissa ja tykkää seurata urheilua laidasta laitaan. Tulevaisuuden haaveena olisi ostaa oma talo, jossa olisi uima-allas ja ko tea eri. Lo a Vuorela Lähde: h p:// Alison Waters ikä: 25 Ko maa: Englan Asuinpaikka: Lontoo, Englan Maailmanranking: 5. Korkein listasijoitus: 5. Parhaat saavutukset: 2008 Qatar Classic semifinaalipaikka MM-kilpailuiden semifinaalipaikka finalis Irish & Greenwich Open. kuva: WISPA kuva: WISPA

16 nicksinurkka Tehoa ryhmäharjoituksiin Ryhmäharjoitukset ovat jokaisen squashia harjoittelevan nuoren rutiinia. Monille kilpapelaajille ryhmäharjoitukset ovat vain osa viikon harjoitusannoksesta, mutta suurimmalle osalle nuorista harrastelijoista ryhmäharjoitukset ovat viikon ainoita squashtapahtumia. Yksilölajin parissa harrastaessa ja harjoitellessa on riski sortua yksin yrittämiseen ja jopa syrjäytyä harjoituskavereista. Yksin kehittyminen ja yrittäminen on kuitenkin vaikeaa ja turhauttavaa. Tämän ovat kokeneet myös viime vuosien harvat suomalaiset ammatikseen pelaavat. Terävin kärki on kapea, tästä syystä jo nuorena harjoituskavereista kannattaa pitää lujasti kiinni ja heitä kannattaa auttaa kehittymään. Useamman hengen harjoitusporukka kehittyy ryhmän sisäisen kilpailun ansiosta. Paremmat sparraavat heikompia, ja yhtäkkiä voimasuhteet voivatkin kääntyä päälaelleen. Kehittyminen saattaa usein hidastua merkittävästi tai pysähtyä, jos harjoitusporukasta kukaan ei tuloksellisesti ole kintereillä. 16

17 JSK:n Jami Äijänen ryhmätreeneissä ESRC:n Joonas Kylliäisen kanssa. Squashin vasta aloittaneen juniorin tärkein tavoite harjoituksissa on suoriutua niistä. Hän ei vielä edosta miksi ja miten asioita tehdään. Käytyään harjoituksissa jonkun aikaa nuori alkaa edostamaan harjoituksen tavoi eellisuuden ja kehi ää itseään. Lahjakas ja avoin persoona kuitenkaan ei jää tälle tasolle. Hän koi aa kehi ää itsensä lisäksi myös pelikavereitaan ja harjoitusta. Samaan harjoitusryhmään mahtuu usein kaikkia edellä maini uja pelaajia. Joskus valmentajan on vaikea samaistua nuoremman aloi elijan tuskaan, kun harjoitus ei kuljekaan niin kuin on suunniteltu. Tämä on hyvä tilanne haastaa ryhmä miettimään keskenään asioita. Pelikaverilta opittuja taitoja ja ideoita on helpompi kyseenalaistaa. Tämä taas haastaa omaan aja eluun. Ryhmäharjoituksissa nuorille voi antaa yhteisiä haasteita antama a suoria vastauksia. Esimerkiksi jos pelaajien tavoite on lyödä mitassa olevaa peruslyön ä takakentälle, voi heiltä kysyä mitä keinoja he keksivät vastustajan ohittamiseen. Joskus tilan antaminen ja nuorten oma luova asenne tuovat paremman lopputuloksen kuin valmiin idean myyminen. Omiin ajatuksiin on helppo uskoa. Valmentajan näkökulmasta suurin haaste saada ryhmäharjoituksista tehokkaat on tasoerot. Tasoero voi olla paitsi taidossa, myös motivaatiossa. Ryhmät tulisi toki jakaa näiden kriteerien perusteella mahdollisimman tasaväkisiksi, mutta pienessä lajissa mahdollisuudet ovat usein rajalliset. Syy nuoren huonoon mo vaa oon voi olla liian kovissa tai heikoissa harjoituskavereissa. Usein kuitenkin tästä johtuvat ongelmat ovat ainakin osi ain ratkaistavissa. Taitavammat pelaajat saattavat olla heikompia voimassa, koordinaatiossa, peliälyssä tai voitontahdossa. Lisäämällä peleihin rajoituksia tai muu amalla pistelaskun sääntöjä jokainen voi kokea onnistumisen tunteita myös vauhdikkaammissa harjoi eissa. Kokeneemmalle pelaajalle voi antaa rajoi eita etuseinässä (esim. vain syö öviivan yläpuolelle), la assa (vain takakentälle), lyönneissä (vain linjalyönnit salli u) tai pistelaskussa (tarvitsee voi aa 3 palloa peräjälkeen voittaakseen pisteen). Epätasaisien ryhmien harjoituksissa kanna aa myös käy ää erilaisia palloja ja maalialueita, jo a jokainen kokee haasteen sopivana ainakin osan ajasta. Harjoituksista kanna aa tehdä monipuoliset ja ainakin osa ajasta kanna aa käy ää yksilön oman taidon kehi ämiseen esimerkiksi yksinlyönneillä. Harjoitukset kanna aa suunnitella niin, e ä ne etenevät helpommasta harjoituksesta haastavampaan. Yksinlyönneistä drilleihin, drilleistä rajoite uihin peleihin ja o eluharjoituksiin. Yksi äisen harjoituksen tehoa saa kasvate ua lisäämällä siihen harjoituksen edetessä vaihtoehtoja. Tämä myös tekee harjoituksista pelinomaisempia. Nuoret on hyvä saada ymmärtämään, e ä on tärkeää harjoitella paitsi itseään parempien kanssa, myös itseään heikompien kanssa. Saman harjoituksen sisällä jokaiselle juniorille voi antaa oman tavoitteensa. Toinen voi keski yä mailan valmiusasentoon ja toinen paineen luomiseen takakentälle. Koska ryhmän kehi yminen tapahtuu sen jokaisen yksilön kau a, on ryhmän jäseniä pyri ävä huomioimaan tasapuolises. Ryhmävalmennuksessa on yksilöille kuitenkin anne ava laa ja luotava mahdollisuus toteu aa itseään ryhmän sisällä. Toisin kuin henkilökohtaisessa valmennuksessa ongelmat kertaantuvat usein ryhmän sisällä. Sama pätee kuitenkin myös onnistumiseen. Yksilön vaikutus koko ryhmän toimintaan on merki ävä. Tästä syystä sopiva kilpailuttaminen, kannustus ja mo voin on ensisijaisen tärkeää. Haasteiden ja kilpailujen palkinnot voivat olla en stä kovemmat harjoituskaverit tai kovemmat harjoitukset. Pareja ja pienryhmiä kanna aa kierrä ää silloin tällöin ennakkoluulottomasti, ja seurata onko sillä yksilöihin masentava vai mo voiva vaikutus. Ryhmäharjoituksessa valmentaja on suuremmassa roolissa kuin yksilövalmennuksessa, sillä hänen tulee huolehtia, e ä kukaan ryhmän jäsenistä ei hallitse ryhmää ja sen mielipiteitä. Hiljaisimmalla pelaajalla saa aa olla kypsimmät mielipiteet, mu a hän ei uskalla tuoda niitä julki. Tästä syystä valmentajan on syytä vie ää silloin tällöin aikaa myös kahden kesken ryhmän kaikkien jäsenten kanssa. Nuorille voi antaa tehtäväksi suunnitella toisilleen venytyksiä, tuomaroida toistensa o eluita, antaa toisilleen neuvoja ja laskea toistensa pisteitä. Tämän kanssakäymisen kau a itsevarmuus voi kehi yä tasolle, jossa pelaajalla on mahdollisuus vaiku aa kaikkiin harjoituskavereihinsa posi ivises. Kari Laurikainen

18 Ylipuutarhuri Harris Brightonilainen squashplantaasien ylipuutarhuri Mike Harris kävi möyhentämässä suomalaista lajimaastoa marraskuun pimeänä jaksona, jolloin aurinkosumma on minimissä ja pienet squashversot keränneet vararavintonsa mukuloihinsa. Suomalainen squash ei ole koskaan aikaisemmin saanut yhtä väkevää lannoiteruiskausta yhtä lyhyessä ajassa. Onneksi maaperämme ei ollut vielä jäässä eikä squashpuumme vaipuneet talvihorroriin. Mike Harris oli Esport Centerissä seuraamassa miesten SM-liigakierrosta. Ty öjen ja poikien, naisten sekä miesten maajoukkueet valmentajineen imivät etoa, jonka kohdistaminen kasvuun jää meidän valmentajien työksi. Harrisin kanssa kentällä olleet näkevät squashin vastedes ainutlaatuisena lajina (älä lue: uhanalaisena). Pelinä, jolla on meissä jokaisessa mahdollisuus kasvaa puuksi, joka katkoo pitkillä oksillaan kaikki pallot T-pisteestä. Alle 14-vuo aissa ei-lisääntymisiässä olevissa yksilöissä on lajimme tulevaisuus; tähän ryhmään ylipuutarhuri suhtautui hyvin suojelevas ja varoi tai amasta oksia. Lisääntymisiän saavu aneissa naisissa, joiden kanssa ylipuutarhuri sai onnekkaas vie ää eniten aikaa, Harris näki suurimmat muutokset viikon aikana. Palaute kentältä sekä Harrisilta oli eri äin myönteistä. Ylipuutarhurin ajatukset lajista, harjoittelusta, suhtautumisesta harjoituksiin yksittäisinä tapahtumina sekä tak set opit saivat varaukse oman tuen puutarhan populaa olta. Viikon aikana ylipuutarhuri haravoi ja käänsi maaperää. Kehityskohteina olivat harjoitusten sisältö, lajitekniikka sekä valmennusorganisaa on kehi äminen. Harris vaati harjoituksilta totuttua ko- vempaa intensitee ä, samalla erityisen tyytyväinen hän oli pelaajien sitoutumiseen harjoitteluun leireillä. Mielestäni terävimmän kärjen osalta ote in askel suuntaan, jossa Harrisin mielestä valmenne ava kykenee itse omien kykyjensä ja tarpei ensa parempaan arvioin in. Hyvä valmentaminen voi johtaa valmentajan roolin pienenemiseen, toinen kriteeri hyvästä valmennuksesta kiteytyi viikonloppuleirillä Kari Laurikaisen sanoihin: Hyvä valmentaja kykenee myöntämään epäonnistumisensa. Ylipuutarhurin kuokka käänsi ajoi ain soista maaperäämme asennerintamalla, jossa vaa mustasoa huipulla tulee lisätä, niin harjoi elun kuin valmennuksen kannalta. Kaikkiaan suomalaiset maajoukkuevalmentajat sekä -pelaajat saivat innostavia lähestymiskulmia toimintaan squashkentällä toivo avas ilmasilta Brightoniin saa jatkoa. Naisten maajoukkuevalmentaja Anssi Mää änen Harrisin urakka alkoi naisten ja juniorien maajoukkueleirillä Merihaassa. kuva: Markku Hyrske 18

19 Juniorit esittelyssä Saana Pohjavaara Sarjassa esitellään kotimaan squashjunioreita valtakunnan eri kolkista. Vuorossa tamperelainen Saana Pohjavaara. Nimi: Saana Pohjavaara Ikä: 12v Seura: TSK Valmentaja/valmentajat: Aikaisemmin oli Eira Oinonen, nykyisin Tino Mine ja Nalle Parmonen. Kuinka kauan olet pelannut squashia ja miten innostuit squashista: Iskän kanssa pelail in pingistä aika paljon meidän autotallissa. Iskä yri houkutella paikallisen pöytätennisseuran treeneihin. Pari kertaa kävin katsomassa, mu a en oikein lämmennyt lajille. Si en näin Loppilehdessä kuvan Eira Oinosen vetämästä TSK:n junnuryhmästä. Menin käymään harjoituksissa Tampereen Tennishallilla. Eiran mukava olemus ja kannustus innos he lajin pariin. Olen nyt pelannut squashia 2.5 v. Pingistä pelailen vielä satunnaises. Mikä on mukavinta squashissa: Se, e ä squash on niin nopea pallopeli. Rajoitetut pelit on mukavia, ja se oli hieno ju u e ä pääsin maajoukkueleireille viime vuonna! Pelimatkat on myös mukavia, ja pelikaverei en kanssa harjoi elu leireillä. Välillä on sa unut vähän kommelluksiakin kentällä. Mitkä ovat tavoi eesi squashin parissa: Mennä ulkomaille pelaamaan ja päästä maajoukkueleireille jatkossakin. Mike Harrisin oppien mukaan kaiken minkä tekee, voi tehdä paremmin. Kerro hieman harjoittelustasi;minkä verran pelaat ja harjoi elet? mitä muuta harjoi eluusi kuuluu kuin squashia?: Reenaan yhteensä kolme kertaa viikossa. Meillä on erilaisia tasapainoharjoi eita, rajoite uja pelejä, linjaboas a ja kaikenlaista muuta mukavaa. Meillä on myös askelkuvioita reenien jälkeen. Kerran viikossa on erillinen junnujen peli-ilta. Pelaan usein Lauran ja Minnan kanssa. Pun harjoi elua teen silloin tällöin. Harjoituksiin menen aina pyörällä, halli kun Saana Pohjavaara, Tampereen Squashkerho. on aika lähellä. Talvisin käymme siskon kanssa uimassa viikoittain. Minulla on myös Cavalier kingcharlesinspanieli Kiki, jonka kanssa lenkkeilen. Mitkä ovat mielestäsi vahvuuksiasi kentällä? entäpä heikkoudet?: Vahvuuksia ovat stopparit ja crossit. Heikkouksia en tässä paljasta. ;-D Mikä on paras saavutuksesi: Finnish Junior Openin 3. sija vuonna 2009 Espoossa ja SM-pronssi T13-sarjassa vuonna Onko sinulla esikuvaa squashissa: Ehkäpä Lo a Vuorela TSK:sta ja MiSq:n Saara Valtola. Mitä ju uja haluaisit tehdä enemmän lii yen squashiin: Enemmän peliharjoituksia. Haluaisin myös useammin leireille. Terveisesi muille squashjunnuille ja harrastajille: Tsemiä harjoi eluun ja nähdään seuraavissa kisoissa!

20 Syntymälahjakas vai talentti? Nuoren Suomen ja Suomen Olympiakomitean yhdessä urheilun asiantuntijatyöryhmän kanssa laatima Lahjakkuus lasten ja nuorten urheilussa -raportti pyrkii rohkeasti lahjakkuuden lähteille. Raportin laaja-alaiseen sisältötyöhön on osallistunut eri alojen erityisasiantuntijoita sekä lajiliittojen, valmentajien ja urheiluopistojen edustajia. Raportissa tuodaan esille lahjakkuuden eri ulottuvuuksia ja sen tavoitteena on avata keskustelua: mitä lahjakkuus lasten ja nuorten urheilussa on ja mitä sen eteen tulisi tehdä? 20

21 Marraskuussa pidetyssä rapor n julkistamisseminaarissa kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä kitey lahjakkuuden peruskysymyksiä olevan kolme: Mitä lahjakkuus on? Onko lahjakkuus peri yä vai hanki ua? Miten lahjakkuu a voi kehi ää ja miten sen voi tappaa? Parhaana lähestymistapana niin kasvattajille, valmentajille kuin ope ajillekin Uusikylä pi Gagnen (1991) lahjakkuusmallia. Gagne jakaa lahjakkuuden käsi eellises synnynnäiseen lahjakkuuteen (gi edness) ja erityislahjakkuuteen (talent). -Gagnen mukaan meillä on synnynnäisiä kykyalueita geeneissämme. Jo 5-6-vuo aista lapsista näkee, kuinka he hakeutuvat itselleen luontaisten puuhien pariin, mu a ydinasia on, mitä noille lahjoille tapahtuu matkalla koh aikuisuu a. Erityislahjakkuudet kehi yvät vain määrä etoisella harjoittelulla. Matka synnynnäisestä lahjakkuudesta erityislahjakkuudeksi on pitkä eikä siihen ole olemassa valmista käsikirjaa. Pitää olla sisäistä motivaatiota, halua ja rakkautta. Vuodesta 1986 lahjakkuu a tutkineen Kari Uusikylän vies oli selvä. - Keskeisin asia lahjakkuudessa on mo vaa o, oma sisäinen halu kehi yä. Mu a miksi joku onnistuu, joku ei? Ja kuinka valmennuksessa onnistutaan kymmenen vuoden ajan säily ämään tuo innokkuus lahjakkuuden kehi ämiseen? Siinä on valmennuksen ydin, joka vaa i Uusikylän sanoin hirveäs taitoa. - Hyvä valmentaja ymmärtää, e ä kaiken pitää olla kunnossa; kehon, mielen ja elämän lanteen. Valmentajan vastuulla on yhdistää tunne-elämältään tasapainoisen nuoren urheilijan rohkea ja luova itsensä toteu aminen harjoi elun tehokkuuteen ja huipputuloksiin. - Ole eko kuulleet juoksijasta nimeltä Jukka Keskisalo? Hän lope urheilemisen 15-vuo aana kun palkintokaappi pysyi tyhjänä. 16-vuotiaana valmentaja haki hänet takaisin. Hän on aika hyvä juoksija nykyään, totesi Uusikylä. Myyttisyydestä menestykseen Kari Niemi-Nikkola, Suomen Olympiakomitean valmennuksen johtaja, totesi lahjakkuuden käsi eeseen lii yvän hankaluu a ja jopa myy syy ä, joita on hyvä avata. - Toivo avas käsi eitä selkey ämällä pystytään luomaan yhtenäisyy ä tämän teeman käsi elyyn myöskin käytännön arjessa, harjoi elussa ja valmennuksessa sekä saadaan suuntaviivoja ja ohjeistusta siihen, kuinka lahjakkaita nuoria urheilijoita tulisi valmentaa. - Käsite, joka kiehtoo sekä itseäni e ä valmennusta maailmanlaajuises, on harjoite avuus. Missä määrin se on lahjakkuu a tai harjoite ava ominaisuus? hän kysyi uskoen itse sen olevan lahjakkuuden osa-alue. Myös Niemi-Nikkola totesi, e ä ilman sinnikästä työntekoa lahjakkuu a ei saa esille. Lahjakkaat harjoittelee! Kommentti Tuhlauksen sijaan kasvattamista omien mahdollisuuksien mittaiseksi urheilijaksi Lahjakkuus lasten ja nuorten urheilussa -rapor n taustaoletuksena on ollut, e ä lasten ja nuorten lahjakkuu a ei suomalaisessa urheilussa osata optimaalises tukea tänä päivänä, totesi Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japisson. Hänen käsityksensä mukaan harjoi elussa toimitaan liikaa ns. keskiarvolasten ja -nuorten mukaan. - Näin ääripäät kärsivät. Toisaalta ne, joiden osaaminen ei riitä, putoavat pois ja toisaalta ne, jotka sillä hetkellä ovat kehityksessään nopeampia, voivat turhautua eivätkä kehity mahdollisuuksiensa mukaises. Silloin lahjakkuuden lahja heitetään hukkaan ja se on ehdo omas tuhlausta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kasvaa omien mahdollisuuksiensa mi aiseksi. - Lahjakkaiden lasten ja nuorten kohdalla kanna aa käy ää kaikki mahdollinen energia tuon poten aalin hyödyntämisen tukemiseen. Se tarkoi aa Kehitysjohtaja Pasi Mäenpää Nuoresta Suomesta kuvasi lahjakkuuden avaamista hyväksi startiksi ja toivoi käsittelyn jatkuvan lasten ja nuorten urheilun eri tasoilla. - Lahjakkuuden parempi ymmärtäminen au aa kaikkia lasten ja nuorten urheilun parissa toimivia, hän sanoi ja vii asi lahjakkaiden urheilijoiden olevan omalla tavallaan erityisryhmän edustajia. Hän totesi käytännön kehittämistarpeita olevan lukuisia lahjakkuustiedon laajasta levi ämisestä yksilöiden tukemiseen. Nuoren Suomen toimenpiteistä hän mainitsi vuo aille suunnatun Kasva urheilijaksi -ohjelman, jolla pyritään ak voimaan erityises murrosikäisten urheilijoiden omatoimista harjoi elua. Sen, kuinka syntymälahjakas voi kehi yä talen ksi, Mäenpää kitey muotoon: - Lahjakkaat harjoi elee! Paula Salmela yksilöllisyyden kohtaamista huoma avas nykyistä enemmän, keskiarvolapsia ja -nuoria ei ole olemassa. Lahjakkuus lasten ja nuorten urheilussa -raportti (2009) on laadittu yhteistyössä Nuoren Suomen ja Suomen Olympiakomitean sekä urheilun asiantun jatyöryhmän kanssa. Erityisasiantuntijoina on toiminut Kari Uusikylä, Jarmo Liukkonen, Jari Lämsä, Harri Hakkarainen ja Sami Kalaja. Työryhmän jäseninä ovat toimineet Manu Kangaspunta, Pasi Mäenpää, Asko Härkönen, Kari Niemi-Nikkola, Minna Blomqvist, Tomi Vänttinen, Heikki Kyröläinen, Hannele Forsman, Pekka Potinkara, Erkka Westerlund, Antti Paananen, Kari Ukkonen, Jani Lakanen, Laura Tast ja Anna Kirjavainen. Laaja työryhmä pääsi rapor ssa yksimielisyyteen siitä, että lahjakkuus on haasteellinen asia ymmärtää, pikatesteistä on päästävä pidemmän ajan profiloin in, lahjakkuuden kehi yminen on yksilöllistä ja huomio on kiinnitettävä toimintaympäristön kehi ämiseen. Rapor n laukset: manu.kangaspunta@nuorisuomi.fi Hinta on

22 Lajin persoonat Salibandymies puhuu squashista Toni Lötjönen on salibandyn kilpapelaaja, joka haastaa suomalaisen squashin toimimaan tiiviimmin yhteistyössä muiden lajien kanssa. 22

23 Toni Lötjönen valmistautuu ensimmäiseen henkilökohtaiseen squashin kilpao eluunsa. Luvassa on melkoinen haaste, sillä Lötjönen intoutui ilmoi autumaan toiseksi korkeimpaan B-luokkaan pela uaan squashia ylipäänsä vasta kaksi vuo a. Seurakaverit ovat nosta aneet kisatunnelmaa lupaamalla tehdä ensiottelusta ne videon, koska Lötjönen itse seuraa mielellään amma laissquashin videolähetyksiä. Aloi elijan tuuria, arvioidaan katsomossa Lötjösen voite ua ensimmäisen eränsä. Katsojat saavat kuitenkin yllä yä, sillä Lötjönen voi aa ensimmäisen eränsä ja o elunsa jälkeen koko luokan. Edes lastoguru Poku Salo ei muista vastaavaa debyy ä suomalaisen squashin nykyhistoriassa. Lötjönen on antanut squashnäy önsä. Nyt salibandy-lötjöselle annetaan mahdollisuus arvioida suomalaista squashia. Hän tekee sen ensisijaises urheilijan ja harrastajan ominaisuudessa, vaikka toki testaa ajatuksiaan helsinkiläisen Merihaan Pallohallin hallipäällikkönä. Monta lajia junioreille Kaikkien tutkimusten mukaan junioreiden kanna aa harrastaa montaa lajia, Lötjönen arvioi. Näen he, jos squashjuniorilla on jalkapallo- tai salibandytausta. Nämä lajit monipuolistavat squashjuniorin ke eryy ä, liikkuvuu a ja kuntopohjaa. Myös voimistelu on tosi hyödyllistä squashjuniorille. Monen lajin hyöty ei liity Lötjösen mukaan pelkästään fysiikan monipuolistamiseen. Joukkuepelien kau a juniorit saavat myös motivaatiota ja säännöllisyyttä harjoitteluunsa. Yhteen lajiin keski yminen liian aikaisessa vaiheessa on omiaan ehdy ämään liikunnan riemun ja joka tapauksessa rajoi amaan liikunnallista luovuu a. Usean lajin kautta juniori saa myös monenlaista kilpailukokemusta. Kilpailujännitys parantaa suoritusta, kun sen oppii hallitsemaan. Keski ynyt rentous on tärkeää. Lötjösen omassa pelissä hyväntuulinen rentous näkyy tuuletuksissa hyvien suoritusten jälkeen. Tiiviimpi yhteistyö muiden lajien kanssa voisi myös tuoda squashiin lisää hyviä junioreita, Lötjönen visioi. Harrastustoimintaa kilpailumenestyksen sijaan Junioritoiminnan tavoitteellisuus ja suomalaisen squashin kilpailumenestys eivät kuitenkaan ole ensisijaisia kysymyksiä Lötjöselle. Hän hämmästelee suomalaisen squashyhteisön haikailua kokolasiken en ja katsomojen perään. Niitä tarvitaan vain muutamia kertoja vuodessa. Ne ovat kivoja lajin harrastajille, mu a eivät nosta lajia kukoistukseen. Tarvitaan paljon pelaajia ja paljon kenttiä, Lötjönen tarjoaa tilalle. Kun toimintaa on paljon, siitä kyllä syntyy menestystäkin. Tällöin lajipohja kannattaa kilpailumenestystä eikä päinvastoin. Sinänsä on ihan sama, onko paljon junioreita, naisia vai miehiä. Harrastustoiminnan laajuuden korostaminen kilpailumenestyksen sijaan edelly ää monen asian uudelleenarvioin a. Harrastamisen pitää olla helppoa aloi aa ja sen on oltava innostavaa. Squash on mielestäni hyvin sosiaalinen laji, mikä tulisi o aa huomioon toimintaa suunniteltaessa, Lötjönen arvioi. Halli lanne erityises pääkaupunkiseudulla on etenkin hankala korkeiden kiinteistökustannusten takia, mu a on se vaikea kaikilla muillakin lajeilla. Ulkoisten syiden harmi elun sijaan kanna aisi joskus arvioida omaa toimintaansa rehellisin mielin. Esimerkiksi junioritoiminnassa on jotain vikaa silloin, kun sen kau a ei saada edes seurojen jäsenten omia lapsia innostumaan lajista, Lötjönen rajaa. Yhteistyötä lajien välille Lötjönen peräänkuulu aa yhteistyötä myös lajilii ojen välille. Ei millään pienellä lajilla ole varaa palkata amma laisia esimerkiksi markkinoin tehtäviin. Yhteistyön kau a se on kuitenkin mahdollista. Squash pysyy kyllä squashina, vaikka sen järjestöt tekisivät yhteistyötä muiden lajien kanssa, Lötjönen rauhoi elee lajinsa suojelijoita. Samalla yhteistyö antaa mahdollisuuden päästä eroon järjestötoiminnan vanhoista jäänteistä. Pitää osata uusiutuakin. Omalta osaltaan Lötjönen arvioi uusiutuvansa ainakin harrastusvalikoimansa suhteen. Ties vaikka joskus alkaisin joogata, Lötjönen naureskelee. Avoin mieli pitää harrastajan, harrastuksen ja lajin virkeänä. Teks ja kuvat: Pe eri Repo Faktaruutu: Toni Lötjönen Edustaa Salibandyseura Viikinkejä (SSV) maalivah Kaksi SM-kultaa ja Euroopan Cupin voi o SSV:n joukkueessa 170 runkosarja- ja 37 playoffo elua salibandyn SM-sarjassa kauteen mennessä 2 amma laiskau a Ruotsissa 8 salibandymaao elua Kaksi vuo a squashin harrastusta Yksi B-luokan squashkilpailu Harrastaa myös jalkapalloa ja futsalia Merihaan Pallohallin hallipäällikkö Lempinimi: Löde Lähteet: ssv.fi, Wikipedia