Senioriopettaja. Nro 3/ Vuosikokous 40-vuotisjuhlat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Senioriopettaja. Nro 3/2015 22.5.2015. Vuosikokous 40-vuotisjuhlat"

Transkriptio

1 Senioriopettaja Nro 3/ Vuosikokous 40-vuotisjuhlat

2 VEO1503_01.indd :21:27 Senioriopettaja Nro 3/ Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, Helsinki puh Piirtäjä Helmer Räty, puh Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos kpl ISSN Painotuote Kuva: Anneli Rajaniemi 4 Työministeri Lauri Ihalainen toi valtiovallan tervehdyksen OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaariin. Tässä numerossa 4 Juhlavuoden huipennus 8 Hallitus valittiin vuosikokouksessa 9 Puheenjohtaja: Vaikuttamisen aika 10 Tarjamo jatkaa Venkin keulassa 11 Lemmetty tekee hyvän kysymyksen 12 Ohjeet Turun senioripäiville osallistumiseen 15 Lääkäri: Suojaudu kesän öttiäisiltä 16 Upeat kansallispukumme 18 Vapaaehtoistyötä Kontiolahden MM-kisoissa 24 Seniorikokin kevätleivonnaiset Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie Kauniainen Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), ja Liisa Fräki, Kari-Veli Lehtonen, Sinikka Anneli Rahikainen, Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, Forssa puh sähköposti: Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) /2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy Kansi Kesä saapuu Helsinkiin Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 3/ Vuosikokous 40-vuotisjuhlat 2

3 Pääkirjoitus Ei vastakkainasetteluja Huhtikuun jälkipuolella oli kolme senioriopettajalle tärkeää perättäistä päivää. Niistä ensimmäinen kokosi valtaosan kansalaisista varsinaisena vaalipäivänä vaaliuurnille ja jännittämään tuloksia. Kahtena seuraavana päivänä Opetusalan Seniorijärjestö vietti Helsingissä 40-vuotisjuhlaa ja linjasi toimintaa vuosikokouksessa. Valtakunnan hallituksen kokoonpanosta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Meneillään ovat hallitustunnustelut ja neuvottelut mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, johon merkittävimmät eduskuntapuolueet voisivat sitoutua. Sen sijaan tiedämme, millaisen eduskunnan kansa valitsi Arkadianmäelle. Mielenkiintoista on, että vaikka maassamme vanhusten osuus väestöstä kasvaa, niin kansaa valittiin edustamaan ennätysmäärä nuoria. Peräti 14 valituista on alle 30-vuotiaita. Tämä alensi kansanedustajien keski-iän 48 vuodesta 47 vuoteen. Nuoria parlamentaarikkoja haastateltiin radiossa. He olivat huolestuneita siitä, ettei nuori sukupolvi saisi jäädä osattomaksi yh- teiskunnassamme ja ettei säästöjä etsittäessä leikattaisi etuja nuorilta. Olin kuunnellut huolestuneena ennen vaaleja televisiossa käytyjä suurten puolueiden puheenjohtajien vaalitenttejä. Eläkeläisistä ei uskallettu keskustella juuri mitään. Esillä eivät olleet eläkeindeksit eikä yksikään puolueen puheenjohtaja luvannut poistaa raippaveroa. Siitä kaavaillaan ilmeisesti samanlaista pysyvää ja tuottoisaa veroa kuin kiinteistöverosta. Onneksi puoluejohtajat olivat sentään rehellisiä eivätkä antaneet katteettomia vaalilupauksia. Me eläkeläiset kelpasimme rakentamaan Suomea menneinä vuosikymmeninä ja nostamaan maan talouden 1990-luvun ahdingosta. Nyt kun meillä olisi aika nauttia hieman työmme tuloksista, meille sovitetaan taas maksajan roolia. Vaalien ja juhlan jälkeen eläkkeellä olevat opettajat palasivat arkeen ja Opetusalan Seniorijärjestö jatkaa edunvalvontatyötä jäsentensä hyväksi. Sen jäsenet ovat aktiivisia, vaikuttavat paikallisesti ja valtakunnallisesti vasta valittujen edustajiensa voimin. Heidän kokemuksensa ja ikänsä eivät ole este vaan voimavara. Eri ikäryhmien ongelmat ja intressit ovat luonnollisesti erilaisia. Tiukkoja vastakkainasetteluja ei kuitenkaan saa muodostaa eikä oikeudenmukaisuutta unohtaa. Anneli Rajaniemi päätoimittaja Inga motsatsförhållanden I slutet av april ordnades det tre viktiga dagar efter varandra för seniorlärarna. Den första av dessa samlade en stor del av medborgarna till valurnorna på den egentliga valdagen och för att spänna sig inför resultatet. De två följande dagarna firade Undervisningssektorns seniororganisation sitt 40-årsjubileum i Helsingfors och drog upp riktlinjerna för sin verksamhet vid årsmötet. Sammansättningen på nationens regering finns det inga uppgifter om då detta skrivs. Regeringsförhandlingarna pågår liksom förhandlingar om ett eventuellt samhällsfördrag. De viktigaste riksdagspartierna skall kunna binda sig till detta avtal. Däremot vet vi vilken riksdag folket valde till Arkadiabacken. Intressant är, att fastän åldringarnas andel av befolkningen i vårt land växer, valdes en rekordmängd unga att representera folket. Av de invalda är till och med 14 under 30 år gamla. Detta sänkte medelåldern för riksdagsledamöterna från 48 till 47 år. De unga parlamentarikerna intervjuades i radion. Deras bekymmer var, att den unga generationen kan bli lottlös i vårt samhälle. Då man letar efter inbesparingar skall de ungas förmåner inte beskäras. Jag blev bekymrad då jag före valet lyssnade på de stora partiernas ordföranden i televisionens valtenter. Man vågade knappt diskutera om pensionärernas ställning. Det brutna indexet togs inte upp och inte ett enda partis ordförande lovade ta bort straffskatten. Den kommer tydligen att bli en likadan bestående och inkomstbringande skatt som fastighetsskatten. Till all lycka var ordförandena i alla fall ärliga och gav inga tomma vallöften. Vi pensionärer dög till att bygga upp Finland under tidigare årtionden och att lyfta upp landets ekonomi ur 1990-talets trångmål. Då vi nu har tid att i någon mån njuta av resultatet av vårt arbete får vi igen betalarens roll. Efter valet och festen har pensionärerna återvänt till vardagen och Seniorlärarförbundet fortsätter med sitt arbete att bevaka medlemmarnas situation. Medlemmarna är aktiva, påverkar lokalt och nationellt genom sina nyss valda representanter. Deras erfarenhet och ålder utgör inget hinder utan är en resurs. Olika åldersgruppers problem och intressen är naturligtvis olika. Spända motsatsförhållanden får inte uppstå och rättvisan får inte glömmas. Anneli Rajaniemi chefredaktör Ulla Bäck översättning 3

4 Elämänkokemus kunniaan! Suunnittelijoiden tulisi kysyä eikä olettaa, mitä vanhukset tarvitsevat, sanoi Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo juhlaseminaarissa pitämässään puheessa. Juhlaseminaari pidettiin Paasitornin komeassa juhlasalissa. 4

5 P äivi Topon puheessa oli vahva viesti vaikuttajille: elämänkokemuksen merkitys sekä yksilölle että yhteisölle tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Työikäisten ja vanhojen ihmisten arvostavaa kohtaamista tarvittaisiin enemmän. Hän mm. kysyi, tietävätkö työikäiset, jotka suunnittelevat palvelut vanhoille, apua tarvitseville ihmisille, mitä nämä erilaisissa tilanteissa tarvitsevat. Käytännön tilanteet ovat paljastaneet karun totuuden. Hän lainasi Vappu Taipaleen neuvoa: ''Älä luule, kysy vanhalta''. Ikäinstituutilla on mottona elämänvoimaa vanhuuteen, elämänvoimaa vanhuudesta. Vanhuspainotteisemmassa yhteiskunnassa on aikaisempaa enemmän elämänkokemusta. Topo kysyikin retorisesti, miten tämä kokemus saadaan rikastut- tamaan yhteiskuntaan ja tuomaan siihen vanhuuteen tyypillisesti kuuluvaa viisautta. Päivi Topo johtaman Ikäinstituutin tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä. Instituutti tekee työtä iäkkäiden ihmisten liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ikäinstituutin ja sen edeltäjän Kuntokallion toiminnassa eläkkeellä olevilla opettajilla on ollut merkittävä rooli. He ovat kouluttautuneet vertaisohjaajiksi ja kouluttaneet näitä lisää sekä vetäneet itse mm. senioritansseja osana ryhmäliikuntaa. Yhtä elämänkaariajatteluun liittyvää teoriaa vahvistavat eläkejärjestelmät määrittelemällä minkä kalenteri-iän jälkeen ihminen ei ole enää työikäinen. ''Hänet ikään kuin irrotetaan työelämästä, joka nähdään yhteiskunnassamme varsinaisena tuotannollisena toimintana.'' Tutki- Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö sanoi, että Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana. Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo piti juhlaesitelmän elämänkokemuksen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Seminaarin avanneen puheenjohtaja Erkki Kangasniemen kahta puolta istuvat tilaisuuteen tervehdykset tuoneet Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vasemmalla ja työministeri Lauri Ihalainen oikealla. 5

6 muskirjallisuus tukee toista teoriaa, joka painottaa koko elämänkaaren ajan ulottuvaa jatkuvuutta. Itse pidän kaikkein mielenkiintoisimpana ajatusta vanhuudesta ja koko elämästä jatkuvan kasvun aikana, Topo sanoi. Tähän ajatukseen perustuu psykoanalyytikko Pirkko Siltalan käsitys, jonka mukaan myös hyvin iäkkäillä ihmisillä pitäisi olla yhdenvertainen oikeus terapiapalveluihin, sillä jokaisen ihmisen hyvinvointi on yhtä arvokas. Topo sanoi, että vanhuus on etuoikeus, jota läheskään kaikki maailman ihmiset eivät saavuta. Kaikkein vanhimpien elinikä kasvaa ja suhteellisesti nopeimmin yli 90-vuotiaiden. Terveitä elinvuosia on kouluttautuneilla eniten. Tilastot osoittavat, että jatkuva oppiminen ja opinhalu parhaiten suojaavat terveyttä ja toimintakykyä koko elämän ajan. Kouluvaarit ja mummot jakavat koululaisille laajaa elämänkokemustaan oivallisesti antamalla aikaa ja kertomalla kokemuksiaan omasta lapsuudestaan, vanhemmuudesta, ja isovanhemmuudesta. Osaamista ja kokemusta ei pidä heittää hukkaan vaan se pitää jakaa. OSJ keskittyy vaikuttamiseen Opetusalan seniorijärjestön 40-vuotisjuhlaseminaariin oli kokoontunut sankka joukko yhdistysten edustajia, kutsuvieraita ja hallituksen jäsenet. Avauspuheessaan puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi mm. järjestön alkutaipaleelta, kuinka se perustettiin Veteraaniopettajat -nimisenä vuonna Järjestöä ei otettu silloin OAJ:n edeltäjän SOLin jäseneksi, kun pelättiin, että Veteraaniopettajat saisivat järjestössä liian suuren vaikutusvallan. OSJ on kehittynyt OAJ:n ulkojäsenyhdistyksenä ja yhteistyö sen kanssa on saumatonta. Nykyinen Opetusalan Seniorijärjestö keskittyy entistä vahvemmin vaikuttamiseen. Tavoitteena on saada aikaan laajempaa pohjaa eläkejärjestöjen yhteistyöhön. Rooli eläkepolitiikassa Sodanjälkeen Suomessa on vallinnut vahva sopimusyhteiskunta, jossa työmarkkinajär- jestöillä on ollut merkittävä rooli. Sei ei ole rajoittunut vain palkkaan vaan on koskenut mm. eläkepolitiikkaa. Kaikki tärkeät ratkaisut on sovittu kolmikantaisesti, sanoi työministeri Lauri Ihalainen tervehdyspuheessaan. Hän kertoi vielä, että eläkkeellä olevaa opettajaa on palannut työelämään esimerkiksi sijaiseksi tai tuuraamaan jotakin opettajaa. Suomessa on yhteensä työelämään palannutta henkilöä. Viivästettyä palkanmaksua Henkilöt, jotka ovat hankkineet vahvan koulutuspohjan, eivät saa joutua eläkejärjestelmien vuoksi kärsimään siitä, että ovat ponnistelleet opinnoissaan ja päässeet vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuten esimerkiksi opettajantehtäviin, sanoi tervehdyksessään OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hän mainitsi, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että eläkkeet ja eläkemaksut ovat viivästettyä palkanmaksua. Eläkkeellä olevat nauttivat sitä palkkaa, mitä ovat aikanaan tienanneet. Tästä syystä ammattijärjestön pitää olla keskeisesti mu- Iltajuhlassa pianotaiteilija Sonja Fräki viritti kuulijat tunnelmaan mm. Sibeliuksen musiikilla. Ylioppilaskunnan vahvistettu kvartetti herkisti serenadeillaan ainakin naiskuuntelijat ja hauskutti seminaarissa kuulijoita mm. versiollaan Beatles-yhtyeen laulusta When I am 64. 6

7 kana eläkejärjestelmiä rakennettaessa. Luukkainen antoi tuen Erkki Kangasniemen näkemykselle siitä, että hajanainen eläkejärjestöjen kenttä pitäisi saada kootuksi yhtenäisemmäksi. Neuvottelut kesken Vuonna 2017 tulee voimaan eläkeuusitus, jonka tavoitteena on pidentää työuria ja vähentää julkisen sektorin kestävyysvajetta. Sopimuksen julkista sektoria koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohja on kuitenkin kestämätön, sanoi Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö omassa tervehdyspuheessaan. Hän vaati, että rakenteellisten uudistusten vaikutuksia kuntasektorin työntekijämäärään on seurattava ja tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana, jotta seuraavien sukupolvien eläkkeet turvataan ja eläkemaksut ovat kohtuullisia. Jaakko Hölsö on siirtänyt osaamistaan yhdistyksensä uusille aktiiveille ja Eija Aromaa ponkaisee uudestaan järjestöelämän tehtäviin. Kokemusta ja odotuksia OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaari oli käännekohta, johon Jaakko Hölsö halusi päättää pitkän järjestöuransa. Eija Aromaalle tilaisuus oli puolestaan paluu järjestöaktiiviksi. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa. Imitaattori Jarkko Martikainen hersytti kutsuvieraiden nauruhermoja iltajuhlissa. Kokkolan Senioriopettajia edustava Jaakko Hölsö on ollut mukana opettajayhdistystoiminnassa vuodesta Siitä lähtien kun hänet vuonna 1978 valittiin Keskipohjanmaan piirin sihteeriksi, hän on hoitanut piirin sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviä yhteensä 16 vuotta. Hän on ollut läänintoimikunnassa jäsenenä ja pari vuotta sen puheenjohtajana. Oulun kokouksessa, vuonna 2006, Jaakko valittiin OSJ:n hallitukseen. Pari viimeistä vuotta hän on jäähdytellyt varajäsenenä. Aikoinaan Sirkka-Liisa Tarjamo kutsui aktiivisen Jaakon töihin. Kovimmaksi työksi muodostui järjestörakenteen uudistus, jossa rekisteröitiin kaikki osj:n yhdistykset. Jaakko vastasi kutsuun ja reissasi Vaasan läänin jokaisessa senioriopettajien yhdistyksessä. Se oli kovaa vääntöä, hän muistelee. Etenkin yhdistyksen nimestä käytiin kiistaa. Nyt toiminta on vakiintunutta ja sujuu hyvin. Se että järjestötoiminnassa 7 henkilöt vaihtuvat, saa Jaakon mielestä aikaan tervettä uusiutumista ja pitää turvaverkon kunnossa. Järjestötoiminta on teettänyt runsaasti työtä ja vienyt aikaa muilta harrastuksilta, mutta se on ollut palkitsevaa, sillä siinä on saanut runsaasti ystävyyssuhteita ja näkemyksiä ympäröivästä yhteiskunnasta. Eija Aromaa aloitti helmikuussa Kuopion seudun senioriopettajien sihteerinä. Hän tuli seminaariin ja vuosikokousedustajaksi uutena henkilönä, mutta mikään untuvikko Eija ei ole, sillä hän on aiemmin toiminut monissakin eri järjestötehtävissä. Järjestötehtävät kiinnostavat häntä, koska niissä voi tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Eijan toiveena on, että eläkkeet pysyisivät vähintäänkin nykyisellä tasolla ja niiden ostovoima säilyisi palkkakehityksen tahdissa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva

8 Vuosikokous valitsi uuden hallituksen äänestäen Helsinkiin kokoontunut vuosikokous valitsi hallituksen jäsenet ja päätti pitää jäsenmaksun vuonna 2016 edelleen 30 euron suuruisena. Vakaa talous antaa järjestölle nykyisen tasoiset toimintamahdollisuudet. OSJ:n vuosikokousedustajat olivat koolla Paasitornin juhlasalissa, Helsingissä. Sutjakkaasti sujuneessa vuosikokouksessa jouduttiin kuitenkin hallituksen kokoonpano ratkaisemaan äänestyksellä. Lapin alueelta tuli kaksi ehdotusta. Länsi-Pohjan senioriopettajat esittivät Kerttu Ståhlbergia jatkamaan toisen kaksivuotiskauden. Lapin senioriopettajat esittivät käytössä olevan vuorotteluperiaatteen mukaisesti hallitukseen Hely Kalkkista. Hely tuli valituksi 109 äänellä. Kerttu Ståhberg sai 16 ja ääntä valittiin Helyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Yksi edustaja äänesti tyhjää. Vuosiksi valittiin alueittain seuraavat hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä: Lappi: varsinainen jäsen Hely Kalkkinen, Lapin senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Kerttu Ståhlberg, Länsi-Pohjan senioriopettajat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu: varsinainen jäsen Unto Sippola, Oulun seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Matti Pitkänen, Kajaanin Seudun Senioriopettajat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: varsinainen jäsen Erkki Kukkonen, Kuopion seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Marja Paavonkallio, Joensuun seudun senioriopettajat Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: varsinainen jäsen Osmo Ukkonen, Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit; henkilökohtainen varajäsen Mauri Inkinen, Imatran seudun senioriopettajat Keski-Suomi: varsinainen jäsen Terttu Möttönen, Saarijärven seudun opetusalan seniorit; henkilökohtainen varajäsen Eeva Liisa Salmijärvi, Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: varsinainen jäsen Kari Jääskeläinen, Seinäjoen Senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Aune Orjala, Kokkolan senioriopettajat Pirkanmaa: varsinainen jäsen Jouni Palonen, Tampereen seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Seija Käkelä, Oriveden Seudun Senioriopettajat Satakunta ja Varsinais-Suomi: varsinaiset jäsenet Helkky Vesterinen, Turun seudun senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio- Huttunen, Porin Seudun Senioriopettajat; Helkky Vesterisen henkilökohtainen varajäsen Ulla Heino, Lounaisrannikon Senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio-Huttusen henkilökohtainen varajäsen Marjatta Tala, Laitilan Veteraaniopettajat Päijät-Häme ja Kanta-Häme: varsinainen jäsen Arja Sore, Lahden seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Elsi Torn, Riihimäen seudun senioriopettajat Uusimaa: varsinaiset jäsenet Liisa Fräki, Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat ja Otso Kahila, Lohjan seudun senioriopettajat; Liisa Fräkin henkilökohtainen varajäsen Arja Jääskeläinen, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat ja Otso Kahilan henkilökohtainen varajäsen Kimmo Hissa, Helsingin senioriopettajat. 8 Vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen yksimielisesti. Jäsenmaksu oli korotettu vasta kuluvaksi toimintakaudeksi 30 euroon, ja se päätettiin säilyttää vuonna 2016 edelleen samansuuruisena. Kokous hyväksyi yksimielisesti myös tilinpäätöksen vuodelta Uusi budjetti rakennettiin pääpiirteissään samoin periaattein kuin aikaisempikin ja se nojaa suurilta osin jäsenmaksutuloihin. Verkottuminen tärkeää Pitkän aikavälin tärkeänä tavoitteena on edelleen se, ettei eläketuloa saa verottaa missään tuloluokassa kireämmin kuin vastaavassa palkkatuloluokassa. Muun muassa tämän tavoitteen toteuttamiseksi OSJ haluaa toimia Akavan senioriverkostossa entistä aktiivisemmin ja selvittää miten akavalaista eläkeläistoimintaa voitaisiin tehostaa ja laajentaa. Akavassa on noin eläkeläistä. Edunvalvontaa jatketaan edelleen entiseen tapaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin kanssa. Tärkeä yhteistoimintakumppani on tietenkin OAJ. Muita pitkän aikavälin tavoitteita ovat omaishoitajien aseman parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sote-rakenteita muutettaessa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva

9 Puheenjohtaja On vaikuttamisen aika Suomessa on jo nyt lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Ikärakenne on sellainen, että tämä joukko kasvaa vielä lähivuosina. Suuresta määrästä huolimatta eläkeläiset ovat antaneet kohdella itseään epäoikeudenmukaisesti vuodesta toiseen. Taloudellisesti suurimmat murheet ovat aiheutuneet erilaisista eläkeindekseihin tulleista heikennyksistä. Niiden seurauksena esimerkiksi 2000-luvulla ansioiden nousu on ollut noin 30 prosenttia, mutta eläkkeet ovat kasvaneet samaan aikaan vain keskimäärin 17 prosenttia. Ennen indeksimuutoksia eläkkeet seurasivat palkkojen kehitystä. Viime syksyn poliitikkojen päätös oli todella käsittämätön. Eläkeläisille kuuluvaa indeksikorotusta päätettiin leikata kolmasosaan sovitusta. Tästä eläkeläisten ostovoiman leikkauksesta säästö meni lähes kokonaan eläkeyhtiöille. Valtiolle ja kunnille tuli huomattavat lisämenot siitä, että leikkaus kompensoitiin korottamalla eläketulovähennystä. Tämä kompensaatio koskee kuitenkin vain niitä, jotka saavat eläkettä alle euroa kuukaudessa. Tämän kaltaisilla ratkaisuilla ei maamme talous tule koskaan paranemaan. Indeksiratkaisujen lisäksi eläkeläisryhmiä on kohdeltu kaltoin mm. perusteettomilla ylimääräisillä veroilla. Edellä mainittuja ratkaisuja voi tapahtua vain siksi, että maassamme eläkeläisjärjestöt ovat olleet liian heikkoja ja hajanaisia. Lisäksi eläkeläisryhmät ovat olleet kateellisia toisille eläkeläisille, ei niinkään huolissaan kaikkien eläkeläisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Olen samaa mieltä Helsingin Sanomien mielipidesivulla olleen kirjoituksen kirjoittajan kanssa. Meillä eläkejärjestöt ovat liikaa puoluesidonnaisia. Aitoa eläkeläisten etujen ajamista ei hallita. Tyydytään puolueiden ylläpitämiin pikku kerhoihin ja maksettuihin kevätretkiin. Tämä siis Helsingin Sanomista vapaasti lainattuna. Etujen hoitamisen näkökulmasta olisi tärkeää puolustaa yhdessä kaikkien eläkeläisten oikeuksia ja ostovoiman kehitystä. Meillä 1,5 miljoonan eläkeläisen lisäksi on lähes miljoona sellaista työikäistä, jotka erittäin todennäköisesti viettävät valtaosan tulevasta elinajastaan eläkkeellä. Luulisi, että heitäkin nämä asiat kiinnostavat. Neljäkymmentä vuotta sitten oli ratkaisevan tärkeä vuosi sekä koulutettujen suomalaisten ay-toiminnan että koko maamme koulutusjärjestelmän kehittymisen kannalta. Silloin kansakoulunopettajat ja oppikoulun opettajat sopivat edunvalvonnan siirtämisestä pari vuotta aikaisemmin perustetulle yhteiselle Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle. Keskusjärjestöksi opettajat päättivät valita Akavan, joka oli siihen aikaan vajaan kahdeksankymmenen tuhannen jäsenen ''herraklubi''. Vuosien kuluessa Akava on kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi keskusjärjestöksi ja OAJ on ollut sen suurin järjestö. Tämä kasvu jatkuu huolimatta SAK:n ympärille nyt puuhattavasta uudesta keskusjärjestöstä. Yhteen keskusjärjestöön Suomessa ei päädytä. Myös senioriopettajien oli järkevää järjestäytyä samana vuonna, sillä perustetun OAJ:n säännöt eivät mahdollistaneet sitä, että eläkeläiset ovat järjestön varsinaisia jäseniä. Näin perustettiin Veteraaniopettajat ry. Siitä tuli OAJ:n ulkojäsen yhdistys. OAJ:n valmistelijat pelkäsivät, että eläkeläiset saisivat järjestössä liian suuren päätösvallan. Vuonna 2009 järjestön nimeksi muutettiin Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, kiivaiden 9 keskustelujen jälkeen. Nykyiset seniorijärjestömme toimijat ovat juuri niitä OAJ:n valtuuston, hallituksen ja toimiston henkilöitä, jotka olivat tekemässä kovaa työtä ja järkeviä päätöksiä silloin 1970-, 80- ja 90- luvuilla, kun pahasti hajanainen opettajakenttä koottiin yhteen vahvaan ja yhtenäiseen jäsenen järjestöön. Ennen OAJ:tä suurimmassa opettajajärjestössä oli jäseniä noin , eli suunnilleen saman verran kuin meillä nyt on jäseniä tässä omassa seniorijärjestössämme. OSJ:n koko maan kattava organisaatio on jo rakennettu toimivaksi. Nyt keskitymme vaikuttamiseen. Emme halua enää hyväksyä jäsentemme aseman heikennyksiä. * * * Teksti perustuu puheenjohtajan pitämään avauspuheeseen OSJ:n juhlaseminaarissa Kauniaisissa Erkki Kangasniemi puheenjohtaja

10 Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa Venkin puheenjohtajana Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin puheenjohtajaksi valittiin edelleen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Sirkka-Liisa Tarjamo. Sirkka-Liisa Tarjamo on toiminut Venkin puheenjohtajana jo useamman kauden. Hän on myös OSJ:n kunniapuheenpuheenjohtaja. Venkiin kuuluvat seuraavat järjestöt: Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO, Oikeutta Eläkeläisille, Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, Suomen Ruskaliitto, Päällystöliiton evp-yhdistys, Tieveteraanit ja VR Eläkeläisten Liitto. OSJ on Venkin suurin jäsenjärjestö. Venkiin kuuluu kaikkiaan noin jäsentä. Vuosikokouksen jälkeen pidettiin vielä Venkin seminaari, jossa kuultiin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Satu Helinin ja sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkalan esitykset. Vuosikokous ja seminaari pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Vuosikokoukseen osallistui 19 OSJ:n edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kimmo Hissa ja sihteerinä Liisa Fräki, kummatkin OSJ:stä. K.L. Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin edelleen Venkin puheenjohtajaksi maaliskuun vuosikokouksessa. Kuva Kirsti Lehtinen Seminaari katsoi tulevaisuteen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry järjesti seminaarin maaliskuussa pidetyn vuosikokouksensa yhteydessä. Siinä tarkasteltiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja saatiin tietoa tulevaisuuteen varautumisesta. Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkala sosiaali-ja terveysministeriöstä kertoi tuoretta tietoa valmisteilla olevasta sosiaalihuoltolaista ja siitä kuinka lain on tarkoitus vahvistaa peruspalveluja. Lain yhtenä päämääränä on palvelujen helpon saavutettavuuden lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa. Uutena asiana Juurikkala mainitsi omatyöntekijän nimeämisen asiakkaalle. Erityistä tukea tarvitsevien taustasta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kieli, uskonto ja kulttuuri. Kotipalvelujen saamisen kriteereihin on lisätty toimintakykyä vähentävinä esimerkiksi raskaus, synnytys, kaksoset ja puolison kuoleman aiheuttama lamaannus. Näihin kuten myös liikkumisen tukeen vaikuttavat kuitenkin määrärahat. Seminaarin osanottajat keskustelivat omien kokemustensa pohjalta kriittises- ti esimerkiksi tiedon salaamisesta. Tietosuojaan vedotaan silloinkin, kun tiedon salaaminen ei ole asiakkaan etu. Juurikkala sanoi, että viranomaisilla on toimintavelvollisuus, mikäli asiakas ei kykene itse hakemaan apua. Laissa puhutaan myös lähiverkoston selvittämisestä, jos asiakas siihen suostuu. Tämä ei kuitenkaan velvoita omaisia toiminta- tai hoitovastuuseen. Varaudu tulevaisuuteesi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin luennoi ikääntyneen ihmisen tulevaisuuden rakentamisesta. Hän kertoi, että ensi lokakuun vanhusten viikon teemana on Tulevaisuutta rakentamaan. Varautuminen tulevaisuuteen ja suunnitelman teko siitä, mitä kukin voi tehdä itse ja läheistensä tukemana, on parempi 10 vaihtoehto kuin eläminen päivä kerrallaan. Varautuminen kannattaisi tehdä silloin kun on vielä hyvässä kunnossa. Tällöin voisi harkita asumista, raha- ja paperiasioista sopimista, varautumista muutokseen itselle tai kumppanille, edunvalvontavaltuutusta, hoitotahtoa, omaishoitajuutta, muuttoa pois kotoa, jne. On helpottavaa, jos pystyy järjestämään asioita oman mielensä mukaisesti vielä hyväkuntoisena. Tarvitaan myös liikkumista: oma liikkeelle pääsy on hyvin tärkeätä. Lisäksi tarvitaan roppakaupalla huumoria, musiikkia, päänvaivaa ja oppimista sekä monipuolista tekemistä. Ja jos jokin asia käy vaikeaksi, voi vaikean asian sijalle hakea jonkin uuden mielenkiintoisen kohteen. Tärkeintä on nousta ylös tuolista! Liisa Fräki

11 Lemmetty Leikattu indeksi hyvä kysymys Jouduinpa kerran kiperään paikkaan. Oulussa pidettiin kirkkopäiviä ja palkansaajajärjestöjen edustajat oli kutsuttu paneeliin, aiheena järjestöjen etiikka. Alustusten jälkeen tuli kysymysten vuoro ja seuraava kysymys oli meille vaikea vastattava. Mitä mieltä olemme kolmannesta käskystä? Ihan ei heti tullut panelisteille Eero Heinäluoma (SAK), Tapio Huttula (STTK) ja Markku Lemmetty (Akava) mieleen tuo käsky, joten rohkenin pyytää kysyjää hieman tarkentamaan kysymystään. Kirkollisella yleisöllä oli hauskaa ja hihittelyjen lomassa kysyjä tarkensi ko käskyn koskevan lepopäivän pyhittämistä. Tämän jälkeen kävimme erinomaisen keskustelun kauppojen sunnuntaiaukioloista ja työajoista yleensä. Hyvä kysymys johtaa yleensä laajaan ja monipuoliseen keskusteluun. Hyvää kysymystä etsittiin käytyihin vaalikeskusteluihin. Kysymys olisi voinut kuulua: onko eläkkeiden verotus eriarvoisessa asemassa palkkatuloihin verrattuna? Syrjitäänkö eläkeläisiä? Eivätkö eläkemaksut olekaan tarkoitettu eläkkeiden maksuun, vaan yleiseen kestävyysvajeen poistoon? Kestävyysvajeesta ja eläkkeiden kytkemisestä kirjoitin jo viime syksynä käytyjen eläkeneuvottelujen yhteydessä, mutta verotuksesta tuli ihan uudenlaisia vivahteita, kun vaalibrosyyrit ilmestyivät. Erään lappilaisen ehdokkaan vaalimainoksesta löytyi seuraava eläkkeitä koskeva lause: Elä- Taitetusta indeksistä on siirrytty leikattuun indeksiin. keindeksistä ollaan luopumassa, maksetaan siis muidenkin EU-maiden eläkkeet omista eläkkeistämme. Näistä huomioista olisin kyllä halunnut hieman tarkennusta, jos olisin ehdokkaan tavannut tai ehdokas olisi tullut valittua. Ei valittu. Eläkeindeksin ja esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeiden leikkausten yhteyttä ei ihan helposti ole selitettävissä, koska indeksissä on ihan kansallisellakin tasolla selvitettävää. Eläkeläisten asioista puhuttiin vaalien aikaan yleensäkin hyvin vähän. Ehkä ehdokkaat ja puolueet kuittasivat kiusallisen aiheen puhumalla vanhuksista ja soteuudistuksesta se riittäköön Suomen puolelletoista miljoonalle eläkeläiselle. Taitetusta indeksistä tai eläkeläisten pysyvästä raippaverosta ei liioin saatu puolueiden tarkennuksia. Ehkä epävarmuus johtui raippaverosta tehdyistä valituksista. Raippaverolla tarkoitetaan yli euron eläketuloista perittävää ylimääräistä, vuonna 2013 aloitettua ja pysyväksi säädettyä solidaarisuusveroa. Varatuomari Markku Lemmetty Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila pohti eläkkeiden ja palkkatulojen erilaista verokohtelua ja päätyi jopa ikäsyrjintään. Nyt hänen ja monen muun valitukset ovat Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä, tai olivat maaliskuuhun asti, jolloin KHO päätti pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Valitukset olisivat kenties olleet turhia, jos eduskunnassa olisi huomattu pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Tarmo Pukkilalla on toinenkin huolen aihe. Taitetusta indeksistä on siirrytty itse asiassa leikattuun indeksiin. STM vahvisti tämän vuoden eläkeindeksin vertaamalla sitä suoraan palkkoihin. Koska palkatkaan eivät tupon eli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan nouse kuin 0,4 % niin ei sitten nouse eläkkeetkään. STM sitoi eläkeindeksin suoraan palkkoihin. Ratkaisulla siirrettiin sata miljoonaa euroa eläkeläisten varoja eläkerahastoille ja siten hillittiin eläkemaksujen nousua eli eläkeläiset maksavat nyt tätä kestävyysvajetta kiristyneiden verojen ohella myös leikatulla indeksillä. Unionitasolla voidaan hyvinkin pohtia tehtyjä eduskunnan päätöksiä, mutta kansallisella tasolla voitaisiin edetä lainsäädäntöä korjaamalla ilman mitään tuomioistuimien päätöksiä. Ratkaisun avaimet löytyvät hallitusohjelmasta, jossa uusi hallitus voisi sitoutua eläke- ja palkkatulojen samanarvoiseen kohteluun, poistamaan ikäsyrjinnän ja vielä todeta, että eläkemaksut on tarkoitettu eläkkeiden maksuun. Kohtuullisia vaatimuksia näinä tasa-arvoisen ja syrjinnän kieltävän kohtelun aikoina. Tapahtuuko näin? Hyvä kysymys. Vastausta odotellessa toivotan kaikille aurinkoisia kesäpäiviä. 11

12 ABOA VETUS ET NOVA Senioriopettajapäivät Turussa HYVÄT SENIORIOPETTAJAT SYKSYLLÄ SUUNTANA TURKU! Ensi lokakuussa Turussa vietettävillä senioriopettajapäivillä on monenlaista uutta sekä rakenteessa että sisällössä. Vuosikokous pidettiin jo huhtikuussa eikä enää siis senioriopettajapäivien yhteydessä. Sen sijaan OSJ kutsuu yhdistysten edustajia lauantaina koulutuspäivään, joka pidetään Valtion virastotalossa täll pual jokke, ja sen jälkeen alkavat omat juhlamme. Toki jo iltapäivällä ne, jotka eivät osallistu koulutukseen, voivat osallistua Turku-aiheiseen kiertoajeluun. Illalla kokoonnumme joen rannalle Marina Palaceen perinteiseen iltajuhlaan, jossa illallisen lomassa meitä viihdyttävät mm. Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg. Ja lopuksi pannaan tietenkin tanssiksi. Sunnuntaina on Turun Tuomiokirkossa juhlamessu, jonka toteutukseen myös senioriopettajat osallistuvat. Saarnan pitää Turun piispa Kaarlo Kalliala. Messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille. Sunnuntaina aamupäivällä on myös mahdollisuus tutustua Turun Taidemuseoon. Yhden kerran viemme vieraamme myös kouluun, nimittäin sunnuntain lounas nautitaan Klassikon koulussa aivan kaupungin keskustassa. Sieltä onkin lyhyt matka juhlaan, jonka olemme nimenneet Iloiseksi iltapäiväksi. Sitä vietetään koulua vastapäätä olevalla VPK:n talolla eli Brankulla. Ohjelman olemme suunnitelleet sellaiseksi, että se vastaa juhlan nimeä tämä muutos jäsentemme ja järjestömme toivomuksesta. Juhlien kaikki tapahtumapaikat sijaitsevat melkein näköetäisyydellä toisistaan, joten kaikki ehtivät mainiosti eri juhlapaikkoihin. Viereisen sivun kartasta huomaat, että hotellit ja tapahtumapaikat ovat kaikki aivan Turun keskustassa ja joen tuntumassa. Kirkko on vähän sivussa, mutta sieltä olemme järjestäneet halukkaille bussikuljetuksen lounaspaikalle. Joki, syysruskan kaupunki ja järjestäjät toivottavat Sinut tervetulleeksi Turkuun! OHJELMA Lauantaina Ilmoittautuminen Valtion virastotalolla, Itsenäisyydenaukio Ilmoittautuminen senioriopettajapäiville Ilmoittautuminen OSJ:n koulutuspäivään Lounas Valtion virastotalolla OSJ:n koulutuspäivä Opastettu Turku-aiheinen kiertoajelu, joka sisältää tutustumisen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin, lähtö ja paluu virastotalolta Iltajuhla Radisson Blu Marina Palacessa Ohjelmassa mm. Turun kaupungin tervehdys, lisämaustetta antavat Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg, tanssimusiikkia soittaa turkulainen tanssiorkesteri Semites solistina Tiina Uutela Sunnuntaina Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Klassikon koululla, Eskelinkatu Opastettu tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen, kokoontuminen Tuomiokirkon edessä Tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Kokoontuminen Taidemuseon edessä Juhlamessu Turun Tuomiokirkossa, saarnaa Turun piispa Kaarlo Kalliala, messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille Lounas Klassikon koululla. Eskelinkatu Iloinen iltapäivä Brankulla Vastaanottajina Paraatitytöt, juontajana Tryggve Forssell, reippaan ohjelman lomassa tervehdyksiä ja kutsu Hämeenlinnaan Lähtökahvit Turun seudun senioriopettajat ry 12

13 Ruokailut Lauantaina lounas noutopöydästä klo Valtion virastotalolla Juhlaillallinen klo Radisson Blu Marina Palace Hotel Syysmenu Kurpitsakeittoa, rosmariinigrissiini ja paahdettuja kurpitsansiemeniä Paahdettua karitsanfileetä, muhennettua mustajuurta ja herukkakastiketta G, L Tyrni-vaniljajäädykettä, karhunvadelmasorbettia ja kinuskikastiketta G Kahvi/haudutettu tee Menu sisältää lasin (12 cl) viiniä Sunnuntaina lounas noutopöydästä klo Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 MAJOITTUMINEN Osallistuja varaa majoituksen itse. Senioriopettajapäiville on varattu huoneita kolmesta s-etukorttihotellista. Huonevaraukset tehdään myyntipalvelusta mennessä arkisin Varaustunnus: Senioriopettajapäivät Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32 puh sp 1 hh 83 /yö 2 hh 93 /yö (jokinäkymällinen huone + 10 ) Original Sokos Hotel Seurahuone Eerikinkatu 23 puh sp 1hh 61 /yö 2 hh 71 /yö Original Sokos Hotel Hamburger Börs Kauppiaskatu 6 puh sp 1 hh 72 /yö 2 hh 82 /yö MINNE AUTOT? Hotellien parkkipaikoilla on maksullista tilaa autoilla saapuville. Varsinaiseksi paikoitustilaksi olemme varanneet Klassikon koulun pihan, joka on Marina Palacen, VPK:n talon ja hotelli Seurahuoneen välittömässä läheisyydessä. JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Turun seudun senioriopettajat ry puh Mirjam Sandell Annukka Syrjänen henk. OHEISOHJELMA Lauantaina klo opastettu kiertoajelu niille, jotka eivät osallistu OSJ:n koulutuspäivään. Kiertoajelu kestää 2,5 tuntia ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti Turkuun. Kierron alussa käydään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Hirvensalossa. Sieltä matka jatkuu katsomaan kaupungin tunnettuja kohteita, mm. Vanhaa Suurtoria, Portsan puutalokaupunginosaa ja Piispankadun kulttuurimiljöötä. Föri-ajelullekin on mahdollista päästä. Kiertoajelu alkaa ja päättyy Valtion virastotalolta. Sunnuntaina klo maksuton tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen oppaan johdolla. Kokoontuminen Tuomiokirkon edessä. Klo opastettu tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Ohjelma on vaihtoehto-ohjelma niille, jotka eivät osallistu juhlamessuun. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. Osallistuminen ja hinnat A Lounas la 14 B Kiertoajelu ja kahvi la 12 (ei koulutuspäivän osallistujille) C Iltajuhla ja illallinen la 45 D Taidemuseo su 10 E Lounas su 12 F Pääjuhla ja kahvi su 15 Valitse itsellesi sopivat vaihtoehdot ohjelmaasi. Maksa yhteissumma henkilökohtaisella tilisiirrolla pankkiin mennessä. Tilisiirron viestikohtaan seuraavat tiedot: nimi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite mahdollisia tarkistuksia varten valitsemasi ruokailut ja ohjelma (esim. A, C, E, F) mahdolliset erikoisruokavaliot Ilmoittautumistiedot kerätään näistä tilisiirtolomakkeista ja ne ovat sitovia. Tietojen perusteella kootaan etukäteen jokaiselle oma ohjelmapaketti. OSJ maksaa lauantaipäivän lounaan ja kahvin koulutuspäivään kutsutuille, muu ohjelma on maksullinen. Maksut Turun seudun senioriopettajat ry FI Ratapihankatu Koulukatu Puistokatu Humalistonkatu rink. Puol a Läntinen Pitkäkatu Puutarhakatu Käsityöläiskatu Ursininkatu lan- puisto Puola lankatu Tuurintie Yliopistonkatu Eskelink. Linnankatu yahd e W. Aaltosen museo Paavo Nurmen puistotie 6 7 Torninkatu Tuurepo Aurakatu Eerikinkatu Kristiinankatu Sibe Maariankatu Itäinen Rantakatu 1 Itsenäisyydenaukio Biologinen museo Kauppatori Kauppahalli Neitsytpolku Kauppiaskatu 4 Aurajoki Brahenk. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Rettiginrinne Samppalinnan vuori Nahku- erunk. Aninkaistenkatu Olavint. Luostarink. Se Pääkirjasto Gezeliuksenk. Mustain- velj.kj. Vuori- katu Sirkkalankatu It.Rantak. Vanha Suurtori Nunnank. Vartiokj. Kaskenkatu Aur Vartiovuorenkatu 8 Agrico Porthaninkatu Piispankatu Rothoviuksenk. Hämeenkatu Vartiovuori Teininkj.Uudenmaankatu Tähtitornin 1. Valtion virastotalo 2. Radisson Blue Marina Palace Hotel 3. Sokos Hotel Seurahuone 4. Sokos Hotel Hamburger Börs 5. Klassikon koulu ja pysäköinti 6. VPK talo 7. Taidemuseo 8. Tuomiokirkko Itäinen Pitkäkatu

14 Kolme geishaa kävelyllä kiotolaisella kujalla. Shinkansenin kyydissä samuraiden maassa Japanissa vanhat traditiot ja uusi aika lyövät kättä. Pikkukaupungin puukorttelista hujahtaa hetkessä suurkaupungin pilvenpiirtäjien keskelle shinkansen-luotijunalla. Pikaruokaa tarjoavissa paikoissa saa sushiannoksia. Kun ilta hämärtyy Kiotossa Gionin kaupunginosan pikkukujilla, alkaa läheisistä puukortteleista pujahdella kiireisiä geishoja matkalla töihin, emännöimään ystäväporukoiden tai liikekumppanusten tapaamisia. Kasvot huolellisesti valkoisella ehostettuina, jokainen monimutkaisen kampauksen hiussuortuva paikallaan ja kimonon värit vuodenaikojen mukaan valittuina naiset valmistautuvat ikivanhan perinteen mukaiseen rituaaliin, viihdyttämään vieraita henkevällä keskustelulla, tarjoilemaan sakea, tanssimaan ja laulamaan samisenin säestyksellä. Läheisen shintopyhäkön ovella parveilee joukko opiskelijoita, jotka kirjoittavat pääsykoetoiveita pieniin puisiin levyihin. Ne ripustetaan pyhäkön puihin, jotta alueen kami auttaisi tutkinnossa. Japanilaisen uskontoajattelun mukaan kaikissa luonnonilmiöissä asuu kami eli jumaluus, henki. Kamia tullaan tapaamaan torii-portin kautta, ja jumaluutta kutsutaan paikalle käsiä taputta- malla. Myös pieni symbolinen rahalahja on paikallaan. Geishat, shintolaiset pyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaiset temppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus, joita vanhat runoilijamestarit kuvaavat tankaja haikurunoissaan kaikki tämä on perinteistään tiukasti kiinni pitävää Japania. Traditioista vanhin on tenno, keisari, auringonjumalatar Amaterasun perillinen. Nykyinen keisari Akihito on krysanteemivaltaistuimen 125. hallitsija. Perinteisiin sitoutuneen Japanin rinnalla elää toinen, modernimpi, kiihkeämpi, kaupallisempi, teknisempi, ulospäin suuntautuva Japani. Se kiitää shinkansen-luotijunina maan päällä ja risteilee kymmeninä metrolinjoina maan alla. Junat pysähtyvät sekunnilleen oikeaan aikaan ja sentilleen oikeaan paikkaan. Liukuhihnat kuljettavat valmisteilla olevia autoja tehtaissa ja sushiannoksia pikaruokapaikoissa. Pilvenpiirtäjien metsiköt kasvavat kaupungeissa jättimäisten rautatieasemien ympärille. Suuret mainostaulut loistavat ja toistavat viimeisintä tekniikkaa. Kaupunginosien välille syntyy työnjakoa: Tokiossa saa elektroniikkaa Akihabarasta ja kallista muotia Ginzalta. Nuorisokulttuuri mielikuvituksellisine anime-hahmoineen taas löytyy Harajukusta. Automaateista voi ostaa kymmentä erilaista kuumaa ja yhtä monta kylmää kahvilaatua eikä viileälle wc-pytylle tarvitse istua, koska sekin lämmitetään mukavaksi. Japanissa perinteinen ja moderni elävät rinta rinnan ja kohtaavat kaiken aikaa. Tokion harmaan betonipilvenpiirtäjäkolossin pihan kätköissä on pieni kivinen allas, johon bambukouru tuo raikasta vettä. Kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun kulmassa on kämmenen levyinen sammaloitunut maakaistale. Sen erottaa kadusta punottu olkiköyden pätkä: tässä asuu kami, yksi lukemattomista. Kimonopukuisten teinityttöjen lauma kipittää ohi älypuhelimineen ja muodikkaine tennistossuineen. Miljoonakaupungin ravintolat eivät ole loisteliaasti valaistuja suuria saleja vaan pieniä, hämäriä, oviverhojen eristämää yksityisyyttä varjelevia soppia. Niiden keittiöissä valmistuvat perinteiset japanilaiset ruokalajit. Tässä maassa pikaruokakin on japanilaista. Vuoristojen rikkoman ja luonnonvoimien mahdin tuntevan Japanin historiassa ovat vuoroin eristyneisyyden, vuoroin avoimuuden kaudet vaihdelleet. Mahtavat sotapäälliköt, shogunit, ja heidän uskolliset samuraisoturinsa ovat taistelleet keskenään ja toisinaan myös ulkoista, mereltä tulevaa vihollista vastaan, jotka ovat väliin olleet mongoleiden tapaan todellisia vihollisia, väliin taas kauppamiehiä ja vieraita uskontoja tuovia pappeja. Saaret ovat antaneet asukkailleen turvaa, mutta myös eristäneet. Japanin historiassa maan yritys kurottautua saarelta mantereelle ja vieläkin kauemmas päättyi tuhoisasti elokuussa vuonna 1945 kahden äänettömän salaman leimahdukseen Hiroshimassa ja Nagasakissa. Silloin, kuten niin monta kertaa aiemminkin katastrofeissa ja luonnonmullistuksissa, japanilaisten kyky kestää yhdessä koettelemukset heijastaa tuhatvuotista kokemusta siitä, kuinka arvaamattoman luonnon ja kansaa kohdanneiden onnettomuuksien kanssa tulee osata elää. Irmeli Repo 14

15 Lääkärin lausumia Pieni eläin, mutta iso harmi Mikael Rajaniemi Kesä on kalenterin mukaan tulossa. Säästä en tiedä sen enempää, mutta kärpäset, paarmat ja muut pikkueliöt varmasti taas ilmaantuvat kesän mukana. Niiden pistokset ja puremat aiheuttavat erilaisia reaktioita kropassamme, valitettavasti myös vakavia sairauksia. Yleisimpiä ovat pienet paukamat tai punoittavat läiskät, jotka kutittavat tai kirveltävät. Jos henkilö on allergisoitunut hyönteisten erittämälle myrkylle, niin pistokohdat paisuvat reilusti ja lisäksi voi tulla yleistä limakalvojen turvotusta ja hengenahdistusta. Pahimmassa tapauksessa koko kroppa menee shokkiin. Silloin pitää kyllä soittaa 112:teen. Pidä aina mukana se kuuluisa Kyypakkaus, joka sisältää kortisonitabletteja, jotka lievittävät reaktiota tehokkaasti, jos pystyt vielä nielemään tabletit. Jos tiedät olevasi herkistynyt tai selkeästi allerginen, niin antihistamiinitablettien syöminen pitää aloittaa jo hieman etukäteen, esim. toukokuussa, ja syödä niitä sitten syyskuulle asti. Tabletit auttavat niitäkin, joilla ei ole allergiaa, mutta kuka sitä haluaa syödä turhia lääkkeitä. Ihon kutinaan ja ihoreaktioihin tehoaa kivasti kortisonipohjainen voide, jota saa apteekin käsikauppahyllystä. Lisäksi kylmät kääreet ja ehkä viilentävä kylmägeelikin lievittävät tuntemuksia. Jos ärsytysoireet ovat vahvat, ota myös antihistamiinit käyttöön ainakin viikoksi. Mekaanisesti voit suojautua laittamalla yllesi pitkähihaista ja -lahkeista vaatetusta: hanskat, sukat, hatun ja pitkävartiset kengät mikä onkin mukavaa helteisillä keleillä. Tosin ainakin mäkäräiset ja hirvikärpäset osaavat kaivautua myös vaatteiden alle. Polttiaiset pystyvät tunkeutumaan hyttysverkon läpi. Ampiaisia ja mehiläisiähän me tunnetusti väistelemme juoksemalla karkuun. Näiden ilojen lisäksi on sitten ne todelliset murheenkryynit eli punkit. Puutiaiset ovat aktiivisia jo huhtikuusta lähtien ja kausi jatkuu usein loka marraskuulle. Niiden pistot/puremat eivät heti hätkäytä ja se pieni eläin voi olla niin piilossa iholla, ettei sitä edes huomaa. Jos tiedät liikkuvasi alueella missä on punkkeja, niin ole tarkka iltaisin. Tutki itsesi tai pyydä joku katsomaan sieltä, mistä et itse näe pieniä mustia pisteitä. Jos näkyy, niin silloin punkkipihdit esille: Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä hitaasti pystysuoralla vedolla se pois. Jos punkin pää jää ihoon, niin sinun kannattaa kaivaa se esimerkiksi neulalla pois, kunhan ensin putsaat ihon desinfioimisaineella. Tarkkaile ihoasi senkin jälkeen, kun olet turvassa kotona. Jos jonnekin ilmaantuu punoittava ihoalue, joka suurenee Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri ja sen keskellä näkyy vielä puutiaisen piston jälki, niin hakeudu terveydenhuollon pariin. Jos punoittava ihottuma on yli 5 cm läpimitaltaan vielä kun pistosta on kulunut 5 7 vuorokautta, niin on erittäin todennäköistä, että tarvitset antibioottikuurin. Borrelioosin yleisin ja ensimmäinen oire on juuri tuo ihottuma. Toinen tosi ikävä puutiaisen aiheuttama tauti on Kumlingen tauti. Punkin pureman yhteydessä ihmiseen tarttuu virus, joka aiheuttaa aivotulehdusta. Punkit ovat varsin yleisiä Euroopassa, Baltian maissa, Venäjällä ja Tukholman saaristossa. Suomessa virusta kantavia punkkeja on lähinnä Ahvenanmaan ja Turun saaristossa, mutta myös Lappeenrannan lähistöllä, Helsingin edustalla ja Merenkurkun rannoilla. Tautia parantavaa lääkettä ei ole vielä keksitty, koska kyseessä on virus. Onneksi sentään on rokote. Se täytyy hankkia jo talven aikana/aikaisin keväällä, koska tarvitset kaksi pistosta 1 3 kuukauden välein (mikä siis antaa jo hyvän suojan) ja tehosteannoksen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen tehosteannos pitää ottaa 3 5 vuoden välein, jotta suoja on pysyvä. Rokote on ollut jo kauan käytössä muualla maailmassa ja haittavaikutuksia on ollut varsin vähän. Loppukesän hyttysetkin levittävät ikävää virustautia nimeltä Pogostantauti. Se ei ole ihan niin dramaattinen kuin tuo Kumlingen tauti, mutta oireet voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia. Vartalolla ja raajoissa on kuitiavaa ihottumaa ja sen lisäksi nivelja lihaskipuja sekä lievää kuumetta. Yleensä useampi nivel oireilee yhtä aikaa, erityisesti nilkat, polvet, ranteet ja sorminivelet ärtyvät aiheuttaen turvotusta, särkyä ja liikekipuja. Niin että nautitaan kesästä, olivatpa ilmat minkälaisia tahansa, kunhan on auringonpaistetta ja valoa ja varaudut kesän öttiäisiä vastaan! 15

16 Tuomiokirkon portailla, Kansallispukujen tuuletustapahtuma Pieni maamme on kansallispukujen suuri aarreaitta. Tänne mahtuvat itäiset ja läntiset, pohjoiset ja eteläiset vaikutteet. Puvun Kansallispukujen pukutarkistustyö aloitettiin maassamme 1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin. Maassamme on nykyisin kansallispukukeskus pysyväisnäyttelyineen Suomen käsityön museon yhteydessä Jyväskylässä. Uusia tutkimuksia ja julkaisuja tehdään jatkuvasti. Vuonna 2011 julkaistiin Leena Holstin kirja Kansallispuku. Sitä suosittelen myös kouluihin hankittavaksi. Pukututkimuksen myötä olemme saaneet upeita uusia pukuja. Pukuperinteemme rasitteena, näin uskallan sanoa, ovat 1900-luvun puolella valmistetut puvut, joissa kevennetyt materiaalit, karsitut käsityömenetelmät ja muodistetut mittasuhteet vaikuttavat edelleen käsityksiimme. Pukujen ilme saattaa olla nykyään hyvin erilainen. Pukuihin on tullut runsautta, vaihtoehto- Kuva Antero Juntunen Tuuterin puku ja, upeita käsityötekniikoita ja niitä on täydennetty asustein. Niiden yhteyteen on tullut myös tutkitun alkulähteen mukaista tapatietoutta. Kannattaa ottaa puku päivänvaloon, jos sellaisen omistaa, tarkastella sitä kriittisesti ja katsoa, onko se juhlapukeutumisen kriteerit täyttävä. Nykyisin pukuja kunnostetaan ja päivitetään lisäämällä niihin puuttuvia osia. Jos puku ei enää sovellu itselle, kaappiin sitä ei kannata jättää. Vanhat hamekankaat ovat haluttuja harrastajien keskuudessa. Saamelaisten pukujen runsas käyttö perustuu siihen, että lapsia perehdytetään pienestä pitäen tuntemaan oman alueensa puvun tunnusmerkkejä. Kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut myös muualla Suomessa. Tästä osoituksena on vaikkapa Pohjois-Pohjanmaan museossa ollut näyttely Kauneus, Taito ja Perinne, jota käytiin runsaasti 16

17 Kuva Tuija Järvelä-Uusitalo Kauneus, Taito ja Perinne -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa. puhumaa Värikäs Oulu -tapahtumasta kesällä katsomassa. Oulun seudun senioriopettajat ja muutamat koululaisryhmätkin kävivät tutustumassa siihen. Koululaisia olisi voinut käydä siellä enemmänkin. Esikuvina rahvaan juhlavaatteet Karjalaisilla, savolaisilla, eteläpohjalaisilla, pohjoispohjalaisilla, rannikon ruotsalaisilla alueilla, Uudellamaalla jne. on puvuissa omia tunnuspiirteitään. Puvun osat kertovat tarinoita ja ilmentävät aikansa uskomuksia. Kansallispukujemme esikuvia ovat lukujen tavallisen rahvaan käyttämät juhlavaatteet. Tuolloin käsityötaidot olivat huipussaan. Puvut puhuvat. Ne kertovat juuristamme. Nykyihmiselle ne voisivat kertoa vaikkapa kestävästä ke- 17 hityksestä ja ns. hitaasta muodista. Puvun eri osien ''sekakäyttö'', kuten harrastajat iloisesti sanovat, on kovassa nosteessa. Vanhat, liian lyhyet ja kapeat hameet saavat uuden muodon ja käyttötarkoituksen harrastajien ja ammattilaistenkin käsissä. Puvun eri osia käytetään muun pukeutumisen kanssa. Pinssissä tai korvakoruissa toistuvat oman synnyinseudun tunnusmerkit vaikkapa hameen raidoituksena. Kantajastaan kertoo pienikin asuste, jossa paikallinen perinne näkyy. Olen ohjannut kansallispukujen ompelua yli 30 vuotta ja tiedostanut perinteidemme erikoislaatuisuuden, olen huomannut myös, kuinka vähän siitä tiedämme, kuinka niitä käytämme ja näytämme. Kansallispukualan käsityön ammattilaiset, opettajat ja harrastajat haluavat edistää kansallispukumme käyttöä esiintymällä eri tilaisuuksissa pukuihin pukeutuneina. Vietämme kansallispukujen 130-vuotis juhlavuotta. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Lappeenrannassa. Siitä vierailusta katsotaan alkavan suomalaisten kansallispukujen tarina. Oulussa seuraava kansallispukujen tuuletustapahtuma on Oulun Rotuaarilla klo maakuntajuhlien yhteydessä. Kaikkia kansallispuvun omistavia kutsutaan mukaan. Leena Korpi Kuvat: Heikki Vesala

18 Tapani ja Pirjo Rönkkö, Irma Riekkinen sekä Marja Paavonkallio valmistautuivat huolellisesti vapaaehtoistyöhönsä ampumahiihdon MM-kisoissa. Senioriopettajat vapaaehtoistyössä Huippuviritys MM-kisoihin talkoovoimin Eläkkeellä olevat opettajat ovat vapaaehtoisten vakio- ja luottohenkilöitä, kun suurtapahtumien järjestämiseen tarvitaan talkooväkeä. Näin oli myös viime talvena ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella. Kisat lukuina Ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella kilpailupäivää, 11 kilpailua yli 40 maata 356 urheilijaa n. 600 mediahenkilöä n. 300 tuntia tv-lähetyksiä eri maissa 150 miljoonaa tv-katsojaa yhteensä yli katsojaa kilpailutapahtumissa Kontiolahden maailmanmestaruuskisojen järjestelytoimikunnassa oli mukana Tapani Rönkkö, joka on Kontiolahden Urheilijoiden johtokunnan puheenjohtaja. Hänen puolisonsa Pirjo Rönkkö toimi urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja huoltojoukkojen ravintolavastaavana. Irma Riekkisen vastuulla olivat puolestaan vip-vieraat. Irma, Pirjo ja kolme muuta eläkeläisopettajaa pyörittivät kisapaikan viittä pop up -ravintolaa. Niiden 18 suunnittelu oli vaatinut yli vuoden tiiviin työpanoksen. Kisaravintolassa työskenteli myös Joensuun seudun senioriopettajien puheenjohtaja Marja Paavonkallio. Eläkkeelle Kontiolahden koulun rehtorin virasta jäätyään Tapani Rönkkö kaipasi tekemistä. Häntä pyydettiin seuraavana keväänä Kontiolahden Urheilijoiden johtokuntaan, eikä pyyntöä tarvinnut tehdä toistamiseen. Tapani on ollut aina innokas liikkuja ja hänestä seura sai oitis motivoituneen nuorisojaoston vetäjän. Tapani harrastaa myös valokuvaamista. Hän on taltioinut seuran kisoja lukuisin otoksin. Aikoinaan englannin ja ruotsinkielen lehtorina toiminut Pirjo Rönkkö halusi vapaaehtoisena kisajärjestelyihin, oppiihan siellä töiden tuoksinassa uusia taitoja ja saa uusia tuttavia. Äidinkielen ja historian lehtorina olleen Irman pyysi kisajärjestelyihin yksi hänen ystävänsä. Mukaan tultuaan Irma

19 on nauttinut talkootyöstä. Urheiluseurassahan tapaa aina muita samanhenkisiä ihmisiä. Kun pääsee auttamaan muita, saa hyvän olon tunteen ja samalla auttaa myös itseään jaksamaan, Tapani pohtii vapaaehtoistoiminnan antia. Niin ja seniori-ikäiselle pitää olla uusia haasteita. Ne pitävät virkeänä. Eikä toimen mies pystyisi olemaankaan tyhjän panttina. Huolellinen valmistautuminen Ampumahiihdon MM-kisoja haettiin Kontiolahdelle jo vuosia sitten. Valmistelut saivat varsinaisen lähtölaukauksen, kun kisat myönnettiin seuralle vuonna Upea ampumahiihtokeskus trimmattiin huippukuntoon. Viereisestä Höytiäisen järvestä tehtiin uskomaton määrä keinolunta turvaaman kisapaikat lauhan talven varalta. Kisojen aikana työskenteli yhteensä 1700 vapaaehtoista, mm. eri oppilaitoksista lähes 400 oppilasta opettajineen. Talkoolaisia oli Joensuusta, Kontiolahdelta ja eri puolilta Pohjois-Karjalaa. He työskentelivät ruokahuollossa, ampumapenkalla kirjaamassa tuloksia ja sakkoringissä kierroksia tarkistamassa. Talkoolaisia tarvittiin iso joukko myös liikenteen- ja kulunvalvontaan. Vapaaehtoisilla pitää olla vahva työmotivaatio. Etukäteiskoulutuksessa heitä muistutettiinkin pitämään mielessään, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan itse matka. Sillä matkalla koetaan mm. iloa, väsymystä, kiirettä, onnea, helpotusta, jännitystä yhteenkuuluvuutta ja innostusta. Vapaaehtoistiimin mottona oli: Yhteen kokoontuminen on aloittamista, yhdessä pysyminen on edistymistä, yhdessä työskenteleminen on menestystä. Nuo moton ajatukset voisi muistaa moni muukin yhteistyötä tekevä. Kisaorganisaatio on hienosti hyödyntänyt pohjoiskarjalalaista yhteisöllisyyttä. Mukaan on saatu kunnat, maakuntaliitto, oppilaitokset, ja Joensuun kehittämisyhtiö matkailun ja markkinoinnin edistäjänä. MM-kisat järjestänyt Kontiolahden urheilijat on yleisseura, joskin ampumahiihto on sen suosituin laji. KontUn monet kerhot vetävät alueen lapsia ja nuoria urheilun pariin. Seuran omat huippu-urheilijat ovat kerholaisten mielestä vetovoimaisia. Ei olisi ihme jos sieltä nousisi vielä uusia kaisamäkäräisiä ja marilaukkasia. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Joensuussa vireä ja aloitteellinen yhdistys Joensuun yhdistys luottaa vanhaan ja kehittää uutta. Vuosikokous ei juurikaan vaihtanut yhdistyksen johtoa, mutta se päätti ottaa uusia toimintamuotoja jäsenistön aktivoimiseksi. Kahvikuppien ääressä vilkkaasti pakissut pohjoiskarjalainen senioriopettajien yhdistysväki kokoontui Joensuun keskustassa sijaitsevaan OAJ:n paikallisen alueyhdistyksen tiloihin. Se oli tullut vuosikokoukseen tekemään vuoden tärkeitä päätöksiä. Yksimielisesti se antoi valtakirjan entiselle puheenjohtajalleen, Marja Paavonkalliolle. Hän jatkaa Joensuun seudun Senioriopettajien JoSSO:n puheenjohtajana. Erovuoroisten tilalle valittiin Matti Mäntynen, Irma Riekkinen ja Marja Järvenpää ja varajäseneksi valittiin vereksenä voimana Ritva Martikainen. Entisinä jatkavat edelleen kuluvana vuonna Juhani Seppälä, Seppo Pennanen ja Pirkko Pehkonen. Varajäsenenä jatkaa Pirkko Kauppinen. OSJ:n vuosikokoukseen valittiin varsinaisiksi edustajiksi Marja Marja Paavonkallio on luotsannut JoSSOn toimintaa vuodesta Paavonkallio, Pirkko Pehkonen ja Taimi Neuvonen. Heidän varajäsenikseen valittiin Marja Järvenpää, Seppo Pennanen ja Ritva Martikainen. Vuosikertomus ja tiliasiat hyväksyttiin yksimielisesti. Toimintaa päätettiin jatkaa entiseen tapaan ilman jäsenmaksua, OSJ:n jäsenmaksupalautteen turvin. Yhdistys järjestää kuluvana toimintavuonna jäsenilleen Irlantiin suuntautuvan ulkomaanmatkan lisäksi kotimaassa teatterimatkoja ja matkan Joroisten musiikkipäiville. Suosittu linturetki on edelleen ohjelmassa ja Tanhuvaara-päivillä järjestetään liikunnasta pitäville aktiviteettejä. Syksyllä tehdään sitten maakuntaretki Polvijärvelle. Yhdistyksen omilla keilavuoroilla on houkuteltu toimintaan uusia jäseniä. Täysin uusina toimintamuotoina suunniteltiin aloitettavaksi esimerkiksi kirjallisuuskerho ja liikuntakerho. Senioriopettaja-lehden päätoimittaja toi vuosikokousväelle tervehdyksen emojärjestö OSJ:ltä ja hän kertoi myös lehden kehittämisideoita ja järjestön 40-vuotisjuhlavuoden näkymisestä lehden sivuilla. Nykyään kuusisataajäseninen yhdistys aloitti toimintansa kerhona vuonna Varsinainen yhdistys perustettiin marraskuussa Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Seppo Pennanen ja vuodesta 2011 on yhdistystä johtanut topakasti Marja Paavonkallio. Hän kertoo, että yhdistyksessä on edustettuna koko OAJ:lainen kirjo eläkkeellä olevia opettajia lastentarhanopettajista aina professoreihin saakka. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Joitakin senioreita kuuluu mukaan myös Tohmajärveltä. Joensuulaiset puurtavat samojen rekrytointiongelmien kanssa kuin muutkin yhdistykset: millä saataisiin uusi eläkeläispolvi houkuteltua toimintaan. Linturetkistä, keilailusta ja curlingista yhdistys toivoo kehkeytyvän uusia vetovoimaisia toimintamuotoja. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva 19

20 Kuvat Jouko Valo Erkki Hakkiluoto hankki Sibelius Akatemiassa pianon ohella monipuolisen musiikkikoulutuksen. Arkistoissa on lukuisia, myös omia sävellyksiä. Kuoromusiikin uuttera veteraani Kuoromies, pedagogi ja musiikkiaarteiden kokoaja Erkki Hakkiluoto on vaikuttanut vahvasti Porin ja Satakunnan kulttuurielämään. Seminaaritietä aikanaan opiskelleet opettajat saivat musiikinopinnoissaan perusteellisen koulutuksen muun muassa kuorojen johtamiseen tai ainakin lähtemättömän innostuksen kuoroharrastukseen. Maassamme on ja on ollut satoja edellä mainitun kaltaisia kuoroinnostuksen läpilyömiä opettajapersoonia. Porilainen musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto, 84, on yksi tuon joukon kärkinimiä. Hänet tuntee ja tietää suomalainen kuoroyhteisö ja Sulasolin väki. Rauman seminaarista vuonna 1950 opettajaksi valmistunut Erkki Hakkiluoto on johtanut toimipaikkakunnillaan useita kirkko-, seka- ja mieskuoroja. Porissa hänen herkän korvansa ja tyylitajunsa sekä täsmällisen johtamisensa ohjauksessa Porin Mieslaulu on kasvanut laadukkaaksi kuoroksi. PoMiLa on konsertoinut laajasti Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa sekä Amerikassa. Hakkiluoto on toiminut opettajana ennen Porin vuosiaan Harjavallassa ja Helsingin Pakilassa, aineinaan musiikki ja tekninen käsityö. Eläkkeelle hän jäi Itä-Porin yläasteelta Rauman seminaarivuosien jälkeen Hakkiluoto vahvisti musiikkiopintojaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla aineinaan musiikin teoria, säveltapailu, kenraalibasso, musiikin historia, urut, piano ja laulu. Tasavallan Presidentti myönsi Erkki Hakkiluodolle musiikkineuvoksen nimen ja arvon vuonna Toimipaikkakunnillaan Hakkiluoto on tehnyt myös urkurien sijaisuuksia. Erilaisia säestyskeikkoja hänellä on vieläkin silloin tällöin. Kotona musiikkihistorian aarreaitta Koin aivan unohtumattoman taide-elämyksen, kun sain tutustua Erkki Hakkiluodon keräämään ja tallentamaan sävellyskäsikirjoitusten, elämäkertojen, historioiden, ohjelmien ja muuhun alaan liittyvään aineistoon. Erkki Hakkiluoto on tehnyt ansiokkaan uran Porin ja Satakunnan kulttuurielämässä. Hän on tallentanut erilaista materiaalia ja pitää kodissaan hyvää huolta merkittävistä taideaarteista. Tunnetuimpia säveltäjien käsikirjoituksia ja sovituksia hänen arkistossaan ovat mm. Leevi Madetojan, Oskar Merikannon, Yrjö Kilpisen, Heikki Klemetin, Allan ja Selim Palmgrenin, Martti Helan, Sulho Rannan ja Väinö I. Haapalaisen nuotistot. Todellisena helmenä Hakkiluoto pitää Selim Palmgrenin mieskuorolle ja sopraanosoololle sovittamaa norjalaisen Ole Bullin säveltämää Paimentytön sunnuntaita. Hakkiluoto on pedagogin tarkkuudella laatinut luettelot, diarioinut kirjastonsa sekä muun laajan aineistonsa. Paitsi, että hänen tallentamansa säveltaiteen aineisto on mielenkiintoinen ja arvokas, se tarjoaisi mahdollisuuksia alan tutkimuksiin ja opinnäytteiden tekemisiin. Musiikkineuvos Hakkiluodon uutteruus sekä vuosia kestänyt innostus on ilman muuta merkittävä yksityinen kulttuuriteko, joka ansaitsee suuren kiitoksen. Reijo Majasaari Kirjoittaja on porilainen opetusneuvos. 20

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/?

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/? 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa Suomen Sinfoniaorkesterit ry 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa 22.-24.4.2016 Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, puh (02) 337 3800

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Senioriopettaja. Nro 4/2015 18.9.2015. Suunnaksi Turku OSJ:n hallitus tutuksi

Senioriopettaja. Nro 4/2015 18.9.2015. Suunnaksi Turku OSJ:n hallitus tutuksi Senioriopettaja Nro 4/2015 18.9.2015 Suunnaksi Turku OSJ:n hallitus tutuksi VEO1504_01.indd 1 8/28/2015 2:41:05 PM Senioriopettaja Nro 4/2015 18.9.2015 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 1.12.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 18.10.2012 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tervetuloa Stadiin! Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry. 80 Vuotta. SATL:n Kesäpäivät Helsingissä 8. 10.6.2012 Ohjeet, ohjelmat ja hinnasto

Tervetuloa Stadiin! Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry. 80 Vuotta. SATL:n Kesäpäivät Helsingissä 8. 10.6.2012 Ohjeet, ohjelmat ja hinnasto Tervetuloa Stadiin! Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry. 80 Vuotta SATL:n Kesäpäivät Helsingissä 8. 10.6.2012 Ohjeet, ohjelmat ja hinnasto SATL Kesäpäivät ja HATY 80 -vuotisjuhlan ohje Kesäpäivähinnoittelu

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 15.1.2010 TAMMIKUU 2.1. klo 11.00

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko Perjantai 13.03.2009 Ympäristöystävällinen autotekniikka koulutuspäivä: Koulutuskeskus Salpaus Auditorio, Vipusenkatu 5 A, 15230 Lahti Kurssin hinta SATL:n jäsenille 150 euroa ja muille 180 euroa (alv

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

OAJ PIRKANMAAN KOULUTUKSET JA EDUNVALVONNANTILAISUUDET VUONNA 2013 (päivitetty 6.2.2013)

OAJ PIRKANMAAN KOULUTUKSET JA EDUNVALVONNANTILAISUUDET VUONNA 2013 (päivitetty 6.2.2013) OAJ PIRKANMAAN KOULUTUKSET JA EDUNVALVONNANTILAISUUDET VUONNA 2013 (päivitetty 6.2.2013) Yhdistystietokoulutus (OAJ Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) Kohderyhmä: Kaikki ryhmät, yhdistysten uudet puheenjohtajat

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot