JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Klaus Sohlberg: Puheenjohtajan testamentti 2

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Klaus Sohlberg: Puheenjohtajan testamentti 2 Pääkirjoitus Syysseminaarissa esillä perheyritysten ulkopuoliset luottohenkilöt 4 Enston Marjo Raitavuosta liiton puheenjohtaja 7 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö liiton syyskokouksessa 8 Ajankohtaista Aarikka Oy: Kaikki alkoi puunapeista 12 Yritysesittely Halvan Jean Karavokyros: Makea perhebusiness 18 Uusi sukupolvi Johtajuus ja yhteiskunta -valmennusohjelma II käynnistyy 20 Koulutus Perheyritysbarometri 2002: Perheyritykset vastustavat yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista 22 Tutkimus Tuloverotuksen kehittämistyöryhmältä ennakoitu ehdotus 25 Tietoa verotuksesta Uusia jäsenyrityksiä 29 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Puheenjohtajan testamentti Hyvät kollegat, perheyrittäjien edustajat Kun olen ollut remmissä aina liittomme perustamisesta asti viisi ja puoli vuotta sitten ja niistä viimeiset kolme puheenjohtajana on varmasti aika siirtyä sivuun ja antaa tilaa muille. Teen sen iloisena niistä saavutuksista, joita liittomme on näinä vuosina saanut aikaan. Olen jossain vuosikokouksemme avauksessa todennut liittomme olevan aktiivisuudeltaan juuri sellainen millaiseksi sen jäsenet sen tekevät. Paras osoitus siitä, että näin on asianlaita on tämän syksyinen maailmankonferenssi Helsingissä. Tuo jäsenistömme laajan tuen avulla järjestetty tilaisuus sujui niin hyvin, että kiitosta on tullut kaikilta palautetta antaneilta. Parhaiten mielestäni tilaisuuden onnistumista kuvaa nimitys, jonka eräs palautteen antaja sille antoi, nimittäin Hymyilevä konferenssi. Haluankin vielä kerran kiittää kaikkia teitä siitä tuesta, jonka olette antaneet liiton hallitukselle ja erityisesti järjestelytoimikunnalle ja sen puheenjohtajalle Lena Jungellille tämän haasteellisen tehtävän toteuttamisessa. Mutta eivät hommat tähän lopu. Niin verkottumisen kuin myös edunvalvonnan puolella on vielä suuria haasteita edessä tulevalla hallituksella. Jäsenkuntamme, vaikka onkin lisääntynyt merkittävästi näiden vuosien aikana, edustaa vieläkin vain pientä osaa siitä kokonaispotentiaalista, jonka asialla olemme. Alueellisen toiminnan aloittaminen toivottavasti luo lisää kiinnostusta meidän ajamiamme asioita kohtaan ja tuo lisää jäseniä liittoomme. Verkottuminen ja keskinäinen kokemustenvaihto ovat asioita, jotka kiinnostavat niitäkin perheyrityksiä, joille edunvalvonta vielä toistaiseksi tuntuu etäiseltä. Edunvalvonnassa edessämme on todellinen näytön paikka. Kaksi veroasioita pohtinutta komiteaa on juuri antanut julkisuuteen kannanottonsa verotuksen kehittämiseksi. Nämä mietinnöt tulevat toimimaan keskustelujen pohjana, kun keväällä eduskuntavaalien jälkeen mietitään hallitusohjelmaa. Jos me emme saa muutettua komiteoiden esittämiä linjauksia vaan ne tulevat hyväksytyksi sellaisenaan, voidaan sanoa hyvästit omaa pääomaa tukevalle verotukselle. Vastuullista omistajuutta ei silloin arvosteta muuta kun puheissa. Nykyisen avoir fiscal -järjestelmän edut oman pääoman kertymiselle ja samalla yritysveron tuoton kehitykselle ovat kaikkien tiedossa. Koska sukupolvenvaihdoksen verotuksessa ilmenee edelleenkin merkittäviä perheyrityksiä taloudellisesti rasittavia epäkohtia, on osinkojen yhdenkertainen verotus tarjonnut mahdollisuuden minimoida maksuunpantujen perintöverojen yritysten kehittämiselle koituneet haitat. Sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvät verotukselliset korjaustarpeet ovat olleet ajankohtaisuudestaan johtuen PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry Koska minulla nyt on tilaisuus eroavana puheenjohtajana lausua villejäkin ajatuksia mietittäväksi, haluan tuoda esille yhden asian, jonka koen ongelmalliseksi nykyisten sukupolvenvaihdosta tukevien verohuojennusmallien suhteen. Verohuojennus on sidottu liian vahvasti omistuksen määrään eli nykyisellään vain 10 prosentin omistuksen perintönä tai lahjana saava osakas kuuluu huojennuksen piiriin. Yksinkertaisella laskutoimituksella voimme todeta tällaisen lähestymistavan mahdollistavan huojennuksen vain kohtuullisen kapean omistuspohjan omaaville yrityksille. Ovatko tällaiset yritykset sitten niitä ainoita, jotka täyttävät perheyrityksen keskeisen tunnusmerkin eli vastuullisen omistajuuden. Mielestäni eivät ole. Tärkeämpää kuin yksittäisen henkilön omistuksen määrä ovat ne arvot, joita yhtiössä noudatetaan ja se hallintotapa, jolla sitä johdetaan. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että edustamani yhtiön osakkaista ei meidän sukupolvessamme olisi kukaan päässyt nykyiselläkään lainsäädännöllä noiden huojennusten piiriin aikaisemmasta puhumattakaan. Kuitenkin katson mitä suuremmin perustein edustavani erästä niistä monista perheyrityksistä, jotka ovat osoittaneet pystyvänsä toimimaan noiden kriittisten sukupolvenvaihdosten yli ainakin neljänteen polveen saakka. Onko lainsäätäjän tahto sitten ajaa tämänlaiset muillekin esimerkkinä toimineet yritykset myyntiin tai julkisesti noteeratuiksi ja mitä hyvää se luulee siitä yritykselle ja sen sidosryhmille koituvan? Vastausta ei tiedä mutta nykyisellä lainsäädännöllä ei vaihtoehtoja ole monia. Erääksi sellaiseksi haluaisinkin nostaa vastuullisen omistajuuden keskeisen tunnusmerkin eli omistuksen pitkäaikaisuuden. Perheyrityksen sukupolvenvaihdosta verotuksellisesti tulisi tukea riippumatta yksittäisen osakkaan omistuksen määrästä mikäli osakeomistuksesta yli puolet on ollut nykyisten omistajien tai heidän vanhempiensa omistuksessa yli tietyn ajan esim. 15 vuotta ja he sitoutuisivat omistuksen hallussapitoon vielä viideksi vuodeksi saannon tapahtumisen jälkeen. Tiedän tällaisen ajattelun olevan vaikeasti läpivietävissä mutta samansuuntaisia muutosajatuksia on esiintynyt myös muissa EU jäsenmaissa. Ja jos ei mitään yritä niin ei voi mitään saavuttaakaan. Haluan lopuksi kiittää teitä kaikkia siitä hyvästä yhteistyöstä, jonka olen kohdannut näinä hallitusvuosinani. Jätän tehtäväni luottavaisin mielin ja uskoen liittomme ja sen jäsenten menestymiseen. 2 P Ä Ä K I R J O I T U S edunvalvonnassamme etualalla. Jotain muutoksia saatiin aikaan nykyisen hallituksen aikana, mutta olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että ei tarpeeksi. Klaus Sohlberg 3 PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Hirvola, Terhi Ikonen TAITTO On Joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On Joulussa hitunen mennyttä aikaa. Perheyritysten liitto toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, Helsinki POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI jasenlehti@perheyritystenliitto.fi VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET PERHEYRITYS

3 Ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä puhuttivat seminaarissa Tämän vuoden syysseminaarin teemana oli ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä. Teema oli koonnut Hotelli Palacen konferenssisaliin satakunta liittomme jäsentä kuulemaan mm. millainen on hyvä omistaja, mikä on toimitusjohtajan rooli sukupolvenvaihdoksessa ja miten lakimies luottohenkilönä tuo lisäarvoa perheyritykseen. Lisäksi päivän aikana keskusteltiin mitä eroja palkkajohtaja näkee pörssiyrityksen ja perheyrityksen välillä. Lopuksi kuultiin erinomainen esimerkki siitä, miten henkilökuntaa arvostetaan perheyrityksessä. Omistaja pysyköön lestissään Ensto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Martikainen on työskennellyt 15 vuotta perheyrityksessä. Ulkopuolisena toimitusjohtajana Seppo esitti 5 teesiä, joiden hän toivoisi toteutuvan, jotta omistajan ja ulkopuolisen toimitusjohtajan yhteistyö olisi hedelmällistä. Martikainen piti myös tärkeänä sitä, että omistajien ja toimitusjohtajan henkilökemioiden pitää toimia. Samantyyppisten ihmisten toimiminen keskenään ei vie liikaa energiaa. Martikaisen viimeinen teesi liittyi palkitsemiseen: Huippusuoritukset syntyvät vain, jos reiluusolettama on voimassa. Martikaisen mukaan selkään puukottamisen vaara ja se, että hyvistä suorituksista ei palkita oikeudenmukaisesti johtavat siihen, että huippusuorituksia ei enää saada. Ammattijohtajaksi henkilöjohtaja Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo korosti puheenvuorossaan ensin tilanneanalyysin tekemistä: missä vaiheessa yritys on. Enstossa omistajat miettivät aluksi itsekseen mikä on minun elämäni strategia, mitä haluan yrityksestä ja millaisesta liiketoiminnasta olen kiinnostunut. Tämän jälkeen omistajat kävivät keskusteluja yhdessä. Tätä taustaa vasten lähdimme etsimään yritykselle toimitusjohtajaa ja päädyimme ulkopuoliseen toimitusjohtajaan, kertoi Marjo Enston tilanneanalyysista. Enston tapauksessa ulkopuoliselle toimitusjohtajalle asetettiin kriteereiksi henkilöjohtajuus ja kansainvälisyys ja alan tuntemus. Marjo oli Sepon kanssa samaa mieltä siitä, että perheen täytyy luoda selkeät pelisäännöt, jotta ulkopuolinen toimitusjohtaja voisi toimia perheyrityksessä. Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jarkko Pohjonen kertoi hallituksen marraskuun alun päätöksestä, jonka mukaan jokaiselle tyttärelle laaditaan ohjelma, johon sisältyy perehdyttämistä sekä hallinnollisiin että operatiivisiin tehtäviin. Pohjonen näki perehdyttämisen koko henkilökunnan asiaksi. Hänen mielestään toimitusjohtajan roolina on toimia informaation jakajana henkilökunnalle, asiakkaille ja uusille omistajille. Informaation pitää olla selkeää ja yksinkertaista tietoa perusasioista. Sitä on jaettu virallisilla foorumeilla ja epävirallisesti. Uudet omistajat ovat olleet mukana erilaisissa yrityksen tapahtumissa, mm. suunnittelupalavereissa, kauppiasvierailuissa, henkilökuntatilaisuuksissa ja teollisuusyhdistyksen toiminnassa. Lisäksi uusilla omistajilla on ollut kahdenkeskisiä palavereita päälliköiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Perheyrityksessä omistajat läsnä Toimitusjohtaja Juhani Kangas, Lappset Group Oy tarkasteli esityksessään laajasti pörssiyhtiön ja perheyrityksen eroja. Hän on toiminut parisenkymmentä vuotta Sampo-konsernin ylimmän johdon jäsenenä, mikä antaa näkökulmaa kasvottoman yrityksen toimintaan. Lappsetista Juhanilla on kokemusta nelisen vuotta, ensin hallituksen jäsenenä ja sitten toimitusjohtajana. Juhani vertaili kokemuksiaan perheyrityksestä ja kasvottomasta yrityksestä ottaen näkökulmiksi julkisuuden, suhteen osakkeenomistajiin, johtamisen, voimavarojen, yhteiskunnallisen vastuun ja yrityskulttuurin. Perheyrityksessä julkisuus on markkinalahtöistä ja yrityksen oma valinta. Pörssiyhtiön on taas täytettävä lain sille asettamat vaatimukset. Perheyrityksessä omistajat ovat läsnä vaikuttaen ja sitoutuen päätökseentekoon laajemmin kuin pörssiyhtiössä ja heidän mielenkiintonsa on pitkän aikavälin tuloksissa. Organisaatio on perheyrityksissä matala ja nopeasti reagoiva. Toimivasta luottosuhteesta lisäarvoa Asianajaja Juhani Mäkinen Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:stä kertoi lakimiehen roolista perheyrityksen luottohenkilönä. Luottohenkilönä lakimies voi tuoda peliin asiantuntijuutensa ja omien kokemustensa kautta hankittua uutta näkökulmaa. Luottohenkilön on tärkeää pystyä ottamaan sekä omistajan että liiketoiminnan näkökulmat huomioon. Luottohenkilönä lakimies toimii omistajien, hallituksen ja toimivan johdon rajapinnassa. Tärkeitä seikkoja ovat riippumattomuus, pitkäjänteinen yhteistyö, sitoutuminen ja vastuu sekä hyvä henkilökemia. Luottohenkilönä lakimiehellä voi olla useita rooleja, esimerkiksi keskusteluskumppani, sparraaja, sovittelija, kriitikko ja tasapainottaja. Lakimieheltä vaadittavia ominaisuuksia ovat kyky analysoida sekä valmius ja kyky ottaa kantaa ja tarvittaessa kyky ja uskallus esittää myös yrityksen johdon näkemyksistä poikkeava kantansa. Lakimies toimii itsenäisenä ja riippumattomana asiantuntijana alueilla, jotka liittyvät olennaisesti omistukseen, yritysrakenteisiin ja liiketoimintaan. Erityisiä tilanteita, joissa lakimiesluottohenkilöä voidaan tarvita ovat sukupolvenvaihdokset, luopumiset, laajentuminen, investoinnit, rahoitus, realisoinnit, kumppanuudet, pääomamarkkinat ja johtoresurssit. Lakimiehen ammatillinen osaaminen on luonnollinen perusta luottosuhteelle, mutta on siinä vain osa kokonaisuutta. u Martikaisen ensimmäisenä teesinä oli Purjehtiminen ilman sovittua määränpäätä voi olla hauskaa, mutta ei vie perille. Hänen mielestään omistajan pitää viestiä johdolle, mihin suuntaan omistaja haluaa luotsata yritystä. Toinen teesi oli: Omistaja pysyköön lestissään. Omistajien on keskenään keskusteltava ja päätettävä, mikä on kunkin rooli omistajana, selitti Seppo toista teesiään. Aikaisemmin Enstossa roolit eivät välttämättä olleet selkeitä. Nyt vuoden verran Marjo Raitavuo on toiminut hallituksen puheenjohtajana ja hän tuo toimitusjohtajalle omistajien näkemykset. Kolmantena asiana Martikainen korosti työrauhaa. Omistajien on myös ymmärrettävä, että toimitusjohtaja ei voi aina olla omistajien käytettävissä. Tiettyinä päivinä toimitusjohtajan energia on varattu joukkojen johtamiseen. Operatiivisiin asioihin omistaja ei Martikaisen mukaan saa sekaantua. Johdolla tärkeä rooli sukupolvenvaihdoksessa Emoyhtiö laiva- ja viestintäkaapeliyritys Helkama Bica ja tytäryhtiö pyörätehdas Helkama Veloxin omistaja Jukka Helkama myi vuonna 1999 kolmelle tyttärelleen jokaiselle 20 % osuuden osakkeistaan. Tällä hetkellä toimitusjohtajien rooli tyttärien valmentajina on korostumassa yhä enemmän. Tyttärillä on vuoteen 2005 asti aikaa miettiä, mikä on heidän roolinsa Helkaman omistajina. Suurin ero voimavaroissa on se, että perheyrityksen on luotava omaa pääomaa tuloksen kautta. Perheyrityksen yrityskulttuuri näkee henkilöstön kanssaihmisinä eikä pelkästään voimavarana. Yritys huolehtii myös yksilöstä. Tärkeää Lappsetissa on juuri perheyrityskulttuurin jatkuvuuden turvaaminen. 4 A J A N K O H T A I S T A 5

4 Tämän vuoden perheyrityspäivälliset järjestettiin Ravintola Tervasaaren aitassa. Paikalle oli kokoontunut kuutisenkymmentä nuorta ja vähän vanhempaa perheyrittäjää. Ilta sujui rattoisasti Beaujolais Nouveaun ja jazz-musiikin parissa. Henkilökunnalle 10 % nettotuloksesta Berner Osakeyhtiön toimitusjohtaja George Berner puhui henkilöstöstä perheyrityksen voimavarana. Berner Osakeyhtiön arvot, työ rehellisyys ihminen, ovat pysyneet muuttumattomina yhtiön perustamisesta saakka. Bernerillä lähtökohtana on aina ollut kaikkien työntekijöiden pitäminen tasa-arvoisina yksilöinä asemastaan riippumatta. Näiden arvojen mukaisesti ainoana työntekijöitä erottavana tekijänä on pidetty sitä, että vastuullisemmasta työstä on maksettu enemmän. Yritys on ollut reippaasti aikaansa edellä tulospalkkiojärjestelmän käyttämisessä. Kaikki työntekijät ovat tulospalkkauksen piirissä. Jo Bernerin hallituksen kokouksen pöytäkirjasta vuodelta 1945 löytyy maininta päätöksestä jakaa kaikille työntekijöille palkkojen suhteessa 10 %:a yhtiön nettotuloksesta ennen veroja. Tämä voitto-osuusjärjestelmä koetaan tärkeänä työn motivointitekijänä, joka parantaa tuottavuutta ja edistää työrauhaa sekä kustannustietoutta. Järjestelmän myötä työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja henkilökunta ymmärtää yrityksen voiton merkityksen. Kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille! Teitte taas yhdestä seminaarista onnistuneen tapahtuman Liiton hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Johanna Lohivesi Atoy Oy Sole Molander Raute Oyj, hallituksen jäsen Jukka Paasikivi Oras Oy, johtaja (uusi) Martti Paloheimo Paloheimo Oy, hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo Meconet Oy, hallituksen puheenjohtaja (uusi) Jarmo Pouttu Pouttu Oy, markkinointijohtaja Torkel Tallqvist Oy Hartwall Ab (uusi) Maarit Toivanen-Koivisto Onninen Oy, hallituksen puheenjohtaja Sole Molander, Martti Paloheimo, Johanna Lohivesi, Marjo Raitavuo, Jarmo Pouttu, Torkel Tallqvist, Timo Parmasuo Enston Marjo Raitavuosta Perheyritysten liiton uusi puheenjohtaja Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo Porvoosta. Raitavuo on Perheyritysten liiton järjestyksessään neljäs puheenjohtaja, joka seuraa tehtävässä kolme vuotta toiminutta Klaus Sohlbergia. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Peter Fazer ja hänen jälkeensä vuorineuvos Krister Ahlström. Raitavuolla on pitkäaikainen kokemus liitosta. Ensto Oy on yksi Perheyritysten liiton perustajajäsenistä ja Raitavuo on toiminut mm. liiton hallituksen jäsenenä vuosina Hallituksesta jäivät pois Helkaman Jukka Helkama, Machineryn Janne Timonen ja Gummeruksen Pekka Salojärvi. Pääsihteeri kiitti erovuoroisia kauniilla sanoilla ja Aarikan enkeleillä. Väistyvää puheenjohtajaa Klaus Sohlbergia pääsihteeri muisti lisäksi Turun Tuomiokirkon ovi-aiheisella grafiikka-teoksella. Vuosikokouksessa hyväksyttiin myös uudet jäsenmaksut vuodelle Jäsenmaksukategorioita lisättiin kolmesta kuuteen siten, että maksu on aiempaan tapaan porrastettu suhteessa yrityksen liikevaihtoon. Aja B -kategorioihin kuuluvat saavat nimetä liittoon perinteiseen tapaan kolme yrityksen edustajaa, C ja D -kategorioiden jäsenyritykset neljä edustajaa, E-luokan yritykset viisi ja suurimman liikevaihdon F-kategorian yritykset kuusi henkilöä. Liiton sääntömääräisissä vuosikokouksissa kutakin jäsenyritystä voi kuitenkin jatkossakin edustaa äänivaltaisesti vain kolme henkilöä. Vuosikokouksen pöytäkirja, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2003 löytyvät liitton www-sivujen jäsensivuilta Olen kuitenkin huomannut, että Perheyritysten Uudelta puheenjohtajalta: Elääkö perheyrittäjä tehdäkseen työtä vai tekeekö hän työtä elääkseen? Yleisesti suomalaiseen perinteeseen kuuluu raataa niska limassa ja otsa hiessä. Työhön suhtaudutaan vakavuudella ja se on elämän suola ja sokeri. Työ on siis monelle vakava asia eikä siitä kovinkaan usein kuule puhuttavan joutavia. liiton tilaisuuksissa työstä puhutaan usein ja ilmassa on erityisen positiivista energiaa. Uskon, että aito kiinnostus työhön ja siihen liittyviin asioihin ilmenee keskuudessamme innostuneena puheensorinana ja runsaina kysymyksinä. Tätähän yhteiset tapaamisemme ovat olleetkin ja sitä perinnettä ei ole syytä muuttaa. Avoin ja runsas viestintä on sydäntäni lähellä. Olemme ottamassa nyt askelta kohti järjestäytyneempää Perheyritysten liittoa kuin aikaisemmin. Jotta tämä onnistuisi, se vaatii panostusta avoimeen vuoropuheluun. Toivonkin kaikilta liiton jäseniltä niin hyviä kuin huonojakin palautteita ja olen varma, että perheyrittäjät jos mitkä löytävät yhdessä puhumisen taidon. Ja kun me perheyrittäjät olemme heränneet, me emme nukahda vaan pyrimme kokoamaan ihmisiä yhteen, jotta me voimme puhua ja ajatella yhdessä. Eikö tällainen keskustelu ole kokemuksista ylevintä. Me nykyihmiset janoamme mielekkyyttä ja keinoja, joilla voimme löytää ne yhdessä. Emme välttämättä halua palata heimoelämään, mutta meillä on polttava halu elää arvokkaasti ja mielekkäästi. Kun löydämme keinot tähän, huokaamme hiljaa helpotuksesta. Olemme löytäneet tiemme. Jatkakaamme matkaamme sillä tiellä. Erittäin lämmintä perhejoulua ja yritteliästä uutta vuotta kaikille! Marjo 7

5 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö liiton syyskokouksessa: Perheyrityksissä tahdonvoimaa Perheyritysten liiton syyskokous 22. marraskuuta keräsi runsaat sata henkeä Palaceen kuulemaan valtiovarainministeri Sauli Niinistöä ja linjaamaan liiton toimintaa vuodelle Vuoden vaihteessa väistyvä liiton puheenjohtaja Klaus Sohlberg avasi kokouksen muistellen kuluneita vuosia ja kiittäen hyvästä yhteistyöstä. Sauli Niinistön puheenvuoro vetosi kuulijoihin sekä nokkeluudella että analyyttisyydellä. Niinistö aloitti pohtimalla, mistä perheyrittämisessä oikeastaan on kyse. Hän luonnehti perheyrittämistä asian omaksi ottamiseksi ja elämiseksi jonkin projektin kanssa. Keskeisimpänä teemana hän mainitsi omistamisen ja pohti eroaako perheyrityksen omistaminen esimerkiksi valtion omistamisesta. Hieman sarkastisesti hän totesi mm. valtionyhtiöiden omistamisen puhuttavan kovasti etenkin niitä tahoja, jotka eivät ole aiemmin olleet oikein sinut omistamisen kanssa. Niinistö totesi myös, että perheyrityksissä ei ole Enrontyyppisiä tapauksia, eikä yliampuvia johdon optiojärjestelmiä. Omistaminen on perheyrityksissä hänen näkemyksensä mukaan staattinen asia, joka ei parane sillä, että se saadaan näyttämään paremmalta kuin todellisuudessa on. Perheyritykset tärkeitä kansantalouden ja sisäisen hengen ja voiman kannalta Omistamisen ohella Niinistö korosti jatkuvuutta. Hän puhui onnistumisen riskistä ja siitä, miten tahdonvoiman jatkuminen on äärimmäisen tärkeä asia myös kansantaloudessa. Onko onnistujalla halua jatkaa onnistumista? Riittääkö tahdonvoima vai tyydytäänkö tiettyyn tasoon? Perheyritykset Niinistö näkee tahdonvoiman ylläpitäjinä, sillä perheyrityksillä on myös muita tavoitteita kuin voiton saaminen. Toisena tahdonvoiman ylläpitäjänä perheyrityksissä Niinistö mainitsi pitkän historian. Suomessa Niinistö näki riskin olevan nyt siinä, että ollaan ehkä tyytyneitä tähän tilanteeseen. Ominaispiirteistä valtiovarainministeri siirtyi pohtimaan, mitä politiikan avulla voidaan tehdä perheyritysten ja yleensä taloudellisen toiminnan eteen. Niinistö ei lähtenyt kehumaan puolueensa tai hallituksen ansioita, vaan totesi olevansa pohjimmiltaan sitä mieltä, että politiikan rooli on poissapysyjän rooli. Jarruja ei ole tarpeellista asettaa, vaan olennaista on poissapysymisen taito ja se, että poliittinen kenttä onnistuu viestittämään talouden toimijoille olosuhteiden raamit. Raamituksella Niinistö tarkoitti tulevaisuuden paalutusta suurten linjojen osalta. Keskeisinä asioina hän mainitsi kansantalouden vakauden (julkisen sektorin on toimittava niin, ettei se herätä kysymysmerkkejä) ja Euroopan integraation (vapaus ja varmuus lisääntyneet). Reilun pelin signaali Veropolitiikan suhteen valtiovarainministeri totesi nyt elettävän huonoa aikaa. Ei ole selkeää signaalia, vaan kaksi työryhmätason signaalia. Niinistö esittikin, että reilun pelin (fair play) -henki pitäisi saada nyt heti viestittyä. Työryhmien ehdotuksista Niinistö totesi, että mikään ei tule voimaan siten, ettei sitä voisi suunnitella ajoissa. Spekulaatioita ei hänen mukaansa pidä lähteä toteuttamaan. Sukupolvenvaihdoksesta valtiovarainministeri totesi, että asia ei sinänsä ollut mukana työryhmien työssä, mutta ilmassa on ajatuksia mahdollisista veron lykkäyskäytännöistä. Nyökkäilyä nähtiin salissa myös siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeri arvosteli veroale-termiä. Veroalessa kun on Niinistön mukaan tosiasiassa kyse ottamisen vähentämisestä. Puheen päätteeksi Niinistölle esitettiin kysymyksiä ennen kaikkea yhtiöveron hyvistysjärjestelmään liittyen. Liiton neuvottelukunnan puheenjohtaja Magnus Bargum peräänkuulutti Niinistön itsensäkin mainitsemaa signaalia rauhoittamaan tilannetta. Koko kuulijakunnan oli varmasti helppo yhtyä valtiovarainministerin lopputoteamukseen Ei saisi olla niin, että pyörä keksitään uudelleen joka kymmenes vuosi. Toimintakalenteri 2003 tammikuu Johtajuus & yhteiskunta -ohjelman infotilaisuus, WTC, Helsinki, klo Pääsihteerikirje 1/2003 helmikuu maaliskuu Perheyrityslounas / aluetapaaminen * Viestintäpäivä Kansallinen perheyritystutkijatapaaminen Tampereella Jäsenlehti huhtikuu toukokuu Nuoren polven viikonloppu Naisverkoston tapaaminen Kevätkokous, seminaari ja päivällinen F.B.N. Next Generation Meeting Venetsiassa Pääsihteerikirje 2/2003 kesäkuu Jäsenlehti heinäkuu (kesäloma) elokuu syyskuu Nuoren polven rapuillallinen Perheyrityslounas / aluetapaaminen * F.B.N. 14th Annual World Conference, Lausanne Pääsihteerikirje 3/2003 lokakuu marraskuu joulukuu Perheyrityslounas / aluetapaaminen * Jäsenlehti Syyskokous, seminaari ja päivällinen 8 A J A N K O H T A I S T A Jäsenlehti * aluetapaamisia järjestetään ympäri Suomea useilla eri paikkakunnilla. Lisää liiton aluetoiminnan kehityksestä sivulla 11. Toimintakalenteria päivitetään liiton www-sivujen jäsensivuille.

6 Länsirannikon perheyritystapaaminen Raumalla Perheyritysten liiton ensimmäinen virallinen alueellinen perheyritystapaaminen järjestettiin Raumalla. Tilaisuuden primus motorina toimi liiton tiedotustyöryhmässä pitkään vaikuttanut Länsi-Suomi -konsernin toimitusjohtaja Heikki Marva. Marva on kolmannen polven perheyrittäjä ja nimetty nyt liiton aluevastaavaksi Satakunnan alueelle. Perheyritystapaamiseen kutsuttiin Rauman ja Porin talousalueiden perheyritysten omistajia ja puhujavieraiksi kaksi alueen kansanedustajaa (Kokoomuksen Anne Holmlund ja SDP:n Reijo Kallio) ja yksi kansanedustajaehdokas (Kokoomuksen Vesa Heino). Juhlahovissa järjestettyyn lounastilaisuuteen osallistui vajaat kaksikymmentä perheyritysten edustajaa, joista noin puolet olivat liiton jäsenyrityksistä ja puolet uusia kasvoja. Rauman tilaisuuden järjestelyistä vastannut Heikki Marva pitää tärkeänä, että alueellisen päivän ohjelma on hyvin valmisteltu ja alueellisesti kiinnostava. Perheyrittäjät tulivat innokkaasti mukaan ja palaute on ollut positiivista. Uusia tilaisuuksia kannattaa järjestää ehdottomasti. Erityistä huomiota pitää kiinnittää myös tilaisuuksien ilmapiiriin. Sen tulisi olla sellainen, että ujoinkin perheyrittäjä rohkaistuu puhumaan ja kertomaan omista perheyrittämiseen liittyvistä asioista, toteaa Marva. Kansanedustajat liiton näkemysten kannalla Lounastilaisuuden pääpaino oli ajankohtaisten verokysymysten käsittelyssä. Pääsihteeri Anders Blom esitteli kuulijoille liiton toimintaa ja kehitystä ja alusti sukupolvenvaihdokseen liittyvistä ongelmista ja haasteista. Kansanedustajien puheenvuorot herättivät kiinnostusta ja osin myös tyytyväistä hyminää. Äärimmäisen perheyritysmyönteisiä olivat kaikkien puheenvuorot puolekannasta riippumatta. Alueellista toimintaa tarvitaan Tilaisuuden päätteeksi tahtotila alueellisen toiminnan jatkamiseksi ja edelleen kehittämiseksi oli vahva. Osanottajat totesivat kaikkien tarvitsevan verkostoitumista myös alueellisella tasolla. Omat aluetilaisuudet ovat myös oiva tapa yhteydenpitoon eri sidosryhmien, kuten kaupungin, seutukuntayhteisöjen ja kansanedustajien kanssa. Aluetapaamisen yhteydessä myös liiton tiedotustyöryhmä vieraili Heikki Marvan vieraana Raumalla. Työryhmän ohjelmaan kuului normaalin työryhmäkokouksen lisäksi muun muassa vierailu Oras Oy:ssä ja opastettu kierros Vanhassa Raumassa. Hyvin onnistunut aluetapaaminen ja äärimmäisen mukavasti sujunut tiedotustyöryhmän vierailu ovat hyvä alku liiton uudelle aluetoiminnalle. Kansanedustajat vierailevat perheyrityksissä Osana edunvalvontahanketta liitto järjestetää tapaamisohjelman, jonka tarkoituksena on tutustuttaa kansanedustajat ja joukko kansanedustajaehdokkaita perheyrityksiin. Varsin monet kansanedustajat ja uudet ehdokkaat ovat osoittaneet kiinnostustaan vierailla perheyrityksissä. Tämän vuoden lopulla toteutuu toistakymmentä yritysvierailua ja tammikuullekin on jo sovittuna tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on keskustelu ja henkilökohtainen vuoropuhelu, jotta päättäjät puoluekannasta riippumatta voivat tehdä perheyrityksiä koskevat päätöksensä faktoihin perustuen. Liiton jäsenyritykset eri vaalipiireissä ovat lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen ja saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Toimitusjohtaja Maria Axo paraislaisesta Axo:n leipomosta tapasi Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustaja Marjukka Karttusen (kok) viime viikolla. Hyvä keskusteluyhteys syntyi ja perheyrittäjyyden ominaispiirteet tuli viestitetyksi kansanedustajalle, toteaa Maria Axo tyytyväisenä. Jos ette ole vielä ilmoittautuneet mukaan tapaamisohjelmaan, ja haluaisitte kuulla lisää aiheesta, niin ottakaa yhteyttä Anne-Mari Virolaiseen, puhelin , Alueellinen toiminta käynnistyy - Haluatko aluevastaavaksi? Perheyritysten liitto on aloittelemassa vuoden 2003 alussa alueellista toimintaa, jota varten etsimme aluevastaavia. Tarkoituksena on löytää eri puolelta Suomea kymmenisen aktiivista jäsentä aluevastaaviksi. Heidän tehtävänään on luoda ja organisoida alueellista toimintaa. He toimivat myös yhteydenpitäjinä paikallisten yritysten ja liiton välillä. Tarkoituksena on saada jäsenkunnan näkemykset entistä tehokkaammin liiton käytettäviksi. Tavoitteena paikallisen toiminnan herättäminen Alueellisen toiminnan tavoitteena on edistää paikallisten perheyrittäjien välistä kommunikointia. Tavoitteena on myös parantaa perheyritysten suhteita paikallisiin sidosryhmiin, mm. poliittisiin päättäjiin, elinkeinojärjestöihin sekä mediaan, ja näin saada perheyritysten ääni paremmin kuuluviin myös paikallisesti. Liiton alueellinen toiminta konkretisoituu vuoden aikana järjestettävissä muutamissa tapaamisissa, esim. lounastilaisuuksissa. Liitto tukee alueellista toimintaa, mm. avustamalla tilaisuuksien suunnitteluissa, järjestelyissä ja muissa käytännön asioissa. Jokainen aluevastaava tuo tietysti toimintaan oman persoonallisen leimansa. Mitä aluevastaavilta vaaditaan? Olet etsimämme henkilö, jos olet aidosti kiinnostunut perheyritysten asian edistämisestä ja haluat nostaa perheyritysten paikallista profiilia. Aluevastaavana toimiminen laajentaa kontaktiverkostoasi ja pääset toimimaan perheyritys-asioiden polttopisteessä. Ota yhteyttä Perheyritysten liittoon ja tule rakentamaan alueellisesta verkostosta toimiva osa liiton palveluja! Perheyritysten liitto ry kiittää Länsi-Suomi -konsernia ja sen toimitusjohtaja Heikki Marvaa tilaisuuksien järjestelyistä.

7 Aarikka Oy taikoo iloa puusta Aarikka niin sanana kuin tuotteenakin on monelle käsite. Vuonna 1954 perustetun Aarikka Oy:n toimialaan kuuluvat pääasiassa suomalaisesta puusta valmistetut lahja- ja käyttöesineet, koriste-esineet ja korut. Aarikassa on luova design ja markkinointitaito yhdistetty tuloksekkaasti. Yritys on kasvanut yhden naisen käsityöpajasta yritykseksi, jonka toiminta pohjautuu vahvasti puun jalostamiseen salonkikelpoiseksi. Toiminnastaan Aarikka Oy palkittiin vuonna 1984 yrittäjäpalkinnolla. Yli neljänkymmenen vuoden aikana Aarikasta on kehittynyt merkittävä yritys omalla alallaan, puun taitajana. Omaperäinen tuotesuunnittelu yhdessä korkealaatuisen tuotannon kanssa ovat rakentaneet johdonmukaista yrityskuvaa. Aarikka Oy on viime vuosina laajentanut ja voimistanut toimintaansa franchising-periaatteella toimiviin myymälöihin, joissa tuotteiden myynti perustuu myymälöiden yhtenäiseen ilmeeseen niin pakkausten kuin kalustuksenkin osalta. Aarikka-myymälöitä on 16, joista 10 omia ja loput franchising-periaatteella toimivia. Henkilöstöä on 72. Kaikki alkoi napista Aarikan tarina on yhtä aikaa arkinen ja hämmästyttävä kertomus sattumasta ja luovasta innostuksesta. Elettiin vuotta 1954 ja opiskelija Kaija Aarikka valmisteli lopputyötään Ateneumin tekstiililinjalle. Hänen valmistamaansa villakankaiseen kävelypukuun ei kuitenkaan löytynyt sopivia nappeja sen ajan valikoimista. Niinpä Kaija Aarikka osti puuta, suunnitteli ja teki itse puiset napit. Napit herättivät ihastusta kurssitovereissa ja opettajissa, jotka pyysivät Kaijaa suunnittelemaan heillekin nappeja. Opiskelijatoverinsa kanssa Kaija suunnitteli ja teki kokeita erilaisilla puulajeilla. Mieheltään Erkki Ruokoselta hän sai apua markkinointiin ja pian he perustivat Aarikka-Koru Ky:n ja ensimmäisen oman myymälän, nappikaupan. Napeista ei ollut pitkä matka koruihin. Puu alkoi elää ja saada uusia muotoja Kaija Aarikan ajatusten ja ideoiden myötä. Nappien jälkeen syntyivät jalopuukorut. Melko pian korujen puulaji vaihtui kotimaiseen koivuun. Ensimmäinen oma verstas oli nuoren parin kotona alivuokralaisasunnossa. Esikoisen synnyttyä perhe muutti isompaan asuntoon, jossa yrityksen toiminta jatkui autotallissa. Tuolloin syntyneet Aarikan värilliset puukorut olivat jotakin uutta. Uutta oli myös hopean yhdistäminen puukoruihin. Kaijan keittiökokeilujen tuloksena syntyi koivulle ja männylle värjäystekniikka, jonka tarkoin varjeltu resepti on käytössä Aarikassa edelleen. Kaija Aarikan omaperäinen tuotanto herätti huomiota suomalaisen taideteollisuuden piirissä ja mediassa jo varhaisessa vaiheessa. Tuotteet saivat näyttävää julkisuutta Milanon triennalessa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Yritys laajeni pikkuhiljaa. Vuonna 1959 palkattiin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Mukana ajan hengessä Aarikan valttina on ollut herkkyys reagoida ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisten tarpeisiin. Kuusikymmenluvulla suomalainen kaupunkikulttuuri muuttui rakennemuutoksen ja maaltapaon seurauksena, syntyi uusi kuluttajaryhmä uusine tarpeineen. Maaltamuuttaneiden kotiseudun kaipaus synnytti kynttilänjalkabuumin ja kynttilänjaloista muodostui Aarikan yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä. Muutakin lahjatavaraa alkoi ilmestyä kokoelmiin. Ruotsiin siirtolaisina muuttaneet veivät kotimaan muotoilua mukanaan. Jo kuusikymmenluvulla Aarikka olikin tunnettu Ruotsissa. Ruotsi on edelleenkin Aarikan tärkeimpiä vientimaita Japanin ja Saksan ohella. Lelutuotanto alkoi nuorimman tyttären Meliinan synnyttyä Aarikan puulelut olivat ajan hengen mukaisia ja erityisen suosittuja luvuilla. Aarikka-lelut ovat saaneet vuosien varrella useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja leikkiominaisuuksiensa ja muotoilun vuoksi. Jo klassikon aseman saavuttanut Aarikan symboli, mäntyinen Pässi vuodelta 1973 täyttää 30 vuotta ensi vuonna luvulla tulivat myös joulukoristeet, joiden suosio yllätti. Varsinkin turistit ostavat paljon joulukoristeita kesät talvet. Tällä hetkellä jännätään kumpi voittaa joulutuotteiden suosiossa tänä vuonna, tonttu- vai enkeli-aihe, kertoo Pauliina Aarikka. Kolme sisarusta Sukupolvenvaihdos on Aarikassa toteutettu ja vastuu on siirtynyt pääasiassa toiselle sukupolvelle. Kaija Aarikka toimii edelleen yhtenä viidestä suunnittelijasta ja eläkkeellä oleva Erkki Ruokonen on taustatukena. Toimitusjohtaja Pekka Rissanen on perheen ulkopuolelta. Kolmesta tyttärestä esikoinen Sarianna Partanen vastaa hankintasihteerinä osien toimituksesta ja hankinnasta. Pauliina Aarikka on työskennellyt suunnittelijana Aarikassa vuodesta 1985 alkaen. Perheyrityksen omaleimaisuus ja kiinnostavuus valkeni hänelle ulkomaan opintojen aikana, jolloin työ perheyrityksessä alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Maailmalla Aarikan tuotteet ovat olleet jo vuosikymmeniä mukana luomassa Suomi-kuvaa. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Japani, Pohjoismaat ja USA. Liikevaihto vuonna 2001 oli 5,1 miljoonaa euroa. Yhä tiuhempaan tahtiin alkoi Kaijan piirustuspöydältä ilmestyä suunnitelmia erilaisista käyttö-, koriste- ja lahjaesineistä, joiden materiaali oli useimmiten kotimainen mänty. Kaija Aarikan merkitys suomalaisen puuperinteen henkiinherättäjänä onkin ollut suuri. Sisarusparven nuorin, Meliina Ruokonen, on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja on tehnyt uransa perheyrityksen ulkopuolella, mutta osallistuu perheyritykseen tiiviisti hallituksen puheenjohtajan roolissa. Työkokemus perheyrityksen ulkopuolelta on hänen kokemuksensa mukaan tukenut perheyritystä antamalla uutta näkökulmaa yritykseen. Perheyritykseen on saanut tulla mukaan omista lähtökohdista käsin. Perheyrittäminen on tullut itsestään. Meidät on otettu mukaan pienestä pitäen ja kaikki olemme olleet kesätöissä tehtaalla tai jouluapulaisena liikkeissä. Koskaan ei ole kuitenkaan pakotettu mukaan, sanoo Meliina Ruokonen. u 12 Y R I T Y S E S I T T E L Y 13 PERHEYRITYS

8 Toisen polven haasteet Aarikan arvot; luonnonläheisyys, perinteiden kunnioitus ja kotimaisuus määrittyvät tuotteiden kautta, jotka ovat suomalaisista materiaaleista ja Suomessa tehtyjä. Niiden perimmäisenä tarkoituksena on ilon tuominen ihmisille, kiteyttää Pauliina Aarikka yrityksen arvot. Aarikan tuotteet teetetään mahdollisimman lähellä Helsinkiä alihankkijoilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi yhden miehen verstaita. Nokiantien toimitiloihin Helsingin Vallilaan on keskitetty yrityksen suunnittelu, hallinto, markkinointi, varasto ja tehtaanmyymälä. Toimiva logistiikka on tärkeää pienten pajojen kanssa toimivalle yritykselle, jonka tuotteet valmistetaan vaihe kerrallaan eri alihankkijoilla. Kuluttajan vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja malliston uusiutuminen on suuri haaste nykypäivänä. Kun seitsemänkahdeksankymmenluvulla riitti yksi mallisto vuodessa, odottavat nykypäivän kuluttajat jatkuvasti uutta. Mallistoa uusitaankin usein, jokaisessa mallistossa on aina noin 20 % uutta ja loputkin tuotteista mahdollisesti eri värisenä kuin aikaisemmin. Tuotanto valmistaa myyntiin yli 600 (1000 jos eriväriset korut lasketaan eri tuotteiksi) erilaista tuotemallia vuosittain. Lahjatavaroissa halpatuontitavarat tuovat kilpailuhaastetta, koruissa taas muodin vaihtelut määräävät mitä kulloinkin menee kaupaksi. -Vaikka joskus on ollut kiusaus luopua jommasta kummasta tuoteryhmästä niin olemme huomanneet, että nämä kaksi päätuoteryhmäämme, korut ja lahjatavarat tukevat hyvin toisiaan, sillä niiden menekki kulkee sykleissä. Kun toisella menee huonosti niin toisen myynti vetää, sanoo Pauliina Aarikka. Anja Caspers Novametor Oy Hyvä strategia on enemmän kuin hyvä ajatteleminen Perheyritysten liiton jäsen Anja Caspers Novametor Oy:stä haastatteli professori John L. Wardia kirjasta Strategic Planning for Family Businesses. John, sinä ja Randel S. Carlock kirjoititte vuodelta 1987 olevan kirjasi Keeping the Family Business Healthy täysin uudelleen viime vuonna. Miksi tämä täydellinen siirtyminen strategiaaiheeseen? Randy vakuutti minut siitä, että maailma ja perheyritysten luonne olivat muuttuneet ratkaisevasti. Meillä molemmilla oli uusia ideoita, joita halusimme kehittää ja jotka halusimme tuoda esille. Mitä ymmärrät strategialla? Eikö ole jo tarpeeksi kirjoja olemassa strategiasta ja strateegisesta suunnittelusta? Strategia on yrityksiä (ja niiden omistajia) koskevien hyvien päätösten tekemistä. En usko, että on olemassa toista strategiakirjaa, joka saattaa yhteen strategian ja yrityksen omistajien toiveet ja arvot eikä varmasti perheyrityksille. Miksi kenenkään varsinkaan pienempien yritysten kannattaisi tehdä strategiasuunnitelmia tällaisina aikoina, jolloin tulevaisuus on täysin epävarma? Eikö se olisi ajanhukkaa, tai vaarallistakin, tehdä pitkäaikaisia strategiasuunnitelmia? Varsinkin pienillä yrityksillähän on kyky reagoida nopeasti niiden taloudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Useat ihmiset, jotka kehittävät strategioita, hiljentävät yrityksen vauhtia tai sitovat ne jäykkiin päätöksiin, joista pian tulee vanhentuneita. Varsinkin yrittäjät ja pienten yritysten omistajat uskovat usein näin. Heille se on kuitenkin vain tekosyy - tekosyy olla ottamatta muita yrityksen yleisen strategia-ajattelun prosessiin. Pääoma on harvoin menestyvien perheyritysten rajoite, varsinkaan niiden, joilla on hyvä strategia ja jotka ovat tuottavia. Harvat menestyvät yritykset tarvitsevat enemmän pääomaa, kuin mitä toiminta tuottaa. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa pääoma on rajoite tavallisesti jonkun perheenjäsenen ostaessa osakkeet yritys voi kasvaa hitaammin tai siirtää strategiansa vähemmän pääomaa tarvitsevaan toimintaan. Uskon, että useimmat perheyritykset tekisivät virheen, jos ne listautuisivat. Jos ne ovat pörssissä, niillä ei ole mitään niistä eduista, joita yksityisillä yrityksillä on, mutta useimmat julkisten yritysten haitat. Useimmat perheyritykset tulevat julkisiksi vääristä syistä, ja ne harvoin käyttävät julkisia markkinoita ensimmäisen osakeannin jälkeen. Luonnollisesti tästä on useita poikkeuksiakin. Kirjassanne te annatte perheyrityksille uuden apuvälineen. Voisitko kuvailla sitä tarkemmin? Tämä apuväline, The Parallel Planning Process (Rinnakkkainen suunnitteluprosessi), tarjoaa mahdollisuuden yhdistää strategisessa suunnittelussa perheen omistajaperspektiivin ja yrityksen johtamisperspektiivin. Se myös antaa suuntaviivat perheen suunnitteluun perheenä. Rinnakkainen suunnitteluprosessi on integroitu ja keskinäisesti riippuvainen prosessi, joka heijastaa sitä, mitä edistyneet perheyritysperheet jo tekevät tiedostamattaan. Se auttaa kaikkia perheenjäseniä tuntemaan roolinsa ja tietämään enemmän yrityksestä. Se auttaa yrityksen johtoa ymmärtämään paremmin perheyrityksessä työskentelyn erityispiirteitä. Teillä on monta yksityiskohtaista lomaketta kirjassanne. Eikö ole kovin aikaaviepää täyttää niitä? Kenen tulisi tehdä se tämän päivän johdon vai vaikkapa seuraavan polven? Mitkä taulukot olvat ehdottoman tärkeitä? Mille yrityksille ne kaavakkeet ovat parhaiten sopivia (koko? omistusrakenne?)? Ja, kuinka usein pitäisi tämä suunnitteluprosessi lomakkeiden avulla toistaa? Mitä tapahtuu, jos kaikki perheenjäsenet eivät suostu tähän monimutkaiseen prosessiin, joko siksi, etteivät he pidä sitä tarpeellisena tai hyödyllisenä, tai yksinkertaisesti vain siksi, etteivät he ymmärrä sitä? Rinnakkainen suunnitteluprosessi on esitetty niin, että sitä voidaan käyttää monella tasolla. Niille, jotka ovat vähemmän innostuneita tai jotka muuten lannistuisivat, voivat ottaa esille vain olennaiset ja helpoiten lähestyttävät aiheet. Lopulta jokainen prosessin osa johtaa muihin osiin. Se on perheyritysten luonne, ainutlaatuinen luonne. Voisitko kertoa joistakin käytännön tapauksista, kuinka perheet ovat käyttäneet lomakkeita? Kauanko he tarvitsivat niiden täyttämiseen? Mitkä olivat tulokset? Koska kirja ilmestyi viime vuonna, me olemme kuulleet eri perheiltä ja eri neuvonantajilta, kuinka hyödyllinen prosessi oli heille. Jotkut sovelsivat mallia omaan tapaukseensa yhteisenä viikonloppuna. Toiset taas käyttivät siihen useita suunnittelutapaamisia monen kuukauden aikana. Jotkut tarttuivat vain yhteen osaan esimerkiksi varojen uudelleeninvestointi - analyysiin tai sitten Family Continuity Plan in osiin valaistakseen omaa tilannettaan. Kaikkein antoisinta on, että olemme kuulleet monilta perheiltä prosessin todella saattaneen heidät yhteen perheenä ja parantaneen tuntuvasti kommunikaatiota. Olet pitänyt jo ainakin kaksi strategiaseminaaria Milanossa. Käytitkö kirjan lomakkeita niissä? Olemme käyttäneet lomakeita monissa strategiaseminaareissa eri puolilla maalimaa. Meidän mielestämme ne antavat hyvät raamit kokouksille ja seminaareille. u H A A S T A T T E L U Aarikka Oy on ollut noin vuoden verran jäsenenä Perheyritysten liitossa ja ollut tyytyväinen liiton tarjoamaan seminaari- ja koulutustarjontaan. Parasta antia on ollut muihin perheyrittäjiin tutustuminen, ja se, että olemme huomanneet ettemme ole perheyrittäjinä yksin, toteaa Pauliina Aarikka. Uskon, että strateginen suunnittelu tai strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen, niinkuin me esitämme kirjassamme saa yrityksen tiedostamaan muutokset, luo enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia, ennemmin kuin vähentää niitä ja, mikä on erityisen tärkeää, vahvistaa yrityksen kykyä läpiviedä sen, mitä se haluaa. Pitäisikö niiden kasvaa hitaammin, vai pitäisikö niiden velkaantua paljon? Mitä ajattelet perheyrityksistä pörssissä? Uskomme, että kaiken tyyppiset perheyritykset voivat hyötyä lomakkeista. Ne rakentuvat yrityksen ominaisuuteen perheyrityksenä, ei sen kokoon tai monimutkaisuuteen. Jotkut lomakkeet ovat ehkä erityisen arvokkaita seuraavalle polvelle, koska ne auttavat oppimaan ja ymmärtämään yritystä. Jos aikaa on vähän tai jos lomakkeet ovat epämukavia, liitteenä olevat lomakkeet voidaan tarvittaessa jättää pois. Jakamattomat voitot ja oma pääoma ovat ratkaisevia kasvun ja onnistumisen tekijöitä kaikissa yrityksissä, mutta Lomakkeiden todellinen arvo ei mielestämme ole jokaisen 14 Aarikka 40 -näyttelyn näyttelyopas Lähteet: molemmille tulee luonnollinen raja vastaan, varsinkin kysymyksen tarkka vastaus, vaan ne ajatusmallit, joita ne Taideteollisuusmuseossa perheyrityksissä. Miten ne voisivat ratkaista tämän ongelman? synnyttävät. Hyvä strategia on enemmän kuin hyvä ajattele- 15 minen ja hyvät kysymykset enemmän kuin tosiasiat ja muistilistat. Professori John L. Ward

9 Mitä kokemuksia olet saanut Italiassa? Uskotko, että ne voisivat olla samanlaisia muissa maissa? Voisitko kuvitella erilaisuuksia, jotka perustuvat verolakeihin tai muihin syihin? Strateginen ajattelu muuttuu erilaisissa laki- ja strategiaympäristöissä. Ne myös muuttuvat eri kulttuureissa olevien perheiden suhteen. Kirjan voima on siinä, että se nostaa olennaisia asioita esille ja kysyy avainkysymyksiä jokaisessa ympäristössä ja jokaisessa kulttuurissa. Vastaukset tietenkin muuttuvat, joskus huomattavastikin. Mikä on yrityksen hallituksen (Board of Management) osuus prosessista kuinka sen pitäisi olla koostunut ollakseen tarpeeksi tehokas? Me olemme kirjoittaneet kokonaisen kappaleen hallituksen osuudesta rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa. Voidakseen olla selvästi arvokas lisä prosessissa, sen täytyy sisältää useampia riippumattomia ulkopuolisia johtajia. Ja näiden ulkopuolisten ja riippumattomien johtajien tulee todellakin välittää perheen eduista ja hyvinvoinnista. Jos riippumattomat johtajat eivät pidä perheyrityksistä tai ymmärrä niiden erikoispiirteitä, prosessi kyllä varmasti antaa sen ilmi. Mielestämme prosessi on suuresti auttanut riippumattomia johtajia ymmärtämään paremmin perheyrityksiä ja heidän erityistä rooliaan perheyrityksissä. Kirjassanne on testi siitä onko perhe vai yritys etusijalla. Onko kokemuksesi mukaan perheiden asettama etusija ajan kuluessa pysyvä, vai onko siinä nähtävissä joku yleinen kehitysmalli? Mielestäni perheen tai yrityksen etusija muuttuu ja sen pitäisikin muuttua ajan myötä, mutta useimmin vain sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Esimerkiksi perustajasukupolven yrityksen etusijalle asettava asenne usein muuttuu enemmän perheen etusijalle asettavaksi sisarussukopolvessa. Mutta etusija-orientoitumisessa on perheen kulttuuri voimakkaampi tekijä kuin aika. Esimerkiksi Pohjois-Euroopan ja Lähi-Idän sekä Latinalaisen Amerikan välillä on suuria yleisiä erilaisuuksia. Mikä olisi Sinun strategia-neuvosi suomalaisille perheyrityksille? Lisätietoja ja ilmoittautumiset: AidAF Francesca Brunelli Via Bigli, 15/A - I Milano puh: tai faksi: s-posti: aidaf@aidaf.it HUOM! Mikäli kiinnostut tapahtumasta ja päätät ilmoittautua mukaan, niin kerrothan asiasta myös Jäsenpalveluun ( ), jotta tiedämme millainen delegaatio Suomesta tilaisuuteen on menossa. FBN:n Nuoren Polven verkostoitumistapaaminen Venetsiassa Alustava ohjelma Perjantai Majoittuminen 20:00 Tervetuliaismaljat, San Clemente Palace Hotel 21:30 Siirtyminen veneellä San Marcon aukiolle (jatko-ohjelma vielä avoinna) Lauantai :00 Young Generation and the Next Challenges, San Clemente Palace Avaus: Alberto Falck, puheenvuorot: John L. Ward, Alfredo Ambrosetti 13:00 Lounas 15:00 18:30 Kiertoajelu Family Business Networkin Italian organisaatio AIdAF (Associazione Italiana delle Aziende Familiari) ja espanjalainen chapter kutsuvat nuoren polven perheyrittäjiä verkostoitumistapaamisen Venetsiaan Tapaamisen tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella eurooppalaisia nuoren polven perheyrittäjiä koskevista yhteisistä asioista ja verkostoitua Venetsian unohtumattomissa maisemissa. AidAF:n puheenjohtajan Alberto Falckin perhe kutsuu lisäksi osallistujat illallalliselle ja tanssiaisiin, jotka pidetään lauantaina upeassa Palazzo Giustiani Recanatissa. Tapaaminen ja pävälliset ovat osallistujille maksuttomia lukuunottamatta majoittumiskuluja ja matkoja. 21:00 Päivälliset ja tanssiaiset, Palazzo Giustiani Recanati Neuvoni perustuu kovin suppeaan kokemukseen ja käsitykseen Suomesta. Jos Suomi on jokseenkin samanlainen kuin muut Pohjois-Euroopan maat, joita tunnen paremmin, suosittelisin enemmän kiinnostusta jakaa perheyrityksen innostus ja mahdollisuudet seuraavan sukupolven kanssa ja vähemmän toiveita pörssilistaantumisesta. Tiesitkö että: F.B.N. on perustanut kansainvälisen Next Generation Working Groupin 16 kehittämään verkoston Nuoren polven toimintaa ja etsimään uusia muotoja maailmanlaajuiselle toiminnalle. Lisää asiasta jatkossa PERHEYRITYS Perheyritysten liiton Nuoren polven työryhmä kaipaa kipeästi uutta verta. Mikäli täytät seuraajasukupolven laveat tunnusmerkit, eli olet kiinnostunut tapaamaan muita nuoren polven edustajia, verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia, niin liity joukkoon iloiseen ottamalla yhteyttä Jäsenpalveluun (09) tai jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

10 Nimi: Jean Karavokyros Titteli: Toimitusjohtaja Syntynyt: 1973 Perhesuhteet: Avoliitossa Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti 3. sukupolvi U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Oy Halva Ab Perustettu: 1931 Toimipaikka: Helsinki Toimiala: Makeisten valmistus ja maahantuonti Liikevaihto: 11 milj. euroa Henkilöstö: 90 Päämyyntialueet: Pohjoismaat, Jean Karavokyroksen makea ja vaativa haaste Oy Halva Ab on keskisuuri suomalainen perheyritys. Yrityksen perusti Suomeen muuttanut kreikkalainen Jean Karavokyros vuonna Jean tuli 20-luvulla veljensä kanssa etsimään töitä Suomesta, koska täällä heillä oli ennestään tuttuja. Yrityksen ensimmäinen sijaintipaikka oli Meritullinkatu Kruunuhaassa, Helsingissä. Yritys muutti Helsingin vanhimpaan kivitaloon, Sederholmin taloon Aleksanterinkadulle 40-luvun alussa. Sieltä yhtiö muutti nykyiseen sijaintipaikkaansa Pitäjänmäelle 50-luvun alkupuolella. Jean on tuttu näky tehtaalla. Tässä hän on isänsä kanssa salmiakkilaatikoiden keskellä. Salmiakki onkin hänen lempikarkkinsa. Lakimiehestä toimitusjohtajaksi Yrityksen toimitusjohtajana on tämän vuoden helmikuusta lähtien toiminut 29-vuotias Jean Karavokyros, joka seuraa toimitusjohtajana isäänsä Fokionia ja isoisän veljeä Jeania. Halva yrityksenä on hänelle tullut tutuksi jo lapsuusvuosista lähtien. Isä toi kotiin karkkeja maisteltaviksi ja uutuuksia kommentoitaviksi. Halva on aina kuulunut elämääni. Olen ollut monet koulu- ja opiskeluaikojen kesät Halvalla töissä. Olen kokeillut pakkaamista ja tuotantoa, toiminut varastomiehenä ja konttorihommissa. Tunnen talon läpikotaisin. Sukulaisista vain serkku on Halvalla töissä. Jeanin pikkuveljeä kiinnostaa media-ala, joten hän ei todennäköisesti tule osallistumaan perheyrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Sukupolvenvaihdos Halvassa on vielä omistuksen suhteen kesken. Omistuksessa ei vielä ole tapahtunut sukupolvenvaihdosta ja päätösvalta on Jeanin isällä. Suunnitelmia on laadittu tänä vuonna, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole tehty. Juristin koulutuksen hankkinut Jean toimi Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n lakimiehenä neljä vuotta ennen siirtymistään töihin perheyritykseen. Halusin tehdä koulutustani vastaavia töitä eli toimia juristina. Aikani asianajotoimistossa oli antoisaa. Näistä vuosista takkiin tarttui analyyttisyyttä, kokonaisuuden hallintaa ja kykyä erottaa olennaiset asiat. Yritysmaailma strategioineen tuli tutuksi ja antoi paljon eväitä nykyiseen toimeeni. Näytön paikka Jean on nyt ollut Halvalla töissä kolme vuotta. Hän kypsytteli rauhassa päätöstään siirtyä perheyritykseen töihin. Nuorena minua kiinnosti, miten makeisbusiness toimii, mutta minulle ei ole alusta asti ollut selvää, että tulen jatkamaan perheyritystämme. Sain miettiä tilannetta rauhassa ja pikku hiljaa kypsyi päätös siirtyä Halvaan töihin. Perheen puolelta ei ole tullut mitään paineita jatkamisen suhteen. Pikemminkin päinvastoin minua rohkaistiin menemään muualle ja näkemään muitakin maailmoja. Itsellenikin olisi ollut mahdoton ajatus tulla tänne suoraan. Jean päätöstä vauhditti isän eläkeiän lähestyminen. Kaikille oli myös selvää, että sukupolvenvaihdos ei voi tapahtua yhdessä päivässä. Minulle oli kuitenkin tärkeää, että Halva säilyy perheyrityksenä ja siksi otin haasteen vastaan. Enkä ole katunut päätöstäni kertaakaan. Jeanin tullessa toimitusjohtajaksi hänen isänsä Fokion siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Suunnitelmissa oli, että isä olisi tukenut Jeania yrityksen johdossa vielä vähän aikaa, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu. Isäni on valitettavasti sairastunut ja yhteinen aikamme jäi pariin vuoteen. On tullut hetkiä, jolloin olen kaivannut isääni tukijaksi. Toimitusjohtajuuden hyvistä ja huonoista puolista Jean toteaa: Asianajotoimistossa työskentely oli pitkälti tiimityötä. Toimitusjohtajuus sitä vastoin on välillä yksinäistä, mutta toisaalta on mahdollisuus kehittää ja päättää itse asioista. Olen mielestäni pärjännyt ainakin tähän asti hyvin. Tukea tehtäväänsä Jean on saanut myös henkilöstöltään, joka on ottanut hänet hyvin vastaan ja luottaa häneen. Henkilöstö on hyväksynyt minut hyvin ja olen päässyt hyvin sisälle yrityksen toimintaan. Pitkien työsuhteiden vuoksi monet tuntevat minut jo pikkupojasta asti. Halvan tärkeimmät arvot ovat henkilöstön hyvinvointi, tuotteiden laatu ja asiakkaiden toiveiden täyttäminen. Nämä arvot olen vahvasti sisäistänyt isältäni. Halvassa ei ole edes vaikeina aikoina koskaan irtisanottu ketään taloudellisin perustein. Kerralla oikein! Ihmisenä Jean kuvailee olevansa positiivinen, avoin, oikeudenmukainen ja tarvittaessa vaativakin. Hänen mottonsa kuuluu: Kerralla oikein! Tällä elämänasenteella Halvan tulevaisuus perheyrityksenä on varmasti turvattu. Työn vastapainoksi Jean latautuu ja rentoutuu urheilun parissa. Hänen lajeihinsa kuuluvat mm. laskettelu, squash ja sulkapallo. Musiikin kuuntelu on myös tärkeä osa hänen vapaa-aikaansa. Liiton antina sosiaalinen verkosto Perheyritysten liiton jäsenenä Halva on ollut jo muutamia vuosia. Jean on aktiivisesti osallistunut liiton tapahtumiin. Aluksi hän ei tuntenut ketään liitosta, mutta omalla aloitteellisuudellaan hän on löytänyt uusia tuttavuuksia. Sosiaalinen kanssakäyminen on minulle ollut tärkeintä toiminnassa. Olen tavannut liiton erilaisissa tilaisuuksissa samanhenkisiä ja samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja päässyt keskustelemaan asioista, joista ei muiden kanssa voi keskustella. Yrityksen ensimmäinen tuote oli maailman ensimmäiseksi Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka makeiseksi kutsuttu, perinteinen kreikkalainen makeinen - halva. Halvan tuotannon lisäksi yritys harjoitti myös marjatuotteiden tukkukauppaa. Yritys laajensi 50-luvulta alkaen 18 tuotevalikoimaansa irtomakeisiin, pussimakeisiin, lakritsiin Nuoren polven toiminta on Jeanin mielestä tärkeää saada ja marmeladiin. Ala oli tuolloin hyvin käsityövaltaista. viriämään, koska nuoressa polvessahan on perheyritysten 19 Tänään halva on enää marginaalituote ja tuotanto on tulevaisuus. Myös edunvalvonnan pitää aina kuulua liiton pitkälle koneistettu. tehtäviin, jotta perheyritysten omistajien ääni tulee kuulluksi.

11 Johtajuus ja yhteiskunta -valmennusohjelma II käynnistyy maaliskuussa 2003 Perheyritysten liitto järjesti vuonna 2001 seuraajasukupolvelle tarkoitetun valmennusohjelman, jonka tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat mm. yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, elinkeinoelämän edunvalvontaan, puolueisiin ja julkisuuden hallintaan. Hyvien kokemusten ja palautteiden rohkaisemana käynnistämme vuoden 2003 maaliskuussa uusille osallistujille samanlaisen ohjelman Johtajuus ja yhteiskunta II. Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Ohjelma on tarkoitettu seuraajasukupolven edustajille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista ilmiöistä ja vaikuttamisesta, itsensä kehittämisestä perheyrityksen johtotehtäviin ja/tai omistajuuteen. Ennen muuta ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden perheyritysten seuraajasukupolveen. Mitä ohjelma antaa? 20 kokonaisvaltaisen kuvan yhteiskunnallisesta päätöksenteosta herättäviä näkökulmia ja ideoita jokapäiväiseen perheyritystoimintaan tuoreita ajatuksia johtajuudesta ja omistamisesta laajan henkilökohtaisen kontaktiverkoston sekä liiton jäseniin että ulkoisiin sidosryhmiin uusia ja arvokkaita perheyrityskokemuksia Mitä tämä kaikki maksaa? Osallistumismaksu on euroa (sis. alv 22 %). Hinta sisältää valmennuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut. Tämän lisäksi osallistujien maksettavaksi tulee ulkomaanjakson kustannukset (matkat, majoitus, osa ruokailusta). K O U L U T U S Miten pääsen osallistumaan? Mistä ohjelma koostuu? Ohjelmassa on seitsemän modulia: Tutustuminen ryhmän jäseniin sekä liiton edunvalvontaan Millaista on perheyritysten edunvalvonta? 1/2 pv Elinkeinoelämän järjestöt edunvalvojina 1/2 pv Miten elinkeinoelämän järjestöt toimivat? Johtajuus perheyrityksessä Millaisia ovat perheyrityksen omistamisen ja johtamisen erityispiirteet? Miten kehitän itseäni perheyrityksen omistajana sekä johtajana? x Perheyritysten toimintaympäristönä Suomi ja EU Miten valtioneuvosto ja EU-päätöksenteko toimivat? Miten perheyritykset huomioidaan unionissa? Tutustuminen valtioneuvostoon. y Puolueet ja perheyritykset Miten eduskunta toimii? Mitä puolueet ajattelevat perheyrityksistä? Tutustuminen eduskuntaan. z Julkisuus ja sen hallinta Miten media toimii? Miten voin hallita perheyritykseni julkisuuskuvaa? Tutustuminen MTV:n uutisstudioon. 1 pv 1 pv 1/2 pv 1 pv { Family and Family Business, Barcelona 2 pv Mikä on perheen merkitys perheyrityksessä? Tutustuminen Barcelonassa toimivaan IESEen ja Instituto Empresa Familiar Barcelonaan. Ohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantuntijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmäharjoitukset, perheyritysvierailut ja -caset. Ohjelmaan otetaan enintään 20 osallistujaa. Ilmoittaudu Perheyritysten liittoon viimeistään mennessä puhelin (09) tai krista.elo-parssinen@eurofacts.fi. Lisätietoja: Krista Elo-Pärssinen, puhelin (09) , krista.elo-parssinen@eurofacts.fi Osallistujien kommentteja vuonna 2001 toteutusta Johtajuus & yhteiskunta -valmennusohjelma I:stä Kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus. Paljon asioita, joita ei tulisi muuten pahemmin pohdiskeltua. Erittäin hyvä ryhmä, jäi hauskoja muistoja ja hyvät kontaktit jatkoa ajatellen. Koulutus avasi nopein silmäyksin vaikuuttamisen kanavat Suomessa ja raotti ovea myös EU-päätöksentekoon. Koulutus oli riittävän tiivis, mutta ulkomaan paketit olisivat voineet olla vieläkin monipuolisempia. Koluutusohjelma loi luontevan ympäristön tutustua nuoren polven tekijöihin ja on hienoa nähdä, että porukasta on noussut henkilöitä Perheyritysten liiton keulapaikoille! Ohjelma oli mielenkiintoinen. Sisällöllisesti suurin anti oli edunvalvonnan prosesseihin ja EU:n päätöksentekoon tutustuminen. Positiivisinta kaiken kaikkiaan oli tutustuminen muihin osallistujiin ja eri organisaatioita edustaviin esiintyjiin. Merkillepantavaa koulutuksessa oli eri tahojen positiivinen suhtautuminen perheyrityksiin, erityisesti jäi mieleen perheyrittäjien lämmin vastaanotto Barcelonassa. Sain mahdollisuuden tavata muita suomalaisia nuoren polven perheyrittäjiä ja todella tutustua heihin. Me yhdessä muodostamme seuraavan sukupolven vaikuttajajoukon rungon. Loimme paljon myös muita uusia kontakteja; tutkijoita, virkamiehiä, politikkoja, ministereitä, EU-parlamentaarikkoja. Naisverkosto tutki perheyrittäjän rooleja Perheyritysten liiton naisverkosto kokoontui hotelli Vuorannassa Helsingissä. Verkoston järjestyksessä toisen kokoontumisen teemana oli Johtajana, omistajana ja perheenjäsenenä perheyrityksessä. Tällä kertaa työstettiin tutun kolmikentän, johtajan, perheenjäsenen ja omistajan rooleja ja omaa suhdetta näihin rooleihin. Toiminnallisten harjoitusten avulla tarkasteltiin oman roolikentän tämänhetkistä kuvaa ja hahmotettiin sitä, mihin suuntaan toivoo niiden kehittyvän jatkossa. Keskustelussa teemoiksi nousivat esimerkiksi johtajuuteen kasvaminen ja siitä luopuminen sekä suhde omistajuuteen. Pohdittiin myös sitä, mikä on perhe ja lopuksi vilkaistiin omistajaperhettä systeeminä ja tutkittiin erilaisia rooleja perheen sisällä. Tapaamiseen osallistui 16 naista liiton jäsenyrityksistä. Kaikille yhteisten teemojen käsittely toiminnallisten menetelmien kautta synnytti välillä mietteliään hiljaisuuden ja välillä riehakasta naurua. Tuttuus ja uuden oivallus saivat tilaa. Tapaamisen vetäjänä toimi vuorovaikutuskonsultti Anna-Mari Laulumaa Odecosta. Naisverkostotapaamisia jatketaan ensi vuonna uusilla teemoilla. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja jäsenpalvelusta puhelin (09) , jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi 21 Tervetuloa infotilaisuuteen WTC:n Marskin Saliin Helsinkiin klo Ilmoittautumiset mennessä krista.elo-parssinen@eurofacts.fi. PERHEYRITYS

12 Nina Karlsson Jyväskylän yliopisto Perheyritysbarometri 2002: Perheyritykset huolestuneita yhteiskunnallisista olosuhteista perheyrittämiseen T U T K I M U S Perheyritysten liiton teettämä Perheyritysbarometri toteutettiin tänä syksynä kolmannen kerran yhteistyössä Jyväskylän yliopiston taloustieteen tiedekunnan kanssa. Barometrikysymykset esitettiin liiton jäsenille, joista 91 vastasi kysymyksiin 5. marraskuuta mennessä. Perheyritykset suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa melko luottavaisesti Perheyritysten oma suhdannekuva on positiivisempi nyt kuin viime vuonna ja perheyritykset suhtautuvat edelleen omaan tulevaisuuteensa melko luottavaisesti. Suuri osa ennakoi myös oman yrityksensä liikevaihdon kasvavan parin seuraavan vuoden aikana. Samoin yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan, johon sisältyy myös vientitoiminta, ennakoidaan kasvavan, vaikka hienoista heikentymistä positiivisuudessa on havaittavissa viime vuoteen verrattuna. Suomessa on nyt yleisesti ottaen vallinnut vientivetoinen laskusuhdanne, jonka syvyydestä tai kestosta on vaikea sanoa mitään varmaa. Jos vientitaantuma syvenee tai pitkittyy selvästi tulevan talven yli, voivat sen vaikutukset siirtyä laajemmalle alueelle. Tätä riskiä lisäävät jonkin verran esimerkiksi terroristi-iskut Yhdysvalloissa, jonka talouden tilanne vaikuttaa myös Suomeen. Kansainvälisen liiketoiminnan muutosta koskeva odotukset olivat perheyritysten keskuudessa kuitenkin positiivisia tänä vuonna. Kansainvälistymisodotukset ovat olleet kaikkina kolmena peräkkäisenä vuonna erittäin samankaltaiset, tilanteen arvioi pysyvän ennallaan hiukan suurempi joukko vastaajia kuin viime vuonna. Viime vuonna suuri enemmistö uskoi taloudellisen tilanteen joko heikkenevän tai enintään pysyvän ennallaan, ja vain kymmenen vastaajaa (hieman yli 10 %) ennakoi yleisen taloudellisen tilanteen paranevan. Taloudellisen tilanteen tulevaisuus näyttää vastaajista jo positiivisemmalta. Kuitenkin, noin puolet vastaajista uskoo tilanteen pysyvän ennallaan. Mutta vaikka vastaajat odottivat edellisvuosiin verrattuna suhdanteiden nyt paranevan, positiivisuus ei kuitenkaan noussut omaa liikevaihtoa arvioitaessa. Odotukset sekä suhdanteiden että yrityksen liikevaihdon osalta ovat kuitenkin saman suuntaiset. Perheyritykset edelleen turvallisia työnantajia Henkilökunnan määrän odotetaan pysyvän likimain ennallaan, joten perheyritykset ovat edelleen ns. turvallisia yrityksiä olla töissä. Uusia työntekijöitä ei todennäköisesti tulla palkkaamaan edellisten vuosien lailla; henkilöstön määrän kasvua odottaa vain neljännes vastaajista, kun määrä on edellisinä vuosina ollut n. 40 %. Investoinnit jatkuvat melkein edellisten vuosien tasolla. Suhteessa henkilökunnan määrään on tapahtunut hiukan muutosta, investoinnit eivät enää kulje linjassa henkilökunnan määrää tarkasteltaessa, kuten edellisinä vuosina. Henkilökunnan määrä pysyy todennäköisimmin samana, vaikka investointeja tehdäänkin. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna muut palvelut ja kauppa, investoivat muita aloja todennäköisemmin seuraavien vuosien aikana. Yrityksiä kokoluokittain tarkasteltaessa alle 20 milj. euron liikevaihdon ja yli 121 milj. euron liikevaihdon omaavat yritykset investoivat keskiluokkia todennäköisemmin. Omavaraisuuden odotetaan vielä kasvavan. Vastaajista pienempien yritysten edustajat (liikevaihto alle 20 milj. euroa) olivat muita pessimistisempiä, kun taas kokoluokassa milj. euroa odotukset olivat muita positiivisempia. Suurimmalla osalla ei muodollista valmennusta seuraajasukupolvelle Kolmanneksella vastaajista on valmennusohjelma nuorelle polvelle tai kehitteillä sellainen. Suurimalla osalla vastaajista ei kuitenkaan ole valmennusta jatkajilleen. Seuraavat vuodet ovat edelleen vakaita omistusrakenteita tarkasteltaessa edellisvuosien tapaan. Jopa 95 % vastaajista uskoo perheen ja/tai suvun omistusosuuden pysyvän ennallaan. Kuten Sukupolvenvaihdoksia odottaa lähes kolmannes vastaajista, kuten edellisinäkin vuosina. Omistajan vaihdoksia on siis todennäköisesti odotettavissa hiukan enemmän kuin toimitusjohtajan vaihdoksia. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna sukupolvenvaihdos yrityksen johtoa ajatellen tulee todennäköisemmin tapahtumaan teollisuuden perheyrityksessä, kuin muilla aloilla. Viime vuonna runsaalla kolmanneksella kaikista vastaajista oli perhe- tai sukuneuvosto. Nyt määrä on tipahtanut alle neljännekseen vastaajista ja edelliseen vuoteen verrattuna Family Charterin kaltaisia säädöstöjä on entistä vähemmän. Vain noin joka seitsemännellä vastaajista on esitetyn kaltainen säädöstö. Edelleen noin kaksi kolmesta, kyselyyn vastanneesta liiton jäsenyrityksestä on valinnut toimitusjohtajakseen perhettä tai sukua edustavan henkilön. Hallituksen puheenjohtajana on vielä todennäköisemmin perheen/suvun jäsen kuin toimitusjohtajana. Viidenneksellä vastaajista on ulkopuolinen ammattijohtaja hallituksen puheenjohtajana. Perheyritykset vastustavat yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista Osinkojen jakoa tarkasteltaessa yrityksen jakamien osinkojen määrä todennäköisesti kasvaa hiukan seuraavina vuosina. Osinkoja jaettiin 3 % %, keskiarvo oli 35 % ja mediaani 30 %, joten todennäköisimmin yritys jakaa kolmanneksen tuloksestaan osinkoina. Suurin osa (noin 9/10) vastaajista on ehdottomasti sitä mieltä, ettei avoir fiscal -järjestelmästä pidä luopua. Sen sijaan melkein kaikki vastaajat (95 %) olivat sitä mieltä, että varallisuusverosta tulisi luopua. Suurin osa vastaajista puoltaa perintö- ja lahjaverotuksen arvostusperusteen keventämistä. Yhteiskunnallisia olosuhteita perheyrittäjyyteen tarkasteltaessa edellisten vuosien positiivisuus on tänä vuonna kääntynyt hiukan laskuun. Saldoluku kuitenkin osoittaa, että myönteinen kuva lähitulevaisuudesta vallitsee ko. asian suhteen. Melkein 10 % prosenttia katsoo yhteiskunnallisten olosuhteiden jopa muuttuvan kielteisemmiksi. Yhteiskunnallisten olosuhteiden muutokset yrittäjyyttä tarkasteltaessa ovat muuttuneet myös hiukan, edellisen kysymyksen tavoin. Saldoluku on myös edelleen eli useammat näkevät muutossuunnan yhä positiivisena. Valtaosa vastaajista (80 %) kokee, että liiton tulisi tulevaisuudessa keskittyä erityisesti edunvalvontaan. Perheyritysten liiton perheyritysbarometri tehtiin vuonna 2002 jo kolmannen kerran yhteistyössä Jyväskylän yliopiston taloustieteen tiedekunnan kanssa. Barometrin lähtötiedot kerättiin Perheyritysten liitto ry:n jäseniltä. Vastauksia saatiin mennessä 91 kpl (vuonna 2000 vastasi 81 ja vuonna liiton jäsentä) eli 61 % liiton jäsenyrityksistä vastasi kyselyyn. Ennakoinnit tehtiin siten, että kahta seuraavaa lähivuotta verrattiin tähän vuoteen. Suomessa on yrityksiä Näistä osakeyhtiöitä on , joista perheyrityksiä on Tämän perusteella voi sanoa, että 90,1 % kaikista osakeyhtiöistä Suomessa on perheyrityksiä. Perheyritysbarometri on luettavissa kokonaisuudessaan 22 liiton www-sivuilla osoitteessa Tämän vuoden perheyritysbarometriin perheen omistusosuus, myös yhdessäolokin tulee pysymään vastanneista 53 % kuului kokoluokkaan samana seuraavina vuosina. Todennäköisesti myös kasvamaan hiukan. 23 Nina Karlsson Vastanneet yritykset toimialaluokittain, syksy 2002 liikevaihto alle 20 milj. euroa. Henkilökunnan määrää tarkasteltaessa 54 % vastaajista kuului kokoluokkaan alle 250.

13 Verotyöryhmien esitykset käynnistivät verokeskustelun Arvelan työryhmän ehdotukset puhuttavat Valtiovarainministeriön ylijohtaja Lasse Arvelan verotyöryhmä julkisti 8. marraskuuta mietintönsä tulo- ja varallisuusverotuksen sekä erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämisestä. Mietinnössä ehdotetaan yhteisöverokantaa alennettavaksi 29 prosentista 25 prosenttiin. Samoin luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verokanta alennettaisiin 25 prosenttiin. Lisäksi työryhmä ehdottaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista. Osinkotulojen jakamisesta ansio- ja pääomatulona verotettavaan osaan luovuttaisiin ja osinkotuloa verotettaisiin aina pääomatuloverokannan mukaan. Osana pääomaverotuksen rakenneuudistusta varallisuusverotuksesta luovuttaisiin. Mietintö on luettavissa kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla ja sitä voi tilata ministeriöstä puhelin (09) Perheyritysten liitto kommentoi työryhmän esitystä Perheyritysten liitto julkisti 8. marraskuuta kommentin esityksistä otsikolla Veroehdotukset suosivat sijoittajaa vastuullisen omistajuuden kustannuksella. Julkaisemme seuraavassa liiton kyseisen kannanoton. Veroehdotukset suosivat sijoittajaa vastuullisen omistajuuden kustannuksella Perheyritysten liiton mielestä työryhmän ehdotukset ovat merkittävä pohja jatkossa käytävälle verokeskustelulle. On erittäin huolestuttavaa, jos poliittiset puolueet omaksuvat työryhmän linjan sellaisenaan. Se suosii sijoittajia vastuullisen omistajuuden kustannuksella. Perheyritykset kantavat päävastuun Suomen työllisyydestä. Perheyritysten aseman heikentäminen on lähivuosina suurin uhka työllisyyden heikentymiselle, mihin työryhmän esitykset antavat lisää energiaa. Osinkotulojen kahdenkertaiseen verotukseen siirtyminen merkitsisi alennetuista verokannoista huolimatta olennaista jaetun voiton verotuksen kiristymistä. Pääomatulona verotettavan osingon kokonaisverotaso nousisi 29 prosentista lähes 44 prosenttiin. Työryhmä ei ole perehtynyt riittävästi erityisesti perheyritysten toimintaedellytyksiin, sillä osingonjaon verotuksella on perheyrityksissä keskeinen merkitys. Osinkojen verotuksen kansantaloudelliset, valtiontaloudelliset ja yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät vaikutukset tulisi selvittää ennen kuin ryhdytään näin ankaran linjan toteuttamiseen. Koska työryhmä pitää esitystään kokonaisuutena, siihen on nyt perehdyttävä huolellisemmin ja rauhassa. Perheyritysten liiton mielestä ansiotulojen verotuksen keventäminen on välttämätöntä. Varallisuusverotuksen poistaminen on perusteltua sekä seikka, että perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvä yritysten sukupolvenvaihdosten huojennussäännösten tulisi perustua erillisiin, nykyistä lievempiin arvostamissääntöihin. Ennakoitu ehdotus tuloverotuksen kehittämistyöryhmältä Tuloverotuksen kehittämistyöryhmä julkaisi marraskuun alussa ehdotuksensa siitä, miten yritys- ja pääomaverotusta tulee kehittää lähivuosina. Työryhmän tavoitteena oli arvioida verotuksen kehittämistarpeita hyvän verojärjestelmän tavoitteiden, voimistuvan kansainvälisen verokilpailun ja eurooppaoikeuden näkökulmasta. Jo etukäteen tiedettiin, että merkittävin rakenteellinen kysymys, johon työryhmä ottaa kantaa, on yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Työryhmä esitti yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista perustellen tätä sillä, että nykyinen järjestelmä ei sovellu nykyiseen kansainvälistyneen talouden olosuhteisiin ja että lähes kaikki järjestelmää soveltavat EU-maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin siitä luopumiseksi. Lisäksi tavoitteena oli korjata nykyjärjestelmän rakenteellista ongelmaa; osinko- ja palkkatulon hyvin erilaista verokohtelua. Työryhmän ehdotus rakentuu kahdenkertaisen verotuksen osinkoverotusmalliin, jossa yhtiötä verotettaisiin voitosta ja osakasta erikseen osingosta. Muutosta ei kuitenkaan tulisi toteuttaa sellaisena erillistoimenpiteenä, johon ei liittyisi verokantojen alentaminen. Verokantoja työryhmä ehdottaa alennettavaksi niin, että sekä yhteisöverokanta että pääomatulojen verokanta alennettaisiin 25 prosenttiin. Nykyistä ja ehdotuksen mukaista osinkojen verotuksen eroa kuvaa seuraava esimerkki: Esimerkki kuvaa sitä voimassa olevan lain mukaista tilannetta, että osinko verotetaan saajan pääomatulona. Jos osinko verotetaan ansiotulona, verot yhteensä voivat olla maksimissaan noin 57 prosenttia nykyisin, mutta ehdotuksessa erottelua pääoma- ja ansiotulon välillä ei ole, jolloin osinko verojen jälkeen olisi aina samansuuruinen. Samalla luovuttaisiin nettovarallisuuden laskemisesta osakeyhtiöissä. Yhteisöverokannan alenemisen lisäksi perheyritysten verotusta lieventävä seikka olisi varallisuusveron poistaminen. Toisaalta varallisuusvero ehdotetaan fiskaalisesti korvattavaksi kiinteistöveron korottamisella. Ehdotus kiristäisi selvästi perheyritysten omistajien verotusta. Sillä, että ansiotulona verotettavien osinkojen veroprosentti laskee, ei juurikaan ole merkitystä. Perheyrityksille tärkeisiin, sukupolvenvaihdoksia koskeviin verotussäännöksiin työryhmä ei ottanut kantaa. Varallisuusveron poistamiseen liittyen työryhmä totesi, että perintöja lahjaverolaissa sukupolvenvaihdosten huojennussäännöstö tulisi toteuttaa erillisillä arvostamissäännöksillä. Selvää on, että mikäli tuloverotus työryhmän ehdottamalla tavalla muuttuisi, sukupolvenvaihdosta koskevat huojennussäännöt olisi muokattava uusiksi. Perheyritysten näkökulmasta osinkotulojen kahdenkertainen verotus asettaisi omaan yritykseen sijoittamisen huonompaan asemaan kuin muut sijoituskohteet. Ei ole perusteltua, että alhaisen riskiluokan sijoitukset esim. talletuksiin, obligaatioihin ja asunto-osakkeisiin tuottaisivat yksinkertaisesti verotettua pääomatuloa, mutta osingot korkean riskiluokan sijoituksista perheyritysten osakkeisiin tulisivat verotetuiksi kahdenkertaisesti. Olisi suuri vahinko, jos koko paketti kaatuisi osinkoverotukseen. Viisaat päät on lyötävä yhteen ja mietittävä uusi malli, joka olisi oikeudenmukainen myös osinkoverotuksessa. Tällainen kyllä löytyy, jos siihen on riittävästi halua. 24 T I E T O A V E R O T U K S E S T A 25 Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila TS Taloudessa Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana.

14 Taru Hautala Yrityskummit ry julkaisee vetäjä vaihtuu -opaskirjasen sukupolvenvaihdoksesta Yrityskummit ry Yrityskummit ry aloitti yhdistyksen jatkaakseen 1995 alkanutta Yrityskummi-projektin toimintaa, joka lähti liikkeelle Asikkalan kunnasta konsuli Aulis Tinnilän ideasta. Yrityskummien jäseninä on lähes 400 yrityskummia, 186 kuntaa tai kaupunkia, Kuntaliitto, Nestor-Partners Oy ja neljä paikallista yrittäjäjärjestöä. Yrityskummit ry:n toiminnanjohtajana on Hannu Ala-Sippola. Yrityskummien profiili Suurin osa vapaaehtoisista yrityskummeista (business mentors) on kokeneita eläkkeellä olevia aktiivisia entisiä yritysjohtajia tai elinkeinotoiminnan asiantuntijoita. Mukana on myös edelleen työelämässä vaikuttavia nuoremman polven yritysjohtajia ja muita elinkeinoelämän asiantuntijoita. Yrityskummit ovat talkoohengessä lupautuneet antamaan aikaansa ja osaamistaan oman aikataulunsa sallimassa laajuudessa yritysten ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Yrityskummit ovat sidoksissa johonkin kuntaan: asuinpaikkakuntaan tai vapaa-ajanasukkaina mökkikuntaan tai paikkakunnalta muuttaneita. Yrityskummit ovat verkostoituneet keskenään: oman osaamisalueen ulkopuolisissa kysymyksissä ja pulmatilanteissa yrityskummi voi kysyä neuvoa toiselta yrityskumilta. Yrityskummeilla on yhteensä yli vuoden yrityskokemus. Yrityskummit ry:n toiminta Yrityskummitoiminta on kolmikantaperiaatteella tapahtuvaa kuntien, pk-yritysten ja yrityskummien välistä yhteistoimintaa. Yrityskummit ry:n tavoitteena on vahvistaa kuntien yritystoimintaa, luoda ja turvata työpaikkoja yrityskummitoiminnan avulla. Yrityskummien päätoimintamuotona on kummien ajallisesti rajattu, talkootyönä tekemä yritysten ja kuntien neuvontatyö. Eläkkeellä oleva yrityskummi antaa kummikunnalle 8 12 päivää vuodessa ja työelämässä oleva kummi 4 5 päivää vuodessa, ellei toisin sovita. Yrityskummit ohjaavat yrittäjät myös oikeiden kontaktien luokse esim. sukupolvenvaihdoksessa. Yrityskummit ry on vuonna 2002 toteuttanut 14 sukupolvenvaihdosseminaaria, joiden osanottajamäärä on vaihdellut henkilöön. Yrityskummiseminaareissa on ollut luennoitsijoina alueen yrityskummeja, perheyrittäjiä ja eri osaamisalueiden asiantuntijoita mm. rahoittajia ja tilintarkastajia. Yrityskummitoiminnan käsikirja löytyy myös internetistä Vetäjä vaihtuu -opaskirjanen Yrityskummien hallituksen ja toiminnanjohtajan aloitteesta päätettiin kustantaa Vetäjä vaihtuu -opaskirjanen. Tarvetta helppolukuiselle opaskirjaselle on helppo perustella arviolta perheyrityksellä, joissa sukupolvenvaihdos on akuutti asia lähivuosina. Tammikuussa 2003 ilmestyy yrityskummi Taru Hautalan toimittama Vetäjä vaihtuu -opaskirjanen helpottamaan luopujien ja jatkajien sukupolvenvaihdoksen suunnittelua, toteutusta ja jälkihoitoa. Opaskirjasen kirjoittajina ovat pääosin yrityskummit, jotka ovat olleet luennoimassa sukupolvenvaihdosseminaareissa eri puolella Suomea. Opaskirjanen on koottu pääosin yrityskummien seminaariteksteistä ja niitä täydentävistä lehtiartikkeleista. 50-sivuisen opaskirjasen tarkoituksena on selkiyttää sukupolvenvaihdosta ja yrityskummien mahdollisuutta olla apuna yritysten sukupolvenvaihdoksessa, erityisesti jälkihoitovaiheessa. Opaskirjasta voi tilata vuoden 2003 alussa Yrityskummit ry:ltä puh. (09) tai Yrityskummit ry, Toinen linja 14, sekä oman kunnan yrityskummeilta. Yrityskummit yhteistyössä Koska tällä hetkellä sukupolvenvaihdos-teemaan liittyviä toimijoita on Suomessa melko runsaasti, Yrityskummit ry aikoo tiivistää entisestään yhteistyötä muun muassa TE-keskusten (Viestinvaihto-palvelu) ja Finnveran kanssa. Vuonna 2003 järjestetään sukupolvenvaihdostilaisuuksia yhteistyössä mm. pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Artikkelin kirjoittaja yrityskummi ja kauppatieteiden lisensiaatti Taru Hautala (30) toimii Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa yritystoiminnan ja hallinnon lehtorina. Hän on toiminut yrityskummina vuoden 2002 alusta ja vastannut tammikuussa 2003 ilmestyvän Vetäjä vaihtuu -opaskirjasen toimituksesta. Hautala valmistelee väitöskirjaa sukupolvenvaihdoksista. Hänen lisensiaattitutkimuksensa Perheyritysten sukupolvenvaihdos: tutkimus epäonnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta hyväksyttiin Vaasan yliopistossa vuonna Kansainvälinen verkkofoorumi perheyrityksille Uusi verkkofoorumi tarjoaa tietoa tutkimuksesta ja palveluista Familybizz.net -verkkopalvelu on avattu 6. marraskuuta osoitteessa Uusi verkkopalvelu on konkreettinen vaihe maailman perheyrityksille suunnattujen palveluiden kehityksessä. Sivuston tarkoituksena on auttaa perheyrityksiä verkostoitumaan ja löytämään niiden palveluiden luo, jotka liittyvät perheyrityksen omistamiseen, kasvuun ja kehittämiseen sekä sukupolvenvaihdokseen. Portaali tarjoaa myös runsaasti tietoa perheyrityksistä, niiden ominaispiirteistä ja erityisongelmista. Sivusto on kansainvälisen tilintarkastusorganisaation Grant Thorntonin ylläpitämä. Familybizz.net -verkkoportaali tarjoaa maailman perheyritysomistajille ja -johtajille interaktiivisen verkostoitumisfoorumin ja tukikanavan. Sivustolta löytyy muun muassa perheyritysten omistajille ja johtajille suunnattu keskustelupalsta, neuvontapalveluita sekä perheyrityksiä ja niiden erityisongelmia käsitteleviä artikkeleita ja tutkimustietoa. Sivustolta on helppo hakea tietoa omien tarpeiden pohjalta ja siellä voi myös rekisteröityä saadakseen tietoa uusimmista julkaisuista, tutkimuksista ja perheyritysaiheista. Grant Thornton on yksi maailman johtavista tilintarkastusketjuista, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja muita taloushallinnon erikoispalveluja kasvaville yrittäjävetoisille yrityksille. Grant Thornton toimii 110 maassa ja sillä on yli 650 toimistoa, joissa työskentelee kaikkiaan yli henkilöä. Grant Thornton -toimistot ovat itsenäisiä, paikallisia yrityksiä. Grant Thornton Finland Oy on pääkaupunkiseudulla toimivan Revico Grant Thorntonin ja Pirkanmaalla toimivan tilintarkastustoimisto Idman & Vilénin muodostama 34 asiantuntijan tilintarkastusyhteisö ja kansainvälisen Grant Thornton organisaation Suomen jäsentoimisto

15 Suomen vanhin toimiva yritys Frenckellin Kirjapaino 360 vuotta Frenckellin Kirjapaino on täyttänyt kunnioitettavat 360 vuotta. Merkkipäivää vietettiin juhlavastaanotolla. Pietari Brahen vuonna 1642 perustama kirjapaino on Suomen vanhin toimiva yritys ja näin ollen myös Suomen vanhin perheyritys. Lisäksi se on Pohjoismaiden vanhin edelleen toimiva kirjapaino. Hallituksen puheenjohtaja Berndt von Frenckell on suvun yhdeksäs edustaja kirjapainon johdossa. Periaatteenamme on aina ollut kulkea teknisen kehityksen eturintamassa. Historia on kuitenkin opettanut meille, että osaavat ihmiset ja vastuullinen toimintatapa ovat perusta, jolle menestys rakentuu, Berndt von Frenckell linjaa. Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleita. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 6. helmikuuta 2003 mennessä. Lisätietoja: Päivi Hirvola, puhelin (09) tai sähköposti Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä? Täyttääkö joku vuosia? Uusia Jäsenyrityksiä Savon Sydänpalvelu Oy Sairaala Cordia, Sairaala Lasaretti Kuopio sairaalatoiminta liikevaihto: n. 7 milj. euroa henkilöstöä: 40 Kaija Huttunen, Henriikka Huttunen (hallituksen jäseniä) Solotop Oy Helsinki Elintarviketeollisuuden ja -kaupan laite- ja materiaalitoimitukset liikevaihto: 6 milj. euroa henkilöstöä: 38 perustamisvuosi: 1996 toimitusjohtaja: Timo Tammisto Hallituksen puheenjohtaja Berndt von Frenckell Toimitusjohtaja Kimmo Turtiainen painottaa, että yrityksen pitkä historia velvoittaa pysymään kehityksessä mukana. Näin vanhan yrityksen on suorastaan pakko olla yksi moderneimmasta kaikilla toimintansa alueilla, Turtiainen huomauttaa. Tänä päivänä Frenckell pystyy tarjoamaan perinteisen painamisen lisäksi myös muita palveluja. Digitaalisen muotoon tallennettua aineistoa voidaan esimerkiksi hyödyntää toistuvasti eri muodoissa. Kimmo Turtiainen myöntää yleisen taloustilanteen kiristymisen heijastuneen myös kirjapainoalalle. Nyt korostuvat pitkäaikaiset asiakassuhteet, joustavuus sekä henkilöstön osaaminen. Frenckellillä myös voimakas panostaminen yritys-, asiakas- ja sidosryhmälehtiin ja niiden palvelukonseptien kehittämiseen on osoittautunut oikeaksi linjavalinnaksi, Turtiainen kertoo. Toimitusjohtaja Kimmo Turtiainen Frenckellin Kirjapaino Oy on nykyaikainen painolaitos Espoon Suomenojalla. Kirjapainon päätuoteryhmät ovat mainospainotuotteet, taloudellinen tiedotus sekä yritysjulkaisut. Asiakkaina sillä on mm. pääkaupunkiseudun mainostoimistoja, suuryrityksiä kautta maan, johtavia viestintätoimistoja sekä investointipankkeja. Taifun Engineering Oy ltd Espoo teollisuuden erikoiskoneet ja -laitteet liikevaihto: 4 milj. euroa henkilöstöä: 24 perustamisvuosi:1989 toimitusjohtaja: Kari Rinne Euran Kuluttajatuotteet Oy Espoo kodinkoneiden valmistus ja markkinointi liikevaihto: 17 milj. euroa henkilöstöä: 62 perustamisvuosi: 1997 toimitusjohtaja: Christian Fredman MH-Betoni Oy Toivakka rakennustuoteteollisuus liikevaihto: 5,65 milj. euroa henkilöstöä 65 perustamisvuosi 1934 hallituksen puheenjohtaja Mika Sahlman 28 M E R K K I P Ä I V I Ä 29 PERHEYRITYS Frenckellissä on 45 työntekijää ja kuluvan tilikauden liikevaihtotavoite on 7 milj. euroa.

16 30 Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta. 31

17 32 33

18 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä lähes 160 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä

19 PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ PROJEKTITYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, toukokuu joulukuu 2002, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Korso