JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Klaus Sohlberg: Puheenjohtajan testamentti 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Klaus Sohlberg: Puheenjohtajan testamentti 2"

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Klaus Sohlberg: Puheenjohtajan testamentti 2 Pääkirjoitus Syysseminaarissa esillä perheyritysten ulkopuoliset luottohenkilöt 4 Enston Marjo Raitavuosta liiton puheenjohtaja 7 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö liiton syyskokouksessa 8 Ajankohtaista Aarikka Oy: Kaikki alkoi puunapeista 12 Yritysesittely Halvan Jean Karavokyros: Makea perhebusiness 18 Uusi sukupolvi Johtajuus ja yhteiskunta -valmennusohjelma II käynnistyy 20 Koulutus Perheyritysbarometri 2002: Perheyritykset vastustavat yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista 22 Tutkimus Tuloverotuksen kehittämistyöryhmältä ennakoitu ehdotus 25 Tietoa verotuksesta Uusia jäsenyrityksiä 29 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Puheenjohtajan testamentti Hyvät kollegat, perheyrittäjien edustajat Kun olen ollut remmissä aina liittomme perustamisesta asti viisi ja puoli vuotta sitten ja niistä viimeiset kolme puheenjohtajana on varmasti aika siirtyä sivuun ja antaa tilaa muille. Teen sen iloisena niistä saavutuksista, joita liittomme on näinä vuosina saanut aikaan. Olen jossain vuosikokouksemme avauksessa todennut liittomme olevan aktiivisuudeltaan juuri sellainen millaiseksi sen jäsenet sen tekevät. Paras osoitus siitä, että näin on asianlaita on tämän syksyinen maailmankonferenssi Helsingissä. Tuo jäsenistömme laajan tuen avulla järjestetty tilaisuus sujui niin hyvin, että kiitosta on tullut kaikilta palautetta antaneilta. Parhaiten mielestäni tilaisuuden onnistumista kuvaa nimitys, jonka eräs palautteen antaja sille antoi, nimittäin Hymyilevä konferenssi. Haluankin vielä kerran kiittää kaikkia teitä siitä tuesta, jonka olette antaneet liiton hallitukselle ja erityisesti järjestelytoimikunnalle ja sen puheenjohtajalle Lena Jungellille tämän haasteellisen tehtävän toteuttamisessa. Mutta eivät hommat tähän lopu. Niin verkottumisen kuin myös edunvalvonnan puolella on vielä suuria haasteita edessä tulevalla hallituksella. Jäsenkuntamme, vaikka onkin lisääntynyt merkittävästi näiden vuosien aikana, edustaa vieläkin vain pientä osaa siitä kokonaispotentiaalista, jonka asialla olemme. Alueellisen toiminnan aloittaminen toivottavasti luo lisää kiinnostusta meidän ajamiamme asioita kohtaan ja tuo lisää jäseniä liittoomme. Verkottuminen ja keskinäinen kokemustenvaihto ovat asioita, jotka kiinnostavat niitäkin perheyrityksiä, joille edunvalvonta vielä toistaiseksi tuntuu etäiseltä. Edunvalvonnassa edessämme on todellinen näytön paikka. Kaksi veroasioita pohtinutta komiteaa on juuri antanut julkisuuteen kannanottonsa verotuksen kehittämiseksi. Nämä mietinnöt tulevat toimimaan keskustelujen pohjana, kun keväällä eduskuntavaalien jälkeen mietitään hallitusohjelmaa. Jos me emme saa muutettua komiteoiden esittämiä linjauksia vaan ne tulevat hyväksytyksi sellaisenaan, voidaan sanoa hyvästit omaa pääomaa tukevalle verotukselle. Vastuullista omistajuutta ei silloin arvosteta muuta kun puheissa. Nykyisen avoir fiscal -järjestelmän edut oman pääoman kertymiselle ja samalla yritysveron tuoton kehitykselle ovat kaikkien tiedossa. Koska sukupolvenvaihdoksen verotuksessa ilmenee edelleenkin merkittäviä perheyrityksiä taloudellisesti rasittavia epäkohtia, on osinkojen yhdenkertainen verotus tarjonnut mahdollisuuden minimoida maksuunpantujen perintöverojen yritysten kehittämiselle koituneet haitat. Sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvät verotukselliset korjaustarpeet ovat olleet ajankohtaisuudestaan johtuen PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry Koska minulla nyt on tilaisuus eroavana puheenjohtajana lausua villejäkin ajatuksia mietittäväksi, haluan tuoda esille yhden asian, jonka koen ongelmalliseksi nykyisten sukupolvenvaihdosta tukevien verohuojennusmallien suhteen. Verohuojennus on sidottu liian vahvasti omistuksen määrään eli nykyisellään vain 10 prosentin omistuksen perintönä tai lahjana saava osakas kuuluu huojennuksen piiriin. Yksinkertaisella laskutoimituksella voimme todeta tällaisen lähestymistavan mahdollistavan huojennuksen vain kohtuullisen kapean omistuspohjan omaaville yrityksille. Ovatko tällaiset yritykset sitten niitä ainoita, jotka täyttävät perheyrityksen keskeisen tunnusmerkin eli vastuullisen omistajuuden. Mielestäni eivät ole. Tärkeämpää kuin yksittäisen henkilön omistuksen määrä ovat ne arvot, joita yhtiössä noudatetaan ja se hallintotapa, jolla sitä johdetaan. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että edustamani yhtiön osakkaista ei meidän sukupolvessamme olisi kukaan päässyt nykyiselläkään lainsäädännöllä noiden huojennusten piiriin aikaisemmasta puhumattakaan. Kuitenkin katson mitä suuremmin perustein edustavani erästä niistä monista perheyrityksistä, jotka ovat osoittaneet pystyvänsä toimimaan noiden kriittisten sukupolvenvaihdosten yli ainakin neljänteen polveen saakka. Onko lainsäätäjän tahto sitten ajaa tämänlaiset muillekin esimerkkinä toimineet yritykset myyntiin tai julkisesti noteeratuiksi ja mitä hyvää se luulee siitä yritykselle ja sen sidosryhmille koituvan? Vastausta ei tiedä mutta nykyisellä lainsäädännöllä ei vaihtoehtoja ole monia. Erääksi sellaiseksi haluaisinkin nostaa vastuullisen omistajuuden keskeisen tunnusmerkin eli omistuksen pitkäaikaisuuden. Perheyrityksen sukupolvenvaihdosta verotuksellisesti tulisi tukea riippumatta yksittäisen osakkaan omistuksen määrästä mikäli osakeomistuksesta yli puolet on ollut nykyisten omistajien tai heidän vanhempiensa omistuksessa yli tietyn ajan esim. 15 vuotta ja he sitoutuisivat omistuksen hallussapitoon vielä viideksi vuodeksi saannon tapahtumisen jälkeen. Tiedän tällaisen ajattelun olevan vaikeasti läpivietävissä mutta samansuuntaisia muutosajatuksia on esiintynyt myös muissa EU jäsenmaissa. Ja jos ei mitään yritä niin ei voi mitään saavuttaakaan. Haluan lopuksi kiittää teitä kaikkia siitä hyvästä yhteistyöstä, jonka olen kohdannut näinä hallitusvuosinani. Jätän tehtäväni luottavaisin mielin ja uskoen liittomme ja sen jäsenten menestymiseen. 2 P Ä Ä K I R J O I T U S edunvalvonnassamme etualalla. Jotain muutoksia saatiin aikaan nykyisen hallituksen aikana, mutta olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että ei tarpeeksi. Klaus Sohlberg 3 PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Hirvola, Terhi Ikonen TAITTO On Joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On Joulussa hitunen mennyttä aikaa. Perheyritysten liitto toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, Helsinki POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET PERHEYRITYS

3 Ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä puhuttivat seminaarissa Tämän vuoden syysseminaarin teemana oli ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä. Teema oli koonnut Hotelli Palacen konferenssisaliin satakunta liittomme jäsentä kuulemaan mm. millainen on hyvä omistaja, mikä on toimitusjohtajan rooli sukupolvenvaihdoksessa ja miten lakimies luottohenkilönä tuo lisäarvoa perheyritykseen. Lisäksi päivän aikana keskusteltiin mitä eroja palkkajohtaja näkee pörssiyrityksen ja perheyrityksen välillä. Lopuksi kuultiin erinomainen esimerkki siitä, miten henkilökuntaa arvostetaan perheyrityksessä. Omistaja pysyköön lestissään Ensto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Martikainen on työskennellyt 15 vuotta perheyrityksessä. Ulkopuolisena toimitusjohtajana Seppo esitti 5 teesiä, joiden hän toivoisi toteutuvan, jotta omistajan ja ulkopuolisen toimitusjohtajan yhteistyö olisi hedelmällistä. Martikainen piti myös tärkeänä sitä, että omistajien ja toimitusjohtajan henkilökemioiden pitää toimia. Samantyyppisten ihmisten toimiminen keskenään ei vie liikaa energiaa. Martikaisen viimeinen teesi liittyi palkitsemiseen: Huippusuoritukset syntyvät vain, jos reiluusolettama on voimassa. Martikaisen mukaan selkään puukottamisen vaara ja se, että hyvistä suorituksista ei palkita oikeudenmukaisesti johtavat siihen, että huippusuorituksia ei enää saada. Ammattijohtajaksi henkilöjohtaja Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo korosti puheenvuorossaan ensin tilanneanalyysin tekemistä: missä vaiheessa yritys on. Enstossa omistajat miettivät aluksi itsekseen mikä on minun elämäni strategia, mitä haluan yrityksestä ja millaisesta liiketoiminnasta olen kiinnostunut. Tämän jälkeen omistajat kävivät keskusteluja yhdessä. Tätä taustaa vasten lähdimme etsimään yritykselle toimitusjohtajaa ja päädyimme ulkopuoliseen toimitusjohtajaan, kertoi Marjo Enston tilanneanalyysista. Enston tapauksessa ulkopuoliselle toimitusjohtajalle asetettiin kriteereiksi henkilöjohtajuus ja kansainvälisyys ja alan tuntemus. Marjo oli Sepon kanssa samaa mieltä siitä, että perheen täytyy luoda selkeät pelisäännöt, jotta ulkopuolinen toimitusjohtaja voisi toimia perheyrityksessä. Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jarkko Pohjonen kertoi hallituksen marraskuun alun päätöksestä, jonka mukaan jokaiselle tyttärelle laaditaan ohjelma, johon sisältyy perehdyttämistä sekä hallinnollisiin että operatiivisiin tehtäviin. Pohjonen näki perehdyttämisen koko henkilökunnan asiaksi. Hänen mielestään toimitusjohtajan roolina on toimia informaation jakajana henkilökunnalle, asiakkaille ja uusille omistajille. Informaation pitää olla selkeää ja yksinkertaista tietoa perusasioista. Sitä on jaettu virallisilla foorumeilla ja epävirallisesti. Uudet omistajat ovat olleet mukana erilaisissa yrityksen tapahtumissa, mm. suunnittelupalavereissa, kauppiasvierailuissa, henkilökuntatilaisuuksissa ja teollisuusyhdistyksen toiminnassa. Lisäksi uusilla omistajilla on ollut kahdenkeskisiä palavereita päälliköiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Perheyrityksessä omistajat läsnä Toimitusjohtaja Juhani Kangas, Lappset Group Oy tarkasteli esityksessään laajasti pörssiyhtiön ja perheyrityksen eroja. Hän on toiminut parisenkymmentä vuotta Sampo-konsernin ylimmän johdon jäsenenä, mikä antaa näkökulmaa kasvottoman yrityksen toimintaan. Lappsetista Juhanilla on kokemusta nelisen vuotta, ensin hallituksen jäsenenä ja sitten toimitusjohtajana. Juhani vertaili kokemuksiaan perheyrityksestä ja kasvottomasta yrityksestä ottaen näkökulmiksi julkisuuden, suhteen osakkeenomistajiin, johtamisen, voimavarojen, yhteiskunnallisen vastuun ja yrityskulttuurin. Perheyrityksessä julkisuus on markkinalahtöistä ja yrityksen oma valinta. Pörssiyhtiön on taas täytettävä lain sille asettamat vaatimukset. Perheyrityksessä omistajat ovat läsnä vaikuttaen ja sitoutuen päätökseentekoon laajemmin kuin pörssiyhtiössä ja heidän mielenkiintonsa on pitkän aikavälin tuloksissa. Organisaatio on perheyrityksissä matala ja nopeasti reagoiva. Toimivasta luottosuhteesta lisäarvoa Asianajaja Juhani Mäkinen Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:stä kertoi lakimiehen roolista perheyrityksen luottohenkilönä. Luottohenkilönä lakimies voi tuoda peliin asiantuntijuutensa ja omien kokemustensa kautta hankittua uutta näkökulmaa. Luottohenkilön on tärkeää pystyä ottamaan sekä omistajan että liiketoiminnan näkökulmat huomioon. Luottohenkilönä lakimies toimii omistajien, hallituksen ja toimivan johdon rajapinnassa. Tärkeitä seikkoja ovat riippumattomuus, pitkäjänteinen yhteistyö, sitoutuminen ja vastuu sekä hyvä henkilökemia. Luottohenkilönä lakimiehellä voi olla useita rooleja, esimerkiksi keskusteluskumppani, sparraaja, sovittelija, kriitikko ja tasapainottaja. Lakimieheltä vaadittavia ominaisuuksia ovat kyky analysoida sekä valmius ja kyky ottaa kantaa ja tarvittaessa kyky ja uskallus esittää myös yrityksen johdon näkemyksistä poikkeava kantansa. Lakimies toimii itsenäisenä ja riippumattomana asiantuntijana alueilla, jotka liittyvät olennaisesti omistukseen, yritysrakenteisiin ja liiketoimintaan. Erityisiä tilanteita, joissa lakimiesluottohenkilöä voidaan tarvita ovat sukupolvenvaihdokset, luopumiset, laajentuminen, investoinnit, rahoitus, realisoinnit, kumppanuudet, pääomamarkkinat ja johtoresurssit. Lakimiehen ammatillinen osaaminen on luonnollinen perusta luottosuhteelle, mutta on siinä vain osa kokonaisuutta. u Martikaisen ensimmäisenä teesinä oli Purjehtiminen ilman sovittua määränpäätä voi olla hauskaa, mutta ei vie perille. Hänen mielestään omistajan pitää viestiä johdolle, mihin suuntaan omistaja haluaa luotsata yritystä. Toinen teesi oli: Omistaja pysyköön lestissään. Omistajien on keskenään keskusteltava ja päätettävä, mikä on kunkin rooli omistajana, selitti Seppo toista teesiään. Aikaisemmin Enstossa roolit eivät välttämättä olleet selkeitä. Nyt vuoden verran Marjo Raitavuo on toiminut hallituksen puheenjohtajana ja hän tuo toimitusjohtajalle omistajien näkemykset. Kolmantena asiana Martikainen korosti työrauhaa. Omistajien on myös ymmärrettävä, että toimitusjohtaja ei voi aina olla omistajien käytettävissä. Tiettyinä päivinä toimitusjohtajan energia on varattu joukkojen johtamiseen. Operatiivisiin asioihin omistaja ei Martikaisen mukaan saa sekaantua. Johdolla tärkeä rooli sukupolvenvaihdoksessa Emoyhtiö laiva- ja viestintäkaapeliyritys Helkama Bica ja tytäryhtiö pyörätehdas Helkama Veloxin omistaja Jukka Helkama myi vuonna 1999 kolmelle tyttärelleen jokaiselle 20 % osuuden osakkeistaan. Tällä hetkellä toimitusjohtajien rooli tyttärien valmentajina on korostumassa yhä enemmän. Tyttärillä on vuoteen 2005 asti aikaa miettiä, mikä on heidän roolinsa Helkaman omistajina. Suurin ero voimavaroissa on se, että perheyrityksen on luotava omaa pääomaa tuloksen kautta. Perheyrityksen yrityskulttuuri näkee henkilöstön kanssaihmisinä eikä pelkästään voimavarana. Yritys huolehtii myös yksilöstä. Tärkeää Lappsetissa on juuri perheyrityskulttuurin jatkuvuuden turvaaminen. 4 A J A N K O H T A I S T A 5

4 Tämän vuoden perheyrityspäivälliset järjestettiin Ravintola Tervasaaren aitassa. Paikalle oli kokoontunut kuutisenkymmentä nuorta ja vähän vanhempaa perheyrittäjää. Ilta sujui rattoisasti Beaujolais Nouveaun ja jazz-musiikin parissa. Henkilökunnalle 10 % nettotuloksesta Berner Osakeyhtiön toimitusjohtaja George Berner puhui henkilöstöstä perheyrityksen voimavarana. Berner Osakeyhtiön arvot, työ rehellisyys ihminen, ovat pysyneet muuttumattomina yhtiön perustamisesta saakka. Bernerillä lähtökohtana on aina ollut kaikkien työntekijöiden pitäminen tasa-arvoisina yksilöinä asemastaan riippumatta. Näiden arvojen mukaisesti ainoana työntekijöitä erottavana tekijänä on pidetty sitä, että vastuullisemmasta työstä on maksettu enemmän. Yritys on ollut reippaasti aikaansa edellä tulospalkkiojärjestelmän käyttämisessä. Kaikki työntekijät ovat tulospalkkauksen piirissä. Jo Bernerin hallituksen kokouksen pöytäkirjasta vuodelta 1945 löytyy maininta päätöksestä jakaa kaikille työntekijöille palkkojen suhteessa 10 %:a yhtiön nettotuloksesta ennen veroja. Tämä voitto-osuusjärjestelmä koetaan tärkeänä työn motivointitekijänä, joka parantaa tuottavuutta ja edistää työrauhaa sekä kustannustietoutta. Järjestelmän myötä työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja henkilökunta ymmärtää yrityksen voiton merkityksen. Kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille! Teitte taas yhdestä seminaarista onnistuneen tapahtuman Liiton hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Johanna Lohivesi Atoy Oy Sole Molander Raute Oyj, hallituksen jäsen Jukka Paasikivi Oras Oy, johtaja (uusi) Martti Paloheimo Paloheimo Oy, hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo Meconet Oy, hallituksen puheenjohtaja (uusi) Jarmo Pouttu Pouttu Oy, markkinointijohtaja Torkel Tallqvist Oy Hartwall Ab (uusi) Maarit Toivanen-Koivisto Onninen Oy, hallituksen puheenjohtaja Sole Molander, Martti Paloheimo, Johanna Lohivesi, Marjo Raitavuo, Jarmo Pouttu, Torkel Tallqvist, Timo Parmasuo Enston Marjo Raitavuosta Perheyritysten liiton uusi puheenjohtaja Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo Porvoosta. Raitavuo on Perheyritysten liiton järjestyksessään neljäs puheenjohtaja, joka seuraa tehtävässä kolme vuotta toiminutta Klaus Sohlbergia. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Peter Fazer ja hänen jälkeensä vuorineuvos Krister Ahlström. Raitavuolla on pitkäaikainen kokemus liitosta. Ensto Oy on yksi Perheyritysten liiton perustajajäsenistä ja Raitavuo on toiminut mm. liiton hallituksen jäsenenä vuosina Hallituksesta jäivät pois Helkaman Jukka Helkama, Machineryn Janne Timonen ja Gummeruksen Pekka Salojärvi. Pääsihteeri kiitti erovuoroisia kauniilla sanoilla ja Aarikan enkeleillä. Väistyvää puheenjohtajaa Klaus Sohlbergia pääsihteeri muisti lisäksi Turun Tuomiokirkon ovi-aiheisella grafiikka-teoksella. Vuosikokouksessa hyväksyttiin myös uudet jäsenmaksut vuodelle Jäsenmaksukategorioita lisättiin kolmesta kuuteen siten, että maksu on aiempaan tapaan porrastettu suhteessa yrityksen liikevaihtoon. Aja B -kategorioihin kuuluvat saavat nimetä liittoon perinteiseen tapaan kolme yrityksen edustajaa, C ja D -kategorioiden jäsenyritykset neljä edustajaa, E-luokan yritykset viisi ja suurimman liikevaihdon F-kategorian yritykset kuusi henkilöä. Liiton sääntömääräisissä vuosikokouksissa kutakin jäsenyritystä voi kuitenkin jatkossakin edustaa äänivaltaisesti vain kolme henkilöä. Vuosikokouksen pöytäkirja, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2003 löytyvät liitton www-sivujen jäsensivuilta Olen kuitenkin huomannut, että Perheyritysten Uudelta puheenjohtajalta: Elääkö perheyrittäjä tehdäkseen työtä vai tekeekö hän työtä elääkseen? Yleisesti suomalaiseen perinteeseen kuuluu raataa niska limassa ja otsa hiessä. Työhön suhtaudutaan vakavuudella ja se on elämän suola ja sokeri. Työ on siis monelle vakava asia eikä siitä kovinkaan usein kuule puhuttavan joutavia. liiton tilaisuuksissa työstä puhutaan usein ja ilmassa on erityisen positiivista energiaa. Uskon, että aito kiinnostus työhön ja siihen liittyviin asioihin ilmenee keskuudessamme innostuneena puheensorinana ja runsaina kysymyksinä. Tätähän yhteiset tapaamisemme ovat olleetkin ja sitä perinnettä ei ole syytä muuttaa. Avoin ja runsas viestintä on sydäntäni lähellä. Olemme ottamassa nyt askelta kohti järjestäytyneempää Perheyritysten liittoa kuin aikaisemmin. Jotta tämä onnistuisi, se vaatii panostusta avoimeen vuoropuheluun. Toivonkin kaikilta liiton jäseniltä niin hyviä kuin huonojakin palautteita ja olen varma, että perheyrittäjät jos mitkä löytävät yhdessä puhumisen taidon. Ja kun me perheyrittäjät olemme heränneet, me emme nukahda vaan pyrimme kokoamaan ihmisiä yhteen, jotta me voimme puhua ja ajatella yhdessä. Eikö tällainen keskustelu ole kokemuksista ylevintä. Me nykyihmiset janoamme mielekkyyttä ja keinoja, joilla voimme löytää ne yhdessä. Emme välttämättä halua palata heimoelämään, mutta meillä on polttava halu elää arvokkaasti ja mielekkäästi. Kun löydämme keinot tähän, huokaamme hiljaa helpotuksesta. Olemme löytäneet tiemme. Jatkakaamme matkaamme sillä tiellä. Erittäin lämmintä perhejoulua ja yritteliästä uutta vuotta kaikille! Marjo 7

5 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö liiton syyskokouksessa: Perheyrityksissä tahdonvoimaa Perheyritysten liiton syyskokous 22. marraskuuta keräsi runsaat sata henkeä Palaceen kuulemaan valtiovarainministeri Sauli Niinistöä ja linjaamaan liiton toimintaa vuodelle Vuoden vaihteessa väistyvä liiton puheenjohtaja Klaus Sohlberg avasi kokouksen muistellen kuluneita vuosia ja kiittäen hyvästä yhteistyöstä. Sauli Niinistön puheenvuoro vetosi kuulijoihin sekä nokkeluudella että analyyttisyydellä. Niinistö aloitti pohtimalla, mistä perheyrittämisessä oikeastaan on kyse. Hän luonnehti perheyrittämistä asian omaksi ottamiseksi ja elämiseksi jonkin projektin kanssa. Keskeisimpänä teemana hän mainitsi omistamisen ja pohti eroaako perheyrityksen omistaminen esimerkiksi valtion omistamisesta. Hieman sarkastisesti hän totesi mm. valtionyhtiöiden omistamisen puhuttavan kovasti etenkin niitä tahoja, jotka eivät ole aiemmin olleet oikein sinut omistamisen kanssa. Niinistö totesi myös, että perheyrityksissä ei ole Enrontyyppisiä tapauksia, eikä yliampuvia johdon optiojärjestelmiä. Omistaminen on perheyrityksissä hänen näkemyksensä mukaan staattinen asia, joka ei parane sillä, että se saadaan näyttämään paremmalta kuin todellisuudessa on. Perheyritykset tärkeitä kansantalouden ja sisäisen hengen ja voiman kannalta Omistamisen ohella Niinistö korosti jatkuvuutta. Hän puhui onnistumisen riskistä ja siitä, miten tahdonvoiman jatkuminen on äärimmäisen tärkeä asia myös kansantaloudessa. Onko onnistujalla halua jatkaa onnistumista? Riittääkö tahdonvoima vai tyydytäänkö tiettyyn tasoon? Perheyritykset Niinistö näkee tahdonvoiman ylläpitäjinä, sillä perheyrityksillä on myös muita tavoitteita kuin voiton saaminen. Toisena tahdonvoiman ylläpitäjänä perheyrityksissä Niinistö mainitsi pitkän historian. Suomessa Niinistö näki riskin olevan nyt siinä, että ollaan ehkä tyytyneitä tähän tilanteeseen. Ominaispiirteistä valtiovarainministeri siirtyi pohtimaan, mitä politiikan avulla voidaan tehdä perheyritysten ja yleensä taloudellisen toiminnan eteen. Niinistö ei lähtenyt kehumaan puolueensa tai hallituksen ansioita, vaan totesi olevansa pohjimmiltaan sitä mieltä, että politiikan rooli on poissapysyjän rooli. Jarruja ei ole tarpeellista asettaa, vaan olennaista on poissapysymisen taito ja se, että poliittinen kenttä onnistuu viestittämään talouden toimijoille olosuhteiden raamit. Raamituksella Niinistö tarkoitti tulevaisuuden paalutusta suurten linjojen osalta. Keskeisinä asioina hän mainitsi kansantalouden vakauden (julkisen sektorin on toimittava niin, ettei se herätä kysymysmerkkejä) ja Euroopan integraation (vapaus ja varmuus lisääntyneet). Reilun pelin signaali Veropolitiikan suhteen valtiovarainministeri totesi nyt elettävän huonoa aikaa. Ei ole selkeää signaalia, vaan kaksi työryhmätason signaalia. Niinistö esittikin, että reilun pelin (fair play) -henki pitäisi saada nyt heti viestittyä. Työryhmien ehdotuksista Niinistö totesi, että mikään ei tule voimaan siten, ettei sitä voisi suunnitella ajoissa. Spekulaatioita ei hänen mukaansa pidä lähteä toteuttamaan. Sukupolvenvaihdoksesta valtiovarainministeri totesi, että asia ei sinänsä ollut mukana työryhmien työssä, mutta ilmassa on ajatuksia mahdollisista veron lykkäyskäytännöistä. Nyökkäilyä nähtiin salissa myös siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeri arvosteli veroale-termiä. Veroalessa kun on Niinistön mukaan tosiasiassa kyse ottamisen vähentämisestä. Puheen päätteeksi Niinistölle esitettiin kysymyksiä ennen kaikkea yhtiöveron hyvistysjärjestelmään liittyen. Liiton neuvottelukunnan puheenjohtaja Magnus Bargum peräänkuulutti Niinistön itsensäkin mainitsemaa signaalia rauhoittamaan tilannetta. Koko kuulijakunnan oli varmasti helppo yhtyä valtiovarainministerin lopputoteamukseen Ei saisi olla niin, että pyörä keksitään uudelleen joka kymmenes vuosi. Toimintakalenteri 2003 tammikuu Johtajuus & yhteiskunta -ohjelman infotilaisuus, WTC, Helsinki, klo Pääsihteerikirje 1/2003 helmikuu maaliskuu Perheyrityslounas / aluetapaaminen * Viestintäpäivä Kansallinen perheyritystutkijatapaaminen Tampereella Jäsenlehti huhtikuu toukokuu Nuoren polven viikonloppu Naisverkoston tapaaminen Kevätkokous, seminaari ja päivällinen F.B.N. Next Generation Meeting Venetsiassa Pääsihteerikirje 2/2003 kesäkuu Jäsenlehti heinäkuu (kesäloma) elokuu syyskuu Nuoren polven rapuillallinen Perheyrityslounas / aluetapaaminen * F.B.N. 14th Annual World Conference, Lausanne Pääsihteerikirje 3/2003 lokakuu marraskuu joulukuu Perheyrityslounas / aluetapaaminen * Jäsenlehti Syyskokous, seminaari ja päivällinen 8 A J A N K O H T A I S T A Jäsenlehti * aluetapaamisia järjestetään ympäri Suomea useilla eri paikkakunnilla. Lisää liiton aluetoiminnan kehityksestä sivulla 11. Toimintakalenteria päivitetään liiton www-sivujen jäsensivuille.

6 Länsirannikon perheyritystapaaminen Raumalla Perheyritysten liiton ensimmäinen virallinen alueellinen perheyritystapaaminen järjestettiin Raumalla. Tilaisuuden primus motorina toimi liiton tiedotustyöryhmässä pitkään vaikuttanut Länsi-Suomi -konsernin toimitusjohtaja Heikki Marva. Marva on kolmannen polven perheyrittäjä ja nimetty nyt liiton aluevastaavaksi Satakunnan alueelle. Perheyritystapaamiseen kutsuttiin Rauman ja Porin talousalueiden perheyritysten omistajia ja puhujavieraiksi kaksi alueen kansanedustajaa (Kokoomuksen Anne Holmlund ja SDP:n Reijo Kallio) ja yksi kansanedustajaehdokas (Kokoomuksen Vesa Heino). Juhlahovissa järjestettyyn lounastilaisuuteen osallistui vajaat kaksikymmentä perheyritysten edustajaa, joista noin puolet olivat liiton jäsenyrityksistä ja puolet uusia kasvoja. Rauman tilaisuuden järjestelyistä vastannut Heikki Marva pitää tärkeänä, että alueellisen päivän ohjelma on hyvin valmisteltu ja alueellisesti kiinnostava. Perheyrittäjät tulivat innokkaasti mukaan ja palaute on ollut positiivista. Uusia tilaisuuksia kannattaa järjestää ehdottomasti. Erityistä huomiota pitää kiinnittää myös tilaisuuksien ilmapiiriin. Sen tulisi olla sellainen, että ujoinkin perheyrittäjä rohkaistuu puhumaan ja kertomaan omista perheyrittämiseen liittyvistä asioista, toteaa Marva. Kansanedustajat liiton näkemysten kannalla Lounastilaisuuden pääpaino oli ajankohtaisten verokysymysten käsittelyssä. Pääsihteeri Anders Blom esitteli kuulijoille liiton toimintaa ja kehitystä ja alusti sukupolvenvaihdokseen liittyvistä ongelmista ja haasteista. Kansanedustajien puheenvuorot herättivät kiinnostusta ja osin myös tyytyväistä hyminää. Äärimmäisen perheyritysmyönteisiä olivat kaikkien puheenvuorot puolekannasta riippumatta. Alueellista toimintaa tarvitaan Tilaisuuden päätteeksi tahtotila alueellisen toiminnan jatkamiseksi ja edelleen kehittämiseksi oli vahva. Osanottajat totesivat kaikkien tarvitsevan verkostoitumista myös alueellisella tasolla. Omat aluetilaisuudet ovat myös oiva tapa yhteydenpitoon eri sidosryhmien, kuten kaupungin, seutukuntayhteisöjen ja kansanedustajien kanssa. Aluetapaamisen yhteydessä myös liiton tiedotustyöryhmä vieraili Heikki Marvan vieraana Raumalla. Työryhmän ohjelmaan kuului normaalin työryhmäkokouksen lisäksi muun muassa vierailu Oras Oy:ssä ja opastettu kierros Vanhassa Raumassa. Hyvin onnistunut aluetapaaminen ja äärimmäisen mukavasti sujunut tiedotustyöryhmän vierailu ovat hyvä alku liiton uudelle aluetoiminnalle. Kansanedustajat vierailevat perheyrityksissä Osana edunvalvontahanketta liitto järjestetää tapaamisohjelman, jonka tarkoituksena on tutustuttaa kansanedustajat ja joukko kansanedustajaehdokkaita perheyrityksiin. Varsin monet kansanedustajat ja uudet ehdokkaat ovat osoittaneet kiinnostustaan vierailla perheyrityksissä. Tämän vuoden lopulla toteutuu toistakymmentä yritysvierailua ja tammikuullekin on jo sovittuna tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on keskustelu ja henkilökohtainen vuoropuhelu, jotta päättäjät puoluekannasta riippumatta voivat tehdä perheyrityksiä koskevat päätöksensä faktoihin perustuen. Liiton jäsenyritykset eri vaalipiireissä ovat lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen ja saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Toimitusjohtaja Maria Axo paraislaisesta Axo:n leipomosta tapasi Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustaja Marjukka Karttusen (kok) viime viikolla. Hyvä keskusteluyhteys syntyi ja perheyrittäjyyden ominaispiirteet tuli viestitetyksi kansanedustajalle, toteaa Maria Axo tyytyväisenä. Jos ette ole vielä ilmoittautuneet mukaan tapaamisohjelmaan, ja haluaisitte kuulla lisää aiheesta, niin ottakaa yhteyttä Anne-Mari Virolaiseen, puhelin , Alueellinen toiminta käynnistyy - Haluatko aluevastaavaksi? Perheyritysten liitto on aloittelemassa vuoden 2003 alussa alueellista toimintaa, jota varten etsimme aluevastaavia. Tarkoituksena on löytää eri puolelta Suomea kymmenisen aktiivista jäsentä aluevastaaviksi. Heidän tehtävänään on luoda ja organisoida alueellista toimintaa. He toimivat myös yhteydenpitäjinä paikallisten yritysten ja liiton välillä. Tarkoituksena on saada jäsenkunnan näkemykset entistä tehokkaammin liiton käytettäviksi. Tavoitteena paikallisen toiminnan herättäminen Alueellisen toiminnan tavoitteena on edistää paikallisten perheyrittäjien välistä kommunikointia. Tavoitteena on myös parantaa perheyritysten suhteita paikallisiin sidosryhmiin, mm. poliittisiin päättäjiin, elinkeinojärjestöihin sekä mediaan, ja näin saada perheyritysten ääni paremmin kuuluviin myös paikallisesti. Liiton alueellinen toiminta konkretisoituu vuoden aikana järjestettävissä muutamissa tapaamisissa, esim. lounastilaisuuksissa. Liitto tukee alueellista toimintaa, mm. avustamalla tilaisuuksien suunnitteluissa, järjestelyissä ja muissa käytännön asioissa. Jokainen aluevastaava tuo tietysti toimintaan oman persoonallisen leimansa. Mitä aluevastaavilta vaaditaan? Olet etsimämme henkilö, jos olet aidosti kiinnostunut perheyritysten asian edistämisestä ja haluat nostaa perheyritysten paikallista profiilia. Aluevastaavana toimiminen laajentaa kontaktiverkostoasi ja pääset toimimaan perheyritys-asioiden polttopisteessä. Ota yhteyttä Perheyritysten liittoon ja tule rakentamaan alueellisesta verkostosta toimiva osa liiton palveluja! Perheyritysten liitto ry kiittää Länsi-Suomi -konsernia ja sen toimitusjohtaja Heikki Marvaa tilaisuuksien järjestelyistä.

7 Aarikka Oy taikoo iloa puusta Aarikka niin sanana kuin tuotteenakin on monelle käsite. Vuonna 1954 perustetun Aarikka Oy:n toimialaan kuuluvat pääasiassa suomalaisesta puusta valmistetut lahja- ja käyttöesineet, koriste-esineet ja korut. Aarikassa on luova design ja markkinointitaito yhdistetty tuloksekkaasti. Yritys on kasvanut yhden naisen käsityöpajasta yritykseksi, jonka toiminta pohjautuu vahvasti puun jalostamiseen salonkikelpoiseksi. Toiminnastaan Aarikka Oy palkittiin vuonna 1984 yrittäjäpalkinnolla. Yli neljänkymmenen vuoden aikana Aarikasta on kehittynyt merkittävä yritys omalla alallaan, puun taitajana. Omaperäinen tuotesuunnittelu yhdessä korkealaatuisen tuotannon kanssa ovat rakentaneet johdonmukaista yrityskuvaa. Aarikka Oy on viime vuosina laajentanut ja voimistanut toimintaansa franchising-periaatteella toimiviin myymälöihin, joissa tuotteiden myynti perustuu myymälöiden yhtenäiseen ilmeeseen niin pakkausten kuin kalustuksenkin osalta. Aarikka-myymälöitä on 16, joista 10 omia ja loput franchising-periaatteella toimivia. Henkilöstöä on 72. Kaikki alkoi napista Aarikan tarina on yhtä aikaa arkinen ja hämmästyttävä kertomus sattumasta ja luovasta innostuksesta. Elettiin vuotta 1954 ja opiskelija Kaija Aarikka valmisteli lopputyötään Ateneumin tekstiililinjalle. Hänen valmistamaansa villakankaiseen kävelypukuun ei kuitenkaan löytynyt sopivia nappeja sen ajan valikoimista. Niinpä Kaija Aarikka osti puuta, suunnitteli ja teki itse puiset napit. Napit herättivät ihastusta kurssitovereissa ja opettajissa, jotka pyysivät Kaijaa suunnittelemaan heillekin nappeja. Opiskelijatoverinsa kanssa Kaija suunnitteli ja teki kokeita erilaisilla puulajeilla. Mieheltään Erkki Ruokoselta hän sai apua markkinointiin ja pian he perustivat Aarikka-Koru Ky:n ja ensimmäisen oman myymälän, nappikaupan. Napeista ei ollut pitkä matka koruihin. Puu alkoi elää ja saada uusia muotoja Kaija Aarikan ajatusten ja ideoiden myötä. Nappien jälkeen syntyivät jalopuukorut. Melko pian korujen puulaji vaihtui kotimaiseen koivuun. Ensimmäinen oma verstas oli nuoren parin kotona alivuokralaisasunnossa. Esikoisen synnyttyä perhe muutti isompaan asuntoon, jossa yrityksen toiminta jatkui autotallissa. Tuolloin syntyneet Aarikan värilliset puukorut olivat jotakin uutta. Uutta oli myös hopean yhdistäminen puukoruihin. Kaijan keittiökokeilujen tuloksena syntyi koivulle ja männylle värjäystekniikka, jonka tarkoin varjeltu resepti on käytössä Aarikassa edelleen. Kaija Aarikan omaperäinen tuotanto herätti huomiota suomalaisen taideteollisuuden piirissä ja mediassa jo varhaisessa vaiheessa. Tuotteet saivat näyttävää julkisuutta Milanon triennalessa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Yritys laajeni pikkuhiljaa. Vuonna 1959 palkattiin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Mukana ajan hengessä Aarikan valttina on ollut herkkyys reagoida ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisten tarpeisiin. Kuusikymmenluvulla suomalainen kaupunkikulttuuri muuttui rakennemuutoksen ja maaltapaon seurauksena, syntyi uusi kuluttajaryhmä uusine tarpeineen. Maaltamuuttaneiden kotiseudun kaipaus synnytti kynttilänjalkabuumin ja kynttilänjaloista muodostui Aarikan yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä. Muutakin lahjatavaraa alkoi ilmestyä kokoelmiin. Ruotsiin siirtolaisina muuttaneet veivät kotimaan muotoilua mukanaan. Jo kuusikymmenluvulla Aarikka olikin tunnettu Ruotsissa. Ruotsi on edelleenkin Aarikan tärkeimpiä vientimaita Japanin ja Saksan ohella. Lelutuotanto alkoi nuorimman tyttären Meliinan synnyttyä Aarikan puulelut olivat ajan hengen mukaisia ja erityisen suosittuja luvuilla. Aarikka-lelut ovat saaneet vuosien varrella useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja leikkiominaisuuksiensa ja muotoilun vuoksi. Jo klassikon aseman saavuttanut Aarikan symboli, mäntyinen Pässi vuodelta 1973 täyttää 30 vuotta ensi vuonna luvulla tulivat myös joulukoristeet, joiden suosio yllätti. Varsinkin turistit ostavat paljon joulukoristeita kesät talvet. Tällä hetkellä jännätään kumpi voittaa joulutuotteiden suosiossa tänä vuonna, tonttu- vai enkeli-aihe, kertoo Pauliina Aarikka. Kolme sisarusta Sukupolvenvaihdos on Aarikassa toteutettu ja vastuu on siirtynyt pääasiassa toiselle sukupolvelle. Kaija Aarikka toimii edelleen yhtenä viidestä suunnittelijasta ja eläkkeellä oleva Erkki Ruokonen on taustatukena. Toimitusjohtaja Pekka Rissanen on perheen ulkopuolelta. Kolmesta tyttärestä esikoinen Sarianna Partanen vastaa hankintasihteerinä osien toimituksesta ja hankinnasta. Pauliina Aarikka on työskennellyt suunnittelijana Aarikassa vuodesta 1985 alkaen. Perheyrityksen omaleimaisuus ja kiinnostavuus valkeni hänelle ulkomaan opintojen aikana, jolloin työ perheyrityksessä alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Maailmalla Aarikan tuotteet ovat olleet jo vuosikymmeniä mukana luomassa Suomi-kuvaa. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Japani, Pohjoismaat ja USA. Liikevaihto vuonna 2001 oli 5,1 miljoonaa euroa. Yhä tiuhempaan tahtiin alkoi Kaijan piirustuspöydältä ilmestyä suunnitelmia erilaisista käyttö-, koriste- ja lahjaesineistä, joiden materiaali oli useimmiten kotimainen mänty. Kaija Aarikan merkitys suomalaisen puuperinteen henkiinherättäjänä onkin ollut suuri. Sisarusparven nuorin, Meliina Ruokonen, on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja on tehnyt uransa perheyrityksen ulkopuolella, mutta osallistuu perheyritykseen tiiviisti hallituksen puheenjohtajan roolissa. Työkokemus perheyrityksen ulkopuolelta on hänen kokemuksensa mukaan tukenut perheyritystä antamalla uutta näkökulmaa yritykseen. Perheyritykseen on saanut tulla mukaan omista lähtökohdista käsin. Perheyrittäminen on tullut itsestään. Meidät on otettu mukaan pienestä pitäen ja kaikki olemme olleet kesätöissä tehtaalla tai jouluapulaisena liikkeissä. Koskaan ei ole kuitenkaan pakotettu mukaan, sanoo Meliina Ruokonen. u 12 Y R I T Y S E S I T T E L Y 13 PERHEYRITYS

8 Toisen polven haasteet Aarikan arvot; luonnonläheisyys, perinteiden kunnioitus ja kotimaisuus määrittyvät tuotteiden kautta, jotka ovat suomalaisista materiaaleista ja Suomessa tehtyjä. Niiden perimmäisenä tarkoituksena on ilon tuominen ihmisille, kiteyttää Pauliina Aarikka yrityksen arvot. Aarikan tuotteet teetetään mahdollisimman lähellä Helsinkiä alihankkijoilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi yhden miehen verstaita. Nokiantien toimitiloihin Helsingin Vallilaan on keskitetty yrityksen suunnittelu, hallinto, markkinointi, varasto ja tehtaanmyymälä. Toimiva logistiikka on tärkeää pienten pajojen kanssa toimivalle yritykselle, jonka tuotteet valmistetaan vaihe kerrallaan eri alihankkijoilla. Kuluttajan vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja malliston uusiutuminen on suuri haaste nykypäivänä. Kun seitsemänkahdeksankymmenluvulla riitti yksi mallisto vuodessa, odottavat nykypäivän kuluttajat jatkuvasti uutta. Mallistoa uusitaankin usein, jokaisessa mallistossa on aina noin 20 % uutta ja loputkin tuotteista mahdollisesti eri värisenä kuin aikaisemmin. Tuotanto valmistaa myyntiin yli 600 (1000 jos eriväriset korut lasketaan eri tuotteiksi) erilaista tuotemallia vuosittain. Lahjatavaroissa halpatuontitavarat tuovat kilpailuhaastetta, koruissa taas muodin vaihtelut määräävät mitä kulloinkin menee kaupaksi. -Vaikka joskus on ollut kiusaus luopua jommasta kummasta tuoteryhmästä niin olemme huomanneet, että nämä kaksi päätuoteryhmäämme, korut ja lahjatavarat tukevat hyvin toisiaan, sillä niiden menekki kulkee sykleissä. Kun toisella menee huonosti niin toisen myynti vetää, sanoo Pauliina Aarikka. Anja Caspers Novametor Oy Hyvä strategia on enemmän kuin hyvä ajatteleminen Perheyritysten liiton jäsen Anja Caspers Novametor Oy:stä haastatteli professori John L. Wardia kirjasta Strategic Planning for Family Businesses. John, sinä ja Randel S. Carlock kirjoititte vuodelta 1987 olevan kirjasi Keeping the Family Business Healthy täysin uudelleen viime vuonna. Miksi tämä täydellinen siirtyminen strategiaaiheeseen? Randy vakuutti minut siitä, että maailma ja perheyritysten luonne olivat muuttuneet ratkaisevasti. Meillä molemmilla oli uusia ideoita, joita halusimme kehittää ja jotka halusimme tuoda esille. Mitä ymmärrät strategialla? Eikö ole jo tarpeeksi kirjoja olemassa strategiasta ja strateegisesta suunnittelusta? Strategia on yrityksiä (ja niiden omistajia) koskevien hyvien päätösten tekemistä. En usko, että on olemassa toista strategiakirjaa, joka saattaa yhteen strategian ja yrityksen omistajien toiveet ja arvot eikä varmasti perheyrityksille. Miksi kenenkään varsinkaan pienempien yritysten kannattaisi tehdä strategiasuunnitelmia tällaisina aikoina, jolloin tulevaisuus on täysin epävarma? Eikö se olisi ajanhukkaa, tai vaarallistakin, tehdä pitkäaikaisia strategiasuunnitelmia? Varsinkin pienillä yrityksillähän on kyky reagoida nopeasti niiden taloudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Useat ihmiset, jotka kehittävät strategioita, hiljentävät yrityksen vauhtia tai sitovat ne jäykkiin päätöksiin, joista pian tulee vanhentuneita. Varsinkin yrittäjät ja pienten yritysten omistajat uskovat usein näin. Heille se on kuitenkin vain tekosyy - tekosyy olla ottamatta muita yrityksen yleisen strategia-ajattelun prosessiin. Pääoma on harvoin menestyvien perheyritysten rajoite, varsinkaan niiden, joilla on hyvä strategia ja jotka ovat tuottavia. Harvat menestyvät yritykset tarvitsevat enemmän pääomaa, kuin mitä toiminta tuottaa. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa pääoma on rajoite tavallisesti jonkun perheenjäsenen ostaessa osakkeet yritys voi kasvaa hitaammin tai siirtää strategiansa vähemmän pääomaa tarvitsevaan toimintaan. Uskon, että useimmat perheyritykset tekisivät virheen, jos ne listautuisivat. Jos ne ovat pörssissä, niillä ei ole mitään niistä eduista, joita yksityisillä yrityksillä on, mutta useimmat julkisten yritysten haitat. Useimmat perheyritykset tulevat julkisiksi vääristä syistä, ja ne harvoin käyttävät julkisia markkinoita ensimmäisen osakeannin jälkeen. Luonnollisesti tästä on useita poikkeuksiakin. Kirjassanne te annatte perheyrityksille uuden apuvälineen. Voisitko kuvailla sitä tarkemmin? Tämä apuväline, The Parallel Planning Process (Rinnakkkainen suunnitteluprosessi), tarjoaa mahdollisuuden yhdistää strategisessa suunnittelussa perheen omistajaperspektiivin ja yrityksen johtamisperspektiivin. Se myös antaa suuntaviivat perheen suunnitteluun perheenä. Rinnakkainen suunnitteluprosessi on integroitu ja keskinäisesti riippuvainen prosessi, joka heijastaa sitä, mitä edistyneet perheyritysperheet jo tekevät tiedostamattaan. Se auttaa kaikkia perheenjäseniä tuntemaan roolinsa ja tietämään enemmän yrityksestä. Se auttaa yrityksen johtoa ymmärtämään paremmin perheyrityksessä työskentelyn erityispiirteitä. Teillä on monta yksityiskohtaista lomaketta kirjassanne. Eikö ole kovin aikaaviepää täyttää niitä? Kenen tulisi tehdä se tämän päivän johdon vai vaikkapa seuraavan polven? Mitkä taulukot olvat ehdottoman tärkeitä? Mille yrityksille ne kaavakkeet ovat parhaiten sopivia (koko? omistusrakenne?)? Ja, kuinka usein pitäisi tämä suunnitteluprosessi lomakkeiden avulla toistaa? Mitä tapahtuu, jos kaikki perheenjäsenet eivät suostu tähän monimutkaiseen prosessiin, joko siksi, etteivät he pidä sitä tarpeellisena tai hyödyllisenä, tai yksinkertaisesti vain siksi, etteivät he ymmärrä sitä? Rinnakkainen suunnitteluprosessi on esitetty niin, että sitä voidaan käyttää monella tasolla. Niille, jotka ovat vähemmän innostuneita tai jotka muuten lannistuisivat, voivat ottaa esille vain olennaiset ja helpoiten lähestyttävät aiheet. Lopulta jokainen prosessin osa johtaa muihin osiin. Se on perheyritysten luonne, ainutlaatuinen luonne. Voisitko kertoa joistakin käytännön tapauksista, kuinka perheet ovat käyttäneet lomakkeita? Kauanko he tarvitsivat niiden täyttämiseen? Mitkä olivat tulokset? Koska kirja ilmestyi viime vuonna, me olemme kuulleet eri perheiltä ja eri neuvonantajilta, kuinka hyödyllinen prosessi oli heille. Jotkut sovelsivat mallia omaan tapaukseensa yhteisenä viikonloppuna. Toiset taas käyttivät siihen useita suunnittelutapaamisia monen kuukauden aikana. Jotkut tarttuivat vain yhteen osaan esimerkiksi varojen uudelleeninvestointi - analyysiin tai sitten Family Continuity Plan in osiin valaistakseen omaa tilannettaan. Kaikkein antoisinta on, että olemme kuulleet monilta perheiltä prosessin todella saattaneen heidät yhteen perheenä ja parantaneen tuntuvasti kommunikaatiota. Olet pitänyt jo ainakin kaksi strategiaseminaaria Milanossa. Käytitkö kirjan lomakkeita niissä? Olemme käyttäneet lomakeita monissa strategiaseminaareissa eri puolilla maalimaa. Meidän mielestämme ne antavat hyvät raamit kokouksille ja seminaareille. u H A A S T A T T E L U Aarikka Oy on ollut noin vuoden verran jäsenenä Perheyritysten liitossa ja ollut tyytyväinen liiton tarjoamaan seminaari- ja koulutustarjontaan. Parasta antia on ollut muihin perheyrittäjiin tutustuminen, ja se, että olemme huomanneet ettemme ole perheyrittäjinä yksin, toteaa Pauliina Aarikka. Uskon, että strateginen suunnittelu tai strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen, niinkuin me esitämme kirjassamme saa yrityksen tiedostamaan muutokset, luo enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia, ennemmin kuin vähentää niitä ja, mikä on erityisen tärkeää, vahvistaa yrityksen kykyä läpiviedä sen, mitä se haluaa. Pitäisikö niiden kasvaa hitaammin, vai pitäisikö niiden velkaantua paljon? Mitä ajattelet perheyrityksistä pörssissä? Uskomme, että kaiken tyyppiset perheyritykset voivat hyötyä lomakkeista. Ne rakentuvat yrityksen ominaisuuteen perheyrityksenä, ei sen kokoon tai monimutkaisuuteen. Jotkut lomakkeet ovat ehkä erityisen arvokkaita seuraavalle polvelle, koska ne auttavat oppimaan ja ymmärtämään yritystä. Jos aikaa on vähän tai jos lomakkeet ovat epämukavia, liitteenä olevat lomakkeet voidaan tarvittaessa jättää pois. Jakamattomat voitot ja oma pääoma ovat ratkaisevia kasvun ja onnistumisen tekijöitä kaikissa yrityksissä, mutta Lomakkeiden todellinen arvo ei mielestämme ole jokaisen 14 Aarikka 40 -näyttelyn näyttelyopas Lähteet: molemmille tulee luonnollinen raja vastaan, varsinkin kysymyksen tarkka vastaus, vaan ne ajatusmallit, joita ne Taideteollisuusmuseossa perheyrityksissä. Miten ne voisivat ratkaista tämän ongelman? synnyttävät. Hyvä strategia on enemmän kuin hyvä ajattele- 15 minen ja hyvät kysymykset enemmän kuin tosiasiat ja muistilistat. Professori John L. Ward

9 Mitä kokemuksia olet saanut Italiassa? Uskotko, että ne voisivat olla samanlaisia muissa maissa? Voisitko kuvitella erilaisuuksia, jotka perustuvat verolakeihin tai muihin syihin? Strateginen ajattelu muuttuu erilaisissa laki- ja strategiaympäristöissä. Ne myös muuttuvat eri kulttuureissa olevien perheiden suhteen. Kirjan voima on siinä, että se nostaa olennaisia asioita esille ja kysyy avainkysymyksiä jokaisessa ympäristössä ja jokaisessa kulttuurissa. Vastaukset tietenkin muuttuvat, joskus huomattavastikin. Mikä on yrityksen hallituksen (Board of Management) osuus prosessista kuinka sen pitäisi olla koostunut ollakseen tarpeeksi tehokas? Me olemme kirjoittaneet kokonaisen kappaleen hallituksen osuudesta rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa. Voidakseen olla selvästi arvokas lisä prosessissa, sen täytyy sisältää useampia riippumattomia ulkopuolisia johtajia. Ja näiden ulkopuolisten ja riippumattomien johtajien tulee todellakin välittää perheen eduista ja hyvinvoinnista. Jos riippumattomat johtajat eivät pidä perheyrityksistä tai ymmärrä niiden erikoispiirteitä, prosessi kyllä varmasti antaa sen ilmi. Mielestämme prosessi on suuresti auttanut riippumattomia johtajia ymmärtämään paremmin perheyrityksiä ja heidän erityistä rooliaan perheyrityksissä. Kirjassanne on testi siitä onko perhe vai yritys etusijalla. Onko kokemuksesi mukaan perheiden asettama etusija ajan kuluessa pysyvä, vai onko siinä nähtävissä joku yleinen kehitysmalli? Mielestäni perheen tai yrityksen etusija muuttuu ja sen pitäisikin muuttua ajan myötä, mutta useimmin vain sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Esimerkiksi perustajasukupolven yrityksen etusijalle asettava asenne usein muuttuu enemmän perheen etusijalle asettavaksi sisarussukopolvessa. Mutta etusija-orientoitumisessa on perheen kulttuuri voimakkaampi tekijä kuin aika. Esimerkiksi Pohjois-Euroopan ja Lähi-Idän sekä Latinalaisen Amerikan välillä on suuria yleisiä erilaisuuksia. Mikä olisi Sinun strategia-neuvosi suomalaisille perheyrityksille? Lisätietoja ja ilmoittautumiset: AidAF Francesca Brunelli Via Bigli, 15/A - I Milano puh: tai faksi: s-posti: HUOM! Mikäli kiinnostut tapahtumasta ja päätät ilmoittautua mukaan, niin kerrothan asiasta myös Jäsenpalveluun ( ), jotta tiedämme millainen delegaatio Suomesta tilaisuuteen on menossa. FBN:n Nuoren Polven verkostoitumistapaaminen Venetsiassa Alustava ohjelma Perjantai Majoittuminen 20:00 Tervetuliaismaljat, San Clemente Palace Hotel 21:30 Siirtyminen veneellä San Marcon aukiolle (jatko-ohjelma vielä avoinna) Lauantai :00 Young Generation and the Next Challenges, San Clemente Palace Avaus: Alberto Falck, puheenvuorot: John L. Ward, Alfredo Ambrosetti 13:00 Lounas 15:00 18:30 Kiertoajelu Family Business Networkin Italian organisaatio AIdAF (Associazione Italiana delle Aziende Familiari) ja espanjalainen chapter kutsuvat nuoren polven perheyrittäjiä verkostoitumistapaamisen Venetsiaan Tapaamisen tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella eurooppalaisia nuoren polven perheyrittäjiä koskevista yhteisistä asioista ja verkostoitua Venetsian unohtumattomissa maisemissa. AidAF:n puheenjohtajan Alberto Falckin perhe kutsuu lisäksi osallistujat illallalliselle ja tanssiaisiin, jotka pidetään lauantaina upeassa Palazzo Giustiani Recanatissa. Tapaaminen ja pävälliset ovat osallistujille maksuttomia lukuunottamatta majoittumiskuluja ja matkoja. 21:00 Päivälliset ja tanssiaiset, Palazzo Giustiani Recanati Neuvoni perustuu kovin suppeaan kokemukseen ja käsitykseen Suomesta. Jos Suomi on jokseenkin samanlainen kuin muut Pohjois-Euroopan maat, joita tunnen paremmin, suosittelisin enemmän kiinnostusta jakaa perheyrityksen innostus ja mahdollisuudet seuraavan sukupolven kanssa ja vähemmän toiveita pörssilistaantumisesta. Tiesitkö että: F.B.N. on perustanut kansainvälisen Next Generation Working Groupin 16 kehittämään verkoston Nuoren polven toimintaa ja etsimään uusia muotoja maailmanlaajuiselle toiminnalle. Lisää asiasta jatkossa PERHEYRITYS Perheyritysten liiton Nuoren polven työryhmä kaipaa kipeästi uutta verta. Mikäli täytät seuraajasukupolven laveat tunnusmerkit, eli olet kiinnostunut tapaamaan muita nuoren polven edustajia, verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia, niin liity joukkoon iloiseen ottamalla yhteyttä Jäsenpalveluun (09) tai

10 Nimi: Jean Karavokyros Titteli: Toimitusjohtaja Syntynyt: 1973 Perhesuhteet: Avoliitossa Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti 3. sukupolvi U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Oy Halva Ab Perustettu: 1931 Toimipaikka: Helsinki Toimiala: Makeisten valmistus ja maahantuonti Liikevaihto: 11 milj. euroa Henkilöstö: 90 Päämyyntialueet: Pohjoismaat, Jean Karavokyroksen makea ja vaativa haaste Oy Halva Ab on keskisuuri suomalainen perheyritys. Yrityksen perusti Suomeen muuttanut kreikkalainen Jean Karavokyros vuonna Jean tuli 20-luvulla veljensä kanssa etsimään töitä Suomesta, koska täällä heillä oli ennestään tuttuja. Yrityksen ensimmäinen sijaintipaikka oli Meritullinkatu Kruunuhaassa, Helsingissä. Yritys muutti Helsingin vanhimpaan kivitaloon, Sederholmin taloon Aleksanterinkadulle 40-luvun alussa. Sieltä yhtiö muutti nykyiseen sijaintipaikkaansa Pitäjänmäelle 50-luvun alkupuolella. Jean on tuttu näky tehtaalla. Tässä hän on isänsä kanssa salmiakkilaatikoiden keskellä. Salmiakki onkin hänen lempikarkkinsa. Lakimiehestä toimitusjohtajaksi Yrityksen toimitusjohtajana on tämän vuoden helmikuusta lähtien toiminut 29-vuotias Jean Karavokyros, joka seuraa toimitusjohtajana isäänsä Fokionia ja isoisän veljeä Jeania. Halva yrityksenä on hänelle tullut tutuksi jo lapsuusvuosista lähtien. Isä toi kotiin karkkeja maisteltaviksi ja uutuuksia kommentoitaviksi. Halva on aina kuulunut elämääni. Olen ollut monet koulu- ja opiskeluaikojen kesät Halvalla töissä. Olen kokeillut pakkaamista ja tuotantoa, toiminut varastomiehenä ja konttorihommissa. Tunnen talon läpikotaisin. Sukulaisista vain serkku on Halvalla töissä. Jeanin pikkuveljeä kiinnostaa media-ala, joten hän ei todennäköisesti tule osallistumaan perheyrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Sukupolvenvaihdos Halvassa on vielä omistuksen suhteen kesken. Omistuksessa ei vielä ole tapahtunut sukupolvenvaihdosta ja päätösvalta on Jeanin isällä. Suunnitelmia on laadittu tänä vuonna, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole tehty. Juristin koulutuksen hankkinut Jean toimi Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n lakimiehenä neljä vuotta ennen siirtymistään töihin perheyritykseen. Halusin tehdä koulutustani vastaavia töitä eli toimia juristina. Aikani asianajotoimistossa oli antoisaa. Näistä vuosista takkiin tarttui analyyttisyyttä, kokonaisuuden hallintaa ja kykyä erottaa olennaiset asiat. Yritysmaailma strategioineen tuli tutuksi ja antoi paljon eväitä nykyiseen toimeeni. Näytön paikka Jean on nyt ollut Halvalla töissä kolme vuotta. Hän kypsytteli rauhassa päätöstään siirtyä perheyritykseen töihin. Nuorena minua kiinnosti, miten makeisbusiness toimii, mutta minulle ei ole alusta asti ollut selvää, että tulen jatkamaan perheyritystämme. Sain miettiä tilannetta rauhassa ja pikku hiljaa kypsyi päätös siirtyä Halvaan töihin. Perheen puolelta ei ole tullut mitään paineita jatkamisen suhteen. Pikemminkin päinvastoin minua rohkaistiin menemään muualle ja näkemään muitakin maailmoja. Itsellenikin olisi ollut mahdoton ajatus tulla tänne suoraan. Jean päätöstä vauhditti isän eläkeiän lähestyminen. Kaikille oli myös selvää, että sukupolvenvaihdos ei voi tapahtua yhdessä päivässä. Minulle oli kuitenkin tärkeää, että Halva säilyy perheyrityksenä ja siksi otin haasteen vastaan. Enkä ole katunut päätöstäni kertaakaan. Jeanin tullessa toimitusjohtajaksi hänen isänsä Fokion siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Suunnitelmissa oli, että isä olisi tukenut Jeania yrityksen johdossa vielä vähän aikaa, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu. Isäni on valitettavasti sairastunut ja yhteinen aikamme jäi pariin vuoteen. On tullut hetkiä, jolloin olen kaivannut isääni tukijaksi. Toimitusjohtajuuden hyvistä ja huonoista puolista Jean toteaa: Asianajotoimistossa työskentely oli pitkälti tiimityötä. Toimitusjohtajuus sitä vastoin on välillä yksinäistä, mutta toisaalta on mahdollisuus kehittää ja päättää itse asioista. Olen mielestäni pärjännyt ainakin tähän asti hyvin. Tukea tehtäväänsä Jean on saanut myös henkilöstöltään, joka on ottanut hänet hyvin vastaan ja luottaa häneen. Henkilöstö on hyväksynyt minut hyvin ja olen päässyt hyvin sisälle yrityksen toimintaan. Pitkien työsuhteiden vuoksi monet tuntevat minut jo pikkupojasta asti. Halvan tärkeimmät arvot ovat henkilöstön hyvinvointi, tuotteiden laatu ja asiakkaiden toiveiden täyttäminen. Nämä arvot olen vahvasti sisäistänyt isältäni. Halvassa ei ole edes vaikeina aikoina koskaan irtisanottu ketään taloudellisin perustein. Kerralla oikein! Ihmisenä Jean kuvailee olevansa positiivinen, avoin, oikeudenmukainen ja tarvittaessa vaativakin. Hänen mottonsa kuuluu: Kerralla oikein! Tällä elämänasenteella Halvan tulevaisuus perheyrityksenä on varmasti turvattu. Työn vastapainoksi Jean latautuu ja rentoutuu urheilun parissa. Hänen lajeihinsa kuuluvat mm. laskettelu, squash ja sulkapallo. Musiikin kuuntelu on myös tärkeä osa hänen vapaa-aikaansa. Liiton antina sosiaalinen verkosto Perheyritysten liiton jäsenenä Halva on ollut jo muutamia vuosia. Jean on aktiivisesti osallistunut liiton tapahtumiin. Aluksi hän ei tuntenut ketään liitosta, mutta omalla aloitteellisuudellaan hän on löytänyt uusia tuttavuuksia. Sosiaalinen kanssakäyminen on minulle ollut tärkeintä toiminnassa. Olen tavannut liiton erilaisissa tilaisuuksissa samanhenkisiä ja samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja päässyt keskustelemaan asioista, joista ei muiden kanssa voi keskustella. Yrityksen ensimmäinen tuote oli maailman ensimmäiseksi Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka makeiseksi kutsuttu, perinteinen kreikkalainen makeinen - halva. Halvan tuotannon lisäksi yritys harjoitti myös marjatuotteiden tukkukauppaa. Yritys laajensi 50-luvulta alkaen 18 tuotevalikoimaansa irtomakeisiin, pussimakeisiin, lakritsiin Nuoren polven toiminta on Jeanin mielestä tärkeää saada ja marmeladiin. Ala oli tuolloin hyvin käsityövaltaista. viriämään, koska nuoressa polvessahan on perheyritysten 19 Tänään halva on enää marginaalituote ja tuotanto on tulevaisuus. Myös edunvalvonnan pitää aina kuulua liiton pitkälle koneistettu. tehtäviin, jotta perheyritysten omistajien ääni tulee kuulluksi.

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station 12.2.2010 Train Station 1 Esityksen sisältö Suunnittelun merkitys Vaihdoksen osapuolet Milloin jatkaja on valmis? Luopujayrittäjän tulevaisuuden suunnittelu Miksi

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot