Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsentiedote 5/ EHYT ry kohta vuoden iässä

Transkriptio

1 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsentiedote 5/ EHYT ry kohta vuoden iässä

2 MYÖTÄOTE / SISÄLLYS Tässä tiedotteessa: 3 Toiminnanjohtajalta 5 Järjestötoiminnan kuulumisia 6 Ehkäisevän päihdetyön viikko on ohi - työ jatkuu 7 EHYT ry:n toimintatuen hakeminen vuonna OK-Opintokeskuksen vuoden 2013 koulutukset Pohjoismaiden neuvostolta päihdepoliittinen ohjelma - EHYT ry tukee 9 Ryhmäviestintä onnistuu helposti tekstiviestillä 10 Mun elämä yhteiskunnan keskellä Päihdeneuvontapalvelu 11 Nuoret eivät luota kannabisasioissa valistajiin ja vanhempiin EPT:n materiaalitietokanta 12 Jos päihteet houkuttavat nuorta 15 Tipaton tammikuu EHYT ry osallistui pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan messuille (kansi). RAY:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Manninen avasi messut (yllä). MENU-messut käynnistivät vapaaehtoistoiminnan viikon. Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf Myötäote - Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsentiedote Päätoimittaja: Jiri Sironen jiri.sironen@ehyt.fi p Työryhmä: Heta Välimäki, Mikko Vainio, Johanna Suihko, Sari Aalto-Matturi, Kalervo Koivisto, Teija Strand, Kiti Poikonen, Marjut Helin ja Leena Sipinen Julkaisija: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimitus: Myötäote / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu Helsinki p jiri.sironen@ehyt.fi Ulkoasun suunnittelu: David Lugasi ja Kalervo Koivisto Taitto: Kalervo Koivisto Kuvat: Maarit Nyqvist, Simo Miettinen Jiri Sironen, Harri Jukkala Osoitteenmuutokset: Simo Miettinen simo.miettinen@ehyt.fi p

3 MYÖTÄOTE / PÄÄKIRJOITUS EHYT ry kohta vuoden iässä E HYT ry:n ensimmäinen toimintavuosi on lopuillaan. Vuoden aikana on rakennettu uutta vahvaa ja vaikutusvaltaista järjestöä ehkäisemään päihdehaittoja ja edistämään sitä kautta terveyttä ja hyvinvointia. Alkuvuoden aikana on tärkeää arvioida kuinka hyvin EHYT ry:lle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet ja mihin suuntaan järjestöä on syytä kehittää. Organisaatiotarkastelu on jo käynnissä - tarkoituksena on arvioida, onko järjestöä perustettaessa rakennettuun organisaatioon tarpeen tehdä tarkennuksia. Alustavan kartoituksen perusteella pieniä muutoksia lienee tulossa mutta mihinkään laajamittaisempaan organisaatiomylläykseen ei olisi tarvetta. Aluekeskuspohdinta tosin on vielä niin alkusuoralla, että sen osalta monenlaisia toteutus- ja organisointitapoja varmasti tullaan miettimään. Organisaatiotarkastelu liittyy nimenomaan toimiston organisointiin. Luottamushallinnon rakenteisiin tai jäsenyhdistyksiin tämä tarkastelu ei ulotu. EHYT ry vähitellen harjakorkeudessa EHYT ry:n strategiatyötä on käynnistetty syksyn aikana. Tavoitteena on saada strategiatyö päätökseen ensi vuoden aikana siten, että jäsenyhdistykset voisivat keväällä 2014 sen pohjalta linjata järjestön toimintaa tuleville vuosille. Jäsenyhdistyksiä on valmisteluprosessissa tarkoitus kuulla kevään ja syksyn aikana. Rinnan strategiatyön aikana on tarkoitus dokumentoida ja arvioida läpikäyty fuusioprosessi tukemaan jatkokehitystyötä ja avuksi myös muille järjestöille, jotka vasta pohtivat fuusion mahdollisuutta. RAY:n juuri ennen joulua julkistuva avustusehdotus on erityisen merkitsevä järjestön tulevien vuosien toiminnan kannalta. EHYT ry:n rakentaminen on tämän ensimmäisen vuoden aikana edennyt jotakuinkin harjakorkeuteen, EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toteaa, että EHYT ry:n strategiatyön tavoitteena on, että jäsenyhdistykset voisivat keväällä 2014 sen pohjalta linjata järjestön toimintaa tuleville vuosille EHYT ry:n strategiatyö on käynnistetty ja tavoitteena on saada se valmiiksi 2013, jotta jäsenyhdistykset voisivat keväällä 2014 sen pohjalta linjata järjestön toimintaa tuleville vuosille. mutta työtä on vielä jäljellä ennen kuin nähdään, minkälainen järjestö EHYT ry:stä lopulta muotoutuu. Tulevien vuosien rahoituspäätökset vaikuttavat siihen paljon. Vielä tärkeämpää on toki se, mihin suuntaan hallinto ja jäsenyhdistykset haluavat järjestöä ensi vuoden strategiaprosessissa kehittää. Voidaan sanoa, että vasta marraskuun paikkeilla on järjestössä jollain tavoin päästy rakentamisvaiheesta "normaalirytmiin". Edelleen kolmen järjestön yhdistyminen vaatii kuitenkin jatkuvasti uusia linjauksia siitä, millä tavoin EHYT ry:ssä jokin asia hoidetaan. Enimmäkseen linjaukset ovat löytyneet melko helposti. Rakennusurakan ohella järjestö on kyennyt täyttämään sitoumuksena ja hoitamaan perustyönsä suunnitelmien mukaan. Uuden järjestön toiminnassa myös yhteiskuntavaikuttaminen on ollut vahvasti työlistalla. Alkoholimainonta edelleen ratkaisematta, isot lakihankkeet edessä Marraskuun lopussa järjestöt toimittivat sosiaali- ja terveysministeriölle yhteisen näkemyksensä siitä, minkälaisia asioita hallituskaudella tehtävässä alkoholilain kokonaisuudistuksessa tulisi huomioida. EHYT koordinoi järjestöjen yhteistä valmistelua ja määritteli myös samalla omat tavoitteensa alkoholilain ja raittiustyölain uudistamiseen. Jäsenyhdistyksiltä kerättiin verkkokyselyllä näkemyksiä tuohon valmisteluun. Kyselyn perusteella jäsenkunnalla on sangen yhdensuuntaiset ajatukset alkoholilainsäädännön uudistamisesta. Keskeisenä noissa tavoitteissa nousevat esille muiden muassa kuntien mahdollisuus päättää lakia tiukemmista rajoituksista esimerkiksi alkoholin nauttimiseen julkisella paikalla. Myös ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholiprosentin alentaminen olisi selkeä keino alkoholin kokonaiskulutuksen alentamiseen. Alkoholimainontaa koskevan valmistelun takkuileminen ei valitettavasti lu- 3

4 MYÖTÄOTE / PÄÄKIRJOITUS paa hyvää tuleville lainsäädäntöhankkeille. Huhut kertovat, että hanketta oltaisiin lakaisemassa maton alle. On täysin käsittämätöntä, jos valmistelu, jolla on näin laaja tuki yhteiskunnassa, tyrehtyy kansainvälisen alkoholiteollisuuden häikäilemättömään edunvalvontaan. Mikäli asiaa ei saada ratkaistua erikseen, on siihen ehdottomasti palattava alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämä puolestaan ei tee tuosta uudistustyöstä yhtään sen helpompaa. Alkoholilain uudistuksen rinnalla liikkeelle on lähdössä myös raittiustyölain uudistaminen. Jäsenkyselyssä nousi erityisesti tavoitteeksi ehkäisevän päihdetyön resurssien vahvistaminen ja vastuiden selkeyttäminen. Yhtenä tavoitteena voisi olla, että pienemmissäkin kunnissa olisi vähintään yksi ehkäisevän päihdetyön koordinaattori vastaamassa ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä kunnassa. Suuremmissa kunnissa tätä varten tarvittaisiin erillinen yksikkö. Strategiatyö, lainsäädäntöön vaikuttaminen ja aluekeskustyö ovat kaikki asioita, jotka tulevat olemaan esillä EHYT ry:n ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyössä myös ensi vuonna. Vähitellen on kuitenkin aika hetkeksi hengähtää ja antaa keskittää ajatukset joulurauhaan ja läheisiin. EHYT ry toivottaa jäsenyhdistyksilleen oikein rauhallista ja hyvää joulua! Lisätietoja: Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja p sari.aalto-matturi@ehyt.fi EHYT ry:n keskustoimisto siirtyi keväällä Helsingin Vallilaan Elimäenkadulle, jonne voitiin yhdistää aiemmin kolmessa erillisessä toimipisteessä olleet tehtävät. Toimiston tupaantuliaisia vietettiin noin sadan osallistujan voimin. Alkoholilain uudistuksen rinnalla liikkeelle on lähdössä myös raittiustyölain uudistaminen. Jäsenkyselyssä nousi erityisesti tavoitteeksi ehkäisevän päihdetyön resurssien vahvistaminen ja vastuiden selkeyttäminen. 4

5 MYÖTÄOTE / JÄRJESTÖTOIMINTA Järjestötoiminnan kuulumisia EHYT ry:n ensimmäinen toimintavuosi lähenee loppuaan, mutta toiminnassa ei loppua näy. Päinvastoin, kun EHYT ry:n nyt toista kertaa koordinoima Tipaton tammikuu starttaa heti alkuvuodesta. Järjestötoiminnan kannalta vuodenvaihteen tärkeimpiä aktiviteetteja on tulevan vuoden toiminnan suunnittelu. Tässä Myötäotteessa kerrotaan mm. EHYT ry:n toimintatuen hakemisesta vuodelle EHYT ry:n aluefoorumikierros takana Syksyn aikana on käyty aluefoorumikierrosta. Aluefoorumit toimivat EHYT ry:n ja paikallis- ja aluetoimijoiden osallisuuden, yhteistyön, tiedonkulun ja koulutuksen paikkana. Ensimmäiset aluefoorumit pidettiin Tampereella, Helsingissä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Lapualla. Aluefoorumeihin osallistui mukavasti EHYT ry:n jäsenjärjestöjen väkeä ja luottamushenkilöitä. Keskustelua käytiin mm. vaikuttamistoiminnasta, jäsenjärjestöjen tuesta ja aluekeskuksista. Aluefoorumeiden on tarkoitus olla jatkuvaa toimintaa ja parhaillaan suunnitellaan jatkoa saadun kokemuksen. Jäsenkyselyn satoa Alkoholilain kokonaisuudistuskyselyn yhteydessä EHYT ry:n jäsenjärjestöiltä kyseltiin myös järjestöjen omaan toimintaan ja järjestötukeen liittyviä kysymyksiä. Vastanneiden EHYT ry:n jäsenjärjestöjen toiminta kohdistuu melko tasaisesti eri kohderyhmiin: lapset ja nuoret 29 prosenttia, nuoret aikuiset 30 prosenttia, työikäiset 25 prosenttia ja eläkeläiset 26 prosenttia. Jäsenjärjestöjen toiminnan pääasiallinen tarkoitus oli 24 prosentilla vastanneista päihdehaittojen ehkäiseminen. Järjestöpäällikkö Jiri Sironen kertoo, että EHYT ry myöntää toimintatukea jäsenjärjestöjensä paikallistasolla tehtävään ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan. Toimintatukea vuodelle 2013 voi nyt hakea ja hakuaika on tammikuun 2013 loppuun mennessä. Turun (yläkuva) ja Lapuan aluefoorumeissa käytiin keskustelua mm. vaikuttamistoiminnasta, jäsenjärjestöjen tuesta ja aluekeskuksista. 5

6 MYÖTÄOTE / JÄRJESTÖTOIMINTA 58 prosentilla vastanneista päihdehaittojen ehkäiseminen on tärkeä osa yhdistyksen työtä, mutta toiminnalla on muitakin tavoitteita. Yhdistyksistä 18 prosentilla toiminnan pääasiallinen tarkoitus oli joku muu kuin päihdehaittojen ehkäisy. EHYT ry:n jäsenjärjestöilleen tarjoamista tukimuodoista 36 prosenttia vastanneista piti tärkeimpänä taloudellista tukea, 23 prosenttia yhteistyötä esim. tapahtumien järjestämisessä, 21 prosenttia tiedottamista ja koulutusta ja 18 prosenttia asiantuntemuksen jakamista. Teemavuodesta toiseen Kuluvana vuonna on vietetty Euroopan aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. Vuosi 2013 on nimetty Euroopan kansalaisten vuodeksi. Alkavasta teemavuodesta lisää vuoden 2013 ensimmäisessä jäsentiedotteessa. Hyvää joulun aikaa! Jo 15. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu -kampanja muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. Aito ilo syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Juhlatunnelman voi luoda ilman päihteitäkin. Raittiuden Ystävien koordinoimasta järjestöjen yhteistyökampanjasta löydät lisätietoja osoitteesta Elokoloissa ja kohtaamispaikoissa on joulutapahtumia ainakin seuraavasti: Jyvässeudun työttömien jouluateria Jokikievarissa ke klo Lahden Elokolo Lahden torin joulukylässä klo Hyvinkään Elokolon joululounas klo 11 Turun Elokolon joululounas to klo 11 Pirkkalan Elokolon puurojuhla to klo 12 Lahden Patoseudun toimintakeskuksen pikkujoulujuhla pe klo 12 Maaria-Jäkärlän Eloetapin joululounas pe klo 11 Tornion järjestötalon vähävaraisten jouluateria ja -juhla la klo 13 Helsingin ja Turun Elokolot ovat auki jokaisena päivänä myös joulun ja uuden vuoden ajan. Ympärivuotisesti 24 tuntia vuorokaudessa on toiminnassa myös Päihdeneuvonta-palvelu, joka tuotetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa. Ehkäisevän päihdetyön viikko on ohi työ jatkuu Tipattoman tammikuun julisteita lähetetään postissa jäsenyhdistyksille, luottamushenkilöille ja kohtaamispaikoille vielä ennen joulua. Siihen saakka toivotan hyvää joulun odotusta. Kaikille muille lukijoille toivotan jo tässä vaiheessa hyvää joulun aikaa ja uutta vuotta PS. Jäsentiedote ja muut järjestötoiminnan sisällöt löytyvät aina verkosta osoitteesta Jiri Sironen, järjestöpäällikkö jiri.sironen ehyt.fi, puh Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietettiin viikolla 45. Iso kiitos kaikille menossa mukana olleille järjestöille, yhdistyksille, kunnille ja muille toimijoille! Viikkoon mahtui paljon erilaisia tapahtumia: kokemuskirjastoja, luentoja, keskustelutilaisuuksia, musiikkitapahtumia ja konsertteja, kilpailuja, päihdeinfoja ja -oppitunteja Ehkäisevä päihdetyö sai tapahtumien ja viestinnän välityksellä ansaitsemaansa näkyvyyttä ja osallistujat arvokkaita elämyksiä ja tietoa. Tämän vuoden teema oli onnellisuus. Ala onnelliseksi -kampanja haastoi jokaista meistä pohtimaan mistä koostuu oman arjen onni ja millaista on omannäköinen hyvä elämä. Monen teemaviikon ONNI-tekstiviestikisaan osallistuneen onni löytyy läheisistä ihmissuhteista, harrastuksista, turvallisuudesta, luonnosta ja arjen pienistä asioista. Teemaviikon aikana Jyvässeudun työttömät ry:n 20- vuotisjuhlissa esiintyneen räppärin Palefacen tekee onnelliseksi oma tytär ja Alkoholiohjelman kumppanuustilaisuudessa puhuneen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin yhteistyö ja yhteenkuuluvuuden tunne. Ehkäisevän päihdetyön viikko on ohi, mutta työ päihdehaittojen ehkäisyn ja ihmisten arjen tukemisen parissa jatkuu. Ensi vuonna teemaviikolla on uusi teema, mutta oman arjen onnellisuuden vahvistaminen jatkukoon sekin! Suomen virallinen onnellisuusprofessori Markku Ojanen kehottaa nimenomaan tekemään omien tavoitteiden mukaisia asioita, sillä asenteet muuttuvat juuri tekojen myötä. Ensi vuoden Ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelu käynnistetään vuoden alusta. Tiedotamme suunnittelun etenemisestä hyvissä ajoin alkukeväällä Lisätietoja: Teija Strand 6

7 EHYT ry:n toimintatuen hakeminen vuonna 2013 EHYT ry myöntää toimintatukea jäsenjärjestöjensä paikallistasolla tehtävään ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan. Toimintatukea vuodelle 2013 voi nyt hakea ja hakuaika on tammikuun 2013 loppuun mennessä. EHYT ry on varannut alustavasti vuoden 2013 budjettiinsa jäsenjärjestöjen toimintatukeen euroa. Tuen lopullinen myöntäminen on riippuvainen RAY:n avustuspäätöksestä. Palaface Jyvässeudun työttömien 20-vuotisjuhlassa. Juhlaa vietettiin Ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumana. Kuva: Harri Jukkala Uudistuksia toimintatuessa Toimintatuen uudistuksessa on pyritty yhtenäisten tukikriteerien muodostamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Toimintatukea haetaan koko vuoden toimintaan, eli vaikka yhdistyksenne tarvitsisi tukea vain yhteen tapahtumaan, sitäkin haetaan toimintatukena. Myönnetyn toimintatuen voi halutessaan saada kokonaan ennakkoon. Tukikriteerit MYÖTÄOTE / JÄRJESTÖTOIMINTA Toimintatukea myönnetään ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan, päihdehaittojen ehkäisemiseen ja terveyden edistämiseen. Tukea myönnetään pääsääntöisesti paikallisille jäsenjärjestöille, jotka eivät saa muuta valtion tukea toimintaansa. Tukikriteerinä on myös EHYT ry:n toimintasuunnitelmaa, vuoden teemaa (aikuisen vastuu) ja painopistealueita (yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä, aluetoiminnan vahvistaminen, vapaaehtoistoiminnan edistäminen, oman asiantuntemuksen vahvistaminen ja kumppanuudet) tukeva toiminta. Tuen tarvetta arvioitaessa kiinnitettään huomiota myös toiminnan volyymiin (kuinka moneen ihmiseen toiminta kohdistuu) sekä jäsenjärjestöjen yhteistyöhön. Tukea haetaan lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla tuen tarkempi käyttösuunnitelma. Käyttösuunnitelmassa kysytään myös kunkin toiminnan tavoitetta, ajankohtaa, kohderyhmää, yhteistyökumppaneita ja talousarviota. Toimintatuen hakeminen Toimintatukea haetaan hakemuslomakkeella ja käyttösuunnitelmalomakkeella, jotka postitetaan tämän Myötäotteen liitteenä jäsenyhdistyksille. Lomakkeet voi täyttää myös tietokoneella ja ne löytyvät sähköisenä osoitteesta www. ehyt.fi/jarjestotoiminta Hakuaika ja päätökset Hakuaikaa toimintatuella on saakka. EHYT ry:n hallitus tekee päätökset hakemusten perusteella helmikuussa. Päätöksistä ilmoitetaan kirjeitse yhdistyksille heti päätöksen jälkeen. Tuen saajat julkaistaan myös EHYT ry:n verkkosivuilla. Vuoden 2012 toimintaja tapahtumatuen raportoiminen Kuluvan vuoden toiminta- ja tapahtumatuen voi raportoida nyt joulukuussa tai viimeistään tammikuun 2013 loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää sekä toiminnan että talouden kuvaus. Käyttämättä jäänyt tuki maksetaan takaisin EHYT ry:lle. Raportin lisäksi yhdistysten tulee toimittaa toimintakertomus ja tilinpäätös EHYT ry:lle vuosittain mennessä (tästä muistutetaan vielä myöhemmin). Raporttilomake löytyy sähköisenä osoitteesta jarjestotoiminta Lisätietoja toimintatuen hakemisesta ja hakukäytännöistä toimistosihteeri Marja Saavalaiselta, ja tukikriteereistä järjestöpäällikkö Jiri Siroselta, jiri.sironen@ehyt.fi, Toimintatuen haku- ja raporttilomake sekä EHYT ry:n vuoden 2013 toimintasuunnitelma löytyvät sähköisenä osoitteesta 7

8 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA OK-opintokeskuksen vuoden 2013 koulutukset OK-opintokeskus kouluttaa järjestötoimijoita: kouluttajia, toiminnan suunnittelijoita, kehittäjiä ja johtajia, tiedottajia, järjestöaktiiveja ja muita. OKopintokeskuksen koulutukset ovat tarkoitettu järjestötoimijoille keskusjärjestö-, piiri- ja aluetasolla. OK-opintokeskuksen tuottamat koulutukset on jaettu kolmeen opintokokonaisuuteen: kouluttaja- ja ohjaajakoulutukseen, järjestö- ja kansalaistoimintaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan. Vuonna 2013 koulutuksen pääteemana on verkostoituminen ja verkostoissa työskenteleminen. OK-opintokeskuksen palvelut jäsenille - tilaisuudet tammikuussa 2013 OK-opintokeskus järjestää tammikuussa tilaisuuksia, joissa osallistujia perehdytetään OK-opintokeskuksen palveluihin. Tilaisuudet on tarkoitettu erityisesti järjestöjen uusille toimihenkilöille, jotka aloittavat yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa. Ajat ja paikat Helsinki klo 14 ja 18, OK-opintokeskus, Paasivuorenkatu 2 A 2 Jyväskylä klo 14 ja 17, Jyväskylän kaupunginkirjaston kerhohuone 2, Vapaudenkatu Kajaani klo 11-13, Kajaanin 4H-yhdistys, Vienankatu 7 Kouvola klo 13, Marttojen koulutustila, Torikatu 6 Kuopio, klo 13 ja 17, Pohjois-Savon Martat, Haapaniemenkatu 23 Mikkeli klo 13 ja 17, Estery-talo, Otto Mannisen katu 4 Oulu klo 14 ja 16.30, OK-opintokeskus, Mäkelininkatu B 1 Pori klo 14 ja 16.30, Sokos hotelli Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7 Rovaniemi klo 11-13, Hotelli Oppipoika, Korkalonkatu 33 Seinäjoki klo 14 ja klo 16.30, Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2. krs Tampere klo 14 ja 17, OK-opintokeskus, Aleksanterinkatu 21 A Turku klo 14 ja 17, OK-opintokeskus, Yliopistonkatu 24 A 14 Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Lisätiedot: seija.blomqvist@ok-opintokeskus.fi Tutustu OK-opintokeskuksen muihin koulutuksiin ja palveluihin verkkosivujen kautta, Koulutuskalenterissa on tarjolla ajantasaisin tieto koulutuksen ajankohdasta, sisällöstä, kohderyhmistä ja järjestämispaikasta. Ilmoittautua voi myös puhelimitse numeroon (09) , tai sähköpostitse, ilmoittautumiset@ok-opintokeskus.fi. PS. EHYT ry:lle on myönnetty OK-opintokeskuksen opintojaksoja 500 tuntia vuodelle Opintojaksoja EHYT ry:n kautta hakeneille jäsenjärjestöille ilmoitetaan erikseen vuoden 2013 alussa heidän saamistaan tuntimääristä. Pohjoismaiden neuvostolta päihdepoliittinen toimintaohjelma EHYT ry antaa tukensa Pohjoismaiden neuvosto päätti kokouksessaan ryhtyä aktiivisesti edistämään toimia alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentämiseksi. Lähtökohtana on kansanterveyden parantaminen sekä yhteiskunnallisten kustannusten vähentäminen. Ohjelma sisältää 12 konkreetista toimenpide-esitystä. Tavoitteena on mm. laatia Pohjoismaille alkoholi- ja tupakkapoliittinen strategia vuosiksi , rajoittaa alkoholin mainontaa, ottaa liikenteen promillerajaksi 0,2 sekä edistää Tupakaton Pohjola vuoteen 2040 visiota. EHYT ry lähestyi lokakuussa Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäseniä ja kannusti heitä äänestämään ohjelman puolesta. Äänestystulos oli toivottu. EHYT ry pitää Pohjoismaiden neuvoston asiakirjaa merkittävänä avauksena ja iloitsee uudesta kumppanista päihdepoliittisessa vaikuttamistyössä. Jatkossa EHYT ry tulee tekemään vaikuttamistyötä ohjelman implementoimiseksi sekä kansallisesti että pohjoismaisten päihdejärjestöjen verkoston Nordanin ( kautta. Vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät, sillä EHYT ry:n kohtaavan työn ja koordinaation johtaja Kristiina Hannula on valittu Suomen edustajaksi Nordanin hallitukseen alkaen. EHYT ry 8

9 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Ryhmäviestintä onnistuu helposti tekstiviestillä Järjestöissä ja yhdistyksissä, joissa on paljon jäseniä, sisäinen viestintä vaatii oman työsarkansa. Tekstiviestitiedottaminen on saanut suosiota useissa järjestöissä. Sähköpostiin tulee helposti paljon mainoksia ja tärkeät tiedotteet voivat jäädä lukematta. Myös tilanteissa, joissa sähköpostilla on hankala viestiä, tekstiviesti yleensä toimii. Tällainen tilanne saattaa tulla vastaan esimerkiksi muuton yhteydessä. Ryhmäviestintää tekstiviestillä käytettiin EHYT ry:ssäkin viime keväänä ja se tavoitti henkilöstön, jotka eivät olleet tietokoneen ääressä. Mobiiliapu-palvelun tekstiviestijärjestelmää on käytetty ryhmätiedottamisessa myös Walkers-Hubu-bussiprojektissa. Työntekijät ovat luoneet kahdenlaisia ryhmiä, ryhmäviesti -ryhmiä ja vertaistuki -ryhmiä. Toiminta-alueen nuorista on muodostettu ryhmäviesti-ryhmä, jonka jäsenet voivat vastaanottaa viestejä maksutta ja liittyä ryhmään nimettöminä. Heille on lähetetty ennen jokaista toimintailtaa viesti, jossa on kerrottu moneltako kahvilaksi muutetun bussin ovet aukeavat ja missä. Nuorten ryhmään on jokaisella alueella kuulunut noin nuorta. Alueen nuorten kanssa ammatikseen toimivista työntekijöistä, kuten nuorisotyöntekijöistä, sosiaalityöntekijöistä ja kirjastohenkilöstöstä, on muodostettu vertaistuki-ryhmä, jonka on mahdollista vastaanottamisen ohella myös lähettää itse viestejä. Toimijoita on nuorten lailla tiedotettu bussin illan suunnitelmista ennen jokaista toimintailtaa. Tämän lisäksi toimijat ovat voineet parantaa keskinäistä yhteistyötään kertomalla muille toimijoille omista, nuoriin liittyvistä havainnoistaan tai tapahtumistaan. Jokaisella alueella Toimijoiden ryhmään on kuulunut noin 8 12 henkilöä. Mobiiliapu-järjestelmää on käytetty myös koulutuksissa palautteen keräämisessä tekstiviestikyselyn avulla. Kyselyn tarkoituksena on kannustaa, toimia hyvinvointikyselynä ja jälkihoidon työkaluna. EHYT ry:ssä tekstiviestikyselyllä on voinut osallistua myös Ehkäisevän päihdetyön viikon onnellisuus-kyselyyn. Jos haluat kokeilla miten palvelu toimii ja saada puhelimeesi mietelauseen, lähetä viesti ILO numeroon Saat paluuviestinä päivänpiristeen. Viesti on ilmainen. Yhteydenotot: Iina Järvi, hankepäällikkö, , iina.jarvi@ehyt.fi Lisätietoa: 9

10 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA MUN ELÄMÄ YHTEISKUNNAN KESKELLÄ Ammattilainen.fi NUORI2013-tapahtumassa Jyväskylässä Aikuistuvan nuoren odotetaan löytävän oma juttunsa, minuutensa ja samalla asemoivan itsensä erilaisiin yhteisöihin, perheeseen, kouluun, harrastuksiin, yhteiskuntaan. Nuoret vastuutetaan itsenäisiksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Samalla heitä ohjataan yhteiskunnan moninaisin toimin. Mikä merkitys sillä on, että nuori onnistuu luomaan yksilöllisen elämänpolkunsa? Miten nuorisotyö voi tukea nuorta tässä yhdessä oppilaitosten kanssa? Tätä pohditaan EHYT ry:n AMIS-työn suunnittelemassa ohjelmaosuudessa, jonka otsikkona on Mun elämä yhteiskunnan keskellä. Tilaisuus järjestetään ke kello Puhujina näyttelijä Antti Reini, neuvotteleva virkamies Jaana Walldén (OKM) ja projektipäällikkö Merit Lindén (EHYT ry). Lisäksi kuullaan kommenttipuheenvuorot ammatillisen oppilaitoksen ja nuorisotyön työntekijöiltä. NUORI2013 -tapahtuma järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Järjestäjinä toimivat neljä nuorisotoimialan päätoimijaa: Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi, Suomen ev. lut. kirkko (Kasvatus ja perheasiat), Valtakunnallinen työpajayhdistys ja Nuorisotutkimusseura /aloitus/ Tervetuloa tapaamaan EHYT ry:n AMIS-työn tiimiä ohjelmaosuuteen ja messuosastolle. Lisätietoja: AMIS Arjen Ammattilaiset, projektipäällikkö Merit Lindén, merit.linden(a)ehyt.fi, p Valtakunnallinen päihdeneuvontapalvelu RAY:n rahoittama Valtakunnallinen päihdeneuvontapalvelu tuotetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa. Uusittu päihdeneuvontapalvelu löytyy nyt myös osoitteesta Puhelinneuvonta on tarkoitettu päihteitä käyttäville ihmiselle ja heidän omaisilleen sekä päihteiden käyttäjiä työssään kohtaaville ammattilaisille. Päihdeneuvontapuhelimeen vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Päihdeneuvontapalvelu antaa tietoa ja tukea alkoholija huumausaineasioissa, asianmukaisen avun saamiseksi paikallisen palveluverkoston puitteissa. Palvelu on maksuton, anonyymi ja palvelee ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. 10

11 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Nuoret eivät luota kannabisasioissa valistajiin tai vanhempiin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n verkkokyselyyn vastanneet nuoret luottavat kannabistietoudessa tutkimuksiin (61 prosenttia), nettiin (52 prosenttia) ja omiin kokemuksiin (49 prosenttia). Puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että nuoret eivät saa ajantasaista tietoa kannabiksesta. Epäluotettavimmiksi tietolähteiksi nuoret nimesivät vanhemmat (15 prosenttia), valistajat (13 prosenttia) ja kouluhenkilöstön (14 prosenttia). Poliisiin ja lakiin luottaa vastaajista 36 prosenttia, joista suurin osa on tyttöjä. - Vanhemmilla voi olla hyvin kielteiset asenteet kannabikseen, joten heille ei haluta kertoa asiasta. Nuoret ovat usein sitä mieltä, että suurin riski kannabiksesta on käytöstä kiinni jääminen ja siitä aiheutuvat seuraamukset. Netistä haetaan tietoa tukemaan omaa ja kavereiden näkemystä. Asiallinen valistus pohjautuu tutkittuun tietoon, kommentoi tutkija Jussi Perälä, EHYT ry:stä Nuorten asenteet lieventyneet Nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kannabiksen käytön eikä kasvattamisen omaan käyttöön pitäisi olla rangaistavaa. Poikia ja tyttöjä oli tässä vastaajaryhmässä täsmälleen sama määrä. Kysely toteutettiin osana EHYT ry:n Elämä On Parasta Huumetta -yhteisön teemaviikkoa, joka järjestettiin IRC-Galleria -sivustolla lokakuussa. Nimettömänä täytettyyn kyselyyn vastasi 853 nuorta, joista tyttöjä 53 prosenttia ja poikia 47 prosenttia. Lisätietoja: Ilmo Jokinen, EHYT ry, Internet- ja mobiilityön yksikön päällikkö puh Ehkäisevän päihdetyön Ehkäisevän päihdetyön materiaalitietokanta materiaalitietokanta Tietopankki käytännön työn tueksi Tietopankki Ehkäisevä päihdetyö käytännön EHYT työn ry:n tueksi ylläpitämä Ehkäisevän Ehkäisevä päihdetyön päihdetyö materiaalitietokanta EHYT ry:n ylläpitämä sisältää ajantasaisen Ehkäisevän päihdetyön kokoelman materiaalitietokanta tarjolla olevista ehkäisevän sisältää ajantasaisen päihdetyön kokoelman aineistoista, tarjolla kuten olevista oppaista, ehkäisevän esitteistä, julisteista päihdetyön ja aineistoista, sähköisistä kuten opetusmateriaaleista. oppaista, esitteistä, Tietokanta julisteista palvelee ja sähköisistä erityisesti opetusmateriaaleista. käytännön työn tekijää. Tietokanta palvelee erityisesti Materiaalitietokannassa käytännön työn tekijää. voi tehdä hakuja esimerkiksi aihealueittain, kohderyhmittäin ja avoimella Materiaalitietokannassa voi tehdä hakuja esimerkiksi aihealueittain, kohderyhmittäin ja avoimella sanahaulla. Tietokannassa esitellyt aineistot tilataan suoraan tuottajilta. Tilausohjeet ja tarkemmat yhteystiedot löytyvät aina kunkin aineiston kohdalta. sanahaulla. Tietokannassa esitellyt aineistot tilataan suoraan tuottajilta. Tilausohjeet ja tarkemmat yhteystiedot Pidetään löytyvät tietokanta aina kunkin yhdessä aineiston ajan tasalla kohdalta. Materiaalitietokanta on uudistettu tänä vuonna. Jatkossa sen päivittäminen on aineiston tuottajille aikai- Pidetään tietokanta yhdessä ajan tasalla Materiaalitietokanta sempaa helpompaa. on Tuottajat uudistettu voivat tänä lisätä vuonna. tietokantaan sen tiedot päivittäminen uusista aineistoistaan on aineiston itse tuottajille sähköisellä aikai- Jatkosssempaa lomakkeella. helpompaa. Ohjeet Tuottajat tarvittavat voivat salasanat lisätä voi tietokantaan sähköpostitse tiedot uusista osoitteesta aineistoistaan koordinaatio@ehyt.fi. itse sähköisellä pyytää lomakkeella. Ohjeet ja tarvittavat salasanat voi pyytää sähköpostitse > Tutustu tietokantaan! osoitteesta koordinaatio@ehyt.fi. > Tutustu tietokantaan! Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry koordinoi ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteistoimintaa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry koordinoi ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteistoimintaa. 11

12 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Jos päihteet houkuttavat nuorta -seminaari: Selvityksiä ja laadullista tietoa nuorten juomisesta eri kouluasteilla M ielenterveysmessujen yhteydessä Helsingin Wanhassa Satamassa järjesti EHYT ry Jos päihteet houkuttavat -seminaarin, jonka avasi EHYT ry:n kohtaavan työn ja koordinaation johtaja Kristiina Hannula. Hän muistutti, että aikuisten vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. - EHYT ry:n vuoden 2013 Aikuisen vastuu -teeman kautta lähestytään EHYT ry:n perusviestiä Jokainen meistä rakentaa suomalaista päihdekulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Aikuisen vastuu - teema korostaa aikuisten ja heidän valintojensa merkitystä ei vain kuluttajina vaan ammattilaisina, opettajina, vanhempina, esimiehinä, virkamiehinä ja päätöksentekijöinä. Hannula kertoi, että yksi tapa toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi rajoittaa alkoholimainontaa. - Se ei suinkaan ole ainoa syy nuorten juomiseen, mutta tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa ja lisää nuorten juomista. Nuorena aloitettu juominen puolestaan altistaa päihdeongelmille aikuisiässä. Kansainvälinen tutkimusnäyttö alkoholimainonnan vaikutuksista on vahva, ei kiistanalainen kuten mainoksista hyötyvät haluavat uskotella, tarkensi Hannula Peruskoululaisten käsityksiä päihteistä: Hubu-menetelmällä kerättyä tietoa Vanhempi kouluttaja Anne Ahlefelt EHYT ry:stä kertoi, että etenkin nuorilla, mutta myös aikuisilla, on yleensä se harhaluulo, että kaikki käyttävät päihteitä tai että ainakin suurin osa käyttää. - Todellisuus on kuitenkin se, että suurin osa peruskoululaisista ei käytä päihteitä. Tämä on tärkeää muistaa, kun puhutaan nuorten päihteiden käytöstä, riippumatta siitä kenen kanssa puhutaan, sanoi Ahlefelt. Hän muistutti, että päihteistä pitää puhua nuorten kanssa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monipuolisesti. Aikuisten vastuulla on se, että tietoa on tarpeeksi saatavilla ja keskustellaan asiasta. - Nuorta ei pidä jättää yksin kysymystensä, pohdintojensa ja valintojensa kanssa. Nuoret tarvitsevat meitä aikuisia ja toivovat selkeitä viestejä ja rajoja sekä aikaa. Antakaamme juuri näitä heille, tähdensi Ahlefelt. Hubu-menetelmällä saatujen tietojen perusteella peruskoululaisten käsitykset päihteistä ovat usein aika ristiriitaisia. Aikuisten antamat esimerkit ja viestit ovat myös välillä hyvin hämmentäviä ja kaiken tämän keskellä nuoren pitäisi osata tehdä oikeita päätöksiä. Tupakointiin nuoret suhtautuvat aikaisempaa kielteisemmin ja yhä harvempi nuori aloittaa tupakoinnin. Tupakoinnin suhteen aikuisten esimerkit ja viestit ovat tukeneet yhteiskunnallista keskustelua ja tiukempaa lainsäädäntöä. Sen sijaan viestit nuuskan suhteen eivät ole kovin selkeitä. - Nuuskan käyttö on lisääntynyt. Nuoret kokevat nuuskan käytön terveellisemmäksi kuin savukkeiden polttamisen eikä heillä aina ole täysin selvää se, että nuuskan käyttö esimerkiksi kouluissa tai vapaa-ajalla olisi heiltä kielletty. Tutkimusten mukaan alkoholin käyttö on polarisoitunut. Yhä useampi nuori on raitis, mutta toisessa ääripäässä joukko lisääntyy. - Alkoholin käyttö on sosiaalista ja päihtymys tuo yleensä mukanaan jotain hauskaa, mutta samalla tehdään tyhmyyksiä, otetaan turhia riskejä ja kadutaan omia tekemisiä, sanoi Ahlefelt. Kannabis puhuttaa sekä nuoria että aikuisia. Moni nuori tuntee jonkun, joka on kannabista kokeillut tai käyttänyt. - Suurin osa peruskoululaisista tietää mistä kannabista saisi, jos sitä haluaisi. Suuri ongelma on se, että kannabikseen liittyvä tieto on suurella osalla hyvin puutteellista, totesi Ahlefelt. Lukiolaisten suhtautuminen päihteiden käyttöön: laadullisen selvityksen tuloksia EHYT ry:n Lukio-hanketta toteuttava projektikoordinaattori Eeva Kolttola kertoi, että hanke täydentää järjestön toisen asteen oppilaitoksissa tehtävää työtä. Hanke alkoi vuonna 2012 kartoituksella, jossa laadullisen selvityksen avulla tutkittiin lukiolaisten ja heidän opettajiensa suhtautumista päihteiden käyttöön. Kolttolan mukaan käsiteltävät teemat olivat lukion juhlat eli vanhojen tanssit ja penkkarit, kannabis sekä raittius. Lisäksi ryhmissä keskusteltiin kouluilla annetusta päihdekasvatuksesta. Selvityksen mukaan opiskelijat pitivät vanhojen tansseja arvokkaana juhlana, johon humaltuminen ei sovi. He erottivat toisistaan kouluilla järjestettävän tilaisuuden ja myöhemmin seuraavat jatkot, joilla juhlimista ja juomista taas pidettiin omana asiana. Penkkarit nähtiin erilaisena juhlana; koulun loppumisrituaalina, johon alkoholinkäyttö kuuluu. Lukiolaisten mielestä myös se, että tässä vaiheessa valtaosa opiskelijoista on täysi-ikäisiä, oikeuttaa heidät päättämään omasta alkoholinkäytöstään. Kolttola kertoi, että lukiolaiset kokivat kannabiksen käytön yleistyneen ja arkipäiväistyneen. -Mahdollisina syinä mainittiin muun muassa halpa hinta ja helppo saatavuus. Suhtautuminen käyttöön ja käyttäjiin vaikuttaa vaihtelevan sen mukaan, kerrotaanko lähipiirissä olevan käyttökokemuksia vai ei. Ne, jotka eivät henkilökohtaisesti tunne käyttäjiä, suhtautuvat kannabikseen kielteisemmin tai ainakin kokevat asian vieraaksi. Valtaosa aineiston opiskelijoista näkee yleisen suhtau- 12

13 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry osallistui Mielenterveysmessuille omalla osastolla, jossa esittelemässä ovat Teresa Tenkanen (oik.) ja Marjut Helin. tumisen muuttuneen hyväksyvämmäksi, vaikka tekee itse silti selvän eron kannabiksen ja alkoholin käytön välille. Ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin myös juomattomuutta. Tämän teeman kohdalla nuorten käsitykset jakautuivat hieman samaan tapaan kuin kannabiksen käytönkin kohdalla: vanhat ja läheiset ystävät mahtuvat illanviettoporukkaan, vaikka eivät joisikaan. Uuden tuttavuuden voi olla selvin päin vaikea päästä mukaan porukkaan, jossa muut juovat. Opiskelijaryhmissä oli muutamia nuoria, jotka eivät kertomansa mukaan käyttäneet päihteitä. Kolttola kertoi myös, että opettajaryhmät keskustelivat lukion juhlakulttuurista ja kannabiksesta sekä koulun aikuisten vastuusta opiskelijoiden päihteiden käytön suhteen. Vastuukysymyksen yhteydessä käsiteltiin tuttua problematiikkaa: koulun ja kodin rooli, yksilön vastuu itsestään, täysi-ikäisyyden saavuttamisen vaikutus vastuuasioihin. Sosiaalisuuden jano Nuorten juomisen motiivit ja koetut haitat AMIS-työn erityissuunnittelija Antti Maunu pohti seminaarissa syitä nuorten alkoholinkäyttöön. - Nuoret kokevat juomisen intensiivisenä ja palkitsevana yhdessäolona. Negatiivista sosiaalista painetta nuoret kokevat juomiseen liittyen verrattain harvoin, vaan yhteiseen hauskanpitoon pyritään yleensä omasta halusta. Juomisen syyt ovat siis sosiaalisia ja emotionaalisia -juominen on sosiaalisuuden janoa. Maunun mukaan huonoissa juomiskokemuksissa ryhmät hajoavat, tulee riitaa ja hauskanpito muuttuu kaaokseksi. - Pahan juomisen seuraukset voivat myös ulottua itse juomistilanteen ulkopuolelle sekä hajottaa turvallista arkea ja sen puitteita. Esimerkiksi epäonnistuneet kotibileet voivat tärvellä kotiympäristön ja luottamukselliset suhteet vanhempiin. Maunu kertoi, että nuoret eivät koe juomisen haittoja terveydellisinä, vaikka päihdekasvattajat usein vetoavatkin terveysargumentteihin. Nuorten maailmassa juomisen riskit eivät tarkoita aivosolujen tuhoutumista tai maksavaurioita, vaan joutumista vaarallisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja suhteisiin. Se, että arjen tukipilareiden pettäminen koetaan vakavana juomiseen liittyvänä riskinä, purkaa toista päihdekasvatuksessa yleistä myyttiä. Nuorten juomisen tarkoitus ei ole uhmata tai vastustaa vanhempia, koulua tai muuta yhteiskuntaa. Juomalla kyllä halutaan omaehtoisia ja vanhemmista vapaita kokemuksia, mutta sellainen juominen, joka uhkaa perusturvallista arkea, on vaarallista myös nuorten omissa mielikuvissa. 13

14 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Miksi nuoret sitten juovat niin usein ja innolla, vaikka he ymmärtävät myös juomisen haittoja? Maunun mukaan syy löytyy suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan lähihistoriasta. Suomi on muuttunut 1950-luvun agraaristen pienyhteisöjen maasta 2000-luvun palvelu-, palkkatyö- ja kilpailukyky-yhteiskunnaksi. Samalla ovat muuttuneet suomalaisten sosiaaliset tavat ja ihanteet. Siinä, missä isovanhempien aikaan jokapäiväinen kasvuympäristö antoi kaikille sosiaalisen paikan ja suuntaviivat kasvamiselle, luvun nuorten täytyy aktiivisesti luoda oma paikkansa ja suhteet toisiin ihmisiin omilla valinnoillaan. - Ollaan siirrytty valmiiksi annetusta sosiaalisuudesta itse tehtävään sosiaalisuuteen, sanoi Maunu ja muistutti, että tässä tilanteessa etenkin nuoret ja nuoret aikuiset ovat ottaneet uusiokäyttöön satavuotisen kulttuurisen tekniikan. Humalajuominen on ainakin luvulta ollut Suomessa lupa irtautua arjen harmaudesta, ja perinteisesti tämä on tehty yhdessä hullutellen. Juominen on vanhakantainen rituaali, jolla voi helposti luoda sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Maunu kertoi, että tämä on syy, miksi juomisesta on tullut viime vuosikymmeninä niin houkutteleva harrastus: Se auttaa tuottamaan sosiaalisuutta tilanteessa, jossa sosiaalisuuden luominen on joskus hyvinkin vaikeaa. Tästä syystä alkoholille annetaan helposti anteeksi myös sen haittavaikutuksia. Maunu totesi, että ehkäisevän päihdetyön tekijöille tämä yhtälö asettaa selkeän haasteen, mutta myös toimintakentän. - Juomisen ja sosiaalisuuden liitto pitää ottaa vakavasti eikä päihdekasvatusta saa ulkoistaa yksinomaan päihdekasvattajille. Kaikkien aikuisten vastuulla on huolehtia, että nuoret saavat turvallisia sosiaalisia kokemuksia. Jos vastuu sysätään nuorille itselleen, he valitsevat helpon mutta hataran tien kaljakasseille ja tupakkapaikoille. - Sosiaalisuuden jano on halua ryhmäytyä päihteiden äärellä, mutta jos nuoret kokevat kuuluvansa porukkaan ja maailmaan ilmankin, tämä jano heikkenee, tähdensi Maunu. Nuorten liikenneturvallisuus ja päihteet EHYT ry:n kohtaavan työn päällikkö Tuomas Rouvila kertoi esityksessään, että rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu eniten nuoria ihmisiä. Nuoret vuotiaat ovat selkeästi suurin riskiryhmä rattijuopumukselle. - Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista rattijuopoista 32 prosenttia oli vuonna 2009 alle 25-vuotiaita, totesi Rouvila ja muistutti, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen yhdistyy usein myös ylinopeus. - Alkoholin kulutuksen kasvu lisää syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden määrää väestössä sekä rattijuopumusten määrää. Rattijuopumusta ja sen aiheuttamia turvallisuusuhkia voidaan ehkäistä muun muassa yleisen alkoholipolitiikan keinoin, esimerkiksi alkoholin verotusta ja saatavuutta sääntelemällä. Vaikuttavia keinoja voisivat Rouvilan mukaan olla myös promillerajan lasku 0,2 promilleen ja alkoholin ostoikärajan nostaminen 20 ikävuoteen. - Alkoholin kokonaiskulutuksen pieneneminen vähentää rattijuopumuksia ja alkoholin kulutuksen muutokset vaikuttavat erityisesti nuoriin voimakkaammin kuin muihin ikäryhmiin. - Lasten ja nuorten alkoholinkulutukseen voidaan tutkitusti vaikuttaa kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuva alkoholimainonta sekä sellainen mainonta, jolla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävistä vaikutuksista. Rouvila kertoi, että EHYT ry:n koulutyössä luokkatilanteissa käytetyllä Hubu-menetelmällä on kerätty tietoa myös nuorten päihtyneenä ajamisesta kysymyksellä: Oletko ajanut moottoriajoneuvoa humalassa tai ollut humalaisen kyydissä? (kuva/taulukko) - 24 prosenttia oppilaista ilmoittaa ajaneensa tai olleensa humalaisen kyydissä. Kouluttajiemme kokemuksen mukaan suhtautuminen mopolla ajoon humalassa tai humalaisen kyydissä olemiseen on melko kevyttä, asiaa ei pidetä kovin vakavana. Perusteluina ovat yleisesti huonot julkiset liikenneyhteydet tai se, että esimerkiksi bileistä on pakko ajaa kotiin mopolla, muuten jäisi kiinni vanhemmille alkoholinkäytöstä. Poliisille kiinnijäämisriskiä humalassa ajamisesta nuoret pitävät melko pienenä, selvitti Rouvila oppilailta saatua tietoa. Oletko ajanut moottoriajoneuvoa humalassa tai ollut humalaisen kyydissä? n % 1. EN KERRAN ALLE 4 KERTAA USEAMMIN

15 MYÖTÄOTE / TIEDOTTEITA JA KUULUMISIA Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Pelaaminen on yleinen harrastus ja ajanviettotapa, lähes kaikki kouluikäiset pelaavat tietokone- ja konsolipelejä ainakin satunnaisesti, kertoi seminaarissa projektipäällikkö Inka Silvennoinen, EHYT ry:n Pelitaito-projektista. Digitaalisesta pelaamisesta on tullut hänen mukaansa merkittävä osa lasten ja nuorten media- ja populaarikulttuuria. - Lapsille ja nuorille pelit ovat luonteva ympäristö etsiä uusia haasteita, testata omia rajoja, leikitellä erilaisilla rooleilla ja saada uudenlaisia sosiaalisia kokemuksia. Peleillä on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi kielelliseen kehitykseen, avaruudelliseen hahmottamiseen sekä silmä-käsikoordinaatioon. Ikäkehitykselle oikein valitut pelit kohtuullisesti pelattuna voivat parhaimmillaan tukea lapsen ja nuoren kehitystä ja oppimista, totesi Silvennoinen pelaamisen hyödyistä. Samalla hän muistutti, että pelien logiikkaan ja elinehtoihin kuuluvat koukuttavuus ja kyky temmata pelaaja mukaansa. - Pelit pitävät otteessaan jatkuvilla uusilla haasteilla, tunnehuipuilla ja sosiaalisuudellaan. Liiallinen peleihin uppoutuminen saattaa kuitenkin sekoittaa vuorokausirytmin ja heikentää nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä syrjäyttää nuoren sosiaalisista suhteista, harrastuksista ja koulunkäynnistä, varoitteli Silvennoinen. Hän käsitteli esityksessään nuorten suhdetta pelaamiseen sekä sitä kuinka pelaaminen mahdollisesti nuoreen vaikuttaa. Mitkä ovat pelaamisen hyödyt ja haitat? Mitkä ovat digitaalisen pelaamisen koukut? Milloin pelaaminen muuttuu ongelmalliseksi? Miten ongelmapelaamisen voi tunnistaa ja kuinka siihen voi puuttua? Tipaton tammikuu on selvää säästöä ja paljon muuta T ipaton tammikuu on vanha suomalainen perinne, joka haastaa meidät pysähtymään ja pohtimaan omia alkoholinkäyttötottumuksiamme. Iltakaljat, ihan vaan lasi viiniä, pari saunalonkeroa, yömyssy. On helppo sanoa, että hallitsen juomistani, mutta onko asia todella niin? Joskus tapajuominen saa ihmisestä yliotteen huomaamatta. Tipaton tammikuu antaa helpon ja motivoivan mahdollisuuden testata itseään ja omaa alkoholin käyttöään. Kuukauden tipaton on hyvä lähtökohta, mutta joillekin meistä haastetta riittää jo tipattomassa viikonlopussa. Tärkeintä on itsensä haastaminen ja oman alkoholin käytön arviointi. Päihdealan toimijat ovat perinteisesti kannustaneet kansalaisia tipattomalle. EHYT ry koordinoi jo toista vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2013 katseet käännetään euroihin. Oletko koskaan tullut laskeneeksi kuinka paljon rahaa tavan vuoksi otettuun alkoholiin kuluu rahaa kuukaudessa tai vuodessa? Tipattoman tammikuun verkkosivuilta( löytyy laskuri, jonne voi syöttää tiedot henkilökohtaisesta alkoholin kulutuksesta. Laskuri laskee paljonko poltat rahaa alkoholiin kuukaudessa tai vuositasolla sekä antaa ehdotuksia siitä, mitä muuta olisit voinut hankkia vastaavalla summalla. Tammikuussa Tipattoman sivuilta voi ladata myös EHYT ry:n tuottaman puhelinsovelluksen Ottomitan. Sovellus laskee promillemäärän, arvioi sen alenemisaikataulun ja tuottaa pidemmän aikavälin käytön perusteella käyttäjälle arvion hänen alkoholinkäyttötottumuksistaan. Eurojen lisäksi tipattomalle ryhtyminen säästää maksaa ja koko elimistöä (terveysvaikutukset), aikaa (perhe, harrastukset) ja miksei vaivaakin. Verkkosivuilta löytyy edelleen suosittu osio, jossa kuka tahansa voi jakaa vinkkejä tipattomuuteen ja kertoa omista kokemuksistaan. Osana viestintätoimia EHYT ry tuottaa myös Tipaton tammikuun -julisteen esimerkiksi julkisten tilojen ilmoitustauluille kiinnitettäväksi. Varma eurobonus Tee päätös ja kokeile sinäkin tammikuussa minkälaista elämä on ilman alkoholia. Vastineeksi saat terveyttä, hyvinvointia ja varman eurobonuksen. Pienikin tipaton on kuin pistäisi rahaa pankkiin. Lisätietoa 15

16