<+7((19(72.817$-$.26(/9,77b-b1.817$-$ (6,7<67b.26.(9,67$+820$878.6,67$

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "<+7((19(72.817$-$.26(/9,77b-b1.817$-$.2088726(6,7<67b.26.(9,67$+820$878.6,67$"

Transkriptio

1 <+7((19(72.817$-$.26(/9,77b-b1.817$-$ (6,7<67b.26.(9,67$+820$878.6,67$ Kuntajakoselvittäjän kuntajakomuutosesitystä koskeva asia oli Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä kuulutettuna 4.1. ja välisenä aikana. Sipoon kunta ilmoitti asiasta virallisissa ilmoituslehdissä Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa Asiasta kuulutettiin myös Kuntalan ilmoitustaululla. Kunnan Internet-sivuilla olivat tiedotteen lisäksi lääninhallituksen lähettämät asiakirjat, jotka olivat nähtävinä myös Sipoon kunnantoimistossa. Kunnanhallitukselle toimitettiin määräajan kuluessa nimellä ja yhteystiedoilla varustettua huomautusta. Huomautuksen jättäneiden määrä on vähän isompi kuin huomautusten määrä. Useimmat huomautuksen jättäneistä ovat käyttäneet Sipoon puolesta ry:n lomaketta. Näistä runsaat 500 on täydentänyt (tai muuttanut) lomakkeen tekstisisältöä. Noin 50 muuta huomautusta on saatu. Viisi huomautusta on yhdistysten ja seurakuntien lähettämiä (Sipoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Gemensamma kyrkorådet i Sibbo kyrkliga samfällighet, Svenska folkpartiets lokalavdelning i sydvästra Sibbo, Sibbo skärgårds öförening r.f., Sipoon puolesta ry För Sibbo r.f., Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.). Helsinki on jo tarpeeksi lähellä eikä sen tarvitse tulla lähemmäksi on yleinen mielipide huomauttajien keskuudessa, jotka lähes kaikki vastustavat rajansiirtoa. Yksi huomautuksen tekijöistä katsoo, että koko Sipoo voitaisiin liittää Helsinkiin (muutamassa nimettömässä huomautuksessa kannatetaan ehdotusta Lounais-Sipoon liittämisestä Helsinkiin). Noin 16 rajansiirtoa vastustavaa huomauttajaa katsoo, että jos rajansiirto kuitenkin toteutetaan, pitäisi koko Sipoo tai suurempi osa siitä liittää Helsinkiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa Helsinki voisi saada esim. Söderkullan länsipuoliset alueet (Sipoonjokeen asti) ja Porvoo saisi loput. Huomautuksiin sisältyy lukuisia vaihtoehtoisia kuntaliitosehdotuksia. Esiin tulee myös kysymys, mikseivät Helsinki ja Vantaa tai neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia voisi yhdistyä. Huomauttajien mielestä rajansiirtoesitys on lainvastainen. Peruspalvelut liitettävällä alueella heikkenisivät ja Sipoon kunta joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin, kun se menettäisi paljon verotuloja. Kaupunki ei voi perustella lisäalueen tarvetta rakennusmaan puutteella, koska Helsingissä on paljon rakentamattomia alueita ja kaupunki on Euroopan ympäristökeskuksen mukaan Euroopan väljimmin rakennettu pääkaupunki. Helsingin kaupunki haluaa vain uusia veronmaksajia Sipoon rikkaimmista asukkaista. Helsingin pitäisi tiivistää kaupunkirakennettaan sen sijaan, että se levittäytyisi laajemmalle alueelle. Toisen kunnan alueiden anastaminen on laitonta. Huomauttajat eivät hyväksy Lounais- Sipoon kulttuurimaiseman muuttamista Helsingin visioiden mukaisesti. Yksityisten maanomistajien maa-alueiden pakkolunastus on kansalaisten oikeustajun vastainen toimi. Huomauttajat uskovat, että Sipoon kunta pystyy paremmin kuin Helsingin kaupunki kehittämään Lounais-Sipoon aluetta. Lisäksi Sipoon väestönkasvusuunnitelmien mukaan asutus leviäisi tasaisemmin koko kunnan taajamiin eikä pelkästään eteläosaan. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien kesken voitaisiin lisätä. Osa huomauttajista on huolissaan Sipoonkorven ja lintulahtien tulevaisuudesta. Rannikkovyöhykkeen biologinen monimuotoisuus on uhattuna. Östersundomin kirkko ja hautausmaa joutuisivat Helsingin kaupungin puolelle, eikä sipoolaisilla ehkä enää olisi mahdollisuutta käyttää niitä. Myös Sipoon seurakuntien toiminta vaikeutuisi, jos ne menettävät yhden kirkon, hautausmaan ja paljon veronmaksajia.

2 Terävää kritiikkiä kohdistetaan sekä asian käsittelyprosessiin ja selvitysmieheen että itse selvitykseen. Selvitysmiestä pidetään puolueellisena. Kuntia on kohdeltu epätasaarvoisesti, kun tietoa Sipoosta ja Itä-Uudenmaan maakunnasta on haettu Wikipedian teksteistä Internetistä eikä käyttäen suoria yhteydenottoja, kun taas Helsinkiä ja alueliitosta koskevat tiedot on osittain kopioitu Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton asiakirjoista. Selvityksen sisältö on niin puutteellinen, ettei sitä mitenkään voida käyttää päätöksenteon pohjana asian jatkokäsittelyssä. Huomautuksen tekijät vastustavat kuntarajojen muutosta mm. seuraavista syistä: $OXHSROLWLLNND - Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä. - Jos hesalaiset haluavat asua maalla, saavat muuttaa Sipooseen: ei kaikkien tarvitse asua Hesassa. - Myykää loput Suomesta Ruotsille, jos kaikki muuttavat Etelä-Suomeen. - Keskuksia pitäisi mieluummin rakentaa Keski-Suomeen, niin että siellä olevat ihmiset voisivat saada töitä, eikä pakottaa teollisuutta ja työpaikkoja tänne. - Mistäpäin Suomea siirretään asukasta Helsinkiin eli tyhjennetäänkö 5-6 keskisuurta pikkukaupunkia? - Myös pohjoiseen päin johtavan rautatien varteen voi rakentaa asuntoja (kustannus)tehokkaasti. - Ministerin mukaan kuntakokoja pitäisi kasvattaa noin asukkaaseen. Miksi Sipoon kuntaa pienennetään, kun se kohta saavuttaa tämän koon. Asiaa on katsottava Sipoon kunnan toimeentulon kannalta, ei vain Helsingin! - Luulisi, että tällaisella atk-aikakaudella olisi mahdollista tehdä erilaista aluepolitiikkaa ja mahdollistaa ihmisten oleminen ja toimeentulo muuallakin kuin Etelä-Suomessa. - Esitetty kuntajako vain kärjistäisi pääkaupunkiseudun kuntien epätasaista kehitystä eikä siten tarjoaisi pysyvää ratkaisua seudulle, kuten Sipoon kunnan esittämä vaihtoehto. - On aluepoliittisesti väärin keskittää koko väestö Etelä-Suomeen, pääkaupunkiseudulle. - Kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle. - Helsingin laajentaminen edistää vain maaseudun tyhjenemistä. Helsinki on tarpeeksi suuri jo nykyisellään. Ottakoon maa-alueita myös tasapuolisesti Espoosta ja Vantaalta. - Kuka ottaa vastuun siitä, miten moni pieni tai suurempi kylä kuolee Keski- tai Pohjois- Suomessa tai mistä muuten löydetään ihmistä? - On vastoin hallituksen kuntauudistusta koskevaa periaatepäätöstä, jonka mukaan säilytetään kuntien oikeus itse päättää omasta kehityksestään. - Suomen syrjäseutujen elinolot ja tulevaisuudennäkymät heikentyvät, mikäli muuttovirta pääkaupunkiseudulle jatkuu ja sitä kannustetaan tarjoamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja. - Koko Sipoota tulisi kehittää, ei vain yhtä kolkkaa. - Aluevaatimukset antaisivat onnistuessaan väärät mahdollisuudet koko Suomen isoille kunnille vaatia ympäristön alueita omaan käyttöönsä. - Pääkaupunkiseudun kunnissa ja kehyskunnissa on tehty riittävästi maavarauksia huomattavaa väestönkasvua varten. Suomen väestö alkaa lähitulevaisuudessa vähentyä, minkä vuoksi myös suuret muuttovirrat alkavat pian pienentyä. Muutto pääkaupunkiseudulle köyhdyttää muuta maata ja vaikeuttaa sen palvelutuotantoa. - Ei ole kansallisen edun mukaista, että suuri osa Suomen väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta keskitetään pääkaupunkiseudulle. - Pakkoliitos palvelisi vain marginaalisesti pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolialueeksi. - Miksi muu osa Helsinkiä saisi rappeutua sen vuoksi, että miljardeja panostettaisiin Lounais-Sipoon rakentamiseen, mikä on välttämätöntä, jotta nopea kehitys voisi toteutua. - Pääkaupunkiseutu on EU:n arvion mukaan huonoiten rakennettu (harvaan). Oikea asutuksen tiivistämisen ja kuntien yhdistämisen suunta on näiden kuntien alueella. 2

3 $VLDQNlVLWWHO\ - Ministeriön tehtävänä ei ole täydentää Helsingin puutteellista hakemusta, ministeriön olisi pitänyt palauttaa hakemus. - Ministeriö on nimennyt selvitysmiehen yksipuolisesti ja puolueellisesti. Selvitykselle laadittu aikataulu oli liian tiukka eikä mahdollistanut asian perusteellista tutkimista. - Asian käsittelyyn on liittynyt jääviyksiä, virheellisyyksiä ja lainvastaisia toimenpiteitä. - Näin tärkeää ennakkotapauksena pidettävää päätöstä ei saisi valmisteluvaiheessa edeltää niin paljon juonittelua. - Asian käsittelyprosessi on ollut täysin kunnallisen demokratian vastainen. - Selvitys on farssi, lopputulos oli valmis jo ennen työn aloittamista. Kauhistuttavaa, että hallitustasolla voidaan ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin, joilla yksipuolisesti ajetaan lävitse poliittisia päätöksiä. - Sisäasiainministeriö yrittää estää mahdollisuuden tehdä huomautuksia rajansiirtoa vastaan. - Sipoon kunnanvaltuusto vastustaa hanketta, joten asian pitäisi olla loppuunkäsitelty. - Sipoon kunnalle ja asukkaille ei ole annettu riittävästi aikaa paneutua asiaan, joka on näin suuri ja merkittävä. - Kolme ministeriä on jäävejä päättämään asiasta, koska he ovat jo julkisuudessa tukeneet helsinkiläispoliitikkojen vaatimuksia. Virkavirhe, kun kysymykseen on otettu kantaa jo ennen selvitystä. - Pääministerin kiire päästä ratkaisemaan rajansiirtoasia toimitusministeriössä osoittaa täyttä piittaamattomuutta normaalia asiain käsittelymenettelyä kohtaan. - Koko prosessi ja riitelyn jatkaminen tulee pysähdyttämään kaiken kehittämistoiminnan alueella pitkäksi aikaa. 'HPRNUDWLDMDODLOOLVHWSHUXVWHOXW - Ei 2000-luvun sivistysvaltiossa voi harjoittaa tällaista politiikkaa. - Epädemokraattista, laitonta ja röyhkeää. - Sipoolaisilla on samat kansalaisoikeudet kuin muillakin suomalaisilla. Kunta on elinvoimainen ja sillä on edellytykset ohjata itse kehitystään. Ei Helsingin kaupungin tulevaisuus eikä valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus edellytä toimivan yksikön ja elinvoimaisen kunnan pilkkomista. - Alueliitossuunnitelmalla pyritään kiertämään lain mukainen, kunnalle omalla alueellaan kuuluva kaavoitusmonopoli. - Sipoon paikallishistoriaa ja -identiteettiä on kunnioitettava. - Ei demokratiaa vaan diktatuuria. Näin teki Ryssä Suomelle Eikö me, jotka asutaan täällä, saada päättää? Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos on huomioitava. - Sotii oikeustajua vastaan. - Tästä tulisi vaarallinen ennakkotapaus koko Suomen maapolitiikkaa ajatellen, Lex Sipoo, joka merkitsisi kuntaliitoksia ja osaliitoksia. - Uhka demokratialle. Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että kansalaiset vastustavat Helsingin suunnitelmia. - Kuntien kesken ei saa esiintyä eriarvoisuutta. Suuremmalla ei ole oikeutta ahnehtia pienempää. - Sipoon on voitava päättää itse omista asioistaan. - Tuleeko tästä käytäntö, että kunnat pystyvät vaatimaan alueita, joissa on hyvä veronmaksukyky ja näin romahduttamaan vaadittavan kunnan talouden ja sen asukkaiden elinolosuhteet? - Oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen asia todeta selvitysprosessin laillisuus ja antaa asiassa päätös. - Lain edessä jokainen henkilö, valtio ja kunta on yhdenvertainen. 3

4 - On vastoin EU-direktiiviä, jonka mukaan kaupungit eivät saa levittäytyä maaseudulle. Helsinki on muihin metropoleihin verrattuna haja-asutusaluetta. - Asukkaiden mielipiteiden kuuleminen tuli niin myöhäisessä vaiheessa, ettei asukasilloissa esitettyjä mielipiteitä enää huomioitu. Tämä on kaikkien demokraattisten periaatteiden vastaista. - Kunnallisen itsemääräämisoikeuden vastainen eikä huomioi paikallista demokratiaa. - On vastoin kuntalaisten etuja. - Helsingin kaupungilla ja Sipoon kunnalla ei ole yhteistä maarajaa, joten vaatimus on kuntajakolain vastainen. - Tämmöistä ei voi tapahtua länsimaisessa demokraattisessa hyvinvointivaltiossa. - Lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli ja Sipoolla on sama oikeus kuin muilla kunnilla kaavoittaa omien rajojensa sisäpuolella. - Tämä päätös merkitsisi sitä, ettei paikallisella itsehallinnolla ja demokratialla ole mitään käytännön merkitystä meille suomalaisille. - Helsingin ja Sipoon harjoittamalle julkista valtaa hyväksikäyttävälle maakeinottelulle on syytä asettaa rajat. Ei laillista, että yksityisomisteisten metsien ja peltojen kehittäminen, omistajan normaali elinkeinotoiminta, ensin estetään, maat pakkolunastetaan ja sitten ne jalostetaan yhdyskuntarakentamiseen, kun taas valtion omistamat maat myydään monikymmenkertaisella hinnalla. (OLQNHLQRMHQWRLPLQWDPDKGROOLVXXGHW - Yrityksen kilpailukyky huononee, jos jäljelle jäävä kunnan osa heikkenee, ja sen täytyy muuttaa pois. - Elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat ehkä, jos väkiluku kasvaa (myös Sipoon suunnitelmissa väestönkasvu) ja siten myös kauppojen asiakasmäärät lisääntyvät. Uudet ostokeskukset veisivät nykyisten kauppojen asiakkaat. Virkistyspalveluiden tarjoajien (hevostallien ym.) toiminta vaikeutuisi tiheän asutuksen takia. - Tilakokonaisuutemme pilkkoutuminen rajansiirron seurauksena huonontaa maaseutuyrityksemme elinkeinotoiminnan edellytyksiä oleellisesti. - Sipoo on hylännyt maankäyttösuunnitelmamme ja yleiskaavoituksessa rajoittanut perinteisen metsätalouden harjoittamista laajoilla alueillamme. (OLQRORVXKWHHWMDHOlPlQODDWX - Rajan siirto on kuntajakolain vastainen eikä paranna sipoolaisten elinolosuhteita (vallattavalla alueella peruspalveluiden tarjonta heikkenee, koska palvelut siirtyvät kauemmas Helsinkiin, jäljelle jäävä kunta joutuisi suuriin taloudellisiin vaikeuksiin menetettyään paljon verotuloja). - Elämänlaatu heikkenee. - Sipoon kunta on rakenteeltaan yhtenäinen ja sen sosiaalinen verkosto kattaa koko kunnan alueen. Kunnan jakaminen hajottaa tämän verkoston ja siten lisää ihmisten vieraantumista, mistä seuraa sosiaalista levottomuutta. Tällä olisi negatiivinen vaikutus erityisesti nuorimpien sukupolvien elämänlaatuun. - Jos kunnan rajoja siirretään, muuttuvat samalla myös seurakuntien rajat. Sipoon seurakunnat menettävät jäseniä ja verotuloja, mikä vaikeuttaisi mahdollisuuksia ylläpitää hyvää palvelutasoa koko väestölle. - Sipoolaisilla on hyvin vahva kotiseututunne. +HOVLQJLQNDXSXQJLQPDDSROLWLLNND - Helsinki voisi hakeutua länteen: sieltä saisi rahallista hyötyä, siellä on jopa valmiita rautatieyhteyksiä. - Alueliitos alentaa entisestään Helsingin asukastiheyttä. EU:han on moittinut sitä alhaisesta tiheydestä Euroopan kaupunkeihin verrattuna. Kun Helsinki vaatimuksessaan painottaa metropoliolemustaan ja vaatii siksi alueensa laajentamista, on tämän vaatimus aivan ristiriidassa todellisten metropolien kanssa, jotka päinvastoin keskittävät rakennustoimintaansa! 4

5 - Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan Helsingissä rakennetaan jo nyt enemmänkin kuin väestönkasvu edellyttää. Helsinki tuhoaa jatkuvasti ympäristöään levittäytymällä liian laajalle. - Sipoo ei saanut rakentaa kauppakeskittymää kyseiselle alueelle. Miksi Helsinki saisi rakentaa? - Helsingin liikennesuunnittelussa ei huomioitu todellisia tarpeita ja muutoksia ympäristössä. Helsingin keskustan tilanteen ja kilpailukyvyn parantaminen vaatii uudelleensuunnittelua. Keskustan siirtämistä käytännöllisempään paikkaan olisi harkittava. - En hyväksy Helsingin slummimaista rakentamista. - Helsinki on Euroopan väljimmin rakennettu pääkaupunki. Tilaa löytyy. Helsingin tulee tiivistää kaupunkirakennettaan. - Jokainen kunta vastaa kasvustaan ja sen kehittymisestä omien rajojensa mukaisesti. Kasvua ei voi olla enemmän kuin tilaa. Valtauksilla vain vääristetään Helsingin kasvun suuntaa entisestään. - Tulisi neuvotella. Kunnan osan ottamisesta vastoin kunnan tahtoa on seurauksena huono tulos ja huonot välit. - Helsinki ei enää tarvitse lisää alueita, koska muut pääkaupungit pystyvät rakentamaan samansuuruiselle pinta-alalle asuntoja miljoonalle ihmiselle. Rakentakaa ylöspäin eikä meidän maallemme! - Helsinki pakkolunastaa maat siten, ettei maanomistaja hyödy siitä mitään ja seuraava sukupolvi joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, koska ei enää ole maata asumiseen. - Helsinki haluaa vain verovaroja ja rakentaa kalliita kerrostaloja, joihin normaaleilla ihmisillä ei ole varaa. - Kun näkee, miten Helsinki rakentaa ilman viheralueita, ei voi muuta kuin protestoida. - Minkä vuoksi Sipoon tulisi auttaa Helsingin huonoa suunnittelua? - Helsingin kaupungilla on omia rakentamattomia alueita (800 ha). Lisäksi kaavoitetuilla alueilla on yksityisten omistamia rakentamattomia tontteja. - Helsingin johto on julkisesti ilmoittanut halunsa pakkolunastaa vaatimaltaan alueelta yksityisten maita raakamaan hinnalla. Tämä on kansalaisten oikeustajun vastainen toimi. - Helsingillä on suuria rakentamattomia maatalousalueita esimerkiksi Viikissä, Tuomarinkartanossa ja Haltialassa. Maanviljelyn harjoittaminen metropolissa on ironista. Nämä alueet voitaisiin ottaa asuinaluekäyttöön. - Helsinki ei ole selvittänyt, onko ylipäätään mahdollista rakentaa paljon asuntoja Lounais-Sipooseen, jossa on monia maa-alueita, jotka eivät sovellu tehokkaaseen rakentamiseen. - Alueliitoksen pitäisi tuoda yhteistä hyvää molemmille osapuolille. Helsingin liitoshanke toisi sille mittavan hyödyn, mutta merkitsisi katastrofia Sipoolle. - Miksi kaikkien täytyisi asua Helsingissä? - Grynderien saalistus pois Sipoon mailta. - Vastustan Helsingin pakkolunastusta, perheemme on valinnut Sipoon maaseudun vuoksi (entiset helsinkiläiset). - Helsinki voi laajentua pohjoiseen, emme halua Sipoon rajoja siirrettävän. - Rajansiirron jälkeen voi ehkä saada rakennusluvan. - Helsinki ei ole enää ihmisen kokoinen, pitääkö sen vielä kasvaa? - Helsingin kaupungin perustelut eivät pidä paikkaansa. Asuntopulaa pääkaupungissa? Minkä vuoksi vaatia Karhusaarta, jossa on vain yksi rakentamaton tontti. - Koko ajatus, että jokaisella helsinkiläisellä on oikeus asua omakotitalossa on perusteeton. - Ovatko Helsingissä rakennuskelpoista maata omistavat Helsingin kaupungin ja valtiovallan erityisessä suojeluksessa? - Toisin kuin Sipoo Helsinki ei ole esittänyt julkisuudessa yhtäkään konkreettista suunnitelmaa alueen käytöstä. 5

6 +HOVLQJLQWRLPLQWDWDSD - Suhteellisuudentaju sekä naapurin kunnioitus puuttuvat. - Helsingin neuvottelut normaalitasoa ala-arvoisempia ja heikentävät lakia. - Helsingin tapa toimia röyhkeä ja vailla todellisia perusteita; törkeää taloudellisen hyödyn tavoittelua muiden kustannuksella. - Helsinki ei voi olla niin itsekäs ja ahne, että voi vain rakentaa naapurin maalle, ottaa naapurikunnan verot ja maatuotot. - Helsingin perustelut kaappaukselle ovat käsittämättömiä. - Törkeää, ryöstö, pienemmältä väkisin ottamista..hvwlylnhklw\v - Ei kestävän kehityksen mukaista hajottaa Helsingin yhdyskuntarakennetta Sipooseen. Tiiviin kaupunkiasutuksen ei pidä jatkaa leviämistään nauhamaisena, kapeana kaistaleena rannikkoa pitkin. Sen sijaan tulisi tiivistää nykyistä YTV-aluetta varsinkin raideliikenteen varrella. - Asun Lounais-Sipoossa, Helsingin suunnitelmat merkitsisivät asuinympäristöni laadun täydellistä romahtamista. - Helsingin seutu tarvitsee luonto- ja ulkoilualueita myös idässä. Niiden ei tarvitse olla keskellä kaupunkia. Kaupunkimaisen ympäristön tulee olla tiiviisti rakennettu (kestävä kehitys). - Kaupunkimaisen asutuksen laajeneminen lisää pendelöintiä, mikä on ekologisesti kestämätöntä. - Hanke ei ole sipoolaisten näkökulmasta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä. Ekologian kestävyyden toteuttaminen on kyseenalaista. - Kestävä kehitys vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä ja pääkaupunkiseudun sisäisen liikenteen kehittämistä. - Laajeneminen Sipooseen ei ole kestävän kehityksen mukaista. - On järkevän yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen vastaista rakentaa uusia, suuria asuinalueita melko kauas Helsingin ydinkeskustasta, kun lähempänäkin on alueita, joilla on olemassa oleva infrastruktuuri (raideliikenne ym.). - Rajansiirto olisi parodia kestävästä kehityksestä. Ekologinen monimuotoisuus vaarantuu tehokkaan maankäytön, taloudellinen kestävyys liian nopean rakennusvauhdin ja sosiaalinen kestävyys liian suuren tulomuuton vuoksi. /LLWRNVHW - Sipoosta voisi luovuttaa Helsingille maata Kilpilahteen asti Helsingin tulevia rakennushankkeita varten, ettei Helsingin tarvitse niin usein sitten lisää maata ruinata. - Jos tehdään Sipoon alueliitos, niin tehtäköön se sitten Tukholman mallin mukaisesti. - Jos rajansiirto toteutuu, Helsingin raja pitää siirtää Söderkullaan asti ja Porvoon raja Söderkullaan. - Jos raja on johonkin vedettävä, on koko Sipoon kuuluttava Helsingin alueeseen. - Jos rajansiirtoa ei ole mahdollista välttää, niin raja kulkemaan Uutta Porvoontietä itälänsisuuntaan ja rakentamattomat rannat jäisivät Sipoolle. - Sipoo ei ole enää elinvoimainen, jos Helsinki ottaa arvokkaimman alueen. Viekää kaikki tai ei mitään! Tynkä-Sipoolla ei ole elinvoimaa. - Jotta vältyttäisiin slummikortteleilta, on koko Sipoon kunta liitettävä. - Veronkorotuksen vaara jäljelle jäävässä Sipoossa. Annetaan Helsingin ottaa sitten koko Sipoo. - Sipoo kokonaan tai ei mitään. Ei pelkästään alueita, joilla on kunnallistekniikka valmiina. - Sipoon omasta haluttomuudesta johtuen on jouduttu pakkotilanteeseen. Sen vuoksi olisi parempi, että koko Sipoo liittyy Helsinkiin, jos jotain luovutetaan. - Sipoota ei pidä jakaa, silloin meidät kaikki liitetään läheisiin naapurikaupunkeihin. - Jos Helsingin pitää laajentaa, tulisi muodostaa suurkunta Helsinki, Espoo, Vantaa ja ehkä myös Sipoo kokonaan. 6

7 - Monet metropolit maailmalla koostuvat useasta kunnasta. - Jos kuntarajoja on syytä muuttaa, yhdistettäköön kaikki pääkaupunkiseudun kunnat (7 kuntaa) yhdeksi suurkunnaksi. - Jos Helsinki vie Sipoon, Kerava ottaa Talman. /XRQQRQDUYRWMD\PSlULVW - Sipoo pitää säilyttää nykyisellään: vihreänä, kauniina ja koskemattomana. - Lounaisen Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tulisi Helsingin visioiden mukaan muuttumaan ei-hyväksyttävällä tavalla, esim. rakentaminen tehokkuusluvulla 0,9 (tiheää kerrostaloaluetta), Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esiintuomat visiot, kuten kaatopaikka, lentokenttä jne. - Natura-alue pitää säilyttää; varmimmin se pysyy sipoolaisilla. - Sipoorkorvesta pitää tulla kansallispuisto. Se onnistuu parhaiten, kun alue kokonaisuudessaan on osa Sipoota. Helsingin käsiin joutuminen olisi Sipoonkorven luontoalueelle tuhoisaa. - Sipoonkorven luontoarvot raiskataan rakentamalla, yli kolmannes vaaditusta alueesta kuuluu Sipoonkorpeen. Rakentaminen sallittaisiin myös tulvapelloille. - Sipoon moninainen luonto, harvinaiset eläimet ja kasvit ovat tehokkuuden myötä vaarassa. - Olen kuullut, että siellä asuu liito-oravia - Virkistys- ja kauneusarvoja menetetään. Ei enää lintuparatiisia ja liian pieniä patikointialueita kaikille betonikylien asukkaille. - Runsaasti alueita, mm. rannikon lintulahdet ja Sipoonkorpi, jotka tulisi säilyttää koko pääkaupunkiseudun virkistysalueina. - Biologinen monimuotoisuus vähenisi. Merenrannalle tyypillisiä organismeja ja elinympäristöjä esiintyy vain samalla kapealla rantakaistaleella, jota Helsinki nyt haluaa rakennusmaaksi. - Rikollisuus kasvaa, asumisen rauha katoaa. Alueesta tulisi uusi Mellunmäki, slummit muualle, ei Sipooseen. - Olen valinnut Helsingin sijasta Sipoon: turvallisuutta, rauhaa, vähemmän liikennettä ja kaunis seutu. - Haluan lasteni kasvavan Sipoon kaksikielisessä maaseutumaisessa miljöössä. Helsingin ehdotus pilaisi ainutlaatuisen yhtenäisen Sipoon maalaismaiseman ja kulttuurin. - Lounais-Sipoon maapohjasta on suuri osa merenpohjana ollutta maata eikä näin ollen hyvää eikä halpaa rakennusmaata, rakentaminen vaatii suuret perustustyöt/pohjatyöt. - Olemme muuttaneet Helsingistä Sipooseen asuaksemme maaseudulla. Täällä on yhteisöllisyyttä ja tuntuu turvalliselta, kun saa puhua omaa äidinkieltään. - Mikä olisi luontoalueiden ja rantojen kohtalo? Kaavoitus = lisää kustannuksia. Pakko muuttaa pois! - Etelä-Sipoon kauniita kulttuurimaisemia ei pidä turmella metrolla. Itäsalmi (Östersundomin kartano ym.) on säilytettävä kaikille tarkoitettuna luonto- ja ulkoilualueena. Uutta asuntorakentamista Keravan rajan tuntumaan. Keravan rautatieasemalle voi helposti järjestää nopeita, tiheään kulkevia bussivuoroja. - Arvostan Sipoon rauhaa ja luontoa. - Osa asukkaista on halunnut pois turhaan rakennetusta kaupunkiympäristöstä; tätä on kunnioitettava. - Samoin poistuisi osa merenrannan käyttömahdollisuuksista muualla kunnassa asuvilta. - Suur-Helsinki tarvitsee keuhkot hengittääkseen, ettei savusumu saa yliotetta. Sipoo on säilytettävä vihreänä. - Miksi pitää väkisin tehdä pienistä rauhallisista alueista rauhattomia? - Helsinki ei pysty pitämään omia alueitaan siistinä. - Miksi Karhusaari ja Landbo, kun ne ovat jo täyteen rakennettuja! - Ihmiset ovat muuttaneet Sipooseen, koska he haluavat asua Sipoossa väljästi ja maaseutumaisesti. Ei Helsingillä ole oikeutta viedä tätä meiltä pois! 7

8 - Sipoon uusmuuttajat ovat muuttaneet Sipooseen juuri Sipoon tarjoaman rauhallisen ja vihreän elin- ja kasvuympäristön takia (pois Helsingistä). - Asutuksen lisääntyminen johtaa ympäristön lisääntyneeseen kuormitukseen ja huonompaan viihtyvyyteen liikenteen lisääntyessä huomattavasti. - Tiiviin rakentamisen fyysisiä esteitä: paljon alavia, tulvaherkkiä savimaita ja paljon kallioista maastoa. - Jos aluetta saa kehittää osana Etelä-Sipoota, siitä tulee yhtenäisempi ja viihtyisämpi asuinpaikka. - On koko metropolialueen edun mukaista, että kohtuuetäisyydellä tiiviistä kaupunkiasutuksesta on maaseutua vanhoine kulttuurimaisemineen ja suhteellisen koskemattomine rannikko- ja metsäluontoineen. - Helsinki ei osaa arvostaa kulttuuriperintöä eikä kotiseututunnetta, minkä vuoksi ei voi ajatella, että vastuu alueen suunnittelusta annettaisiin Helsingille. - Sipoolla on Helsinkiä paremmat edellytykset Lounais-Sipoon suunnitteluun, jossa ympäristö, elämänlaatu ja palvelurakenne huomioidaan. - On suuri vahinko, että suunnitellun Ideapuiston (Inspiration Park?) rakentaminen on lykkääntynyt kaupungin hyökkäyksen vuoksi. - Östersundomin kartano, Östersundomin kirkko ja Topeliuksen koti Koivuniemi, jotka ovat tärkeä osa Sipoon historiaa ja juuria, siirtyisivät Helsingille. 3DOYHOXW - Alueliitosta ei voi toteuttaa, sillä kielelliset oikeudet ovat perustuslain turvaamat eikä niitä voi ohittaa. Kuntajaon muutokset eivät saa vaikuttaa kuntien kielelliseen asemaan eivätkä heikentää kieliryhmien mahdollisuuksia tulla toimeen omalla kielellään. Vaikka pääkaupunki Helsinki on virallisesti kaksikielinen kaupunki, sen ruotsinkieliset palvelut ovat puutteelliset. Ruotsinkieliset eivät usein tule ymmärretyiksi viranomaisten luona, vaan joutuvat tarvittaessa pyytämään jotakuta läheisistään tulkkaamaan. Sipoossa palvelut annetaan kahdella kielellä. - Ratkaiseva heikennys alueen ruotsinkielisen väestön palveluihin ja siten myös heidän elinolosuhteisiinsa. - Yläasteikäisten nuorten ja lukiolaisten koulumatkat pitenisivät entisestään. - Jäljellä jäävä kunta on liian pieni pystyäkseen huolehtimaan itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollostaan, mikä huonontaa tilannetta. - Helsingin tulisi ensin rakentaa omat alueensa sekä hoitaa vanhuksensa ja päivähoitonsa, jotka ovat ala-arvoisesti hoidetut. - Sipoon kunta on nukkunut prinsessan unta. Hyvä herätys. Liikennejärjestelyt ovat heikot, esim. bussilla kauppoihin. - Etelä-Sipoon palvelut ovat tosiheikot. - Palvelujen taso, kuten terveydenhuolto, hammashoito ja päiväkodit, on Helsingissä huomattavasti huonompi. Siirtyminen huonontaa elämänlaatuamme. - Pienet kunnat ihan ok, mutta kuljetukset yleisillä kulkuneuvoilla pitäisi saada kuntoon. - Itäsalmilaisten terveydenhuoltopalvelut huononevat, Helsingissä pidemmät jonot, ei ruotsinkielistä palvelua. - Pikkuteiden talvikunnossapito heikkenee merkittävästi; Helsingillä ei ole valmiutta esim. auraukseen. - Millä kunta takaa jatkossa palvelut, kun jo nyt joutuu odottamaan erikoislääkärille pääsyä yli kolme kuukautta? - Sipoo ei ole jättänyt hoitamatta mitään kunnalle lain mukaan kuuluvia velvoitteita, kunta on hoitanut tehtävänsä yksittäisiin asukkaisiinsa nähden paremmin kuin Helsinki. - Sipoo on huolehtinut peruspalveluistaan erinomaisesti, varsinkin terveydenhuollosta. - Palvelut huononevat sekä Lounais-Sipoon että muun Sipoon alueilla. - Helsingin puolelle joutuvat sipoolaiset tulevat kunnasta, jossa on noin 40 % ruotsinkielisiä, kuntaan, jossa on vain 6 8 % ruotsinkielisiä, mikä selkeästi heikentää heidän asemaansa ja mahdollisuuksiansa vaalia ruotsinkielistä identiteettiään ja saada palveluja omalla äidinkielellään. 8

9 - Helsingillä on entuudestaan hoitamattomia asioita (vanhukset, koulut, päiväkodit, asunnottomat ym.). Helsingin koko on nykyisellään riittävä. - Haluamme lapsille rauhallisen ja turvallisen asuinalueen. Helsinki ei pysty tarjoamaan edes perushammashoitoa eikä vanhustenhoitoa nykyisellekään väestölle! - Huolestunut terveydenhuollon huononemisesta (alueella asuva ikäihminen). - Palvelujen turvaamiseksi rajat on säilytettävä ennallaan. - Alueesta tulisi Helsingin takamaata ja Tynkä-Sipoo joutuisi suuriin talousvaikeuksiin. Tämä ei voi olla kuntajakolain tarkoitus. - Itämetro ei ratkaisisi mitään ongelmia: metrolinjan jatkaminen itään ei parantaisi joukkoliikennettä muualle Itä-Uudellemaalle, metron syöttöliikenne voitaisiin yhtä hyvin ulottaa nykyisiin metrolinjoihin; ilman sanktioita ihmiset eivät valitse metroa yksityisautoilun sijasta. 5DMDQVLLUWR - Liikenteen ja ympäristön kannalta alueen rakentaminen olisi suuren luokan erehdys, koska itään ulottuva alue on pitkänomainen ja kaukana Helsingin keskustasta. - Uusi raja rikkoisi nykyisen yhtenäisen rakenteen. Raja ei ole luonnollinen, vaan se aiheuttaisi lisää ongelmia ja johtaisi edelleen uusiin vaatimuksiin. - Rajansiirto ei ratkaise Helsingin ongelmia, mutta vahingoittaa Sipoota vakavasti. - Sipoo tarvitsee alueitaan itse. Lounais-Sipoota on rakennettava Sipoon omien suunnitelmien mukaisesti. - Kyse on maaseutukuntien loukkaamattomuudesta ja niiden kulttuuri-identiteetin, arvojen ja säilymisen kunnioittamisesta. - En muuttanut Sipooseen tullakseni uudestaan helsinkiläiseksi. - Kunnan kielisuhteiden äkillinen muuttaminen suhteesta 40/60 suhteeksi 10/90 johtaisi molemminpuoliseen vieraantumiseen. - Liitos ei parantaisi pääkaupunkiseudun asuntotilannetta. - Työvoima ei tule lähemmäksi Helsinkiä rajaa siirtämällä, eli yhtä hyvin voi Sipoo suunnitella, rakentaa ja hyödyntää alueen itse. - Maa-ala ei lisäänny rajaa siirtämällä, sillä pääsee tänne nytkin. - Sipoo voi kehittää omaa kuntaansa (ei kukaan muu) ja tuleva hyöty kuuluu Sipoolle ja sipoolaisille. - Kuntien tehtävä on tarjota alueen asukkaille vaihtoehtoisia asuntoalueita. Kaiken hallinnon keskittäminen yksin käsiin (Helsinkiin) rajoittaa mahdollisuuksia kehittää aidosti toisenlaista asumismuotoa. - Vakava uhka koko Sipoon tulevalle olemassaololle. - Meillä Sipoossa asiat ovat hyvin, emme halua Helsinkiä tänne. - Sipoon luonto pääkaupungin kyljessä on arvokas virkistysalue. - Rajansiirto ei paranna millään tavalla metropolialuetta. Sipoo rakentaa sitä omalta osaltaan omalla puolella rajaansa. - Joka tapauksessa vain väliaikainen ratkaisu Helsingin pelastamiseksi. Ehkä pitäisi keskittää energia välillä pienten keskusten kasvuun. - Rajansiirto sekä yksityisten alueiden pakkolunastaminen hyvätuloisten helsinkiläisten luksusalueiksi on suorastaan rikollinen teko. - Rajansiirto vaikuttaa jäljelle jäävään kunnan osaan kielteisesti. - Muutimme Sipoosen, koska kaipasimme rauhaa, lisää ostoskeskuksia ei tarvita. - Metsästysmaat vähenevät entisestään. - Mikäli Vantaasta otetaan vain pieni palanen, jää Sipoosta otettava alue syrjäkyläksi, jonka palvelut ovat huonot. - Mitkään kansalliset edut eivät edellytä rajansiirtoa. - Ei naapurin tontillekaan saa rakentaa. - Kunnan omaa kantaa on kunnioitettava. Näpit irti Sipoosta! - Miksi vaikeutetaan elinvoimaisen kunnan kehitystä? - Jos tehdään Sipoon alueliitos, niin tehtäköön se sitten Tukholman mallin mukaisesti. 9

10 - Jos alueluovutus, Sipoon kehittyminen pysähtyy. Sipoo romahtaisi, jos palvelut katoaisivat. - Huonoin vaihtoehto, jos koulu jää Helsingin puolelle ja talo Sipoon puolelle. - Vaikeuttaa järkevää ja tasapainoista kehittymistä. - Sipoo on todistanut rakennuttavansa erittäin asukasystävällisesti. Helsinki on pilannut omat arvokkaat maa-alueensa. Ahdistavat lähiöt rajoittukoot jatkossakin rajalle Mellunmäkeen. - Västerkullan kiilan voisi liittää Sipooseen. - Rajansiirto laiton, eikä rajaa pidä siirtää. Helsinki on kaupunki ja Sipoo maaseutua. - Rajansiirto vahvistaisi jo nyt itään painottunutta epätasapainoista kaupunki rakennetta epäterveellä tavalla. - Suunniteltu raja on täysin päätön ja todistaa täydellistä välinpitämättömyyttä asukkaita ja perinteitä kohtaan sekä täydellistä tietämättömyyttä paikallisista olosuhteista. - Rajansiirtoehdotus on kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle. 6HOYLWWlMlMDVHOYLW\NVHQVLVlOW - Tehtävän rajaus on liian suppea. Tarkastelun kohteena pitäisi olla koko metropolialueen kunnat ja toteutusmalleja pitäisi olla useampia, esim. Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistäminen. Vaikutukset ja hyödyt muun Suomen kannalta pitäisi olla tarkastelussa mukana. - Maakuntaliittojen yhdistäminen ei kuulunut tehtävän toimeksiantoon. - Vain yksi Uudenmaan lääni. - Selvitystyö on niin puutteellinen, virheellinen ja täynnä ajatusvirheitä ja vastakohtaisuuksia, että se on katsottava täysin arvottamaksi eikä siihen voi perustaa päätöstä alueiden liittämisestä. - Selvittäjän arvio Sipoon ja Helsingin mahdollisuuksista on puolueellinen ja perustuu yksinomaan teoreettisiin olettamuksiin. - Edes kansalaistapaamisissa ei suomenkielinen selvittäjä osannut esitellä asiaansa ruotsiksi ruotsinkieliselle paikallisväestölle, jonka osuus sipoolaisista on 40 %. - Selvitys tehtiin nopeasti ja pinnallisesti ilman perusteellisia tutkimuksia. - Selvitys on mitätöitävä, selvittäjä ei ole puolueeton. Uudenmaan liiton hallituksen jäsenenä hän toteaa mm., että pääkaupunki on jäänyt kehittymättä itään, koska Sipoo ei kuulu samaan maakuntaliittoon kuin Helsinki ja Vantaa. - Selvittäjä on osoittanut, ettei hän ole puolueeton sillä, että hän on plagioinut tekstiä Helsingin kaupungin asiakirjoista ja sitten väittänyt niitä omiksi mielipiteikseen. Raportti on julistettava mitättömäksi. On nimettävä uusi, puolueeton selvitysmies, ellei Helsinki vapaaehtoisesti tee yhteistyötä Sipoon kanssa niin kuin Sipoo on toivonut. - Selvittäjän perustelut ovat puutteellisia ja virheellisiä, kartat virheellisiä. Viittaukset lainattuihin teksteihin ja termien määrittely puuttuvat. - Pitkät pätkät raportista on suoraan lainattu Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin teksteistä. - Raportti ei ole objektiivinen, vaan täysin yksipuolinen ja siten päätöksenteon tueksi kelpaamaton. Selvittäjä ei ole suorittanut työtään asianmukaisella ammattitaidolla ja pätevyydellä, jota häneltä olisi edellytetty. Hän on selvästi puolueellinen. - Selvittäjän esittämät argumentit eivät kestä vertailuja muihin selvityksiin, vaan argumentit liittyvät 20 vuoden takaiseen aikaan. - Puutteellinen raportti, kaikkia vaikutuksia ei ole selvitetty. - Selvittäjä ei ole puolueeton, jäävi muiden tehtävien takia. - Selvitysmiehen työ ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. - Vastuutonta, että tietoa Sipoosta ja Itä-Uudenmaan maakunnasta on haettu Wikipediasta Internetistä eikä käyttäen suoria yhteydenottoja ao. osapuoliin, kun taas Helsinkiä ja alueliitosta koskevat tiedot on osittain kopioitu Helsingin kaupungin asiakirjoista. Kuntien epätasa-arvoinen kohtelu ei ole oikeusvaltion arvon mukaista. 10

11 - Raportissa ei ole puolueettomasti tuotu esiin Sipoossa pidetyissä julkisissa kokouksissa esitettyjä näkökohtia eikä huomioitu kunnan virallista kannanottoa. - Vakavaa arviointikyvyn ja oikeustajun puutetta osoittaa myös se, ettei mielipidettä kuunnella. - Selvittäjän esitys on lainvastainen. - Selvittäjän esitys ei ole mikään kompromissi: Sipoon asukkaille ei ole annettu mahdollisuuksia vaikuttaa ehdotukseen. On sivuutettu lain vaatimus, sillä yksityisille on annettava mahdollisuus vaikuttaa yhdyskunnan ja elinympäristön kehitykseen ja päätöksiin, jotka koskevat heitä itseään. - Selvittäjän päätelmät rajansiirron eduista ovat yksinomaan Helsingin etuja ja siksi selvitys on hylättävä ja rajansiirtoehdotus vedettävä pois. - Tämän luokan päätöksiä syntyy sodissa ja kriisitilanteissa eivätkä ne kuulu tämän päivän Suomeen, selvittäjän vertaus vuoden 1946 tilanteeseen on asiaankuulumaton. - Eräät perustavanlaatuiset selvitykset, kartat, analyysit ja vertailut puuttuvat. - Selvityksestä puuttuvat kokonaan HELI-ratavaraus ja olemassa oleva aluetta halkova suurjännitelinja, jotka oleellisesti vaikuttavat alueen rakentamiseen. - Selvityksestä puuttuu rakentamattomien alueiden analyysi Helsingin ja Vantaan alueilla, olemassa olevien raideliikennevaihtoehtojen läheisyydessä. - Ei käsittele ympäristövaikutuksia, joita kaupunkirakenteen leviäminen entistä laajemmalle alueelle aiheuttaa, verrattuna olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen. - Perusteellinen analyysi metropolialueesta ja sen tarpeista puuttuu. - Raportissa on jätetty käsittelemättä EU-lausunnot Helsingin rakenneongelmista, liikenne- ja työpaikkaennusteet, Helsingin suunnitelmat alueelle, Helsingin rakentamattomien tonttien määrä sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistämisen vaikutukset. - Nykyisiä asukkaita, heidän oikeuksiaan ja etujaan sekä ympäristö- ja luontoarvoja ei käsitellä. - Raportissa puhutaan kasvusta ja tonttien tarpeesta, mutta perustelut puuttuvat. - Perustelut sille, miksi kilpailukyky paranisi, puuttuvat. - Puuttuu analyysi ehdotetusta alueesta ja alueen palveluista ja rajan siirron vaikutuksesta Lounais- ja Kaakkois-Sipoon väestön palvelutasoon. - Selvitys ei sisällä likimainkaan kaikkea sitä, mikä olisi ollut erittäin tärkeää selvittää, kun kyseessä on asia, jolla on niin suuri merkitys niin monen ihmisen elämälle. - Alueliitoksen todistelussa esitetään temaattisia ja karkeita yksinkertaistuksia. - Asutukseen ja rakentamiseen liittyviä ongelmia tulee käsitellä ainakin seudullisesti. - Taloudelliset vaikutukset on esitetty virheellisesti, ts. jätetty selvittämättä. - Analyysi pääkaupunkiseudun kehittämisestä puuttuu kokonaan. - Ei arvioi rajansiirron vaikutuksia pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa. - Ei käsittele muita mahdollisia ratkaisuja kuin rajansiirtoa, kuten valtion mahdollisuuksia edistää asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla, Helsingin omia mahdollisuuksia lisätä asuntotuotantoa sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valmiutta ja halukkuutta lisätä asuntotuotantoa. - Raportissa ei ole selvitetty, onko Lounais-Sipooseen ylipäätään mahdollista rakentaa henkilölle ja työpaikkaa. - Korvausasioita (tehdyt investoinnit, maan arvo) ei ole selvitetty riittävästi. - Saariston pinta-ala puuttuu. - Selvittäjä on tulkinnut lakia väärin termin alue suhteen, aivan kuin se tarkoittaisi suurta epäselvästi määriteltyä aluetta liitosalueen ympärillä. - Selvityksessä ei huomioida kansalaisten asumismuotomieltymyksiä, jotka viimeaikaisten tutkimustenkin valossa painottuvat omakotiasumiseen (80 %). - Valtaushanke ei eheytä Helsinkiä, päinvastoin vallattava alue on yhtä kaukana Helsingin keskustasta kuin Kirkkonummen itäosat, ottakoon Helsinki ensin Espoon. - Selvittäjä ei esitä mitään todisteita sen tueksi, että Sipoon valtuuston päätökset eivät olisi uskottavia perusteeton väite demokratian väheksymistä. Viittaukset Toivo Pihlajaniemen kirjaan ovat virheellisesti tulkittuja. 11

12 - Argumentit metropolin kilpailukyvystä ovat virheellisiä, kuntarajan siirtäminen ei luo kilpailukykyä. Raportissa ei ole huomioitu sitä, mitä on jo aikaisemmin tehty kunnan suunnittelussa, ja ns. Harkimo-Ekströmin malli on mainittu vain ohimennen. - Yksi selvitysmiehen tärkeimmistä perusteluista alueliitokselle on väestörakenteen suuri ero. Helsingin ja Sipoon välillä tämä ero kasvaa entisestään, jos alue liitetään Helsinkiin ja väestönkasvu Helsingin itäpuolella keskittyy tänne ja Sipoon mahdollisuudet kehittää kuntaansa tämän alueen itäpuolella huononevat resurssien vähenemisen vuoksi. - Maa ei tule taloudellisesti kilpailukykyisemmäksi sillä, että pääkaupunki on isompi. Suurempi Helsinki voi aiheuttaa enemmän sosiaalisia ongelmia. - Pääkaupunkiseudun elinvoima ei riipu siitä, että Helsinki tulee isommaksi. - Paljonko Sipoo menettää verotuloja lasketaan suoraviivaisesti Sipoosta erotettavan alueen asukasmäärä suhteessa kunnan koko asukasmäärään ottamatta huomioon, että alueella asuu varakasta väkeä, josta verokertymä on normaalia suurempi. Rajan siirron jälkeen Sipoo olisi taloudellisesti rampaantunut kuntajakolain vastaisesti. - Kustannukset eivät vähene samassa suhteessa väestön vähenemisen kanssa (henkilöstö ei vähene samassa määrin). - Selvittäjän mukaan tätä ennen ei ole ollut oikeuskäytäntöä, jossa vedotaan erityisen painaviin syihin. Tämä olisi vaarallinen ennakkotapaus, joka johtaisi suurten kuntien voimankäyttöön pieniä vastaan! - Koko Sipoo on yhtä suurta pendelöintialuetta, kuten muutkin kehyskunnat. Pendelöintialuemotiivia ei ole. - Kielikysymys ei selvittäjän esityksessä saanut sitä painoarvoa, jonka perustuslaki, kielilaki, terveys- ja sosiaalilainsäädäntö ja kuntajakolaki sille antavat. Palvelujen ja elinympäristön taso alenisi rajusti alueen ruotsinkielisten osalta ja kielellisiä oikeuksia loukattaisiin. - Sipoonkorven rajat on ensin määrättävä, ekologiset käytävät turvattava ja erilaiset rauhoitukset inventoitava ennen kuin asutusta voi suunnitella. Liitossuunnitelmat eivät ehkä lainkaan perustu realistiseen arvioon käytettävissä olevista maa-alueista. - Selvittäjä ei ole ehdottanut kunnallista kansanäänestystä. Asiassa, jolla on niin suuret vaikutukset, olisi ollut tarpeen dokumentoida asukkaiden tahto. - Alueliitosesitys ei ole mitenkään ratkaiseva maan tai seudun kehityksen kannalta. - Ei ole käyty minkäänlaisia virallisia neuvotteluja mahdollisuuksista käyttää kyseistä Sipoon aluetta tavalla, jolla nyt katsotaan olevan valtakunnallista merkitystä. - Metron tarpeellisuutta ei ole selvitetty itään suuntautuvan liikenteen ratkaisujen kokonaisuuden kannalta, mitä tulee valtakunnan etuun liikenteellisesti tai taloudellisesti. - Selvittäjä ei ole ottanut huomioon, että ensisijaisesti ja melko nopeasti Sipoolla on mahdollisuus pienin investoinnein lisätä asutusta Nikkilässä ja Söderkullassa, joissa on tarvittava infrastruktuuri. - Selvittäjän taloutta koskevat päätelmät eivät ole relevantteja, sillä edes Helsinki ei selviydy metron rakentamisesta Itäsalmeen ilman vahvaa valtiontukea. - Raportissa painotetaan yhdyskuntarakenteen vinoutuneen, siksi että Sipoo ei kuulu Helsinkiin, mutta ei näytetä toteen, mihin väite perustuu. - Väite, että koska alue kuuluu Helsingin talousalueeseen sen pitäisi olla osa Helsinkiä, on perustelematon. Silloinhan Vantaa ja Espookin pitäisi liittää Helsinkiin. - Väite, että tärkeä yleinen etu vaatisi osaliitosta on käsittämätön. Mitä tärkeä yleinen etu tarkoittaa? - Virheellistä väittää, että pakkoliitos parantaisi alueen elinolosuhteita. Asiaa on tarkasteltu pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. - Selvittäjä pitää Harkimon-Ekströmin mallia epäuskottavana, mutta väitteelle ei löydy perusteluja raportista. - Selvittäjä ei esitä yhtäkään konkreettista hanketta, joka olisi jäänyt toteuttamatta Sipoon yhteistyöhaluttomuuden takia. - Selvittäjä ei ole mitenkään osoittanut, että Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko maan kehitykselle välttämätön yhdyskuntarakenteen tasapaino edellyttäisi rajansiirtoa. 12

13 - Raportissa väitetään, että Sipoo on ollut esteenä Helsingin laajentumiselle, vaikka Sipoolla ei ole yhteistä rajaa Helsingin kanssa. - Raportissa väitetään virheellisesti, että Sipoo on laajentunut vain Porvoon suuntaan. - VTT:n rahoitustutkimus todetaan epärealistiseksi ilman riittävää perustelua. - Analyysi Sipoon kuntaluonteesta ja asemasta Helsingin seudun alueen osana on virheellinen (väestöntiheys). - Ennakkoluuloisia käsityksiä Sipoon kyvystä selviytyä kehityksestä omien kuntarajojensa sisäpuolella sekä keinottelua tonttihinnoilla. - Selvittäjä esittää, että Sipoossa ei ole rakennettu, mutta unohtaa, että rakentamaton rakennusmaa ei ole ollut maareservinä, vaan maanviljelysmaana, siis elinkeinonharjoittajien tulonlähteenä. - Vuosaaren satamaan liittyvät palvelut voisi yhtä hyvin tarjota Sipoo, Vantaa tai Kerava ym. - Helsingin metropolialueen (niin kuin selvityksessä alue määritetään) piirre ei ole kehittynyt kaupunkirakenne kuten selvityksessä väitetään. - Merenrantakuntana säilyminen on uhattuna, jos merenrantaa vähennetään, vaikka raportissa väitetään päinvastoin, että esitys on tehty siten, että Sipoo säilyisi merenrantakaupunkina perinteidensä mukaisesti. Vuosaaren telakkahanke ja suunniteltu rannikon rakentaminen ovat myös uhka säilymiselle. - Raportissa väitetään Helsingillä olevan pitkät perinteet luontoarvojen sovittamisessa osaksi tiivistä kaupunkirakentamista. Helsingin rakenne ei ole tiivis kansainvälisen mittapuun mukaan, Vuosaaren telakka- ja satamahanke osoittavat, kuinka hyvin Helsinki sovittaa luontoarvot rakentamiseen. Merkittäviä alueita on tuhottu ja ympäristöhaittoja on levitetty ympäristöön entisestään. - Selvittäjän esitys ei luo yhtenäistä aluetta, sillä Västerkullan kiila muodostaa vain kapean käytävän Lounais-Sipooseen. - Jos laajeneminen länteen ja pohjoiseen on aiheuttanut hajautumisen, kuten raportissa väitetään, paraneeko se hajauttamalla alue itään? 6HXUDNXQQDQWRLPLQWD - Seurakunnan toiminta vaikeutuu jäsenmäärän pienentymisen ja Östersundomin kirkon menetyksen vuoksi. - Alueella on kirkko ja hautausmaa, jossa on sipoolaisten monien sukupolvien hautoja. Alue on osa Sipoon yli 600-vuotista historiaa. - Mitä tapahtuu niille, jotka on haudattu Östersundomin kappelin hautausmaalle jäävätkö he kerrostalojen perustusten alle vai siirretäänkö heidät? - Menetetään saaristokirkko, yksi saariston asukkaiden kannalta arvokkaimmista paikoista. - Östersundomin kirkko ja hautausmaa irrotetaan historiallisesta yhteydestään, seurakunnat joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin veropohjan pienenemisen vuoksi. - Östersundomin kirkolla ja sitä ympäröivällä hautausmaalla on Sipoon seurakuntien osana suuri merkitys Sipoon kunnan asukkaille ja heidän identiteetilleen ja elämänlaadulleen. 6LSRRQNXQQDQPDDSROLWLLNND - Me haluamme Sipoossa itse kehittää aluetta omien visioiden mukaan säilyttäen kunnan luonteen. - Koettakaa saada kaavoitukset kuntoon ja kauppoja lisää Söderkullan maisemiin. - On ollut vaikea saada rakennuslupaa. - Sipoonkin pitäisi tajuta nykyajan tarpeet rakentamisen ja palveluiden lisäämiseen. Lisää veronmaksajia omaan kuntaan. - Näpäytys nukkuvalle ja turhan ylpeälle Sipoolle. Ei ruotsin kieli ole niin arvokas. - Kaikille kuntalaisille parempi elinympäristö Sipoossa, jos Sipoon suunnitelmat uudesta asukkaasta toteutetaan sen sijaan, että Helsinki rakentaa Lounais-Sipooseen. 13

14 - En halua, että asuinkuntani Sipoo muuttuu tiheään rakennetuiksi lähiöiksi ja kerrostalokaupunginosiksi. - Sipoo on halukas itse kantamaan vastuun kasvusta. - Sipoo on hieno mesta asua, sanoo entinen stadin kundi. Pitäköön tän landena! - Luotan Sipoon kaavoitukseen ja muuhun toimintaan. - Tällaisia kyselyjä ei tarvittaisi, jos Sipoo olisi ollut myötämielisempi ja tasapuolisempi eikä jarrutellut rakennuslupien myöntämisessä yksittäisille maanomistajille. - Näin ei olisi käynyt, jos Sipoon kunnan johto olisi hyvissä ajoin ruvennut siivoamaan byrokratiaa, joka rajoittaa sipoolaisten oikeuksia (esim. rakennusasiat, kunnantoimiston huono henki), ja me tavalliset ihmiset voisimme innokkaammin taistella ainutlaatuisen kunnan puolesta. Päättäjät, ryhdistäytykää! - Perukaa kaavapäätös ja antakaa rakennuslupia! - Eikö Sipoo voisi pakkolunastaa Helsingin omistamat maat mahdollisimman pian. - Sipoon yleiskaavaehdotus vastaa tiivistä ja matalaa rakentamista, joka parhaiten säilyttää paikalliset erityispiirteet ja vahvistaa pääkaupunkiseudun monimuotoisuutta. - Katsokaa, miten kävi Espoolle siitä tuli stressaantunut pakkokaupunki. - Kunnalla on oltava itsemääräämisoikeus, varsinkin kun on tahtoa itse suunnitella ja rakentaa. - Sipoon erittäin rajoittava maapolitiikka. 25 vuoden suunnitelmien kasvutavoite tuntuu epärealistiselta. Helsinki pystyy vaivattomammin vastaanottamaan väestömäärän alueelle tuon ajan kuluessa. - Sipoon kunta on sitoutunut rakentamaan Lounais-Sipooseen sekä Nikkilään ja Talmaan. Ei ole tarvetta eikä argumenttejä Helsingin liitossuunnitelmien tueksi. - Ei kerrostaloja Sipooseen; isot tontit ja pihamaat. - Toivon, että yksityishenkilöt voisivat myydä tontteja ja saada rakennuslupia Sipoon tonteille. - Sipoon maankäyttöpolitiikka onnistunut säilyttämään omaleimaisen ja kauniin asuinympäristön ja säästänyt paljon vehreyttä ja luontoa kaikkien pääkaupunkilaisten ulottuville. - Sipoon Itäsalmen alueen, Söderkullan ja Nikkilän rakentamista koskevilla suunnitelmilla saadaan aikaan huomattavasti viihtyisämpi miljöö kuin Helsingin selvitysmiehen hyväksymillä suunnitelmilla uuden kaupunginosan rakentamisesta Lounais-Sipooseen ilman kulttuuri-identiteetin ja vuosisatojen kuluessa syntyneen kotiseututunteen kunnioittamista. Asutus levittäytyy suuremmalle alueelle, mikä ei tuhoa kulttuurimaisemaa samassa määrin. - Haja-asutusalueet Sipoossa tulisi jättää rakentamatta ja kohdistaa rakentaminen olemassa oleviin keskuksiin, kuten Nikkilään ja Söderkullaan. 7DORXVMDYHURQPDNVDMDW - Helsinki haluaa uusia veronmaksajia Sipoon rikkaimmista, ottakoon koko Sipoon ja antakoon meillekin helsinkiläisten oikeudet. - Helsinki haluaa vain rikkaat veronmaksajat, Sipoo menee konkurssiin. - Veroprosentti tulee nousemaan, minulla ei ole varaa siihen, joten on muutettava toiseen kuntaan. - Yritys korjata Helsingin kaupungin johdon huonoa taloudenpitoa pakkolunastuksin sekä tonttimyynnin kovilla hinnoilla. - Verotulojen käyttöä tulee painottaa ei-uhanalaisilla alueilla (esim. Söderkullan yläaste). - Sipoo joutuisi vaikeaan kunnallistaloudelliseen tilanteeseen, siitä eteenpäin Sipoon kehittäminen tapahtuisi valtion kustannuksella, ja sitä ei tapahtuisi. - Veroprosentti nousee ja kunnan viranhaltijoita jää työttömiksi. - Kyse on alueen suurimman maanomistajan tavoitteesta lisätä omaa omaisuuttaan. - Sipoon kunta menee konkurssiin, kun menetämme veronmaksajia. Tuhoisat vaikutukset Sipoon kuntataloudelle ja kuntarakenteelle. - Riittävä korvaus alueen infrasta ym. Sipoon kehitykseen. 14

15 - Tynkä-Sipoo ei enää täyttäisi puitelain asukkaan väestöpohjaa koskevia vaatimuksia, vaan sen olisi yhdistyttävä jonkin naapurikunnan tai joidenkin muiden naapurikuntien kanssa. Sipoon koko identiteetti murenee. - Sipoon kunnan kannalta kehitys ja terve kasvu rampautuu maa-alueen ja hyvien veronmaksajien kaappauksen vuoksi. - Sipoolta aluevaatimus Vantaalle ja Helsinkiin. Sipoo tarvitsee lisää veronmaksajia ja niitä saadaan naapurikunnilta. - Helsingillä on enemmän kuin riittävästi asuinrakentamiseen soveltuvaa maata. Puhdas pyrkimys saavuttaa Helsingille taloudellista etua sipoolaisen veronmaksajan kustannuksella. - Jos alue siirtyy Helsingille, Sipoon talous kärsii vakavan iskun ja kunnan kehitys tyrehtyy. Kehyskuntana Sipoolla pitäisi kuitenkin olla kapasiteettia ja sille pitäisi antaa mahdollisuus antaa oma panoksensa pääkaupunkiseudun kehitykseen. - Puitelaki ei puhu sellaisten rajansiirtojen puolesta, jotka huomattavasti heikentävät jonkin kunnan toimintakykyä ja taloutta. - On epäoikeudenmukaista, jos kuntalaiset eivät saa hyötyä niistä investoinneista ja resursseista, jotka kunta on verovaroilla sijoittanut Lounais-Sipooseen, vaan sen sijaan taloudelliset puitteet entisestään tiukkenevat. 7RQWLWMDDVXQQQRW - Alue sisältää jo rakennettuja alueita (Landbo ja Karhusaari), joilla on lainvoimainen asemakaava. Nämä alueet eivät lisää selvitysmiehen peräänkuuluttamaa halpaa tonttimaan tarjontaa. - Pääkaupunkiseudun asunnot eivät halpene rajaa siirtämällä. Kyse on markkinataloudesta. - Lounais-Sipoon tonttien ja asuntojen hinnat todennäköisesti nousisivat. - Tonttien hintataso on jo lähtenyt nousuun ko. alueella, joten se niistä halvemmista tonteista. - Helsinkiin ei tarvita lisää asuntoja. Niitä on kaupungissa myynnissä paljon. Lunastettavalle alueelle rakennetut eivät olisi edullisia nekään. - Ei hyviä rantatontteja Helsingille! - Valtion tulisi omistamiensa yhtiöiden (mm. Kapiteeli) kautta edesauttaa tonttimaan tarjontaa. - Sipoo tarvitsee tonttimaat itse uusille asukkaille. - Vaikutus Sipoon puolelle jäävien tonttien arvoon on negatiivinen, jos veroprosentti nousee rajansiirron takia. Helsinkiin siirtyvä alue kasvattaisi suosiotaan, koska alueen veroprosentti säilyisi matalampana. Tonttihinnat nousisivat kaavoituksen ja lunastuksen kautta entisestään. Jos koko Sipoon kunnan alueet rakennettaisiin tasaisesti ottaen huomioon jo olemassa oleva infrastruktuuri ja se tosiasia, että tulevaisuuden metropolialueen keskusta tullee siirtymään Vantaalle lentokentän lähialueille, sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet voitaisiin turvata paremmin. - YTV:n selityksen mukaan kaavoitettuja rakennusmaita on ihmiselle. - Helsingillä on jo valmiit asemakaavat :lle, Espoolla :lle ja Vantaalla :lle uudelle asukkaalle. <KWHLVW\ - Sipoon kunnan johto ryhtyköön aktiivisesti yhteistyön rakentajaksi Helsingin suuntaan. - Suuremman pääkaupunkiseudun koordinointi olematonta, ei lainkaan maankäytön, liikenteen ym. kokonaissuunnittelua. - Pääkaupunkiseudun tonttipulaa ja korkeita tonttihintoja voi parhaiten helpottaa ja hyvään elinympäristöön voi parhaiten päästä harjoittamalla suunnitteluyhteistyötä kuntien kesken. - Kuntien välisten maanvaihtojen on perustuttava neuvotteluihin, ei pakkoon. - Helsingin kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. 15

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Sipoon kylät ja suurjako Ennen suurjakoa Suurjaon jälkeen = nyt Kylissä on yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo Venesäilytyksen kehittäminen Mahdollisuustutkinta ja kehittämissuunnittelu on tehty TYT:n ja SITO:n Liikuntatoimen yhteistyönä

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Khall 14.1.2013 36, liite nro 2 Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Haemme kuntarajan siirtoa

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kiitämme lausuntopyynnöstä ja toteamme asiasta seuraavaa:

Kiitämme lausuntopyynnöstä ja toteamme asiasta seuraavaa: Itä-Uudenmaan liitto Rauhankatu 29 06100 Porvoo Viitaten lausuntopyyntöönne 25.2.2004 Asia: Helsingin seutu - Porvoo aluerakenneselvitys Kiitämme lausuntopyynnöstä ja toteamme asiasta seuraavaa: Yleisesti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Maarit Sireni Maaseutututkijatapaaminen 26-27.8.2010 Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Tutkimus kuntapoliitikkojen kaavoituksen tavoitteita koskevista käsityksistä 1. Johdanto Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Tiedote 8.3.2012 Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot