Monta haastetta monta mieltä. Raportti Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arvioista metropolialueesta vuonna 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta haastetta monta mieltä. Raportti Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arvioista metropolialueesta vuonna 2020"

Transkriptio

1 Monta haastetta monta mieltä Raportti Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arvioista metropolialueesta vuonna 2020

2 Sisällysluettelo Esipuhe Tausta ja menetelmä Delphi-työskentelyn teemat Delphi-työskentelyn tulokset Yleiset havainnot Johtaminen ja päätöksenteko Sosiaalinen rakenne ja koheesio MAL-teemat (maankäyttö, asuminen, liikenne) Metropolialueen kilpailukyky Yhteenveto Delphi-raportti 2

3 Esipuhe Metropolialueen tulevaisuus on tulevien eduskuntavaalien ja sitä seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen takuuvarma teema. Mahdollisena vaalien voittajana ja keskeisenä vallankäyttäjänä metropolialueen kunnissa on Kokoomus paljon vartijana - miten valtakunnan veturi ja ikkuna ulkomaailmaan varmistaa kilpailukykynsä ja turvaa asukkaidensa hyvinvoinnin? Millaista ajattelua, millaista johtamista ja millaisia rakenteita tarvitaan metropolin sosiaalisen koheesion ja järkevän maankäytön turvaamiseksi? Näitä kysymyksiä lähdimme tarkastelemaan keskeisten kokoomuslaisten päätöksentekijöiden kokemusten ja arvioiden kautta. Pyysimme Helsingin- ja Uudenmaan piirien kokoomuslaisilta kuntavaltuutetuilta ja paikallis- sekä piiritason johtajilta arvioita 28 väittämän toteutumisen todennäköisyydestä. Sen erottaminen, mikä on todennäköistä ja mikä toivottavaa, ei aina näyttänyt olevan helppo tehtävä vastaajille. Delphi-haastatteluna toteutetun selvityksen lopputulema on kuitenkin selkeä: kokoomuslaisilla ei ole yhtenäistä arviota metropolialueen tulevan kehityksen suunnasta eikä vapaamuotoisten vastausten perusteella myöskään lähtötilanteesta. Yhteisen tahdon, jaetun vision rakentaminen olisi tämän selvityksen perusteella mitä toivottavin tavoite, mutta ilmeisesti erittäin hankala toteuttaa. Suomen Toivo -ajatuspaja toivottaa lukijoilleen antoisia hetkiä erityisesti vapaamuotoisten vastausten parissa, joita raportissa on runsaasti käytetty tilastojen elävöittäjänä. Usein sanalliset arviot kuvaavat vastaajien ajattelua mehukkaammin kuin tarkimmatkaan numeraaliset yhteenvedot. Samalla haluan kiittää Human Capital Investment Oy:n ammattitaitoisia yhteistyökumppaneita, Ari-Matti Auvista ja Jani Fagerholmia, sujuvasta yhteistyöstä monimutkaisen aihepiirin parissa. Lisäksi suosittelen metropolin tulevaisuudesta kiinnostuneille Suomen Toivo -ajatuspajan tuoretta julkaisua Metropolimme näkökulmia Helsingin seudun kehittämiseen (tilattavissa tai tallennettavissa osoitteessa Markku Pyykkölä Toiminnanjohtaja Suomen Toivo -ajatuspaja Delphi-raportti 3

4 Raportti Suomen Toivo ajatuspajalle toteutusta Kaupunki 2020 teeman Delphi-kyselystä Ari-Matti Auvinen ja Jani Fagerholm (Human Capital Investment Oy) 1 Tausta ja menetelmä HCI Productions Oy toteutti Suomen Toivo ajatuspajalle vuoden 2010 keväällä Delphi-menetelmään perustuvan verkkopohjaisen asiantuntijapaneelin. Delphimenetelmässä (synonyyminä käytetään myös suomen kielessä Delfoi-menetelmää) pyritään muodostamaan valikoitujen asiantuntijoiden käsitysten perusteella mahdollisimman yksimielinen näkemys tulevaisuuden ennusteista 1. Delphi-menetelmän tärkeä etu ja täydentävyys Suomen Toivo ajatuspajan kunnallisvaalien 2008 käyttämään Kuntakorva-ideageneraattoriin oli, että valikoituja heikkoja signaaleita voitiin myös kvantifioida ja arvioida havaittujen heikkojen signaalien toteutumisen mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä. Tämä tarkastelu liittyi myös saumattomasti Suomen Toivo ajatuspajan Kaupunki 2020 teemaan. Kun metropolipolitiikka oli selkeä painopiste Suomen Toivo ajatuspajan toiminnassa talvella ja keväällä 2010, oli luontevaa rajata tämä verkkopohjainen asiantuntijatyöskentely kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan piirien toiminta-alueelle. Delphi-menetelmän onnistumisen kannalta keskeistä on paneelityöskentelyn asiantuntijoiden valinta. Suomen Toivo ajatuspajalle toteutettu verkkopohjainen asiantuntijapaneeli suunnattiin kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan piiriin päättäjille, joten tutkimuksen otokseen tulivat mukaan - kuntien kokoomuslaiset valtuutetut - kuntien kokoomusyhdistysten puheenjohtajat - kokoomuksen piirien ja aluejärjestöjen hallitusten jäsenet. Tarkoituksena olikin, että verkkopohjaisiin Delphi-paneeleihin koostettavat asiantuntijat edustivat erilaisia näkökulmia (esimerkiksi puolueen piirijärjestöjen aktiivinen johto, kunnalliset toimijat, paikallisyhdistysten toimijat) ja näin ollen saatiin laajempi kattavuus esitettäviin kannanottoihin. 1 Delphi-menetelmästä ks. esimerkiksi Dalkey, N. - Helmer, O. (1963): An Experimental Application of the Delphi Method to the Use of Experts. Management Science, Vol. 9, No. 3, pp Delphi-raportti 4

5 Yllä olevassa Tilastokeskuksen äänestysaktiivisuuskuvassa näkyy kyselyn kohteena oleva alue viime kunnallisvaalien mukaan esitettynä Eräänä vaihtoehtona Delphi-tutkimuksen alussa pohdittiin myös ulkoisten asiantuntijoiden kutsumista mukaan tähän verkkopohjaiseen asiantuntijapaneelityöhön. Vaikka olisikin ollut mielenkiintoista saada myös eri asiantuntijoiden näkemyksiä metropolipolitiikan kehittämiseen, eri kokoomuslaiset luottamushenkilöt pystyivät kuitenkin selkeimmin ilmaisemana kokoomuslaisen näkökulman metropolialueen kehittämiseen ja haasteisiin. Delphi-menetelmä toteutettiin siten, että valitut verkkopohjaisen paneelin asiantuntijat saivat arvioitavakseen neljään pääteemaan keskittyneen kysymyspatteriston, johon he vastaavat kuvaamalla tietyn trendin todennäköisyyttä vuoteen 2020 mennessä. Tässä käytettiin kahta tiedonkeruun tapaa eli - vastaajat arvioivat asteikolla 1 7 valitun trendin todennäköisyyttä vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi trendiä kaupan palvelut keskittyvät suuriin kauppakeskuksiin - vastaajien toivottiin kunkin trendin osalta myös kirjoittavan perusteluja omalle kannalleen. Delphi-työskentelyn otos oli kokonaisuudessaan 412 henkilöä. Delphi-kysely toteutettiin kahtena kierroksena, joista ensimmäiseen kierrokseen vastasi 162 henkilöä ja toiseen kierrokseen 104 henkilöä. Verkkopohjaiseenkin Delphityöskentelyyn kyseinen henkilömäärä on suuri. Ensimmäisen vastauskierroksen jälkeen kaikki vastaajat saavat tiedon sekä omasta vastauksestaan että sen sijoittumisesta suhteessa muiden asiantuntijoiden vastauksiin. Tässä yhteydessä heillä on mahdollisuus edelleen kalibroida vastaustaan tai vaihtoehtoisesti pitää kiinni omasta kannastaan ja tarvittaessa perustella sitä kirjallisesti lisää. Delphi-tutkimuksissa usein saadaankin keskeistä syventävää lisätietoa nimenomaan näillä valtavirrasta poikkeavilla näkemyksillä. Delphi-raportti 5

6 2 Delphi-työskentelyn teemat Suomen Toivo ajatuspajan metropolialueen tulevaisuutta vuoteen 2020 selvittävässä Delphi-työskentely jakautuu neljään eri teemaan, jotka olivat a. Johtaminen ja päätöksenteko b. Sosiaalinen rakenne ja koheesio c. MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) d. Metropolialueen kilpailukyky. Kuhunkin teemaan kuului seitsemän trendiväittämää, joiden osalta asiantuntijoiden tuli arvioida kyseisen trendin todennäköisyyttä vuoteen 2020 mennessä asteikolla 1-7, jossa arvo yksi edusti erittäin epätodennäköistä toteutumista ja arvo seitsemän erittäin todennäköistä toteutumista. Väitteet formuloitiin mahdollisimman yksiselitteisiksi ja samalla vältettiin yhteen väitteeseen useamman trendiväittämän yhdistämistä esimerkinomainen trendiväittämä oli esimerkiksi Uudenmaan kuntien yhteistyö syvenee vapaaehtoiselta pohjalta. Delphi-raportti 6

7 Asiantuntijapaneelille esitetyt trendiväittämät olivat seuraavat: a. Johtaminen ja päätöksenteko 1. Uudenmaan kuntien keskinäinen kilpailu heikentää alueen elinvoimaa kokonaisuutena 2. Uudenmaan kuntien yhteistyö syvenee vapaaehtoiselta pohjalta 3. Uudenmaan kuntien yhteistyötä varten perustetaan erillislailla väliportaan hallinto, jolla on verotusoikeus ja päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 4. Uudenmaan kuntien määrä vähenee kuntafuusioiden kautta 5. Uudenmaan kuntien yhteistyötä varten laajennetaan sopimusmenettelyä kuntien, maakuntaliiton ja valtion kesken 6. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hajoaa ja toiminnot organisoidaan uudelleen nykyisten sairaanhoitoalueiden ja 'aluesairaaloiden' pohjalta 7. Virkamiesjohdon rooli Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien johtamisessa korostuu luottamushenkilöiden kustannuksella b. Sosiaalinen rakenne ja koheesio 1. Uudellemaalle kehittyy selkeitä köyhyyden ja syrjäytymisen 'taskuja' 2. Suvaitsevaisuus monikulttuurisuutta kohtaan ja avoimuus uusille ajatuksille voimistuu Uudellamaalla 3. Kuntien välinen hajonta kunnallisverojen, asiakasmaksujen ja palvelujen tasossa kasvaa Uudellamaalla 4. Maahanmuuttajat keskittyvät samoihin kaupunginosiin, syntyy Chinatown- tai Russian town tyyppisiä alueita 5. Eläkeikään tulevat muuttavat pois Uudeltamaalta muualle Suomeen 6. Maahanmuuttajayhteisöt jengiytyvät 7. Uudenmaan kunnat sitoutuvat yhteisvastuullisesti erityisryhmien asuttamiseen c. MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) 1. Vuokra-asuminen asumismuotona yleistyy Uudellamaalla 2. Uudenmaan kaavoitusratkaisuissa suositaan pientalovaltaista asumista 3. Kaupan palvelut keskittyvät suuriin kauppakeskuksiin 4. Uudenmaan joukkoliikenne muuttuu kokonaan tai lähes maksuttomaksi 5. Uudenmaan kunnat kaavoittavat jatkossa vain omistamalleen maalle 6. Uudellamaalla otetaan käyttöön yksityisautoilun ruuhkamaksut 7. Raideliikenteen ratkaisut kehittyvät ja monipuolistuvat d. Metropolialueen kilpailukyky 1. Uusimaa pärjää kilpailussa osaavasta työvoimasta, turistivirroista ja ulkomaisista investoinneista mm. Tukholman, Tallinnan ja Pietarin kanssa Delphi-raportti 7

8 2. Itämeren rantavaltioiden ja kaupunkien yhteistyö tiivistyy 3. Uusimaa mielletään yhä selkeämmin yhdeksi alueeksi ja tunnetaan Helsingin nimellä kansainvälisissä yhteyksissä 4. Uudellamaalla sijaitsevien yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten keskinäinen yhteistyö tiivistyy 5. Osaamisintensiivisen tuotannon rooli korostuu Uudenmaan elinkeinorakenteessa 6. Uudestamaasta ja Tallinnan seudusta muodostuu Suomenlahden alittavan tunnelin myötä yhtenäinen talousalue 7. Uudenmaan väestön määrä kasvaa nopeammin kuin muilla Suomen alueilla. Kuten näiden teemojen ja trendiväittämien valinnastakin voi huomata, haluttiin kokoomuslaisten asiantuntijoiden mielipiteitä sellaisiin trendeihin, jotka olivat vuonna 2010 selkeässä päivänpoliittisessakin metropolikeskustelussa, mutta myös sellaisiin trendeihin, joihin suuntautuva päätöksenteko ei ole vielä ajankohtaista. Delphi-raportti 8

9 3 Delphi-työskentelyn tulokset 3.1 Yleiset havainnot Tässä kokoomuslaisten asiantuntijoiden Delphi-työskentelyssä optimaaliseen asiantuntijapaneelityöskentelyyn nähden oli neljä erityispiirrettä. Tiivistäen ne voidaan kuvata seuraavasti: 1. Suuri osa Delphi-kyselyyn vastaajista teki vain numeerisen arvion esitetyistä trendeistä, mutta ei esittänyt tekstiperusteluja (ensimmäisen kierroksen osalta tämä määrä oli runsas kolmannes vastaajista). 2. Tekstivastauksista suurin osa oli melko tiiviitä ja melko harvoin nämä tekstivastaukset olivat yhtä lausetta pitempiä. 3. Muiden asiantuntijoiden arvioiden ja perustelujen esittäminen ei aiheuttanut valtaosassa toiselle Delphi-kierrokselle vastanneille muutoksia omiin arvioihin tai lisäperustelujen kirjoittamista näin toisen täydentävän Delphi-kierroksen anti yhteisen kannanmuodostuksen näkökulmasta ei ollut merkittävä. 4. Eri trendiväittämiin tekstiperustelujen kirjoittaminen vaihteli huomattavasti tiettyihin ajankohtaisiin kysymyksiin esitettiin runsaastikin perusteluja, mutta osaan trendiväittämistä perustelujen esittäminen oli vähäistä. Tämän Delphi-menetelmään perustuvan metropolialueen tulevaisuutta koskevan tutkimuksen oli selvittää Helsingin ja Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arvioita valittujen trendien todennäköisyydestä vuonna Suurin osa tekstivastauksista osoitti kuitenkin, että valtaosa vastaajista arvioi esitettyjen trendien toivottavuutta. Myös tekstivastauksissa esitetyt perustelut osoittivat, että vastaajat kuvailivat tietyn trendin tarpeellisuutta ja esittivät perusteluja, miksi se olisi toivottavaa, mutta eivät useinkaan esittäneet perusteluja, miksi esitetty trendi voisi toteutua tai jäisi toteutumatta. Yleisesti tuloksia tarkasteltaessa mielenkiintoisin piirre on näkemysten suuri hajonta. Delphi-työskentelyä aloitettaessa saatettiin odottaa, että eri kuntien ja alueiden välillä on selkeitäkin eroja yhteisestä yhteiskunnallisesta näkemyksestä huolimatta. Monissa trendiväittämissä oli kuitenkin myös saman kunnan ja alueen sisällä laaja hajonta. Kun Suomen Toivo ajatuspajan keväällä 2010 julkaisema pamfletti Metropolimme 2030 Näkökulmia Helsingin seudun kehittämiseen osoitti mielipiteiden kirjon eri kuntien kokoomusvaikuttajien kesken, osoitti tämä Delphi-työskentely, että näkemykset erilaisista tulevaisuuden trendeistäkin eroavat myös yksittäisten kuntien ja alueiden kokoomusvaikuttajien välilläkin. Tämä yleinen havainto antaa aiheen myös tutkia monipuolisesti eri näkökulmista nyt koostettua aineistoa. Kun Delphi-työskentelyn pääasiallisena tarkoituksena on muodostaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta, on erilaisten numeeristen arvioiden ja yhteenvetojen esittäminen osittain haastavaa. Kuten edellä kuitenkin todettiin, varsin vähäinen osa asiantuntijoista toisella kierroksella kalibroi omaa kantaansa tai omia näkökulmiaan. Siksi päätimme esittää tämän työskentelyn tulokset siten, että eri Delphi-raportti 9

10 trendiväittämien osalta esitämme niiden numeeriset tulokset ja esitämme myös kyseiseen trendiväittämään liittyviä tekstivastauksia. Koska toisen kierroksen vastausmäärä oli selvästi pienempi kuin ensimmäisen kierroksen ja koska vastaajien arviot muuttuivat vain vähäisesti, esitämme numeeristen vastausten yhteenvedot ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella. Käytämme esityksessä kahta eri tilastollista arvoa eli vastausten keskiarvoa ja vastausten mediaania. Keskiarvo ei tällaisessa materiaalissa, jossa vastaajat voivat antaa trendiväittämälle arvoja yhdestä seitsemään anna yksiselitteistä kuvaa vastaajajoukon käsityksestä mainitun trendin todennäköisyydestä. Siksi toiseksi, täydentäväksi tarkastelutavaksi otettiin mediaani eli vastausjoukon ns. keskiluku. Hajonnan osalta päätettiin mieluummin osoittaa vastausten jakautuminen koko kirjolle kuin monille vaikeasti tulkittavia hajonta-arvoja. Delphi-työskentelyn tulokset esitämme neljän pääkaupunkiseudun kuntien mukaan jakautuneena (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) ja lisäksi omina arvoinaan kehyskunnat (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo) ja muut kunnat (eli Uudenmaan alueen muut kunnat lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua ja kehyskuntia). Delphi-raportti 10

11 3.2 Johtaminen ja päätöksenteko Johtamisen ja päätöksenteon kysymyspatteristoon kuului siis seitsemän kysymystä, joiden tulokset esitämme seuraavassa. 1. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kuntien keskinäinen kilpailu heikentää alueen elinvoimaa kokonaisuutena Tämän trendiväittämän osalta kuntien väliset erot ovat hyvin selkeitä, mutta huomionarvioista on myös se, kuinka laaja hajonta kokoomuslaisten arvioissa on myös yksittäisten kuntien sisällä. Tämä kysymys kuten moni muukin tässä tarkastelussa esitetty kysymys osoitti, että keskiarvo ei anna luotettavaa kuvaa vastauksista. Yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta merkittävää on se, että kyseistä trendiä arvioidaan yksittäisen kunnan kokoomuslaisten vaikuttajien piirissä varsin eri tavalla. Esitetyn trendin arvioinnissa korostuu myös kuntien ja alueiden väliset erot. Espoon ja Kauniaisten kokoomusvaikuttajat pitävät kyseistä trendiä melko epätodennäköisenä, kun taasen kehyskunnissa ja etenkin muissa kunnissa arvioidaan trendiä huomattavan paljon todennäköisemmäksi. Tekstivastausten ja niiden perustelujen eroavaisuus oli niin ikään suurta. Kuntien tervettä kilpailua pidettiin positiivisena tekijänä, joka selkeästi kilpailullisen dynamiikan voimalla luo myös kuntalaisille paremman ympäristön. Kilpailu lisää alueen elinvoimaa, koska se tarkoittaa, että kukin kunta pyrkii tarjoamaan parempaa asuinympäristöä ja tehokkaammin tuotettuja palveluja kuin naapurinsa (trendiväittämäarvio 1). Samalla kuitenkin muistutettiin, että kuntien ei pitäisi välttämättä kilpailla keskenään vaan muiden alueiden myös ulkomaisten alueiden kanssa. Terve kilpailu panee yleensä yrittämään entistä enemmän. Tulevaisuudessa meidän pitäisi pystyä kilpailemaan paremmin globaaleilla markkinoilla, ei keskenämme (trendiväittämäarvio 4). Kuntien keskinäisen kilpailun haittoina pidettiin kokonaisuuden unohtamista sekä kiihtyvää keskinäistä kilpailua (etenkin ns. hyvistä veronmaksajista), joka heikentää alueen yhteistyötä ja siten myös Uudenmaan alueen elinvoimaisuutta. Delphi-raportti 11

12 Ei osata ajatella kokonaisuutta, vaan vartioidaan vain oman kunnan etua (trendiväittämäarvio 7). Keskinäinen kilpailu heikentää yhteistyötä ainakin nyt, enkä usko elementin katoavan tulevaisuudessakaan. Todennäköistä on, että valtion on puututtava metropolialueen päätöksentekoon esim. asuntotuotannon vauhdittamisessa (nythän aiesopimus ei toimi) ja maankäytön tiivistämisessä sekä pääratojen hyödyntämisessä. (trendiväittämäarvio 6) 2. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kuntien yhteistyö syvenee vapaaehtoiselta pohjalta Tämän trendiväittämän osalta jälleen on mielenkiintoista havaita kuinka paljon kokoomuslaisten asiantuntijoiden arviot eroavat kuntien sisällä huomionarvoista on myös tietysti myös se, että myös paljon yhteistyötä käytännön tasolla tekevien pääkaupunkiseudun kuntien kokoomuslaisten asiantuntijoiden arviot eroavat toisistaan. Tekstivastauksissa trendin todennäköisyys perustui kahteen vahvaan tekijään: yhteistyön etuihin ja käytännön pakkoon. Käytännön pakkoon kuitenkin suhtauduttiin hyvin varauksellisesti ja korostettiin vapaaehtoiselta, rationaaliselta pohjalta tapahtuvien järjestelyjen tärkeyttä. Samalla kuitenkin todettiin, että pienillä kunnilla ei juurikaan ole ylellisyyttä valita ryhtyäkö yhteistyöhön suurempien kuntien kanssa vai ei. Vapaaehtoisuus on oikea tapa ja euro hyvä konsultti (trendiväittämäarvio 6). Uskoisin sen olevan välttämättömyys kuntien itsensä kannalta, mutta mahdollisilla porkkanakeinoilla yhteistyötä voitaisiin varmasti nopeuttaa sekä syventää (trendiväittämäarvio 6). Kokemukset vapaaehtoisesta yhteistyöstä eivät ole kaikille olleet kuitenkaan kannustavia erilaisiin yhteistyömalleihin kyllästyneitä ja pettyneitäkin oli lukuisa joukko. Kilpailu ja vähäinen halu antaa periksi omasta itsenäisyydestä jarruttaa yhteistyötä. Onhan se nähty jo moneen kertaan (trendiväittämäarvio 2). Delphi-raportti 12

13 Tietyissä asioissa vapaaehtoisuuden pohjalta voi syntyä yhteistyötä, mutta se on hyvin vähäistä (trendiväittämäarvio 2). Yleisen yhteistyötrendin arvioinnin ohella muistettiin arvioida myös naapurikuntien näkemyksiä ja yhteistyövalmiuksia. Jo nyt pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet, että kaikki keskeiset peruspalvelut ovat asukkaiden käytettävissä yli kuntarajojen v loppuun mennessä (päivähoito, kirjasto, peruskoulu, lukiot, ammattikoulu, terveyskeskus, hammashoito jne.). Suurin osa palveluista on jo nyt käytettävissä joustavasti yli kuntarajan. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja ripeää. Ainostaan Helsingin halu sanella ja kyykyttää sekä yhteistyöhaluttomuus on uhka Uudenmaan kuntien tasapainoiselle yhteistyölle. (trendiväittämäarvio 7) Näyttäisi siltä, ettei esim. Espoolla ole halua suuresti metropoliyhteistyöhön (trendiväittämäarvio 3). 3. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kuntien yhteistyötä varten perustetaan erillislailla väliportaan hallinto, jolla on verotusoikeus ja päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Tämän trendiväittämän osalta kokoomuslaisten asiantuntijoiden näkemys on hyvin yhdensuuntainen heidän käsityksensä mukaan ei ole todennäköistä, että Uudenmaan kuntien yhteistyötä varten perustettaisiin erillislailla väliportaan hallintoa. Tekstivastauksissa väliporrasta pidettiin turhana ja byrokraattisena mallina, joka vain kasvattaisi kuluja. Parempana vaihtoehtona pidettiin kuntien keskinäisen yhteistyön vahvistamista ilman uusia rakenteita. Hallinnon byrokratiaa on kevennettävä - ei kasvatettava (trendiväittämäarvio 1). Ei enää lisää hallintoportaita ja byrokratiaa. Järkevämpänä näen kuntafuusiot, jolloin päästään suurempiin yksiköihin, joiden kanssa keskinäisiä neuvotteluja ja sopimuksia menettelytavoista ja yhteistyöstä. (trendiväittämäarvio 1) Delphi-raportti 13

14 Edelleen tekstivastauksissa arvioitiin, että väliportaan hallinto ei toisi päätöksentekoa lähemmäksi vaan veisi sen kauemmaksi kuntalaisista. Kyseinen "kattohallinto" heikentäisi oleellisesti lähidemokratian toteutumista. Tämän kaltaisessa ratkaisussa yksittäisen kuntalaisen olisi huomattavasti nykyistä vaikeampi vaikuttaa oman kotikuntansa kehitykseen. (trendiväittämäarvio 1) Mutta löytyi tekstivastauksien perusteluissa muutama trendin ymmärtäjäkin he viittaisivat muualla maassa saatuihin kokemuksiin. Kainuun-mallista pitää ottaa opiksi, jotta se saataisiin toimimaan ja mahdolliseksi muuallakin maassa - esim. Uudellamaalla (trendiväittämäarvio 5). 4. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kuntien määrä vähenee kuntafuusioiden kautta Tässäkin trendiväittämässä Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arviot olivat varsin yhdensuuntaisia arvioiden mukaan Uudenmaan kuntien määrä tulee vähenemään kuntafuusioilla. Kuitenkin on merkillepantavaa, että etenkin muiden kuntien (jotka edustavat pieniä tai keskikokoisia kuntia) kokoomusvaikuttajien keskuudessa tätä trendiä arvioidaan erittäin todennäköiseksi. Tekstivastauksissa kuntafuusioiden painopisteen nähtiin kohdentuvan pieniin kuntiin, joiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Pienillä kunnilla ei valitettavasti ole mahdollisuuksia toimia itsenäisinä. Selkeä viesti esim. Siuntiolle on ollut, että tulot eivät kata menoja ja ongelmana on, että pienillä kunnilla ei ole enää mahdollisuutta lisäsäästöihin ilman että palvelurakennetta - joka on jo monessa suhteessa on karsittu minimiin - heikennetään ennestään. (trendiväittämäarvio 7) Pidän mahdollisena että reuna-alueiden kunnat saattavat päätyä vapaaehtoisiin kuntafuusioihin (trendiväittämäarvio 5). Taloudellisten resurssien rajallisuuden ohella nähtiin mahdollisuutena myös kuntien toiminnan tehostuminen. Delphi-raportti 14

15 Yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaan ja vähennetään moninkertaisia hallintoportaita. Kannatan lämpimästi fuusioita. Samat asiat mietitään ja tehdään kuntarajan takana, se on kallista ja turhaa. (trendiväittämäarvio 6) Kuntafuusioiden mielekkyydestä huolimatta esitettiin myös vapaaehtoisuuden perusteella tapahtuvien fuusioiden toteutumisen arvioita. Vapaaehtoisia fuusioita tuskin enää tulee (trendiväittämäarvio 2). Viimeisimpien kuntaliitosten jälkeen Uudenmaan kuntarakenne on aluekokoon nähden sopiva. Toki on mahdollista, että liitoksia tapahtuu esimerkiksi jos Järvenpää ja Kerava kasvavat asutuksiltaan yhteen. (trendiväittämäarvio 3) Tekstivastauksissa muistuttiin myös, että kuntafuusio ei välttämättä ole mielekäs toimintatapa tiettyjen palvelullisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ei tarvetta vähentää kuntien määrää kun toimintoja kehitetään tehokkaasti ja palvelukokonaisuuksia voidaan yhdessä tuottaa tai ostaa naapurikunnasta. (trendiväittämäarvio 1) 5. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kuntien yhteistyötä varten laajennetaan sopimusmenettelyä kuntien, maakuntaliiton ja valtion kesken Kokoomuslaisten asiantuntijoiden yleinen käsitys näyttää olevan, että tämä trendi on enemmän todennäköinen kuin epätodennäköinen. Kuntien ja alueiden sisällä näyttää tässäkin trendiväittämässä olevan hajontaa. Tosin osassa tekstivastauksia kävi ilmi, että esitetty trendi ei ollut kaikille ymmärrettävä, joka saattoi vaikuttaa vastauksiin. Tekstivastauksissa korostuivat yhteistyön positiiviset kokemukset sekä tarve tällaiseen yhteistyöhön. Useita ylikunnallisia sopimuksia on jo tehty, ja uusia monen kunnan kattavia liikelaitoksia on jo syntynyt, tuoreimpana esimerkkinä HSL. (trendiväittämäarvio 5) Delphi-raportti 15

16 Tuntuu eurooppalaiselta ajattelulta ja luontevalta kehitykseltä (trendiväittämäarvio 6). Jos ei fuusioita saada aikaiseksi tämä on hyvä vaihtoehto ja myös tarpeellinen. Monta kertaa lähempänä on toisen kunnan palvelupiste,mutta sitä ei voi kuntajaon mukaan käyttää, se on hölmöä. (trendiväittämäarvio 6) Alueen yhteistyön traditio ei saanut kuitenkaan kaikkia innostumaan tästä tulevaisuuden suunnasta. Nykyiset aiesopimukset ovat osoittautuneet tehottomiksi (asuntotuotanto ja tonttipolitiikka). Kun katsoo uuttaa hyväksymiskierroksella olevaa kilpailukykysopimusta huomaa, että ne ovat helposti ohutta yläpilveä, kauniita aikomuksia. (trendiväittämäarvio 1) 6. TRENDIVÄITTÄMÄ: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hajoaa ja toiminnot organisoidaan uudelleen nykyisten sairaanhoitoalueiden ja 'aluesairaaloiden' pohjalta Tämä trendiväittämä on jälleen varsin mielenkiintoinen kokoomuslaisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella, koska esimerkiksi Espoossa arvioissa on suuri hajonta. Helsingissä tätä trendiä pidetään epätodennäköisempänä kuin muissa kunnissa, joskaan erot eivät ole selkeän merkittäviä. Tekstivastauksissa arvioiden perustelut ovat varsin moninaisia. HUS:n suurta kokoa pidettiin yhtenä mahdollista hajoamista edistävänä seikkana. Edelleen tekstivastauksissa todettiin, että HUS:n suuri koko ei ole kuitenkaan luonut suuruuden ekonomian etuja odotetulla tavalla. Järkevä linja on hakea uusia malleja, kun massiivinen HUS ei oikein ota toimiakseen. Esimerkiksi Helsingin, Vantaan ja Espoon omat sairaanhoitopiirit, joihin pienemmät kunnat saadaan järkevästi mukaan, voisivat olla ihan ok. (trendiväittämäarvio 6) HUS on nykyisellään mammutti. Renki on pitkälle ottanut isännän roolin. Tiettyjä tehtäviä voidaan ja on syytä organisoida alueellisesti uudelleen. Vastaavasti terävintä osaamista vaativat toiminnot on edelleen syytä jättää HUS:n tehtäväksi. SHP ei hajoa, mutta toimintoja pitää organisoida osittain Delphi-raportti 16

17 uudelleen. Kaikessa toiminnassa on suuruuden ekonomiankin osalta olemassa optimikoko. (trendiväittämäarvio 5) Toistaiseksi todisteita suuruuden ekonomiasta ei ole nähty - ei myöskään hoidon laadun näkökulmasta. Toisaalta pk-seudulle täytyy taata resurssit myös erikoishoitojen (joita ei tarjota muualla maassa) tarjoamiseen. (trendiväittämäarvio 5) Mutta tekstivastausten toinen vahva näkökulma oli HUS:n toiminnan nuoruus nykyisessä muodossaan ja liian nopeiden johtopäätösten välttäminen. Missään nimessä ei, vastahan nyt aletaan nauttia kovan yhdistämisen hedelmistä (trendiväittämäarvio 1). En tiedä mikä on todennäköistä mutta toivottavaa ainakin olisi se, että HUS säilyisi. Koordinaatio ja rationalisointi on lähtenyt viimein käyntiin, kustannuskehitys paljon hillitympi kuin omistajakunnissa, potilaat äärimmäisen tyytyväisiä ja tutkimustoiminta kansainvälisestikin arvioituna korkeatasoista. Luottamushenkilöt eivät näytä ymmärtävän, että peruskuntien virkamiesjohto yrittää peitellä omaa johtamisen ongelmaa etsimällä vihollisen ulkoa eli HUSista. (trendiväittämäarvio 1) Vihoviimeinen skenaario. Ei mitään ideaa. Kunnilla ei yksinkertaisesti ole varaa kustantaa omat tasokkaat erikoislääkärivetoiset sairaalansa ja terveyspalvelunsa. Jäitä hattuun ja pannaan kunnat vaikka laskemaan, mitä irrottautuminen todella maksaa. Ei helkkarissa! (trendiväittämäarvio 1) 7. TRENDIVÄITTÄMÄ: Virkamiesjohdon rooli Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien johtamisessa korostuu luottamushenkilöiden kustannuksella Tästä trendiväittämästä eivät kokoomuslaiset asiantuntijat tunnistaneet yhteistä suuntaa edelleen hajonnat olivat suuria kuntien ja alueiden sisällä. Julkisessa keskustelussa on arvioitu virkamiesjohdon roolin olevan erilainen eri metropolialueen kunnissa, joka heijastuu osittain arvioissa, mutta eri kuntien ja alueiden kokoomuslaisten arviot eivät kuitenkaan ratkaisevasti poikkea toisistaan. Delphi-raportti 17

18 Tekstivastauksissa tätä trendiä vahvistavina tekijöinä nostettiin esille kunnallisen päätöksenteon monimutkaistumista sekä luottamusmiesten ajan ja kapasiteetin puutetta. Tähän suuntaan ollaan menossa jo nyt. Luottamusmiehillä (isolla osalla)ei ole aikaa paneutua asioihin, jolloin virkamiehet vievät. (trendiväittämäarvio 5) Todennäköinen trendi, ellei päästä sellaisiin luottamushenkilökorvauksiin, että puolipäivätoiminen luottamushenkilö on mahdollinen (trendiväittämäarvio 6). Keskeinen tekijä tämän trendin välttämiseksi nähtiin tekstivastauksissa olevan luottamusmiesten oman toiminnan vahvistaminen. Aika pitkälle annetaan virkamiesjohdon valmistella asioita ennen kuin niihin päästään kiinni. Luottamushenkilöillä pitää olla laajemmin tietoa strategioiden ja suunnitelmien hallinnasta - esim. esittely- ja arviointitapoja muuttamalla ja kehittämällä saataisiin perustellusti vaihtoehdot näkyviin. (trendiväittämäarvio 6) Virkamiehet eivät näytä saavan mitään muutoksia aikaan. Siihen tarvitaan poliittisia päättäjiä. Toiminnan pyörittäjinä virkamiehet ovat oikeassa paikassa. (trendiväittämäarvio 2) Toimiva yhteistyö virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä on kaiken A ja O. Luottamushenkilöiden on kyettävä tekemään vaikeitakin ratkaisuja ja virkamiesten on valmisteltava erilaisia vaihtoehtoja, joista valita. (trendiväittämäarvio 1) Delphi-raportti 18

19 3.3 Sosiaalinen rakenne ja koheesio Sosiaalisen rakenteen ja koheesion kysymyspatteristoon kuului siis seitsemän kysymystä, joiden tulokset esitämme seuraavassa. 1. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudellemaalle kehittyy selkeitä köyhyyden ja syrjäytymisen 'taskuja' Tämän trendiväittämän osalta on mielenkiintoista havaita, että kokoomusvaikuttajien vastauksista puuttuvat lähes kokonaan ääriarviot eli kuvattua trendiä ei pidetty erittäin todennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä. Edelleen kannattaa huomata, että etenkin muiden kuntien vastauksissa tätä trendiä pidettiin todennäköisempänä kuin muissa kunnissa tai alueilla kehyskuntien ja muiden kuntien vastausten erot ovat merkittäviä. Muiden kuntien kokoomusvaikuttajat pitävät tätä trendiä muita vastaajia todennäköisempänä. Tekstivastauksissa trendiä todennäköisenä pitäneet vastaajat kuvasivat varsin erilaisia tekijöitä, jotka eivät yhteiskuntapoliittisesti ole samansuuntaisia: kasvavia ja yhä laajemmin yhteiskunnassa hyväksyttyjä tuloeroja sekä siten itsekkyyden kasvua, syrjäytymisen yhteiskunnallista hyväksymistä mutta tätä trendiä muutamat vastaajat pitivät todennäköisenä, koska sosiaalituella keinottelijoiden määrä kasvaa ja nämä keinottelijat keskittyvät tietyille alueille. Pelkään että kehitys on tämän suuntainen. Itsekkyytemme johtaa siihen, että vastuu "sosiaalihuollon asiakkaista ja muista heikompiosaisista" ei tunnu kiinnostavan päättäjiä (trendiväittämäarvio 7). Tällä hetkellä siltä ainakin näyttää, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät (trendiväittämäarvio 6). Syynä tähän on kannustamaton sosiaalijärjestelmä. Työttömän tulee ottaa vastaan tarjottua työtä, pakolaisten on myös ansaittava ylläpitonsa työllä. (trendiväittämäarvio 7) Toisaalta tekstivastauksissa korostettiin, että kunnissa - ja yleisemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa tehdään tällä hetkellä jo paljon ei-toivottavan kehityssuunnan kääntämiseksi. Myös kunnat voivat vaikuttaa mm. kaavoituksen ja palvelujensa ratkaisuilla asiaan. Delphi-raportti 19

20 Avainkysymys on kuinka hyvin alueiden kaavoituksessa onnistutaan ja mikä on vuokra- ja omistusasuntojen suhde (trendiväittämäarvio 3). Segregaatioon on alettu jo kiinnittää huomiota, gettoutumista pyritään välttämään, kotouttamiseen löydetään työkaluja, maahanmuuttajat sitoutetaan työelämään tehokkaasti, kaavoituksella ohjataan väestöä (trendiväittämäarvio 2). 2. TRENDIVÄITTÄMÄ: Suvaitsevaisuus monikulttuurisuutta kohtaan ja avoimuus uusille ajatuksille voimistuu Uudellamaalla Tämänkin trendiväittämän osalta on kokoomusvaikuttajien vastauksista puuttuvat lähes kokonaan ääriarviot eli kuvattua trendiä ei pidetty erittäin todennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä. Selkeää yksituumaisuutta kuitenkaan tämän trendin todennäköisyydestä ei kokoomusvaikuttajien kesken ole, koska hajonnat ovat suurehkoja. Tekstivastauksissa suvaitsevuuden katsottiin kasvavan yleisen globalisaatiokehityksen ansiosta, mutta myös erilaisten maahanmuuttajien lisääntyvästä kohtaamisesta samoin kuin tiedon lisääntymisestä maailman tilanteesta. Mitä enemmän kohdataan maahanmuuttajia ja tutustutaan heihin, niin sitä suvaitsevaisimmiksi tullaan (trendiväittämäarvio 5). Yleinen tieto siitä miten asiat maailmalla ovat johtavat siihen, että monikulttuurisuudellekin löytyy riittävästi ymmärrystä (trendiväittämäarvio 6). Tekstivastauksissa oli myös monia vastauksia, joissa kyseistä trendiä pidettiin kohtuullisen todennäköisenä, joskin ei-toivottavana. Pelkään näin tapahtuvan. Samalla unohdamme juuremme ja mistä olemme lähtöisin. Monikulttuurisuus luo konflikteja olemassa olevan väestön ja alueelle tuodun kansoituksen välille. Suvaitsevaisuus itsessään on positiivinen asia, mutta monikulttuurisuutta ei voida pitää itseisarvon mittarina. (trendiväittämäarvio 5). Delphi-raportti 20

21 Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuuden hyväksyminen oli kokoomusvaikuttajien arvioiden mukaan usein riippuvaista taloudellisesta tilanteesta ja talouden suhdanteista. Taantuma vaikuttaa suoraan suvaitsevaisuuteen tai lähinnä sen puutteeseen. Valitettavasti. (trendiväittämäarvio 3) Mitä tiukemmat ajat (työttömyys, lama) sen suvaitsemattomampia kuntalaisista tulee. (trendiväittämäarvio 2) Uudenmaan alueella myös kuntien kesken on selkeitä eroja, mitä myös korostettiin tekstivastauksissa Syrjäisemmillä kunnilla ei ole maahanmuutosta kokemuksia, vain negatiivisia kuvia muilta alueilta. Kyllä monikulttuurisuus painottuu Helsinkiin ja Vantaalle. Jos maahanmuuttajat ovat vain keskenään, integroituminen on mahdotonta. (trendiväittämäarvio 2) 3. TRENDIVÄITTÄMÄ: Kuntien välinen hajonta kunnallisverojen, asiakasmaksujen ja palvelujen tasossa kasvaa Uudellamaalla Tätä trendiä pidettiin todennäköisempänä muissa kunnissa ja muilla alueilla kuin Espoossa ja Kauniaisissa. Kun hajonnat ovat kohtuullisen suuria, ei kuitenkaan ole muodostettavissa selkeää yhtenäistä arviota. Muiden kuntien kokoomusvaikuttajat pitivät trendiä todennäköisempänä kuin muut vastaajat. Tekstivastauksissa tämä trendi liitettiin yhteen kuntien yhdistämiseen ja kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen eli kuntien välisen hajonnan kasvua pidettiin todennäköisenä, elleivät kunnat omalla toiminnallaan tai yhdistämisellä tehosta toimintaansa. Eroa pitäisi syntyä, koska pienet kunnat joissa on usein vino asukasrakenne, eivät pysty tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluita asukkailleen (trendiväittämäarvio 5). Delphi-raportti 21

22 Varsin todennäköistä ellei kuntaliitoksilla tai erilaisilla sopimuksilla saada käytäntöihin korjauksia (trendiväittämäarvio 6). Palvelut keskittyvät asutuskeskuksiin. Työttömyysalueilla kunnallisvero nousee. Ulkoistamistrendi tuo lisää asiakasmaksuja. (trendiväittämäarvio 6) Kuntien välisen hajonnan kasvu ei ollut kaikille asiantuntijoille kuitenkaan itsestäänselvyys. Kuntien välinen kilpailu voi olla merkittävä syy erilaisiin toimiin kuntien välisten erojen välttämiseksi. Myös kuntien palvelujen hankintojen tehostamista korostettiin tapana välttää erilaisten maksujen ja siten erojen kasvutrendiä. Eiköhän tässä mennä yhtenäisempään suuntaan. Ei ole järkevää pitää omassa kunnassa 22 % verotusta, jos toisessa se on esimerkiksi 18 %. (trendiväittämäarvio 2) Jos kaikki kunnat tehostavat toimintaansa, hajontaa voidaan pienentää (trendiväittämäarvio 3). Ei kasva, sillä kunnat voivat entistä enemmän ostaa palveluja niiltä toimijoilta, jotka kykenevät toimimaan kustannustehokkaasti ja huomioimaan nopeasti muuttuvia tarpeita ja muita ympäristötekijöitä. (trendiväittämäarvio 1) 4. TRENDIVÄITTÄMÄ: Maahanmuuttajat keskittyvät samoihin kaupunginosiin, syntyy Chinatown- tai Russian town tyyppisiä alueita Tämän trendiväittämän osalta mielenkiintoinen piirre on se, että kyseistä trendiä pidetään todennäköisempänä Helsingissä ja muissa kunnissa kuin muilla alueilla. Etenkin helsinkiläiset kokoomuslaiset asiantuntijat pitivät tätä trendiä melko todennäköisenä. Tekstivastauksissa tämän trendin todennäköisyyttä perusteltiin maahanmuuttajien halulla asua samoissa yhteisöissä ja siten muodostaa omia sosiaalisia verkostojaan. Toisaalta todettiin trendin olevan todennäköinen, mutta ei-toivottava, kuten esimerkiksi Ruotsin ja Ranskan esimerkit todistavat. Delphi-raportti 22

23 Ihminen tuntee turvallisuutta samankaltaisten seurassa (trendiväittämäarvio 6). Näin on tapahtunut muualla maailmalla, joten lienee todennäköinen kehitys täälläkin ja niinhän ne muuttajat näyttävät haluavan itsekin. Varmaankin pitäisi käyttää voimakasta ohjausta, ellei haluta näin käyvän. (trendiväittämäarvio 5) Tukholman Rinkeby lienee tästä hyvä esimerkki ja Ruotsistahan me kaiken kopioimme (trendiväittämäarvio 6). Kuvattua trendiä pitivät muutamat kokoomusvaikuttajat Suomessa kuitenkin epätodennäköisenä perusteluina esitettiin maahanmuuttajien suhteellisen pieni määrä ja myös maahanmuuttajien halu asua kantaväestön kanssa samoilla asuinalueilla. En usko, varsinkaan näin lyhyellä aikavälillä. En usko Uudellamaalla vielä kymmenenkään vuoden jälkeen edes olevan kyllin maahanmuuttajia samoista kulttuureista, niin että tämän kaltainen kehitys edes olisi mahdollista. (trendiväittämäarvio 1) Useimmat maahanmuuttajat eivät halua tällaista kehitystä. Kunnat voivat harkitsemattomalla vuokra-asuntopolitiikalla kyllä saada aikaan etnisiä slummeja. (trendiväittämäarvio 3) 5. TRENDIVÄITTÄMÄ: Eläkeikään tulevat muuttavat pois Uudeltamaalta muualle Suomeen Tämänkin trendiväittämän osalta hajonta oli suurta myös eri kuntien ja alueiden sisällä. Hajonnat ovat suuria myös kuntien ja alueiden sisällä, joten tästä trendistä ei ole yhtenäistä arviota. Tekstivastauksissa hajonta oli myös laajaa. Trendin todennäköisyyttä perusteltiin halulla muuttaa takaisin maalle, koska eläkkeellä ihmiset haluaisivat palata juurilleen. Lisäksi trendin todennäköisyyttä perusteltiin elämisen ja etenkin asumisen kalleudella Uudenmaan alueella. Kunnille eläkeläiset muodostavat palvelutarpeensa kanssa myös merkittävän haasteen. Delphi-raportti 23

24 Maallemuutto kasvaa, suuret ikäluokat haluavat palata juurilleen (trendiväittämäarvio 6). Nostalgiakaipuussa hyvinkin mahdollista. Rajoittava tekijä on kuitenkin ikääntyvien ihmisten kasvava palvelujen tarve lähi etäisyydellä. Kutistuvat kunnat eivät kykene vastaamaan tarpeeseen, elleivät ala erikoistua. (trendiväittämäarvio 5) Asumisen ja elämisen kustannukset sekä turvattomuuden lisääntyminen. Toisaalta Uudenmaan monipuoliset palvelut ja niiden saatavuus(myös kulttuuritarjonta) hidastavat tällaista kehitystä. (trendiväittämäarvio 5) Tämäkin on jo havaittavissa, ihmiset muuttavat helposti takaisin sinne mistä ovat tulleet, varsinkin jos vanha kotitorppa on vielä pystyssä. Tai sitten rakennetaan uusi. (trendiväittämäarvio 6) Mikäli otamme suuret ikäluokat huomioon kaikessa kehityksissä kuntasektorilla, tulevat he olemaan elintärkeä ryhmä kunnissa (trendiväittämäarvio 6). Trendin epätodennäköisyyttä arvioitiin paitsi omalle asuinalueelle juurtumisen näkökulmasta, etenkin eläkeläisille suunnattujen palvelujen saatavuuden kannalta. Samoin lasten ja lastenlasten asumista alueella pidettiin tärkeänä poismuuttoa rajoittavana tekijänä. Todennäkoisempänä pidän sitä, että eläkeikään tulevat muuttavat Uudellemaalle parempien palvelujen saatavuuden johdosta (trendiväittämäarvio 2). Eivät muuta, koska sairaaloiden ja palveluiden läheisyys vetää puoleensa (trendiväittämäarvio 1). 6. TRENDIVÄITTÄMÄ: Maahanmuuttajayhteisöt jengiytyvät Tämän trendiväittämän osalta Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajien arviot ovat kohtuullisen yhdensuuntaisia esitettyä trendiväittämää pidetään melko todennäköisenä. Delphi-raportti 24

25 Tekstivastauksissa kokoomusvaikuttajat arvioivat, että Suomeenkin leviää monien Euroopan maiden tapainen maahanmuuttajayhteisöjen jengiytyminen, ellei sekä kotouttamisen että yhdyskuntasuunnittelun keinoin pystytä tätä ilmiötä ennalta ehkäisemään (ks. myös tämän luvun trendiväittämä 4). Tämä riski on olemassa erityisesti, jos sallimme tiiviiden maahanmuuttaja asuinalueiden syntymisen emmekä ota maahanmuuttajien kotouttamista ja integroimista yhteiskuntaan riittävän vakavasti (trendiväittämäarvio 5). Näin käy, jos toisen polven siirtolaiset eivät tunne Suomea kotimaakseen. Tanska on varoittava esimerkki (trendiväittämäarvio 3). Tekstivastauksissa muistutettiin myös, että maahanmuuttajien jengiytyminen on myös yhteydessä suomalaisen yhteiskunnan asenteisiin ja toimiin. Pidän tätä mahdollisena, jos maahanmuuttovastaisuus alkaa ilmentyä väkivaltana maahanmuuttajia kohtaan (trendiväittämäarvio 5). Jos nykyinen suhtautuminen maahanmuuttajiin jatkuu, meillä on edessä Ranskan ja Ruotsin mallin mukainen kehitys (trendiväittämäarvio 6). Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan tähän trendiin uskoneet, vaan pitivät sitä Suomessa vielä pienenä tai marginaalisena ilmiönä. Ei sen enempää kuin nytkään. Naurettava uhkakuva. (trendiväittämäarvio 1) Kyse on marginaalisesta ilmiöstä, mutta se on arkea esim. Leppävaarassa. (trendiväittämäarvio 2). 7. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kunnat sitoutuvat yhteisvastuullisesti erityisryhmien asuttamiseen Tätä trendiä arvioitiin eri kunnissa ja eri alueilla varsin eri tavoin yhteistä näyttää kuitenkin olevan laaja hajonta vastauksissa myös kuntien ja alueiden sisällä. Monissa tekstivastauksissa korostettiin, että Uudenmaan alueella kunnilla on erityisryhmien asuttamisessa varsin erilainen tausta ja erilainen käytännön vastuu. Delphi-raportti 25

26 Kyllä näin. Esim. Espoo on kantanut suhteellisesti eniten vastuuta erityisryhmien asuttamisesta viimeisten 15 vuoden, myös Helsinki ja Vantaa ovat olleen esimerkillisiä. Mutta suurin osa Uudenmaan kunnista on laistanut tästä vastuusta kokonaan eikä toimi valtion kanssa solmittujen aiesopimusten puitteissa edes tänä päivänä. (trendiväittämäarvio 7) Tuskin, agraari Nurmijärvi elää lintukodossa ja vastustaa varmaan henkeen ja vereen esim. maahanmuuttajia (trendiväittämäarvio 4). Helsinki kantaa nyt ja tulevaisuudessa suurimman vastuun (trendiväittämäarvio 2). Taitaa jäädä isompien murheeksi. Ilman keppiä ei läheskään kaikki kunnat ota vastuuta. Taisi muuten olla aikanaan epätasajako omien Karjalan siirtolaistenkin asuttamisessa, joten vastentahtoisuus vieraiden vastaanottoon ei ole uusi. Keppiä vaan, jos homma ei saada hoitumaan. Paikallisille populistipoliitikoille ei pidä antaa valtaa päättää näitä asioita. (trendiväittämäarvio 2) Tässä yhteydessä muistutettiin myös, että valtiolla on selkeä roolinsa erityisryhmien asuttamisen osalta. Pakolaisten sijoittamisesta tehdään sopimukset edelleen kuntien ja valtion välillä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen jakoperusteet kattavat periaatteessa kaikki erityisryhmät, joten Helsingin seudun kuntien sopimus kunnallisten vuokra-asuntojen tuottamisesta ratkaisee asian (kunhan kaikki kunnat sitoumustaan kunnioittaisivat). (trendiväittämäarvio 4) Tekstivastauksissa muistutettiin myös, että maahanmuuttajien oma kiinnostus on tärkeää samoin asuinpaikan valinnanvapaus on keskeinen perusoikeus. Kaikki joutuvat ottamaan vastaan, mutta kiinnostavuus maahanmuuttajien keskuudessa aiheuttaa keskittymistä (trendiväittämäarvio 4). En kaikilta osin ymmärrä väitettä - Suomessa asuvan perusoikeuksiin kuuluu asumispaikan valinnanvapaus - myös ulkomailta tuleville (trendiväittämäarvio 4). Delphi-raportti 26

27 3.4 MAL-teemat (maankäyttö, asuminen, liikenne) 1. TRENDIVÄITTÄMÄ: Vuokra-asuminen asumismuotona yleistyy Uudellamaalla Tämän trendiväittämän osalta arvioista puuttuvat jälleen lähes kokonaan ääripäät, mutta hajonnat arvioissa ovat jälleen huomattavat kuntien ja alueiden sisällä. Tekstivastauksissa vuokra-asumisen yleistymiseen esitettiin monia eri perusteita. Tärkeä perustelu tämän trendin todennäköisyydelle asumisen ja erityisesti omistusasumisen - kalleus Uudenmaan alueella; tämä on erityisesti tilanne pääkaupunkiseudulla. Näin on jo tapahtunut. Omistusasunnon hinnat ovat pääkaupunkiseudulla liian kovat. Nuoret perheet eivät kaikki omistusasuntoja pysty hankkimaan. (trendiväittämäarvio 5) Omistusasuntovaltainen kulttuuri murtuu pikku hiljaa Suomessa ja muuttuu eurooppalaisempaan suuntaan. Elinkeinoelämä painostaa samaan suuntaan eli tarvitaan alueelliseen liikkuvuuteen pystyvää työvoimaa. Omistaminen heikentää muuttamisen haluja ja heikentää sisäistä dynamiikkaa työmarkkinoilla, heikentää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. (trendiväittämäarvio 5) Toinen keskeinen näkökulma tekstivastauksissa liittyi vuokra-asumisen yleistymisen luomaan valinnanvapauteen ja sen edistämiseen. Asumismuodon valinnassa pitää olla vapaus valita. Vuokralla asuminen ja vuokra-asuntoalueet ovat huonossa maineessa. Vuokra-asuntoa ja vuokrataloja tulee hoitaa yhtä hyvin kuin omistusasuntojakin. Kulttuurinmuutosta kaivataan. (trendiväittämäarvio 5) Omistaminen on vanhanaikaista - lisäys ei merkittävää mutta trendinä todennäköinen (trendiväittämäarvio 7). Suomi alkaa eurooppalaistua Vähitellen vuokralla asutaan omakotitaloissakin. Rahaa halutaan käyttää muuhunkin kuin lainanmaksuun. Veropoliittiset ratkaisut ohjaavat tähän suuntaan kun esim. verovähennysoikeudet poistuvat. (trendiväittämäarvio 6) Delphi-raportti 27

28 Kaikki kokoomusvaikuttajat eivät kuitenkaan uskoneet vuokra-asumisen yleistymiseen vaan uskoivat omistusasumisen yleistymiseen vuokra-asumisen sijaan. Vuokra-asumista pidettiin myös välivaiheena omistusasumiseen siirtymiseen. Suomalainen rakastaa omaa asuntoa. Vuokra-asunto on välttämätön välimuoto ja tarpeellinen muuttoalttiille koulutetuille osaajille. (trendiväittämäarvio 3) Suomessa on Euroopan keskitasoa enemmän vuokra-asuntoja, joten omistusasumisen lisääntyminen on todennäköistä. Asumisvarallisuus on kasvanut voimakkaasti sotien jälkeen, joten myös taloudelliset edellytykset ovat olemassa. Myös kansalaisten tutkitut mielipiteet suosivat omistusasumista. (trendiväittämäarvio 1) 2. TRENDIVÄITTÄMÄ: Uudenmaan kaavoitusratkaisuissa suositaan pientalovaltaista asumista Helsingin ja Vantaan kokoomusvaikuttajat eivät pitäneet tätä trendiä yhtä todennäköisenä kuin muut Uudenmaan alueen kokoomusvaikuttajat. Kaavoitusratkaisua koskevissa tekstivastauksissa monet kokoomusvaikuttajat kuvasivat oletettavana trendinä, että Uudenmaan alueella rakennettaisiin sekä hyvin julkisten liikenneyhteyksien tiiviitä kaupunkikeskustoja että pientalovaltaisia alueita. Myös alueen tonttimaan hinta koettiin pientalovaltaista asumista rajoittavan tekijänä. Näin varmaan on, mutta kyllä niissäkin tulee suosia selkeitä keskittymiä. Samoin tarvitaan tehokkaampaa kerrostaloasumistakin, koska muuten palveluverkko leviää liian laajaksi. Sitä paitsi iäkkäämpi väki muuttaa kerrostaloihin ja heitä on yhä enemmän. (trendiväittämäarvio 5) Hyvä juttu, kunhan keskustat muodostuvat tiiviimmiksi (trendiväittämäarvio 6). Tiivistä asumista kannattaa kaavoittaa radanvarsille. Tällöin jää paljon aluetta myös pientaloille. Loppukädessä markkinat eli kuntalaiset päättävät. (trendiväittämäarvio 3) Delphi-raportti 28

29 Eipä oikein näytä siltä, koska tontteja on vähän tarjolla ja hinnat ovat liian kalliit (trendiväittämäarvio 2). Pientalovaltaisen asumisen kasvua tulisi muutamien kokoomusvaikuttajien arvioiden mukaan hillitä myös ilmastonnäkökulman perusteella. En jaksa oikein uskoa näihin pääministerin ihanteisiin ja niiden toteutumiseen. Keskitetty asuminen raideliikenteen yhteydessä on huomattavasti tehokkaampaa ja luontoa säästävämpää. (trendiväittämäarvio 4) Alueiden kaupungistuminen ei suosi pientalovaltaista kaavoitusta, lisäksi ympäristö- ja ilmastonäkökulmat tulevat jatkossa suosimaan kaupunkimaisia yhteisöjä, joihin hyvät julkiset liikenneyhteydet. (trendiväittämäarvio 2) Pientalovaltaista asuminen on kuitenkin eri kokoomusvaikuttajien arvioiden mukaan toivottavaa ja haluttavaa ja siksi olisi oletettavaa, että tämä esitetty trendi vahvistuisi. Suomessa asutaan Euroopan Unionin alueella ahtaimmin, vaikka meillä on eniten tilaa. En kaipaa pilvenpiirtäjiä. Perheet toivovat omaa taloa ja pientä puutarhaa. Ei tarvita isoja tontteja, esim. Tanskassa Kööpenhaminan liepeillä tontit ovat hyvinkin pieniä ja talot lähekkäin. Toimii hyvin ja on viihtyisää. (trendiväittämäarvio 7) Kaupunkislummeja on rakennettu tarpeeksi. "Punainen tupa ja perunamaa järven rannalla" on edelleen suuren enemmistön tulevaisuuden visio. Kysynnän on ohjattava kaavoitusta. Haaste on tietysti pääkaupunkiseudun (ja myös muun Uudenmaan) joukkoliikennelinjaukset (erityisesti raideliikenne). Asemapaikat vaativat tiiviimpää asutuskeskittymää, jotta liiketaloudelliset hyötysuhdetekijät toteutuvat kohtuudella. (trendiväittämäarvio 5) 3. TRENDIVÄITTÄMÄ: Kaupan palvelut keskittyvät suuriin kauppakeskuksiin Kaupan palvelun keskittymistä suuriin kauppakeskuksiin pidetään melko todennäköisenä trendinä etenkin Espoon, kehyskuntien ja muiden kuntien kokoomusvaikuttajien keskuudessa. Delphi-raportti 29

30 Kaupan palvelujen keskittymisen ohella arvioitiin, että kaupan alalla tapahtuu tiettyä polarisaatiota: suurten kauppakeskusten oheen syntyisi aukioloajoiltaan joustavia lähikauppoja. Valitettavasti näin on jo käynyt. Lähipalvelut hupenevat. Onneksi uudet aukioloajat mahdollistavat 24 h kivijalkakauppojen ja kioskien synnyn. (trendiväittämäarvio 6) Näin tapahtunee, mutta uskon, että myös lähikauppaverkosto tulee elpymään ehkä uudella tavalla tulevaisuudessa (trendiväittämäarvio 6). Aluksi näin vielä jatkuu, mutta myöhemmin palataan lähikauppoihin ekologisista ym. syistä johtuen (trendiväittämäarvio 3). Kaupan keskittymistä myös puolustettiin, koska kuvatun trendin nähtiin vahvistavan kaikkien tarpeellisten myös mahdollisten kunnallisten palvelujen löytymistä saman katon alta. Kaupan palveluiden ohella kauppakeskuksiin luodaan ja keskitetään monipuolisesti muitakin palveluita (viihde, liikunta, kulttuuri ja terveydenhuolto ym.) toimivien liikenneyhteyksien taakse. Lähikauppojakin tulisi kuitenkin tukea keskusten rinnalla. (trendiväittämäarvio 5) Suuret kauppakeskukset ovat perusteltuja, jos ne sijaitsevat liikenteen solmukohdissa ja hyödyntävät joukkoliikennettä. Kunnalliset palvelukeskukset tulee myös sijoittaa näihin helposti saavutettavissa oleviin kohteisiin. (trendiväittämäarvio 6) Kyllä, silloin yhdestä keskuksesta löytyy kaikki tarpeellinen (trendiväittämäarvio 6). Suurten kauppakeskusten ja kaupan ketjuuntumisen arvioitiin ajavan pienet yksiköt ahtaalle - ja saman asian arvioitiin tapahtuvan myös pienille kaupan alan yrityksille. Samalla osa kokoomusvaikuttajista kantoi huolta kaupan siirtymisestä erillisiin keskuksiin, jota pidettiin myös ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta ongelmallisena. Valitettavasti näin, koska kauppojen ketjut ovat ajaneet pienet kaupat kurjimuksen partaalle (trendiväittämäarvio 6). Tämä on erittäin huono piirre. Kauppaa tulisi käydä siellä, missä ihmiset asuvat. Kauppakeskukset suosivat ketjuliikkeitä, mikä vähentää kuluttajan valinnanvaraa. Asukkaita ei pidä tehdä riippuvaisiksi liikkumisesta. (trendiväittämäarvio 7) Ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta kestämätön ratkaisu (trendiväittämäarvio 3). Delphi-raportti 30

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Suomen Ateenan versio 2.0

Suomen Ateenan versio 2.0 Suomen Ateenan versio.0 Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksiä kaupunkistrategiaan Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat?

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kimppakyytikyselyn tulokset 1/6 Mynämäen kimppakyytipalvelu Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kuntalaisille kevään 2010 aikana tehtyyn kyselyyn saatiin 86 vastausta. Uskotko, että tulet joskus etsimään

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot