Kunta päättäjän perspektiivistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta päättäjän perspektiivistä"

Transkriptio

1 ACTA Sari Pikkala Kunta päättäjän perspektiivistä Tutkimus kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista Painetun julkaisun ISBN Verkkojulkaisun ISBN KuntaSuomi tutkimuksia nro 54 A CTA NRO

2 TEKIJÄ Sari Pikkala, Åbo Akademi KANNEN KUVA Kuvatoimisto Gorilla/Ojutkangas ISBN (pdf) ISBN (painettu) ISSN , Suomen Kuntaliitto Helsinki 2005 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 3 Esipuhe Tutkimusraportti Kunta päättäjän perspektiivistä on osa KuntaSuomi tutkimusohjelmaan kuuluvaa kuntien viranhaltija- ja luottamushenkilötutkimusta eli ns. VILU-tutkimusmodulia, josta vastaa Åbo Akademin julkishallinnon laitos. Raportissa tiivistetään vuosina 1995, 1999 ja 2003 toistetun päättäjäkyselyn tuloksia. Tätä aiemmin viranhaltija- ja luottamushenkilötutkimuksen tuloksia on raportoitu mm. artikkelikokoelmissa Kunnat ja päättäjät (toim. Pikkala 1997) ja Päättäjien areenat ja yhteydet (Helander, Pikkala, Sandberg & Grönholm 2003). Tutkimusohjelman kaikille 47 kunnalle on lisäksi koottu jokaisen kyselykierroksen jälkeen yhteenveto omaa kuntaa koskevista tuloksista. Tutkimusohjelman aikana kuntia kohtaan tunnettu tutkimuksellinen mielenkiinto on lisääntynyt. Erilaisten kysely- ja haastattelututkimusten tekijät ovat lähestyneet kuntien päättäjiä varmasti jo kyllästymiseen asti. Vaikka tutkimuskuntien päättäjien vastausinto on tutkimusohjelman loppua kohti heikentynyt, olemme onnistuneet keräämän kattavan ja luotettavan tutkimusaineiston. Haluankin Åbo Akademin julkishallinnon laitoksen ja koko tutkimusohjelman puolesta kiittää lämpimästi kaikkia VILU-kyselyihin vastanneita luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita joita on kolmelta kyselyajankohdalta kertynyt useita tuhansia. Kiitokset myös kaikille tutkimuksen käytännön toteutukseen osallistuneille sekä Kunta- Suomi-ohjelman johtoryhmän jäsenille avusta ja arvokkaista kommenteista tutkimuksen eri vaiheissa. Sari Pikkala Åbo Akademi, julkishallinnon laitos KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

4

5 5 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 7 Resumé Summary Johdanto Luottamushenkilö- ja viranhaltijakyselyn kolme kierrosta Raportin rakenne Päättäjien taustat Luottamushenkilöiden puoluesidonnaisuus Luottamushenkilöiden luottamustehtäväkokemus Luottamushenkilöiden demografiset ja sosioekonomiset tunnuspiirteet Luottamustehtävien kuormittavuus Viranhaltijoiden taustat Yhteenveto Vaikutusvallan jäljillä Johdanto Vaikutusvalta ja asema kunnan organisaatiossa Vaikutusvalta ja kuntakonteksti Vaikutusvalta ja yksilöominaisuudet Luottamushenkilöiden vaikuttamiskanavat ja vaikutusvalta Vuorovaikutus ja vaikutusvalta Kunnallinen päätöksentekokulttuuri konsensusta ja kärhämöintiä Johdanto Ilmapiiriarvioiden yleinen kehitys Ilmapiiriarvioiden kuntakohtaiset erot Ilmapiiri ja kuntakoko Ilmapiiriarviot aseman mukaan Ilmapiiriarviot ja yksilöominaisuudet Yhteenveto Kunnalliset palvelut päättäjien näkökulmasta Johdanto Yleiskuva päättäjien palvelukäsityksistä Sosiaalitoimen palvelut Terveydenhuollon palvelut Sivistys- ja kulttuuritoimen palvelut KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

6 6 5.6 Teknisen sektorin palvelut Säästöt ja satsaukset Palveluarviot kunnittain Palvelukäsitykset ja asema kuntaorganisaatiossa Palvelukäsitykset luottamushenkilöryhmittäin Yhteenveto Palvelutuotannon kehittäminen: paljon porua, vähän villoja? Johdanto Kehittämistoimien käyttö ja kannatus Kehittämisnäkemykset ja asema kuntaorganisaatiossa Kehittämisnäkemykset luottamushenkilöryhmittäin Kehittämispolitiikka ja kunnan ominaisuudet Yhteenveto Vanhassa vara parempi? Hallintomallit päättäjien puntarissa Johdanto Ylimmän poliittis-hallinnollisen johdon organisointivaihtoehdot Lautakuntaorganisaatio Kuntaliitokset ja kuntien välinen yhteistyö Yhteenveto Lopuksi Lähteet Liite 1. KuntaSuomi kunnat Liite 2. VILU tutkimusaineiston kuvaus Liite 3. Kysely

7 7 Tiivistelmä Sari Pikkala (2005): Kunta päättäjän perspektiivistä. Tutkimus kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista KuntaSuomi tutkimuksia nro 54. Acta nro 176. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Tämä tutkimusraportti perustuu KuntaSuomi tutkimusohjelmaan kuuluvaan päättäjäkyselyyn. Kysely on suunnattu johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille kaikkiaan 47 kunnassa. Tutkimus on toistettu kolme kertaa, vuosina 1995, 1999 ja Vuoden 2003 kyselyyn vastasi kaikkiaan 2247 päättäjää, 60 prosenttia kohdejoukkoon kuuluvista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Raportissa kuvataan kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden käsityksiä omasta vaikutusvallastaan, kunnan päätöksentekokulttuurista, kunnallisista palveluista, palvelutuotannon uudistamisesta ja vaihtoehtoisista organisointimalleista. Ajallista kehitystä seurataan vertaamalla vuoden 2003 tuloksia kahden aikaisemman kyselyajankohdan tietoihin. Vastaajan aseman, taustaominaisuuksien ja kunnan koon mukaan tehtävän tarkastelun ohella kiinnitetään huomiota myös tulosten kuntakohtaisiin vaihteluihin. Päättäjien taustat Kuntien luottamuselinhallinto on vahvasti perinteisten puolueiden käsissä. Sitoutumattomien ryhmien edustajien osuus ei ole tutkimuskauden aikana lisääntynyt. Vain muutamissa tutkimuskunnissa on vakiintuneita, suurehkoja sitoutumattomien ryhmiä. Kaikki puoluetunnusta kantavat luottamushenkilöt eivät kuitenkaan ole puolueensa jäseniä. Jos nämä puolueisiin kuulumattomat otetaan huomioon, on sitoutumattomien osuus kaikkina tutkimusvuosina ollut kymmenyksen luokkaa. Viranhaltijoiden joukossa puoluesidonnaisuus on tutkimuskauden aikana vähentynyt. Eri luottamuselintasojen jäsenistöjen profiilit ovat erilaisia. Hallitukseen kuuluvista suurin osa on valtuutettuja. Heillä on laajempi ja pidempi luottamustehtäväkokemus kuin rivivaltuutetuilla ja -lautakuntajäsenillä. Lautakuntajäsenten enemmistö on valittu valtuuston ulkopuolelta. Monet eivät ole olleet edes ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Ne, joilla on luottamustehtävä vain lautakunnassa, ovat niin kokemusvuosiltaan kuin keski-iältäänkin keskimääräistä nuorempia. Eri tehtävien erilainen painoarvo näkyy myös luottamustointen hoitoon käytettävässä ajassa. KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

8 8 Lautakuntaväeltä luottamustehtäviin kuluu viikkotunteja selvästi vähiten ja hallitusjäseniltä selvästi eniten. Monet hallitusjäsenet kokevatkin, että luottamustehtävät ovat liian aikaa vieviä. Nuorten edustus kuntien luottamuselinhallinnossa on koko tutkimuskauden ajan ollut vähäinen. Yli kuusikymppisten osuus on lisääntynyt. Kuntahenkilöstön ikääntyminen näkyy myös johtajatasolla: 55 vuotta täyttäneiden viranhaltijavastaajien osuus on selvästi suurempi kuin tutkimusohjelman alussa. Naisten osuus oli 1990-luvun puolessavälissä vähäinen erityisesti kunnanhallituksissa sekä teknisen sektorin lautakunnissa. Sittemmin sukupuolikiintiöt ovat lisänneet naisten osuutta tuntuvasti. Naisia on aiempaa enemmän myös viranhaltijajohdossa. Vaikutusvallan jäljillä Ensimmäisessä, vuoden 1995 kyselyssä korostui viranhaltijoiden vahva asema kunnan päätöksenteossa. He arvioivat henkilökohtaisen vaikutusvaltansa suuremmaksi kuin poliitikot. Luottamushenkilöiden asema näyttää sittemmin vahvistuneen. Varsinkin kunnanhallitusten jäsenten arviot omasta tuloksellisuudestaan ovat parantuneet. Hierarkia on kuitenkin selkeä. Kärjessä ovat viranhaltijat ja hallituksen jäsenet, perässä seuraavat rivivaltuutetut ja lautakuntaväki. Ylimmän johtoportaan, kunnanjohtajien sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien vertailu vahvistaa edelleen kunnan ykkösjohtajan vankkaa valta-asemaa. Luottamushenkilöillä tunne omasta vaikutusvallasta voimistuu luottamustehtäväkokemuksen karttuessa. Ne, jotka osallistuvat aktiivisesti puoluetoimintaan sen eri muodoissaan, arvioivat vaikutusvaltansa suuremmiksi kuin puolueeseensa löyhemmin kiinnittyneet. Päätöksenteossa hallitsevaan enemmistöön kuuluvien puolueiden edustajat näkevät henkilökohtaisen valtansa vahvempana kuin vähemmistöön jäävät. Mitä laajemmin luottamushenkilö käyttää eri vaikuttamistapoja ja -kanavia ja mitä tiheämpi hänen vuorovaikutusverkostonsa on, sitä paremmin hän kokee menestyvänsä vaikuttamispyrkimyksissään. Naispoliitikkojen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on hieman alhaisempi kuin miehillä. Kaksoisrooli kunnan työntekijänä ja luottamushenkilönä ei näytä voimistavan vaikutusvallan tunnetta. Kunnallinen päätöksentekokulttuuri konsensusta ja kärhämöintiä Kuntien asioita hoidetaan suhteellisen sopuisasti. Arviot ilmapiiristä kunnan ja henkilöstön välillä, hallintokunnissa ja puolueidenkin välillä ovat hienoisesti kallellaan yhteistyöhakuiseen suuntaan. Ristiriidat ovat 1990-luvun lopun tilanteeseen verrattuna kaikilla osa-alueilla vähentyneet. Kohtuullinen keskiarvo peittää kuitenkin alleen huomattavia paikallisia eroja. Joissakin kunnissa viranhaltija- ja luottamuselinjohdon väliset suhteet tai puolueiden väliset suhteet ovat selvästi tulehtuneita, joissakin taas päättäjät ovat yksituumaisesti sitä mieltä, että asiat hoitu-

9 vat hyvän yhteistyön hengessä. Kuntatasolla arviot kunnan ilmapiiristä ovat luonteeltaan melko pysyviä: konsensushenkisimmät kunnat ovat pysyneet konsensushenkisinä ja riitaiset riitaisina. Tätä taustaa vasten on perusteltua puhua kunnallisesta päätöksentekokulttuurista. Pysyvyyden trendistä on myös poikkeuksia. Joissakin tutkimuskunnissa on tapahtunut voimakas heilahdus suuntaan tai toiseen. Tunteita voivat kuumentaa esimerkiksi kuntaliitoshankkeet, talouden kriisiytyminen tai pelkkä huono henkilökemia. Ilmapiirin äkillinen tulehtuminen on todennäköisempää suhteellisen pienissä kunnissa, joiden tiiviissä organisaatiossa konfliktit helposti henkilöityvät. Kaiken kaikkiaan pienten kuntien päätöksentekokulttuuri on kyselytulosten valossa yhteistyöhenkisempi suuriin kuntiin verrattuna. Mitä korkeammassa asemassa henkilö on kuntaorganisaatiossa, sitä yhteistyöhenkisemmäksi hän ilmapiirin arvioi. Päätöksenteossa vähemmistöön jäävien poliittisten ryhmien edustajat näkevät ilmapiirin ristiriitaisempana. Vastaajat, jotka kokevat ilmapiirin riitaisena, arvioivat myös kunnan johtajuutta ja palvelutarjontaa kriittisemmin kuin päättäjät, joiden mielestä kuntaorganisaatiossa puhalletaan yhteen hiileen. Kunnalliset palvelut päättäjien näkökulmasta Kokonaisuutena päättäjät ovat tyytyväisiä kunnan palvelutuotantoon. Varsinkin opetuspalveluja pidetään hyvinä. Näkemykset sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta ovat kuitenkin muuttuneet tutkimuskauden aikana selvästi kriittisemmiksi. Päättäjäarvioiden valossa suurilla kunnilla on pieniä ja keskisuuria kuntia enemmän vaikeuksia selvitä vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon haasteista. Säästövalmiutta päättäjiltä ei juuri löydy ei edes kunnissa, joissa talous on heikko. Säästölistat jäävät taloudellisessa ahdingossa elävissä kunnissa yhtä lyhyiksi kuin paremminkin pärjäävissä. Jos jostain olisi leikattava, olisivat kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä toimeentulotuki ensimmäisten joukossa. Niihinkin kohdistuvia supistuksia kannattaa vain pieni vähemmistö. Panostusten nykytasoa pidetään pääosin hyvänä, mutta monien palvelujen kohdalla on nähtävissä myös laajaa yksimielisyyttä lisäpanostustarpeesta. Päättäjien toiveiden konkretisoituminen merkitsisi lisäyksiä kuntien menoihin. Kuntakohtaiset erot yksittäisiä palveluja koskevien arvioiden kohdalla ovat paikoin hyvinkin suuria. Toisaalta myös vastaajan asema ja yksilöominaisuudet vaikuttavat palveluarvioihin. Viranhaltijat ovat omaksuneet kirstunvartijan roolin silloin, kun luottamushenkilöt vaativat lisäsatsauksia. Tyypillinen menolisäyksiä esittävä luottamushenkilö on vasemmiston tai vihreiden edustaja, vain lautakuntaan kuuluva, nuori ja/tai nainen. 9 KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

10 10 Palvelutuotannon kehittäminen: paljon porua, vähän villoja? Kuntia vaaditaan uudistamaan ja tehostamaan palvelutuotantoaan. Uuden vuosituhannen kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti moniin kehittämispolitiikan vaihtoehtoihin, aivan kuin jo 1990-luvun puolivälissäkin. Seudullisen yhteistyön toivottavuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. Ostopalvelujen käyttö, kolmannen sektorin hyödyntäminen sekä kunnan ja yksityisten tahojen kumppanuus saavat niin ikään kannatusta. Palveluseteli- ja palvelusitoumusmallien suosio on kasvanut, vaikka ne eivät vielä tärkeimpinä pidettyjen kehittämisvaihtoehtojen joukkoon ylläkään. Käyttäjädemokratia ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien laajentaminen ovat puolestaan menettäneet suosiotaan. Malleja, joihin päättäjät suhtautuvat suuremmalla epäilyksellä, ovat yhtiöittäminen, tilaaja-tuottajamalli, konsernijohtaminen ja käyttäjämaksujen lisääminen. Periaatteellisella tasolla on vaivatonta olla uudistusmyönteinen, mutta käytännön tasolla rakenteisiin kajoaminen on vaikeaa. Toki palveluissa on tapahtunut muutoksia: esimerkiksi kouluverkkoa on harvennettu, sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä siirretty laitoshoidosta avopalveluun, hammashoitoa laajennettu. Itse palvelujen tuottamisen tavat näyttävät kuitenkin pysyneen perinteisissä uomissaan. Vaihtoehtoisten mallien konkreettinen soveltaminen ei näytä oleellisella tavalla lisääntyneen, kun verrataan 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun ensimmäisen vaalikauden lopun tilannetta. Uusia toimintatapoja kyllä käytetään, mutta toistaiseksi vain melko rajatussa mittakaavassa, yksittäisten toimintojen tasolla. Seudullista yhteistyötä harrastetaan laajemmin. Myös konserniajattelun soveltaminen on lisääntynyt. Käyttäjäpalautteen kerääminen on nousussa. Sekä kehittämistoimien käytännön soveltaminen että päättäjien kehittämismyönteisyys ovat sidoksissa kuntakokoon. Suurissa kunnissa kehittämistoiminta on monipuolisempaa kuin pienissä. Hallituksen jäsenet ja ylin virkajohto ovat kehittämistyön moottoreita. Lautakuntien jäsenten uudistusinto on huomattavasti vähäisempää. Oikeistopoliitikot ajavat talouspainotteista kehittämispolitiikkaa. Sen vastustajat löytyvät lähinnä vasemmiston piiristä. Hallintomallit päättäjien puntarissa: vanhassa vara parempi? Mikäli oletetaan, että päättäjien asenteet heijastuvat käytännön päätöksiin, näköpiirissä ei ole johtajuuden uusien organisointitapojen voimakasta rantautumista Suomen kunnallishallintoon. Vilkkaimman keskustelun kohteena ollut pormestarimalli tyrmätään melko selvin luvuin. Päättäjät eivät myöskään ole sanottavasti lämmenneet ajatukselle kunnanjohtajan valitsemisesta suoralla kansanvaalilla enempää kuin osa- tai kokopäiväisten luottamushenkilöiden palkkaamisestakaan. Kunnallinen parlamentarismi enemmistövaaleilla valittu hallitus ja vastuulliset kuntaministerit saa laajempaa kannatusta kuin muut uudet organisointivaih-

11 toehdot. Mallilla, jossa vahva, toimitusjohtajatyyppinen kunnanjohtaja valitaan määräajaksi, on enemmän kannattajia kuin vastustajia. Perinteinen suhteellisella vaalitavalla valittu kunnanhallitus päihittää kuitenkin kaikki muut organisointivaihtoehdot. Sen tärkeyttä korostaa vastaajien selvä enemmistö. Suurissa kunnissa päättäjien valmius hyväksyä uusia johtamismalleja on hieman suurempi kuin pienissä. Vastaajan asema kuntaorganisaatiossa selittää asennoitumisen eroja. Jos uudistuksesta on odotettavissa omaan asemaan liittyvää hyötyä, sitä kannatetaan ja jos uudistus uhkaa saavutettuja etuja, sitä vastustetaan. Viranhaltijat suhtautuvat poliittisen johtajuuden vahvistamiseen ja toisaalta myös virkajohtajan määräaikaisuuteen kielteisemmin kuin luottamushenkilöt. Poliitikkojohtajan palkkaamista kannattavat muita enemmän toimielinten puheenjohtajat, joiden piiristä palkkajohtaja todennäköisesti valittaisiin. Poliittisesti hallitsevassa asemassa olevien ryhmien edustajat suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin enemmistön roolia korostavaan kuntaparlamentarismiin. Päättäjäkyselyyn vastanneet suhtautuvat varauksellisesti lautakuntaorganisaation supistamiseen ja valiokuntamalliin, jossa kunnanhallitukseen ja lautakuntiin valittaisiin vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Selvimmin valiokuntamallia vastustavat valtuuston ulkopuolelta valitut lautakuntajäsenet. Kuntaliitoksiin kielteisen kannan ottavia kuntapäättäjiä on enemmän kuin niitä kannattavia. Kannatuslukemissa ei ole tapahtunut sanottavaa muutosta kymmenvuotiskauden aikana. Mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä selvemmin numeroin liitosajatukset hylätään. Tulos on looginen heijastellessaan pienten kuntien edustajien pelkoa joutua liitoksen yhteydessä menettäjiksi. Kuntien välinen sopimuksiin perustuva yhteistyö saa sen sijaan päättäjien vankkumattoman tuen. Yhteistyön tärkeyttä korostavat niin pienten kuin suurtenkin kuntien päättäjät. 11 KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

12 12 Resumé Sari Pikkala (2005): Kommunen ur beslutsfattarens perspektiv. Undersökning om kommunernas förtroendevalda och tjänsteinnehavare Undersökningar inom KommunFinland 2004, nr 54. Acta nr 176. Åbo Akademi & Finlands Kommunförbund. Helsingfors. Den här forskningsrapporten baserar sig på beslutsfattarenkäten, som gjorts inom ramen för forskningsprogrammet KommunFinland Enkäten har riktats till ledande tjänsteinnehavare, fullmäktige-, styrelse- och nämndledamöter i totalt 47 kommuner. Undersökningen har gjorts tre gånger, dvs. 1995, 1999 och Förfrågan år 2003 besvarades av sammanlagt 2247 beslutsfattare, 60 procent av de tjänsteinnehavare och förtroendevalda som ingår i målgruppen. I rapporten beskrivs hur kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare uppfattar sitt eget inflytande, kommunens beslutskultur, den kommunala servicen, utvecklandet av serviceproduktionen och olika alternativa organisationsmodeller. Man följer utvecklingen genom att jämföra resultaten år 2003 med resultat från de två tidigare enkätomgångarna. Beslutsfattarnas uppfattningar granskas framför allt efter den svarandes ställning, bakgrundsegenskaper och kommunens storlek. Därutöver fäster man uppmärksamhet även vid resultatvariationerna mellan de enskilda kommunerna. Beslutsfattarnas bakgrund Kommunernas förtroendeförvaltning är starkt förankrad i de traditionella partierna. Andelen representanter för de obundna grupperna har inte ökat under forskningsperioden. Större och mera etablerade grupper obundna finns bara i enstaka undersökningskommuner. Alla förtroendevalda som bär partisymbol är ändå inte partimedlemmar. Om även dessa beaktas har andelen obundna genom hela undersökningsperioden varit kring tio procent. Bland tjänsteinnehavarna har partitillhörigheten minskat under undersökningsperioden. Medlemskårernas profiler varierar mellan de olika förtroendeorganen. Av styrelseledamöterna hör numera de allra flesta till fullmäktige. Styrelseledamöterna har en mer omfattande och längre erfarenhet av förtroendeuppdrag än andra kategorier av förtroendevalda. Majoriteten av nämndmedlemmarna är personer som inte har blivit valda till fullmäktige. Många har inte ens kandiderat i kommunal-

13 val. De som har ett förtroendeuppdrag enbart i nämnden är både när det gäller förtroendemannakarriärens längd och medelålder yngre än genomsnittet. Uppgiftens tyngd återspeglar sig även i den tid som går åt till skötseln av förtroendeuppdraget. Nämndledamöterna använder klart minst veckotimmar för förtroendeuppdraget och styrelseledamöterna klart flest timmar. Många styrelseledamöter upplever också att förtroendeuppdraget är för tidskrävande. De ungas representation i förtroendeförvaltningen har varit ringa under hela forskningsperioden. Andelen personer över sextio år har ökat. Också inom förvaltningsledningen märks det att de kommunanställda åldras. Andelen tjänsteinnehavare som fyllt 55 är klart större än när undersökningen inleddes. I mitten av 1990-talet var andelen kvinnliga förtroendevalda låg, särskilt i kommunstyrelserna och i nämnderna inom den tekniska sektorn. Könskvoterna har sedan märkbart ökat kvinnornas andel. Det finns flera kvinnor än tidigare också bland de ledande tjänsteinnehavarna. Tjänsteinnehavarnas och de förtroendevaldas inflytande Den första beslutsfattarenkäten år 1995 bekräftade tjänsteinnehavarnas starka ställning i kommunens beslutsfattande. Tjänsteinnehavarnas bedömning av sitt eget inflytande var på högre nivå än politikernas. De förtroendevaldas ställning verkar därefter ha stärkts. Framför allt bedömer kommunstyrelseledamöterna att de har större framgång i sina påverkningssträvanden än tidigare. Hierarkin är ändå tydlig. Högst står tjänsteinnehavarna och styrelseledamöterna, därefter följer fullmäktigeledamöterna och ledamöterna i nämnderna. Jämförelser mellan kommundirektörerna och ordförandena i kommunstyrelsen och fullmäktige bekräftar fortfarande den högsta tjänsteinnehavarens starka maktposition. De förtroendevaldas känsla av att ha eget inflytande stärks i takt med att erfarenheten av förtroendeuppgifter ökar. De som aktivt deltar i sitt partis olika verksamhetsformer uppskattar att deras inflytande är större än de som inte är så aktiva inom sina partier. Representanter för partier som hör till den styrande majoriteten upplever sin personliga makt i beslutsfattandet som större jämfört med grupper som hör till oppositionen. Ju mer en förtroendevald använder sig av olika påverkningskanaler och ju tätare deras kontaktnät är, desto större är hans eller hennes upplevda inflytande. Kvinnliga politiker har en något mindre tilltro till sina möjligheter att påverka än manliga politiker. Dubbelrollen som kommunanställd och förtroendevald verkar inte stärka maktkänslan. Atmosfären i kommunalt beslutsfattande: konsensus och konflikt Kommunernas ärenden sköts i relativt god sämja. Bedömningen av andan bland de anställda i kommunen, i de olika förvaltningarna och mellan partierna, lutar en aning mot samarbetsbenägenhet. Konflikterna har minskat på alla delområden jäm- 13 KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

14 14 fört med situationen i slutet av 1990-talet. Ett skäligt medeltal döljer dock avsevärda variationer mellan kommunerna. I en del kommuner är förhållandet mellan den professionella och den politiska ledningen eller mellan partierna klart inflammerat, i andra kommuner är beslutsfattarna däremot överens om att frågor kan skötas bäst i god samarbetsanda. Bedömningarna av atmosfären i kommunerna är rätt stabila: de mest konsensusinriktade kommunerna har hållit linjen liksom de som har konflikter. Mot den bakgrunden är det motiverat att tala om kommunala beslutskulturer. Den stabila trenden är inte undantagslös. I vissa kommuner har en kraftig svängning skett i någondera riktningen. Till exempel kommunsammanslagningsprojekt, en ekonomisk krissituation eller bara dålig personkemi kan sätta känslorna i svallning. Det är mera sannolikt att atmosfären plötsligt inflammeras i förhållandevis små kommuner där en finmaskig organisation leder till att konflikter lätt kopplas till personer. På det stora hela är beslutskulturen i små kommuner enligt enkätsvaren mera samarbetsinriktad än i stora kommuner. Ju högre ställning en person har i kommunorganisationen desto mer samarbetsinriktad bedömer han atmosfären vara. I beslutsfattandet uppfattar representanter för de politiska grupperingar som är i minoritet atmosfären som mer konfliktfylld. De som upplever att atmosfären är konfliktfylld är också mer kritiskt inställda till kommunal service och ledarskapet i kommunen än beslutsfattarna som anser att atmosfären är samarbetsinriktad. Den kommunala servicen som beslutsfattarnas ser den I det stora hela är beslutsfattarna nöjda med kommunens serviceproduktion. Särskilt uppskattas undervisningstjänsterna. Synen på hälso- och socialvården har dock blivit klart mer kritisk under forskningsperioden. Enligt beslutsfattarnas bedömningar har stora kommuner mer svårigheter att klara av utmaningarna inom äldreomsorgen och primärhälsovården. Beslutsfattarna är just inte beredda att spara inte ens i kommuner med svag ekonomi. Listan över inbesparingar är lika kort i kommuner med pressad ekonomi som i mer framgångsrika kommuner. Om nedskärningar måste göras vore det i första hand i kultur- och fritidstjänsterna och utkomststödet. Också där får inbesparingar stöd bara av en liten minoritet. Den nuvarande nivån på satsningarna anses huvudsakligen vara lämplig, men på flera delområden finns även omfattande samförstånd om behovet av tilläggsresurser. En konkretisering av beslutsfattarnas önskemål skulle innebära ökade utgifter för kommunerna. Skillnaderna mellan kommunerna när det gäller bedömningen av enskilda tjänster är ställvis mycket stora. Å andra sidan inverkar också respondentens ställning och individuella egenskaper på bedömningen av tjänsterna. Tjänsteinnehavarna har åtagit sig att vakta kassakistan när förtroendevalda kräver tilläggssatsningar. En typisk förtroendevald som föreslår ökade utgifter hör endast till nämnd, är representant för vänstern eller de gröna, är förhållandevis ung och/eller är kvinna.

15 15 Utveckling av serviceproduktionen: mycket väsen för lite ull? Kommunerna förväntas förnya och effektivera sin serviceproduktion. Det nya millenniets kommunala beslutsfattare förhåller sig positivt till många alternativ i utvecklingspolitiken, alldeles som i mitten av 1990-talet. Det råder en omfattande enighet om att regionalt samarbete är önskvärt. Köptjänster, utnyttjande av den tredje sektorn och partnerskap mellan kommuner och privata får likaså stöd. Servicesedlar och serviceförbindelser har ökat i popularitet även om de inte ännu hör till den grupp utvecklingsalternativ som anses allra viktigast. Brukardemokrati och en utvidgning av kommuninvånarnas påverkningsmöjligheter har däremot förlorat i popularitet. Alternativ som beslutsfattarna förhåller sig mer skeptiskt till är bolagisering, beställar-utförarmodellen, koncernledning och ökade användaravgifter. I princip är det lätt att ställa sig positivt till förnyelser, men i praktiken är det svårt att ändra strukturer. Visserligen har förändringar skett i tjänsterna: till exempel har skolnätet glesnat, social-, hälso- och sjukvårdens tyngdpunkt överförts från institutionsvård till öppenvård, tandvården har utvidgats. Själva formerna för serviceproduktionen verkar dock ha hållits i sina traditionella fåror. Praktisk tilllämpning av alternativa modeller verkar inte ha ökat avsevärt när man jämför mitten av 1990-talet med slutet av 2000-talets första valperiod. Nya verksamhetsformer används nog, men tills vidare bara i begränsad skala, i enskilda funktioner. Regionalt samarbete tillämpas i större omfattning. Också tillämpningen av koncerntänkande har ökat. Insamlingen av brukar blir vanligare. Både den praktiska tillämpningen av utvecklingsåtgärderna och beslutsfattarnas positiva inställning till utveckling är bundna till kommunens storlek. I stora kommuner är utvecklingsverksamheten mångsidigare än i små. Styrelseledamöterna och den högsta tjänstemannaledningen är utvecklingsmotorer. Reformivern hos nämndledamöterna är avsevärt mindre. Högerpolitikerna driver en ekonomiskt inriktad utvecklingspolicy. Motståndarna till den finns främst i vänsterns led. Synpunkter på organiseringsalternativ: gammal är äldst? Av beslutsfattarnas attityder att bedöma står vi inte inför en stor förnyelse av det kommunala ledningssystemet. Borgmästarmodellen, som har varit föremål för den livligaste diskussionen, avfärdas med rätt klara siffror. Beslutsfattarna har inte heller nämnvärt intresserat sig för tanken på att välja kommundirektör genom direkt folkval eller att avlöna del- eller heltidsanställda förtroendevalda. Kommunal parlamentarism en styrelse som utses genom majoritetsval samt ansvariga kommunministrar får bredare stöd än andra nya organisationsalternativ. En VDmodell med anställd kommundirektör med stark tidsbunden position, har flera anhängare än motståndare. En traditionell kommunstyrelse utsedd genom proportionella val överträffar ändå alla alternativa organisationsformer. I stora kommu- KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

16 16 ner har beslutsfattarna något större beredskap att godkänna nya ledningsmodeller än de har i små kommuner. Den svarandes position i kommunorganisationen påverkar attityderna. Om reformen förväntas innebära potentiella förmåner med tanke på ens egen ställning, ges den understöd och om den hotar ens ställning, motsätter man sig den. Tjänsteinnehavarna förhåller sig mer negativt än de förtroendevalda till stärkt politiskt ledarskap liksom till tidsbundna direktörstjänster. Modellen med avlönade politiker får mera stöd hos ordförandena i förtroendeorganen. Representanter för politiskt dominerande grupper förhåller sig mer positivt än genomsnittet till en kommunal parlamentarism som understryker den politiska majoritetens roll. De som besvarat beslutsfattarenkäten ställer sig reserverat till en inskränkning av nämndorganisationen och till utskottsmodellen enligt vilken man skulle välja in enbart fullmäktigeledamöter eller ersättare i kommunstyrelsen och nämnderna. De som klarast motsätter sig utskottsmodellen är nämndledamöter som valts utanför fullmäktige. Det finns fler kommunala beslutsfattare som ställer sig negativt till att kommuner sammanslås än sådana som stödjer kommunsammanslagning. Det har inte skett någon nämnvärd förändring i åsiktsfördelningen under en period på tio år. Ju mindre kommunen är med desto klarare siffror förkastas tanken på sammanslagning. Resultatet är logiskt i och med att det återspeglar de små kommunernas rädsla att bli förlorare vid en sammanslagning. Kommunalt samarbete som bygger på avtal får däremot beslutsfattarnas orubbliga stöd. Beslutsfattarna i såväl små som stora kommuner understryker vikten av samarbete.

17 17 Summary Sari Pikkala (2005): Local government from a decision-maker s perspective. A study on local government elected representatives and office holders Finnish Local Government 2004 Research Programme Studies No. 54. Acta Publications, No Åbo Akademi University & The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. This study report is based on the study on local government decision-makers included in the Finnish Local Government 2004 Research Programme. The survey is targeted at the leading municipal office holders, elected representatives and to the members of municipal boards and committees in altogether 47 local authorities. The study has been repeated three times, in 1995, 1999 and A total of 2,247 decision-makers responded to the 2003 survey, which is 60 percent of all office holders and elected representatives in the target group. The report describes the views that local government elected representatives and leading office holders hold on opportunities available for them to exerting influence; on how decisions are made; on local services; on the service provision reform and alternative models of organisation. The temporal development is monitored by comparing the 2003 results with the results from the two previous surveys. The study focuses on the status of the respondents, their background and the size of the municipality but also on variations in the results between the local authorities. Background of respondents Traditional parties are strongly represented among local elected representatives. The share of representatives of independent groups did not increase during the period under study. Only in some participating local authorities there were relatively large, established groups of independent representatives. However, not all elected representatives who wear a party badge are members of the party. If we include these non-members, the share of independent representatives has been about ten percent in every year that the survey has been carried out. There had been a decline in party affiliation among the office holders during the period under study. KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

18 18 The profiles of the members of the different levels of elected representative bodies varied. The majority of the members of municipal boards were councillors. They have gained a longer and wider experience from holding a position of trust than rank-and-file councillors and committee members. The majority of committee members are not members of the council. Many of them have not even been candidates in the local election. Those, who hold a position of trust only in a committee, have less experience and are younger than an average representative. The different amount of importance attached to different tasks is also visible in the amount of time used to perform elected offices. The members of committees spend the least, while the members of the municipal board spend the greatest number of hours per week to perform their duties. Several board members feel that the performance of elected office is too time-consuming. During the entire study period, there have been few young representatives among local elected representatives. The share of those over sixty has increased. The ageing of local government personnel is also visible at the level of management; the share of office holders who have turned 55 is clearly greater than at the beginning of the study programme. In the mid 1990s, there were few women in particular in municipal boards and in the committees of the technical sector. Since the introduction of gender quotas the share of women has strongly increased. Today, there are also more female office holders in leading positions. Powers of office holders and elected representatives The first survey, carried out in 1995, showed that office holders have a strong position in local government decision-making. They estimated that they have more personal influence than politicians. The elected representatives seem to have consolidated their position since. Especially the estimates of municipal board members on their own performance have become more favourable. However, there is a clear hierarchy. Office holders and members of the board are at the top, followed by rank-and-file councillors and committee members. A comparison among top management, municipal managers and the chairmen of councils further confirms the solid power of the municipal first manager. As elected representatives gain more experience, they feel that they have more power. Those who are fully involved in all aspects of party activities estimate their own influence and powers to be greater than do those who are only loosely connected to the party. Those representatives who are members of the majority parties consider that they have greater personal decision-making powers than do the members of minority parties. The more elected representatives use a variety of channels and ways of exerting influence and the better network they have, the more they feel that they have been successful in their attempts to exert influence. Female politicians have a slightly weaker belief in their own opportunities for exerting influence than do male politicians. The double role as a municipal employee and as an elected representative does not seem to strengthen the feeling of power.

19 Atmosphere of decision-making: consensus and conflicts Local government affairs are usually conducted amicably enough. The estimates of the atmosphere between the local authority and the personnel, in administrative bodies and between political parties show a slight tendency towards co-operativeness. Compared to the situation in the late 1990s, there are fewer conflicts in all areas. A satisfactory average does not, however, show the significant local differences. In some local authorities, relations are strained between office holders and elected board and council representatives or between the political parties, whereas in others decision-makers wholeheartedly agree that affairs are conducted in a spirit of co-operation and teamwork. The assessments of the atmosphere on the local level are fairly permanent: the most consensus-oriented municipalities are still consensus-oriented, and those who where in disagreement still disagree. Against this background it is justified to talk about a municipal culture of decision-making. There are also some exceptions to this trend. There have been strong swings in one direction or another in some of the participating local authorities. Mergers projects, financial crises or bad personal chemistry among others can result in heated emotions. An acute inflammation of the working atmosphere is more likely to occur in smaller local authorities, where conflicts often tend to be personified in the compact organisations. All in all, in the light of the results of the inquiry, the culture of decision-making seems to be more co-operative in small local authorities than in bigger ones. The higher the respondents position in the local government organisation, the more consensus-oriented they perceive the atmosphere. The representatives of the political minority groups see an atmosphere with more contradictions. The respondents, who experience the atmosphere as contradictory, also look more critically on the local leadership and provision of services than the decision-makers, in whose opinion the local government organisation shares a goal. Services from the decision-makers perspective In general the decision-makers are satisfied with the local service provision. Particularly educational services are considered as good. The views on the state of social welfare and health care services have, however, clearly become more critical during the study period. In the light of the assessments of the decision-makers, big local authorities have more difficulties to cope with the challenges of the services for elderly and the primary care. There is little preparedness to save among the decisions-makers not even in local authorities with weak economies. The number of savings targets remains as low in local authorities suffering from economic distress as in those local authorities who are better off financially. Even in these local authorities only a small minority supports cuts. The present level of investments is mainly considered to 19 KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

20 20 be suitable, but there is also broad unanimity on the need for an increase of investments regarding several services. The fulfillment of the decision-makers wishes would mean additional local costs. In some cases there is a wide variation between local authorities when it comes to the assessments of the services. The position and personal qualities also influence the assessments. When elected representatives require increased investments, office holders adopt the role of local money keeper. A typical elected representative proposing additional costs is a representative of the left-wing or the Greens, usually youngish and/or female, and just a committee member. Development of service provision: much ado about nothing? Local authorities are required to reform and improve the efficiency of their service provision. The local decision-makers of the new millennium take a positive stand to the many development policy alternatives, just as they did as early as in the mid-1990s. There is a broad unanimity on the desirability for regional co-operation. Purchased services, exploitation of the third sector and local and private partnerships also get support. The popularity of service voucher and service commitment models has grown, even if they are not yet among the development alternatives that are considered to be the most important. User-democracy and increased opportunities for resident participation have on the other hand lost in popularity. Decision-makers show a more suspicious attitude towards the models of incorporation, purchaser-provider, corporate group management and increased user fees. At the principal level it is easy to be reform-friendly, but difficult to touch the structures at the practical level. Of course there have been changes in the services: the number of schools has, for example, been reduced, the focus of social welfare and health care has shifted from institutional to open care, and dental care has been expanded. Still, the traditional ways of the delivery of services seem to prevail. The concrete application of the alternative models does not seem to have increased essentially in comparison with the situation in the mid-1990s and at the end of the first electoral period in the 2000s. New lines of action are of course applied, but so far only on a rather limited scale and at the level of individual functions. Regional co-operation is more widely practised. The application of the corporate group concept has also increased. The compilation of user feed back is also on the increase. Both the practical application of development measures and the development orientation among decision-makers are tied to the size of the local authority. The development activities are more versatile in big than in small local authorities. Board members and top management are the motors of development. The reform enthusiasm of the committee members is considerably lower. Right wing politicians practise a finance-centered development policy. Its opponents are found mainly among left-wing supporters.

21 21 Views on organisation alternatives: you know what you have, but you don t know what you re going to get! If assumed that decision-makers attitudes are reflected in the decisions in practice, a strong anchoring of new forms of organisation in the Finnish local government is not in the range of vision. The mayor model, the subject of the liveliest debate, was clearly not in favour among the decision-makers. The decision-makers did not warm to the concept of electing the municipal manager through direct public elections nor to employing part-time or full-time elected representatives. The support for local parliamentarism the government elected by majority and ministers responsible for municipal issues was wider than the support for other organisational models. The model with a strong chief executive-type municipal manager elected for a fixed term has more supporters than opponents. Yet, the traditional municipal board elected through proportional elections beats all other organisational models. A clear majority emphasises its importance. In big local authorities the decision-makers readiness to accept new management forms is slightly better than in small local authorities. The respondent s position in the municipal organisation explains the differences in attitude. If personal advantage can be expected, the reform is supported, and if achieved benefits are threatened, the reform is opposed. The office holders take a more negative stand to the strengthening of political management as well as to fixed term municipal managers. The chairmen of local bodies are more than others in favour of employing a political manager. The political manager would probably be elected among them. The representatives of the dominant political parties take a more positive stand than others to local parliamentarism emphasising the role of the majority. The respondents discount the idea of restricting the committee organisation and the select committee model, according to which only councillors and deputy councillors would be elected to the municipal board and committees. The committee members elected from outside the board are most opposed to the select committee model. More local decision-makers oppose than support municipal mergers. The support numbers have not changed notably for the last ten years. The smaller the local authority, the clearer the merger model is rejected. The result is logical and reflects the fear of the representatives of small local authorities to become the loser in the merger. In contrast, the inter-municipal co-operation based on agreements received a strong support from the decision-makers. The importance of co-operation is emphasised by the decision-makers in both small and big local authorities. KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

22 22 1 Johdanto 1.1 Luottamushenkilö- ja viranhaltijakyselyn kolme kierrosta Tämän raportin aineiston muodostaa KuntaSuomi tutkimusohjelmaan kuuluva päättäjäkysely. Kysely on toistettu kolme kertaa, vuosina 1995, 1999 ja Kyselyt on suunnattu johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille kaikkiaan 47 kunnassa. Kyselystä käytetään myös lyhennettä VILU, joka viittaa viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Kyselyn toteutuksesta vastaa Åbo Akademin julkishallinnon laitos. Luottamushenkilöistä kyselyn kohteena ovat valtuusto- ja hallitusjäsenet sekä sosiaali- ja terveystoimen, sivistys- ja kulttuuritoimen, teknisen sektorin ja tarkastuslautakuntien jäsenet. Vuoden 2003 kyselyn kohdejoukko kattaa yhteensä noin 3200 luottamushenkilöä. Viranhaltijoista mukana ovat kunnan johtoryhmän jäsenet sekä tutkittavien lautakuntien esittelijät. Perusjoukko on niin viranhaltijanimikkeiden kuin lautakuntien osalta ollut sama kaikkina tutkimusvuosina. Organisatoriset uudelleenjärjestelyt on huomioitu, mutta kaikkiaan viranhaltijaorganisaation ja lautakuntarakenteen muutokset ovat olleet tutkimuskauden aikana melko vähäisiä (tutkimuskuntien lautakuntarakenteen muutoksista ks. Pekola-Sjöblom 2003, ). Kuntapäättäjien vastausaktiivisuus on tutkimuskauden kuluessa selvästi laimentunut. Suunnilleen samoin ponnistuksin, useampine muistutuskierroksineen, kyselyt ovat tuottaneet joka kerta vähemmän vastauksia edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuoden 1995 kyselyyn vastanneiden osuus oli 71 prosenttia ja neljä vuotta myöhemmin 66 prosenttia. Vuoden 2003 kyselyssä vastanneita oli enää 60 prosenttia (taulukko 1.1). Viranhaltijoista kyselyyn vastasi 74 prosenttia, valtuuston ja/tai hallituksen jäsenistä 60 prosenttia ja vain lautakunnissa toimivista luottamushenkilöistä 54 prosenttia. Raportin joissakin kohdissa viitataan kunnan ylimpään johtokolmikkoon: kunnanjohtajaan sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajaan. Näiden osalta vastanneiden osuudet ovat 75 prosentin luokkaa. Vastausaktiivisuudessa ei ole havaittavissa merkittävää sukupuolen mukaista eroa. Kuntakohtaiset erot ovat sen sijaan huomattavia. Vastanneiden osuus oli pienimmillään Rääkkylässä, jossa 49 prosenttia kohdejoukkoon kuuluvista osallistui tutkimukseen. Kaikissa muissa kunnissa vastausaktiivisuus ylitti 50 prosentin rajan. Korkein vastausaktiivisuus, 72 prosenttia, oli Vahdon kunnassa. Olemme katso-

23 neet, että vastanneiden osuudet ovat riittäviä, jotta tulosten analysointi ja esittäminen myös kuntakohtaisesti on hyväksyttävissä (lisätietoja tutkimuksen käytännön toteutuksesta, ks. liite 2 kirjan lopussa). 23 Taulukko 1.1. Perustietoja vuosien 1995, 1999 ja 2003 päättäjäkyselyistä. VILU-1995 VILU-1999 VILU-2003 Kuntien lukumäärä Otos Vastanneet, lkm Vastanneiden osuus (%) Vastanneet kunnittain, min max (%) Raportin rakenne Raportissa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat päättäjät ja heidän käsityksensä omasta vaikutusvallastaan, kunnan päätöksentekokulttuurista, kunnallisista palveluista, palvelutuotannon uudistamisesta ja vaihtoehtoisista organisointimalleista? Heijastuuko asema kunnan organisaatiossa vastaajien mielipiteisiin: miten johtavien viranhaltijoiden, kunnanhallituksen, valtuuston ja lautakuntien jäsenten käsitykset eroavat toisistaan? Vaihtelevatko käsityksen vastaajien muiden taustaominaisuuksien mukaan? Vaikuttako kuntakoko: ovatko suurten kuntien päättäjät erilaisia kuin pienten? Ja edelleen: Miten päättäjien käsitykset ovat muuttuneet tutkimuskauden aikana, vuodesta 1995 vuoteen 2003? Raportoinnissa käytettävä väkiluvun mukainen kuntaryhmittely perustuu tutkimusohjelman alun tilanteeseen ( ). Kuntakokoluokat ovat 1) alle asukasta, 2) asukasta sekä 3) yli asukasta. Tarkastelun ajallisen ulottuvuuden vuoksi pitäydytään alkuperäisessä kokoluokituksessa, vaikka muutamien kuntien todellinen sijoittuminen mainittuihin ryhmiin oli muuttunut vuoteen 1999 ja edelleen muutamien vuoteen 2003 tultaessa. Kuntakokoluokittaisen tarkastelun lisäksi tuloksia tarkastellaan paikoin myös kuntakohtaisesti. Raportoinnissa käytetään seuraavaa vastaajan asemaan perustuvaa ryhmittelyä: 1) johtavat viranhaltijat, 2) hallituksen jäsenet, joilla saattaa lisäksi olla valtuusto- tai lautakuntajäsenyys, 3) valtuuston jäsenet, joilla saattaa lisäksi olla lautakuntajäsenyys sekä 4) lautakuntajäsenet, jotka eivät ole mukana valtuustossa/ hallituksessa. Raportissa käsiteltävät kysymykset eivät kata koko sitä laajaa aineistoa, joka luottamushenkilö- ja viranhaltijakyselyihin sisältyy. Ensimmäinen rajaus koskee tarkastelunäkökulmaa: nyt keskitytään pääosin asioihin, jotka ovat kuntaorganisaation sisäisiä. Esimerkiksi kunnan suhteet valtioon, kunnan kansainvälinen toi- KUNTA PÄÄTTÄJÄN PERSPEKTIIVISTÄ

24 24 minta ja päättäjien vaikutusvalta suhteessa ylikunnalliseen päätöksentekoon kuuluvat aiheisiin, joita ei tässä yhteydessä käsitellä. Toinen rajaus koskee muiden KuntaSuomi-modulien puitteissa kerättyjä aineistoja. Osa päättäjäkyselyyn sisältyvistä kysymyksistä on mukana myös kuntalaistutkimuksessa (KUTU), kunnallisvaalien ehdokkaille suunnatussa kyselyssä (KUVA), paikallisyhdistysten edustajille suunnatussa kyselyssä (EKU) sekä työyhteisökyselyssä (KUTY). Tässä raportissa kyseisiin aineistoihin viitataan vain pinnallisesti. Eri tutkimusmodulien tietoja systemaattisesti yhdisteleviin, metodisesti ja teoreettisesti kunnianhimoisempiin tutkimusaiheisiin palataan myöhemmin. Tavoitteena on antaa tiivis yleiskatsaus, jossa päättäjien käsitykset kuntaorganisaatiosta ja sen kehittämisestä ovat tarkastelun keskiössä.

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa?

Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa? Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa? Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntalakiseminaari 21.5.2013 Wikipedian määritelmä haulla Puoluetuki : Puoluetuki on puolueiden

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Päättäjien areenat ja yhteydet

Päättäjien areenat ja yhteydet Voitto Helander, Sari Pikkala Siv Sandberg, Sam Grönholm Päättäjien areenat ja yhteydet KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 42 ISBN 952-213-036-2 Åbo Akademi Suomen Kuntaliitto 2003 (laita painovuosi) 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Päivähoito kuntien kilpailuvaltti?

Päivähoito kuntien kilpailuvaltti? ACTA Rinna Ikola-Norrbacka Päivähoito kuntien kilpailuvaltti? Painetun julkaisun ISBN 951-755-890-2 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-213-303-8 KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 46 A CTA NRO 165 2004 2 TEKIJÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 (69 graduated doctors in 2014) 22 % answered to the survey 1. Department

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2011

Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2011 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot