näköalat Hyviä hyvinvointipalveluja hyvää bisnestä Sivut Kasvuyritys Teatterilla tarvitsee asennetta, osaamista ja onnea S.

Transkriptio

1 näköalat Tekesin asiakaslehti teema Hyviä hyvinvointipalveluja hyvää bisnestä Sivut Kasvuyritys tarvitsee asennetta, osaamista ja onnea S. 26 Teatterilla työ luistamaan S. 32

2 Sisältö teema Sosiaali- ja terveyspalvelut tienhaarassa 10 Uusi suunta sosiaali- ja terveyspalveluille Jatkossa kunnallisten palvelujen rinnalle saattaa tulla entistä enemmän yritystoimintaa, jonka pitäisi taata myös parempi asiakaslähtöisyys. 16 Kotitori tukee kotona pärjäämistä Tamperelainen Kotitori-hanke on osoittanut, että tilaaja tuottajamalli toimii myös kunnallisten hoivapalvelujen järjestämisessä. 14 Sittardin sairaalassa potilas viihtyy Etelä-Hollannissa toimii sairaala, jonka suunnittelussa kaikki on lähtenyt potilaan tarpeista. Oppia on otettu esimerkiksi lentokenttien logistiikasta ja hotellipalveluista. 17 Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon Sähköisellä asioinnilla haetaan parempaa tuottavuutta ja vastataan ikääntyvän väestön tuomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun. 15 Pilottihankkella apua nuorten ongelmiin Ulvilassa toteutettavassa pilottihankkeessa kehitetään uudenlaista mallia nuorten mielenterveysongelmien riskitekijöiden seulontaan. 17 Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä TEAviisari on avoin verkkopalvelu, jonka avulla kunnat ja alueet voivat arvioida, suunnitella ja kehittää terveydenedistämistyötään. 19 Mikä rooli yrityksillä voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa? Vastaajina muun muassa osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä ja toimitusjohtaja Pertti Karjalainen Attendo MedOne Oy:stä 20 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia Tekesin olemassaolon tarkoituksena on lisätä suomalaisten hyvinvointia. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on osa tätä missiota PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISSÄ 9 UUSIA JULKAISUJA 21 RISTEYKSESSÄ Tekes globaalina toimijana Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on huolehdittava osaamisen liikkumisesta, ja parannettava vahvuuksiamme, kirjoittaa johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä. 22 SUUNNANNÄYTTÄJÄT Lähiruokaa kaupungin sydämestä Eat&Joy Maatilatori tarjoaa tuottajien suoraan kaupan hyllylle toimittamia elintarvikkeita. Suomalainen ruokakulttuuri onkin siis voimissaan? 26 KASVUYRITYKSEN TARINA Peliyritys osasi kansainvälistyä ja kasvoi vauhdilla Sumea Interactive / Digital Chocolate on kasvanut kymmenessä vuodessa elämäntapapelaajien kaveriporukasta globaaliksi pelitaloksi. 31 IDEASTA KONSEPTIKSI Puhdasta vain kymmenessä asteessa AB Enzymes ja Roal löysivät entsyymin, jonka avulla pyykinpesu on mahdollista tehokkaasti jopa kymmenessä asteessa. 32 HYVÄ TYÖ Teatterilla työ luistamaan Onko organisaation sisäisessä tiedonkulussa pullonkauloja, asiakassuhteissa kitkaa? Tehdään siitä teatteria! 34 NIMITYKSET 35 YHTEYSTIEDOT

3 Isojen tekojen aika Pääkirjoitus Jouduin viime syksynä yllättäen sairaalahoitoon. Kun hoidon akuutein vaihe oli ohi, minulle tarjottiin mahdollisuutta kotisairaalapaikkaan. Otin tarjouksen ilomielin vastaan. Palvelun ansiosta minun ei tarvinnut maata sairaalassa vaan sain sairaalapalvelut kotiini, ja hoidon kustannukset olivat sairaalayöpymisiä alhaisemmat. Kotisairaala on erinomainen esimerkki vaihtoehtoisesta tavasta tuottaa palvelua. Niitä tarvitaan lisää. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä natisee kovan paineen alla, ja sen pelastamiseksi on ryhdyttävä ja osin jo ryhdyttykin nopeisiin tekoihin. Väestö ikääntyy ja hoitosuhde heikentyy rajusti, eikä entisillä eväillä voi enää tarjota sitä palvelutasoa, johon Suomessa on totuttu ja joka pitää vastaisuudessakin taata. Näin isojen kehityshaasteiden edessä mikään taho ei voi ratkaista ongelmia yksin. Koko järjestelmä vaatii mittavia uudistuksia, ja niiden onnistumiseksi on hylättävä vanhojen organisaatioiden, hallinnonalojen, professioiden ja asenteiden jäykistävät raja-aidat. Kehitystoiminnan keskiössä on oltava aidosti asiakas, jonka näkökulmasta katkeamattomia palveluketjuja pitää rakentaa. Vaakakupissa painaa myös palvelun tuottajien ja järjestäjien toiminnan tehostaminen, mutta samalla voidaan kehittää parempia palveluja. Hyvinvointipalveluissa piilee myös maailman isoin bisnes. Hyvinvointiyhteiskunnan on tuotettava kansalaisilleen riittävät ja tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös liikuntaan, kulttuuriin, elämyksiin ja muuhun terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kasvussa. Näissä kaikissa riittää töitä sekä julkisille toimijoille että yrityksille ja järjestöille. Uudentyyppiset verkostot ja kumppanuudet sekä lakisääteisten että kysyntälähtöisten palvelujen tuottamiseen ovat välttämättömiä. Tekesin tehtävänä on tarjota kunnille, sairaanhoitopiireille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. Yhdessä rakennetaan järjestelmää, jolla pärjätään myös tulevina vuosikymmeninä. Pia Harju-Autti toimialajohtaja Kuva: Eeva Anundi Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Mari Isbom, Raimo Haimi, Tiina Lifländer, Riku Mäkelä, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: Eeva Anundi Taitto: Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painos:

4 Koonneet: Eeva Landowski, Soile Thalén ja Soili Helminen Valokeilassa Valokeilassa Suomalaiset suunnittelivat 3D-mobiilipaikannusta Shanghai Expoon Kuvat: Finland at World Expo Shanghai 2010 Ensi kesänä Shanghain maailmannäyttelyn kävijä pääsee puikkelehtimaan valtavan alueen poikki puhelimen kolmiuloitteisen kartan avulla. Palvelun taustalla on Geodeettisen laitoksen koordinoima kehitysprojekti. 3D-karttasovellus on suunniteltu nimenomaan mobiilikäyttöön, kertoo professori Ruizhi Chen Geodeettisesta laitoksesta. Uusi sovellus hyödyntää GPS-signaalia, jolloin kolmiuloitteinen malli elää käyttäjän sijainnin mukaan. Paikannusta voi hyödyntää myös sisätiloissa. Esimerkiksi Suomen paviljongissa kävijä voisi tutustua esillä oleviin aiheisiin ja saada puhelimeen lisätietoa tekstinä, videona tai äänenä lähellä olevista kohteista, Chen sanoo. 3D-mobiilikarttapalvelu on kehitetty Tekesin rahoittamassa 3D-NAVI-EXPO-projektissa, jossa on Suomesta Geodeettisen laitoksen lisäksi mukana Nokia, Fastrax ja Terrasolid sekä Kiinan maanmittauksen ja kartoituksen akatemia sekä Shanghai Instute of Technical Physics. Shanghai Expossa kävijät voivat vuokrata matkapuhelimen mukaansa. Seuraavaksi palvelua on tarkoitus testata Tapiolassa, ja silloin kuka tahansa voi kokeilla sitä omalla, paikannustekniikalla varustetulla puhelimellaan lataamalla internetistä ohjelmiston ja alueen 3D-mallin, Chen kertoo. Terveyspeli houkuttelee nuoria liikkumaan Tamhattan-terveyspelissä pelaaja selvittää hahmonsa terveyspulmia. Tam- ja Hat- sukuja uhkaa rappio, sillä he syövät roskaruokaa ja löhöävät tietokoneella. Kaupungit ovat täynnä melua. Nyt vastarintaliikkeet haluavat puhdistaa likaisen ympäristön ja auttaa sukunsa terveemmiksi ja iloisemmiksi. Haluaisitko liittyä vastarintaliikkeeseen? Näin alkaa tarina, jonka avulla vuotiaita nuoria houkutellaan pelaamaan puiksi. Jokaisella on aluksi terveyspulma kuten huono unirytmi, ylipainoa tai päihteiden käyttöä. Peliä on tähän mennessä kokeiltu kouluissa Pirkanmaalla. Pelaamisen houkuttimena on, että pelissä voi tehdä tehtäviä myös ulkona matkapuhelimen avulla. Kehitystyössä ovat mukana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden ja terveystieteen Tamhattan-terveyspeliä. Pelin hahmot laitokset, Tampereen teknilli- Koukku, Mökä, Nuokku ja Roskis puhdistavat kaupungin ja voivat valinnoillaan muuttua harmaista hahmoista pirteiksi lihaskimnen yliopisto, Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut sekä useat yritykset. Peli käännetään myös englanninkieliseksi, ja sitä testataan aikanaan Japanissa ja USA:ssa. Kehitysprojekti oli osa Tekesin Finnwell-ohjelmaa. Kuva: Tampereen yliopisto 4

5 Avaimet tulevan vuosikymmenen megatrendeihin Millaiset asenteelliset, yhteiskunnalliset ja teknologisen murrokset muokkaavat maailmaa seuraavien 12 vuoden aikana? Globalisaation perääntyminen, resurssien niukkuus, geenitiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa, ympäristöarvojen yhteiskunnallistuminen, molekyyliaikaan siirtyminen, faktan ja fiktion sekoittuminen Mikä edellä mainittuja yhdistää? Jos amerikkalaista tulevaisuudentutkimuslaitosta Innovaroa on uskominen, ne kaikki ovat nousevia ja vahvistuvia trendejä, jotka muokkaavat yrityksiä ja yhteiskuntia ympäri maailman. Postmaterialististen bisnesmallien nousu on yksi Innovaron 12 Emerging Issues for the Next 12 Years -selvityksen trendeistä. Materian ei enää uskota tuottavan onnea ja etenkin koulutetut, varakkaat kuluttajat hakevat elämyksiä ja henkistä hyvinvointia. Omistamisesta tulee häpeällistä vähemmän on entistä useamman mielestä tarpeeksi. Yrityksiltä trendi vaatii erilaisia tuotteita ja uudenlaisten bisnes- ja ansaintamallien kehittämistä. Kulutus suuntautuu pienimuotoisempiin tuotteisiin. Ympäristöystävällisyys, yhteiskunnan saama hyöty ja kestävä elinkaari ovat tärkeitä ostopäätöksen perusteita, ja yrityksen koko toimitusketjun on vastattava näihin vaatimuksiin. Innovaron arvion mukaan viimeisimmän taloustaantuman vaikutukset kuluttajien asenteisiin ovat isompia ja pysyvämpiä pitkälle teollistuneissa maissa kuin nousevissa BRIC-maissa. Innovaro aiemmin Social Technologies on yksi Tekesin yhteistyökumppaneista USA:ssa. Lukijan tärpit Lähiruokaa kaupungin sydämestä (sivut 22 25) on mielestäni tämän lehden kiinnostavin artikkeli. Ravinnon laatu ja alkuperä ovat kokonaisuus, joka koskettaa. Kirjoittajan ote on myötäelävä, hiukan innostunutkin: se tarttuu lukijaan. Taitto istuu kuin kehys tauluun; onnistunut yhdistelmä. Jotain tällaista innovaatio ehkä parhaimmillaan on: lähtee asiakkaasta (bottom-up), ja ui vallitseviin Pertti Vuoriranta taloudellisiin ja poliittisiin käsityksiin nähden mieluummin Toimitusjohtaja vasta- kuin myötävirtaan. Juttu tarjoaa mahdollisuuden Verbio Oy pohtia vaihtoehtoja suuruuden ekonomialle Economy of scale stä Economy of scope en. Rankkasateille ja viemäritulville tulossa varoitusjärjestelmiä Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja tulvia. Nämä voivat taas aiheuttaa vakavia vahinkoja lyhyessä ajassa. Lisäksi vahingot tulevat kalliiksi muun muassa kiinteistöjen omistajille. Rankkasateiden ja viemäritulvien varalle on kehitteillä varoitusjärjestelmiä Tekesin Vesi- ja Turvallisuus-ohjelmissa. Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusjärjestelmä ja VTT:n kaupunkitulvahanke parantavat jatkossa riskitilanteiden ennakointia. Varoitusjärjestelmissä pyritään mahdollisimman tarkkaan ajalliseen ja sijainnilliseen ennusteeseen. Tavoitteena on reaaliaikainen järjestelmä, jonka avulla voitaisiin kaupunginosan tarkkuudella ennustaa, missä sataa lähitunteina ja kuinka paljon. Palveluja voivat käyttää esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat. He voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. Kuva: lehtikuva 5

6 Uutta Tekesisä Uutta tekesissä Suomalaiselle teolliselle tuotannolle potkua SISU-ohjelmasta teksti: Sanna Karvonen Kuva: Getty Image Tekesin SISU Uusi tuotantoajattelu ohjelmassa kehitettiin tuotantomenetelmiä ja valmistustekniikoita. Ohjelman kautta on parannettu työn tuottavuutta ja edistetty tuotantoinvestointien tekemistä ja tuotannollisten työpaikkojen säilymistä erityisesti Suomen koneja metallituoteteollisuudessa. uosiin ajoittuneen ohjelman kokonaisbudjetti oli 81 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 39 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettiin 140 projektia, joihin osallistui yli 300 yritystä. Yritysprojekteissa kehitettiin erityisesti toiminnan- ja tuotannonohjausta, robotiikkaa ja tuotannon tietojärjestelmiä. Tehokkuutta kalustetuotantoon Kone- ja metallituoteteollisuuden lisäksi SISU-ohjelmassa oli edustettuna laajasti myös muuta kappaletavarateollisuutta. Huonekaluvalmistaja Iskun INTERIOR projektissa kehitettiin Iskun toimistokalustetuotantoa. Projektin ensimmäisessä vaiheessa luotiin toimintamallia tavoitteena paremmin kontrolloitu valmistusprosessi. Esimerkiksi informaation reaaliaikainen kulku toteutettiin modernin IT-teknologian keinoin toimitusketjussa työntekijöille saakka. Toisen vaiheen fokuksena oli levytuotetehtaan tehokkuuden nostaminen ja vaihto-omaisuuden määrän puolittaminen. Esimerkiksi verhoiltujen kalusteiden tuotanto keskitettiin kotikalustetehtaalle ja levymäisten tuotteiden tuotanto julkiskalustetehtaalle. Suurimpana investointina oli keväällä 2008 käynnistynyt uusi poralinja, jonka avulla siirryttiin tehokkaaseen ja erittäin joustavaan pienerävalmistukseen. Kolmannessa vaiheessa, joka jatkuu vuoteen 2011, kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja, samanaikaisesti uusia innovatiivisia tuotekonsepteja ja tuotantoteknologiaa. Tästä esimerkkinä tammikuussa julkistetut uudet Tetri- ja Link Line -seinäkejärjestelmät, joiden kehittämisessä lähtökohtana on ollut seinäketuotannon automatisointi. Isku on onnistunut tehostamaan prosessejaan, automaatiota on lisätty ja vaihto-omaisuus on pienentynyt. Myös uusien tuotteiden valmistettavuus on parantunut, arvioi toimitusjohtaja Kari Sainio SISU-projekin tuloksia. Mitä SISUn jälkeen? SISU-ohjelmaan osallistuneet tahot odottavat jo jatkoa ohjelmalle. Teollisuustuotannolla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, toteaa SISU-ohjelman päällikkö Juha Suuronen. Tällä hetkellä Tekesissä on käynnissä muun muassa Tuotantokonseptit-ohjelma, jossa keskitytään hankinta-valmistus-jakelukokonaisuuden kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen globaalisti. Tekes selvittää parhaillaan, mitä mahdollisuuksia olisi käynnistää uusia aktiviteetteja tuotantotekniikan ja valmistuksen alueille, kertoo Suuronen. kuva: istockphoto 6

7 Osallistu Tekesin uuden strategian rakentamiseen osoitteessa Yhteistyöstä ja ennakoinnista kilpailuetu koko Suomelle teksti: Sanna Karvonen kuva: istockphoto Tekesissä on käynnissä strategiaprosessi, johon kutsutaan mukaan Tekesin kumppaneita. Tavoitteena on laatia yhteistyön ja edelläkävijyyden strategia niin Tekesille kuin laajemminkin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön, innostaa strategiaprosessin käytännön ohjauksesta vastaava ennakointipäällikkö Pirjo Kyläkoski. Strategian keskeisenä tavoitteena on löytää eväitä uudelle kansalliselle kasvustrategialle sekä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa yhteinen visio ja tahtotila sen toteuttamiseen. Ei riitä, että Tekes kehittää toimintaansa, vaan toimintatapoja on uudistettava yhdessä asiakkaiden ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa, Kyläkoski korostaa. Tekes on jo lähettänyt sidosryhmäkyselyn 250 kotimaiselle ja 50 ulkomaiselle kumppanilleen. Heiltä on kysytty, mitkä muutokset ovat vaikuttamassa innovaatioympäristöön ja mitä mahdollisuuksia alueella nähdään. Tekesläiset käsittelevät strategiakysymyksiä työpajoissa sidosryhmien kanssa ja sisäisillä foorumeilla. Teemaryhmätyöskentely jatkuu kevään ajan yrittäjähenkisesti asioita teemoittain eteenpäin vieden. Uusi strategia julkaistaan keväällä

8 Uutta Tekesissä Action please! Vauhtia automaatioon, diagnostiikkaan, kierrätykseen Tekesin toiminnasta ehkä tunnetuin osa ovat ohjelmat. Aina ei kuitenkaan tarvita kymmeniä miljoonia euroja eikä valtavaa tutkimusja kehitysprojektien määrää, jotta jokin ala tai aihe saisi kipinää. Hienovaraisempaa herättelyä edustavat Tekesin aktivointihankkeet. Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa joka toinen viikko ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin kotisivulla ilmestyneistä uutisista, tapahtumaja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa Käytännössä ne tarkoittavat esimerkiksi tietylle yritysjoukolle suunnattuja rahoitushakuja, seminaareja tai selvityksiä tai yritysten kehitystarpeiden kartoitusta. Tuoreimpien aktivointihankkeiden tavoitteina on vauhdittaa liikenne- ja logistiikkapalveluyrityksiä verkottumista ja puutuotealan yrityksiä uudistumista. Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa Julkaisut ovat maksuttomia. Nyt käynnissä Automaatio liiketoimintaprosessien tukena Diagnostics Finland India Kierrätä ja kasvata! Median uudet sovellukset Puutuote- ja energiapuualan aktivointihanke Puuska Laserliiketoiminnan edistäminen Rakentaminen Venäjällä Sujuvan liikenteen palvelut Uudistuva teollisuus Päivittyvä lista Tekesin aktivointihankkeista on verkossa: 8

9 Uusia julkaisuja Tekesin ohjelmien esitteitä Fuel Cell Programme Tekesin Polttokennot-ohjelma ( ) on siirtymässä kohti demonstrointivaihetta. Polttokennojen sovellusalueiden tuloksia esitellään yritysten ja ohjelman yhteisenä valmisteluna kansainvälisessä demonstraatiossa Vuosaaren satamassa ja sen ympäristössä vuonna fuel_cell10_pdf Built Environment Ohjelman lähtökohtana ovat rakennetun ympäristön käyttäjien tarpeet ja niiden asettamat vaatimukset kiinteistö- ja rakennusalan toimintatavoille. Ohjelmassa haetaan kehittäjäkumppaneita toimintatapojen ja prosessien uudistamiseen. Ohjelma kohdistuu erityisesti korjaus-, hyvinvointi- ja infrarakentamiseen. ymparisto_eng_pdf Uusia julkaisuja Tekesin ohjelmien raportteja FinnWell terveydenhuollon ohjelma , loppuraportti 2/2010 Tekesin FinnWell-ohjelman loppuraportti kertoo ohjelman tuloksista terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisessa. Vain pdf-julkaisuna document/44311/finnwell_loppuraportti_pdf SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu, loppuraportti 1/2010 Tekesin ohjelmassa SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu kehitettiin tuotantomenetelmiä ja valmistustekniikoita. MASI Programme , Final report 3/2010 Mallinnus- ja simulointiohjelma MASIn englanninkielinen loppuraportti, jossa ohjelman tutkimushankkeet esittelevät tuloksiaan. loppuraportti_pdf Tekesin katsauksia Kemian osaamisen kartoitus 266/2010 Kartoitus kuvaa kemian ja kemiantekniikan tutkimuksen tilaa Suomessa sekä tutkimusryhmien näkemyksiä tulevaisuuden kehitystarpeista. Vain pdf-julkaisuna document/44285/kemian_osaamisen_kartoitus_ pdf Löystymätön ruuvi merkittäviä kotimaisia metsä- ja metalliteollisuuden innovaatioita 60 vuoden ajalta 269/2010 Kartoituksessa on esimerkkejä siitä, miten vuosien saatossa kehittynyt osaaminen käännetään teollisuutta uudistaviksi innovaatioiksi. Vain pdf-julkaisuna document/44294/loystymaton_ruuvi_pdf Puhtaasti asiakkaalle suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät globaalissa kilpailussa 268/2010 Selvityksessä tarkastellaan globaalien muutostekijöiden kautta Suomen kemianteollisuuden kehityspolkua ja suositellaan toimenpiteitä alan edistämiseksi jatkossa, eritoten Tekesin näkökulmasta. Vain pdf-julkaisuna document/44284/puhtaasti_asiakkaalle_pdf Tekesin muita julkaisuja Annual Review 2009 Englanninkielinen vuosikertomuslyhennelmä annualreview2009_pdf New Strategic Centres to boost innovations in Finland Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään. Tekes rahoittaa keskittymien tutkimusohjelmia ja hankkeita. engl_pdf Palveluliiketoiminnan sanasto Vocabulary of Service Business Raporttiin on koottu palveluliiketoimintaan liittyvä sanasto, joka sisältää 11 käsitettä määritelmineen. Käsitteet esitetään raportissa sekä suomeksi että englanniksi. Vain pdf-julkaisuna document/44252/palveluliiketoim_sanasto_pdf Samarbete ger framgång Tekesin rahoitus kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja ja parantamaan näin tuottavuutta ja työelämän laatua. Ruotsinkielinen esite. Tekes funding services for small and medium-sized enterprises Tekesin englanninkielinen rahoitusesite. tekes_funding_services_pdf Pieni suuri nano Tekesin FinNano-ohjelman julkaisu esittelee suomalaisen nanoteknologian sovelluksia ja yrityksiä sekä nanoalan osaamista Suomessa. Nanoteknologia on yleisnimitys erittäin pienen mittakaavan teknologialle, jolla muokataan aineiden ominaisuuksia atomitasolla. 9

10 Uusi suunta sosiaali- ja terveyspalveluille Teema Jos terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasja potilastietojärjestelmät keskustelisivat läpinäkyvästi keskenään, vältyttäisiin paljolta turhalta byrokratialta. 10

11 Uusi suunta sosiaali- ja terveyspalveluille teksti: Pekka Säilä kuvat: Eeva Anundi Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan Kari Nenosen mielestä sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen edellyttää selkeää kansallista strategiaa. Jatkossa kunnallisten palvelujen rinnalle saattaa tulla entistä enemmän yritystoimintaa, jonka pitäisi taata myös parempi asiakaslähtöisyys. osiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään Suomessa pääsääntöisesti kuntien verorahoituksella. Kuntaliiton terveyspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Kari Nenonen arvioi, että sote-sektori vie tällä hetkellä jokaisessa Suomen kunnassa yli 50 prosenttia budjetin resursseista. Julkisten palvelujen toteuttaminen on lähtenyt perinteisesti siitä, että hyväksytty laki on määritelty kunnille, joilla on ollut velvoite sen täytäntöönpanosta. Viranomaistoimintana hoidetun lain toteutusta ei ole välttämättä pystytty hoitamaan kovin asiakaslähtöisesti. Koska nykyinen tilanne on pidemmän päälle kestämätön, uskoo Nenonen, että jatkossa kunnallisten sote-palvelujen rinnalla tullaan näkemään entistä enemmän yrityspohjaista ja kolmannen sektorin toimintaa. Kestävämpi ratkaisu voisi löytyä tilaaja tuottajamallista. Palvelujen järjestämisvastuu olisi edelleen kunnilla, mutta markkinoita avattaisiin hallitusti, siten että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat otettaisiin kehityshankkeisiin systemaattisesti mukaan. Samalla saataisiin vertailutietoa, mikä toisi kustannustehokkuutta, mutta myös joustavammat palvelut kunnan asukkaille. Nenonen uskoo jo pelkän kustannustietoisuuden lisääntymisen vaikuttavan siihen, että moniin ongelmakohtiin kiinnitetään entistä paremmin huomiota. Ihanteellisinta olisi, että kunnan asukas voisi antaa palautteen suoraan palvelujen tuottajille, jotka mittaisivat säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä. Samalla ne huolehtisivat siitä, että tieto kulkeutuisi päätöksentekijöille. Rohkeilla linjauksilla eteenpäin Eduskunnassa on valmisteilla sosiaali- ja terveysalan lakiuudistus, jossa otetaan kantaa myös palvelujen valinnan vapauden laajenemiseen. Sen perusteella asiakas voisi esimerkiksi perusterveydenhuollossa valita huomattavasti nykyistä väljemmin yksikön, josta palvelut hakee, samoin hoitavan henkilön. Nenonen pitää suuntaa hyvänä, sillä kustannuspaineita tulee jatkuvasti lisää. Resurssit ovat käymässä vähiin ja ikääntyvien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Kuntaliiton arvion mukaan terveydenhuollon kustannukset nousevat pelkästään ikääntymisestä johtuen vuosittain 1,5 ja sosiaalitoimen 1,9 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 11

12 Teema Jos resurssit saataisiin tehokkaampaan käyttöön, vältettäisiin turhia investointeja, jolloin myös henkilöstö olisi tehokkaammin käytössä. Uskon ratkaisujen löytymiseen, mutta on pakko sanoa, että näin haasteellisessa tilanteessa tämä maa on harvoin ollut. Nyt olisi tehtävä rohkeita päätöksiä. Siksi onkin ikävää, ettei poliittista tahtoa rakenteellisten päätösten tekemiseen ole vielä löytynyt. Jos laissa olisi selkeä päätös siitä, millä rakenteella mennään eteenpäin, olisi helpompaa tehdä myös tarvittavia muutoksia. Tekeillä olevalla terveydenhoitolain toteuttamiseksi tarvitaan Nenosen mielestä vahvat peruskunnat ja sairaanhoitopiirit. Toinen iso asia on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen, joka on tällä hetkellä heikommin resursoitu kuin erikoissairaanhoito. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä toisaalta sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä pitäisi pystyä tiivistämään. Ne tavoitteet lakiuudistukseen onkin kirjoitettu, mutta pelkillä asetuksilla on vaikea taata toiminnan tehokkuutta. Mielestäni tähän maahan tarvittaisiin vahvempi kuntarakenne. Ilman sitä on mahdotonta rakentaa asiantuntevia tilaajaorganisaatioita ja markkinoita, joita voitaisiin hyödyntää. Peruspalveluissa hyvä lähtökohta on se, että löytyy omaakin tuotantoa, jolloin pystytään pitämään myös markkinat paremmin hallussa. Samalla pitäisi hyväksyä se, että tässä maassa on niin paljon harvaan asuttuja alueita, ettei pelkkä kuntien yhteistyö riitä, vaan palvelujen järjestämistä pitäisi pohtia suurempina alueellisina kokonaisuuksina. Sosiaali- ja terveyshuollon mallissa, joka myös Risikon mallina tunnetaan, puhutaan kokonaan uusista, noin sosiaali- ja terveysalueesta, jotka olisivat riittävän vahvoja sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveystoimeen liitettäisiin tarvittaessa niitä osia erikoissairaanhoidosta, jotka ovat siihen riittävän vahvoja. Juuri sen tyyppistä ratkaisua tässä maassa tarvittaisiin. Pitäisi kuitenkin varoa, ettei synnytettäisi kilpailutilannetta asiassa, jossa pitäisi löytää tuottavuutta. Pahimmillaan se voisi tarkoittaa sitä, että resursseja käytettäisiinkin hajauttamiseen ja lisäkapasiteetin rakentamiseen. Suomen terveydenhuoltomenot kansainvälisessä vertailussa Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2006 Suomi 8,3 % EU-maiden keskitaso 9,2 % USA 15,3 % Sveitsi 11,3 % Ranska 11,0 % Tanska 9,5 % Suomen terveydenhuoltomenojen bruttokansantuotesuhde on Pohjoismaiden alhaisin. Ilmiö selittyy ainakin osittain terveydenhuoltohenkilöstön palkkatasolla moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Lähde: terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 12

13 Uusilla innovaatioilla menestystarinoita Nenonen on nykyisen työnsä lisäksi toiminut aiemmin Oulun kaupunginjohtajana sekä HUS:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä yksi hänen luottamustoimistaan on puheenjohtajan tehtävä Tekesin perustamassa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa. Toivon, että sen avulla voitaisiin käynnistää hankkeita, joilla olisi oikeasti merkitystä sote-sektorin kehittämisessä. Tämä tietenkin edellyttää, että rahoittaja on mukana miettimässä ohjelman painopistealueita, mutta myös hakijalle on jätettävä vapaus rakentaa toimiva hanke. Uskon, että parhaimmillaan syntyy sote-sektorin innovaatioita, joita voidaan soveltaa laajemminkin. Tässä maassa on entuudestaan esimerkkejä siitä, miten yksittäisistä hankkeista on kasvanut merkittävää kansainvälistä yritystoimintaa. Yhdeksi sote-sektorin selkeäksi kehittämisalueeksi Nenonen ottaa yhtenäiset tietojärjestelmät. Jos terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmät keskustelisivat läpinäkyvästi keskenään, vältyttäisiin paljolta turhalta byrokratialta. Samalla myös hoito- tai palvelutapahtumista tulisi varmasti joustavampia, hän uskoo. Merkittävä rakennemuutos käsillä Sosiaali- ja terveysalan sektori hajaantuu sekä valtion- että kuntahallinnossa useille eri hallinnon aloille, kuten sosiaalitoimeen, perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, vanhustoimeen, kouluihin ja päiväkoteihin. Nyt tekeillä olevaan uuteen Sote-lakiin on tarkoitus kirjata palvelujen järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevat uudet säännökset. Perusterveydenhuollon osalta uudessa lakivalmistelussa korostuu potilaan valinnanvapaus. Lain toteutuessa henkilöllä olisi entistä parempi mahdollisuus valita terveydenhuollon palvelut yhdeltä luukulta joko yksityisinä tai julkisina ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Vielä käsittelyssä olevia isoja kysymyksiä ovat se, ulotetaanko käytäntö koko maan kattavaksi ja voitaisiinko samaa periaatetta käyttää myös sosiaalihuollon palveluissa. Lakiuudistuksen keskeisiä kohtia ovat myös yleinen terveyden edistäminen, varhainen puuttuminen ongelmatilanteissa sekä yleinen hyvinvointirakenteiden parantaminen. Uskon ratkaisujen löytymiseen, mutta on pakko sanoa, että näin haasteellisessa tilanteessa tämä maa on harvoin ollut. Nyt olisi tehtävä rohkeita päätöksiä. 13

14 Sittardin sairaalassa potilas viihtyy Teema Sittardin sairaalassa potilas viihtyy teksti: Eeva Landowski kuvat: Antti Autio Etelä-Hollannissa Sittardin pikkukaupungissa toimii sairaala, jonka suunnittelussa kaikki on lähtenyt potilaan tarpeista. Oppia on otettu lentokenttien logistiikasta, hotellien palveluista ja vakuutusyhtiöiden asiakastyöstä. Orbis Medical Parkissa potilailla on omat huoneet, jossa omaiset voivat yöpyä. Sängynlaidalle on kiinnitetty tietokone, josta pääsee selailemaan internetiä tai katsomaan televisiota. Hoitohenkilökunta käyttää samaa päätettä omassa työssään ja pääsee sen avulla käsiksi kaikkiin sairaalan tietojärjestelmiin. Vuodeosastojen käytävät ovat olohuonemaisia, mikä kannustaa potilaita liikkeelle ja kuntoutumaan itse. Sen sijaan lääkäreillä ei ole omia kanslioita, vaan yhteiset työskentelytilat ovat maisemakonttorissa, ja poliklinikoilla tiimit pyörivät potilaiden ympärillä vakiovarustelluissa vastaanottotiloissa. Lääkäreiden työtä nopeuttaa standardoitu diagnoositietokanta, josta he voivat jo vastaanoton aikana valita yleisimpien sairauksien kuvauksia. Samalla järjestelmä varaa ajan tarvittaviin jatkotutkimuksiin, jolloin sihteereiden työ vähenee merkittävästi ja potilas saa heti tiedon hoitonsa aikataulusta. Myös työnjakoon ja laatuun on kiinnitetty paljon huomiota. Vuodeosastolla toimii sairaanhoitajista koostuva hoitotiimi ja hotellialan ammattilaisten hotellitiimi. Näin jokainen voi keskittyä omaan osaamiseensa, ja potilas saa parasta mahdollista hoitoa. Tukitoiminnot kuten jätteiden ja tavaroiden kuljetus on ulkoistettu ja mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Sairaalan julkiset tilat muistuttavat kauppakeskusta. Odotustilat ovat sisäkadun varrella ja ensimmäisen kerroksen parvella, joihin aukeavat poliklinikoiden lasiseinäiset vastaanottotilat. Yhden hengen potilashuoneet ovat lasisin liukuovin ja kaihtimin joko rauhoitettavissa lepoa varten tai yhdistettävissä käytävän yhteistilaan. Huoneissa on majoittumismahdollisuus omaiselle tai ystävälle, joiden mukaan tuloa pidetään toivottavana. Tekstiä varten on haastateltu projektipäällikkö Antti Autiota Aaltoyliopiston teknillisestä korkeakoulusta. Kirurgisen osaston ympäristö kannustaa potilaita liikkumaan ja käyttämään omia voimavarojaan. Kuvassa osaston olohuonetta ja ruokabuffet. Kirurgisen osaston käytävä muistuttaa olohuonetta. Taustalla osaston ainoa suljettava työtila. Muuten työskentely ja tietojen kirjaaminen tapahtuvat potilaiden huoneissa tai yhteistilassa olevilla päätteillä ja mobiililaitteilla. 14

15 Pilottihankkeella apua nuorten ongelmiin Pilottihankkeella apua nuorten ongelmiin Ulvilassa toteutettavassa pilottihankkeessa kehitetään uudenlaista mallia nuorten mielenterveysongelmien riskitekijöiden seulontaan. teksti: Pekka Säilä kuvat: istockphoto Hankkeen tavoitteena on tunnistaa riskiryhmässä olevat nuoret ja tarttua ongelmiin ennen kuin ne muuttuvat akuuteiksi. Samalla luodaan uudenlaisia toimintatapoja koulun oppilashuollon, psykiatrisen hoidon ja sosiaalitoimen välille. Aloitteen hankkeen käynnistymiseen teki Activity Stones -yritys, joka rakensi Ulvilan koululle kuuden kohdan kysymyssarjan, jossa kartoitettiin oppilaiden masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, päihteiden käyttöä sekä unen saantia, ravitsemusta ja fyysistä aktiivisuutta. Kysymykset laadittiin kunkin aihealueen parhaiden asiantuntijoiden voimin. Yhdeksännen luokan nuoret täyttivät internetissä yksilöraportin, joka meni myös kouluterveydenhoitajan tietoon. Internet näytti olevan heille luontainen ympäristö vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin, sillä vastausprosentti oli todella hyvä, kertoo Activity Stonesin toimitusjohtaja Juha Lehtonen. Yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on nuorten oman vastuullisuuden lisääminen. Kun vastaaja näkee selkeästi, mikä on oma riskiprofiili vaikkapa päihteiden suhteen, saattaa hän itsekin pysähtyä miettimään asioita. Lehtonen muistuttaa, että muutos käynnistyy aina ihmisestä itsestään. Tähtäimessä monistettavuus Pilottihankkeen päätteeksi muodostetaan ryhmäraportti, jonka avulla kartoitetaan, onko esimerkiksi tietyssä koulussa erityisongelmia, joihin pitäisi puuttua. Ryhmäraportin tiedot menevät myös kunnallisten päätöksentekijöiden tietoon. Yrityksenä meillä on luonnollisesti intressi kehittää mahdollisimman hyvä palvelu, joka olisi monistettavissa moneen muuhunkin tarkoitukseen. Useat muut kunnat ovat jo osoittaneet kiinnostusta kokeilua kohtaan. Pidemmällä aikavälillä tällä voisi tavoitella jopa kansainvälisiä markkinoita, Lehtonen uskoo. Ulvilan yläasteen kouluterveydenhoitaja Sirpa Lähdetkorpi kertoo käyneensä useita henkilökohtaisia keskusteluja tutkimuksessa riskiryhmään seulottujen oppilaiden kanssa. Oli helpompi keskustella yhdessä oikeista asioista, kun kumpikin osapuoli tiesi jo etukäteen, minkä tyyppisistä ongelmista oli kyse. Kokeilun avulla olemme onnistuneet löytämään myös piilossa olleita tapauksia, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan tulleet tietoomme. Lähdetkorpi on erityisen tyytyväinen siihen, että ongelmista kärsiville oppilaille on pystytty hakemaan jatkoapua oppilashuoltotyöryhmän voimin, johon kuuluu koulun henkilökunnan lisäksi sosiaalityöntekijä ja erityisnuorisotyöntekijä. Tällä hetkellä meillä on selkeä resurssipula esimerkiksi koulupsykologin palvelujen suhteen. Uskon, että käynnissä olevalla projektilla on pystytty antamaan positiivinen sysäys monen nuoren elämään, Lähdetkorpi toteaa. Oli helpompi keskustella yhdessä oikeista asioista, kun kumpikin osapuoli tiesi jo etukäteen, minkä tyyppisistä ongelmista oli kyse. Kokeilun avulla olemme onnistuneet löytämään myös piilossa olleita tapauksia, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan tulleet tietoomme. Muutos käynnistyy aina ihmisestä itsestään. 15

16 Kotitori tukee kotona pärjäämistä Teema nouse kohtuuttomiksi. Monessa mielessä koti on ikääntyneelle turvallisempi ympäristö kuin vaikkapa resurssipulasta kärsivä laitos, Päivärinta uskoo. Yksi suuri haaste on ihmisten asenteisiin vaikuttaminen kotona asumista kohtaan. Päivärinta muistuttaa Kotitorin olevan tilaajavastuulla tapahtuvaa toimintaa. Tampereen kaupunki vastaa palvelujen toimimisesta ja valvoo, että sovitut asiat hoidetaan tavoitteiden mukaisesti. Monesti toimintojen yksityistämisellä on ihmisten mielissä turhan paha kaiku, vaikka todellisuudessa toimintamme on paljon tiukempaa ja läpinäkyvämpää kuin perinteisesti toimivassa mallissa. Yhteiset pelisäännöt sitouttavat Mawell Caren toimitusjohtaja Kimmo Alaniska kertoo yrityksensä vastaavan Kotitorin väestövastuualueen hoitosuunnittelusta ja hoidon laadusta noin 400 asiakkaalle. Neuvontapalveluissa ja tukipalvelujen välittämisessä vastuualueena on koko kaupunki. Meidän harteillamme on päävastuu toiminnan onnistumisesta. Haasteita riittää, sillä kotihoidon ja tukipalvelujen piiriin kuuluu noin tamperelaista asiakasta. Päivän aikana on suoritettava valtava määrä tehtäviä, jotka on myös kirjattava. Muun muassa palvelujen tilaaminen ja tehtävien raportointi sekä laskutusprosessit työllistävät kaikkia mukana ole- Kotitori tukee kotona pärjäämistä Kotitori-hanke on osoittanut, että tilaaja tuottajamalli toimii myös kunnallisten hoivapalvelujen järjestämisessä. teksti: Pekka Säilä kuva: istosckphoto ampereella viime syksynä käynnistynyt Kotitori on toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja kotona asumisen edellytyksiä. Samalla kiinnitetään huomiota myös palvelujen tuottavuuteen ja oikeanlaiseen kohdentumiseen niin tilaajana toimivan Tampereen kaupungin kuin hankkeen koordinoinnista vastaavan Mawell Caren sekä kotihoidon palveluista vastaavan Mediverkon osalta. Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluista vastaava tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo, että hanke on luotu kilpailutuksella, tilaaja tuottajamallin pohjalle. Jo Kotitori-toimintamallin määrityksen sekä neuvottelumenettelynä pidetyn kilpailutusprosessin aikana olimme mukana luomassa yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja, joihin haluttiin vahva kehittämisote. Projektin integraattoriksi valikoitui Mawell Care, joka loi hankintaprosessin aikana oman palveluntuottajaverkostonsa paikallisista ja kansallisista palveluntuottajista. Kotitori-hankkeessa mukana olevat ikäihmiset saavat nyt yhdeltä luukulta kaikki tarvitsemansa hoivapalvelut ja neuvon. Päivärinta toteaa, ettei kunnalla yksinään riittäisi tällaiseen resursseja. Uskon että Kotitorin piirissä olevat ihmiset saavat palvelujen lisäksi myös perusturvallisuuden tunnetta, kun kotona asumiseen saadaan apua, eivätkä kustannuksetkaan via tahoja. Seuraavaksi pyrimme automatisoimaan näitä prosesseja ja luomaan kaupungin kanssa yhteistä sähköistä alustaa, jonka pohjalta kaikki mukana olevat tahot voisivat toimia, hän kertoo. Kotitori-hankkeessa tilaaja tuottajamalli on eriytetty jopa alihankinnan sisällä. Mawell Carella on noin kymmenen alihankkijaa varsinaisten kotihoito-, turva-, siivous-, kauppa- ja ateriapalvelujen tuottamiseen. Mawell Caren väestövastuualueen kotihoidon palveluntuottajana toimii Mediverkko. Jotkut asiakkaistamme tarvitsevat apua kerran viikossa, toiset taas kolme kertaa päivässä. Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen hoitotapahtuma, jossa myös sosiaalisella kanssakäymisellä on tärkeä osansa. On hyvä tehdä kehitystyötä käytännössä sen sijaan että pohdittaisiin vuoden ajan, mitä kaikkea pitäisikään tehdä, sanoo Mediverkon hoivapalveluista vastaava johtaja Mark Roth. Hän kertoo Tampereen kaupungin suhtautuneen todella myönteisesti tehtyihin kehitysehdotuksiin. Nykyisin käytämme muun muassa asiakastietojen kirjaamiseen mukana kannettavia 3G-miniläppäreitä. Kun välissä ei tarvitse koko ajan juosta erikseen konttorilla kirjaamassa käyntitietoja, säästyy enemmän aikaa myös asiakkaille, Roth kiittelee. 16

17 Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon teksti: Eero Lukin Kouvolassa kehitetään sähköistä asiointia muun muassa terveydenhuollossa ja vanhusten palvelussa. Sähköisellä asioinnilla haetaan parempaa tuottavuutta ja vastataan ikääntyvän väestön tuomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun. Kuntalainen voi ajasta ja paikasta riippumatta varata tai muuttaa vastaanottoaikoja. Joissakin tapauksissa potilas voi itse kotona tehdä mittauksia laboratoriokäyntien sijasta ja välittää mittaustulokset sähköisesti terveyskeskukseen. Vastaavasti hän voi saada hoito-ohjeita joko tekstiviestein tai internetin kautta. Kuntalai- silla on silti vapaus päättää käyttävätkö he uusia asiointitapoja. Uuden toimintatavan myötä kuntalaisten käynnit terveydenhuollossa vähenevät. Samalla kuntalaisen mahdollisuudet asioida terveydenhuollossa paranevat, kun palvelun saanti ei aina ole sidottu terveyskeskuksen aukioloaikoihin ja puhelinkapasiteettiin, kertoo Kouvolan perusturvan tuotantojohtaja Mikko Komulainen. Yksi hankkeen tehtävistä on perustaa sähköinen markkinapaikka, jonka välityksellä voidaan tarjota kuntalaisille ja päätöksentekijöille tietoja palveluntarjoajista, palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kustannuksista. Yhteistyöhön osallistuvat Kouvolan kaupunki, VTT sekä Attendo MedOne Oy. Tekes on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahoitusta. Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä Teksti: Soile Thalén piirros: THL TEAviisari on avoin verkkopalvelu, jonka avulla kunnat ja alueet voivat arvioida, suunnitella ja kehittää terveydenedistämistyötään. Verkkopalvelussa tarkastellaan organisaation toimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Vastaavia järjestelmiä ei näin laajassa käytössä ole muissa maissa. Palvelu on tarkoitettu kunnan ja alueiden johtamisen työkaluksi. Verkkopalvelussa näytetään vertailukelpoiset tiedot kuntien toiminnasta terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) kuudesta näkökulmasta: organisaation sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat ja osaaminen, yhteiset käytännöt ja terveyden edistämisen ydintoiminnot. TEAviisari näyttää myös keskeisimmät kehittämisen kohteet ja vahvuudet. Tulkinnan helpottamiseksi on mittariin merkitty värikoodein (punainen, keltainen, vihreä), miten terveydenedistämistyössä on onnistuttu verrattuna kymmeneen parhaimpaan kuntaan tyokalut/teaviisari

18 Teema 18

19 Millainen rooli yrityksillä pitäisi mielestäsi olla sosiaali- ja terveysjärjestelmän kokonaisuudessa? Millainen rooli yrityksillä pitäisi mielestäsi olla sosiaali- ja terveysjärjestelmän kokonaisuudessa? Miksi? Päivi Sillanaukee osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Erityisesti lakisääteisissä palveluissa julkinen puoli on kivijalka, jota yksityinen täydentää. Kansanterveystyö ja terveyskeskusten toiminta, joissa olemme muun muassa WHO:n esimerkkimaa, edellyttävät tiivistä yhteyttä kunnan johtoon ja muihin hallinnonaloihin kunnassa. Sairaalapalvelujen järjestäminen vaatii kalliita investointeja ja toiminnan pitkäjänteiseen ylläpitämiseen ja rahoittamiseen sekä henkilöstön koulutukseen sitoutuneita omistajia. Yksityiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat ovat olleet perinteisesti kehittämässä ja tuottamassa palveluja, jotka tukevat kotona asumista. Palveluseteli ja asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen sekä vanhenevan väestön parempi taloudellinen asema mahdollistavat yritystoi- minnan kehittymisen erityisesti näissä palveluissa. Järjestämisvastuussa olevilta kunnilta edellytetään hyvää tilaaja- ja sopimuskäytäntöosaamista, kun on kyse palveluista, joihin kuntalaisilla on lakisääteinen oikeus. Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Julkisen rinnalla tarvitaan järjestöjen erityisosaamista ja yrityksiä alueilla, joilla on markkinoita. Niiden toiminta on julkista täydentävää. Järjestöillä on kehittäjän rooli. Se on luonteva yrityksillekin. Näiden tahojen roolit ja työnjako kaipaavat selkiyttämistä. Näin ehkäistään palveluaukot ja varmistetaan osaamisresurssien tehokas käyttö. Julkisen, järjestöjen ja yritysten kumppanuus avaa mahdollisuuksia. Ihmisten aito osallisuus on saatavuuden ja laadun lisäksi palvelujen suurin haaste. Paula Kokkonen apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haaste on vastata kasvavaan palvelumäärään vähenevällä työntekijäjoukolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan huomattavasti nykyistä enemmän palveluja muun muassa hoito- ja hoivapalveluissa. Koko kansantalouden näkökulmasta tilanteen voi tiivistää: bruttokansantuote ei kasva ilman tuottavuuden kasvua. Yritykset voivat olla kumppaneita palvelutuotannossa. Yrityksillä on julkista sektoria joustavamman päätöksentekonsa vuoksi mahdollisuus tuottaa nopeasti ja tehokkaasti uusia palveluja. Palvelutuotannon lisäksi yrityksillä tulisi olla innovaattorin rooli palvelutuotantoa tukevan teknologian ja tuotantotapojen kehittämisessä. Miten saadaan nykyistä tehokkaammin teknologia esimerkiksi hoitotyön palvelijaksi? Uusia, laadukkaita ja kestävään kehitykseen perustuvia teknisiä innovaatioita tarvitaan. Tietotekniikan kehittämisessä viesti yrityksille on: emme tarvitse tiedon siiloja ja suljettuja järjestelmiä, vaan avoimia rajapintoja ja tietoturvallista tiedonvälitystä usean toimijan välillä. Pertti Karjalainen toimitusjohtaja, Attendo MedOne Valinnanvapaus ja kilpailu ovat hoito- ja hoivasektorin kehitykselle välttämättömiä kannustimia. Terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat ovat toimineet Suomen kunnissa ja kaupungeissa jo pitkään. Entistä useampi kunta päätyy hankkimaan sopimuksiin perustuvia terveyspalveluja saadakseen korkealaatuista hoitoa ja samanaikaisesti kustannussäästöjä. Kunnilla on myös erilaisia motiiveja ulkoistaa palvelujaan: jotkut haluavat kehittää ja parantaa toimintansa laatua; toiset taas tarvitsevat apua ylipäätään toiminnan tehostamiseen. 19

20 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia Teema Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia Tekesin olemassaolon tarkoituksena on lisätä suomalaisten hyvinvointia. Yritysten menestyminen ja uusien työpaikkojen luominen on iso osa tätä missiota, mutta niin on myös toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Koko järjestelmän uudistamisessa mukana on oltava sekä yksityisen että julkisen sektorin. ekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa rahoitetaan ainoastaan kumppanuushankkeita, joissa on osapuolia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tavoitteena on näin saada käyntiin laajoja hankkeita, joiden tulokset leviävät myös muualle maahan. Rahoituksen saajat ovat tyypillisesti kuntia, sairaanhoitopiirejä, yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä sekä säätiöitä ja tutkimuslaitoksia. Tekesin tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelualalla on palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden laajamittainen parantaminen. Keskeinen lähtökohta on kehittää palveluja asiakkaan kokonaispalvelun lähtökohdista eikä vain tehostaa ja optimoida organisaatioiden sisäistä toimintaa. Työorganisaatioiden kehittäminen keskeisessä roolissa Suomalainen väestörakenne ei anna vaihtoehtoja: sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän on jatkossa palveltava entistä isompaa asiakasmäärää entistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Tekesin työelämän kehittämisen rahoitus auttaa suomalaisia työorganisaatioita luomaan uusia toimintatapoja. Työelämän innovaatiot voivat olla esimerkiksi työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muutoksia, jotka parantavat sekä tuottavuutta että työelämän laatua. Julkiset hankinnat toimivammiksi Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittyminen vaatii uudenlaista työnjakoa ja yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Siinä, miten hankintoja tehdään, mitä ostetaan ja miten tarjouksia arvioidaan asiakkaiden saaman hyödyn kannalta, on vielä paljon kehitettävää. Kunnat kilpailuttavat usein yksittäisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen suorituksia, jolloin järjestelmä ohjaa lukemattomiin testeihin, kuvauksiin ja kontrollikertoihin. Järkevämpää olisi kilpailuttaa esimerkiksi tietyn sairauden hoitotuloksia. Tällöin keskityttäisiin oikeaan diagnoosiin ja nopeaan hoitoon, mikä vähentää kokonaiskustannuksia ja takaa myös yksittäisille potilaille paremman hoidon. Tekes rahoittaa kaupunkien, kuntien tai esimerkiksi sairaanhoitopiirien julkisen hankinnan suunnittelua. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi konkreettisen hankinnan tarveselvityksen yhteydessä. Hankinnan vaikutus markkinoiden muuttumiseen on tärkeä kriteeri rahoituksesta päätettäessä. Tämä voi toteutua hankinnan suuren koon tai monistettavuuden kautta. Lisätietoja: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma: Innovaatiot julkisissa hankinnoissa: Työelämän kehittämisen rahoitus: 20

21 Risteyksessä kuva: Susanna Lehto Risteyksessä Riikka Heikinheimo Johtaja Tekes Tekes globaalina toimijana Elämme tänä päivänä maailmassa, jossa ongelmilla, osaamisilla, teknologioilla tai liiketoiminnoilla ei enää ole valtioiden välisiä rajoja. Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on aiempaa tärkeämpää huolehtia osaamisen liikkumisesta, parannettava vahvuuksiamme ja vetovoimatekijöitämme sekä hakeuduttava kansainvälisillä foorumeilla myös vaikuttajan paikoille. utta tietoa syntyy valtaosin muualla kuin Suomessa. Myös yritysten päämarkkinat ovat yhä useammin rajojemme ulkopuolella. Tähän tilanteeseen meidän olisi osattava asemoitua aiempaa paremmin. Tietenkin meillä Suomessa on monia globaalisti toimivia yrityksiä ja tutkimusryhmiä. Mutta niitä tarvitaan enemmän ja useammalle alalle. Innovaatioiden odotetaan ratkaisevan valtavia haasteita, jotka nekin ovat luonteeltaan globaaleja. Yksikään valtio ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta tai ikääntymisen haasteita. Tarvitaan yhteistyötä. Tekesin tehtävä julkisena innovaatiorahoittajana on luoda edellytyksiä muutokselle. Pyrimme vahvistamaan asiakkaittemme kilpailukykyä ja yhteiskuntamme toimintaedellytyksiä. Loppupeleissä asiakkaittemme oma toiminta ja markkinat ratkaisevat, onnistutaanko siinä. Tekesin kautta osaksi kansainvälisiä verkostoja Apumme voi yksinkertaisimmillaan olla innovaatiotoiminnan rahoitusta, mutta monet asiakkaistamme tarvitsevat muutakin tukea. Autamme rakentamalla erilaisten osaajien verkostoja ongelmien ratkaisemiseksi. Nämä verkostot ovat yhä useammin myös kansainvälisiä. Tietyillä maantieteellisillä alueilla viranomaisstatuksella on oma itseisarvonsa. Näillä alueilla voimme tuottaa lisäarvoa toimimalla tienraivaajina. Usein etsimme sopivan rahoituskumppanin kohdealueelta ja lanseeraamme yhteisen rahoitushaun kohdemaan rahoittajan kanssa. Näin autamme asiakkaitamme sopivien yhteistyökumppanien löytämisessä. Tekesin ulkomaan toimipisteet toimivat etälonkeroina, jotka auttavat asiakkaita joko suoraan tai välillisesti tuottamalla tietoa ja tilannekuvaa strategiaprosesseihimme. Keräämme tietoa parhaista käytännöistä maailmalla. Tätä tietoa hyödynnämme kehittäessämme omia toimiamme. Omat ulkomaan yksikkömme tai nykyään yhä useammin yhteistyökumppaniemme kanssa yhteisesti ylläpidettävät FinNodet edustavat kohdemaassaan suomalaista innovaatiotoimintaa. Niiden kautta ulkomaisen yhteistyökumppanin on helpompi löytää oikea yhteistyötaho Suomessa. Tarvelähtöinen kansainvälinen yhteistyö on tärkeä keino varmistaa, että meillä on kulloinkin paras mahdollinen tieto ja osaaminen käytettävissämme sekä sopivimmat yhteistyökumppanit. Rakennamme omaa rooliamme globaalissa innovaatioekosysteemissä ja varmistamme, että Suomi jatkossakin on kokoonsa nähden suhteutettuna innovaatiotoiminnan kärkimaa. 21