YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3 A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS... 4 HAKUKELPOISUUS... 4 HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT... 4 Päävalinta (kesän valintakoe)... 4 Erillisvalinnat... 5 VALINTAKOKEET... 5 Erityisjärjestelyt valintakokeessa... 5 TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN... 6 Yhden korkeakoulupaikan säännös... 6 Opiskelupaikan vastaanottaminen... 6 Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet... 7 Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset... 7 Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote... 7 VALINTAMENETTELY... 8 VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT (PÄÄVALINNAT)... 8 Ylioppilaat... 8 Ei-ylioppilaat... 9 Saamen kielen taitoiset... 9 Kansainväliset hakijat MUUT HAKIJAT (ERILLISVALINNAT) Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta sekä tiedekunnan sisällä siirtoa hakevat HALLINTOTIETEEN JA SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN SEKÄ JOHTAMISEN HAKUKOHTEET Tutkintonimikkeet Hallintotiede Soveltava psykologia Johtaminen Valintakoe ja aloituspaikat MATKAILUTUTKIMUS Tutkintonimikkeet Valintakoe ja aloituspaikat POLITIIKKATIETEIDEN JA SOSIOLOGIAN HAKUKOHDE Tutkintonimikkeet Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) Sosiologia Valintakoe ja aloituspaikat B. SOSIAALITYÖN VALTAKUNNALLINEN YHTEISVALINTA HAKEMINEN Hakukohteet Hakukelpoisuus Valintakoe KOEPAIKAT Erityisjärjestelyt valintakokeessa VALINTAKOEVAATIMUKSET Aloituspaikat ja valintaryhmät Saamenkieliset hakijat... 22

2 Ruotsinkieliset hakijat Ylioppilastutkintotodistuksesta saatavat pisteet Valintamenettely TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN Jonottaminen ja varasijoilta kutsuminen Oikaisumenettely MUUT HAKIJARYHMÄT C. MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (YTM/HTM-maisteriopinnot) HAKUKELPOISUUS VALINTAMENETTELY ALOITUSPAIKAT HAKUMENETTELY, TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN D. MASTER S DEGREE PROGRAMME IN COMPARATIVE SOCIAL WORK APPLICATION DATES AND TIMELINES PREREQUISITIES FOR THE STUDENTS Eligibility criteria Language requirements THE APPLICATION PROCESS Application period Required enclosures to the application STUDENT SELECTION METHOD SELECTION RESULTS AND APPEALING How to Appeal? ESTEETÖN OPISKELU

3 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella pääaineena hallintotiedettä, johtamista, kansainvälisiä suhteita, matkailututkimusta, sosiaalityötä, sosiologiaa, soveltavaa psykologiaa ja valtio-oppia. Soveltavaan psykologiaan valitut opiskelevat maisterin tutkinnossa pääaineenaan hallintotiedettä, erityisesti johtamisen psykologiaa. Lisäksi sosiaalityön pääaineopiskelijat voivat valita gerontologisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon tai sosiaalityön sosiaalioikeuden suuntautumisvaihtoehdon. Tiedekunnan tarjoamat tutkintoon liitettävät sivuaineet pääaineiden ohella ovat Design Management, filosofia, historia toisena opetettavana aineena, informaatioteknologia, julkisoikeus, kansainvälinen oikeus, kansantaloustiede, kulttuurihistoria, kuntoutustiede, laskentatoimi, markkinointi, psykologia, sosiaaligerontologia, soveltava matematiikka, tilastotiede, yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, ympäristöopinnot, yrittäjyysopinnot ja yritysjuridiikka. Lisäksi tiedekunnassa on tarjolla useita englanninkielisiä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen valtakunnallisesti vahvoja ja ainutlaatuisia pääaineita. Oppiaineiden ohella tiedekunnan opetusta järjestetään oppiaineryhmien ja koko tiedekunnan yhteistyönä. Opetuksessa näkyy opettajien oma tutkimustyö. Tiedekunnan tutkimustyön pääalueiksi on nimetty muuttuva työ ja sen johtaminen, pohjoisen politiikka, talous ja ympäristö, hyvinvoinnin marginaaleista kohti osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tieto, tiedon käyttö ja hallinta. Opiskelija pääsee mukaan tutkimuksen maailmaan myös tiedekunnan tutkimusinstituutissa (LAPPEA), jonka tutkimushankkeissa voi tehdä esimerkiksi opinnäytetöitä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin. Tulevaisuuden työpaikkoja on mm. julkisessa hallinnossa, järjestöissä sekä yritys- ja elinkeinoelämässä. Tervetuloa tekemään tulevaisuuden Suomea ja maailmaa! Juha Perttula Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Lisätietoja opinnoista: 3

4 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään neljässä osassa: A. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus B. Sosiaalityön valtakunnallinen yhteisvalinta C. Pelkästään maisterin tutkintoon johtava koulutus (YTM/HTM-maisteriopinnot) D. Master s degree programme in Comparative Social Work A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä henkilö, 1) joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, 2) joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, 3) joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon, 4) joka on suorittanut avoimia yliopisto-opintoja vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa), 5) joka on saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai 6) jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilö, joka katsoo omaavansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä kuitenkaan edellä todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea tiedekunnalta lupaa osallistua valintakokeisiin toimittamalla sitä koskevan perustellun hakemuksen, johon sisältyy selvitys korkeakouluopiskeluvalmiuksia osoittavista opinnoista, tiedekunnan kansliaan viimeistään keskiviikkona HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Päävalinta (kesän valintakoe) Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperinen hakulomake Opetushallituksesta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 12-15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) yliopistohaku@oph.fi, puh , faksi Hakuaika alkaa ja päättyy , jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä Opetushallituksessa. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viimeistään (keväällä valmistuvat viimeistään 7.6.) osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi, käyntiosoite Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. 4

5 Erillisvalinnat Avoimen kiintiössä sekä siirtoa toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta hakevat: Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperinen hakulomake Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluista puhelimitse numerosta tai Hakuaika alkaa ja päättyy Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi, käyntiosoite Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Tiedekunnan sisällä siirtoa (pääaineen vaihtoa) hakevat: Opiskeluoikeutta haetaan paperisella hakulomakkeella, joka on saatavissa Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluista puhelimitse numeroista ja tai Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa Hakuaika alkaa ja päättyy klo 16.15, Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, PL 122, Rovaniemi. VALINTAKOKEET Valintakokeet järjestetään Lapin yliopiston päärakennuksessa, Yliopistonkatu 8. Valintakokeeseen ei tule erillistä kutsua. Valintakoeajat ovat seuraavat: Tiistai 28. toukokuuta 2013 klo (katso valintaperusteet kohdasta B) sosiaalityö Tiistai 4. kesäkuuta 2013 klo hallintotiede, soveltava psykologia ja johtaminen Keskiviikko 5. kesäkuuta 2013 klo matkailututkimus Torstai 6. kesäkuuta 2013 klo politiikkatieteet ja sosiologia Valintakokeeseen osallistuvalla tulee olla mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen pyrkijän koesuoritus hylätään. Valintakokeeseen osallistuneella on oikeus tutustua tulosten julkistamisen jälkeen vain omiin vastauksiinsa ja saada niistä kopioita. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Näillä järjestelyillä on tar- 5

6 koitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään keskiviikkona tiedekunnan opintopäälliköltä. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN Erillisvalintojen (avoimen kiintiö ja siirrot) tulokset julkistetaan yliopiston virallisella ilmoitustaululla perjantaina ja päävalintojen (kesän valintakoe) perjantaina Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille kevään hakijoille ja kesällä valintakokeissa olleille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnan www-sivuilla. Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Erillisvalintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään perjantaina ja päävalintojen osalta viimeistään perjantaina Yhden korkeakoulupaikan säännös Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi opiskelijahaun päävalinnassa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös (38 L558/2009) koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESR-rahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2013 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Vastaanottamisilmoituksen voit tehdä Oma haku -palvelun kautta osoitteessa tai palauttamalla määräajassa hyväksymiskirjeen mukana tulleen vastaanottamisilmoituksen korkeakouluun. Määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Kaikkien viimeistään hyväksyttyjen on toimitettava vastaanottamisilmoitus viimeistään tiistaina klo siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Muussa tapauksessa menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään 6

7 Jonotus on voimassa saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja -valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos olet saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin sinun tulee tehdä kirjallinen korjauspyyntö perusteluineen siihen korkeakouluun, josta olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Esimerkkitapauksia yhden korkeakoulupaikan säännökseen löydät osoitteesta Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Lapin yliopistossa rajoitus koskee sosiaalityötä ja opettajankoulutusta. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä 7

8 Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Tarkempia tietoja saa tarvittaessa myös yliopiston opiskelupalveluista. VALINTAMENETTELY VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT (PÄÄVALINNAT) Puolet valittavien määrästä valitaan valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteenlasketun pistemäärän mukaisesti ja puolet pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Mikäli valittavien määrä on pariton, valitaan yhteispistemäärän perusteella yksi opiskelija enemmän kuin pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän perusteella. Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjasta/kirjoista ja/tai aineistosta esitettyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Tullakseen valituksi hakijan täytyy saada valintakokeesta vähintään 15 pistettä (25 % enimmäispistemäärästä). Ylioppilaat Ylioppilaat valitaan joko pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella sen mukaan, kumpi vaihtoehto antaa hakijalle paremman tuloksen. Jos vaihtoehdot antavat hakijalle saman sijoituksen, valitaan hänet valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Jos valittavien valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteispistemäärä on sama, eikä heitä kaikkia voida ottaa, annetaan etusija valintakokeessa parhaiten menestyneelle. Mikäli valintakokeen pistemäärä on sama, ratkeaa hakijoiden keskinäinen järjestys oppiaineen valintaperusteissa mainitulla tavalla. Ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä annetaan seuraavasti: 1. äidinkieli (tai äidinkielen korvaava koe). Mikäli hakija on suorittanut useamman äidinkielen kokeen, huomioidaan niistä äidinkielen kokeena paremmat pisteet antava koe. 2. kolme muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta. 8 Äidinkieli, reaali, ainereaalikokeet, pitkä oppimäärä Laudatur Eximia cum laude 12 9 approbatur Magna cum laude approbatur 9 6 Lyhyt tai keskipitkä oppimäärä, äidinkielen korvaava koe

9 Cum laude approbatur 6 3 Lubenter approbatur 3 1 Approbatur 1 - Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 60 pistettä. Kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä alla olevan mukaisesti. Äidinkielen kokeena huomioidaan pitkän oppimäärän mukainen suomen tai ruotsin kielen koe. Mikäli hakija ei ole suorittanut ko. suomen tai ruotsin kielen koetta, voidaan äidinkielen kokeena ottaa huomioon myös jonkin muun kielen pitkän oppimäärän mukainen koe. IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent laudatur 6 Very good eximia cum laude approbatur 5 Good magna cum laude approbatur 4 Satisfactory cum laude approbatur 3 Mediocre lubenter approbatur 2 Poor approbatur Reifeprüfung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan yhdessä ylioppilaiden kanssa valintakokeessa saavutetun pistemäärän perusteella. Saamen kielen taitoiset Kuhunkin hakukohteeseen voidaan ottaa yksi sellainen saamen kieltä taitava hakija, jonka valintakokeessa saavuttama pistemäärä on alhaisempi kuin viimeisenä hyväksytyllä, mutta jonka katsotaan menestyneen valintakokeessa riittävän hyvin. Tällä perusteella valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa kielikokeella. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamen kielen taitoisten kiintiöön. 9

10 Kansainväliset hakijat Kansainvälisiä hakijoita ovat: - Ulkomaalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä vähintään suomen kielen alkeiden taito. Opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä. - Ulkomaalaiset, jotka ovat suorittaneet Suomessa lukion tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon. - Suomalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys. Kansainväliset hakijat osallistuvat suomenkieliseen valintakokeeseen. Suomenkielisissä valintakokeissa on mahdollista vastata englanniksi. Kuhunkin hakukohteeseen voidaan ottaa yksi sellainen kansainvälinen hakija, jonka valintakokeessa saavuttama pistemäärä on alhaisempi kuin viimeisenä hyväksytyllä, mutta jonka katsotaan menestyneen valintakokeessa riittävän hyvin. Sellaista kansainvälistä hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta kansainvälisten hakijoiden kiintiöön. Kansainvälisten hakijoiden haku MUUT HAKIJAT (ERILLISVALINNAT) Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa) avoimia yliopisto-opintoja Lapin yliopiston tai jonkun muun yliopiston vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti vähintään kahdessa oppiaineessa. Näistä toisessa oppiaineessa eli tulevassa pääaineessa tulee olla suoritettuna vähintään perus- ja aineopintojen 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus hyvillä tiedoilla ja toisessa oppiaineessa vähintään perusopintojen 25 opintopisteen (15 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus. Soveltavaan psykologiaan vaatimuksena ovat psykologian perus- ja aineopinnot 60 op (hyvin tiedoin) sekä jostain sivuaineesta 25 op. Hallintotieteen opinnot katsotaan eduksi. Johtamisen oppiaineeseen voi hakea myös henkilö, joka on suorittanut johtamisalan emba-ohjelman (90 op). Avoimen yliopiston kiintiössä voidaan yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan ottaa yhteensä enintään 15 opiskelijaa, kuitenkin enintään 5 kuhunkin pääaineeseen. Mikäli kaikkia hakijoita ei voida ottaa, etusija annetaan hakijoille, joilla on eniten tulevaan kandidaatin tutkintoon soveltuvia opintoja. Tässä kiintiössä eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla on jo yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. 10

11 Toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta sekä tiedekunnan sisällä siirtoa hakevat Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain toisessa yliopistossa tai tiedekunnassa opintonsa aloittanut. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevat voivat hakea pääaineen vaihtoa (sisäinen siirto). Siirron tai pääaineen vaihdon myönnön edellytyksenä on, että hakija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 op) hyvillä tiedoilla siitä pääaineesta, johon hakeutuu. Soveltavaan psykologiaan edellytyksenä ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut psykologian perusopinnot (25 op). 11

12 HALLINTOTIETEEN JA SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN SEKÄ JOHTAMISEN HAKUKOHTEET Hakukohteissa haetaan a) hallintotieteen ja soveltavan psykologian tai b) johtamisen opintoihin. Ensimmäisen vuoden pääaineopinnot ovat kaikille yhteiset. Hallintotieteen ja soveltavan psykologian hakukohteen opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Hallintotieteen, soveltavan psykologian ja johtamisen hakukohteet muodostavat vetovoimaisen ja profiililtaan erittäin ainutlaatuisen kokonaisuuden. Hakukohteet ovat kasvattaneet jatkuvasti suosiotaan tarjoten laaja-alaista osaamista sekä monipuolisia mahdollisuuksia ja urapolkuja. Hakukohteet myös muodostavat hyvin opiskelijaystävällisen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen opiskeluympäristön. Hakukohteiden pääaineita yhdistää kiinnostus organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamiseen. Pääainevaihtoehdoissa suuntaudutaan käsittelemään julkisia organisaatioita ja liiketoimintaa mm. ihmisten, muutoksen, asiakkuuksien, tietoresurssien, strategisen tai palveluiden johtamisen näkökulmista. Hallintotieteen, soveltavan psykologian ja johtamisen opinnot antavat erinomaiset lähtökohdat työskennellä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen vaativissa tehtävissä. Kokonaisuus tarjoaa monipuoliset työelämävalmiudet ja siitä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi erilaisiin vaativiin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Keskeisiä osaamisaloja kokonaisuudesta valmistuneille ovat johtaminen, päätöksenteko, suunnittelu, arviointi, konsultointi, markkinointi, liiketoiminnan kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, tieto- ja taloushallinto sekä koulutus ja tutkimus. Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto - Hallintotieteiden kandidaatti, pääaineena hallintotiede - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena soveltava psykologia - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena johtaminen Ylempi korkeakoulututkinto - Hallintotieteiden maisteri, pääaineena hallintotiede - Hallintotieteiden maisteri, pääaineena hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen Hallintotiede Hallintotieteen pääaineen kiinnostuksen kohteena ovat kansalliset ja kansainväliset hallintojärjestelmät sekä hallinto ja johtaminen julkisissa ja yleishyödyllisissä organisaatioissa sekä yksityisissä yrityksissä. Hallintotieteen opinnoissa tarkastellaan julkisen hallinnon yhteiskunnalliseen rooliin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi organisaatioiden muutosta, palveluiden kehittämistä sekä arviointia ja kehittämistyötä. Organisaatioiden kannalta keskeisiä teemoja ovat henkilöstön johtaminen, osaaminen, innovaatiot, tiedon hallinta ja toimintaprosessit. Tärkeää on esimerkiksi ymmärrys siitä, miten organisaatioita johdetaan ja kuinka päätöksenteko tapahtuu, miten toiminta organisoidaan erilaisissa tilanteissa tai miten esimerkiksi henkilöstö-, talous- ja tietohallinto järjestetään. 12

13 Soveltava psykologia Soveltavan psykologian pääaineessa kiinnostus kohdistuu työyhteisöihin, ihmisten johtamiseen, työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen. Ihmisten johtamista tarkastellaan vaativana ihmissuhdetyönä, joka edellyttää työyhteisöjen toiminnan laaja-alaista tuntemusta. Soveltavan psykologian opiskelu sisältää runsaasti kokemuksellista vuorovaikutustyöskentelyä. Opiskelussa painottuu ihmisen kyky kehittyä ja luoda uutta. Soveltavan psykologian opinnoissa perehdytään ihmisten ja työyhteisöjen psykologiseen ymmärtämiseen sekä ihmisten johtamisen käytännöllisiin ja teoreettisiin taitoihin. Lisäksi opiskelu antaa valmiudet tutkia ja ymmärtää ihmisiä erilaisissa työyhteisötilanteissa. Soveltavaa psykologiaa voi Suomessa opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa. Johtaminen Johtamisen pääaineen ytimessä on vastuullinen liiketoiminta ja vastuullisuuden monien ulottuvuuksien tunnistaminen (mm. taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen) globaalissa taloudessa. Liiketoimintaa lähestytään johtamisen ja markkinoinnin näkökulmista. Keskiössä on sidosryhmien, kuten työntekijät, asiakkaat, kilpailijat ja kansalaisjärjestöt, huomiointi vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Koulutuksessa korostetaan refleksiivisyyden merkitystä tärkeänä osana vastuullisen liiketoiminnan toteuttamista. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida omaa toimintaa sekä organisaatioiden ja markkinoiden vallitsevia käytäntöjä. Johtamisen opinnoissa perehdytään syvällisesti erityisesti strategiaan sekä johtamis- ja markkinointikäytäntöihin. Valintakoe ja aloituspaikat Hakukohteilla on yhteinen valintakoe. Hakija voi hakea molempiin hakukohteisiin ja tulla myös valituksi molempiin hakukohteisiin. Siinä tapauksessa valinta hakukohteiden välillä on tehtävä opiskelupaikkaa vastaanottaessa (yhteishaussa voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan). Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen hakukohteiden valintakoe järjestetään aineistokokeena. Valintakokeeseen sisältyy erillinen tekstimateriaali, joka jaetaan valintakokeessa ja jonka pohjalta kirjallisiin tehtäviin vastataan. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää kolme tehtävää, joiden pistemäärät ovat 25/20/15 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen suurimman, eli 25 pisteen tehtävän pistemäärä. Mikäli tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Vuonna 2013 uusia opiskelijoita otetaan kesän valinnan perusteella - hallintotieteen ja soveltavan psykologian hakukohteeseen 30 opiskelijaa - johtamisen hakukohteeseen 15 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 13

14 MATKAILUTUTKIMUS Matkailu on monin eri tavoin osa miljoonien ihmisten työtä, vapaa-aikaa tai muuta elämää. Lapin yliopistossa opiskeltava matkailututkimuksen pääaine on Suomessa ainutlaatuinen opintokokonaisuus. Se opettaa tarkastelemaan ja suunnittelemaan matkailua taloudellisena, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä, joka vaikuttaa luontoon sekä muuhun ympäristöön. Myös erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja intressien yhteensovittaminen sekä vieraat kielet kuuluvat opinto-ohjelmaan. Kestävyys on opinnoissa tärkeällä sijalla. Ammattikorkeakoulujen matkailuopinnoista yliopistolliset matkailuopinnot poikkeavat siinä, että ne painottavat kykyä tieteelliseen ajatteluun ja ohjaavat opiskelijaa uutta tietoa tuottavaan tutkimukselliseen otteeseen. Tärkeällä sijalla on myös tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön. Yliopistolliset matkailututkimuksen opinnot antavat laaja-alaisuutensa ja syvällisyytensä ansiosta valmiuksia työskennellä vaativissa, ylemmän tason tehtävissä. Matkailututkimuksesta valmistuneet toimivat vastuullisina matkailualan asiantuntijoina, johtajina, kehittäjinä, tutkijoina ja opettajina sekä elinkeinoelämän palveluksessa että kunnallisissa, alueellisissa, valtiollisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Mahdollisia tehtäväalueita ovat muun muassa yritysten johtotehtävät, matkailuelinkeinon analyysi- ja markkinointitehtävät, matkailualan koulutustehtävät ja konsultointi, tiedotus- ja järjestötoiminta, julkisen sektorin suunnittelu- ja kehittämistyö sekä matkailun tutkimus. Matkailututkimuksen opinnot ovat hyvä pohja myös yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi ne antavat valmiuksia toimia taloudellisten, sosiokulttuuristen tai ympäristökysymysten asiantuntijana ja tutkijana myös matkailusektorin ulkopuolella. Matkailututkimusta pääaineena opiskelevat hankkivat monipuolisen akateemisen koulutuksen matkailussa ja valitsemissaan sivuaineissa kandidaattitasolla. Maisteriopinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa haluamaansa tiedealuetta, kuten matkailun liiketoimintaosaamista, matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimusta tai luontomatkailua. Erikoistumismahdollisuuksia antaa myös pitkä sivuaine, jonka voi valita tiedekunnan muiden pääaineiden joukosta tai yliopistossa tarjolla olevista muista oppiaineista. Yleisiä pitkiä sivuaineita ovat esimerkiksi johtaminen, politiikkatieteet, sosiologia, markkinointi, kulttuurihistoria ja ympäristöopinnot. Tarkemmat tiedot opintojen sisällöstä löytyvät yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta ( Lapin yliopiston matkailututkimuksen oppiaine muodostaa innovatiivisessa yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä Lapin matkailuopiston kanssa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI). MTI toimii matkailun ja siihen liittyvien toimialojen tutkijana, kouluttajana ja kehittäjänä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lapin yliopiston matkailututkimuksen opiskelijoille MTI tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet yhdistää opintoihinsa eri koulutusasteiden oppisisältöjä. Oppilaitosten ulkopuolella, tosielämässä, eri koulutustaustan omaavat henkilöt työskentelevät jatkuvasti yhdessä. MTI:ssa opiskelijat voivat opetella näitä työelämän taitoja joustavasti jo koulutuksensa yhteydessä erilaisten yhteisten opintojaksojen kautta. MTI:n puitteissa opiskelijat voivat laajentaa osaamistaan myös opiskelemalla tiettyjä opintoja toisesta instituutin oppilaitoksesta. Instituuttiyhteistyö näkyy laajassa opintotarjonnassa myös esim. projektiopintojen, vierailuluentojen ja yhdessä kehitettyjen elinkeinoyhteistyökurssien kautta sekä monissa instituutin yhteisissä tapahtumissa. Lisätietoja: 14

15 Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena matkailututkimus Ylempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena matkailututkimus Valintakoe ja aloituspaikat Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoeartikkeleista tehtyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää väittämiä, joista voi saada maksimissaan 22 pistettä, käsitemäärittelyjä, joista voi saada maksimissaan 20 pistettä, sekä esseekysymyksiä, joista voi saada maksimissaan 18 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen esseekysymyksistä saatu pistemäärä. Mikäli esseekysymyksistäkin saadut pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoeaineisto on saatavilla osoitteesta: Valintakoeaineisto: Elämysaiheinen artikkelikokoelma Aho, Seppo (2001). Matkailuelämys prosessina: elämysten synnyn ja kehityksen vaiheet. Julkaisussa Aho, Seppo, Antti Honkanen & Jarkko Saarinen toim. Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä Alanen, Aku (2007). Elämyskulutus kiehtoo yhä useampia. Tieto&trendit 6/2007: Alanen, Aku (2007). Elämystalous yhtä suuri Suomessa ja Ruotsissa. Tieto&trendit 1/2007: Komppula, Raija (2002). Voiko matkailuyritys tuottaa elämyksiä? Keskustelua matkailutuotteesta ja tuotekehityksestä. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja Lüthje, Monika (2010). Miten matkailijat hankkivat elämyksiä? Havaintoja matkailijoiden toimintaperiaatteista internetin keskusteluryhmissä. Matkailututkimus 6(1 2): Perttula, Juha (2002). Kiintopisteitä, ydinteemoja ja prototyyppejä: luonnos matkailun ja matkailuelämyksen psykologiaksi. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja Saarinen, Jarkko (2001). Matkailukokemuksista elämystuotantoon matkailuelämys käsitteenä ja luontomatkailun mainonnassa. Julkaisussa Aho, Seppo, Antti Honkanen & Jarkko Saarinen toim. Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä

16 Tuulentie, Seija (2002). Tunturin tuolla puolen: autenttisen luontoelämyksen jäljillä. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja Veijola, Soile (2002). Aitoja elämyksiä näyttämöllä: matkailun elämysteollisuuden sosiaalisesta ja taloudellisesta logiikasta. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja Vuonna 2013 matkailututkimukseen otetaan - kesän valinnan perusteella 25 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 16

17 POLITIIKKATIETEIDEN JA SOSIOLOGIAN HAKUKOHDE Politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohde on ainutlaatuinen Suomessa. Opinnoissa yhdistyvät kaksi perusyhteiskuntatieteellistä oppiainetta toisiaan täydentävällä tavalla. Politiikkatieteiden ja sosiologian opinnot tarjoavat yksityiskohtaista tietoa ja ymmärrystä sosiaalisen, kulttuurisen ja poliittisen luonteesta samalla kun kehittävät kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä kansallisesti ja kansainvälisesti. Politiikkatieteiden ja sosiologian yhteiset perusopinnot johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja tutkimuskäytäntöihin. Ensimmäisen opintovuoden loppupuolella opiskelija valitsee pääaineekseen joko politikkatieteet tai sosiologian. Maisteritutkintovaiheessa politiikkatieteiden opiskelija valitsee edelleen joko kansainvälisten suhteiden tai valtio-opin erikoistumisalan. Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena politiikkatieteet - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena sosiologia Ylempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena politiikkatieteet, erityisesti kansainväliset suhteet - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena politiikkatieteet, erityisesti valtio-oppi - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiologia Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se analysoi valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sodan ja rauhan kysymyksiä sekä moninaisia globaaleja ongelmia kuten ympäristön saastumista, kansainvälistä terrorismia, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia. Valtio-opissa tutkitaan poliittisia instituutioita, ideologioita ja poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai kulutuksen poliittisuutena. Politiikkatieteet Lapin yliopistossa tutkii poliittisia ilmiöitä ja prosesseja myös kansainvälisen oikeuden, talouden, historian, kulttuurin, uskonnon ja järjestöjen näkökulmista. Lapin yliopistossa on myös erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin erityisteemoihin, kuten kieli- ja vähemmistöpolitiikkaan, aluepolitiikkaan sekä ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan. Sosiologia Sosiologia on tiedettä, joka kysyy, miten yhteiskunta muodostuu, miten yhteiskunta muuttuu ja mitä yhteiskunnalliset käytännöt tarkoittavat ihmisten elämässä. Yleisenä yhteiskuntatieteenä sosiologia tuottaa lähestymistapoja niin jokapäiväisen arkielämän kuin globaalien prosessienkin ymmärtämiseen. Sosiologian tutkimusalue on laaja mikään inhimillinen 17

18 ei ole sille vierasta. Tutkimuskohteet ulottuvat yhteiskunnan rakenteesta, taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina yksityisten ihmisten vuorovaikutukseen. Sosiologia tutkii muun muassa yhteiskunnan taloudellisia ja kulttuurisia rakenteita ja toimintaa, ihmisten vuorovaikutussuhteita, alakulttuureja, valtaa ja vastarintaa, sukupuolta, rasismia ja identiteettiä. Sosiologia pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan kriittisen tiedon ja totutuista käsityksistä poikkeavien näkökulmien avulla sekä tutkimalla yhteiskunnallisia ongelmia ja ihmisten eriarvoisuuksien muodostumista. Useat tieteenalat hyödyntävät sosiologisia lähestymistapoja, käsitteitä ja tutkimuksellisia menetelmiä. Lapin yliopistossa sosiologia on monipuolista, laaja-alaista ja kansainvälistä. Erityisiä tutkimusalueita ovat työn, hyvinvoinnin, ympäristön ja kulttuurin tutkimus sekä sukupuolen, tiedon ja vallan suhteet. Miksi opiskella politiikkatieteitä ja sosiologiaa Politiikkatieteet ja sosiologia antavat laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa ammateissa ja monenlaisilla osaamisen alueilla. Politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelu vaatii kiinnostusta teoreettisiin, historiallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Opinnot ovat erinomainen pohja niin kriittisen ajattelun kuin hyvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehittymiselle. Tutkimus- ja menetelmäpainotteiset opinnot valmistavat opiskelijoista asiantuntijoita, jotka pystyvät hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja hyödyntämään sitä erilaisissa tehtävissä. Opiskelijan vahvuutena tulee olemaan myös nyky-yhteiskunnan keskeisten sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten trendien ymmärtäminen. Omaa erityisosaamista voi suunnata sivuaineiden ja erikoistumisalojen valinnoilla sekä kansainvälisillä opinnoilla. Politiikkatieteistä ja sosiologiasta valmistuneet sijoittuvat monenlaisiin tutkimus-, opetus, tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin kotimaassa ja kansainvälisesti. Valintakoe ja aloituspaikat Politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohteen valintakoe järjestetään aineistokokeena. Valintakokeessa jaettavaan materiaaliin perustuvissa tehtävissä painotetaan hakijan kykyä tulkita ja analysoida sosiologian ja politiikan tutkimuksen alaan liittyvää ajankohtaista aineistoa. Maksimipistemäärä valintakokeessa on 60 pistettä. Valintakoe sisältää neljä tehtävää, joiden pistemäärät ovat 25/20/10/5. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen suurimman, eli 25 pisteen tehtävän pistemäärä. Jos tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen seuraavaksi suurimman, eli 20 pisteen tehtävän pistemäärä. Mikäli tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Vuonna 2013 politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohteeseen otetaan - kesän valinnan perusteella 35 opiskelijaa Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 18

19 B. SOSIAALITYÖN VALTAKUNNALLINEN YHTEISVALINTA Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityö pääaineena tuottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaisen kelpoisuuden sosiaalityöntekijän virkoihin ja pääaineessa jatkokoulutuskelpoisuuden. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia sosiaalityön asiantuntemusta edellyttävissä suunnittelu-, hallinto-, opetus- ja tutkimustehtävissä, sekä sosiaalialan ohella myös muulla yhteiskunnallisella toiminta-alueella. Säädösten pohjalta sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa yliopistollinen tutkinto. Se merkitsee keskeistä vastuuta koko sosiaalialan tavoitteellisesta kehittämisestä ja yliopistokoulutuksen mahdollistamasta alan tutkimukseen perustuvasta tiedonmuodostuksesta. Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä ja näiden vuorovaikutuksesta. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Koulutus perehdyttää sosiaalityön historiaan, tutkimukseen, työn teoreettisiin ja ammattieettisiin perusteisiin sekä käytännön sosiaalityössä, sen kehittämisessä sekä alan johtamisessa tarvittaviin valmiuksiin. Sosiaalityön teoreettisen haltuunoton avulla rakennetaan vahvaa ammatti-identiteettiä ja ymmärrystä alan lähtökohdista, luonteesta ja kehittymisen ehdoista. Koulutus rakentuu teorian, tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutteisesta suhteesta, jossa teoreettinen ajattelu ja käytännön toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi tutkinto sisältää myös käytännön opetusta. Yleisen sosiaalityön lisäksi tutkinnossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: gerontologisen sosiaalityön (vanhussosiaalityön) ja sosiaalioikeuden suuntautumisvaihtoehdot. Oppiaineyhteistyö julkisoikeuden ja kuntoutustieteen kanssa tarjoaa mahdollisuuden painottaa oikeudellisia ja kuntoutuksellisia lähtökohtia sosiaalityössä, mutta myös julkisoikeuteen ja kuntoutukseen liittyvää osaamista sivuaineopiskelun kautta. Maisteriksi valmistuneilla on suuri kysyntä työmarkkinoilla. HAKEMINEN Hakukohteet Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2013 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/ 2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Sosiaalityön yhteisvalinnassa kelpoinen hakemaan yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 19

20 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Tällaisen hakijan tulee mennessä hakea erivapautta / oikeutta osallistua valintakokeisiin. Erivapauden myöntämisperiaatteet voivat vaihdella yhteisvalinnan sisällä yliopistoittain. Helsingin yliopisto ei myönnä erivapautta, muihin yliopistoihin erivapautta haetaan erillisellä lomakkeella, jonka voi tulostaa osoitteesta Lomake toimitetaan Tampereen yliopistoon osoitteella Hakijapalvelut, Tampereen yliopisto. Hakeminen: Hakeminen tapahtuu yliopistojen yhteishaussa valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Hakuaika alkaa 4.3. ja päättyy klo Varmista hakemuksen perilletulo tilamaalla sähköpostiin hakemuksen vastaanottovahvistus. Ilmoita tätä varten sähköpostiosoitteesi hakulomakkeella. Omaa hakemusta on mahdollista tarkastella myös kirjautumalla sähköiseen hakijapalveluun osoitteessa Sosiaalityön yhteisvalinnassa on mahdollista hakea korkeintaan kolmeen (3) hakukohteeseen, jotka hakija asettaa hakulomakkeella ensisijaisuusjärjestykseen. Ensisijaisuusjärjestys on sitova, ja sitä päätettäessä on hyvä huomata, että mikäli hakija tulee valituksi johonkin sosiaalityön yhteisvalinnan hakukohteista, ei hän tämän jälkeen voi enää jonottaa ja tulla valituksi mihinkään muuhun yhteisvalinnan hakukohteista. Hakukohteiden järjestystä pohtiessa on myös hyvä tutustua yhteisvalinnan jonotusmenettelyyn kohdassa Jonottaminen ja varasijoilta kutsuminen. Valintakoe Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe järjestetään tiistaina 28. toukokuuta 2013 klo Koe järjestetään samanaikaisesti jokaisessa yhteisvalintaan osallistuvassa yksikössä, ja hakija voi osallistua valintakokeeseen haluamallaan paikkakunnalla. Osallistumispaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Ilmoitus koepaikasta on sitova. Valintakoekysymykset on mahdollista saada joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielivalinnasta ilmoitetaan sitovasti sähköisellä hakulomakkeella. KOEPAIKAT Helsingin yliopisto: ks. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Snellmania, Yliopistonranta 1 E Jyväskylän yliopisto: MaA-rakennus, Mattilanniemi Lapin yliopisto: Yliopistonkatu 8 Tampereen yliopisto: Kalevantie 4 Turun yliopisto: Publicum, Assistentinkatu 7 20

21 Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuna. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään siitä yliopistosta, jossa hakija on ilmoittanut osallistuvansa valintakokeeseen. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. Yliopistokohtaiset menettelyohjeet löytyvät yhteisvalinnan kotisivuilta VALINTAKOEVAATIMUKSET Juhila, Kirsi: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino. (2006 tai uudempi) ISBN: tai Meeuwisse A, Sunesson S & Swärd H (red): Socialt arbete. Grundbok. Natur och kultur. 2. uppl. (2006) ISBN: sekä aineistokoe. Valintakokeesta voi saada yhteensä enintään 60 pistettä: valintakoekirjaan perustuvasta kokeesta 30 pistettä ja aineistokokeesta 30 pistettä. Aineistokokeessa edellytetään valintakoekirjan tietojen soveltamista valintakokeessa jaettavaan materiaaliin. Ensin kaikilta kokeessa olleilta hakijoilta arvostellaan valintakoekirjaan perustuva koe. Aineistokoe tarkastetaan vain niiltä hakijoilta, joiden kirjakokeesta saama pistemäärä on vähintään 60 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden keskiarvosta. Voidakseen tulla valituksi sosiaalityön yhteisvalinnassa, hakijan tulee saavuttaa vähintään 25 % aineistokokeen maksimipistemäärästä. Lopullisessa valinnassa huomioidaan kirjaan perustuvan kokeen ja aineistokokeen yhteispisteet. 21

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Hakeminen

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Hakeminen Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA 2011 Hakeminen Hakukohteet: Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2011 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen

Lisätiedot

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiologian yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2011 SOSIOLOGIAN YHTEISVALINTA Hakeminen

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2011 SOSIOLOGIAN YHTEISVALINTA Hakeminen Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2011 SOSIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 Hakeminen Hakukohteet: Sosiologian yhteisvalinnassa voi keväällä 2011 hakea Helsingin, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3 A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS... 4 HAKUKELPOISUUS... 4 HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT... 4 Yhteishaku (kesän valintakoe)... 4 Erillisvalinnat...

Lisätiedot

Matkailututkimus pääaineena

Matkailututkimus pääaineena Yliopistotutkinnot University degrees Matkailututkimus pääaineena 180 op / Yhteiskuntatieteiden kandidaatti / Bachelor of Social Sciences 120 op / Yhteiskuntatieteiden maisteri / Master of Social Sciences

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2014 1 SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Uudistunut yhteiskuntatieteiden tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen aiempaa enemmän pääainevaihtoehtoja ja sivuainemahdollisuuksia. Tiedekunnan tarjoamat pääainevaihtoehdot

Lisätiedot

MatkailututkiMus pääaineena

MatkailututkiMus pääaineena YliOpistOtutkinnOt UNIVERSITY DEGREES MatkailututkiMus pääaineena 180 op / Yhteiskuntatieteiden kandidaatti / Bachelor of social sciences 120 op / Yhteiskuntatieteiden maisteri / Master of social sciences

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016 Julkaisija: Toimitus: Kansi: Painatus: Lapin yliopisto Opiskelupalvelut Opiskelupalvelut Reetta Linna Lapin yliopistopaino Rovaniemi 2015 SISÄLLYS YHTEISKUNTATIETEIDEN

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella pääaineena hallintotiedettä, johtamista, matkailututkimusta, politiikkatieteitä, sosiaalityötä, sosiologiaa ja soveltavaa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot

Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot Hakukohde Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) Hakuaika 4.1. 22.1.2016 (klo 16.15) Hakeminen Koulutukseen

Lisätiedot

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö on hyvinvoinnin lisäämistä pahoinvoinnin lievittämistä heikommassa

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2012

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2012 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2012 Päävalinta (yhteishaku ja valintakoe) Hakeminen Hakukohteet Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hakukohteina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2013 TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2013 TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2013 TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1 SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN!... 1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN VUONNA 2013...

LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN!... 1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN VUONNA 2013... LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN!... 1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN VUONNA 2013... 2 PÄÄVALINTA... 2 Valintamenettely... 2 Kansainväliset hakijat...

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...2 A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKÄYTÄNTÖ

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...2 A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKÄYTÄNTÖ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...2 A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS...3 1. HAKUKÄYTÄNTÖ...3 1.1. HAKUKELPOISUUS...3 1.2. HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT...4 Päävalinta...4

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON Anne Talvio Koulutuspalvelut OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja MONITETEINEN

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen koulutuksissa sekä luokanopettajan koulutuksessa.

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-ohjaajien infotilaisuus

Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-ohjaajien infotilaisuus Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-ohjaajien infotilaisuus 9.11.2018 Opintopäällikkö Katja Arola Opiskelijavalinta 2019 Valinta 2019 Vuonna 2019 oikeustieteelliselle alalle avataan todistusvalinta

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2011

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2011 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2011 Päävalinta (yhteishaku ja valintakoe) Hakeminen Hakukohteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen pääaineet: yhteiskuntapolitiikka

Lisätiedot

Kohti abivuotta. 2. vk Vanhempainilta ke

Kohti abivuotta. 2. vk Vanhempainilta ke Kohti abivuotta 2. vk Vanhempainilta ke 20.3.2019 MSX 23.4.2018 Lukio-opintojen päättäminen YLIOPPILASTODISTUS: Kirjoitukset suoritettuna Vähintään pakolliset neljä ainetta, jotka tulleet hyväksytysti

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Sisältö YHTEISKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA...176 VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO...177 VALINTAMENETTELY: FILOSOFIA, SOSIAALITIETEET, POLIITTINEN

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

OPETTAJAKSI SUOMEEN ULKOMAISTA OPETTAJANKELPOISUUTTA TÄYDENTÄVÄT OPET- TAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 15 OP MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE

OPETTAJAKSI SUOMEEN ULKOMAISTA OPETTAJANKELPOISUUTTA TÄYDENTÄVÄT OPET- TAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 15 OP MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE 1 (5) OPETTAJAKSI SUOMEEN ULKOMAISTA OPETTAJANKELPOISUUTTA TÄYDENTÄVÄT OPET- TAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 15 OP MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE VALINTAPERUSTEET Hakuaika päättyy 30.9.2016 Kutsut soveltuvuuden

Lisätiedot

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään

Lisätiedot

Yhteishaku Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö. Oulun yliopisto

Yhteishaku Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö. Oulun yliopisto Yhteishaku 2017 Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö Hakukohteet 2017 Kandidaatti + maisterikoulutukset 3+2 v oulu.fi/yliopisto/hakijalle 3 Aloituspaikat ja ensikertalaiset - Vuoden 2017 yhteishaussa on n.

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016 Julkaisija: Toimitus: Kansi: Painatus: Lapin yliopisto Opiskelupalvelut Opiskelupalvelut Reetta Linna Lapin yliopistopaino Rovaniemi 2015 SISÄLLYS VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA Ennen kuin täytät lomakkeen, tutustu valintaperusteisiin, jotka ovat tämän hakemuslomakkeen

Lisätiedot

Vapaa kiintiö... 6 Valintakoe... 8 Erityisjärjestelyt valintakokeessa... 9

Vapaa kiintiö... 6 Valintakoe... 8 Erityisjärjestelyt valintakokeessa... 9 LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN!... 2 UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN VUONNA 2012... 3 PÄÄVALINTA... 3 Aloituspaikat... 3 Valintamenettely... 3

Lisätiedot

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018 Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018 1 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1 Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014)

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) OULUN YLIOPISTO Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) MONITIETEINEN MONIPUOLINEN Arkkitehtuurin tiedekunta Biokemian

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN HUOLTAJAILTA 29.11.2017 TERVETULOA! Lukion viimeisenä vuonna nuoren mielessä on monia kysymyksiä Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI 2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2012 hakeneet, hyväksytyt

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op Pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 Huom! Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ei ole mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. 1. Kauppakorkeakoulun koulutusalat

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteishaut 2017

Korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteishaut 2017 Korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteishaut 2017 Hakuvinkkejä Tutustu kunnolla eri vaihtoehtoihin. Tavoittele unelmiasi, mutta älä juutu niihin. Mieti, onko tavoite omasi eikä vanhempiesi tai

Lisätiedot

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet, kevät 2019

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet, kevät 2019 Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet, kevät 2019 Tämä on Savonia-ammattikorkeakoulua koskeva kooste ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksesta. 1 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin INFO 12.2.2013 www.novida.fi Amk-nuorten koulutus ja yliopistojen yhteishaku 4.3.-3.4.2013 www.amkhaku.fi ja www.yliopistohaku.fi Valintakokeet järjestetään

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteishaku kevät hakuaika klo Suomenkieliset AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat koulutukset

Korkeakoulujen yhteishaku kevät hakuaika klo Suomenkieliset AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat koulutukset Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018 2. hakuaika 14.3.-28.3.2018 klo 15.00 Suomenkieliset AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat koulutukset Yksi yhteishaku, yksi hakulomake max. kuusi hakukohdetta Hakukohteet

Lisätiedot

Yhteishaun aikataulu

Yhteishaun aikataulu Yhteishaun aikataulu Opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan Kevään hakuaika vieraskieliseen koulutukseen ja taideyliopistoon 7.1.-27.1. 2015 Syksyn haun tulokset Syksyn yhteishaku Kevään yhteishaku

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016 Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016 Yhteispistejono: Yhteispistevalintaa varten valintapisteet muodostuvat ensisijaisuuspisteiden, koepisteiden sekä ylioppilastutkinnon arvosanojen

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012 Hakijan opas Uudet opiskelijat Vuonna 2012 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön (suomenkielinen), ohjauksen, dramaturgian, valosuunnittelun ja äänisuunnittelun

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

Historian ja etnologian laitos

Historian ja etnologian laitos Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002

Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002 Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002 Virtuaalisesti toteutettavien erillisten opettajan pedagogisten opintojen hakuaika jatkuu

Lisätiedot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Lukion vanhempainilta 16 Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinto Ylioppilaaksi tuloon vaaditaan yokirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä

Lisätiedot

HAKU LUKUVUONNA SUORITETTAVIIN ERILLISIIN OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN ICT-ALAN OSAAJILLE

HAKU LUKUVUONNA SUORITETTAVIIN ERILLISIIN OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN ICT-ALAN OSAAJILLE HAKU LUKUVUONNA 2017 2018 SUORITETTAVIIN ERILLISIIN OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN ICT-ALAN OSAAJILLE Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 16 :n mukaan käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Opo-info 27.11.2015. Sirkku Mäntyniemi

Opo-info 27.11.2015. Sirkku Mäntyniemi Opo-info 27.11.2015 Sirkku Mäntyniemi Yhteishaku, kevät 2016 1. hakuaika 8.1.-27.1. 2016 klo 15 Vieraskieliset koulutukset (Bachelor) 2. hakuaika 16.3.-6.4.2016 klo 15 AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat

Lisätiedot

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia)

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa korkeakouluje nyhteishaussa, yhdellä sähköisellä

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISVALINNAT 2015 (SUOMENKIELISET MAISTERIOHJELMAT, SIIRTOHAKU JA VALINTA AVOIMIA YLIOPIS- TO-OPINTOJA SUORITTANEILLE)

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISVALINNAT 2015 (SUOMENKIELISET MAISTERIOHJELMAT, SIIRTOHAKU JA VALINTA AVOIMIA YLIOPIS- TO-OPINTOJA SUORITTANEILLE) KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISVALINNAT 2015 (SUOMENKIELISET MAISTERIOHJELMAT, SIIRTOHAKU JA VALINTA AVOIMIA YLIOPIS- TO-OPINTOJA SUORITTANEILLE) 2(18) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden

Lisätiedot

- mitä pitäisi tietää?

- mitä pitäisi tietää? - mitä pitäisi tietää? Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Voit hakea enintään 6 korkeakoulujen yhteishaussa olevaan koulutukseen (yliopistojen & ammattikorkeakoulujen hakukohteet) Voit saman

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/haku2012) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op Pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP)

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) Valintaperusteet 2017 Hakuaika 2.1.-20.1.2017 (klo 16.15). Koulutukseen haetaan sähköisellä hakulomakkeella,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS: LASTENTARHANOPETTAJIEN KOULUTUS

VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS: LASTENTARHANOPETTAJIEN KOULUTUS VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi suorittaa varhaiskasvatukseen suuntautuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon: 1) Kasvatustieteen

Lisätiedot

Valintaperusteet 2016 1 (6)

Valintaperusteet 2016 1 (6) Valintaperusteet 216 1 (6) LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. HAKEMINEN HAKIJARYHMÄT Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB-

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen koulutus: Lastentarhanopettajien koulutus

Varhaiskasvatuksen koulutus: Lastentarhanopettajien koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi suorittaa varhaiskasvatukseen suuntautuvan kaksiportaisen kasvatustieteen maisterin tutkinnon: 1) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (120

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Tule opiskelemaan Turun yliopiston hoitotieteen laitokselle. Dinah Arifulla, opinto-ohjaaja & Anna Axelin, Tohtorikoulutettava

Tule opiskelemaan Turun yliopiston hoitotieteen laitokselle. Dinah Arifulla, opinto-ohjaaja & Anna Axelin, Tohtorikoulutettava Tule opiskelemaan Turun yliopiston hoitotieteen laitokselle Dinah Arifulla, opinto-ohjaaja & Anna Axelin, Tohtorikoulutettava 10.11.2010 http://www.med.utu.fi/hoitotiede/ Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

OPETTAJAKSI SUOMEEN ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE 2016-2017 (60 OP)

OPETTAJAKSI SUOMEEN ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE 2016-2017 (60 OP) 1 (6) OPETTAJAKSI SUOMEEN ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE 2016-2017 (60 OP) VALINTAPERUSTEET Hakuaika päättyy 7.12.2015 klo 15.45 Kutsut soveltuvuuden arviointiin: 22.12.2015

Lisätiedot

Taloustiede, kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) (Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta)

Taloustiede, kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) (Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta) Taloustiede, kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) (Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta) Valintaperusteet Tämä hakukohde on osa kauppatieteellisen alan yhteisvalintaa. Valinta perustuu

Lisätiedot

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kulttuuriteollisuuden

Kulttuuriteollisuuden Lapin Yliopisto 16.1.2009 Taiteiden tiedekunta VALINTAPERUSTEET Tilan ilme Kulttuuriteollisuuden koulutuskokonaisuus 2008 2011 Tilan ilme maisteriohjelma on osa Lapin yliopiston ESR rahoitteista Kulttuuriteollisuuden

Lisätiedot

Tuija Turunen Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani. Lisätietoja opinnoista

Tuija Turunen Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani. Lisätietoja opinnoista Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella kasvatusalan ja luokanopettajan koulutuksissa. Luokanopettajan koulutuksen pääaine on kasvatustiede, kasvatusalan koulutuksen opiskelijat voivat valita opintojensa

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN!

LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN! LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN! Lapin yliopisto on vajaan 5 000 opiskelijan yliopisto. Sen oikeustieteiden tiedekunta on nuorin oikeustieteen opinahjo Suomessa. Tiedekunta on 30 vuodessa

Lisätiedot