Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta"

Transkriptio

1 Oikein mitoitetut tehtävät, 0 Oikein mitoitetut tehtävät, Kymmenen esitystä kuntien tuottavuuden ja yritysten toimintaedellytyksien parantamiseksi

2 1 Oikein mitoitetut tehtävät, Suomen Yrittäjät: Oikein mitoitetut tehtävät, Työryhmä Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Kari Jääskeläinen elinkeinoasioiden päällikkö Eeva Ketvel viestintäpäällikkö Anna Lantee viestintäassistentti Anna Lundén johtaja Veli-Matti Lamppu johtaja Petri Malinen ekonomisti Antti Neimala johtaja Rauno Vanhanen johtaja Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin

3 Oikein mitoitetut tehtävät, 2 SISÄLLYS OIKEIN MITOITETUT TEHTÄVÄT, TEHOKKUUTTA JA KUSTANNUSTIETOISUUTTA... 3 YRITTÄJÄNÄKÖKULMAA KUNTIEN UUDISTAMISEEN 10 ESITYSTÄ TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI ASIAKIRJAN TARKOITUS TAVOITTEET TIIVIISTI YHTEYS HALLITUKSEN RAKENNEPOLIITTISEEN OHJELMAAN KUNTIEN TUOTTAVUUS LASKUSSA SUOMEN YRITTÄJIEN ESITYKSET KUNTIEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa Järjestäminen ja tuottaminen erilleen julkinen ja yksityinen kumppaneiksi Palvelustrategia pakolliseksi Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos kilpailu toimii kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin LÄHTEET LIITE: TILASTOJA JA TYÖVÄLINEITA MUUTA HYÖDYLLISTÄ MATERIAALIA... 29

4 3 Oikein mitoitetut tehtävät, Oikein mitoitetut tehtävät, YRITTÄJÄNÄKÖKULMAA KUNTIEN UUDISTAMISEEN 10 ESITYSTÄ TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Yrittäjät ja kunnat kohtaavat uusia, entistä useimmin yhteisiä haasteita. Muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä vaikutetaan merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy kunnassa ja koko seutukunnassa. Pienet yritykset ovat kuntataloudelle ja työllisyydelle tärkeitä. Viime vuosikymmenellä käytännössä kaikki uudet yritysten työpaikat syntyivät pk-yrityksiin. Esimerkiksi kuntauudistus yleisesti, kuntalain ja hankintalain uudistaminen sekä terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen johtavat väistämättä siihen, että kuntien elinkeinopolitiikan on muututtava rajusti. Jotta kuntien elinvoima säilyy. Suomen Yrittäjät panostaa elinvoiman säilyttämiseen esimerkiksi tuottamalla aineistoa. Elinkeinopoliittinen ohjelmamme, hankintaopas sekä elinkeinopoliittinen mittaristokysely ovat jo tutuiksi käyneitä aineistoja. Ne löytyvät osoitteesta Kuntien heikko tuottavuuskehitys vaikeuttaa yritystoimintaa. Siksi Suomen Yrittäjät julkaisi huhtikuussa 2013 keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä mitä pois? Esitimme että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Marraskuussa 2013 julkaisimme tämän Oikein mitoitetut tehtävät, -asiakirjan, jossa kerromme näkemyksiä kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottavuuden lisäämisestä sekä yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamisesta. Suomen Yrittäjät tekee monipuolisesti yhteistyötä kuntien kanssa. Rungon tälle työlle luovat lähes jokaisessa kunnassa toimivat paikallisyhdistyksemme, jotka vaikuttavat kaikkien yrittäjien puolesta kotikuntansa elinkeinopolitiikkaan. Kaikessa päätöksenteossa pitää ymmärtää yrittämisen edellytykset. Kuntien toimintatavat ovat jo muuttuneet, mutta vauhti kiihtyy. Nyt tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, millaista kunnan tehokas elinkeinopolitiikka tulevaisuudessa on - siitä millainen on tulevaisuuden elinvoimainen kunta. Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

5 Oikein mitoitetut tehtävät, 4 1. ASIAKIRJAN TARKOITUS Tämä asiakirja tuo esiin Suomen Yrittäjien näkemyksiä kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottavuuden lisäämisestä. Lisäksi esitämme kuten aiemminkin - kuntien velvoitteiden vähentämistä sekä yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamista. Kuntien heikko tuottavuuskehitys vaikuttaa kielteisesti myös yritystoimintaan. Veronkorotukset syövät yritysten kykyä investoida ja työllistää. Veroasteen nousu ja maksujen korottaminen heikentävät kansalaisten ostovoimaa, jolloin palveluiden kysyntä kärsii. Tuottavuuden parantaminen on kaikkien etu. Kuntasektorin heikko tuottavuuskehitys ei ole yksin kuntien ongelma. Se vaikuttaa kielteisesti myös yritystoimintaan. Asiakirjassa on sekä yleisiä että yksityiskohtaisia esityksiä. Esimerkkinä yleisestä esitämme, että kuntalaki velvoittaisi kunnat laatimaan palvelustrategian. Kunnan oman toiminnan suunnittelun ja palvelumarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta useilta kunnilta puuttuu todellinen strategiatyö. Palvelustrategian keskeinen sisältö koskee palvelutarpeiden ennakointia, henkilöstöresursseja ja palvelutuotannon järjestämistä. Esimerkkinä yksityiskohdasta esitämme, että erilaisia yrittäjyyttä selkeästi haittaavia mitoituksia ja normeja vähennettäisiin ja kevennettäisiin. Tavoitteena on tehdä sääntelyn purkamisella palvelutuotanto kustannuksiltaan järkevämmin toteuttavaksi on toteuttajana sitten kunta, yritys tai järjestö. Tämä asiakirja syventää, mistä kuntien tehtävistä voisi luopua. Suomen Yrittäjät julkaisi huhtikuussa 2013 keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä mitä pois? Esitimme että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Keskustelunavaus löytyy osoitteesta Esitykset tehtävien uudelleenarvioinnista tehtiin herättämään keskustelua kuntien tehtävistä ja myös kuntien roolista tulevaisuudessa. Kunnat tukahtuvat lailla säädeltyihin tehtäviin, normeihin ja suunnitteluvelvollisuuksiin. Tämä vie energian elinvoiman kehittämiseltä ja mahdollisuuden tehdä paikallisesti järkeviä ratkaisuja palveluiden tuottamisessa.

6 5 Oikein mitoitetut tehtävät, 2. TAVOITTEET TIIVIISTI Kunnissa on käynnissä murros, kun samaan aikaan kuntauudistuksen kanssa vireillä on esimerkiksi ns. sote-uudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, terveydenhuollon rahoituksen uudelleenjärjestely, hankintalain uudistaminen ja kuntalain uudistaminen. Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan rooli niiden tuottamisessa vähenee huomattavasti. Palvelutuotannon ulkoistamisen lisääminen on välttämätöntä, jos halutaan turvata vähintään nykyisentasoiset hyvinvointipalvelut väestön ikääntyessä ja hoivantarpeen kasvaessa. Lisäksi yritykset eivät pääse kehittymään, kun normeilla tai niiden liian tiukalla ja vaihtelevalla tulkinnalla rajataan pienet ja keskisuuret yritykset ulos palvelutuotannosta. Haaste ovat myös kuntien vaillinaiset linjaukset palvelutuotannon uudistamiseksi. Nyt on kysymys siitä, tehdäänkö palvelutuotannon uudistaminen hallitusti vai hallitsemattomasti. Samaan aikaan on uskallettava keskustella joidenkin palveluiden subjektiivisten oikeuksien purkamisesta ja kuntien vapauttamisesta palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuusta, siis jopa palveluiden yksityistämisestä. Aika-ajoin esiintyy myös päinvastaisia näkemyksiä, joiden mukaan yksityisen sektorin roolia tulisi supistaa esimerkiksi terveydenhuollossa. Yksityisten terveyspalveluiden vaarana on sama tie kuin yksityisellä sairaankuljetuksella, joka lähes loppui toimialana terveydenhuoltolain muutamalla kirjauksella. Muutoksien myötä sairaankuljetuspalveluiden tuottaminen on siirtynyt merkittävästi julkiselle sektorille (sairaanhoitopiireille ja pelastuslaitoksille). Tämä näyttää myös lisänneen kustannuksia. Suomen Yrittäjä tavoittelee perusteiltaan sellaista mallia, jossa raha seuraa asiakasta myös yksityiselle sektorille. Tämä edistäisi markkinoiden toimivuutta ja tervettä kilpailua palvelutuotannossa. Kuntien palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on välttämätöntä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Vain näin hyvinvointiyhteiskunnan vastuulla olevat julkiset palvelut voi tuottaa hyvälaatuisina myös tulevaisuudessa. Kunta on olemassa järjestääkseen palveluita asukkailleen. Se pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Siksi on välttämätöntä tehdä perustehtävistä strategisia linjauksia.

7 Oikein mitoitetut tehtävät, 6 3. YHTEYS HALLITUKSEN RAKENNEPOLIITTISEEN OHJELMAAN Tämä Suomen Yrittäjien asiakirja sisältää esityksiä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma sisältää runsaasti julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden tasapainottamiseen liittyviä linjauksia. Toteutuessaan ne parantavat kuntien tehokkuutta, mikä vaikuttaa myös yrityksiin. Tähän liittyy palveluiden ulkoistamiskehityksen vauhdittuminen, lupa- ja hakemusmenettelyjen joustavoittaminen ja julkisen palvelun parantuminen. Näillä on merkitystä yrityksille, sillä kunta on usein yrittäjän läheisin julkishallinnon kumppani. Rakenneohjelmassa linjataan julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohentamiseen liittyviä toimia. Siinä luvataan esimerkiksi tehokkaampaa työnjakoa palvelujen tuotannossa. Esimerkkinä huomio rakennepoliittisen ohjelman avaamista mahdollisuuksista, joilla vähennettäisiin julkisen henkilöstön tarvetta: Tällöin julkisten palvelujen tuottamisessa tarvittaisiin vuosittain tuhat henkilöä lisää ottamatta kantaa siihen, ovatko henkilöt julkisen sektorin työntekijöitä vai eivät. Ohjelmassa ei siis sitouduta siihen, että henkilöstö otettaisiin edes pääsääntöisesti julkiselle sektorille, vaan kaikki tuotantomuodot ovat tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Tämä mahdollisuus on käytettävä tehokkaasti hyväksi, jotta todellista rakennemuutosta voidaan toteuttaa. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vahvistettiin kehysriihen kirjausta kuntien tehtävien tarkastelusta seuraavasti: Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Tämä merkittävä linjaus liittyy yleisemminkin sääntelyn karsimiseen sekä julkisen talouden tasapainoon, toimiviin markkinoihin ja palvelutuotannon uudistamiseen. Ministeriöiden esitykset kuntien tehtävien vähentämiseksi ovat olleet hyvin vaatimattomia. Niillä ei saada aikaiseksi hallituksen asettamaa kunnianhimoista miljardin euron säästöä. Tarvittaessa hallituksen tulee edelleen (lokakuun 2013 toisenkin kierroksen jälkeen) palauttaa esitykset takaisin ministeriöille uudelleenvalmisteluun. Murrosvaiheessa tulee luopua kaikista uusista esityksistä lisätä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Murrosvaiheessa tulee vähintäänkin luopua kaikista uusista esityksistä lisätä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Jokaisen tehtävälisäyksen yhteydessä on arvioitava yksityisen sektorin mahdollisuus tuottaa ko. tehtävät tai palvelut.

8 indeksipisteluku 7 Oikein mitoitetut tehtävät, 4. KUNTIEN TUOTTAVUUS LASKUSSA Yhtenä lähtökohtana tätä ehdotusta laadittaessa on pidetty kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuskehityksen jatkuvasti heikkenevää suuntaa. Kuntien heikentyvä tuottavuus kertoo, että samansuuruisella työpanoksella saadaan kunnissa vuosi vuodelta aikaan vähemmän niitä tuotoksia, joita työllä tavoitellaan. Tuottavuuden heikkeneminen merkitsee, että palveluiden tuottamisesta aiheutuva kustannus eli hinta kuntalaisille kasvaa myös jatkuvasti. Yksityinen yritys ei voisi toimia kauankaan, jos sen tuottavuus heikentyisi samalla tavoin. Se joutuisi kilpailutilanteessa lopettamaan toimintansa. Heikko tuottavuus johtaa verojen ja maksujen korottamiseen ja näin myös ostovoiman heikkenemiseen sekä investointien vähenemiseen. Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina (2002=100) Lähde: Tilastokeskus Koulutus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Yhteensä Kuntien tuottavuutta mitattaessa lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin toimialoittaisia käypä- ja kiinteähintaisia tuotantotilitietoja. Teknistä tuottavuutta kokonaisvaltaisempi kuva tilanteesta saadaan käyttämällä apuna Tilastokeskuksen keräämiä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoja Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen oppilaitostilastojen koulutuksen volyymiä kuvaavia tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluita kuvaavia tilastoja ja tutkimuksia.

9 Oikein mitoitetut tehtävät, 8 Valtion tuottavuuskehityksen tilanne on hieman parempi kuin kuntien, mutta sekin on alkanut heikentyä jyrkästi viime vuonna. Valtionhallinnon kokonaistuottavuus on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Vuosina kokonaistuottavuus aleni keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa. Vuosina kokonaistuottavuus puolestaan kasvoi keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa. Vuonna 2012 kokonaistuottavuus laski noin 2,5 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että työn tuottavuutta on onnistuttu parantamaan viime vuosina, mutta kokonaistuottavuuden kehitys on ollut heikompaa. Julkisen sektorin tuottavuuskehityksen muuttaminen edellyttää yksityisen sektorin lainalaisuuksien ja toimintatapojen omaksumista. Yksityisellä sektorilla kilpailutilanne ja markkinaehtoisuus kasvattavat tuottavuutta. Jos julkisen sektorin tuottavuutta halutaan parantaa, pitää omaksua yksityisen sektorin lainalaisuudet ja toimintatavat. Niitä ei ole riittävästi hyödynnetty kuntien palvelutuotannon uudistamisessa. Tämä johtuu mm. siitä, että kustannuksia ja hintoja ei voi vertailla. Palveluiden järjestämiseen vaikuttaa myös kuntien henkilöstön vanheneminen. Kuntaalalta siirtyy vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle henkeä, mikä on noin puolet nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Poistuma jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Kunnat joutuvat kilpailemaan ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä keskenään ja muiden työnantajien kanssa.

10 9 Oikein mitoitetut tehtävät, 5. SUOMEN YRITTÄJIEN ESITYKSET KUNTIEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Tässä osiossa käsitellään 10 esitystä kuntien tuottavuuden parantamiseksi. Esitykset sisältävät keinoja, joiden toteuttamisella on merkitystä kuntien talouden tasapainottamiseksi, palvelutuotannon uudistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Suomen Yrittäjien esitykset lyhyesti 1. Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa 2. Järjestäminen ja tuottaminen erilleen julkinen ja yksityinen kumppaneiksi 3. Palvelustrategia pakolliseksi 4. Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava 5. Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos kilpailu toimii kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta 6. Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä 7. Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta 8. Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi 9. Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä 10. Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin 5.1 Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa Valtiovarainministeriön tekemän selvityksen mukaan vuosina kunnille on tullut yli miljardin euron edestä lisätehtäviä. Suomen Yrittäjät esittää, että arvioidaan kriittisesti kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnille annetut tehtävät ja niiden kustannusvaikutukset. Kustannusten vähentäminen on välttämätöntä, jos haluamme saada julkisen talouden tasapainoon. Ovatko viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisten perusoikeudet lisääntyneet huomattavasti vai olivatko ne kymmenen vuotta sitten erityisen huonolla tolalla? Ministeriöt ovat perustelleet esityksien puuttumista mm. palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden ja perusoikeuksien näkökulmasta. Ovatko viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisten perusoikeudet lisääntyneet huomattavasti vai olivatko ne kymmenen vuotta sitten erityisen huonolla tolalla? Ministeriöt on velvoitettava esittämään toimet, joilla saavutetaan linjattu yhteensä miljardin euron säästö seuraavasti: Ensisijainen vaihtoehto on viimeisimpien kustannuksia lisänneiden uudistusten purkaminen, huomioiden kuitenkin tarkoituksenmukaisuus. Toissijaisesti on edellytettävä, että jos jonkin uudistuksen purkaminen on mahdotonta, vähintään vastaava konkreettinen kustannussäästö osoitetaan purkamalla jokin toinen saman ministeriön vastuulla oleva velvoite.

11 Oikein mitoitetut tehtävät, 10 Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu. Jos palveluvelvoitteiden lisäämistä jatketaan, kokonaisveroasteen kasvun haitat nousevat suuremmiksi kuin yksittäiset hyödyt yhteiskunnan vastuiden lisäämisestä. Kaikkia nykyisiä palveluita ei voida enää ylläpitää. On uskallettava käydä keskustelua yksilön ja yhteiskunnan välisen vastuunjaon päivittämisestä. Tämä tarkoittaa jopa palveluiden järjestämis- ja rahoittamisvastuun poistamista kunnilta eli yksityistämistä. Yksityistäminen tarkoittaa omistajuuden siirtämistä kunnalta kokonaan yksityiselle sektorille. Järjestämis- ja rahoitusvelvollisuus poistuu kunnalta kokonaan ja vastuu palvelusta siirtyy kansalaisille. Yksityistämisen vastakohta on kunnallistaminen. Yksityistäminen tarkoittaa omistajuuden siirtämistä kunnalta kokonaan yksityiselle sektorille. Palveluiden yksityistäminen poistamalla jokin järjestämisvastuu kunnilta ei tarkoita, että palvelua ei enää lainkaan olisi. Palvelut vain muuttuisivat markkinaehtoisiksi, mikä avaisi myös uusia mahdollisuuksia niiden kehittymiselle. Kuntien tehtäviä vähennettäessä tulee käydä perusteellinen keskustelu subjektiivisten oikeuksien merkityksestä ja karsimisesta. Subjektiivisilla oikeuksilla tarkoitetaan niitä tehtäviä, joita kunta ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. Esitys: Palveluita joita voisi yksityistää Energia- ja vesilaitosten myynti. Kunnat ovat jo aiemmin myyneet omistamiaan energialaitoksia. Tämä on oikeastaan ainut esimerkki viime vuosina puhdasoppisesta yksityistämisestä. Esimerkiksi aikuisten hammashuoltoa voi yksityistää osittainkin purkamalla julkisen hammashoidon kattavuudessa tehtyjä laajennuksia. Vastaavasti tulee käydä läpi muitakin kuntien palveluvelvoitteita. Luovutaan suunnitelmasta siirtyä ilmaisiin oppimateriaaleihin toisen asteen koulutuksessa. Sen sijaan nopeutettaisiin eri toimin oppimateriaalien digitalisointia ja verkosta saatavan materiaalin käyttöönottoa. Toisen asteen koulutuksessa luovutaan maksuttomasta kouluruokailusta. Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa siirryttäisiin ateriatukijärjestelmään kuten korkeakouluissa. Tällä hetkellä vain noin 65 prosenttia vuotiaista syö säännöllisesti maksuttoman aterian. Maksullinen ruokailu lisäisi kouluruokailun arvostusta, ruuan laatua sekä todennäköisesti myös kuntien kouluruokailun kilpailuttamista.

12 11 Oikein mitoitetut tehtävät, Esimerkki lakisääteisen tehtävän lisäämisestä Kuntien tehtäviä lisättiin ajokorttilain uudistuksessa, joka tuli voimaan tammikuussa Autoilijoita koskenut optikon tekemä näkökyvyn tarkastus siirrettiin kuntien vastuulle muun ajoterveyden tarkastuksen yhteydessä, mutta julkiselta puolelta puuttuu taitoa ja välineitä näön tutkimiseen. STM:n muistion mukaan "Laajennetun lääkärintarkastuksen tekee ensisijaisesti potilaan aikaisemman sairaushistorian ja lääkityksen tunteva lääkäri perusterveydenhuollossa. Tämä voi johtaa siihen, että näöntarkastukset siirtyvät julkiselle terveydenhuollolle, vaikka alalla on yksityistä palveluntarjontaa. Julkiselta terveydenhuollolta tehtävästä suoriutuminen edellyttää investointeja ja henkilöstön osaamisen lisäämistä. Hyvin ja tehokkaasti toiminut yksityinen järjestelmä jäisi väistämättä vajaakäyttöön. Tilanteeseen on kolme ratkaisumallia. Terveyskeskukset voivat investoida välineisiin ja lääkärien koulutukseen tai palkata näöntutkimisen ammattilaisia. Kolmas vaihtoehto on hankkia perusterveydenhuollon näöntutkimukset ostopalveluna optikoilta Näin ei olisi tullut lisätä kuntien velvoitteita. Vaikka kyseessä on taloudellisesti vähäinen esimerkki, se kuvaa hyvin kuntien tehtävien lisääntymistä.

13 Oikein mitoitetut tehtävät, Järjestäminen ja tuottaminen erilleen julkinen ja yksityinen kumppaneiksi Kunnille on määritelty sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Kuntien omaan harkintaan on jätetty se, kuinka järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan. Kuntasektorin palvelutuotannon merkittävämpi tehostaminen edellyttää, että palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu eriytetään. Tämä edesauttaa palvelumarkkinoiden tasapainoista kehittymistä sekä sitä, että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat tasapuolisessa asemassa palvelutuottajina. Hallitusohjelmassa on myös kiinnitetty huomiota kuntien järjestämis- ja tuottamisvastuuroolien eriyttämiseen seuraavasti: Toteutetaan palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttäminen ja eriyttäminen kunnissa. Kuntien pitää hallita ja kehittää markkinoita paremmin. Tarvitaan avoimuutta sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta. Se rakentaa vahvan osaamisen palveluiden järjestämiseen, tilaamiseen ja tuottamiseen. Järjestämis- ja tuotantovastuun eriyttäminen parantaa tuottavuutta, mahdollistaa vertailut julkisten ja yksityisten palveluiden välillä ja purkaa ristiriitoja palvelurakennekeskustelusta. Esimerkki: Terveydenhuoltolain muutos ja sairaankuljetus Terveydenhuoltolain myötä ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille (tai yhteistoimintasopimuksilla pelastuslaitoksille). Vastuun siirtyessä sairaanhoitopiirit ottivat laajasti sairaankuljetuksen itsensä tuottamaksi ja yksityisen sairaankuljetusyrityksien toimintaedellytykset romahtivat. Jo olemassa olevat kuntien itsensä vuosikymmeniä omille toimialueilleen kehittämät ja rakentamat yksityiset ensihoitopalvelut ajettiin alas. Yritykset ajettiin sopimuksettomaan tilaan ja yrityksiltä vietiin näin elinmahdollisuudet. Useissa sairaanhoitopiireissä on jouduttu pyytämään lisärahoitusta alueen ensihoidon kustannuksiin. Vastineeksi ilmoitetaan valmiuden paraneminen ja hoidon paraneminen. Suomen sairaankuljetusliiton vuonna 2011 teettämä tutkimus ennusti runsasta ammattihenkilöstöpulaa ja kustannusten kasvua. Tämä näyttää nyt toteutuvan. Tämä on malliesimerkki siitä, kuinka huonosti hoidettuna suuremmat hankintakokonaisuudet kaventavat pk-sektorin toimintaedellytyksiä ja kuntasektorin itse tuottaessa kustannukset kasvavat. Ratkaisu ei kuitenkaan ole palvelun siirtäminen takaisin peruskuntien järjestämisvastuun piiriin vaan se, että sairaankuljetuksesta vastaavat yksiköt osaisivat hyödyntää markkinoita ja alan yksityistä osaamista.

14 13 Oikein mitoitetut tehtävät, 5.3 Palvelustrategia pakolliseksi Yksityistä ja kolmatta sektoria tulee hyödyntää kuntalaisten palvelujen tuottajina enemmän. Hallittu muutos tarvitsee selkeät suuntaviivat, kun kuntien palvelumarkkinat kehittyvät. Selkeät linjat ovat myös tärkeä viesti yrityksille, joissa mietitään, aikovatko ja voivatko kunnat sitoutua yhteistyöhön ja ostaa palveluita yrityksiltä. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät ja sitä suunnittelevat yritykset odottavat kunnilta linjavetoja, sillä ne osaltaan antavat varmuutta investoida ja kehittää yritystoimintaa. Vaikka kunnilla on yli 500 tehtävää, joista useimpia säädellään erityislainsäädännöllä, vaikuttaa kuntalain uudistus merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin. Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Nykyinen laki on vuodelta Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että kuntalakia uudistettaessa kunnat tulisi velvoittaa laatimaan palvelustrategia samalla tavalla kuin nyt toiminta- ja taloussuunnitelma. SY näkee lailla määrittelyn tärkeäksi siksikin, että nykyisin palvelustrategia-nimellä laadituissa asiakirjoissa on harvoin todellisia linjauksia palvelutuotannon uudistamisesta. Ne ovat lähinnä nykytilanteen kuvauksia. Usein niissä ylikorostetaan oman palvelutuotannon asemaa sen sijaan, että kaikkia palveluiden toteutusvaihtoehtoja punnittaisiin tasapuolisesti kuntalaisten edun näkökulmasta. Palvelustrategialla voidaan korvata useita sektorikohtaisia suunnitteluvelvollisuuksia. Tämä tavoite on linjassa hallituksen normitalkoiden kanssa. Palvelustrategialla kunta määrittää oman palvelutuotantonsa tulevaisuuden, järjestämis- ja tuottamisvastuun roolit sekä palvelujen tuottamistavan. Hyvä palvelustrategia vastaa normitalkoisiin, kun kunta purkaa strategian avulla nykyisiä palvelutuotannon rakenteita. Palvelustrategialla voidaan korvata sektorikohtaisia suunnitteluvelvollisuuksia. Palvelustrategiassa tulee olla linjaukset ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhdessä muiden kuntien kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Linjaukset karsittavista palveluista ja palveluista, joita vahvistetaan. Linjaukset palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoista sekä palveluprosesseista. Miten kehitetään kansalaisten valinnanvapautta ottamalla käyttöön esimerkiksi palveluseteleitä yhä useammissa palveluissa. Tavoitteet uusien palvelukonseptien ja palveluinnovaatioiden kehitykseen. Palvelustrategian perspektiivin tulee olla yhtä valtuustokautta pidemmällä. Siinä tulee tunnistaa ja avata ne palvelukokonaisuudet, joita strategia koskee. Näin toteutuksessa päästään käsiksi keinoihin, joilla halutut tavoitteet voidaan saavuttaa.

15 Oikein mitoitetut tehtävät, 14 Esitys: Palvelustrategia pakolliseksi Suomen Yrittäjät esittää, että uuteen kuntalakiin tehtäisiin pykälä palvelustrategian pakollisuudesta. Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia useammaksi (esim. 8) vuodeksi. Strategiassa kunnan tulisi määritellä, mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä (ja erityisesti miten) kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta. 5.4 Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava Kunnissakin tiedostetaan hyvin se, että kuntapalveluiden todelliset kustannukset tulee tietää entistä tarkemmin. Lisäksi kasvaa vaade niiden kertomisesta kansalaisille. Palveluiden kustannuslaskentaa ja kansalaisten tietoisuutta palveluiden todellisista kustannuksista onkin kehitettävä. Kun kustannuslaskennan yhteydessä avataan palvelujen tuotantoprosessi, avautuu myös tie kuntien oman toiminnan kehittämiselle. Samalla voi löytyä palveluita, joista voidaan luopua tai jotka voidaan ulkoistaan yrityksille. Hintalappujen kautta kuntien on helppo miettiä, mitä palveluita kannattaa hoitaa itse ja mitä antaa yritysten hoidettavaksi. Samassa yhteydessä tulisi pohtia julkisten palveluiden maksupolitiikkaa. Sääntelyä pitäisi vähentää myös liittyen kuntien palveluiden hinnoitteluun, nythän ne on laajasti asetuksilla sidottu. Tämäkin mahdollistaisi yrityksien tuottamien palveluiden tasavertaisemman kilpailutilanteen, kun kunnat perisivät, niin päättäessään, lähempänä tuotantokustannuksia olevia maksuja asiakkailta. Hallitusohjelma linjaa kuntien kustannuslaskennasta seuraavasti: Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ryhdyttävä entistä voimakkaampiin toimiin. Kuntien oman tuotannon kustannukset on avattava. Vain sitä kautta voidaan luoda edellytykset yksityisen palvelutarjonnan kasvamiselle. Vuonna 2012 Jyväskylä käytti palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa. Kaupungin omana tuotantona hintalappu olisi ollut 12 miljoonaa euroa.

16 15 Oikein mitoitetut tehtävät, Esimerkki: Palvelusetelijärjestelmän vaikutuksia Jyväskylässä Jyväskylän kaupunki on ensimmäinen julkinen organisaatio, joka on tehnyt tarkat laskelmat oman palvelutuotannon ja palvelusetelijärjestelmän avulla tuotettavien palveluiden kustannuksista niin, että ne ovat vertailukelpoisia. Esimerkiksi jo nykyisellään hammashoitoa hoidetaan hyvin yksityisellä sektorilla. Julkisen toiminnan palvelua voidaan purkaa enemmän yksityiselle ottamalla käyttöön palvelusetelijärjestelmä. Se sopii hyvin hammashoitoon ja antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Vuonna 2012 Jyväskylä käytti palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa. Kaupungin omana tuotantona hintalappu olisi ollut 12 miljoonaa euroa. Jyväskylän on monella tapaa mielenkiintoinen. Siellä julkinen ja yksityinen ovat kumppaneita ja kirittävät toisiaan parempiin suorituksiin. Kunnalla on oma vahva ja tehokas tuotanto, mutta sen rinnalla on yksityinen tuotanto, joka luo valinnanvapautta kuntalaisille. Laaja palvelusetelijärjestelmä on avoin, ja se on synnyttänyt useita uusia yrityksiä. Kun yrityksiä on järjestelmässä paljon, kunta ja kuntalaiset eivät jää yhden tuottajan varaan. Laadultaan huonot palveluntuottajat karsiutuvat järjestelmästä pois. Kunnan oman tuotannon laatu ja tuottavuus paranevat selvästi, kun ne joutuvat jatkuvasti vertailemaan toimintaansa yritysten vastaavaan toimintaan. Oheisessa taulukossa on esitetty muutamien palveluiden tuottamisen hintaeroa kunnan omana tuotantona ja palveluseteleillä. PALVELU PALVELUSETELI/ EUROA OMA TOIMINTA/ EUROA EROTUS Päiväkotihoito 8 628/v 9 521/v -893 Perhepäivähoito 8 327/v /v Kotihoito 38/h 58/h -20 Palveluasuminen 58/vrk 75/vrk -17 Lasten tilapäinen kotiapu 29/h 59/h -30 Terapia ja neuvonta 68/h 83/h -16 Avosairaanhoito 63/krt 109/krt -46 Päivähoidossa luvut ovat vuoden, palveluasumisessa vuorokauden ja sosiaalipalveluissa tunnin kustannuksia. Avosairaanhoidon luku on lääkärin yhden vastaanoton kustannus. Lähde: Jyväskylän kaupunki

17 Oikein mitoitetut tehtävät, Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos kilpailu toimii kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta Kuntien on löydettävä joustavia tapoja tuottaa palveluita. Useimmat tehtävät on jo nyt mahdollista ulkoistaa. Ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että kunta ostaa palvelun yksityiseltä, kolmannelta sektorilta tai toiselta julkiselta palveluntuottajalta. Kunnan hankkiessa palveluja toiselta palveluntuottajalta kunnan on noudatettava hankintalakia tai palvelusetelijärjestelmää. Kokemukset ulkoistamisista ovat osin myönteisiä, osin kielteisiä. Ulkoistaminen ei ole automaatti, joka johtaa takuuvarmasti parempiin ja halvempiin palveluihin. Ulkoistaminen voi parantaa palveluiden tehokkuutta ja antaa hyviä mahdollisuuksia asiakaslähtöisempiin ratkaisuihin, jos se on suunniteltu hyvin ja toteutettu pitkäjänteisesti. Kuntien pitää osata entistä paremmin hallita ja kehittää markkinoita ja ottaa selkeämpi vastuu niiden toimivuudesta. Tarvitaan avoimuutta ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta. On rakennettava vahva osaaminen palveluiden järjestämiseen, tilaamiseen ja tuottamiseen. On kunnan etu, ettei se päästä syntymään alueelleen yksityistä monopolia millekään toimialueelle eikä toisaalta itse ylläpidä julkista monopolia, vaan avaa palveluitaan yhä enemmän muiden tuottamiksi. Jotta markkinoita voidaan hyödyntää, kunnilla pitää olla tarkempaa tietoa ja analyysiä omista kustannuksista. Tavoitteena tulee olla seuraavat perusperiaatteet: On kunnan etu, ettei se päästä syntymään alueelleen yksityistä monopolia millekään toimialueelle Kansalaiset saavat vapaasti valita palvelutuottajan julkisen ja yksityisen väliltä. Palveluita tuotetaan enemmän ja tehokkaammin, kun hyödynnetään yksityisen sektorin työpanosta ja resursseja sekä lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Kunnallisalan Kehittämissäätiön selvityksen (7/2012) mukaan kansalaisille ei ole merkitystä, kuka ja kuinka palvelut tuotetaan. Esimerkiksi katujen aurauksen ja rakentamisen ulkoistamista ei kyseenalaisteta, mutta sosiaali- ja terveyspalveluissa ulkoistaminen kyseenalaistetaan voimakkaasti. Kaikissa kunnan palveluissa toimii täsmälleen sama logiikka. Kunnissa on paljon käytännön tehtäviä, joissa ei edellytetä, että tehtävän suorittajan olisi oltava kunnan palveluksessa. Usein kuitenkin kunnan työntekijät hoitavat näitä tehtäviä. Tehtävät ovat jokseenkin poikkeuksetta samankaltaisia, mitä suoritetaan myös yksityisen sektorin yrityksissä kilpailutilanteessa. Kunnissa näitä tehtäviä on erityisesti teknisellä toimialalla ja kustannuksiltaan suurimmilla lohkoilla eli sosiaali-, terveys- ja koulutustoimessa. Kuntien välillä on toki eroja niin, että joissakin kunnissa tehtävät tilataan hyvinkin laajasti yrityksiltä, jolloin kunnan omilla palkkalistoilla ovat pääasiassa vain suunnittelutehtävistä ja töiden tilaamisesta huolehtivat asiantuntijat. Kunnan töiden teettäminen kilpailutetuilla yksityisen sektorin yrityksillä johtaa keskimäärin siihen, että haluttu palvelu tai muu työsuorite saadaan aikaan aikaisempaa pienemmällä työvoimakustannuksella. Tällainen tehtävien uudelleenjärjestely on perusteltua tehdä kaikissa kunnissa ja kaikilla sektoreilla. Paras tapa läpikäyntiin on palvelustrategia.

18 17 Oikein mitoitetut tehtävät, Esitys: Palveluita joita voisi ulkoistaa Useassa palvelussa pidämme hyvänä ulkoistamisen tasona vähintäänkin 50:tä prosenttia. Tällöin syntyy aitoa ja tervettä kilpailua laadusta ja hinnasta. Tilaajana kunnan tulee huolehtia markkinoiden toimivuudesta. Vanhusten palveluasumista, kotipalvelua jne. voidaan ulkoistaa yrityksien ja järjestöjen tuottamiksi huomattavasti nykyistä enemmän. Iltapäiväkerhot voi ulkoistaa kolmannelle sektorille ja yrityksille. Esimerkiksi seurakunnat tuottavat hyviä iltapäiväkerhopalveluita. Kunnat voivat lisätä koulujen kerhotoimintaa sekä toteuttaa nykyisin laajemmin opetussuunnitelmien joustoja käyttämällä järjestöjä ja yksityisiä yrityksiä Lasten päivähoidosta voidaan ulkoistaa yrityksien ja järjestöjen tuottamiksi huomattavasti nykyistä enemmän. Tällä hetkellä ulkoistamisen määrät vaihtelevat. Esimerkki: Helsingissä on alle 10 prosenttia muun kuin kunnan itsensä järjestämää lasten päivähoitoa. Espoossa luku on noin 30 prosenttia ja Kirkkonummella yli 50 prosenttia. Mielenterveyspalveluita voidaan ulkoistaa yrityksien ja järjestöjen tuottamiksi huomattavasti nykyistä enemmän. Katujen kunnossapidossa kunnan vastuulla tulisi olla suunnittelu. Muun toiminnan voi ulkoistaa tehokkaasti yrityksille. Oikein kilpailutettuna kunnossapitoon saataisiin tehokuutta ja kustannussäästöjä ja paljon töitä pk yrityksille. Nuorten harrastusmahdollisuudet. Jo nyt nuorten harrastuksista vastaavat monilta osin järjestöt. Kunta luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle avustuksilla, tiloilla yms. Vastuu nuorten harrastusmahdollisuuksista on hyvä pitää kunnilla. Pysäköinninvalvonta tulisi ulkoistaa kokonaan yritysten hoidettavaksi. Oikein kilpailuttamalla syntyy useita tehokkaita toimijoita. Joukkoliikenne tulisi järjestää ensisijaisesti niin, että yritykset hoitaisivat liikenteen markkinaehtoisesti. Jos kunnat ryhtyvät suunnittelemaan joukkoliikennettä, kuntiin etenkin suurille kaupunkiseuduille syntyy isoja joukkoliikenneviranomaisia. Kunnan keskeisin tehtävä joukkoliikenteessä on palvelutason määrittely ja valvonta, joka ei tarvitse suurta byrokratiaa.

19 Oikein mitoitetut tehtävät, Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä Useilla nykyisillä normeilla, mitoituksilla ja sijoitusohjeilla estetään järkevät, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset tavat tuottaa palveluita. Haaste on yhteinen sekä kuntien omassa tuotannossa että yritysten ja järjestöjen tuottamissa palveluissa. Kaikilla tuottajilla on ongelmia normien noudattamisessa. Vaatimusten tarpeellisuus tulee arvioida. Myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottamisen eriarvoisuus on haaste. Palveluiden tuottamista ohjaava lainsäädäntö ja valvonta tulee saada tasapuoliseksi. Tavoitteena tulee olla järkevä ja kansalaisten tarpeita tyydyttävä palvelutuotanto. Siksi kaavamaisiin mitoituksiin, lisävelvoitteisiin ja lisätehtäviin johtaneita normeja ja velvoitteita pitää poistaa tai keventää. Palveluiden tuottamista ohjaava lainsäädäntö ja valvonta tulee saada tasapuoliseksi. Haasteita on erityisesti yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnassa. Maan eri osissa on edellytetty erilaisia kriteerejä esimerkiksi palveluasumiselle riippuen päättävästä aluehallintovirastosta, vaikka lainsäädäntö ei edellytä tiukkojen mitoituksien (esimerkiksi henkilöstömäärä) noudattamista. Tilanne on hankala asiakkaille, kunnille ja palveluntuottajille. Toimijoita valvovat sekä Valvira että aluehallintovirastot. Suomen Yrittäjät on ollut asiassa aktiivinen yhdessä toimialajärjestöjen kanssa. Valviran ja Avien roolia valvonnassa selvitetään parhaillaan. Työ valmistuu helmikuussa Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä kirjasi pitävänsä tärkeänä, että valvonnan rooli täsmentyy ja tulkinnat yhdenmukaistuvat. Tämä on hyvä tavoite. Esitys: Lupamenettelyitä kevennettävä Lupa- ja valvontaviranomaisten työskentelytapa pitää muuttaa tarkastavasta ohjaavaksi. On viranomaisen, yrittäjän ja yhteiskunnan etu, että luvanvarainen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan alusta lähtien oikein. Esimerkiksi rakennuslainsäädännössä ja ympäristönsuojelulainsäädännössä voitaisiin usein korvata nykyisenkaltainen lupamenettely vähemmän työtä vaativalla ilmoitusmenettelyllä. Kaavamääräysten yksityiskohtaisuutta vähentämällä voidaan vähentää valvonnan määrää ja samalla keventää rakentamisen kustannuksia.

20 19 Oikein mitoitetut tehtävät, Yrittäjien kertomia ongelmia lupamenettelyistä Säädökset muuttuvat hankkeen aikana, ja ne pitää huomioida takautuvasti. Aluehallintovirasto pidättää oikeuden muuttaa mieltään. Aluehallintoviraston tarkastaja määräsi ilmoituksenvaraisen palvelun luvanvaraiseksi. Myöhemmin palveluntuottajan vaatimuksesta asia korjattiin. Viranomaisten tulkinnat ja omat vaatimukset eivät aina pohjaudu toimialaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Toimitilojen vaatimukset vaihtelevat avien välillä. Tämä asettaa palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan. Yrityksien osto ja myynti; muuttuvat säädökset omistajanvaihdoksen yhteydessä. Suomessa haasteena on yleisemminkin yrittäjien ikääntyminen ja omistajanvaihdokset. Henkilöstömitoituksien ohjeet. Esimerkiksi oppisopimusopiskelijaa ei voi laskea henkilöstömitoitukseen, vaikka heille maksetaan TESin mukainen palkka. Palvelun luokittelu sosiaali- vai terveyspalveluksi. Koulutusvaatimukset. Esimerkki: Sosiaalipalveluiden mitoitus Tässä kuvataan konkreettinen esimerkki. Lainsäädäntö velvoittaa lastensuojelun laitospalveluissa resursoimaan 7-paikkaiseen yksikköön seitsemän (7) työntekijää. Palveluntuottaja on halunnut ylittää em. mitoituksen parantaakseen palvelua ja varmistaakseen toiminnan laadun yrityksen perustamisvaiheessa. Avin tarkastuskäynnillä on todettu yksikössä olevan henkilöstölistauksen mukaan 10 työntekijää, mikä on myös kirjattu tarkastuspöytäkirjaan ja toimilupaan. Aluehallintoviraston myöhemmin tekemässä rutiinitarkastuksessa yksikössä todettiin olevan 9 pätevää työntekijää. Tarkastajan tulkinnan mukaan henkilöstön mitoitusvaatimus ei täyttynyt. Vrt. lainsäädännön vaatima minimi 7 henkilöä/lastensuojelun laitosyksikkö ja tarkastajan vaatima minimimitoitus 10 työntekijää/yksikkö.

21 Oikein mitoitetut tehtävät, Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta Suomen Yrittäjät on jo vuosien ajan tunnistanut useita ongelmia liikelaitosten kilpailuhaitoista. SY:n tavoitteena on, että markkinat toimivat ja markkinahäiriöt poistetaan. Siksi tavoitteena on myös se, että kunnat keskittyvät palveluiden järjestämiseen ja hyödyntävät yksityistä palvelutarjontaa mahdollisimman laajasti. Kunnan toiminta markkinoilla synnyttää aina ongelmia kilpailun toimivuuden kannalta ja hämärtää kunnan perustehtäviä. Valtiovalta on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan EU-komission edellytettyä Suomelta lainsäädännöstä johtuvien kilpailun vääristymien poistamista. Kuntalakiin on äskettäin lisätty säännökset kuntien toiminnasta markkinoilla. Samanaikaisesti toteutetulla kilpailulain muutoksella säädettiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus puuttua julkisen sektorin toiminnasta aiheutuviin kilpailuhäiriöihin. Nyt kuntien on pääsääntöisesti yhtiöitettävä toimintansa markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi uusien säännösten mukaan kieltää julkisen sektorin toiminnan markkinoilla, jos kielto on tarpeen kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. Uudet säännökset johtavat siihen, että kuntakentän on käytävä läpi koko palvelutuotantonsa. Ilman tällaista kokonaisvaltaista arviota ne eivät pysty määrittelemään, mitkä palvelut niiden pitää yhtiöittää. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteelle on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Kunnissa on siis ensi vuonna edessä iso urakka. Vuonna 2011 kunnilla oli vielä 172 liikelaitosta, ja useimmat näistä tulee yhtiöittää. Liikelaitosten taloudellinen merkitys on suuri, sillä niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 4 miljardia euroa. Lisäksi kunnilla on paljon virastomuotoista toimintaa, joka suuntautuu ainakin osittain markkinoille. Uudet säännökset olivat tarpeen ja parantavat markkinoiden toimivuutta. Lähtökohdan tulee kuitenkin olla, että kunnat vetäytyvät markkinoilta kokonaan. Vain harvoin julki-

22 21 Oikein mitoitetut tehtävät, sen sektorin toiminta markkinoilla on tarpeen todellisen markkinapuutteen korjaamiseksi. Kuntalailla on oma vaikutuksensa siihen, mitä toimintaa kunnat ovat ottaneet harjoittaakseen. Kuntien yleinen toimiala on säädetty hyvin väljäksi. Tämä on ollut omiaan houkuttelemaan kuntia toimimaan markkinoille. Esimerkiksi Ruotsissa kuntien sääntely on selvästi tiukempaa. Lähtökohdan tulee olla, että kunnat vetäytyvät markkinoilta kokonaan. Kunnat toimivat aina markkinoilla veronmaksajien takuulla, mikä on omiaan vinouttamaan kilpailutilannetta. Siksi kuntien ei tule automaattisesti yhtiöittää kaikkia liikelaitoksia tai virastomuotoista toimintaa markkinoilla. Peli on puhallettava poikki. Ensisijaisena vaihtoehtona tulee selvittää, voidaanko nyt itse tuotettu markkinaehtoinen palvelu lopettaa ja jättää markkinoilla toimivien yritysten hoidettavaksi. On noudatettava comply or explain -periaatetta: jos jokin toiminta yhtiöitetään ja jatketaan toimintaa markkinoilla, kunnan on erikseen perusteltava, miksi niin tehdään ja minkälaisia vaikutuksia toiminnalla on markkinoiden toimivuuteen sekä yleisemmin alueen yrityksiin. Kysymys on kuntien elinkeinopolitiikasta ja omistajaohjauksesta. Yksikään kunta tuskin haluaa haitata alueensa elinkeinotoimintaa. Tässäkin suhteessa kunnille säädettyjen tehtävien määrä ja kirjavuus ovat johtaneet huonoon kehitykseen. Energia on mennyt pirstalevelvoitteiden noudattamiseen. Tehokkuutta ja tulosta on haettu markkinoilta. Omistajaohjaus on ollut olematonta tai se on pettänyt. Usein ei ole nähty isoa kuvaa. On aika piirtää se uudelleen. Esitys: Kunnat pois markkinoilta Suomen Yrittäjien mielestä kuntien omistajaohjauksessa on omaksuttava lähtökohdaksi nollatoleranssi: kunnat pidättäytyvät toiminnasta markkinoilla. Tämän mukaisesti kuntien on ensisijaisesti luovuttava niistä virasto- tai liikelaitosmuotoisista palveluista, jotka tulee tuoreen lainsäädännön mukaan yhtiöittää. Jos kunta kuitenkin päättää toimia markkinoilla omistamansa yhtiön kautta, kunnan on asianmukaisen omistajaohjauksen toteuttamiseksi valvottava yhtiön toimintaa jatkuvasti markkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää, että kuntayhtiöiden toimintaa seurataan aina erikseen kuntien tarkastuslautakunnissa. Kuntalaissa säädetty kuntien yleinen toimiala sallii laajan toiminnan markkinoilla. Lakia uudistettaessa on määriteltävä yleinen toimiala tiukemmin ja korostettava, että kuntien on pääsääntöisesti pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta markkinoilla.

23 Oikein mitoitetut tehtävät, Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi Tärkeää on, että kuntien talousohjausjärjestelmässä myös kuntien tehtävävelvoitteiden karsiminen kytketään kuntatalouden ohjausmekanismeihin. Kuntatalouden tasapainotustavoite edellyttää kunnille enemmän vastuuta omien vero ja maksutulojen keräämisestä. Tämä kannustaa myös tehokkaaseen elinkeinopolitiikkaan. Kriisikuntien tunnusmerkistöä on syytä edelleen kehittää tiukemmaksi ja ennakoivammaksi. Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä voimakkaasti kannustavuuden lisäämiseen. Tulisi luoda erillinen kannustinjärjestelmä, josta voitaisiin valtionosuusjärjestelmää joustavammin antaa taloudellisia kannusteita tehokkaimmille kunnille. Valtionosuus on vain tietty laskennallinen osuus kunnan menoissa. Jos kunnalla ei ole halua tai kykyä sopeuttaa menojaan, ei valtionosuutta muuttamalla saada paljoa aikaan. Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä voimakkaasti kannustavuuden lisäämiseen. Valtionosuusjärjestelmää pitää silti kehittää. Sitä pitää yksinkertaistaa, jotta läpinäkyvyys parantuu. Myös sen kannustavuutta pitää parantaa, jotta pidemmän aikavälin taloudellinen kantokyky lisääntyy. Valtionosuuksien kehittämisessä pitää ottaa huomioon kunnan panostukset elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta työpaikkojen lisäämiseen ja veropohjan vahvistamiseen. Kannustavuuden parantamiseksi tulojen tasauksen painoa tulee lisätä kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Suomen Yrittäjät kannustaa tässäkin yhteydessä selkeämpiin linjauksiin kuntien oman palvelutuotannon kustannusten laskemisesta. Kustannustaakkaa voi keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Esitys: Terveydenhuollon rahoitus Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan on kirjattu terveydenhuollon ns. monikanavarahoituksen selvittäminen. Alan rahoituksen uudistaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Terveydenhuollon rahoitus ja sen uudistaminen on erittäin iso ja tärkeä kokonaisuus. Se vaikuttaa koko työelämään, palveluiden järjestämiseen ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn. Useat tahot, kuten THL, ovat julkistaneet näkemyksiään terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta. Useissa malleissa hyvää on asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantaminen ja puutteena rahoituksen puuttuminen. SY yhdessä toimialajärjestöjen kanssa tavoittelee perusteiltaan sellaista mallia, joissa raha seuraa asiakasta myös yksityiselle sektorille. Tämä edistäisi markkinoiden toimivuutta ja tervettä kilpailua palvelutuotannossa. Myös tähän liittyy suunnitteluvelvollisuuksien purkaminen. Terveydenhuollon ei pidä mennä yliohjaavaan suunnitelmatalouteen, jossa terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan lisää raportointivelvoitteita. Päinvastoin nyt tarvitaan johtamista, joka vapauttaa ammattilaiset ydintehtäviinsä.

24 23 Oikein mitoitetut tehtävät, 5.9 Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamista opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että kaikki koulutuksen rahoitusvastuu siirrettäisiin kunnilta valtiolle. Tämä muutos ei kuitenkaan vähentäisi suoraan yhteiskunnan maksutaakkaa, vaan tarvitaan lisäksi myös useita koulutuksen rakenteellisia muutoksia. Esitys: Ammattikorkeakouluja enintään 20 Suomessa on 27 ammattikorkeakoulua 70 paikkakunnalla. Niiden toimilupia uudistetaan parhaillaan, ja ne muutetaan osakeyhtiöiksi vuoteen 2015 mennessä. Samalla rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Suomen Yrittäjien mielestä tavoitteena tulisi olla noin 20:n alueellisesti kattavan ammattikorkeakoulun verkko, jolla olisi noin 40 toimipistettä eri kunnissa. Ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen tulisi liittyä yhdeksi ammattikorkeakouluksi, jolla voi olla useita toimipisteitä. Esitys: Toisen asteen koulutus maakunnallisiin yhtymiin Koko toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö keskitetään noin 20 maakunnalliseen yhtymään. Vuonna 2010 Suomessa oli 438 lukiota, 47 kunta- tai kuntayhtymäpohjaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 84 kansanopistoa ja 197 kansalaisopistoa. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävän saaneita järjestäjiä on 91. Kuntapohjainen toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö keskitetään noin 20 maakunnalliseen yhtymään. Maakunnallisesti päätettäisiin riittävän kattavasta alueellisesta palvelutarjonnasta, siten että kaikki palvelut ovat kohtuullisesti kaikkien asukkaiden saatavilla. Keskittämisellä pystytään vähentämään toimijoita, saavuttamaan säästöä hallinnossa sekä turvaamaan riittävä eri alojen asiantuntijuus ja laadukas opetus.

25 Oikein mitoitetut tehtävät, Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin Miksi kuntien velvoitteiden sääntelyn vaikutuksiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota? Eivätkö suoraan yrityksiin kohdentuvat lakihankkeet ole merkityksellisempiä? Kuntien tehtäviä uudelleen järjestävillä lainsäädännön muutoksilla on aina vähintään välillisiä vaikutuksia yritystoiminnalle, kuten tässäkin asiakirjassa kerrotut esimerkit kertovat. Usein myös muutosten välittömät vaikutukset ovat tuntuvia. Näin on varsinkin silloin, kun määritellään tietyn toimialan toimintaolosuhteita erityislainsäädännössä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä jätehuollossa yritysten toimintaympäristö muovautuu vahvasti kuntien tehtävien sääntelyn kautta. Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointiin on kiinnitetty enemmän huomiota viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sääntelyn vaihtoehdot ja vaikutukset on arvioitava kaikissa lakihankkeissa. Vaikutusarvioinnit ovat kuitenkin edelleen puutteellisia ja kirjavia. Parantamisen varaa on runsaasti. Sääntelyn vaihtoehdot ja vaikutukset on arvioitava kaikissa lakihankkeissa. Karrikoidusti voidaan sanoa, että markkina syntyy, elää, kehittyy ja kuolee kuntien päätösten mukaan. Yritysvaikutukset voivat olla niin dramaattisia, että vastuuta vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioimiseksi on syytä vahvistaa. Lähtökohdaksi tulee ottaa se, että kattavat vaikutusarvioinnit teetetään aina ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Muutosten jälkeen on myös teetettävä seurantatutkimukset, joissa keskeinen huomio on kiinnitettävä toteutuneisiin yritysvaikutuksiin. Esimerkki: Jätelain uudistus Jätelain muutoksella (646/2011) tehtiin sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen järjestäminen kunnille entistä vaikeammaksi. Hallituksen esityksen yritysvaikutusarvion mukaan siirtyminen kunnan järjestämään kuljetukseen mahdollisesti vähentäisi alalla toimivien yritysten määrää. Käytännössä kysymys siitä, valitseeko kunta kunnan järjestämän vai sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän, on alan pienille yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Kunnissa asia on herättänyt kiivasta keskustelua, ja pääsääntöisesti on päädytty säilyttämään sopimusperusteinen järjestelmä.

26 25 Oikein mitoitetut tehtävät, 6. LÄHTEET Työssä on hyödynnetty Suomen Yrittäjien ja sen toimialajärjestöjen tuottamaa aineistoa ja näkemyksiä. Lähteenä on ollut myös Suomen Yrittäjien aiempi keskustelunavaus kuntien tehtävistä. Asiakirja löytyy osoitteesta Asiakirjan laatimisessa on hyödynnetty valtiovarainministeriön aineistoa kuntien tehtävistä sekä ministeriöitten valmistelemia esityksiä valtiovarainministeriölle kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Ehdotukset ovat nähtävissä valtioneuvoston hankerekisterissä, asianumero VM107:01/2011 (Ministeriökohtaisia tavoitteita kuntien velvoitteiden vähentämiseksi valmisteleva alatyöryhmä). Lähteinä on ollut lisäksi myös mm. tilastokeskuksen, Kevan ja Kunnallisalan kehittämissäätiön aineistoja.

27 Oikein mitoitetut tehtävät, LIITE: TILASTOJA JA TYÖVÄLINEITA KUNTIEN KÄYTTÖTALOUS 1000 euroa, koko maa 2011 Lähde: Tilastokeskus Palkat ja palkkiot Toimintamenot yhteensä 110 Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Lasten päiväkotihoito Lasten perhepäivähoito Muu lasten päivähoito Esiopetus (sosiaalitoimessa) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhusten laitospalvelut Vammaishuollon laitospalvelut Vammaisten työllistämistoiminta Kotipalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto) Perusterveydenhuollon hammashuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Muu sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Esiopetus (opetustoimessa) Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutoiminta Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö

28 27 Oikein mitoitetut tehtävät, 327 Muu vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Muu opetustoimi Kirjastotoimi Liikunta ja ulkoilu Nuorisotoimi Museo- ja näyttelytoiminta Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta Musiikkitoiminta Muu kulttuuritoiminta Muut palvelut Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristön huolto Liikenneväylät Puistot ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Oikeudenhoito ja turvallisuus Lomituspalvelut Toimitila- ja vuokrauspalvelut Sisäiset palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Vesihuolto Energiahuolto Jätehuolto Joukkoliikenne Satama Maa- ja metsätilat Muu liikeluonteinen toiminta Muu toiminta Käyttötalous yhteensä

29 Oikein mitoitetut tehtävät, 28 Terveyspalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2006, 2009 ja 2012 ja osuus palvelutuotannosta. (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus) Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2006, 2009 ja 2012 ja osuus palvelutuotannosta. (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus)

30 29 Oikein mitoitetut tehtävät, 8. MUUTA HYÖDYLLISTÄ MATERIAALIA Suomen Yrittäjien kuntasivusto Suomen Yrittäjien kuntasivusto tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja sekä aktiivisten yrittäjien asiantuntemusta elinkeinopolitiikan toteutukseen. Lisäksi Suomen Yrittäjien alueellisten yrittäjäjärjestöjen henkilökunta ja luottamushenkilöt sekä keskustoimiston edunvalvojat ovat yrittäjien tukena vaikuttamistyössä. Alla luetellut julkaisut ja paljon muuta hyötytietoa löytyy osoitteesta Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Sähköiset versiot suomeksi ja ruotsiksi luettavissa -sivuilla. Keskustelunavaus: kunnilla liikaa tehtäviä mitä pois? Julkaisun sähköinen versio luettavissa -sivuilla. Elinkeinopoliittinen mittaristokysely, 2012 Sähköiset versiot valtakunnalliseen ja alueellisiin raportteihin löytyvät osoitteesta Julkiset hankinnat, opas yrittäjälle, 3. painos Myös tämä julkaisu löytyy myös Suomen Yrittäjien kuntasivustolta.

31

32 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin

Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013

Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ry 1 Tavoitteena laadukkaat palvelut, monituottajamalli

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät

Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät 13.6.2012 1 Esityksen sisältö Kuntien elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä Kuntapalvelut

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yritykset kumppaneiksi palvelutuotantoon. Toimitusjohtaja Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät

Yritykset kumppaneiksi palvelutuotantoon. Toimitusjohtaja Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät Yritykset kumppaneiksi palvelutuotantoon Toimitusjohtaja Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 623 0,9% Keskisuuret yritykset:

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Moderni vapaakuntakokeilu

Moderni vapaakuntakokeilu Moderni vapaakuntakokeilu Aloite Kuntaliitolle kokeilun valmistelusta 17.12.2013 Aloitteen tekijät Hattula Hollola Kalajoki Kuusamo Lapua Pudasjärvi Tutkimus kustannustehokkuudesta 353 kunnassa vuosina

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot