Kevät saapuu joutsenen siivin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevät saapuu joutsenen siivin"

Transkriptio

1 Kevät saapuu joutsenen siivin Kuulostelin, katselin, mistä kuului tuo ääni kevään kolme joutsenta laskeutui lammen jäälle Valo hiipui jo iltaan himmenevään Katse kiersi taivaanrantaa, ajatus kantoi etäälle Valkoiset linnut kotiin taas palaa pitkän talven täältä olivat ne poissa Ylväitä joutsenia katselin salaa kohta ne uivat jo avoimissa joissa Ajatus kesään tulevaan jo liitää aurinkoa, lämpöä innolla vuotan Aika kuin siivillä keväällä kiitää Valoon ja toivoon nyt minä luotan Niin kuin joutsenet, niin myös minä kotiin omaan ikävöin ja aina palaan Palaathan tänne, ystäväni, sinä Iloisesti vastaanotan sinut ja halaan Maria kuvat: Antti Kettunen

2 Sanat voivat parantaa Sanojen suurkäyttäjänä olen viime viikkoina kulkenut sellaiset silmälasit päässä, joissa lukee miten sanat hoitavat. Näitä näkemyksiäni haluan jakaa sinun kanssasi, lukijani, sillä sanoilla voi parhaimmillaan parantaa toisen ihmisen tai oman itsensä Voidaksemme tavoittaa toisia ihmisiä on osattava kommunikoida, välittää sanan laajassa merkityksessä. Sitä tarkoitusta varten meillä on sanat. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä sanoilla on uskomaton voima. Muutamalla sanalla voi muuttaa toisen ihmisen elämän. Sanat jättävät vahvan jäljen mieleen, joskaan kaikki sanotut sanat eivät valikoidu muistoihin. Usein myös se, mitä ihminen jättää sanomatta, on tärkeämpää kuin keskustelussa vaihdetut tyhjät sanat. Helsingin Sanomissa ilmestyy sunnuntaisin palsta Minä rakastan, jossa tunnetut ihmiset paljastavat rakkautensa kohteita. Pari viikkoa sitten piispa Irja Askola kertoi, kuinka hän tuli lapsuutensa mykkyyden maisemassa raskaaksi sanoista. Palstassa hän kuvaili sanojen merkitystä ja sitä, kuinka hänestä on tullut lapsuuden kokemuksista johtuen sanojen rakastaja ja Sanan palvelija. Syvä viisaus kätkeytyy ajatukseen, että ihmisen tekee ihmiseksi ihmisen kieli. Hän on ainutlaatuisella tavalla kielellinen olento, puhuva subjekti. Kehollammekin on kieli: eleet, tunteet, unet, kosketus kaikki sanaton viestintä. Ajatus sanan voimalla lääkitsemisestä on ikivanha. Parantavat loitsut ja rukoukset tunnetaan jo varhaisista uskonnoista, ja Aristoteleen Kreikassa katharsis-käsite kuvasi puhdistavaa tunnevaikutusta, jonka katsoja kokee tragedian loppuhuipennuksessa. Lapsuudessani rakastuin kyläkirjaston kirjojen sanoihin, jotka loivat hyvää oloa minulle. Kyläkirjasto oli ehtymätön aarrearkku, josta joka torstai kannoin kaksi kassia kirjoja. Aluksi ahmin lastenkirjoja, sitten nuorten kirjoja ja lopulta opettaja antoi lainata aikuisten kirjoja. Kun olin lentsussa (nuhassa ja yskässä), isä toi aina lohduksi kaupasta lehden ja keltaista Jaffaa, joista lehti oli ehdottomasti tehokkain sairauden helpottaja. Unelmoin lapsena, että kun kasvan isoksi, ostan kaikki kirjat, jotka haluan omaksi. Luojan kiitos, että tuo toive ei ole täyttänyt, vaikka perilliseni eivät varmaankaan kaikkia kirjahyllyni kirjoja kiitollisuudella vastaan ota, kun se aika on. Vieläkin omat kirjani, kirjasto ja kirjakauppa tuovat minulle sen lapsuuden fiiliksen; hyvän tyynen mielen ja vahvan itseni hallinnan tunteen. Kirjojen sanojen kanssa kommunikointi on paljon helpompaa kuin kommunikointi puhumalla toisten ihmisen kanssa. Vieraalla kielellä puhuminen on haastavaa, kun sanoja ei löydy tarpeeksi, mutta omalla äidinkielelläkin puhuminen on vaikeaa, koska sanoilla on meille kaikille monia merkityksiä kokemushistoriastamme johtuen. Vaikeinta puhuminen lienee silloin, kun kaksi aivan eritahtista ihmistä kohtaa toisensa, sillä puhe edellyttää toimiakseen tiettyä rytmiä. Nopeassa rytmissä elävän tulee tasoitella ja kokemuksesta tiedän sen olevan haastavaa, kun odottaa toisen kommenttia ja omat ajatukset poukkoilevat sinne tänne. Meitä suomalaisia on kasvatettu sananlaskulla Vaikeneminen on kultaa, joka on johtanut siihen, että monissa ihmissuhteissa mykkyys on asettunut taloksi. Ajattelemme, että on parempi kun en sano mitään, jos en voi sanoa hyvää. Pelkäämme sanoilla loukkaamista ja sitä kuinka sanat tallentuvat historiaamme, josta ne on helppo ottaa esille ja sivaltaa toista tai iskeä takaisin. Kuitenkin vielä pahempaa on, kun kieltäytyy sanoista ja jatkaa julmaa mykkyyttä, sillä suomalainen sananlasku sanoo myös näin Yksi sopuisa sana parantaa yhdeksän haavaa. Puhuminen saattaa olla suurta peliä, jossa siirtoja kannattaa harkita ja katsoa kauas. Ihmissuhteissa kannattaisikin hakeutua sellaisten ihmisten pariin, joiden puhe on kannustavaa ja välittävää. Tuttavani sanoi kerran seuratessaan erään ryhmän keskustelua, että kaikki tuijottivat puhujan suuta, että milloin se sulkeutuisi, että saisi sanoa oman sanottavansa. Kuunteleminen on puhumisessa keskeisintä, mutta kuinka malttaa mielensä kun meillä on niin paljon vallan ainutlaatuista näkemystä ja sanottavaa, hih. Tässä sanoihin ja puhumiseen liittyviä sananlaskuja: Ei haukku haavaa tee. Ei kaikkia saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää. Ei kukaan itsekseen riitele. Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla. Ei suuret sanat suuta halkaise. Ne jotka osaavat, tekevät. Ne jotka eivät osaa, arvostelevat. Kenestä paljon puhutaan, siitä paljon pidetään Kukaan ei ole profeetta oma maallaan. Sallan tiedotuslehti 3/2011 Tunnettu tietokirjailija ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore toi Studio Generalia -luentoesityksessään esille keskustelut itsensä kanssa. Ihmiset keskustelevat mielessään ja joskus ääneenkin itsensä kanssa. Me kommentoimme, suunnittelemme ja vatvomme menneitä tapahtumia. Puheemme ääripäinä on itsemme kannustaminen ja halveksiminen. Sanat, joita hoemme itsellemme vaikuttavat meihin vahvasti. Moni osaa puhua läheisilleen kannustavasti ja ymmärtäväisesti, mutta parjaa ja tuomitsee itseään ankarasti. Me ihmiset keskustelemme jatkuvasti itsemme kanssa, eli olemme itsemme kanssa eniten. Omat ajatukset pitäisi kuitenkin kyetä näkemään vain ajatuksina, tunteet tunteina ja muistot muistoina. Emme ole esimerkiksi huonoja työssä tai luotaantyöntävän näköisiä, vaan meille on vain tullut sellainen ajatus, joka joskus lukkiutuu päälle ja saa meidät puhumaan omituisia mitätöiviä ja itseämme vähätteleviä monologeja, joihin muiden on vaikea vastata. Kommunikaation tunneilmasto vaihtelee kiitollisuuden ja kateuden välillä. Kiitollisuuden ilmaiseminen ääneen lienee paljon harvinaisempaa kuin harmittelu, katkeruus ja kyynisyys. On jotenkin hyväksyttävämpää marmattaa ja moittia kuin hämmästellä ja ihastella mitä elämä on antanut. Miten nähdä kaikki se mitä on, eikä se mitä ei ole. Tulee jälleen mieleen suomalaisten rohkaisevat sananlaskut kuten Oma kehu haisee ja Kissa kiitoksella elää. Olen muutaman vuoden ajan kerännyt sananlaskuja ja arvatkaapa millä sanalla useimmat sananlaskumme alkavat? No tietysti ne alkavat sanalla ei. Marja Myllykangas Päätoimittaja: Juttuideat ja palautteet: Toimitussihteeri: Työryhmä: Kotosalla-logo: Taitto: Paino: Lehti ilmestyy: Marja Myllykangas Terttu Pohtila Nina Sipola, Maria Ämmälä, Kauko Kellokumpu, Eerika Tuomas, Heljä Hoikkaniemi, Terttu Pohtila, Sonja Aatsinki, Kaisa Isojärvi Kauko Kellokumpu Kaisa Isojärvi Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 6 kertaa vuodessa 2

3 Kunnan taloudessa hyvä viime vuosi Sallan kunnan vuoden 2010 tilinpäätös on 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilivuoden vuosikate oli 2,6 miljoonaa euroa. Hyvä tulos oli seurausta harvaan asuttujen alueiden valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, ennakoitua suuremmista verotuloista ja maltillisesta menokehityksestä. Kunnanjohtaja Kari Väyrynen toteaa, että mennyt vuosi oli hyvä, mutta suu säkkiä myöten on elettävä tulevaisuudessakin. - Valtionosuusjärjestelmä on hyvä harvaan asutuille alueille nyt, mutta ei ole sanottua, että se pysyy sellaisena vaalien jälkeenkin, Väyrynen sanoo. Hänen mukaansa tällä hetkellä on kuitenkin syytä olla tyytyväinen kunnan talouteen: tilanne on hyvä, ja palvelut ovat hyvällä tasolla. Työttömyys on edelleen Sallassa suurin ongelma. Kunnalle kertyi verotuloja yhteensä 10,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 18 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin euroa ja valtionosuudet 1,9 miljoonaa euroa. Kunnan käyttötalousmenot olivat tilivuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli runsaat 1,2 miljoonaa euroa eli 3,9 %. - Onnistuimme menojen kurissa pitämisessä, yleensä kasvua on ollut 5 10 prosenttia, Väyrynen toteaa. Investointimenot olivat 2,4 miljoonaa euroa. Investointimenot pienenivät vuoteen 2009 verrattuna 1,8 miljoonaa euroa. Suurin investointi oli terveyskeskuksen saneeraus. Kunnan kokonaismenot olivat 37 miljoonaa euroa. Kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa 10 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvoi vuoden aikana 1,7 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainamäärä euroa. Lainamäärä on keskitasoa Lapin kuntiin verrattuna. - Tulevaisuudessakin pakolliset investoinnit hoidetaan, mutta kaupalliset investoinnit ovat kiven alla tulevina vuosina. Lainamäärä on kunnan Akilleen kantapää, täytyy pyrkiä vahvoin keinoin siihen, ettei se enää nousisi. Väen vähetessä lainamäärä asukasta kohden nousee, vaikkei lisää otettaisikaan. Kuntakonsernin vuosikate oli 3,5 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 1,8 miljoonaa euroa. Konsernin lainamäärä kasvoi vuoden aikana miljoona euroa. Lainamäärä oli vuoden lopussa 19,3 miljoonaa euroa eli noin euroa jokaista Sallan kunnan asukasta kohti. Valtuusto käsittelee tilinpäätöksen 2.5. (tp) Koko perheen museo Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseo juhli aprillipäivänä 1-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlapäivän kunniaksi museolla oli avoimet ovet. Heti aamusta ovella oli ihmisiä jonoksi asti, aivan kuin vuosi sitten avajaispäivänä. Museolle on riittänyt koko vuoden muutenkin kiitettävästi kävijöitä museosta kiinnostunutta. Paikalliset matkailutoimijat ovat ottaneet museon hyvin ohjelmistoonsa tervetulleena lisänä Sallan matkailutuotetarjontaan. Ilman matkailijoita ei kävijämäärä olisi näin korkea, kiitos heille siitä. Museomme on herättänyt paljon positiivista kiinnostusta ryhmämatkajärjestäjien keskuudessa, sanovat museon työntekijät. hyvän lisän näyttelyihin. Kaikki vanhat valokuvat 1900-luvun alusta 1960-luvulle kiinnostavat aina, kertoo Elina Jokela. -Esineiden tausta tulee olla mahdollisimman totuudenmukainen. Museo ei saa olla vain vanhojen esineiden säilytyspaikka. Esineiden taustat ja tarinat elävöittävät esineiden historiaa. Kypärällä ja kypärällä on eroa asiantuntijalle. Esineiden kerääminen on tarkkaa työtä. Museollemme pyritään löytämään sellaisia esineitä, joilla on merkitystä omistajilleen, kertoo sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas. Museo on paikka jossa voi rauhoittua, jäsentää ajatuksiaan. - Nykymaailmassa, jossa on informaatioähky, on hyvä pysähtyä välillä tuntemaan entisaikojen verkkaisempi, hitaampi aika. Museo luo menneen todelliseksi, pysäyttää ajan, filosofoi Marja Myllykangas. -Tulevaisuuden suunnitelmia museolle on tuoda esille enemmän Sallan radan historiaa, sitä kuinka ennen sallalaiset kulkivat joka paikkaan junalla. Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu kotiseututalon siirto museon yhteyteen. Kotiseututalo on juhlapaikka, josta tulevaisuudessa vieraat voivat piipahtaa myös museon puolella. Mikäs sen mukavampaa esimerkiksi 90-vuotis syntymäpäiviään viettää kuin muistella vanhoja. Kaikenkaikkiaan Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseon tavoitteet ovat täyttyneet yli odotusten, myös kunnan päättäjät ovat nähneet museon merkityksen, kertoo Marja Myllykangas, joka on alusta asti ollut mukana museon rakentamisessa.(ki) Museolla riitti koko avoimet ovet -päivän ajan kävijöitä. Museolla kävijät kiittelevät hyvin tehtyä selkeää näyttelyä. Paikalliset hämmästelevät, kuinka hyvä näyttely alueen historiasta on saatukaan. Museon työntekijöille itselleen vuoden aikana hämmästystä on herättänyt se, kuinka vähän ulkopaikkakuntalaiset tietävät luovutetusta Sallasta. Museo vie kävijänsä menneeseen aikaan, sen menetyksiin, saavutuksiin ja taisteluihin. Kaikki, mitä tällä alueella on tapahtunut viime vuosisadan aikana, saa monen nuorenkin ihmisen tuntemaan kunnioitusta esi-isiemme työtä kohtaan. Tämän ovat museon työntekijät huomanneet, kun Sallan kunnan peruskoulun ja lukion oppilaat ovat opettajiensa johdolla museolla vierailleet. Museo on tarinoiden aarreaitta, jossa tarinat värittyvät esineiden ja valokuvien kautta. Työntekijöiltä löytyy lähes jokaiseen oma tarinansa. Kuuntelukunta tulee huomioiduksi, jopa pienille koululaisille ja päiväkotilaisille kerrotaan tarinat heitä kiinnostavalla tavalla. Museo kokoaa vanhoista esineistä ja valokuvista ehyitä tarinoita. Moni arvottomaksikin luultu esine on saanut Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta kodin itselleen. Museorakennuksen perällä oleva 1960-luvun huoneisto, sen tunnelma ja tuoksu, on vienyt monen kävijän takaisin lapsuuden mummolaan. Lisääkin esineistöä ja valokuvia otetaan vastaan, mutta selkeästi suvut ovat vuosikymmenien ajan säilöneet samankaltaista esineistöä esimerkiksi tarjoiluastiastoa, ompelukoneita ja kahvimyllyjä, näitä emme enää tarvitse. Museomme kaipaisi ihan tavallisia arkiastiastoja ja vaatteita, se toisi Savottanäyttely on todella onnistunut, tilassa jopa tuoksuu vastakaadetulle puulle. Monen vanhan savottalaisen muistot heräsivät tilaan astellessa, yhdessä muiden kanssa oli mukava muistella menneitä. Yläkuvassa elämänluukun äärellä vanhoja muistelemassa Anja Sipola, joka on itsekin ollut 20-vuotiaana Tuntsan Saihoselän savotalla emäntänä. 3

4 Ihmisen aika kertoo jälleenrakentajien tarinan Yritysesittelyssä Momenta: Hyvinvointia keholle ja mielelle Sallan evakot saavat äänensä kuuluviin Eila Lampolan uudessa kirjassa Ihmisen aika. - Kirja kertoo vallovaaralaisten, Vanhan Sallan kirkolta ja Kuolajärven kylästä tulleiden, Vallovaaraan ja Kurijoelle asettuneiden ihmisten itsensä kertomaa tarinaa, Lampola sanoo. Kirjassa saavat sijansa sota-aika, paluu evakosta, teiden ja talojen rakentaminen, savotat, koulujen perustaminen, lasten elämä, kaupat ja sähköjen tulo. Ihmiset muistelevat kirjassa henkilökohtaisten asioidensa lisäksi myös muun muassa Sallassa sijainneita sotavankileirejä. Haastattelujen lisäksi kirjassa on arkistotietoa ja tietoa suvuista. - Riipaisevinta olivat kertomukset evakkoonlähdöstä. Tämä asia toistuu kautta historian, naiset ja lapset joutuvat nykyisinkin lähtemään sodan tieltä eri puolilla maailmaa, Lampola sanoo. - Ihailen evakkojen voimaa. He menettivät kotinsa, mutta voima kasvoi uudestaan, ja he raivasivat metsään uudet kodit perheilleen. Ihmisen aika sisältää myös maamiesseuran, kalastuskunnan ja Keminniemen Erä ry:n historiaa, ja se kertoo myös Vallovaaran kyläyhdistyksen perustamisesta. Tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulta vuoteen Lampola muistuttaa metsästysseuran merkityksestä kylälle. Se juhlii tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Lampola pyytää, että jos kirjasta löytyy virheitä, niistä ilmoitettaisiin hänelle puhelimitse. Kirjasta on tulossa toinen painos, johon virheet korjataan. Lampola korostaa, että haastatteluissa olevat asiat ovat ihmisten henkilökohtaisia muistoja, joiden ei voi sanoa olevan väärin. Kutrikossa asuvan Eila Lampolan äiti on kotoisin Muolaasta, luovutetusta Karjalasta, ja isä on Ruokolahdelta. Hän itse on syntynyt Kotkassa talvisodan aattona ja ollut evakossa Vammalassa. Kirjaa voi tiedustella Eila Lampolalta p Sen hinta on 40 euroa. (tp) Rovaniemen ammattikorkeakoulussa jalkaterapeutiksi opiskellut Henna Uutela on tarjonnut vuoden alusta lähtien erilaisia jalkahoitoja ja hierontoja kauniissa tiloissa kylpylähotelli Holiday Club Sallassa. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat myös koulutus ja ohjaus. Henna on opiskellut myös kasvatustiedettä Lapin yliopistossa. Kursusta lähtöisin oleva Henna alkoi miettiä oman yrityksen perustamista heti, kun äitiysloma nuoremmalta lapselta loppui. Hän kiittää te-toimiston, Pohjoisimman Lapin Leaderin ja kunnan tarjoamaa tukea yrityksen suunnittelu- ja perustamisvaiheessa. - Oli hyvä, että neuvoja sai aina tarvittaessa. Kuumakivihierontaa Rauhoittavaa musiikkia, hierontaa ja lämpimiä kiviä selkälihaksia rentouttamassa, ikkunassa kaunis metsämaisema.. Henna käyttää hierontaa tehostamaan lämmitettyjä basalttikiviä sekä kotimaisia vuolukiviä. Henna Uutela käyttää hierontaa tehostamaan basalttija vuolukiveä. Hän tekee myös rentouttavia jalkakylpyjä lappilaisista yrteistä, ja samalla tai erikseen voi ottaa jaloille tai jopa koko keholle lämpimän suklaa- tai viilentävän turvenaamion. Myös lasten jalkojen tutkimus ja hoito kynsien koristeluineen kuuluu palveluihin. - Jalkaterveys on osa perusterveyttä. Tärkeydestään huolimatta jalat tahtovat jäädä vähälle hoidolle. Hoitoon ehkä hakeudutaan, kun tulee vaivoja, ja kipuihinkin voi tottua, Henna toteaa. Hän korostaa ennalta ehkäisevää ja ylläpitävää itsestä huolehtimista, niin jalkojen kuin koko kehon osalta, eikä hemmottelukaan haitaksi ole. Toistaiseksi Momentan asiakkaat ovat olleet suurimmaksi osaksi matkailijoita, mutta myös paikalliset ovat löytämässä palvelut. Henna rohkaisee ihmisiä hoidattamaan sekä hemmottelemaan itseään tai läheisiä jalkahoidoilla ja hieronnoilla. Hän tekee myös kotikäyntejä. Sallalaisille Henna tarjoaa hyviä tutustumistarjouksia. Äitienpäiväksi hankittuun lahjakorttiin tulee lisäksi tuotelahja kaupanpäälle. (tp) Ote Ihmisen aika -kirjan esipuheesta: - Kun piti lähteä, niin piti, sanoi Bertta Ollakka. - Minulla oli puolivuotias tytär, sen toin, muuta tavaraa ei ollut, sanoi Hildi Mikkola. - Meillä ei ollut mitään mukana, kuin se mitä päällä oli, sanoi Helga Junno. Niin oli muillakin. Hiljaisina ja nöyrinä äidit kokosivat itsensä ja lapsensa odottamaan evakkokuljetuksia. Silloin oli synkkää, kylmänharmaata koleutta, pakkoa. Mutta sitten, sitten tuli elämänusko. Tuli aika, jolloin keskitettiin kaikki voimat uuden kodin perustamiseen. Voima oli jotenkin kasvanut evakkoaikana, pois sodan kauhuista, sodan peloista. Voima oikein odotti takaisin pääsyä ja uuden aloittamista. Ja vaikka ei ihan sinne asti päästy minne jäivät ne rakkaat maisemat, niin uusi alku oli uuden elämän alku. - Salmivaaraan jäin linja-autosta, sanoi Helga Junno. - Niin minä pitkästi kävelin, että näin talon ikkunasta, että se oli Ulkuniemen Albin ja Hiljan paikka. Ne oli ihan naapurissa siinä. Se näytti niin mukavalle. Ja minä menin sisälle kysymähän. Me Hiljan ja Albin kanssa halattiin. Vieraasta metsästä löytyi tuttuja naapureita! Hyvää pääsiäistä! 4

5 Palvelut entistä helpommin kunnan uusilta nettisivuilta Sallan kunnan palvelut löytyvät entistä helpommin kunnan uusituilta internet-sivuilta. Etusivulta pääsee yhdellä klikkauksella esimerkiksi pöytäkirjoihin ja esityslistoihin, hankkeisiin ja tapahtumiin. Uusilla sivuilla on pidetty erityisen tärkeänä mahdollisuutta hoitaa asioita verkon kautta. Uutta ovat esimerkiksi eri palveluihin tarkoitetut lomakkeet. - Lomakkeilla voi antaa palautetta kunnan toiminnasta eri hallintokunnille ja henkilöille. Aiemmilla sivuilla kaikki palautteet tulivat samaan osoitteeseen, kertoo projektipäällikkö Ilkka Iso-Heiko. Netissä voi myös täyttää kansalaisopiston ilmoittautumis- tai kurssitoivelomakkeen ja tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon tai toivoa jotakin kulttuuritapahtumaa. Sivuilla on lisäksi linkki suomi.fi-portaaliin, jossa on koko maassa käytössä olevia lomakkeita. Myös paikalliset yrittäjät ovat entistä paremmin esillä. Heille on oma lomake, jolla oman yrityksen tiedot voi päivittää yrityshakuun. Sivuilta löytyvät myös kunnan alueella toimivien yhteisöjen ja seurojen yhteystiedot. - Uusien internet-sivujen tekemisessä kiinnitettiin huomiota erityisesti selkeyteen ja helppoon käytettävyyteen sekä monipuolisuuteen ja ajankohtaisuuteen, Iso-Heiko kertoo. Niiden suunnitteluun osallistui parikymmentä henkeä kunnan eri hallintoaloilta. Sivuston teknisestä toteuttamisesta vastasi rovaniemeläinen Nettitaivas Oy. - Tammikuussa käyttöön otetut sivut ovat saaneet hyvän vastaanoton, Iso-Heiko sanoo. Sivuilla oli maaliskuussa noin 9000 käyntiä ja 4600 eri kävijää, joista 41 prosenttia oli uusia kävijöitä. Katsotuimpia sivuja ovat pöytäkirjat ja esityslistat sekä tontit ja kiinteistöt. Matkailun sivut ovat edelleen oma, erillinen kokonaisuutensa. Ne esittelevät matkailijoille suunnatut tuotteet ja palvelut. Sivuilta voi kirjautua suoraan myös verkkokauppaan, josta voi muun muassa varata majoituksen ja hankkia Salla-aiheisia tuotteita. (tp) Hankerahoitusta kylille Pohjoisimman Lapin Leader ry on kokouksessaan puoltanut neljän sallalaisen kylähankkeen rahoittamista Kehittyvät kylät -kordinaatiohankkeen alahankkeina. Salmivaaran kyläseura ry rakentaa alkukesästä leikki- ja pelikentän jakokunnalta vuokraamalleen alueelle entisen jalkapallokentän paikalle. Keinut, liukumäki, kiikkulauta ja kiipeilyteline ostetaan hankerahoituksella ja työt tehdään talkoilla. Paikalle rakennetaan myös penkit ja pöytä. Tavoitteena on tehdä paikasta kyläläisten kohtauspaikka, jossa voidaan pitää esimerkiksi tapahtumia lapsille ja peli-iltoja aikuisille. Hankkeen suuruus on 8495 euroa. Vilma Kilta ry rakentaa Napapiiri Arctic Circle -retkeilyreittiä. Tavoitteena on täydentää Salla- ja Suomutuntureiden matkailukeskusten välisellä Vilman alueella olevia retkeilykohteita ja -reitistöjä alueen kyliä yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Reitit parantavat alueen saavutettavuutta, ja kohdetaulut tuovat reitille sisältöä. Investointi on osa laajempaa alueen kehittämiskokonaisuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3889 euroa. Naruska-Pulkkaviita kyläseura ry kehittää Halti-kodan aluetta rakentamalla kodalle lasten keinut ja hiekkalaatikon sekä laavulle pöydät, penkit ja istuinpölkkyjä. Alueet raivataan, siistitään ja tasoitetaan. Tarkoitus on lisätä yleistä viihtyvyyttä ja lisätä yhteishenkeä vakituisten ja loma-asukkaiden välillä. Istumapaikat mahdollistavat tapahtumien järjestämisen alueella. Hankkeen suuruus on 6116 euroa. Kelloselän metsästysseura Kerä ry kohentaa metsästysmajan tiloja toimiviksi. Majalle hankitaan mm. uudet kylmäkoneet, säilytystiloja ja astioita sekä asennetaan väliseinä suihkuhuoneeseen. Näin majaa voidaan entistä paremmin käyttää kokousten, tapahtumien ja juhlien pitopaikkana. Tavoite on pitää kyläyhteisön toiminta virkeänä. Myös kyläyhdistys käyttää tiloja. Hankkeen koko on 8456 euroa. Hanketuen osuus on 75 prosenttia kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi yhdistys voi pienentää yksityisen rahan osuutta talkootyöllä. (tp) Talvimatkailua ja geokätköilyä Viron sallalaiset tutustuivat maaliskuussa Sallan talvimatkailun mahdollisuuksiin tavoitteenaan hyödyntää nähtyä ja koettua kotimaassaan. Lisäksi pohdittiin, kuinka Sallat nostetaan maailman kartalle. Vieraat kiinnittivät huomiota siihen, että pohjoisessa lunta oli vähänlaisesti. Virossa sen sijaan on jo kahtena talvena ollut huomattavan paljon lunta aiempiin vuosiin verrattuna, minkä vuoksi talviaktiviteettien kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Rekiretkellä Ruuhitunturiin pohjoistuuli nipisteli poskipäitä, ryhmä nousi huipulle ihastelemaan joka puolella siintäviä tuntureita ja vaaroja. Kiertoajelulla Sallatunturin matkailukeskuksessa tietoa kertyi kunnan matkailusta, ohjelmapalveluyrityksen toiminnasta ja kunnan latuverkoston ylläpitämisestä. Kirjastossa vierasjoukko päätyi testaamaan hyvinvointia edistäviä laitteita. Viron Sallaan on äskettäin perustettu Emumäen kehittämisyhdistys, jonka puheenjohtaja Piret Nurmetalu kertoo, että alueelle halutaan kehittää talviaktiviteetteja, kuten esimerkiksi hiihto ja kelkkaretket. Liikkeelle on lähdettävä perusasioista, kuten ladun tekoon tarvittavista välineistä ja itse ladun teosta kyläolosuhteissa. Vieraille ladun näytiksi tekaisi Vallovaaran kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Niemelä. Päivän ja illallisen aikana keskusteltiin yhteisistä tapahtumista mm. kylien ja Sallan kunnan edustajien kanssa. Pingviini Sallassa Matkan aikana pidetyssä seminaarissa pohdittiin Sallojen tunnettuuden lisäämistä muun muassa yhteisen internet-sivuston ja geokätköilyn avulla. Geokätköily on maailmanlaajuinen harrastus, jossa käytetään hyväksi satelliittipaikannusta, mutta kätköjä voi etsiä myös pelkän kartan avulla. Geokätköilijä piilottaa rasian, jossa on kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jotain mukavaa vaihtotavaraa. Hän määrittää piilon sijainnin satelliittipaikantimella ja julkaisee internetissä kätkön koordinaatit sekä vihjeitä, joiden perusteella muut voivat etsiä kätkön. Harrastuksen parissa pääsee hyödyntämään oppimiaan taitoja. Virolaisia ja suomalaisia ilahdutti Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt matkaajabugi, pehmopingviini, jonka omistaja oli lähettänyt maailmaa kiertämään ja maileja kartuttamaan liikkumalla geokätköstä toiseen. Se saapui Suomen Sallaan Rovaniemeltä ja pääsikin kerralla reilut tuhat kilometriä etelämmäs. Sallalaiset puolestaan pääsivät yhdessä kertaamaan, paljonko olikaan maili kilometreissä ja mikä Yhdysvaltain osavaltio käyttää lyhennettä MI. Geokätköily tarjoaakin oivan mahdollisuuden edistää matkailua. Se sopii myös oppimisen työkaluksi kouluihin. Virolaisten vierailusta Sallassa vastasi Sallasta Sallaan hanke, jota rahoitetaan Euroopan maatalousrahastosta. (sa) Matkaajapingviini Viron Sallassa Ryhmätyöskentelyssä pohditaan geokätköilyn mahdollisuuksia 5

6 Rajalukio kunnan ja lukion elinvoiman vahvistajana Rajalukiohanke sai alkunsa Sallan ja Poljarnye Zorin kuntien päättäjien halusta tehdä jotain konkreettista, josta olisi hyötyä molemmille maille. - Suomen kielen ja kulttuurin tuntevat ihmiset edistävät maiden yhteistyötä, ja elinkeinoelämää asuivatpa he tulevaisuudessa kummassa maassa tahansa, sanoo projektisihteeri Sirkka Takkunen. Lukiossa on nyt 68 suomalaista oppilasta ja 17 venäläistä. - Venäläiset opiskelijat lisäävät lukion elinvoimaa. Tämä on tärkeää varsinkin tulevaisuutta ajatellen, kun lukion oppilasmäärä vähenee, sanoo Sallan lukion rehtori Tapani Niskala. Hänen mukaansa ulkomaalaiset opiskelijat myös tuovat moninaisuutta kouluun. Kunta saa lukiolaisista saman valtionosuuden kuin paikallisista opiskelijoista. Valtionosuus kattaa opiskelijoista aiheutuvat kulut. - Sallan rajalukio on ainutlaatuinen Suomessa, monissa muissa kunnissa ihaillaan ja kadehditaankin meitä, toteaa kunnanjohtaja Kari Väyrynen. Ensimmäiset venäläiset opiskelijat tulivat Sallan lukioon vuonna Heitä oli 11, joista yhdeksän sai lukion päättötodistuksen vuonna Nyt Sallan lukiossa on kahdeksan venäläistä ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja yhdeksän toisen vuoden. He tulevat Poljarnye Zorista ja Kovdorista. Venäläiset noudattavat aikuislukion 48 kurssin opintosuunnitelmaa. He ovat opiskelleet suomen kieltä Venäjällä kaksi vuotta ennen Suomeen tuloaan. Sallan lukioon pääsyn vaatimuksena heillä on läpäisty koe suomen ja englannin kielissä ja matematiikassa. Hakijoita on paljon enemmän kuin voidaan ottaa. Venäläiset opiskelevat muiden mukana suomen kielellä, mutta heillä on apunaan kaksi venäläistä opettajaa ja tarvittaessa tulkkina Sirkka Takkunen. Tarkoitus on, että tulevina vuosina opiskelijat oppisivat suomen kielen entistä nopeammin. Rajalukiolaiset ovat Sallassa 17 viikkoa vuodessa. He asuvat Sallan keskustassa. Opiskelijat suorittavat yhtä aikaa suomalaista ja venäläistä koulua. Ne, jotka ovat aloittaneet Suomessa opiskelun vasta yhdeksännen luokan jälkeen, päättävät venäläisen koulunsa Suomen toisen lukiovuoden keväällä, ja näin he voivat opiskella täällä koko kolmannen vuoden. Venäjällä on pakollinen keskiasteen koulutus, jonka voi hankkia joko käymällä 11 vuotta yleissivistävää koulua tai siirtymällä yhdeksännen luokan jälkeen ammatilliseen kouluun. (tp) Venäjällä oppilaiden ja opettajien välit ovat muodolliset - Suurin ero Suomen ja Venäjän koulujen välillä on se, että Venäjällä oppilaiden ja opettajien välit ovat paljon muodollisemmat, kertoo Sallassa opiskeleva 16-vuotias Darja Smirnova Poljarnye Zorista. Hänen lempiaineitaan ovat englanti, liikunta ja matematiikka. - Ja venäjän kieli, hän hymyilee. Jevgeni on kotoisin Kovdorista. Vapaa-aikanaan Darja pelaa koripalloa SaPsin joukkueessa. Hän haluaa opiskelemaan Oulun yliopistoon, ja työkseen hän haluaa opettaa venäjää vieraana kielenä. - Suomessa on paremmat elämän olosuhteet, siksi haluan asua täällä, hän sanoo. 15-vuotiaat Alex Butjajev ja Anton Vinogradov opiskelevat Sallassa ensimmäistä vuotta. Molempien toiveena on opiskella lukion jälkeen insinööriksi Suomessa. Nuoret sanovat, että Suomen ja Venäjän koulut eivät eroa vaikeusasteeltaan. Englannin kielen taso on parempi Suomen kouluissa. Suomessa lukion voi käydä omaan tahtiinsa kursseja valiten, Venäjällä kaikki opiskelevat samaan tahtiin, ja valinnaisia kursseja ei ole. Alex ja Anton soittavat kitaraa, ja lisäksi Alex harrastaa laskettelua. Salla on pienempi paikka kuin nuorten kotikaupungit, mutta se sopii heille hyvin, sillä koulu ja harrastukset vievät ajan. Kovdorilainen Jevgeni Vologin haluaa tutustua eurooppalaiseen kulttuuriin ja parantaa kielitaitoa. Hän viihtyy Sallassa, ja hänellä on täällä monia kavereita. Suomen kieltä hyvin osaava Jevgeni on Darja, Alex ja Anton viihtyvät Sallan lukiossa. ollut töissä Sallan matkailuinfossa ja sotaja jälleenrakennusmuseolla. Ymmärtäminen on helpompaa kuin itse puhuminen. Venäjän monet suhuäänteet puuttuvat suomesta, kun taas venäläiselle suomen kielen äänteet ä, ö ja y sekä monet sijamuodot tuottavat välillä vaikeuksia, hän vertaa. East Rock 2011 Rocktapahtuma Sallan pääsiäisessä! Shaked Booze & Kymppilinja Liput 10 perjantai 22. huhtikuu 19:00-21:30 Sijainti: Sallan liikuntakeskus Lipunmyynti alkaa klo 18 ovelta. Shaked Booze aloittaa klo 19 ja kymppilinja klo 20. Ikäraja 13 v, alle 13 v. vastuuhenkilön kanssa. Tilaisuuteen on ilmainen bussikuljetus nuorisotiloilta klo 18. Paluu takaisin Norikselle tapahtuman jälkeen. Lisätiedot numerosta

7 Koiralle kuivalihaa, kissalle käristystä? Poro on perinteisesti hyödynnetty kokonaan. Lihan lisäksi elimistä, verestä, päästä, saparoista ja jopa koparoista on tehty poromiesperheissä ruokaa. Ennen mitään ei hukattu, poro hyödynnettiin koipi- ja kallonahkoja myöten, ja se mitä jäljelle jäi, annettiin koiralle ruuaksi. Nykypäivänä porojen teurastus on siirtynyt metsistä ja tuntureilta laitosteurastamoihin. Myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet; koparavelli, kampsut ja saparokeitto ovat enää vain harvojen herkkua. Poroteurastamoilta jää hyödyntämättä tonneittain hyvälaatuista, ihmisravinnoksikin kelpaavaa tavaraa, ns. sivutuotetta. Itä-Lapissa alkaneella Jätteestä hyötykäyttöön hankkeella pyritään edistämään näiden sivutuotteiden hyödyntämistä. Poron sivutuotteiden soveltuvuutta lähinnä turkiseläinten ja vetokoirien rehuksi on selvitetty jonkin verran aiempina vuosina. Lemmikkieläinpuolella koiran- ja kissanomistajien laatutietoisuuden lisääntyminen on luonut viime aikoina uusia mahdollisuuksia porotuotteille. Suomalaisesta aidosta porosta luu on parasta mitä koiramme tietää on erään koiranomistajan kommentti koiranruokaverkkokaupan internetsivulla. Poronlihan suoramyynti, jossa asiakas ostaa valmiiksi paloitellut ja pakatut poronlihat suoraan poromieheltä, toimii hyvin. Samalla tavalla sivutuotteiden myynti suoraan koiranomistajille olisi mahdollista. Sivutuotteiden hyödyntämisellä voitaisiin lisätä porotalouden kannattavuutta, sillä porotuotteiden hinta on korkea. Esimerkiksi kuivattu poronluu maksaa lemmikkieläinliikkeissä 15 /kg ja ulkomailta tuotu ilmakuivattu peuransydän jopa yli 50 /kg. Poron sivutuotteille olisi kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kyselyitä on tullut mm. poronosien toimittamisesta Kaukoitään kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin. Jätteestä hyötykäyttöön -hankkeen aikana selvitetään erilaisia vaihtoehtoja poron sivutuotteiden hyödyntämiselle. 2,5-vuotisessa hankkeessa ovat mukana Sallan, Savukosken, Kemijärven ja Posion kunnat. Hankkeen on rahoittanut Lapin ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätietoa hankkeesta antaa hankepäällikkö Niina Mattila p tai (nm) Pääsiäisen helppo aprikoosipiirakka Pohja: 75 g voita 0,5 dl sokeria 1 muna 1,5 dl vehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta Täyte: 4 rkl appelsiini- tms. marmeladia 1 tlk säilykeaprikoosia puoli dl omenamehua 1 muna 200 g creme fraichea 1 tl vaniljasokeria Sekoita huoneenlämpöinen voi ja sokeri keskenään. Lisää muna ja yhdistetyt kuivat aineet. Laita taikina jääkaappiin jähmettymään puoleksi tunniksi. Painele sitten taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä marmeladi tasaisesti taikinan päälle. Levitä hedelmät taikinapohjalle. Sekoita muut täytteen ainekset keskenään (vatkaa aineita kunnolla, jotta täytteestä tulee kuohkea) ja kaada hedelmien päälle. Paista 200 asteessa puoli tuntia. Aurinkopäivät Kelloselän koululla Kelloselän koulun vanhempainyhdistys ry järjesti kolmannen kerran Aurinkopäivän Kelloselän koululla. Sää suosi osallistujia, vaikkakin välillä tuuli oli purevan kylmää. Lastenvaunujen lukumäärän perusteella Sallan väkiluku ei ole vähenemässä, ainakin Pohjois-Sallan puolella pientä väkeä riittää. Tapahtumia oli niin sisällä kuin ulkonakin. Korpelan Raisa aloitti munkkien paiston jo ani varhain, ja sai jatkaa sitä koko päivän, sillä munkkeja meni hyvin kahvin kanssa ja kotiin vietäväksi. Myyjäisissä oli tarjolla monenmoista leivonnaista ja oppilaiden tekemiä tavaroita, muun muassa eko-hedelmäpusseja, sytytysruusukkeita ja aurinkopinssejä. Myös Ulla Ylitalo oli myymässä Homecare-tuotteitaan. Lapsille oli järjestetty pehmokoiranäyttely ja osallistujia oli toistakymmentä. Osallistujat esittelivät koiriaan innolla, koirat olivat hyväkäytöksisiä eivätkä purreet tai pissineet lattialle. Kaikki osallistujat palkittiin karkein ja kolme parasta sai vielä pienen lahjapalkinnon. Anna-Kaisa Mattila esittelivät ensiaputoimintaa, muun muassa miten toimia, jos kiehisiä vuollessa puukko osuu käteen tai jalka venähtää. Vapaaehtoisena jalan venäyttäjänä toimi Emilia Tuutijärvi. Vanhempainyhdistyksen puuhanaiset Jaana Päiväniemi ja Johanna Saariniemi pitivät huolen että homma toimi. Sinikka Heikkilä, Galina Voronina ja Taimi Keränen huolehtivat sekä tuotteiden että arpojen myynnin sujumisesta. Puuhamiehet Veli-Erkki Heikkilä ja Pekka Moilanen pitivät ulkona nuotiota yllä ja möivät keskustelun lomassa makkaroita. Kaiken kaikkiaan päivä oli antoisa ja tuotti aurinkoista mieltä kevääseen. Jaana Päiväniemi Peräluokassa pyöri askartelupaja Mäkitalon Helin ja Aatsingin Hetan johdolla, siellä lapset saivat askarrella keppihevosia ja tehtiinpä siellä myös kasvomaalauksiakin. Aatsingin Aarne ajelutti pieniä ja vähän isompiakin porolla ja meno oli huimaa. Samaan aikaan Jussilan Mervi veti leikkimielistä hiihtokilpailua, johon osallistui neljä joukkuetta. Rajavartiostosta paikalla olivat rajavartijat Seppo Koivuniemi ja Marko Törmänen. Marko piti koiransa Vox:in kanssa koiraesityksen. Sallan SPR:n osaston Paula Aspholm-Heimonen, Asko Viitanen ja Suuri kiitos kaikille tapahtumassa käyneille ja lahjoittajille, joita olivat: S-Market Erätuli, K-Market Puolukka, Siwa, Rautatori, Sportia Salla, Huonekaluliike Hakkarainen, Tekniset Konevinkki, Cafe NeulAnut oy, Sallan Kuvaamo, Maltiolan Jaloste, Metsähallitus Savukoski, Jaana Kenkä, Osuuspankki, Nordea, Sallan Poropuisto, Sallatunturin tuvat, tmi AA Poro/Aarne Aatsinki, Kampaamo Riinan hiuskulma, Niemelän kuljetus, Putiikki Boutique ja Ulla Ylitalo/Homecare. 7

8 Arja Korisevan ja Jouni Someron Pääsiäiskonsertti maanantaina klo 18:00-20:00 Sallan kirkko Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Zumbaa naisten päivässä Perinteeksi muodostunut naisten päivä kokosi väkeä Sallatunturin koululle maaliskuisena lauantaina. Kauneus- ja hyvinvointisekä Tupperware-tuotteiden lisäksi esillä oli esimerkiksi suolalamppuja. Teija Salminen piti luennon karppauksesta, ruokavaliosta, jossa käytetään vähän tai ei ollenkaan hiilihydraatteja. - Tämän ruokavalion terveellisyydestä on puhuttu, mutta ei voi olla paha asia, jos jättää pois sokerin ja valkoiset jauhot, Salminen sanoi. Hyvinvointivalmentajat Helja Hoikkaniemi ja Arja Hautaniemi tekivät päivän aikana kehonkoostumusmittauksia parille kymmenelle hengelle, myös miehet olivat tervetulleita naisten päivän mittaukseen. Hyvää oloa toivat myös Rajasalon Raijan vetämä zumba ja lantionpohjalihasten jumppa sekä Selkälän Marjatan tekemät hieronnat. Putiikin vaatteista koottu muotinäytös esitteli kevään muodin uusia tuulia. - Vaatteissa on nyt naisellisuutta enemmän kuin muutamia vuosia sitten, Riitta Virkkula kertoo. - Se näkyy vaatteiden leikkauksissa ja väreissä sekä kankaissa, joissa korostuu kukkakuosien runsaus. Kevään ja kesän värejä ovat perinteisesti hiekka ja beige, tänä vuonna erityisen muodikas on vihreä khaki ja yleensäkin luonnonläheiset sävyt. Räväkämpää linjaa edustavat oranssi, keltainen,vihreä, lime sekä monille suomalaisille naisille hyvin sopivat turkoosi ja pinkki. - Tulevana kesänä suositaan kellohelmaisia hameita ja mekkoja, mutta ei unohdeta klassisia kotelomekkoja uusin ilmein ja pitkiä liivimäisiä, hyvin istuvia yläosia. Naisten päivän musiikista vastasi Jemet ja ruuasta Pizzeria Akkavaara. Päivän järjestää kunnan kulttuuritoimi. (tp) Shindosta vireyttä ja vastustuskykyä Shindo on Japanissa 1980-luvulla kehitetty kehonhoitomenetelmä, johon kuuluu rentousharjoituksia, venyttelyä ja hoitoja. Sallan kansalaisopistossa shindokurssia viime syksystä asti pitänyt fysioterapeutti Tuulikki Jokiperä FysioJoosulasta Savukoskelta korostaa, että shindossa mennään lempeästi kehon ehdoilla. Liikkeet ovat yksinkertaisia, ja ne vaikuttavat kehon ja mielen eri tasoilla. - Sitä mukaa, kun jännitykset hellittävät, liikelaajuudet ja kehon jousto-ominaisuudet lisääntyvät, mieliala paranee ja olo tuntuu paremmalta, Jokiperä selvittää. Työ, stressi ja ravinto aiheuttavat nykyihmiselle väsymystä ja jännityksiä. Venyttely ja mielen rauhoittaminen unohtuvat usein. Venytykset rentouttavat tyypillisiä kehon jännitysalueita kuten alaselkää, hartiaseutua ja jalkoja. Shindossa venytellään lihasten lisäksi meridiaaneja. Ne liittyvät itämaiseen lääketieteeseen ja ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään energisenä kokonaisuutena. Meridiaanit ovat energiaratoja, joiden kautta kehon ja mielen osat ovat yhteydessä toisiinsa. - Meridiaaneja on tutkittu paljon, myös länsimaisessa lääketieteessä. Esimerkiksi shindolla ja akupunktiolla vaikutetaan kehon toimintoihin samojen rakenteiden kautta, kertoo Jokiperä. Venytykset ja syvä hengitys shindovenyttelyn jälkeen huomaa muutokset kehossa ja ajattelussa. Hengitykseen keskittyminen on tärkeä osa shindoa. Syvään hengittämisen avulla voi avata kireyksiä, ja ulospuhallukset vievät jännityksiä pois. Toinen tärkeä asia on kosketus. Shindoharjoitukset sopivat erittäin hyvin parin kanssa tehtäviksi. - Yksinkertainen käden kosketus vaikuttaa myönteisesti, samoin kuin venytysten tekeminen kaverin kanssa esimerkiksi selät vastakkain, Jokiperä toteaa. Joillakin liikkeillä voi Jokiperän mukaan vahvistaa myös vastustuskykyä esimerkiksi flunssia vastaan. Shindoryhmät ovat vielä harvinaisia, sillä ohjaajia on vähän. Lapin ainoat ryhmät toimivat Savukoskella ja Sallassa. Shindoon ei liity poliittista eikä uskonnollista toimintaa. (tp) Hyvää äitienpäivää 8.5.! Äidin sydän Maan päällä paikka yksi on niin pyhä armas verraton, mi tarjoo lemmen turvaisan ja kätkee onnen kalleimman. Vain sydän äidin tunnet sen näin hellä on ja lämpöinen, se riemuitsee sun riemustas ja tuntee huolta tuskias. Kun ihmismielet vaikenee, kun kiitos kaikuu vaikenee, kun poljetaan ja moititaan jäät yksin yöhön unholaan. On paikka missä lohdun saa, sua sydän äidin rakastaa, voit hellään helmaan painaa pään ja itket murheen lientymään. Pois moni kaunis mennyt on. Sä kauan tunsit kaipion, muun korvas aika minkä vei, sydäntä äidin konsaan ei. Shindo-venytykset sopivat lähes kaikenkuntoisille ja ikäisille. - Harjoittelun hyödyllinen vaikutus perustuu ihmisen parempaan itsensä tuntemiseen, Jokiperä sanoo. - Kun venytykset on opetellut, niitä on helppo tehdä arjessa. Venytyssarja ei vie kauan aikaa. Liikkeisiin pitää kuitenkin keskittyä, joten televisiota katsellessa shindo ei onnistu, Jokiperä sanoo. Hän kertoo, että jo parin viikon säännöllisen 8 Tuulikki Jokiperä ohjaa shindoa Sallassa. Lydia Koidula, suom. Hilja Haahti Äitienpäivän Suuri harmonikkakonsertti klo Sallan kirkonkylän koulu

9 Sallatunturin koulun seiskat oopperamatkalla pääkaupungissa Syksyllä saimme kuulla iloisen yllätyksen: olimme voittaneet kulttuurisäätiön oopperamatkan Helsinkiin. Sitä odotimme innokkaasti monta kuukautta. Maaliskuussa, juuri ennen hiihtolomaa, odotuksemme palkittiin, ja pääsimme vihdoin matkalle. Lähdimme koululta linja-autolla kohti Kemijärven juna-asemaa. Linja-autossa saimme eväät ja juomat iltaa varten, jos nälkä yllättää. Meille jaettiin myös juna-liput. Saimme onneksi itse valita hyttikaverin. Paikat olivat ylhäällä ja alhaalla. Olimme noin juna-asemalla. Kaikki olivat innoissaan matkasta. Menimme omiin hytteihimme ja tietysti kävimme katsomassa junan. Juna lähti kohti Helsinkiä. Siellä täällä oli koululaisia. Ravintolavaunussa oli myös paljon ihmisiä. Yö meni joiltakin osin levottomasti, kun useimmat kävivät kavereittensa luona. Se oli silti ihan hyvä matka. Aamulla juna olisi 8-9 yhdeksän aikaan Helsingissä. Heräsimme tietenkin aikaisemmin laittautumaan ja siivoamaan hyttiä. Juna oli vihdoin perillä ja saimme raitista ilmaa. Porukka oli vähän väsynyt mutta silti innoissaan tulevasta päivästä. Olihan tämä joillekin ensimmäinen kerta Helsingissä. Ylimääräiset tavarat (laukut, joita ei jaksaisi kantaa kaupungilla,) sai jättää tavarasäilytykseen päiväksi. Kävellessämme hotelli Arthuriin katsoimme liikennettä, näkyvyyksiä, paikkoja ja ihmisiä. Onhan siellä vähän erilaista kuin täällä Sallassa. Söimme Arthurissa hyvän aamupalan. Meille sanottiin, että täytyy syödä nyt kunnolla, sillä söisimme vasta oopperan jälkeen. Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemällä kohti Oopperataloa. Meillä oli paljon aikaa, koska Robin Hood -esitys alkoi klo Menimme paikalle aikaisemmin, koska paikalle tuli n oppilasta. Paikat olivat hyvät ja mukavat. Meillä oli myös välitauko. Itse esitys oli 3 tuntia kestävä. Esitys oli ihan hyvä, välillä sekava, mutta juoni tosi taitavasti tehty ja esitetty. Näyttelijät, puvustus ja kaikki nämä oli tosi hyvin tehty. Äänet kuuluivat hyvin, mutta sanoista en saanut aina selvää. Kun esitys alkoi, kaikki alkoivat seurata esitystä. Monet myös nukkuivat välillä. Ooppera oli kaikin puolin hieno: lavasteet, akustiikka ja tunnelma olivat upeita. Oopperan loppuosassa, taputimme varmaankin yli viisi minuuttia. Ooppera loppui ja näyttelijät tulivat lämpiöön moikkaamaan meitä. Robin Hood -esityksen jälkeen menimme ratikalla takaisin Arthuriin syömään päivällistä. Jäimme tosin ennen Arthuriin pois ratikasta, ja osa (halukkaat) saivat mennä siitä vielä metrolla. Useimmat kyllä menivät metrolla. Ja se oli kivaa =) Saavuimme Arthuriin syömään päivällistä - lihapullia ja perunamuussia. Lähdimme kavereiden kanssa kohti Kamppia, jossa oli paljon pelikauppoja, joita olimme odottaneet koko reissun. Pelit ostettuamme ja donitsit ja jätskit syötyämme lähdimme kohti rautatieasemaa odottelemaan kotimatkaa yhtä kokemusta rikkaimpina. Ajatuksia oopperasta Oopperassa oli todella hyvät lavasteet ja näytteleminenkin oli hyvää, mutta laulusta en tykännyt kovinkaan paljoa. Oopperassa käyminen oli hyvä kokemus. Osan mielestä ooppera oli tylsä, mutta se oli ihan katsottavaa kamaa. Taustatietoa oopperasta Jännittävä koko perheen oopperaseikkailu Robin Hood kertoo Sherwoodin metsissä elävästä lainsuojattomasta, joka jousipyssyineen puolustaa joukkoaan ja panee Nottighamin sheriffille kampoihin. Paha prinssi Juhana hallitsee maata kuningas Rikhard Leijonamielen ollessa ristiretkellä Maansa menettänyt Robin Hood ryhtyy puolustamaan kansaa sortajia vastaan. Apurinaan prinssi Juhanalla on Nottinghamin sheriffi, joka ei pärjää Robin Hoodin kokoamalle joukolle. Kun kuningas palaa, paha prinssi karkotetaan hovista, ja Robin Hood saa takaisin maansa ja avioituu Marian-neidon kanssa. Rooleja ovat muun muuassa: Robin Hood, Sheriffi, Marian, Gisborne, Jamila, Munkki tuck, Mylläri Muck, Muckin Vaimo, Sheriffin Äiti, Puna-Will, Pikku- John, Kaksi hovineitoa, Pikku-Rikhard ja Rikhard Leijonamieli. Oopperan kesto on 2h 50 min ja 1 väliaika. Itä-Lapin kesälukio Missä: Sallassa Milloin: Kenelle: - lukiolaisille lukioon aikoville, alaikäraja 14 vuotta, ammattioppilaitosten opiskelijoille, aikuisille, ei pohjakoulutusvaatimusta Järjestäjät: Sallan lukio ja Sallan kansalaisopisto Tarjolla olevat kurssit: 1.aineryhmä: KU 01 Kuvataide 1 (opettajana Ari Hautajärvi) Ruotsin kertauskurssi alkeista lähtien (Marjatta Krogerus) S207 suomen puhekielen perusteet (Leena Hautajärvi) Yhteiskuntaopin abikurssi (Helge Niva) 2. aineryhmä: 5. Elokuvakurssi (Pyry Takkunen) 6. Englannin kertauskurssi lukioon tuleville (Sirkka Takkunen) 7. Ruotsin abikurssi (Marjatta Krogerus) 8. HI 04 (aikuislukion HI 03) Suomen historian käännekohtia (Helge Niva) 3. aineryhmä: Ilmoittautumiset mennessä Sirkka Takkuselle puh , Kukin kurssi toteutuu, mikäli sille ilmoittautuu vähintään viisi osanottajaa. 9. Kuvanveisto (Eila Hautaniemi) 10. Lyhyen matematiikan abikurssi (Jyrki Harju) 11. VEB201 Venäjän alkeiskurssi (Galina Dubysheva) 12. Suomen kielen peruskurssi (Taina Luttinen) 13. Historian abikurssi ( Helge Niva) Kukin opiskelija voi valita 1 3 kurssia, yhden kustakin aineryhmästä. Hinta: 1. kurssi 60 euroa kurssi 55 euroa kurssi 50 euroa Majoituspaketti (asuminen ja kolme ateriaa päivässä) 210 euroa. Lisämaksusta: Vanhan Sallan retki (10-15 euroa, passi tarvitaan) Venäjän matka (yksi yöpyminen, hinta riippuu osanottajamäärästä, passi tarvitaan) Retki Kemijärvelle, hinta riippuu osanottajamäärästä. Viime lehteen oli erehdyksessä mennyt väärä ohjelma. Pahoittelemme virhettä. 9

10 Kaikille avoin Hyvinvointivalmennushankkeen päätösseminaari ja hyvinvointivalmentajien valmistujaisjuhla maanantai klo 12.00, Sallatunturin koulun juhlasalissa Tilaisuuden avaa kunnanjohtaja Kari Väyrynen Ohjelma: Hyvää elämää etsimässä, toimialajohtaja Kerttu Oikarinen RAMK Paneelikeskustelu hyvinvointivalmennuksen tuloksista ja tulevaisuudesta,. Tutkimustuloksia sallalaisen työväestön hyvinvoinnista ja työhyvinvointimatkailun tuotteistamisesta. Hyvinvointivalmennustoiminnan merkitys kunnalle, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antero Miettinen. Musiikki- ja tanssiesityksiä sekä yhteiszumba. Tilaisuus alkaa ruokailulla ja päättyy kakkukahveilla Ennakkoilmoittautuminen puh tai Juhlajumalanpalvelus ja kansalaisjuhla Vanhassa Sallassa Jumalanpalveluksen jälkeen seppeeleen lasku suomalaisten sankarihautausmaan muistomerkille. Kansalaisjuhlassa ohjelmassa suomalaisten ja venäläisten esittämää ohjelmaa, puheita sekä seppeleidenlasku muistomerkeille. Olet tervetullut mukaan! Ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pekka Moilanen Järjestävät Salla-seura, Sallan seurakunta ja Sallan kulttuuritoimi. Suurtapahtuma Sallassa! Sallapäivät 30 v Muista varata kojupaikkasi ajoissa Sallan kulttuuritoimi puh Naruskan virtuaalijärvessä voi seurata omaa järvitaimenta Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä käynnisti kesällä 2010 Istuta oma järvitaimen -projektin, jonka avulla jokainen luonnon ja kalastuksen ystävä voi itse osallistua ja vaikuttaa kalakannan elvytystyöhön. Pyyntikokoiset järvitaimenistukkaat mitataan ja punnitaan sekä merkitään henkilön, yrityksen tai yhteisön omaksi yksilöllisellä Carlin-kalamerkillä, ja tiedot rekisteröidään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) istutusrekisteriin. Oman järvitaimenistukkaansa tilannetta ja menestymistä voi seurata kalastusyhtymän kotisivuilla olevan virtuaalijärven kautta. Tavoite 500 uutta taimenta Yhtymän kotisivut ovat herättäneet mielenkiintoa ympäri maan ja maailman. Kävijöitä on ollut 27 maasta, ja Suomen paikkakunnista 147 on kirjautunut kävijätilastorekisteriin. Virtuaalijärven uivat taimenet ja siikaparvet ovat tuoneet kalanistutuksien ja kalavesien hoidon seurantaan aivan uuden ulottuvuuden. Tieto istutuksista ja kalojen liikkeistä 10 Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä sekä kasvusta ovat netissä jokaisen nähtävillä lähes reaaliajassa. Tulevana kesänä 2011 kalastusyhtymän tavoitteena on istuttaa edellisen kesän tapaan 500 kappaleen erä valmiiksi pyyntikokoista järvitaimenta Naruska-Kullajärveen. RKTL varustaa ne Carlin-kalamerkillä. Lisäksi kesän aikana istutetaan pienpoikasvaiheessa olevia 0+ ja 1-vuotiaita taimenia 2000 kappaletta ja kesän vanhaa siikaa edellisen vuoden tapaan 500 kappaletta. Istuta oma järvitaimen -projekti toimii kokonaan yksityisellä rahoituksella. Toimintansa rahoittamiseksi ja järvitaimenkannan lisäämiseksi kalastusyhtymä myy kalastuslupien lisäksi mainos- ja ilmoitustilaa web-sivujensa virtuaalijärvessä uiviin taimenfiguureihin sekä järjestää erilaisia tapahtumia Naruskajärven kauniissa maisemissa ja lähiympäristössä. Osa tapahtumista on maksuttomia. Kalastusyhtymä on mukana omalla osastolla toukokuussa järjestettävillä Pohjois-Suomen Erämessuilla, osasto L12, Oulu-halli. on mökkiläisten perustama yhteisö Sallan Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2010, ja se on ottanut tavoitteekseen edistää järvialueen kalavesien käyttöä sekä niiden hoitoa kalastuslain periaatteiden mukaisesti. Keskeisenä päämääränä on lisätä järvitaimenkantaa ja sen kokoa sekä kannustaa alueen mökkiläisiä ja matkailijoita virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastusmahdollisuuksien lisäksi tarjolla on retkeily- ja liikuntaelämyksiä, unohtamatta illanviettotapahtumia kauniissa järvimaisemissa. Majoitusta on tarjolla järvialueen yksityismökeissä ja lähialueen majoitusyrityksissä. Kuva: Järvitaimenistukkaiden tilannetta ja menestymistä voi seurata virtuaalijärven kautta Kalat säilyvät virtuaalijärvessä, kunnes merkkipalautustieto kertoo kalan saaliiksi joutumisesta tai aikaa istutuksesta on kulunut 5 vuotta. Kalojen ja ostajan/sponsorin tiedot säilyvät historiatietona vuosittaisten saaliskalakorien ja virallisten istutusluettelojen yhteydessä. Pyytäjä palauttaa saaliiksi saatujen kalojen merkkitiedot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimusyksikköön, josta ilmoitetut saalis- ja paikkatiedot palautuvat kalastusyhtymälle merkattavaksi web-sivujen saaliskalakoriin. Järvitaimenprojekti sai hyvän vastaanoton jo ensimmäisenä kesänä. Kalastusyhtymä istutti kesällä 2010 järvialueelle yhteensä 800 taimenta. Kaloista 499 kappaletta oli niin sanottuja sponsoritaimenia, ja niiden keskipaino oli 1050 g. Riista- ja kalatalouden tutkimusyksikköön palautettujen merkkitietojen perusteella Carlin-merkityistä järvitaimenista 129 kappaletta on joutunut varmuudella saaliksi. K e s ä k u u Naruskajärven juhannus: klo järvialueen ym pärijuoksu 17 km, vaihtoehtona Aitatsivaaran valloitus 6 km. Tapahtumateltassa klo 20 alkaen soittoa, ja ilta huipentuu Juhannuskokon polttamiseen. H e i n ä k u u Tour de Itä-Lappi 380 km Kolmen päivän etappiajona halki neljän Itä- Lapin kunnan toteutettava maasto- ja maantiepyöräilytapahtuma teemalla Kairasta polkupyörällä maalikyliin ja takaisin. Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä Järvialueen kalastusluvat voi ostaa Sallan Matkahuollosta tai tilata netistä Yhteystiedot Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä sähköposti Puheenjohtaja Kari Kivelä, p

11 Sydän tykkää ilosta ja liikunnasta Hyvinvointivalmentaja Tuija Vuorela esitteli kuntoiluvälineitä. Miltä tuntuu jalkapohjien shiatsuhieronta? Kuinka luja puristusvoima sinulla on käsissäsi? Kuinka paljon kehossasi on lihaksia ja kuinka paljon rasvaa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin sai halutessaan vastauksen perinteisessä sydänterveyspäivässä yläkoululla. Sallan Sydänyhdistyksen, Hyvinvointivalmennus-hankkeen, kunnan vapaa-aikatoimen, 4H-yhdistyksen ja Kirkonkylän vanhempainyhdistuksen järjestämä päivä toi esille, kuinka sydämelle voi tehdä hyvää mukavilla, rennoilla asioilla. Liikunnan merkityksestä muistutti lasten ja vanhempien parisprinttihiihto. Kisailuun osallistui 17 henkeä, osa hiihti isommassa porukassa. Ulkoliikunnan ohessa jokainen sai viedä oman iloisenvärisen ilmapallonsa koulun rinteeseen muistuttamaan sydämen asiasta. Hyvinvointivalmentajat esittelivät tapahtumassa kuntoa kohottavia ja testaavia laitteita. Muun muassa tasapainopeli, erilaiset jumppakepit, kahvakuulat ja selän rentouttaja kiinnostivat yleisöä ja saivat monet kokeilemaan laitteita. Laadukkaita kuntoiluvälineitä saa lainata kirjastosta kirjastokortilla, ja niiden lainaaika on kuukausi, eli sama kuin kirjojen. Jalkojen hierontalaite on käytettävissä Jaanan Kengässä. Myös voima-, kehonkoostumus- ja verenpainemittaukset olivat suosittuja sydänterveyspäivässä. Ruokalassa sydänyhdistys tarjosi maksutta kahvia, mehua ja sydänystävällisesti leivottuja leivonnaisia. Ruokalassa sai hämmästellä myös rasvasuola-sokeri -näyttelyn kertomaa. Esillä oli yleisiä elintarvikkeita ja pakkausten vieressä niiden sisältämät määrät rasvaa, suolaa ja sokeria. Harva arvaisi, että tavallisessa 200 gramman purkissa maustettua jugurttia on sokeria kymmenen palan verran, tai että sadassa grammassa maissihiutaleita on suolaa kunnon ropsaus eli 1,8 grammaa. Tarjolla oli myös tietoa siitä, miten sydämen terveyttä voi kohentaa ravinnolla ja liikunnalla, vaikkapa sauvakävelylenkeillä. Tapahtumaan osallistui yli 60 henkeä. Sydänterveyspäivä on perinne, eli suunnitelmissa on järjestää se jälleen ensi vuonna. Hyvinvointivalmentajat ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat järjestävät 3.5. klo Sallan seurakuntatalolla tasapainopäivän, jossa on esillä samat laitteet kuin sydänpäivässäkin. Tapahtumassa on luvassa tasapainotestejä ja -harjoituksia kaiken ikäisille. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. (tp) Natalia Koskimaa (vas.) ja Helmi Korkeasalo (oik.) veivät ilmapallot lumisydämen koristeiksi. MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPA PALVELUKSESSASI SALLAN KESKUSTASSA! K-PLUSSA-KORTILLA ETUSI OSTOKSISTASI JOPA 5% Lämpimät grilliruoat Tuoreet kiviarinarieskat Matkamuistot Kodintarvikkeet ja -tekstiilit Avoinna: ma-pe 8-21 la 8-21, su PUOLUKKA Kuusamontie 9, Salla Puh Fax

12 Hyvinvointivalmennus järjestää vuonna 2011 Tasapainopäivä 3.5. Klo Sallan seurakuntakeskuksessa Hyvinvointivalmennushankkeen päätösseminaari ja hyvinvointivalmentajien valmistujaisjuhla Klo12-16 Sallatunturin koululla Hyvinvointipäivä Sallatunturin koululla Hyvinvointimittaukset keväällä 2011 Firstbeat-hyvinvointianalyysin aloitusinfo Sallansuussa maanantaina 2.5. klo Isäntä Matin Museossa Lapajärvellä Äitienpäivänä sunnuntaina 8.5. klo13 -Tervetuloa! Raikkaita kotikeittiön salaatteja Tuoresuolattua lohta Talonleipää, voita ja levitettä Mallaskotikaljaa, metsämarjamehua Porsaanleike Herkkutattimuhennosta Keitettyjä perunoita Puolukkahilloa Täytekakku ja kahvi 20 Isäntä Matin Museo avoinna Heinäkuun torstait ja 4.8. klo ja klo11-15 Muulloin tilauksesta. Tarjolla Sallan Kampsupottuja 15 Torttukahvit 10 (sis. museomaksun) Museoon tutustuminen erikseen 5 puh Seppo Leinonen engl. puh Sirpa Kuvaja Kehonkoostumusmittaus Sallansuussa tiistaina klo ja Firstbeat-hyvinvointianalyysin palaute samana päivänä klo Ilmoittautumiset mittauksiin: Varaukset puh Kaikki tarjonta on kaikille avointa ja maksutonta Lisätiedot: /ajankohtaista Oikeudet muutoksiin pidätetään Huhtikuu 2011 Tapahtumat Ulos syömään! Kevätajan ruokailupaikkoja Sallassa: Lounaskahvila Johanna, Postipolku 2(2.krs), puh ma-pe 9-16, lounasaika Keloravintola, Tunturikeskus, puh Pizzeria Akkavaara, Myllytie 1, Salla, puh ma-pe la su Poropuisto, puh Kahvio avoinna ma-su 11-17(huhtikuun loppuun) Tähtikota tilauksesta Revontuli, puh ma-su á la carte ravintola Ravintola Kiela, Sallatunturi puh Sallainen maja Hautajärventie 32, Salla puh avoinna ma-pe 11-17, la suljettu. su Tunturigrilli, Ruotsalaistentie 1,98900 Salla ma-to 10-18, pe la 18-03, su Kansalaisopiston kädentaitojen näyttely Sallan kirjasto Ski Rock Salla. Eurooppa 4 klo Sallatunturi / Keloravintola / Log restaurant East Rock Shaked Booze & Kymppilinja klo Sallan liikuntakeskus Ski Rock Salla. Stalingrad Cowgirls klo Sallatunturi / Keloravintola / Log restaurant Tanssiorkesteri PopNiitit. klo Sallatunturi / Revontuli Ski Rock Salla. Kimmo Blom & KOHO klo Sallatunturi / Keloravintola / Log restaurant Arja Korisevan ja Jouni Someron pääsiäiskonsertti klo Sallan kirkko Veteraanijuhla klo Sallan kirkko ja srk-sali Toukokuu Tasapainopäivä. klo Sallan seurakuntatalo Äitienpäivän Suuri harmonikkakonsertti klo Sallan kirkonkylän koulu Hyvinvointivalmennushankkeen päätösseminaari ja hyvinvointivalmentajien valmistumisjuhla klo Sallatunturin koulu KEVÄTKONSERTTI klo Kirkonkylän koulu Kesäkuu Koulunpäättäjäisdisco, dj Sami Sallatunturi/Papana Pubi Katso kevään tapahtumat: (loma.salla.fi/fi/tapahtumat) Facebookissa kohteessa Sallan kulttuuri ja vapaa-aika 12

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Ennakkoilmoittautuminen aktiviteetteihin viimeistään edellisenä päivänä klo 12.00 mennessä Lapland Hotel

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle 1 Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle Hyvä kuudesluokkalainen! Sinulla on nyt mahdollisuus päättää oman koulutyösi sisällöstä. Saat valita kiinnostuksesi mukaan yhden lyhyen valinnan seitsemännelle

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu?

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Vuoden 2012 Runebergin päivä sattuu sunnuntaille, joten valtaosalla suomalaisista on hyvin aikaa leipoa ja loihtia maittavat leivonnaiset itse. Kokeile

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n KYLÄTIEDOTE nro 2/2014 Puheenjohtajan palsta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen... Kevätkauden juhlat on pidetty: lakkiaiset ja ammattiin valmistuneet huomioitu

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot