Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava
|
|
- Helena Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOIMAAN KAUPUNKI EOLUS VIND AB PO Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868
2 Kaavaselostus 1 (61) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Satakunnan maakuntakaava Tuulivoimavaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Maanomistus Pohjakartta Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Virkistyskäyttö Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset Tekniset verkostot OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 21
3 Kaavaselostus 2 (61) Pekka Sepppänen 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Huoltotiet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Aluevaraukset ja osa-alueet Muut merkinnät ja määräykset Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin Lentoestevalojen vaikutus Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin... 51
4 Kaavaselostus 3 (61) Pekka Sepppänen Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde muihin vireillä oleviin / olemassa oleviin tuulivoima-alueisiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA... 54
5 Kaavaselostus 4 (61) Pekka Sepppänen Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy, 2014) Liite 3: Pesimälintuselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 4: Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley, 2014) A. Kevätmuutto B. Syysmuutto Liite 5: Lepakkoselvitys (Thomas Lilley, 2013) Liite 6: Muinaisjäännösinventointi Liite 7: Melumallinnus Liite 8: Varjostusmallinnus Liite 9: Näkyvyysanalyysi Liite 10: Kuvasovitteet
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (55) Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: Luonnosvaihe Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Suunnittelualue sijaitsee noin 17 kilometriä Loimaan keskustasta pohjoiseen ja noin 4 km Alastaron kyläkeskuksesta koilliseen. Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE pekka.seppanen@fcg.fi Vireilletulo: khall Luonnos julkisesti nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (55) 1 JOHDANTO Loimaan kaupunki on käynnistänyt Eolus Oy:n aloitteesta Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoima-laitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 16-26,4 MW. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava Eolus Oy sopii Loimaan kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Loimaan kaupungin puolesta työtä ohjaa Kalle Rautavuori, kaavoitusarkkitehti. Kaupunki vastaa valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja ohjaa vastineiden valmistelua. Eolus Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Eolus Oy:n yhteyshenkilönä toimii Ari Ylä-Mononen Auria Wind Oy:stä. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa ympäristöinsinööri Pekka Seppänen. FCG:n työryhmä Pekka Seppänen Minttu Kervinen Maritta Heinilä projektipäällikkö ja yhteyshenkilö, Ins. Amk pekka.seppanen@fcg.fi, puh: suunnittelija, arkkitehti Laadunvarmistaja, projektipäällikön varahenkilö, arkkitehti YKS-506
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (55) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö Eolus Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Loimaan kaupungille. Loimaan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä. Vireilletulo kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu xxxx Kaavaprosessin tulevia vaiheita Kaavaluonnos hyväksytty kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen nähtävilläolo Tavoiteaikataulu marraskuu 2014 joulukuu 2014 Yleisötilaisuus joulukuu 2014 Kaavaehdotus hyväksytty kaupunginhallituksessa Ehdotusvaiheen kuuleminen, kaavaehdotuksen nähtävilläolo helmikuu 2015 maaliskuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu toukokuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa kesäkuu 2015 kesäkuu 2015 Kuulutus kaava lainvoimainen heinäkuu 2015
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (55) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kaupunkilaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisia kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Varsinais-Suomi erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Fortum Sähkönsiirto Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Loimaan kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Varsinais-Suomen maakuntamuseo Puolustusvoimat
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (55) Naapurikunnat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kaupungin kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu xx.xx Neuvottelusta on laadittu muistio. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (55) 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 17 kilometriä Loimaan keskustasta pohjoiseen ja noin 4 km Alastaron kyläkeskuksesta koilliseen. Suunnittelualue sijaitsee Kanteenmaantien (seututie 231) länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 875 hehtaaria. Kaavaalueen pinta-ala muodostuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella viivalla. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (55) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista Satakunnan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty Varsinais-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M), alueelle on merkitty myös ampumarata (ea-206). Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee vihreällä rasterilla merkitty maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson viljelymaisema. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 4 kilometrin päässä on Saarikonmäen (sl 506) suojelualue. Kuva 2: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (55) Tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on keskitytty pääasiassa alueisiin, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 suurta teollisen kokoluokan tuulivoimalaa. Näiden alueiden lisäksi on selvitetty pienempiä aluekokonaisuuksia kiinnittäen huomiota erityisesti rakennettujen ja teollisten alueiden ympäristöihin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa kuvataan kaavaan merkittyjen tuulivoimaloiden alueiden rajausperusteet. Vaihemaakuntakaavaa varten selvitettiin YKR-ruututietokannan perusteella alueet, jotka eivät asutuksen tai loma-asutuksen vuoksi sovellut tuulivoimatuotannolle. Ruututietokannan perusteella löydettiin 1496 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta. Jatkoselvityksissä (Tuulivoimaselvitys sekä vaihemaakuntakaavatyö) löydetyistä alueista rajattiin pois muista syistä tuulivoimatuotannolle soveltumattomia alueita, mm. liian pienet (alle 1 km²) alueet, maisema- ja luontovaikutuksiltaan soveltumattomat alueet sekä asutuksen ja teknistenrajoitteiden takia soveltumattomat alueet. Ritaninkorven alue sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta ja loma-asutuksesta ja on tarpeeksi laaja tuulivoimatuotannon alueeksi (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 2). Tuulivoimaselvityksen mukaan Ritaninkorven alue on rakennettavuuden tai maankäyttövarausten takia soveltumaton tuulivoimatuotantoon (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 3). Rakennettavuuden tai teknisten rajoitteiden perusteella soveltumattomia alueita olivat ne alueet, jotka olivat mm. pääosin suota tai sijaitsivat esimerkiksi puolustusvoimien käyttämien varalaskupaikkojen läheisyydessä. Selvityksen mukaan Ritaninkorven alueella on myös luonnon ydinalue, hirvien talvialue ja peura-alue (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 5). Tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartalla 3 Ritanin korpea ei kuitenkaan ole määritelty luontovaikutusten takia tuulivoiman tuotannolle soveltumattomaksi alueeksi. Lisäksi Ritaninkorpi sivuaa puolustusvoimien varalaskupaikan suojavyöhykettä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavatyön yhteydessä Ritaninkorven soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ei ole tutkittu tarkemmin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden (tv) ja energiahuollon kohdemerkintöjen (en) alueiden lisäksi muille alueille voi olla mahdollista sijoittaa vähäistä tuulivoimatuotantoa tarkentavien jatkoselvitysten perusteella. Alueet tulee ensisijaisesti toteuttaa kuntakaavoituksella tai enintään 1-4 voimalan hankkeiden osalta suunnittelutarveratkaisulla. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee selvittää tarkemmin tuulivoimatuotannon aiheuttamat vaikutukset muuhun maankäyttöön, mm. valtakunnallisiin alueidenkaÿttoẗavoitteisiin, sillä näitä vaikutuksia ei ole arvioitu maakuntakaavatyö tai tuulivoimaselvityksen yhteydessä. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei yksittäisen alueen toteutus estä tai rajoita maakuntakaavan toteuttamista.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (55) Kuva 3: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Kuva 4: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 2: Asutuksen ja loma-asutuksen suojavyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (55) Kuva 5: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 3: Tuulivoimaselvitysten mukaiset alueluokittelut. Suunnittelualueen likimääräinen Kuva 6: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (55) Yleiskaavat Asemakaavat Maanomistus Pohjakartta Kuva 7: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 6: Teknisen huollonverkostot ja rajoitteet sekä suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kaavoitettavana oleva alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Kiinteistöraja-aineistona käytetään Loimaan kaupungin luovuttamaa maanmittauslaitoksen ajantasaista aineistoa Väestö, palvelut ja elinkeinot Suunnittelualueella ei ole vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Suunnittelualueella kulkee muutama metsäautotie. Suunnittelualueen ympärillä on asutusta lähes jokaisessa ilmansuunnassa vaihtelevilla etäisyyksillä. Lähimmät talot rajautuvat suunnittelualueeseen. Lisäksi asutusta on hajanaisesti suunnittelualueen ympärillä jokaisessa ilmansuunnassa. Alastaron taajamaan on matkaa noin 4 kilometriä. Alueelle ei sijoitu palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (55) Liikenne Suunnittelualue sijoittuu valtatien 2 lounaispuolelle (n. 4,3 km). Alueen itäpuolella kulkee Kanteenmaantie (seututie 231), muutoin alueen tiestö koostuu yksityisistä teistä. Kuva 8: Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tiet. Korvenkyläntie on merkitty sinisellä, merkittävät yksityistiet purppuralla ja yksityistie/metsätiet vihreällä viivalla. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla. Valtatien 2 liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on 3200 ajoneuvoa / vuorokausi (liikennevirasto 2013). Kanteenmaantien liikennemäärä on 525 aj./vrk ja Mälläistentien 906 aj./vrk. Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva yksityistiellä, Tammistentiellä, liikennemäärä on 218 aj./vrk.
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (55) 5.3 Luonnonolot Kuva 9: Liikennemäärät 2013 (Liikennevirasto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kaavatyön ohella on laadittu kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy 2014), joka on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualue sijaitsee metsäisellä ja suhteellisen tasaisella alueella. Alueella on kallioalueita, mutta ne jäävät melko mataliksi. Merkittäviä suoalueita ei ole ja olemassa olevat turvemaat ovat ojitettuja, puustoisia ja metsätalouskäytössä. Myöskään vesistöjä ei alueella ole. Metsät ovat kaikki hoidettuja ja käsiteltyjä. Koska metsiköiden kiertoikä on noin vuotta, ei vanhoja ja lahopuustoisia metsiköitä pääse muodostumaan. Suuri osa metsiköistä on nuoria kasvatusmetsiköitä, osa tiheitä harventamattomia, osa väljäksi harvennettuja. tämän hetkinen täysin aukeana olevan metsämaan osuus ei ole erityisen suuri Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä koillisessa. Suunnittelualueella ei sijaitse myöskään järviä, jokia tai muita suuria pintavesiä. Suunnittelualueen itäosat ovat ojitettua ja metsitettyä suota. Paikoin suo on vielä avointa.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (55) Kuva 10: Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat pohjavesialueet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonympäristön arvoalueita tai kohteita kuten Natura 2000 alueita tai luonnonsuojelualueita Kasvillisuus- ja luontotyypit Metsälain kohteena alueella voi pitää vain isokallion korkeinta osaa ja paria hyvin pientä suonotkelmaa. Muita lakikohteita ei alueelta löytynyt. Yhdessä suolaikussa on hieman uhanalaista luontotyyppiä korpirämettä. Uhanalaisia kasvi- tai sienilajeja ei ole alueelta rekisteröity eikä maastossakaan tavattu mitään uhanalaisia tai harvinaisia lajeja.
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (55) Eläimistö Kuva 11: Metsälain mukaiset kohteet on merkitty vihreällä (Jynx 2014). Suunnittelualueen alustava rajaus on merkitty sinisellä ja alustavat voimalapaikat punaisella. Liito-orava Liito-oravista ei ole tuulivoimala-alueella aikaisempia havaintoja eikä selvityksessäkään saatu merkkejä lajin esiintymisestä kohdealueella. Selvitysajankohta ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Voimala-aluetta lähinnä sijaitseva vanha liito-oravakohde osoittautui mitä ilmeisemmin hylätyksi. Lepakot Alueelle on laadittu lepakko- ja kehrääjäselvitys (Thomas Lilley 2013). Selvitys on selostuksen liitteenä.
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (55) Linnusto Alue ei ylläpidä monimuotoista lepakkoyhteisöä. Myös kehrääjähavainnot olivat harvalukuisia. Alueen talouskäyttö ojitettuine monokulttuurimetsineen ja avohakkuineen ei luo lepakoille sopivia elinympäristöjä lisääntymiseen tai ruokailuun. Etenkin erilaisten vesistöjen, vanhojen kolopuiden ja rakennusten puute pitävät lepakkotiheydet matalina. Kehrääjien kannalta alue ei ole kovinkaan sopiva. Talousmetsät ovat suurimmaksi osaksi liian tiheitä ja avohakkuilla kehrääjät eivät viihdy. Alueen pari kallioisempaa, puustoltaan harvempaa seutua sekä jättömaata ovat kelvanneet tällä alueella kehrääjille. Nuoria kehrääjiä ei ole näkynyt, kuten ei myöskään lepakon poikasia, eli nämä lajit eivät lisäänny alueella. Suunnittelualueelle on laadittu kevät- ja syysmuuttoselvitykset sekä pesimälintuselvitys (Thomas Lilley 2014). Selvitykset ovat selostuksen liitteinä. Kevätmuutto Suunnittelualueen yli ei todennäköisesti kulje keväisin merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Isojen lintujen riskilentoja alueen yli havaittiin vain satunnaisesti. Tuulivoimahankkeen kannalta oleellisimpia lajeja ovat lähipelloilta mahdollisesti muutolle lähtevät hanhet, jotka saattavat lentää alueen yli tietyissä olosuhteissa. Muutolle lähtevät metsähanhet suuntaavat useimmiten koilliseen, jolloin Männistön alueelta lähtevät linnut ovat todennäköisimpiä alueen ylittäjiä. Kuva 12: Hanhien (sinisellä) oletetut lentoreitit kaava-alueen (punainen rajaus) läheisyydessä pääpiirteittäin. Syysmuutto Täydentyy Kuva 13: TÄYDENTYY
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (55) Pesimälinnusto Hankealueella ei pesi suuria petolintuja lukuun ottamatta mahdollista kanahaukkareviiriä alueen etelärajalla. Lähimmät sääksen pesät ovat yli 5 kilometrin päässä ja merikotkan pesät selvästi yli 10 kilometrin päässä hankealueesta. Muita tuulivoimalle erityisen herkkiä lajeja ei myöskään kartoituksessa löytynyt metsoa lukuun ottamatta. Suunnittelualueelta rajattiin kaksi aluetta, joilla mahdollisesti on metson soidinpaikkoja. Näille alueille kohdistuvia maankäytön muutoksia tulisi välttää. 5.4 Virkistyskäyttö Kuva 14: Metsohavainnot ja metsoille mahdollisesti tärkeät alueet. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran metsäteitä ja polkuja, joita on mahdollista käyttää virkistykseen. Mitään virkistyskäyttöön osoitettua aluetta taikka toimintoa ei suunnittelualueella ole. 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, ja tarkemmin Ala- Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta varsinkin etelässä korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (55) luonnehtimaa aluetta. Pohjoiseen mentäessä pinnanmuodot loivenevat ja Kokemäenjoen varsilla on suoranaista tasankoa. Alue on muinaista merenpohjaa, joka vasta melko myöhään eli atlanttisella kaudella ( vuotta sitten) on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista, osittain paljastuneista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin, joilla lukuisat joet kiemurtelevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tämän kaavoitustyön aikana on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys. Maisema-alueiden inventointi on valmistunut Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalta eikä tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue sisälly ehdotettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Suunnittelualuetta lähinnä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema ja Köyliönjärven kulttuurimaisema noin kolmenkymmenen kilometrin päässä pohjoisessa ja luoteessa, sekä Aurajokilaakson kulttuurimaisema noin kahdenkymmenen kilometrin päässä lounaassa Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähimmät merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä Punkalaitumella ja Loimaalla. Lähin rakennusperintörekisteriin merkitty kohde on Alastaron taajamassa noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Alastaron kirkko. Kuva 15: Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (merkitty sinisellä) sekä rakennusperintökohteet (merkattu vihreillä neliöillä). suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (55) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen eteläpuolella noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläreunasta sijaitsee maakunnallisesti arvokas Loimijoen kulttuurimaisema. Kuva 16: Loimijoen kulttuurimaisema merkitty sinisellä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella Muinaisjäännökset Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2014). Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Muinaisjäännösinventoinnissa ei havaittu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavia kohteita. Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. 5.6 Tekniset verkostot Suunnittelualueen koillispuolella Huittinen Forssa 400 kilovoltin voimalinja. Lisäksi alueen itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä kulkee 110 kv voimalinja koillinen lounas -suunnassa.
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (55) Kuva 17: Suunnittelualuetta lähimmät voimalinjat. 400 kilovoltin linja on merkitty sinisellä ja 110 kv linja purppuralla. Suunnittelualue on merkitty punaisella viivalla. 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia tuulivoimahankkeita tai olemassa olevia tuulivoimapuistoja alle 20 km etäisyydellä. Lähimmät suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet: Kiimasuo, 23 MW, 20 km Heinola, 24 MW, 20 km Viipurin tila, 10 MW, 20 km Tyrinselkä, MW, 25 km Nihtimäki, 12 MW, 25 km Oripäänkangas, 12 MW, 20 km Ordenoja (tv 304), 27 MW, 30 km Kumisuo, 13 MW, 25 km
26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (55) Kuva 18: Lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Alastaron alue on merkitty sinisellä, vaihemaakuntakaavan mukainen alue punaisella ja suunnitteilla olevat hankkeet vihreällä. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Eolus Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään 157 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan noin metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 220 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen.
27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (55) 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Kuva 19: Periaatekuva Alastaron tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista maksimikorkeudessaan. Kuvan tuulivoimalan napakorkeus on 157 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Alastaron tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Alastaron tuulivoimaloille on haettu Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Lupa on saatu ja voimalat (merkintä ja lentoestevalot) tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti. 7.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden sähkönsiirto toteutetaan alueen kaava-alueelta Kanteenmaantielle maakaapeleina, jotka sijoitetaan huoltoteiden yhteyteen. Sähkö siirretään Kanteemaantien yhteydessä kohti kantaverkkoa, johon tuulivoimalat yhdistetään. Sähkönsiirtoreitit merkitään osayleiskaavaan ohjeellisena merkintänä ja tarkempi suunnittelu sekä luvittaminen toteutetaan erillisenä prosessina. Tuulivoimaloiden yhdistäminen kantaverkkoon suunnitellaan tarkemmin osayleiskaavatyön ulkopuolella.
28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (55) 7.4 Huoltotiet Kuva 20: Rakennettavat voimalinjat on merkitty punaisella. Huoltotiet perustetaan pääosin olemassa oleville teille. Liikenne johdetaan alueelle Kanteenmaantieltä kaava-alueen eteläpuolelta. Kunnostettavaa tietä on noin 5800 metriä ja uutta noin 1600 metriä. Huoltotiet toteutetaan noin 6 metrin levyisinä ja sorapintaisina. Tiet ovat jatkossakin maanomistajien ja alueella liikkuvien yleisessä käytössä. Huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisina ja niiden tarkempi suunnittelu ja luvittaminen toteutetaan kaavaprosessin ulkopuolella.
29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (55) Kuva 21: Kunnostettavat huoltotiet on merkitty punaisella (noin 5800 m) ja uudet huoltotiet sinisellä (noin 1600 m). 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 875 hehtaaria. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Alastaron tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan kahdeksan tuulivoimaloiden osa-aluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa. 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. M-1 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (55) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja (MRL 43 ). tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatypillä laadittuna.
31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (55) Kuva 22: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsälain kohteet. 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Huoltoteistä laaditaan osayleiskaavaa varten tiesuunnitelma, jonka mukaan huoltotiet piirretään kaavaan. Huoltoteiden perustaminen tapahtuu kuitenkin osayleiskaavan ulkopuolisella prosessilla, jonka takia osayleiskaavan merkintä on ohjeellinen. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa oleville metsäautoteille, jotka perusparannetaan. Huoltotie on noin 6 metriä leveä tie, joka vaatii vahvan perustan, jotta ne kestävät rakennusvaiheen raskaat kuljetukset.
32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (55) Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä osayleiskaavassa on huoltoteiden tapaan ohjeellinen, koska luvitusprosessi on osayleiskaavan ulkopuolinen. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään ehdotusvaiheessa. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään hyväksymisvaiheessa. 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset).
33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (55) Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Muinaismuistot Maisemakulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen ja Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Vaikutuskohtainen arviointi Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Loimaan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä.
34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (55) Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristönministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 996 m etäisyydellä voimalasta nro 3. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 883 m etäisyydellä voimalasta nro 2. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle voimalat aiheuttaisivat suoraa haittaa. Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 1600 metriä uusia ja 5800 metriä kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 2400 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 150 kuljetusta eli yhteensä noin 1200 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta, joka tarkoittaa yhteensä noin 120 kertaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää
35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (55) luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Oheiseen taulukkoon on laskettu oletettuja kuljetusmääriä. Määrät on ilmoitettu kokonaismääränä sekä keskiarvona per arkipäivä rakennustyön pituuden mukaan. Jokaista arkipäivää kohden laskettu keskiarvo on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan kuljetusten tulo- sekä paluuliikenne. Kuljetus Määrä yhteensä KVL/ arkipäivä (kesto pv) Tiet ja kentät (257) Voimaloiden rakentaminen (150) Erikoiskuljetukset 97 1 (193) Yhteensä Taulukko: Arvio tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista raskaan liikenteen kuljetusmääristä. Päivittäiset keskiarvot on laskettu rakentamiseen käytettävien arkipäivien mukaan, jonka tulos on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan sekä tulo- että paluuliikenne. Suunnittelualueelle kuljetaan Kanteenmaantieltä, jonka päivittäinen liikennemäärä on liikenneviraston mukaan 525 ajoneuvoa vuorokaudessa (2013). Rakennusvaiheen kuljetukset lisäävät enimmillään Korvenkyläntien ajoneuvomäärää noin 38 kuljetuksella päivässä (rakennusvaiheen vilkkaimpana ajanjaksona). Kuljetuksien aiheuttama ajoneuvomäärien lisäys Korvenkyläntien osalta on melko pieni, noin 7 % lisäys nykyiseen ajoneuvomäärään. Suurin vaikutus kohdistuu rakennus- ja huoltoteihin, joiden nykyinen liikennemäärä on melko vähäistä. Liikenteen kokonaismäärä jää siitä huolimatta vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden
36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (55) vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. 9.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous-maisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä tarkoittaisi Alastaron hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä. Ympäristöministeriön oppaassa (4/2012) on todettu seuraavaa tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksista: Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeyden ja valo-olosuhteiden lisäksi tuulivoimaloiden koko, rakenne, mahdollinen huomioväritys sekä valaistus, lukumäärä, ryhmittely, ryhmän laajuus näkökentässä sekä sijaintipaikan korkeus suhteessa ympäristöönsä. Tuulivoimalat eivät mittakaavansa vuoksi vertaudu juuri mihinkään ympäristön perinteiseen elementtiin, ja suuren kokonsa takia ne näkyvät laajalle alueelle. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta.
ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotSAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotLoimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava
LOIMAAN KAUPUNKI EOLUS VIND AB PO Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868 Kaavaselostus 1 (65) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotRUSKO, KETUNLUOLANMÄKI
3.3.2016 OAS 1 (6) Ketunluolan asemakaava RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI Ketunluolan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis-
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotSahantien asemakaavan muutos
JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotSeivalan ranta-asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ANNIKKI SEIVALA Seivalan ranta-asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621 1 (8) Sisällysluettelo Seivalan ranta-asemakaava... 2 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän
LisätiedotVUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotKarjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotTEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi: 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 540 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Pajamäenkatu) Asemakaavan muutos koskee osaa 5.
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE
KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu
LisätiedotLoimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EOLUS OY Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava 12.9.2014 tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868 1 (19) Kervinen M., Seppänen P. Sisällysluettelo 1
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 403. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.
1(9) ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällysluettelo
LisätiedotAsikkalan kunta KANAVATIEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asikkalan kunta KANAVATIEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA : Kaavaselostus 1/10 Sisällys 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotVÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...
LisätiedotKonho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotAsikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012
Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI
OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotLiite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) 10.12.2018 Huutokosken teollisuusalueen asemakaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja
LisätiedotStormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNKI, TOISVESI
OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, TOISVESI ILOMÄEN JA RAJALAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotHuittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HUITTISTEN KAUPUNKI / EOLUS OY Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava 5.9.2014, tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24870 1 (17) Kervinen M,
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotPUUSKA 2 RÖYTTÄ: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 6.6.2012 1(8) PUUSKA 2 RÖYTTÄ: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän kaupunginosan
LisätiedotAla-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotSAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE
KOSKI TL KUNTA SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE ALUSTAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.8.2017 Kosken Tl Sahatien alueen asemakaava / Sahatien alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VUOKKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA ALAVUOKIN JA YLIVUOKIN KYLÄ 1:4 RAUHALA (777-411-1-4) 171:5 ONNELA (777-403-171-5)
LisätiedotSELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012
J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.
Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Onnelan alueen asemakaavan laajennus (Tuuri) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut
1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Onnelan alueen asemakaavan laajennus (Tuuri) / 16.11.2016 2 / 8 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
LisätiedotRAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)
RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780
LisätiedotSuunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muronkulman ranta-asemakaavan muutos Säkylän keskustan luoteispuolelle laaditaan ranta-asemakaavan luonnos kiinteistöille 738-401-17-4 ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) 5.9.2018 RANTA-ASEMAKAAVA, KURJENNIEMI Kunta : JYVÄSKYLÄ Tila : 179-430-33-20 1. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Maanomistaja
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-
LisätiedotKeskustan asemakaavan muutos ja laajennus
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RUSKON KUNTA Keskustan asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21831 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9)
LisätiedotSTUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VIIKSIMON RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI TULIKANKAAN kiinteistö 290-416-10-0, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Marskinaukio, Asemakatu ja A. F. Airon puisto Keski-Lahti. Lahti.fi OAS A (5) D/678/
OAS A-2702 1 (5) A-2702 Asemakaavan muutos 6.3.2017 Marskinaukio, Asemakatu ja A. F. Airon puisto Keski-Lahti Lahti.fi OAS A-2702 2 (5) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LisätiedotKolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
Lisätiedot