Tampereen yliopiston kirjasto, 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston kirjasto, 2004 http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/"

Transkriptio

1 Tekijä: Nimeke: Julkaisussa: Keskinen, Riku Retoriikka ja kaunoluku : katsaus suomalaisen puhetaidon oppihistoriaan Vierikko, Esko & Tolonen, Anu (toim.) Retoriikan polulla : retoriikkaa antiikista EU-aikaan ISBN Turku : Turun yliopisto. Taiteiden tutkimuksen laitos, 1999, ss Tämä aineisto on julkaistu verkossa oikeudenhaltijoiden luvalla. Aineistoa ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Aineiston verkko-osoitteeseen saa viitata vapaasti. Aineistoa saa selata verkossa, mutta sitä ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Aineistoa saa opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita. Artikkelit ovat PDF-tiedostomuodossa. Sen lukemiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader-ohjelma. Mikäli ohjelmaa ei ole jo asennettu, sen saa ilmaiseksi osoitteesta Tampereen yliopiston kirjasto, 2004

2 Riku Keskinen RETORIIKKA JA KAUNOLUKU Katsaus suomalaisen puhetaidon oppihistoriaan Tämä artikkeli, joka pohjautuu Turun yliopist on viestinnän laitoksella helmikuussa 1998 pitämääni vierailuluentoon, tarkastelee puhetaidon opettamista ja kirjallisuutta Suomessa 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Tästä ajanjaksosta voidaan puhetaidon kannalta erottaa kaksi traditiota. Useiden vuosisatojen ajan puhetaidon opetus kuului yliopiston retoriikan opetukseen. Retoriikan opetus pohjautui antiikin t eoksiin puhetaidosta, sekä antiikin suuriin puhujiin, kaikkein ensimmäisenä näissä molemmissa kategorioissa Ciceroon, mutta yliopistollinen retoriikan opetus ei käsitellyt pelkästään puhetaitoa, vaan myös kirjoittamista, ja molemmat olivat vielä vahvasti yhteydessä latinan kielen ja roomalaisen kult tuurin oppimiseen ja omaksumiseen. Retoriikka alkoi huveta samalla kun yliopisto muuttui 1800-luvun kuluessa klassisesta latinankielisestä yliopistosta moderniksi tiedeyliopistoksi luvun loppupuolella retoriikka ei Suomessa, kuten ei muuallakaan, ollut enää keskeinen oppijärjestelmä puhetaidon opetuksessa. Retoriikan rippeitä oli toki edelleen jäljellä, syvällistä t ietämystäkin, mutta y leisesti ot taen retoriikka oli joutunut sivuun, sillä ei esimerkiksi ollut olennaista roolia kieltä ja kielenkäyttöä käsittelevissä tieteissä. Tärkeäksi uudeksi oppijärjestelmäksi puhetaidossa muodostui nyt pelkkään esitt ämiseen keskittyvä kaunoluku; kaunoluku voidaan nähdä itsenäisenä traditiona, jolla tosin oli myös kosketuskohta varhaisempaan retoriikan traditioon. Vaikka kaunoluvun opit liittyvät varsinaisesti runonlausuntaan ja muuhun kaunokirjallisuuden suulliseen esittämiseen, voidaan sanoa että 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä koko puhetaidon kenttääkin hallit si kaunoluvun henki. 17

3 Mitä on retoriikka? Termi retoriikka tulee klassisen kreikan sanasta rhetorike, joka on johdos puhujaa tarkoittavasta sanasta rhetor. Antiikissa retoriikka tarkoitti siis puhetaitoa - ja vielä tarkennettuna sellaista puhetaitoa, joka oli suunnattu niin sanotulle tavalliselle yleisölle (siis kansalle, "rahvaalle", asiaan perehty mättömille). Jos termiä retoriikka käytettäisiin tässä antiikin merkity ksessä, sillä voitaisiin nykyään viitata esimerkiksi poliitikkojen vaalikampanjapuheisiin tai oikeuspuheisiin (erityisest i amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä, jossa maallikoiden rooli on keskeinen). Retoriikka -termin käyttö ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, sillä termi on historian juoksussa saanut sekä merkityksen laajennuksia ett ä uusiakin merkityksiä. Keskiajan ret oriikan opetus on ihan oma lukunsa, joka t ässä sivuutetaan. Kun tullaan renessanssiin, ollaan op iskelussa jälleen periaatteessa antiikin linjoilla, mutta erojakin on. Italiasta alkaneen renessanssin taiteilijat ja oppineet kokivat löyt äneensä antiikin uudestaan pitkän "pimeän" keskiajan jälkeen. Eurooppalainen yliopistokin oli syntynyt keskiajan puolella, ja niin myös yliopistot halutt iin muuttaa uuden hengen mukaisiksi. Renessanssin synnyttämää op pisuuntausta kutsutaan nykyään renessanssihumanismiksi, tai vain lyhyesti humanismiksi. Keskeistä humanismissa oli paluu antiikin kirjailijoihin, puhujiin ja runoilijoihin. Keskiajan skolastikkojen ret oriikast a siirryttiin humanistien retoriikkaan ja poetiikkaan. Mutta vaikka antiikin kirjailijoihin pohjautuva retoriikan opiskelu nousikin jälleen kukoistukseen, siinä oli kaksi tärkeää eroa verrattuna antiikissa tapaht uneeseen retoriikan opet ukseen. Ensinnäkin antiikin Kreikassa ja osin myös Roomassa retoriikan opiskelu tapahtui äidinkielellä, Kreikassa opiskeltiin siis myös kreikaksi, Roomassa kylläkin osin niinikään kreikaksi, mutta myös äidinkielellä latinaksi. Uudella ajalla taas retoriikan opiskelu tapahtui lähes pelkästään latinaksi, joka ei tässä vaiheessa ollut enää kenenkään kieli vaan "kuollut kieli", jota käytettiin y hteisenä op pineisuuden kielenä ympäri Eurooppaa. Näin ollen retoriikan opiskelu oli aina yhteydessä kieliopintoihin, eikä siis välttämättä ollut yhtä "viestinnällistä" kuin mitä retoriikan opiskelu oli antiikissa ollut. Yliop istojen, ja muiden oppilaitosten, retoriikan opiskelu oli yhteydessä klassiseen sivistysihanteeseen, joten opiskelussa oli ehkä enemmänkin yleissivist ävä kuin utilistinen maku, jos tällaista jakoa voidaan käyttää. Yleissivistävyys tarkoittaa tässä tapauksessa sofistikoi- 18

4 t uneen kielenkäyt ön opiskelua, ut ilitist isuus taas korostaisi vaikuttavan ja tehoavan kielenkäytön opiskelua. Toinen ero antiikin ajan retoriikan opiskelussa ja y liopistohumanistisessa opetuksessa oli se, että uudella ajalla retoriikka laajeni pysyvästi puhe- ja kirjoitustaidon teoriaksi vaikka humanist ien esikuvina olivat kin siis antiikin teokset, joissa oli pääasiana puhumisen taito, olkoonkin ett ä p uhumisen ja kirjoittamisen yhteyksiä ja siis niiden teorian ainakin osittaista yhteisyyttä käsiteltiin myös antiikin t eoksissa. Useimpien retoriikan historioitsijoiden mukaan retoriikka-käsitteen laajentuminen kirjoitustaitoon johtui siitä, että kirjapainotaidon keksimisen myötä painetun sanan merkitys lisääntyi puhuttuun sanaan verrattuna. Selitys on yksinkertainen ja luotettava; samalla ajattelukaavalla voidaan myös selittää puhetaidon jälleen kasvanut kysyntä 1900-luvun sähköisten viestimien myötä. Tällainen välineistä lähtevä selitys ei tietenkään voi olla kaikenkattava, onhan esimerkiksi y hteiskunnan poliit tisella rakenteella, oikeus- ja koululaitoksen, sekä uskonnollisen elämän piirteillä sekä erilaisilla joukkoliikkeillä myös vaikutusta siihen, minkälainen asema puhutulla tai kirjoitetulla sanalla on eri yhteiskunnissa ollut. Yleist äen voidaan todeta, et tä mitä pidemmälle renessanssista tullaan koht i 1800-lukua, sitä kirjoittamispainotteisemmaksi ja sivistyspainotteisemmaksi retoriikan opiskelu muut tui. Tämä on siis yleistys, eikä huomioi joitakin vähäisemp iä suuntauksia eikä tietenkään yksittäisten retoriikan opettajien tai retoriikasta kirjoittavien käsityksiä omasta aineestaan. Trendi jatkui vielä luvullakin, ret oriikan opiskelussa tapahtui kuitenkin vielä muitakin olennaisia muutoksia; niistä lisää t uonnempana tai 1800-luvun retoriikan op etus siis pohjautui antiikin retoriikkaan, siihen "puhetaito-ret oriikkaan", mutta oli kuitenkin toisaalt a vähittäin muuttanut luonnett aan kielellisen ja kirjallisen sivist yksen op et uksen suuntaan. Retoriikka Suome ssa Humanismi saapui Suomeen uskonpuhdistuksen yhteydessä niin, et tä ne muutamat suomalaiset oppiaineet, jotka 1500-luvun alkupuoliskolla hakivat oppia Pohjois-Saksan reformoiduist a yliopistoista omaksuivat siellä humanist isen opiskelun p eriaatteet. T ärkein näistä yliopistoista oli Wittenbergin yliopisto. Se 19

5 oli perustett u 1502, ja siellä opettivat mm. Martti Luther ja Philipp Melanchtton. Tunnetuimpia Wittenbergissä opiskelleita suomalaisia olivat Pietari Särkilahti, Mikael Agricola ja Paavali Juusteen. He kaikki toimivat paluunsa jälkeen mm. Turun katedraalikoulun reht oreina. On epäselvää, millaista retoriikan opetus Turun katedraalikoulussa oli, koska koulun opetuksest a on ylipäätäkin vain vähän tietoa. Agricolasta tiedetään, että hän oli Wittenbergissä seurannut Melanchthonin kreikkalaisia puhujia käsittelevää luentosarjaa, ja Melanchthonhan oli Saksan johtava humanist i. Kuit enkaan ei tiedetä, miten Agricola suht autui retoriikkaan ja opet tiko hän sitä myöhemmin Turussa ollessaan. Vuonna 1630 Turun katedraalikoulu muut ettiin kymnaasiksi. Tämän koulun retoriikan opetuksesta tiedetään, että siinä painotettiin Ciceroa sekä myös ranskalaisten Talonin ja Ramuksen op peja, ja että opiskeluun kuului niin kirjoitus- kuin puheharjoituksiakin. Vaikka retoriikan opetuksesta näiltä ajoilta tiedetäänkin vain hyvin vähän, on kuitenkin selvää, ettei kysymys ollut kansaan vetoavan y leisöpuheen op ettamisesta kuten antiikissa vaan latinankielisen oratoris-skilistisen oppineisuuden hankkimisest a. Suomen Turkuun perustett iin yliopisto vuonna Kyseessä oli siihen aikaan laajan Ruotsin valtakunnan kolmas yliopisto, aiemmat oli perustettu Upsalaan ja Tarttoon. Niin Turun kuin Tartonkin yliopistot oli järjestetty pitkälti Upsalan mallin mukaisesti. Tämän kirjoituksen aiheen, retoriikan ja puhetaidon, kannalta yhteneväisyys näkyi siinä, että kaikissa kolmessa oli eloquentian eli latinankielisen kaunopuheisuuden opetus vankalla humanistisella pohjalla. Mitä t ällainen humanistishenkinen latinankielinen opetus sit ten oli? Yliopiston retoriikan opetuksesta on jo jonkin verran enemmän tiet oa kuin kat edraalikoulusta tai kymnaasista. Kaunop uheisuuden professorin tehtävänä oli luennoida retoriikan teoriasta. Teorian lisäksi opiskeltiin myös kaunopuheisia p uhujia ja kirjoittajia ja op etukseen kuului sekä suullisia että kirjallisia harjoit uksia. Ja koska yliopist on kieli oli latina, opetus tapahtui siis latinaksi. Humanistisen vaikutuksen merkki taas oli se, että kaunopuheisuutta opiskelt iin erityisesti roomalaisen Ciceron nimissä: teoriaa erityisesti Ciceron teoksesta De oratore ("Puhujasta"; ei suomennettu), käytännön esimerkkeinä taas oli Ciceron puheita ja kirjeitä. Cicerohan oli euroop palaisen yliopistohumanismin suuri nimi. 20

6 Yliopiston kaunopuheisuuden professoreissa oli merkittäviä ja vähemmän merkittäviä hahmoja, ja kaikista ei ole säilynyt tarpeeksi aineistoa merkittävyyden arvioimiseksi. Käsittelen seuraavassa muutamia merkittävimmist ä kaunopuheisuuden professorina toimi Daniel Achrelius. Hän julkaisi alaltaan kaksi oppikirjaa. Ensimmäinen oli 1687 ilmestyny t lyhyehkö johdatus roomalaiseen kaunopuheisuuteen: Oratorio sive manuductionum ad romanam eloquentiam libellus. Siinä kaunopuheisuutt a käsiteltiin antiikin retoriikan viisijärjestelmään p ohjaten. Retoriikka jaett iin viisijärjestelmässä viiteen osa-alueeseen: inventio eli aiheen ja argumenttien löytäminen, dispositio eli aineiston järjestäminen, elocutio eli tyy lillinen viimeist ely, memoria eli puheen muistiin painaminen ja actio eli puheen esit täminen. Tästä viisikosta jätettiin tosin usein memoria käsittelemättä, näin Achreliuksellakin. Toinen Achreliuksen kaunopuheisuuden alaa käsittelevä kirja oli kirjeenkirjoituksen opas Epistolarum conscribendarum forma et ratio vuodelta Achrelius oli yleissivistynyt monioppinut, polyhistori, joka liikkui sujuvasti oman alansa rajojen yli jop a luonnontieteisiin. Tärkeä ja erittäin pitkäaikainen kaunopuheisuuden professori oli Henrik Hassel, joka toimi p rofessorina (tosin viimeiset puolitoista vuotta virkavapaalla). Hassel oli tosin hieman erikoinen esimerkki alaltaan sikäli, että hän ei pitänyt retoriikan teoriaa kovin suuressa arvossa. Toisaalta t ämä oli kuitenkin oppineisuuteen perust uva näkemys, joka oli myös valistusaikakaudelle tyypillinen. Retoriikan nähtiin tähän aikaan usein liitt yvän korukielisyyteen, ja taiturimainen tai koukeroinen kielenkäyttö ei kuulunut valist usajan ideaaleihin. Niinpä Hassel korosti sisällön ensisijaisuutta muotoon ja kieleen verrattuna. Hasselin oppilas ja seuraaja professorin virassa oli Henrik Gabriel Porthan. Hän oli professorina Porthanin retoriikan opetuksesta tiedetään enemmän kuin hänen edeltäjiensä, ehkä johtuen siitä että Porthan oli koko suomalaisen yliopiston yksi kuuluisimp ia p rofessoreita, ja hänen toimintaansa on dokumentoitu ja tutkittu monipuolisesti. Port hanin kohdalla näemme t arkemmin, mit en hän rajasi oman tehtävänsä. 21

7 Porthan kaunopuheisuude n profe ssorina Porthan - toisin kuin edeltäjänsä Hassel - suhtautui retoriikkaan tyypillisellä ja perinteisellä tavalla. Kaikkien professoreiden julkisten luentojen sisältö oli yliopiston statuuteissa tarkkaan määrätty. Näiden ohjeiden mukaisesti Porthan sitten luennoi käsitellen luennoissaan mm. Ciceron De Oratore -teosta sekä Ciceron puheita. Porthanin retoriikasta pitämiä julkisia luentoja tai niistä tehtyjä muist iinpanoja ei kuit enkaan ole säilynyt. Sen sijaan ovat säily neet muistiinpanot kahdesta hänen p itämästään retoriikan yksityisluent osarjasta. Yksityisten luentojen ero julkisiin oli siinä, että yksityisiä luentoja professori saattoi pitää lähes mistä aiheest a hyvänsä, kun taas julkiset luennot olivat aina professuurin alaan kuuluvia. Lisäksi yksityisluentojen ei tarvinnut vältt ämättä olla latinaksi. Säilyneistä muistiinpanoista varhaisemmat, lukuvuonna (jolloin Porthan ei vielä ollut professorina) pidetyt ns. Vossius-luennot, ovat täydellisemmät. Niiden pohjalt a voidaan saada suhteellisen selkeä kuva Port hanin retoriikan opetuksesta, varsinkin kun myöhemmät, 1792 pidetyt ns. Ernesti-luennot vahvistavat tätä kuvaa tuomatta siihen kuitenkaan mitään olennaista uutta. Vossius-luennoissa Porthan käytti pohjana 1600-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen alankomaalaisen eloquentiae-professorin Gerhardus Vossiuksen teosta Elementa rhetorica (1626). Se oli Vossiuksen laatima suppea oppikirja, jossa on noin kolmessakymmenessä sivussa esitetty retoriikan perusteet. Vossiuksen teos oli Alankomaiden lisäksi erityisen suosittu juuri Ruotsin valtakunnassa, missä siitä otettiin vuosina yhteensä 24 painosta, näistä kaksi Suomessa. Vossiuksen kirja etenee retoriikan viisijärjestelmään p ohjautuen, paitsi että memoria sivutetaan, kuten tapana usein oli. Tätä etenemisjärjestystä Porthankin siis noudattaa. Porthan ei käytä Vossiusta auktoriteettina vaan ainoastaan tukemaan luentoja, ikään kuin luentorunkona. Syy tähän on juuri kirjan yleisyy dessä, eli se oli help osti saatavilla - tämän Porthan ilmaisee luentojensa alussa. Luentojen alkupuoli sisältää lisäksi pitkän johdannon, joka ei perustu Vossiukseen lainkaan vaan Porthanin omaan oppineisuuteen retoriikan alueelta. Tämän johdannon pohjalta voidaan siis saada kuva Porthanin käsityksistä retoriikast a. 22

8 Porthan määrittelee luentojensa aluksi ret oriikan seuraavasti: "Det är konsten at tala och skrifva väl, med behag, skicklighet och eftert ryck, som skal blifva föremålet för vår upp märksamhet." Tästä siis näkyy, mit en retoriikka koskee Porthanilla yhtä lailla sekä puhumista että kirjoittamista toisin kuin antiikissa. Perinteisen retoriikan jälki taas näky y siinä, että Porthan muistuttaa, että puheen tai kirjoituksen tulee olla vaikuttavaa - tätä Porthan korost aa myöhemminkin - mutta vaikuttavuuden lisäksi kaunopuheisuuden tulee olla my ös miellyttävää, taitavaa ja hyvää. Porthan selostaa myös termin 'retoriikka' merkity stä seuraavasti: retoriikalla tarkoit etaan teoriajärjestelmää, ei varsinaista taitoa. Sitä joka hallitsee tät ä teoriaa, kutsutaan Porthanin mukaan nimellä rhetoricus. Sitä taas, joka harjoit taa teorian p ohjalta t aitoa, kutsutaan nimillä vältalig tai eloquens, hän on siis kaunopuheinen tai elokventti. Täten voidaan siis ymmärtää, miksi Porthanin virka on kaunopuheisuuden professuuri, hänhän, kuten muutkin kaunop uheisuuden professorit, opettaa retoriikan teorian lisäksi myös sen soveltamist a kirjoitus- ja puheharjoitust en avulla, siis kaunopuheisuut ta. On siis huomattava, että kun puhutaan eurooppalaisen yliopiston retoriikan opetuksesta ennen 1900-lukua, kyse on kaunopuheisuuden eli eloquentiae-professorin ant amast a opet uksesta, vaikka joitakin harvoja poikkeuksia esiintyy. Ei siis ole - pääsääntöisesti - erikseen kaunopuheisuuden professoreita ja retoriikan professoreita, kyse on vain termien sy nonyymisestä käytöstä, jota esiint yykin melko paljon. On myös muistettava, ett ä kaunopuheisuudessa ei termistä huolimatta ole kysymys vain puheesta vaan myös kirjoittamisesta. Kun siis puhutaan jonkun kaunopuheisesta esit tämistavasta, kyse voi yhtä hy vin olla - ja usein onkin - kirjailijan tyylistä. Lisäksi on syy tä kiinnittää huomiota siihen, että suomalainen termi 'kaunopuheisuus' on käännöksenä hämäävä, koska ruot sissa sitä vast aa termi vältaglihet, siis 'hyväpuheisuus'. Saksassa yleisin termi on Beredsamkeit, mutta siellä esiintyy myös termi Wohlredenheit, johon ruotsinkielinen termi luultavast i pohjautuu. Suomessa on siis näistä ja monista muista kielistä poiketen päädytty termiin, joka tuntuisi korostavan ilmaisun esteett istä puolta. Tästä ei siis kaunop uheisuuden kohdalla kuitenkaan ollut automaat tisesti kysymys, kuten ruotsin- ja saksankieliset termit osoittavat. Mielenkiintoista vanhassa yliopistollisessa retoriikanopetuksessa on se, että siinä opetetaan yht ä viestinnän teoriaa, jolla sitt en on kaksi ilmenemismuotoa: suullinen ja kirjallinen ilmaisu. Et enkin 1900-luvulla kirjoitus- ja pu- 23

9 heviestintä on usein erotettu toisistaan niin että niillä on omat teoriansa, opetustraditionsa ja yleensä opet tajansa luvun, varsinkin 1900-luvun loppupuolen, puheen ja kirjoittamisen opetus ei siis sisällä niitä yhdistävää käsitettä 'kaunopuheisuus'. Kun retoriikkaa opiskelemalla siis haluttiin tulla kaunopuheisiksi, niin nykyään täytyisi sanoa erikseen että "hyväksi puhujaksi ja kirjoittajaksi". T ämä puheen ja kirjoittamisen erottaminen toisistaan on ollut selvä varsinkin amerikkalaisessa yliopistollisessa viestinnän opetuksessa, jossa kirjoittamisen composition-opetuksessa ja puhumisen speech-opetuksessa on käytetty pitkälle eriytyneitä käsitteitä ja opet us on yleensä annettu eri laitoksissakin: p uheviest intä on kuulunut viest intäaineisiin, kirjoittaminen taas kirjallisuuden yhtey teen ja siten English-oppiaineeseen. Mutta takaisin Porthaniin. Hän suosi varsin perinteistä retoriikkaa, tosin niiden retoriikka-termin merkityksen muutosten ja laajennusten kera, joista edellä oli puhett a. Port hanin retoriikan ydin on selkeän klassinen. Hän nostaa antiikin perint een mukaisesti vapaissa poliitt isissa oloissa esiint yvän yhteiskunnallisen puhetaidon yli muun, vaikka poliittisille puhujille ei Porthanin ajan yksinvaltaisessa järjestelmässä ollutkaan tilaa. Porthan tuo esiin, et tä t odellisella kaunopuhujalla on yhteiskunnallinen teht ävä. Tämä tosin jää vallitsevissa poliitt isissa oloissa pelkästään ihant eiksi, todellisuudessa Porthanin opiskelijoista tulee papp eja, ei poliittisia puhujia. Porthan ottaakin luennoissaan monessa kohtaa huomioon opiskelijoidensa tulevan ammatin. Porthan vakuuttaa Vossius-luennoissaan, että retoriikan opiskelusta on papeille "loput tomasti hyötyä". Toisaalla, eräässä Port hanin ohjaamassa "väitöskirjassa" (ei tosin väitöskirja nykyisessä mielessä, vaan lähinnä kirjoitelmaa tai artikkelia vastaava kirjoitus), käsitellään hengellistä p uhetaitoa. Näitä käsityksiä voidaan pitää Porthanin käsityksinä, sen pohjalta mitä tiedetään opiskelijan ja ohjaajan yhteistyöstä tämän ajan väit öskirjojen laadinnast a ja erikseen Port hanin tavasta ohjat a väitöskirjoja, De officio oratoris sacri -väitöskirjanen sisältää seuraavia näkemyksiä: kaikki mitä saarnanpitäjä ilmaisee, tulee esittää hyvällä maulla, selvästi ja puhuttelevasti. Saarnanlaatija t arvitsee syvällisen humanistisen, retorisen ja teologisen op pineisuuden. Saarnan sisältö otetaan Pyhästä kirjasta, mut ta myös elämästä ja ympäristöstä. Hyviä puhujia on opiskeltava sekä heidän puheidensa muodon et tä sisällön vuoksi. Muiden kirjoituksista saa apua, mutta niitä ei pidä käyttää sana sanalta, koska sama ei sovi eri puhujalle eri yleisön edessä. Vielä pahempaa on koota 24

10 puheensa muilta kerätyistä osasista sulattamatta niitä yhteen. Puheen p itää liikuttaa tunt eita, herättää ja ylläpit ää kuulijoiden kiinnostus ja huomio. Hengellinen puhetaito ei siis poikkea maallisest a muut en kuin siinä, että siinä tarvitaan muun yleissivistyksen lisäksi teologista opp ineisuutta. On huomionarvoista että korost etaan papp ien monipuolista oppineisuutta. Laajan sivistyksen korostamista pidet ään yleensä ciceroaanisena piirteenä, vaikka sitä ovat retoriikan historiassa korostaneet muutkin kuin Cicero. Ei tietenkään ole retoriikan tehtävä antaa koko t ätä sivist yspohjaa, vaan sitä varten on opiskeltava muita tieteit ä. Retoriikkaan kuuluu kuitenkin huomauttaminen siitä, että retoriikan opiskelu ja yleissivistävä opiskelu kuuluvat yhteen; retoriikka saa näin humanistisessa oppineisuudessa jonkinlaisen keskeis- tai sidosaineen roolin. Ennen kuin siirrytään 1800-luvulle ja muutoksiin retoriikan opetuksessa, vielä muutama seikka ja 1700-lukujen suomalaisesta ja eurooppalaisesta yliopistollisesta retoriikan opetuksesta. Retoriikan opetukseen kuului myös väittelytaito. Sitä harjoiteltiin usein myös varsinaisten opistojen ulkopuolella, mutta silti kuitenkin ohjatusti. Esimerkiksi Porthan, toimiessaan kahden osakunnan valvojana, ohjasi osakunnissa sekä latinan- että ruotsinkielisiä väittelyharjoituksia. Sen sijaan keskustelutaito, joka kuuluu tärkeänä osana modernin puheviestinnän opetukseen, ei ole kuulunut ret oriikan opetukseen. Tosin tietty osa keskustelutaidosta on tullut esiin kirjeretoriikan opiskelun kautta - edellähän mainittiin, että myös Ciceron kirjeet kuuluivat retoriikan opiskeluun ja että professori Archelius kirjoitt i kirjeenkirjoituksen oppaan. Virallist en kirjeiden opiskelun kautta on tullut esiin asianmukainen puhutteleminen, mikä on säätyyhteiskunnassa ollut tärkeä taito lähestyt täessä niin kirjeitse kuin keskustelussakin toista henkilöä. Yksityiskirjeiden kautta on taas opiskeltu yksikertaista, luonnollista ja omaäänistä tyyliä, joka on ollut tavoiteltava piirre yksityisessä kirjeenvaihdossa; tällaisen kirjetyylin yhteydet epäviralliseen keskusteluun ovat ilmeiset. Väitt elyn ja kirjeiden kautta on siis opitt u jotain keskustelustakin, mut ta pääosin retoriikan op etus on kuitenkin keskit tynyt monologiseen esittämistapaan ja poikkeaa siten nykyisestä suuntauksesta puheviestinnän puolella, jossa ryhmäviestintä on saanut tasaveroisen aseman monologisen viestinnän (puheenpidon, esitelmänpidon jne.) rinnalla. 25

11 Retoriikan hi ipumine n Retoriikka menetti 1800-luvun kuluessa asemaansa sitä mukaa kun latina ja klassinen sivistys menettivät asemiaan. Suomessa kehitys seurailee lähinnä saksalaisessa yliopistossa tapahtuneita muutoksia. Retoriikan hiipuminen on hidas prosessi, josta on vaikea löytää muutoskohtia, mutta verrattaessa 1700-luvun loppua eli edellä käsitelt yä Porthanin aikaa 1800-luvun lop puun, ero on selvä. Vuonna 1852 kaunopuheisuuden professuurin nimi muutetaan Rooman kirjallisuuden professuuriksi (romersk litt eratur) 1. Tämä tap ahtuu suuren yliopistouudistuksen yhteydessä, jolloin lat inan asema yliopiston virallisena kielenä päätt yy. Uusi nimi viittaa nyt selkeästi siihen, että kyseessä on klassinen oppiala. Alkaa siis olla tarpeen erot taa antiikin kielten tai muiden modernien kielten ja kirjallisuuden opiskelu kotimaisten kielten t ai muiden opiskelusta luku onkin filologioiden synty aikaa. Euroop palaisissa yliopistoissa aletaan opettaa sekä kansallisia kieliä (Suomessa ruotsia, hallitsijan kieltä venäjää, sekä suomea) ett ä muita eurooppalaisia kieliä. Rooman kirjallisuuden professorin päätehtäväksi tulee 1800-luvulla kielitieteen opetus ja tutkimus. Klassinen op piala siis filologisoituu - ruotsalaisen op pi- ja aatehistorioit sija Bo Lindbergin ilmaisua käyttääkseni. Tämän myötä retoriikan opetus ei ole yliopistossa enää kenenkään päätehtävä. Se säilyy silti edelleen osana klassisen filologian opetusta, mutta paljon aiempaa vähäisemmässä roolissa. Sitä paitsi suhtautuminen retoriikkaan muuttuu muutenkin. Sitä opiskellaan nyt historiallisessa kontekstissa: antiikin retoriikka, retoriikka Ateenassa, retoriikka Roomassa jne. Porthanin aikana retoriikan opiskelulla oli selvät viestinnälliset tavoitteet : op pilaiden tuli oppia puhumaan ja kirjoittamaan hyvin latinaksi luvun lop pupuoliskolla ret oriikan opiskelussa on selvä historiallinen leima: retoriikkaa opiskellaan osana antiikin kultt uurit ietoutta. Retoriikan jälke en kaunoluku 1800-luvun lopussa suomalaisessa yliopistossa ei siis opeteta juuri mitään puhetaidosta, toisin kuin sata vuotta aiemmin Porthanin aikana tai sitä aiempina vuosisat oina niin kauan kuin retoriikkaa oli Suomessa opetettu. Tilanne on samanlainen muissakin länsimaissa, poikkeuksena ilmeisesti vain Yhdysvallat, 26

12 jossa retoriikan traditio jatkuu myös 1800-luvulla (Yhdy svalloissakin ret oriikka on 1800-luvun lopussa loitontunut perinteisestä "puhetaito-retoriikasta", joka oli siellä vallalla vielä 1800-luvun alussa, ja siirtynyt mm. "kirjoitustaito-retoriikan" suuntaan). Suomessa retoriikka siis hiipuu ja marginalisoituu, kukaan ei osaa kaivatakaan sitä takaisin, koska käsitys retoriikasta on 1800-luvun kuluessa muuttunut sellaiseksi, ettei retoriikkaa nähdä samalla lailla käytännöllisenä, opiskelu- ja elämänvalmiuksia antavana aineena kuin Porthanin aikana. Ilmeisesti myös sana 'retoriikka' saa 1800-luvulla, varsinkin sen loppupuolella, negatiivisen leiman, eikä retoriikasta olla siksikään enää kiinnostuneita. En osaa sanoa mistä negatiivinen leima johtui. Selitysyritykset, joissa leiman on katsottu johtuneen joidenkin keskeisten ja 1800-luvun filosofien ja kirjailijoiden retoriikkakielteisyydestä, eivät tunnu minusta tyydyt täviltä. Tiedemaailmassa termi näyttää joka tapauksessa olevan epämuodikas, p oikkeuksena Yhdysvallat, jossa 1800-luvun lopussa perustetaan mm. retoriikan laitoksia ja kirjoitetaan runsaasti retoriikkaa käsittelevää kirjallisuutt a. (Mutta yhdysvaltalainen retoriikka liittyy siis tässä vaiheessa enemmän kirjoittamiseen kuin puhumiseen; tämän ajan retoriikkaharrastuneisuuden jatkoa edustavat myöhemmin amerikkalaisessa humanistisessa yliopisto-opiskelussa hyvin keskeiset composition-kurssit.) Kuten edellä on todett u, retoriikka hiipuu 1800-luvun kuluessa, ja siirty y tämän lisäksi koko ajan kauemmaksi retoriikan antiikkisist a juurista eli varsinaisesta puhet aidosta. Sen sijaan toinen p uhetaitoon liittyvä opp ijärjestelmä, kaunoluku, voimist uu 1800-luvulla. Englanniksi ilmiötä on yleisimmin kut suttu termillä 'elocution', saksaksi 'Deklamation' tai 'Vortragskunst', ruotsiksi 'välläsning'. Kuten huomataan, ruotsissa termit 'vältalighet ' ja 'välläsning' muodostavat ikään kuin parin, samoin kuin suomen 'kaunopuheisuus' ja 'kaunoluku'. Tätä parivaljakkoutta ei kuitenkaan esiinny esimerkiksi saksassa tai englannissa. Kaunoluvulla on historiallisesti selvä y hteys retoriikkaan sikäli, että kaunoluvussa käsitellään esittämiseen liittyviä asioita, jotka aiemmin olivat yksi osa retoriikan opintoja. Tarkemmin sanoen retoriikassa käsiteltiin siis p uheen sisällön keräämistä ja argument tien keksimistä eli inventiota, puheen rakenteen laatimista eli dispositiota, t ekstin kielellistä muokkausta eli elocutiota, muistiin painamista eli memoriaa ja esitt ämist ä eli actiot a (p ronuntiatiota). Alunperin kaunoluku on siis yhteen p erint eisen retoriikan osa-alueeseen kes- 27

13 kittyvä retoriikan haara. Tämä yhteys retoriikkaan ei kuitenkaan enää juuri näy 1800-luvun loppuun tultaessa. Kaunolukua ei voida, varsinkaan enää 1800-lopussa, nimittää retoriikan haaraksi tai oksaksi, koska sillä ei ole enää yhteyttä ret oriikan runkoon. Samantapainen itsenäistyminen t apahtuu myös toiselle retoriikan osa-alueelle: yllämainitun retoriikan viisijärjestelmän kolmannelle osalle, elocutiolle. Sen p ohjalta kehittyy oppiala, jota 1800-luvun puoliväliin paikkeilla aletaan kutsua stilistiikaksi. Toisin kuin kaunoluvussa, stilistiikassa retorinen terminologia jatkaa elämäänsä (esim. nimitykset erilaisille kielikuville, kuten 'metafora' jne.). Stilistiikkaa ei kuitenkaan voida sitäkään käsitellä retoriikan haarana, sillä stilistiikast a tulee esimerkiksi 1800-luvun Saksassa paljon merkittävämpi oppiala kuin mitä retoriikka silloin on. Retoriikan hiipuminen voidaan siis myös nähdä jonkinlaisena retoriikan hajoamisena. Kaunoluku-suuntauksen alku on jo 1700-luvun Brittein saarilla, mutta erityisesti 1800-luku on kaunoluvun kulta-aikaa, ainakin anglosaksisessa maailmassa sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, ja suuntaus on voimissaan vielä 1930-luvullakin. Pohjoismaissa kaunolukua käsittelevää kirjallisuut ta synt yy ensin Tanskassa, sitten Ruotsissa ja sitten Suomessa. Norjassa siis Suomea myöhemmin, mutta toisaalta, koska tanska oli vielä 1800-luvun alussa Norjan kirjakieli, ja maiden kirjakielet olivat pitkään tämän jälkeenkin lähellä toisiaan, ei Norjalla ole selkeää paikkaa tässä vertailussa. Tanskankielistä kaunolukua käsittelevää kirjallisuutta on olemassa jo pian 1800-luvun alusta lähtien, ruotsalaista noin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa tullaan kuitenkin luvun p uolelle ennen kuin ensimmäinen kaunoluvun kirja tai kaunolukua sivuava kirja ilmest yy. Kaunol uku Suomessa Suomessa ilmestyy 1901 kaksi puhetaitoa käsittelevää kirjaa. Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen on Vihtori Peltosen Puhetaito, joka käsittelee puhetekniikkaa, kaunolukua, sekä perinteistä puheenp itotaitoa, siis myös puheen laatimista, kuten retoriikassa, ei vain sen esittämistä. Kirja ei siis ole p elkästään kaunoluvun kirja, mutta kaunoluvulla on siinä keskeinen osuus. Toinen kirja on Kaarola Avellanin Kaunolukemisen opas, jossa on kyse nimenomaan kaunolu- 28

14 vusta. Näiden kirjojen laatijoille oli siis tarjolla paljon taustakirjallisuutta eri kielillä. Peltonen käytti erityisesti ruotsin-, tanskan- ja saksankielisiä lähteitä, Avellan oli myös saanut jonkinlaista oppia kaunoluvusta Ruotsissa ja Ranskassa. Jatkossa kaunolukua käsitteleviä kirjoja ilmestyi lisää. Kaikki Suomessa ilmestyneet puhetaidon kirjat eivät kuit enkaan olleet kaunoluvun kirjoja. Muutamat olivat lähempänä perinteistä retoriikan t raditiota kuin kaunolukua, esimerkiksi K.S. Laurilan puhetaitoa käsittelevät teokset. Kuitenkin kaunoluku muodostui Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä puhetaidon pääsuunt aukseksi. Tämä johtui siitä, että kaunoluvusta tuli oppiaine myös yliopistoon. Yliopistollinen kaunoluvun opetus alkoi vuonna 1910 sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Taustahahmona opetuksen aloittamiselle oli erityisesti suomenkielen professori E. N. Setälä. Hän vaikutti myös siihen, että vastavalmistunut maisteri Ilmari Räsänen sai mahdollisuuden lähteä ulkomaille opiskelemaan kaunolukua, ja ilmeisesti yliopiston suomenkielistä tointa pidettiin Räsäselle varattuna, kunnes tämä olisi tehtävään valmis. Aluksi suomenkielistä kaunolukua op etti sijaisena fonetiikan lehtori Emil Genetz. Ruotsinkielistä tointa taas hoiti my öhemmin ruot salaisen teatterin johtajana tunnettu Nicken Rönngren. Räsänen opiskeli kaunolukua Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa, joista Saksa muodostui hänelle tärkeimmäksi. Hän sai opetusta mm. Berliinin yliopiston Vortragskunstin lehtori Emil Milanilta. Räsänen alkoi op ettaa kaunolukua Helsingin yliopist ossa syksy llä Saksassa kaunoluvun yliopisto-opetus oli alkanut 1800-luvun viimeisinä vuosina. Ensimmäinen lehtoraatt i perustett iin Berliiniin 1903, ja sitä hoiti Emil Miian vuoteen 1917 saakka. Esikuva suomalaiselle kaunoluvun yliopistoopetukselle lienee saksalainen. Ensinnäkään, missään ruotsalaisessa yliopistossa ei vastaavanlaista virkaa - ainakaan tämänhetkist en tiet ojeni mukaan - ollut. Toiseksi, Räsänen oli Setälän toimesta selvästikin lähet etty ennen kaikkea Saksaan. Tämä käy ilmi Räsäsen ja Setälän kirjeenvaihdost a. On tietyst i my ös luonnollista, et tä tähän aikaan uusinta oppia haett iin juuri Saksasta, olihan se länsimaisen tieteenharjoituksen mallimaa. Räsänen hoiti tuntiopet tajuutta vuoteen 1927 asti, jolloin erosi tehtävästään, koska oli pettynyt siihen, että hänen tuntiopettajuuttaan ei ollut - jonkinlaisista lupauksista huolimatta - muutettu lehtoraatiksi. Suomenkielisen kaunopuheisuuden ja puhetekniikan lehtoraatti perustet tiinkin Räsänen sai 29

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä 1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

1. luokka Karapalo ym. Insights 1 OTAVA Insights 2 Insights luokka: Karapalo ym. Open Road 4 OTAVA Open Road 5 Open Road 6

1. luokka Karapalo ym. Insights 1 OTAVA Insights 2 Insights luokka: Karapalo ym. Open Road 4 OTAVA Open Road 5 Open Road 6 NURMEKSEN LUKIO Koulukatu 1 75500 NURMES puhelin rehtori 04010 45171 kanslia 04010 45172 13.6.2016 1 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 Ensimmäinen vuosiluokka opiskelee uuden, syksyllä 2016 käyttöön otettavan

Lisätiedot

Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta

Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta Vanhoina vuosisatoina Suomessa julkaistiin kahdenlaisia kalentereita. Ensinnäkin rukous- ja virsikirjoissa oli kalentereita,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

My easyfairs -palvelun käyttö

My easyfairs -palvelun käyttö My easyfairs A palvelun käyttö Page 1 My easyfairs -palvelun käyttö Näytteilleasettajien opas My easyfairs A palvelun käyttö Page 2 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN... 3 LOGON JA OSASTONIMEN LISÄÄMINEN... 5 YRITYSTIETOJEN

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU

OPINTOJEN SUUNNITTELU OPINTOJEN SUUNNITTELU JA AJANKÄYTTÖ KM Satu-Tuulia Vuoksenranta 2016 OPINTOJEN SUUNNITTELU JA AJANKÄYTTÖ Minä opiskelijana Opintojen suunnittelun reunaehtoja Ajankäyttö, HOPS Opiskelun haasteiden yli MIKSI

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Kokeisiin osallistuneet

Kokeisiin osallistuneet Helsingin yliopistoon hakeneet, ja aloituspaikat v. 2012 Koulutusohjelma hakijoista osuus osallistuneista Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Akvaattiset tieteet 135 78 16 16 % 28 % Biologi (svenskspråkig)

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot