Tampereen yliopiston kirjasto, 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston kirjasto, 2004 http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/"

Transkriptio

1 Tekijä: Nimeke: Julkaisussa: Keskinen, Riku Retoriikka ja kaunoluku : katsaus suomalaisen puhetaidon oppihistoriaan Vierikko, Esko & Tolonen, Anu (toim.) Retoriikan polulla : retoriikkaa antiikista EU-aikaan ISBN Turku : Turun yliopisto. Taiteiden tutkimuksen laitos, 1999, ss Tämä aineisto on julkaistu verkossa oikeudenhaltijoiden luvalla. Aineistoa ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Aineiston verkko-osoitteeseen saa viitata vapaasti. Aineistoa saa selata verkossa, mutta sitä ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Aineistoa saa opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita. Artikkelit ovat PDF-tiedostomuodossa. Sen lukemiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader-ohjelma. Mikäli ohjelmaa ei ole jo asennettu, sen saa ilmaiseksi osoitteesta Tampereen yliopiston kirjasto, 2004

2 Riku Keskinen RETORIIKKA JA KAUNOLUKU Katsaus suomalaisen puhetaidon oppihistoriaan Tämä artikkeli, joka pohjautuu Turun yliopist on viestinnän laitoksella helmikuussa 1998 pitämääni vierailuluentoon, tarkastelee puhetaidon opettamista ja kirjallisuutta Suomessa 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Tästä ajanjaksosta voidaan puhetaidon kannalta erottaa kaksi traditiota. Useiden vuosisatojen ajan puhetaidon opetus kuului yliopiston retoriikan opetukseen. Retoriikan opetus pohjautui antiikin t eoksiin puhetaidosta, sekä antiikin suuriin puhujiin, kaikkein ensimmäisenä näissä molemmissa kategorioissa Ciceroon, mutta yliopistollinen retoriikan opetus ei käsitellyt pelkästään puhetaitoa, vaan myös kirjoittamista, ja molemmat olivat vielä vahvasti yhteydessä latinan kielen ja roomalaisen kult tuurin oppimiseen ja omaksumiseen. Retoriikka alkoi huveta samalla kun yliopisto muuttui 1800-luvun kuluessa klassisesta latinankielisestä yliopistosta moderniksi tiedeyliopistoksi luvun loppupuolella retoriikka ei Suomessa, kuten ei muuallakaan, ollut enää keskeinen oppijärjestelmä puhetaidon opetuksessa. Retoriikan rippeitä oli toki edelleen jäljellä, syvällistä t ietämystäkin, mutta y leisesti ot taen retoriikka oli joutunut sivuun, sillä ei esimerkiksi ollut olennaista roolia kieltä ja kielenkäyttöä käsittelevissä tieteissä. Tärkeäksi uudeksi oppijärjestelmäksi puhetaidossa muodostui nyt pelkkään esitt ämiseen keskittyvä kaunoluku; kaunoluku voidaan nähdä itsenäisenä traditiona, jolla tosin oli myös kosketuskohta varhaisempaan retoriikan traditioon. Vaikka kaunoluvun opit liittyvät varsinaisesti runonlausuntaan ja muuhun kaunokirjallisuuden suulliseen esittämiseen, voidaan sanoa että 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä koko puhetaidon kenttääkin hallit si kaunoluvun henki. 17

3 Mitä on retoriikka? Termi retoriikka tulee klassisen kreikan sanasta rhetorike, joka on johdos puhujaa tarkoittavasta sanasta rhetor. Antiikissa retoriikka tarkoitti siis puhetaitoa - ja vielä tarkennettuna sellaista puhetaitoa, joka oli suunnattu niin sanotulle tavalliselle yleisölle (siis kansalle, "rahvaalle", asiaan perehty mättömille). Jos termiä retoriikka käytettäisiin tässä antiikin merkity ksessä, sillä voitaisiin nykyään viitata esimerkiksi poliitikkojen vaalikampanjapuheisiin tai oikeuspuheisiin (erityisest i amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä, jossa maallikoiden rooli on keskeinen). Retoriikka -termin käyttö ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, sillä termi on historian juoksussa saanut sekä merkityksen laajennuksia ett ä uusiakin merkityksiä. Keskiajan ret oriikan opetus on ihan oma lukunsa, joka t ässä sivuutetaan. Kun tullaan renessanssiin, ollaan op iskelussa jälleen periaatteessa antiikin linjoilla, mutta erojakin on. Italiasta alkaneen renessanssin taiteilijat ja oppineet kokivat löyt äneensä antiikin uudestaan pitkän "pimeän" keskiajan jälkeen. Eurooppalainen yliopistokin oli syntynyt keskiajan puolella, ja niin myös yliopistot halutt iin muuttaa uuden hengen mukaisiksi. Renessanssin synnyttämää op pisuuntausta kutsutaan nykyään renessanssihumanismiksi, tai vain lyhyesti humanismiksi. Keskeistä humanismissa oli paluu antiikin kirjailijoihin, puhujiin ja runoilijoihin. Keskiajan skolastikkojen ret oriikast a siirryttiin humanistien retoriikkaan ja poetiikkaan. Mutta vaikka antiikin kirjailijoihin pohjautuva retoriikan opiskelu nousikin jälleen kukoistukseen, siinä oli kaksi tärkeää eroa verrattuna antiikissa tapaht uneeseen retoriikan opet ukseen. Ensinnäkin antiikin Kreikassa ja osin myös Roomassa retoriikan opiskelu tapahtui äidinkielellä, Kreikassa opiskeltiin siis myös kreikaksi, Roomassa kylläkin osin niinikään kreikaksi, mutta myös äidinkielellä latinaksi. Uudella ajalla taas retoriikan opiskelu tapahtui lähes pelkästään latinaksi, joka ei tässä vaiheessa ollut enää kenenkään kieli vaan "kuollut kieli", jota käytettiin y hteisenä op pineisuuden kielenä ympäri Eurooppaa. Näin ollen retoriikan opiskelu oli aina yhteydessä kieliopintoihin, eikä siis välttämättä ollut yhtä "viestinnällistä" kuin mitä retoriikan opiskelu oli antiikissa ollut. Yliop istojen, ja muiden oppilaitosten, retoriikan opiskelu oli yhteydessä klassiseen sivistysihanteeseen, joten opiskelussa oli ehkä enemmänkin yleissivist ävä kuin utilistinen maku, jos tällaista jakoa voidaan käyttää. Yleissivistävyys tarkoittaa tässä tapauksessa sofistikoi- 18

4 t uneen kielenkäyt ön opiskelua, ut ilitist isuus taas korostaisi vaikuttavan ja tehoavan kielenkäytön opiskelua. Toinen ero antiikin ajan retoriikan opiskelussa ja y liopistohumanistisessa opetuksessa oli se, että uudella ajalla retoriikka laajeni pysyvästi puhe- ja kirjoitustaidon teoriaksi vaikka humanist ien esikuvina olivat kin siis antiikin teokset, joissa oli pääasiana puhumisen taito, olkoonkin ett ä p uhumisen ja kirjoittamisen yhteyksiä ja siis niiden teorian ainakin osittaista yhteisyyttä käsiteltiin myös antiikin t eoksissa. Useimpien retoriikan historioitsijoiden mukaan retoriikka-käsitteen laajentuminen kirjoitustaitoon johtui siitä, että kirjapainotaidon keksimisen myötä painetun sanan merkitys lisääntyi puhuttuun sanaan verrattuna. Selitys on yksinkertainen ja luotettava; samalla ajattelukaavalla voidaan myös selittää puhetaidon jälleen kasvanut kysyntä 1900-luvun sähköisten viestimien myötä. Tällainen välineistä lähtevä selitys ei tietenkään voi olla kaikenkattava, onhan esimerkiksi y hteiskunnan poliit tisella rakenteella, oikeus- ja koululaitoksen, sekä uskonnollisen elämän piirteillä sekä erilaisilla joukkoliikkeillä myös vaikutusta siihen, minkälainen asema puhutulla tai kirjoitetulla sanalla on eri yhteiskunnissa ollut. Yleist äen voidaan todeta, et tä mitä pidemmälle renessanssista tullaan koht i 1800-lukua, sitä kirjoittamispainotteisemmaksi ja sivistyspainotteisemmaksi retoriikan opiskelu muut tui. Tämä on siis yleistys, eikä huomioi joitakin vähäisemp iä suuntauksia eikä tietenkään yksittäisten retoriikan opettajien tai retoriikasta kirjoittavien käsityksiä omasta aineestaan. Trendi jatkui vielä luvullakin, ret oriikan opiskelussa tapahtui kuitenkin vielä muitakin olennaisia muutoksia; niistä lisää t uonnempana tai 1800-luvun retoriikan op etus siis pohjautui antiikin retoriikkaan, siihen "puhetaito-ret oriikkaan", mutta oli kuitenkin toisaalt a vähittäin muuttanut luonnett aan kielellisen ja kirjallisen sivist yksen op et uksen suuntaan. Retoriikka Suome ssa Humanismi saapui Suomeen uskonpuhdistuksen yhteydessä niin, et tä ne muutamat suomalaiset oppiaineet, jotka 1500-luvun alkupuoliskolla hakivat oppia Pohjois-Saksan reformoiduist a yliopistoista omaksuivat siellä humanist isen opiskelun p eriaatteet. T ärkein näistä yliopistoista oli Wittenbergin yliopisto. Se 19

5 oli perustett u 1502, ja siellä opettivat mm. Martti Luther ja Philipp Melanchtton. Tunnetuimpia Wittenbergissä opiskelleita suomalaisia olivat Pietari Särkilahti, Mikael Agricola ja Paavali Juusteen. He kaikki toimivat paluunsa jälkeen mm. Turun katedraalikoulun reht oreina. On epäselvää, millaista retoriikan opetus Turun katedraalikoulussa oli, koska koulun opetuksest a on ylipäätäkin vain vähän tietoa. Agricolasta tiedetään, että hän oli Wittenbergissä seurannut Melanchthonin kreikkalaisia puhujia käsittelevää luentosarjaa, ja Melanchthonhan oli Saksan johtava humanist i. Kuit enkaan ei tiedetä, miten Agricola suht autui retoriikkaan ja opet tiko hän sitä myöhemmin Turussa ollessaan. Vuonna 1630 Turun katedraalikoulu muut ettiin kymnaasiksi. Tämän koulun retoriikan opetuksesta tiedetään, että siinä painotettiin Ciceroa sekä myös ranskalaisten Talonin ja Ramuksen op peja, ja että opiskeluun kuului niin kirjoitus- kuin puheharjoituksiakin. Vaikka retoriikan opetuksesta näiltä ajoilta tiedetäänkin vain hyvin vähän, on kuitenkin selvää, ettei kysymys ollut kansaan vetoavan y leisöpuheen op ettamisesta kuten antiikissa vaan latinankielisen oratoris-skilistisen oppineisuuden hankkimisest a. Suomen Turkuun perustett iin yliopisto vuonna Kyseessä oli siihen aikaan laajan Ruotsin valtakunnan kolmas yliopisto, aiemmat oli perustettu Upsalaan ja Tarttoon. Niin Turun kuin Tartonkin yliopistot oli järjestetty pitkälti Upsalan mallin mukaisesti. Tämän kirjoituksen aiheen, retoriikan ja puhetaidon, kannalta yhteneväisyys näkyi siinä, että kaikissa kolmessa oli eloquentian eli latinankielisen kaunopuheisuuden opetus vankalla humanistisella pohjalla. Mitä t ällainen humanistishenkinen latinankielinen opetus sit ten oli? Yliopiston retoriikan opetuksesta on jo jonkin verran enemmän tiet oa kuin kat edraalikoulusta tai kymnaasista. Kaunop uheisuuden professorin tehtävänä oli luennoida retoriikan teoriasta. Teorian lisäksi opiskeltiin myös kaunopuheisia p uhujia ja kirjoittajia ja op etukseen kuului sekä suullisia että kirjallisia harjoit uksia. Ja koska yliopist on kieli oli latina, opetus tapahtui siis latinaksi. Humanistisen vaikutuksen merkki taas oli se, että kaunopuheisuutta opiskelt iin erityisesti roomalaisen Ciceron nimissä: teoriaa erityisesti Ciceron teoksesta De oratore ("Puhujasta"; ei suomennettu), käytännön esimerkkeinä taas oli Ciceron puheita ja kirjeitä. Cicerohan oli euroop palaisen yliopistohumanismin suuri nimi. 20

6 Yliopiston kaunopuheisuuden professoreissa oli merkittäviä ja vähemmän merkittäviä hahmoja, ja kaikista ei ole säilynyt tarpeeksi aineistoa merkittävyyden arvioimiseksi. Käsittelen seuraavassa muutamia merkittävimmist ä kaunopuheisuuden professorina toimi Daniel Achrelius. Hän julkaisi alaltaan kaksi oppikirjaa. Ensimmäinen oli 1687 ilmestyny t lyhyehkö johdatus roomalaiseen kaunopuheisuuteen: Oratorio sive manuductionum ad romanam eloquentiam libellus. Siinä kaunopuheisuutt a käsiteltiin antiikin retoriikan viisijärjestelmään p ohjaten. Retoriikka jaett iin viisijärjestelmässä viiteen osa-alueeseen: inventio eli aiheen ja argumenttien löytäminen, dispositio eli aineiston järjestäminen, elocutio eli tyy lillinen viimeist ely, memoria eli puheen muistiin painaminen ja actio eli puheen esit täminen. Tästä viisikosta jätettiin tosin usein memoria käsittelemättä, näin Achreliuksellakin. Toinen Achreliuksen kaunopuheisuuden alaa käsittelevä kirja oli kirjeenkirjoituksen opas Epistolarum conscribendarum forma et ratio vuodelta Achrelius oli yleissivistynyt monioppinut, polyhistori, joka liikkui sujuvasti oman alansa rajojen yli jop a luonnontieteisiin. Tärkeä ja erittäin pitkäaikainen kaunopuheisuuden professori oli Henrik Hassel, joka toimi p rofessorina (tosin viimeiset puolitoista vuotta virkavapaalla). Hassel oli tosin hieman erikoinen esimerkki alaltaan sikäli, että hän ei pitänyt retoriikan teoriaa kovin suuressa arvossa. Toisaalta t ämä oli kuitenkin oppineisuuteen perust uva näkemys, joka oli myös valistusaikakaudelle tyypillinen. Retoriikan nähtiin tähän aikaan usein liitt yvän korukielisyyteen, ja taiturimainen tai koukeroinen kielenkäyttö ei kuulunut valist usajan ideaaleihin. Niinpä Hassel korosti sisällön ensisijaisuutta muotoon ja kieleen verrattuna. Hasselin oppilas ja seuraaja professorin virassa oli Henrik Gabriel Porthan. Hän oli professorina Porthanin retoriikan opetuksesta tiedetään enemmän kuin hänen edeltäjiensä, ehkä johtuen siitä että Porthan oli koko suomalaisen yliopiston yksi kuuluisimp ia p rofessoreita, ja hänen toimintaansa on dokumentoitu ja tutkittu monipuolisesti. Port hanin kohdalla näemme t arkemmin, mit en hän rajasi oman tehtävänsä. 21

7 Porthan kaunopuheisuude n profe ssorina Porthan - toisin kuin edeltäjänsä Hassel - suhtautui retoriikkaan tyypillisellä ja perinteisellä tavalla. Kaikkien professoreiden julkisten luentojen sisältö oli yliopiston statuuteissa tarkkaan määrätty. Näiden ohjeiden mukaisesti Porthan sitten luennoi käsitellen luennoissaan mm. Ciceron De Oratore -teosta sekä Ciceron puheita. Porthanin retoriikasta pitämiä julkisia luentoja tai niistä tehtyjä muist iinpanoja ei kuit enkaan ole säilynyt. Sen sijaan ovat säily neet muistiinpanot kahdesta hänen p itämästään retoriikan yksityisluent osarjasta. Yksityisten luentojen ero julkisiin oli siinä, että yksityisiä luentoja professori saattoi pitää lähes mistä aiheest a hyvänsä, kun taas julkiset luennot olivat aina professuurin alaan kuuluvia. Lisäksi yksityisluentojen ei tarvinnut vältt ämättä olla latinaksi. Säilyneistä muistiinpanoista varhaisemmat, lukuvuonna (jolloin Porthan ei vielä ollut professorina) pidetyt ns. Vossius-luennot, ovat täydellisemmät. Niiden pohjalt a voidaan saada suhteellisen selkeä kuva Port hanin retoriikan opetuksesta, varsinkin kun myöhemmät, 1792 pidetyt ns. Ernesti-luennot vahvistavat tätä kuvaa tuomatta siihen kuitenkaan mitään olennaista uutta. Vossius-luennoissa Porthan käytti pohjana 1600-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen alankomaalaisen eloquentiae-professorin Gerhardus Vossiuksen teosta Elementa rhetorica (1626). Se oli Vossiuksen laatima suppea oppikirja, jossa on noin kolmessakymmenessä sivussa esitetty retoriikan perusteet. Vossiuksen teos oli Alankomaiden lisäksi erityisen suosittu juuri Ruotsin valtakunnassa, missä siitä otettiin vuosina yhteensä 24 painosta, näistä kaksi Suomessa. Vossiuksen kirja etenee retoriikan viisijärjestelmään p ohjautuen, paitsi että memoria sivutetaan, kuten tapana usein oli. Tätä etenemisjärjestystä Porthankin siis noudattaa. Porthan ei käytä Vossiusta auktoriteettina vaan ainoastaan tukemaan luentoja, ikään kuin luentorunkona. Syy tähän on juuri kirjan yleisyy dessä, eli se oli help osti saatavilla - tämän Porthan ilmaisee luentojensa alussa. Luentojen alkupuoli sisältää lisäksi pitkän johdannon, joka ei perustu Vossiukseen lainkaan vaan Porthanin omaan oppineisuuteen retoriikan alueelta. Tämän johdannon pohjalta voidaan siis saada kuva Porthanin käsityksistä retoriikast a. 22

8 Porthan määrittelee luentojensa aluksi ret oriikan seuraavasti: "Det är konsten at tala och skrifva väl, med behag, skicklighet och eftert ryck, som skal blifva föremålet för vår upp märksamhet." Tästä siis näkyy, mit en retoriikka koskee Porthanilla yhtä lailla sekä puhumista että kirjoittamista toisin kuin antiikissa. Perinteisen retoriikan jälki taas näky y siinä, että Porthan muistuttaa, että puheen tai kirjoituksen tulee olla vaikuttavaa - tätä Porthan korost aa myöhemminkin - mutta vaikuttavuuden lisäksi kaunopuheisuuden tulee olla my ös miellyttävää, taitavaa ja hyvää. Porthan selostaa myös termin 'retoriikka' merkity stä seuraavasti: retoriikalla tarkoit etaan teoriajärjestelmää, ei varsinaista taitoa. Sitä joka hallitsee tät ä teoriaa, kutsutaan Porthanin mukaan nimellä rhetoricus. Sitä taas, joka harjoit taa teorian p ohjalta t aitoa, kutsutaan nimillä vältalig tai eloquens, hän on siis kaunopuheinen tai elokventti. Täten voidaan siis ymmärtää, miksi Porthanin virka on kaunopuheisuuden professuuri, hänhän, kuten muutkin kaunop uheisuuden professorit, opettaa retoriikan teorian lisäksi myös sen soveltamist a kirjoitus- ja puheharjoitust en avulla, siis kaunopuheisuut ta. On siis huomattava, että kun puhutaan eurooppalaisen yliopiston retoriikan opetuksesta ennen 1900-lukua, kyse on kaunopuheisuuden eli eloquentiae-professorin ant amast a opet uksesta, vaikka joitakin harvoja poikkeuksia esiintyy. Ei siis ole - pääsääntöisesti - erikseen kaunopuheisuuden professoreita ja retoriikan professoreita, kyse on vain termien sy nonyymisestä käytöstä, jota esiint yykin melko paljon. On myös muistettava, ett ä kaunopuheisuudessa ei termistä huolimatta ole kysymys vain puheesta vaan myös kirjoittamisesta. Kun siis puhutaan jonkun kaunopuheisesta esit tämistavasta, kyse voi yhtä hy vin olla - ja usein onkin - kirjailijan tyylistä. Lisäksi on syy tä kiinnittää huomiota siihen, että suomalainen termi 'kaunopuheisuus' on käännöksenä hämäävä, koska ruot sissa sitä vast aa termi vältaglihet, siis 'hyväpuheisuus'. Saksassa yleisin termi on Beredsamkeit, mutta siellä esiintyy myös termi Wohlredenheit, johon ruotsinkielinen termi luultavast i pohjautuu. Suomessa on siis näistä ja monista muista kielistä poiketen päädytty termiin, joka tuntuisi korostavan ilmaisun esteett istä puolta. Tästä ei siis kaunop uheisuuden kohdalla kuitenkaan ollut automaat tisesti kysymys, kuten ruotsin- ja saksankieliset termit osoittavat. Mielenkiintoista vanhassa yliopistollisessa retoriikanopetuksessa on se, että siinä opetetaan yht ä viestinnän teoriaa, jolla sitt en on kaksi ilmenemismuotoa: suullinen ja kirjallinen ilmaisu. Et enkin 1900-luvulla kirjoitus- ja pu- 23

9 heviestintä on usein erotettu toisistaan niin että niillä on omat teoriansa, opetustraditionsa ja yleensä opet tajansa luvun, varsinkin 1900-luvun loppupuolen, puheen ja kirjoittamisen opetus ei siis sisällä niitä yhdistävää käsitettä 'kaunopuheisuus'. Kun retoriikkaa opiskelemalla siis haluttiin tulla kaunopuheisiksi, niin nykyään täytyisi sanoa erikseen että "hyväksi puhujaksi ja kirjoittajaksi". T ämä puheen ja kirjoittamisen erottaminen toisistaan on ollut selvä varsinkin amerikkalaisessa yliopistollisessa viestinnän opetuksessa, jossa kirjoittamisen composition-opetuksessa ja puhumisen speech-opetuksessa on käytetty pitkälle eriytyneitä käsitteitä ja opet us on yleensä annettu eri laitoksissakin: p uheviest intä on kuulunut viest intäaineisiin, kirjoittaminen taas kirjallisuuden yhtey teen ja siten English-oppiaineeseen. Mutta takaisin Porthaniin. Hän suosi varsin perinteistä retoriikkaa, tosin niiden retoriikka-termin merkityksen muutosten ja laajennusten kera, joista edellä oli puhett a. Port hanin retoriikan ydin on selkeän klassinen. Hän nostaa antiikin perint een mukaisesti vapaissa poliitt isissa oloissa esiint yvän yhteiskunnallisen puhetaidon yli muun, vaikka poliittisille puhujille ei Porthanin ajan yksinvaltaisessa järjestelmässä ollutkaan tilaa. Porthan tuo esiin, et tä t odellisella kaunopuhujalla on yhteiskunnallinen teht ävä. Tämä tosin jää vallitsevissa poliitt isissa oloissa pelkästään ihant eiksi, todellisuudessa Porthanin opiskelijoista tulee papp eja, ei poliittisia puhujia. Porthan ottaakin luennoissaan monessa kohtaa huomioon opiskelijoidensa tulevan ammatin. Porthan vakuuttaa Vossius-luennoissaan, että retoriikan opiskelusta on papeille "loput tomasti hyötyä". Toisaalla, eräässä Port hanin ohjaamassa "väitöskirjassa" (ei tosin väitöskirja nykyisessä mielessä, vaan lähinnä kirjoitelmaa tai artikkelia vastaava kirjoitus), käsitellään hengellistä p uhetaitoa. Näitä käsityksiä voidaan pitää Porthanin käsityksinä, sen pohjalta mitä tiedetään opiskelijan ja ohjaajan yhteistyöstä tämän ajan väit öskirjojen laadinnast a ja erikseen Port hanin tavasta ohjat a väitöskirjoja, De officio oratoris sacri -väitöskirjanen sisältää seuraavia näkemyksiä: kaikki mitä saarnanpitäjä ilmaisee, tulee esittää hyvällä maulla, selvästi ja puhuttelevasti. Saarnanlaatija t arvitsee syvällisen humanistisen, retorisen ja teologisen op pineisuuden. Saarnan sisältö otetaan Pyhästä kirjasta, mut ta myös elämästä ja ympäristöstä. Hyviä puhujia on opiskeltava sekä heidän puheidensa muodon et tä sisällön vuoksi. Muiden kirjoituksista saa apua, mutta niitä ei pidä käyttää sana sanalta, koska sama ei sovi eri puhujalle eri yleisön edessä. Vielä pahempaa on koota 24

10 puheensa muilta kerätyistä osasista sulattamatta niitä yhteen. Puheen p itää liikuttaa tunt eita, herättää ja ylläpit ää kuulijoiden kiinnostus ja huomio. Hengellinen puhetaito ei siis poikkea maallisest a muut en kuin siinä, että siinä tarvitaan muun yleissivistyksen lisäksi teologista opp ineisuutta. On huomionarvoista että korost etaan papp ien monipuolista oppineisuutta. Laajan sivistyksen korostamista pidet ään yleensä ciceroaanisena piirteenä, vaikka sitä ovat retoriikan historiassa korostaneet muutkin kuin Cicero. Ei tietenkään ole retoriikan tehtävä antaa koko t ätä sivist yspohjaa, vaan sitä varten on opiskeltava muita tieteit ä. Retoriikkaan kuuluu kuitenkin huomauttaminen siitä, että retoriikan opiskelu ja yleissivistävä opiskelu kuuluvat yhteen; retoriikka saa näin humanistisessa oppineisuudessa jonkinlaisen keskeis- tai sidosaineen roolin. Ennen kuin siirrytään 1800-luvulle ja muutoksiin retoriikan opetuksessa, vielä muutama seikka ja 1700-lukujen suomalaisesta ja eurooppalaisesta yliopistollisesta retoriikan opetuksesta. Retoriikan opetukseen kuului myös väittelytaito. Sitä harjoiteltiin usein myös varsinaisten opistojen ulkopuolella, mutta silti kuitenkin ohjatusti. Esimerkiksi Porthan, toimiessaan kahden osakunnan valvojana, ohjasi osakunnissa sekä latinan- että ruotsinkielisiä väittelyharjoituksia. Sen sijaan keskustelutaito, joka kuuluu tärkeänä osana modernin puheviestinnän opetukseen, ei ole kuulunut ret oriikan opetukseen. Tosin tietty osa keskustelutaidosta on tullut esiin kirjeretoriikan opiskelun kautta - edellähän mainittiin, että myös Ciceron kirjeet kuuluivat retoriikan opiskeluun ja että professori Archelius kirjoitt i kirjeenkirjoituksen oppaan. Virallist en kirjeiden opiskelun kautta on tullut esiin asianmukainen puhutteleminen, mikä on säätyyhteiskunnassa ollut tärkeä taito lähestyt täessä niin kirjeitse kuin keskustelussakin toista henkilöä. Yksityiskirjeiden kautta on taas opiskeltu yksikertaista, luonnollista ja omaäänistä tyyliä, joka on ollut tavoiteltava piirre yksityisessä kirjeenvaihdossa; tällaisen kirjetyylin yhteydet epäviralliseen keskusteluun ovat ilmeiset. Väitt elyn ja kirjeiden kautta on siis opitt u jotain keskustelustakin, mut ta pääosin retoriikan op etus on kuitenkin keskit tynyt monologiseen esittämistapaan ja poikkeaa siten nykyisestä suuntauksesta puheviestinnän puolella, jossa ryhmäviestintä on saanut tasaveroisen aseman monologisen viestinnän (puheenpidon, esitelmänpidon jne.) rinnalla. 25

11 Retoriikan hi ipumine n Retoriikka menetti 1800-luvun kuluessa asemaansa sitä mukaa kun latina ja klassinen sivistys menettivät asemiaan. Suomessa kehitys seurailee lähinnä saksalaisessa yliopistossa tapahtuneita muutoksia. Retoriikan hiipuminen on hidas prosessi, josta on vaikea löytää muutoskohtia, mutta verrattaessa 1700-luvun loppua eli edellä käsitelt yä Porthanin aikaa 1800-luvun lop puun, ero on selvä. Vuonna 1852 kaunopuheisuuden professuurin nimi muutetaan Rooman kirjallisuuden professuuriksi (romersk litt eratur) 1. Tämä tap ahtuu suuren yliopistouudistuksen yhteydessä, jolloin lat inan asema yliopiston virallisena kielenä päätt yy. Uusi nimi viittaa nyt selkeästi siihen, että kyseessä on klassinen oppiala. Alkaa siis olla tarpeen erot taa antiikin kielten tai muiden modernien kielten ja kirjallisuuden opiskelu kotimaisten kielten t ai muiden opiskelusta luku onkin filologioiden synty aikaa. Euroop palaisissa yliopistoissa aletaan opettaa sekä kansallisia kieliä (Suomessa ruotsia, hallitsijan kieltä venäjää, sekä suomea) ett ä muita eurooppalaisia kieliä. Rooman kirjallisuuden professorin päätehtäväksi tulee 1800-luvulla kielitieteen opetus ja tutkimus. Klassinen op piala siis filologisoituu - ruotsalaisen op pi- ja aatehistorioit sija Bo Lindbergin ilmaisua käyttääkseni. Tämän myötä retoriikan opetus ei ole yliopistossa enää kenenkään päätehtävä. Se säilyy silti edelleen osana klassisen filologian opetusta, mutta paljon aiempaa vähäisemmässä roolissa. Sitä paitsi suhtautuminen retoriikkaan muuttuu muutenkin. Sitä opiskellaan nyt historiallisessa kontekstissa: antiikin retoriikka, retoriikka Ateenassa, retoriikka Roomassa jne. Porthanin aikana retoriikan opiskelulla oli selvät viestinnälliset tavoitteet : op pilaiden tuli oppia puhumaan ja kirjoittamaan hyvin latinaksi luvun lop pupuoliskolla ret oriikan opiskelussa on selvä historiallinen leima: retoriikkaa opiskellaan osana antiikin kultt uurit ietoutta. Retoriikan jälke en kaunoluku 1800-luvun lopussa suomalaisessa yliopistossa ei siis opeteta juuri mitään puhetaidosta, toisin kuin sata vuotta aiemmin Porthanin aikana tai sitä aiempina vuosisat oina niin kauan kuin retoriikkaa oli Suomessa opetettu. Tilanne on samanlainen muissakin länsimaissa, poikkeuksena ilmeisesti vain Yhdysvallat, 26

12 jossa retoriikan traditio jatkuu myös 1800-luvulla (Yhdy svalloissakin ret oriikka on 1800-luvun lopussa loitontunut perinteisestä "puhetaito-retoriikasta", joka oli siellä vallalla vielä 1800-luvun alussa, ja siirtynyt mm. "kirjoitustaito-retoriikan" suuntaan). Suomessa retoriikka siis hiipuu ja marginalisoituu, kukaan ei osaa kaivatakaan sitä takaisin, koska käsitys retoriikasta on 1800-luvun kuluessa muuttunut sellaiseksi, ettei retoriikkaa nähdä samalla lailla käytännöllisenä, opiskelu- ja elämänvalmiuksia antavana aineena kuin Porthanin aikana. Ilmeisesti myös sana 'retoriikka' saa 1800-luvulla, varsinkin sen loppupuolella, negatiivisen leiman, eikä retoriikasta olla siksikään enää kiinnostuneita. En osaa sanoa mistä negatiivinen leima johtui. Selitysyritykset, joissa leiman on katsottu johtuneen joidenkin keskeisten ja 1800-luvun filosofien ja kirjailijoiden retoriikkakielteisyydestä, eivät tunnu minusta tyydyt täviltä. Tiedemaailmassa termi näyttää joka tapauksessa olevan epämuodikas, p oikkeuksena Yhdysvallat, jossa 1800-luvun lopussa perustetaan mm. retoriikan laitoksia ja kirjoitetaan runsaasti retoriikkaa käsittelevää kirjallisuutt a. (Mutta yhdysvaltalainen retoriikka liittyy siis tässä vaiheessa enemmän kirjoittamiseen kuin puhumiseen; tämän ajan retoriikkaharrastuneisuuden jatkoa edustavat myöhemmin amerikkalaisessa humanistisessa yliopisto-opiskelussa hyvin keskeiset composition-kurssit.) Kuten edellä on todett u, retoriikka hiipuu 1800-luvun kuluessa, ja siirty y tämän lisäksi koko ajan kauemmaksi retoriikan antiikkisist a juurista eli varsinaisesta puhet aidosta. Sen sijaan toinen p uhetaitoon liittyvä opp ijärjestelmä, kaunoluku, voimist uu 1800-luvulla. Englanniksi ilmiötä on yleisimmin kut suttu termillä 'elocution', saksaksi 'Deklamation' tai 'Vortragskunst', ruotsiksi 'välläsning'. Kuten huomataan, ruotsissa termit 'vältalighet ' ja 'välläsning' muodostavat ikään kuin parin, samoin kuin suomen 'kaunopuheisuus' ja 'kaunoluku'. Tätä parivaljakkoutta ei kuitenkaan esiinny esimerkiksi saksassa tai englannissa. Kaunoluvulla on historiallisesti selvä y hteys retoriikkaan sikäli, että kaunoluvussa käsitellään esittämiseen liittyviä asioita, jotka aiemmin olivat yksi osa retoriikan opintoja. Tarkemmin sanoen retoriikassa käsiteltiin siis p uheen sisällön keräämistä ja argument tien keksimistä eli inventiota, puheen rakenteen laatimista eli dispositiota, t ekstin kielellistä muokkausta eli elocutiota, muistiin painamista eli memoriaa ja esitt ämist ä eli actiot a (p ronuntiatiota). Alunperin kaunoluku on siis yhteen p erint eisen retoriikan osa-alueeseen kes- 27

13 kittyvä retoriikan haara. Tämä yhteys retoriikkaan ei kuitenkaan enää juuri näy 1800-luvun loppuun tultaessa. Kaunolukua ei voida, varsinkaan enää 1800-lopussa, nimittää retoriikan haaraksi tai oksaksi, koska sillä ei ole enää yhteyttä ret oriikan runkoon. Samantapainen itsenäistyminen t apahtuu myös toiselle retoriikan osa-alueelle: yllämainitun retoriikan viisijärjestelmän kolmannelle osalle, elocutiolle. Sen p ohjalta kehittyy oppiala, jota 1800-luvun puoliväliin paikkeilla aletaan kutsua stilistiikaksi. Toisin kuin kaunoluvussa, stilistiikassa retorinen terminologia jatkaa elämäänsä (esim. nimitykset erilaisille kielikuville, kuten 'metafora' jne.). Stilistiikkaa ei kuitenkaan voida sitäkään käsitellä retoriikan haarana, sillä stilistiikast a tulee esimerkiksi 1800-luvun Saksassa paljon merkittävämpi oppiala kuin mitä retoriikka silloin on. Retoriikan hiipuminen voidaan siis myös nähdä jonkinlaisena retoriikan hajoamisena. Kaunoluku-suuntauksen alku on jo 1700-luvun Brittein saarilla, mutta erityisesti 1800-luku on kaunoluvun kulta-aikaa, ainakin anglosaksisessa maailmassa sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, ja suuntaus on voimissaan vielä 1930-luvullakin. Pohjoismaissa kaunolukua käsittelevää kirjallisuut ta synt yy ensin Tanskassa, sitten Ruotsissa ja sitten Suomessa. Norjassa siis Suomea myöhemmin, mutta toisaalta, koska tanska oli vielä 1800-luvun alussa Norjan kirjakieli, ja maiden kirjakielet olivat pitkään tämän jälkeenkin lähellä toisiaan, ei Norjalla ole selkeää paikkaa tässä vertailussa. Tanskankielistä kaunolukua käsittelevää kirjallisuutta on olemassa jo pian 1800-luvun alusta lähtien, ruotsalaista noin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa tullaan kuitenkin luvun p uolelle ennen kuin ensimmäinen kaunoluvun kirja tai kaunolukua sivuava kirja ilmest yy. Kaunol uku Suomessa Suomessa ilmestyy 1901 kaksi puhetaitoa käsittelevää kirjaa. Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen on Vihtori Peltosen Puhetaito, joka käsittelee puhetekniikkaa, kaunolukua, sekä perinteistä puheenp itotaitoa, siis myös puheen laatimista, kuten retoriikassa, ei vain sen esittämistä. Kirja ei siis ole p elkästään kaunoluvun kirja, mutta kaunoluvulla on siinä keskeinen osuus. Toinen kirja on Kaarola Avellanin Kaunolukemisen opas, jossa on kyse nimenomaan kaunolu- 28

14 vusta. Näiden kirjojen laatijoille oli siis tarjolla paljon taustakirjallisuutta eri kielillä. Peltonen käytti erityisesti ruotsin-, tanskan- ja saksankielisiä lähteitä, Avellan oli myös saanut jonkinlaista oppia kaunoluvusta Ruotsissa ja Ranskassa. Jatkossa kaunolukua käsitteleviä kirjoja ilmestyi lisää. Kaikki Suomessa ilmestyneet puhetaidon kirjat eivät kuit enkaan olleet kaunoluvun kirjoja. Muutamat olivat lähempänä perinteistä retoriikan t raditiota kuin kaunolukua, esimerkiksi K.S. Laurilan puhetaitoa käsittelevät teokset. Kuitenkin kaunoluku muodostui Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä puhetaidon pääsuunt aukseksi. Tämä johtui siitä, että kaunoluvusta tuli oppiaine myös yliopistoon. Yliopistollinen kaunoluvun opetus alkoi vuonna 1910 sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Taustahahmona opetuksen aloittamiselle oli erityisesti suomenkielen professori E. N. Setälä. Hän vaikutti myös siihen, että vastavalmistunut maisteri Ilmari Räsänen sai mahdollisuuden lähteä ulkomaille opiskelemaan kaunolukua, ja ilmeisesti yliopiston suomenkielistä tointa pidettiin Räsäselle varattuna, kunnes tämä olisi tehtävään valmis. Aluksi suomenkielistä kaunolukua op etti sijaisena fonetiikan lehtori Emil Genetz. Ruotsinkielistä tointa taas hoiti my öhemmin ruot salaisen teatterin johtajana tunnettu Nicken Rönngren. Räsänen opiskeli kaunolukua Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa, joista Saksa muodostui hänelle tärkeimmäksi. Hän sai opetusta mm. Berliinin yliopiston Vortragskunstin lehtori Emil Milanilta. Räsänen alkoi op ettaa kaunolukua Helsingin yliopist ossa syksy llä Saksassa kaunoluvun yliopisto-opetus oli alkanut 1800-luvun viimeisinä vuosina. Ensimmäinen lehtoraatt i perustett iin Berliiniin 1903, ja sitä hoiti Emil Miian vuoteen 1917 saakka. Esikuva suomalaiselle kaunoluvun yliopistoopetukselle lienee saksalainen. Ensinnäkään, missään ruotsalaisessa yliopistossa ei vastaavanlaista virkaa - ainakaan tämänhetkist en tiet ojeni mukaan - ollut. Toiseksi, Räsänen oli Setälän toimesta selvästikin lähet etty ennen kaikkea Saksaan. Tämä käy ilmi Räsäsen ja Setälän kirjeenvaihdost a. On tietyst i my ös luonnollista, et tä tähän aikaan uusinta oppia haett iin juuri Saksasta, olihan se länsimaisen tieteenharjoituksen mallimaa. Räsänen hoiti tuntiopet tajuutta vuoteen 1927 asti, jolloin erosi tehtävästään, koska oli pettynyt siihen, että hänen tuntiopettajuuttaan ei ollut - jonkinlaisista lupauksista huolimatta - muutettu lehtoraatiksi. Suomenkielisen kaunopuheisuuden ja puhetekniikan lehtoraatti perustet tiinkin Räsänen sai 29

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä 1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Lempäälän lukion oppikirjat , 1. ja 2. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1

Lempäälän lukion oppikirjat , 1. ja 2. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1 Lempäälän lukion oppikirjat 2017-2018, 1. ja 2. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SANOMA PRO Jukola Tekstioppi ÄI (kaikilla kursseilla) 978-952-63-0386-4 SANOMA PRO Jukola 1 ÄI01

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Lempäälän lukion oppikirjat jatkavat 3. ja 4. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1

Lempäälän lukion oppikirjat jatkavat 3. ja 4. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1 Lempäälän lukion oppikirjat 2017-2018 jatkavat 3. ja 4. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS OTAVA Särmä: suomen kieli ja kirjallisuus ÄI (kaikilla kursseilla) 978-951-1-23436-4 tai

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä HELSINGIN YLIOPISTO Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

RETORIIKASTA KIELEN ANALYSOINNIN KEINONA

RETORIIKASTA KIELEN ANALYSOINNIN KEINONA JOHANNA MALINEN RETORIIKASTA KIELEN ANALYSOINNIN KEINONA Retoriikasta kuulee puhuttavan paljon nykypäivänä, ja käsite esiintyy paitsi tieteellisissä teksteissä myös mediassa tavan takaa -ja varsinkin vaalien

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot