EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla"

Transkriptio

1 Kreikka irti eurosta! EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla tulevaisuuden tiedonantaja nato Naton hajoaminen vain ajan kysymys! Sotilasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (kuvassa) myönsi lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa. Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yhteistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi Rasmussen. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan on myös todennäköistä, että Yhdysvallat ja eräät Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat lähitulevaisuudessa sotarikostuomioistuimen eteen. Asiantuntijat ennakoivat raskaita ja pitkiä oikeusprosesseja. Huomisen uutiset jo tänään! Presidentti Niinistö: euron perusturva H Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa 2015 Suomen viimeinen asunnoton sai kodin H Asuntoministeri: Sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä asunnottomuutta missään olosuhteissa. Luonnonvarojen kulutus kääntynyt laskuun H Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt luopua kivihiilestä.

2 2 H Tulevaisuuden Tiedonantaja [ pääkirjoitus] marko korvela Kirjoittaja on Tiedonantajan päätoimittaja. Spekulaatiovaroitus! Tehdään heti alkuun selväksi: tämän Tulevaisuuden Tiedonantajan jutut eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pidä paikkaansa ei ainakaan kokonaan eikä sellaisenaan. Tässä lehdessä spekuloidaan huomisen uutisotsikoilla. Jutuissa oletetaan tilanne, että sekä meillä että maailmalla on otettu yhteiskunnallisia edistysaskeleita siihen suuntaan, mihin Suomen kommunistinen puolue ja monet joukko- ja kansalaisliikkeet ovat tavoitteitaan asettaneet. Tulevaisuuden Tiedonantaja on myönteinen utopia. Kielteisiä tulevaisuudenkuvia meillä on yllin kyllin. Liian monet meistä ovat turtuneet ajatukseen, että jatkossa asiat ovat vain entistä huonommin olipa kyse sitten ympäristön tilasta, demokratiasta, hyvinvoinnista tai työpaikoista. Onneksi voimme yhä vaikuttaa moniin asioihin kaikesta huolimatta. Ole realisti vaadi mahdotonta, on vanha vallankumouksellinen slogan. Tässä Tulevaisuuden Tiedonantajassa ei ole esitelty montaakaan mahdotonta asiaa. Kaikki on mahdollista meidän elinaikanamme, ja vielä aika pienillä askelilla, jos vain löytyy sitä kuuluisaa poliittista tahtoa. Monet niin sanotut poliittiset realiteetit ovat muutettavissa jos ei muuten niin yhteistyöllä ja joukkovoimalla, kuten voimme historiasta oppia. Marx ja Engels kirjoittavat vuonna 1845 ilmestyneessä Pyhä perhe kirjassa: Historia ei tee mitään, sillä ei ole hallussaan minkäänlaisia rikkauksia, se ei käy taisteluja. Toimijana, valtaansa ottajana ja taistelujen taistelijana on sen sijaan ihminen, todellinen, elävä ihminen. Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä, on toinen tunnettu slogan. Päättäjien tahtotilan muutosta on turha jäädä haikailemaan, kannattaa olla mukana menossa muutoksen tekijänä. Tulevaisuuden Tiedonantajan tekijöinä on muun muassa SKP:n listoilla kevään europarlamenttivaaleissa ehdokkaana olevia aktiivisia ihmisiä. Monet tässä lehdessä esitellyt asiat löytyvät SKP:n eurovaalien ohjelman tavoitteista, puolueen muista ohjelmista, asiakirjoista ja aloitteista. Samansuuntaisia tavoitteita ajavat SKP:n lisäksi ja kanssa muutkin poliittiset puolueet, ay-liike ja eri kansalaisjärjestöt. Kreikan ero eurosta vauhdittaa rahaunionin purkua Eroava komission puheenjohtaja Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla Kreikan vasemmistonenemmistöisen parlamentin päätös irtaantua talous- ja rahaliitto Emusta, luopua yhteisvaluutta eurosta sekä ottaa takaisin käyttöön oma valuutta drakma on sysännyt koko euroalueen purkautumisen prosessiin. Kreikan uuden valuutan arvo on asettunut valuuttamarkkinoilla ennakoitua vahvemmaksi. Tästä huolimatta ulkomaiset pankit joutuvat nyt antamaan anteeksi kreikkalaisten yritysten velkoja, todettiin uutistoimisto AP:n tuoreessa arviossa. Tämä on kova isku Euroopan pankkisektorille, vaikka riskit onkin jo parhaan mukaan huomioitu. Asiantuntijoiden mukaan Kreikan ero eurosta ja velkojen anteeksianto on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin edeltänyt tapa, tukipaketit. Tukipakettien vastineena Kreikka on pakotettu sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin. Kreikkalaiset ovatkin tervehtineet parlamentin päätöstä tukimielenosoituksin. Päätös merkitsee myös vuosikausia Kreikka kuristusotteessaan pitäneen troikan Euroopan komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vallan murentumista. Pikaisesti Brysseliin koolle kutsuttu Euroopan unionin komissio on tehnyt tilannearviota ja toden- Helsingin Sanomat konkurssiin Toimitus jatkaa osuuskuntamuodossa journalistista työtä. Kreikan entinen pääministeri Lucas Papademos ja José Manuel Barroso kättelivät toisiaan vuonna 2012, kun Kreikka vielä kuului euroon. nut, että Emun ohella koko Euroopan unioni on käymistilassa. Kokouksessa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti eroavansa virastaan ja että Euroopan unionin jo alun perin demokratian ja kansojen intressien vastainen integraatioprosessi on tullut tiensä päähän. Nyt on aika myöntää, että Euroopan unionin projekti ja valuuttaunioni olivat virheitä, joita ei olisi pitänyt viedä eteenpäin Euroopan kansojen kustannuksella. Koko Eurooppa on ajateltava uudella tavalla, pohti Barroso. Barroso onkin esittänyt, että raha- ja talousunioni Emu pyritään purkamaan mahdollisimman hallitusti ja kussakin EU-jäsenmaassa järjestetään kansanäänestyksiä vielä voimassa olevista unionin sopimuksista. Tulevaisuuden Euroopassa meillä ei ole varaa jättää huomiotta kansalaisten mielipidettä, muistutti Barroso. Suomen taloudelle Emun purkautuminen ei asiantuntijoiden mukaan ole vakava isku. Suomen liittyminen Emuun rikkoi kaikkia demokratian pelisääntöjä ja oli alun perinkin virhe. Enemmistö suomalaisista ei missään vaiheessa kannattanut rahaliiton jäsenyyttä, mutta siitä huolimatta eduskunnan selvä enemmistö runttasi Suomen Emuun. Tämä merkitsi talouspolitiikan liikkumatilan huomattavaa kaventumista. Suomen eurosta eron jälkeen markka kelluisi todennäköisesti Kreikan drakmaa arvokkaammaksi, koska Suomen talous on euroryhmän taloutta keskimäärin paremmassa kunnossa. euphoto veikko koivusalo SKP tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin markkinatalouden vapaata kilpailua ajavan EU:n vastaisen ja toisenlaisen Euroopan rakentamiseen pyrkivän työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle. tulevaisuuden tiedonantaja Tiedonantaja-lehden liite. Päätoimittaja Marko Korvela Ulkoasu Sari Toivola Julkaisija TA-Tieto Oy KILPAILU! Lehden uutisista yksi on totta. Bongaa aito ja lähetä vastauksesi toimitukseen 1. huhtikuuta 2014 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Osoite: Tiedonantaja, Hitsaajankatu 9 A, 6. kerros, Helsinki tai sähköposti: fi Sanoma-konsernin jo vuosia jatkunut kestämätön liiketoiminta ajautui viime viikolla loogiseen päätepisteeseensä, kun Sanoma ilmoitti sanomalehtitoimintojensa konkurssista. Vielä jokin aika sitten Sanomien toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen antoi ukaasin, että Sanoma Newsin liikevoittoprosentin piti yli kaksinkertaistua. Toisin kuitenkin kävi. Pohjoismaiden suurin sanomalehti Helsingin Sanomat lopettaa näillä näkymin ilmestymisensä nykyisessä muodossaan. Lehden toimituskunta on kokouksessaan päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan valtakunnallista journalistista julkaisua jatketaan, mutta uudelta pohjalta. Toimittajat uskovat, että laadukkaalle journalismille on tarvetta jatkossakin. Osuuskuntapohjalta olisi tarkoitus luoda uudenlaista journalismia, joka tähtää moderneille verkko- ja mobiilialustoille. Printtilehti ilmestyy jatkossakin, mutta kuinka kauan, sitä on vaikea sanoa. Siirtymäkausi vaatii kärsivällisyyttä sekä rohkeutta kaataa vanhoja rakenteita ja siirtää voimavaroja uusiin innovaatioihin, toimittajat pohtivat. Eräs vanhojen lehtitalojen ongelmien syy onkin ollut investointien puute. Sanoman osakkeenomistajien voittojen ahnehtiminen tuli ilmi jo tavassa, jolla lehtitoiminnan ydintä eli journalisteja irtisanottiin takavuosina. Oli selvää, että taustalla oli omistajien ja yhtiöjohdon kyvyttömyys reagoida muuttuneeseen mediaympäristöön, toteaa Hesarin toimitusosasto. (TA)

3 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 3 Perusturva toteutui! PENTTI STRANIUS Lieksa Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa Köyhyys poistui Suomesta yllättäen heti vuoden 2015 alussa. Perusturva, jota suomalaiset kommunistit, vihreät ja vasemmisto ovat eri muodoissa ajaneet vuosikausia, toteutui yllättäen ja nyt presidentti Sauli Niinistön myötävaikutuksella. Uuden vuoden puheesta lähtenyt presidentin ajatus tasa-arvoisesta Suomesta sai siivet alleen jo tammikuussa. Kuten nyt tiedetään, Niinistö lähetti 2. tammikuuta kipakan kiertokirjeen sekä hallitukselle että lomailevalle eduskunnalle. Presidentti vaati kekkosmaiseen tyyliin eduskunnan hätäistuntoa (etätyönä) ja hallituksen siunausta euron perusturvalle per kuukausi per Suomen kansalainen. Ehdotus löi ällikällä jopa kommunistit vain perussuomalaiset asettuivat vastahankaan (peläten ilmeisesti kannatuspohjansa murenemista köyhyyden poistuessa). Niinistön kiertokirjeessä sanotaan: Taattava euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Leipäjonot jäivät historiaan Eduskunta ja hallitus ovat toimineet yllättävän ripeästi. Suomi sai tammikuun alussa uuden ministerin ja ministeriön. Perusturvaministeriksi nimitettiin puolueista riippumaton Jorma Ollila, tunnettu tasa-arvonokialainen. Ollilan mukaan perusturvan tulee koskea kaikkia peruspäivärahalla kituvia työttömiä, kansaneläkkeen perusosalla nääntyviä eläkeläisiä, opintotuella sinnitteleviä nuoria ja eräitä muita heihin rinnastettavia yhteiskunnasta syrjäytettyjä ryhmiä. Kaiken lisäksi perusturva toteutettiin Niinistön ja Ollilan nimenomaisesta toivomuksesta taannehtivasti siten, että joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 maksut, yhteensä euroa, olivat tileillä jo keskiviikkona 15. tammikuuta. Niinistön ja perusturvaministeriön kädenojennus aiheutti melkoista hämminkiä ja säpinää yhteiskunnassa. Esimerkiksi Hurstin ja uskontokuntien edustajien leipäjonot poistuivat katukuvasta tammikuun lopulla. Pääministeri Katainen koki itsensä ylikävellyksi ja suomalaiset oikeistopiirit syyttivät työväen presidenttiä ja ministeri Ollilaa täydellisestä takinkäännöstä, jopa kommunismista. Perusturva rahoitetaan verouudistuksella Pitkin vuotta on esiintynyt myös paremman väen mielenosoituksia, koska perusturvan rahoituspohja on suorastaan vallankumouksellinen. Uudistetun lainsäädännön mukaan säädettiin nimittäin myös progressiivinen perusturvavero, jolla kansalaisten perusturva pääsääntöisesti tullaan rahoittamaan. Vero koskee vain hyvätuloisia, yli euroa brutto per kuukausi tienaavia, joiden tuloja verotetaan nyt 5-10 % enemmän kuin vuonna Lisäksi pääomaveroa korotettiin roimasti ja yllättäen ministeri Ollilan vetoomuksesta veroparatiisi-parasiittien veronkiertäjistä monet suostuivat kotiuttamaan voitton- sa. Tosin asiaa vauhditti myös se, että koko kansan presidenttinä nyt tunnettu Niinistö uhkasi evätä Suomen kansalaisuuden muutamilta tuntemiltaan parasiiteiltä, joiden joukossa oli jokunen tunnettu jääkiekkoilija ja formulakuskikin. Suomalainen köyhyys museoon Kaikkein yllättävin veto tuli joensuulaiselta suurliikemies Yrjö Laakkoselta. Pohjois-Karjalan Perheen arki helpottui tuntuvasti! Tamperelainen opiskelija Pentti Harjuniemi, 25, ja hänen puolisonsa Mervi, 22, kuuluvat siihen laajaan joukkoon, jonka arki helpottuu perusturvauudistuksen myötä tuntuvasti. Opiskelijan tulot levenevät niin, ettei joka eurosta tarvitse stressata. Nyt on useammin varaa ostaa luomuelintarvikkeita ja ehkä käydä ulkona syömässäkin, listaa Pentti Harjuniemi. Pariskunnalle tieto turvatusta toimeentulosta tulee todella tarpeeseen, sillä perheenlisäystä on odotettavissa muutaman kuukauden päästä. Esikoista odotetaan syntyväksi kevään korvalla. Myös vajaan vuoden työttömänä ollut tuleva äiti Mervi Harju- Berlusconina tunnettu Laakkonen nimittäin päätti lahjoittaa Kytäjän kartanon työttömien virkistysalueeksi ja sijoittaa kaikki autokaupasta vuonna 2014 saamansa voitot niin sanottuun perusturvan tukirahastoon. Samalla Laakkonen lahjoitti pienen 10 miljoonan euron pesämunan Lieksaan perustettavalle Suomalaisen köyhyyden historia -museolle. Sen johtajaksi on kaavailtu tutkija Pekka Himasta, jolle on jo annettu tehtäväksi muun projektirahoituksen hankkiminen. niemi toteaa, että uudistuksen tuomat lisätulot käytetään järkevästi. Mutta pientä hemmotteluakin on luvassa. Taidan käydä pitkästä aikaa kampaajalla tuossa kulman takana, kun aiemmin ei palvelujen ostamiseen ollut varaa, miettii Mervi Harjuniemi. (TA) outi mentula Helsinki siirtyi avoimeen lähdekoodiin, sai miljoonien säästöt Helsingin kaupungin ICTpalvelukeskuksen johdolla toteutettu siirtymä avoimen lähdekoodin järjestelmiin on yllättänyt Tietotekniikka- ja viestintäosaston johtajan Jaakko Datavuon kustannustehokkuudellaan. Kaupunki on arvioiden mukaan saavuttanut jopa neljänkymmenen prosentin säästöt tietotekniikkakustannuksissa. Datavuo on myös positiivisella mielellä hankkeen muista vaikutuksista. Tämä sopii loistavasti yhteen muiden tavoitteidemme kanssa. Olemme jo usean vuoden ajan avanneet kaupungin tuottamaa dataa asukkaiden käyttöön, ja nyt myös järjestelmissä olemme siirtyneet avoimelle linjalle, Datavuo myhäilee. Kaupunki on käyttänyt osan säästyneistä rahoista rakentaakseen uutta, osallistavampaa tietotekniikkaa. Nyt kaupunkilaiset otetaan aktiivisesti mukaan IT-palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Kouluissa on aloitettu pilottikursseja avoimen datan käsittelystä, ja oppilaat ovat yllättäneet kaikki luovuudellaan. Koululaiset ovat luoneet itselleen hyödyllisiä palveluja, mm. kirjaston kirjojen hakemista helpottavan mobiilisovelluksen. Kaupungin tuottamaa dataa on myös törmäytetty suositun Minecraft-pelin kanssa. Jos tulevaisuus on näin osaavissa käsissä, minulla on edessäni leppoisat eläkepäivät, Datavuo nauraa. Olli Lindholmilta levyllinen työväenmusiikkia Olli Lindholmin uusi levy Minun luokkani on saanut kriitikoilta positiivisen vastaanoton. Pitkän linjan muusikko inspiroitui luettuaan TA-Tiedon julkaiseman Karl Marxin Pääoman uuden painoksen. Kirja antaa todella hyvän käsityksen siitä, millaisista luokista yhteiskuntamme rakentuu, Yö-yhtyeen solisti kommentoi. Lindholm ei halua jättää Pääomaa pelkästään taloustieteilijöille, vaan rohkaisee muitakin tarttumaan teokseen. Pääoma antaa hyviä näkökulmia ihan arkisiinkin aiheisiin, muusikko huomauttaa. Omalla levyllänikin käsitellään tuttuun tyyliin hyvin monenlaisia aiheita rakkaudesta ja perheestä lapsuuteen ja työhön. Kuitenkin näihin kaikkiin liittyy oleellisesti myös kysymyksiä ihmisen luokka-asemasta. Lindholm summaa.

4 4 H Tulevaisuuden Tiedonantaja [ kolumni ] Osallistuva budjetointi aktivoi väkeä Ojakkalassa Rita dahl Kirjoittaja on kirjailija, vapaa toimittaja, VTM, FM ja SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas. Uusi yhteiskunnallinen reservi: tuensaajat Sen jälkeen kun Kataisen hallituksen katastrofiksi osoittautuneesta kunta- ja sote-uudistuksesta luovuttiin, on paikallisdemokratian kokeiluja syntynyt eri puolille maata. Nyt myös Uudellamaalla Vihdissä on otettu käyttöön kyläkohtainen osallistuva budjetointi Ojakkalan ihmisen taajamassa. Osallistuvaa budjetointia toteutetaan erilaisin sovelluksin jo yli kaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomessakin se on käytössä muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, jossa osallistuvalla budjetoinnilla on perinteitä jo yli 20 vuoden takaa. Kunnan budjettia valmistellessa asukkaat tekevät ehdotuksia ja ottavat kantaa asuinalueensa kehittämistä ja investointeja koskeviin hankkeisiin. Ojakkalassa on järjestetty teemakohtaisia asukastilaisuuksia, joissa on valmisteltu budjetteja muun muassa taajaman koulua koskien. Ojakkalan kyläaktiivi Jussi Pesälä kertoo, että osallistuva budjetointi menee pidemmälle kuin pelkkä asukkaiden kuuleminen. Asukkaat voivat käyttää todellista päätösvaltaa niissä puitteissa, jotka lait ja Vihdin talous asettavat. Pesälän mukaan kunnanpäättäjät epäilivät, että asukkaiden aktii- visuus osallistua jää pieneksi onhan esimerkiksi äänestysinto ollut laimenemaan päin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että juuri aito ja todellinen valta päättää asioista ja saada oikeasti muutoksia aikaan on aktivoinut väkeä. Monet aiemmin passiivisesti kylän touhuja sivusta seuranneet ovat osallistuvan budjetoinnin myötä innostuneet yhteisöllisestä toiminnasta. Tämä on näkynyt muun muassa aikapankkitoiminnan ja lähiviljelyprojektien viriämisenä, toteaa Pesälä. Hän rohkaiseekin osallistuvan budjetoinnin ja muun lähidemokratian laajentamisen kokeiluihin muuallakin Suomessa. Robotti tarttuu metallisella käsivarrellaan vanhuksen bussilippuun ja heilauttaa sitä läpinäkyvän kortinlukijan edessä. Vanhus kävelee omalle paikalleen, ne on nyt eroteltu sillä tavalla, ettei kukaan voi syyttää naapuriaan syyntakeettomuudesta. Autot kulkevat kaasulla ja niitä varten on omat tullit kuin yli sata vuotta sitten joiden läpi bussit ja yksityisautot kulkevat maksaen jokaisesta läpiajokerrasta käyvän maksun. Sote-keskukset ovat vähentyneet pariin kappaleeseen ja jokaisessa on pitkät apua tarvitsevien kuntalaisten jonot. Vuokralääkäreiltä ei enää tarkisteta taustoja ja valelääkäriys rehottaa syrjäisemmillä paikkakunnilla. Entä jos kaikki olisi mennyt toisin? Työttömien määrä lähenee 35 prosenttia. Yritykset ovat kilpailukykynsä säilyttääkseen irtisanoneet erityisesti manuaalista työvoimaansa, mutta valkokaulustyöntekijöitäkin. Sosiaaliturvasta ja osittain toimeentulotuestakin on tullut vastikkeellista ja etuuksien saajat käyvät päivittäin muutaman päivän yhdyskuntatyyppisessä työssä maksamassa takaisin yhteiskunnan järjestämästä ilmaisesta elatuksestaan. Valtion kuihtuessa kansalaisyhteiskunta elpyy pakosta. Jokaiseen kerrostaloon ja pientaloalueille on muodostunut vapaaehtoisten rinki, joka auttaa vanhuksia ja muita avuntarvitsijoita, kuten kotiäitejä, päivittäisissä askareissa: kaupassa käynnissä, siivouksessa, lastenhoidossa. Vapaaehtoiset ovat monesti työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muusta syystä yhteiskunnallisen ydinreservin, työvoiman, ulkopuolelle jääneitä henkilöitä. Tämä auttamisverkosto ei tarvitse toimiakseen yhteiskunnan tukea: se perustuu ihmisten haluun auttaa pulaan joutuneita kanssaihmisiä ja siihen kuuluvat ihmiset saavat vapautuksen yhdyskuntapalveluksesta etuuttaan vastaan. Näin ihan luonnollisesti on syntynyt uusi sosialistinen auttamisyhteiskunta, mutta vain ruohonjuuritasolle. Ylätasolla toimeenpannaan kansan autettaviin ja auttajiin (työssäkäyviin) jakavaa politiikkaa. Viihdeteollisuus elää ja kukoistaa. Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla. Kodin tietoteknistäminen on vain rikkaiden saavutettavissa, muut seuraavat halpistabletilta maailmanpoliittisten tapahtumien kehitystä tai Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla. vain viihdeuutisia. Julkisuuden henkilöistä on tullut ihaillumpia kuin koskaan ja moni vertaa itseään, ulkonäköään ja elämäntilannettaan jonkun ihailemansa julkkiksen tilanteeseen (toki paljon vähäisemmillä rahallisilla resursseilla). Kun monella ei sattuneesta syystä ole suuria kulutusmahdollisuuksia, audiovisuaalisen median merkitys ja osuus jokapäiväisessä elämässä kasvaa suureksi. Av-tuotanto korvaa sen puuttumattoman elämän, joka monia tuen varaan pudonneita eri-ikäisiä ihmisiä vaivaa. Niinpä sään sijasta puheenaiheeksi ovat nousseet julkkisten elämänvaiheet; omasta elämästä kun ei ole juuri puhuttavaa. Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto saatiin ajettua alas SUSANNA RISSANEN Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimpien tutkimusten mukaan veroparatiiseihin pääomia piilottavat yksityiset hyvinvointibisneksen pyörittäjät on saatu kuriin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuolto vetää yhtä köyttä kaikkien hyväksi. Yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltainen hyvinvointi astui etusijalle, sillä yksityisen puolen palveluntuottajat eivät enää kilpaile markkinoista tai pelaa asiakkaita toisilleen. Julkisen sektorin osuus terveydenhuollon tuottajana on kasvanut huomattavasti. Yhteiskunnan rahoittamasta korkea-asteen koulutuksesta valmistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, lähihoitajia ja psykologeja yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Valtio kouluttaa riippumattomia terveydenhuollon ammattilaisia sekä tuottaa ja rahoittaa itse riippumatonta tutkimusta ja koulutusta. THL pitää myönteisenä sitä, että yksityiset yrittäjät eivät enää pääse varastamaan näitä ammattilaisia bisneksensä pyörittämiseen. Veroparatiisien purku hyvässä vauhdissa Hiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taakse ei enää jäädä Jo pitkään poliittisen eliitin puheissa kummitellut aikomus pistää veroparatiiseja kuriin on viimein nytkähtänyt konkreettisesti eteenpäin. Tärkeimpiä edistysaskeleita on ollut Iso-Britannian vasemmistoenemmistöisen parlamentin päätös lopettaa Lontoon Cityn hallintoalue ja sulauttaa se osaksi uutta, yhdistynyttä ja demokraattista Lontoota. Sen myötä on purkautumassa laaja kansainvälinen salaisuusverkosto, jonka avulla Lontoon Cityssä toimineet pankit ja muut finanssilaitokset ovat imuroineet pääomaa ja voittoja eri puolilta maailmaa. Britannian tilanne luo paineita muun maailman osalta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen roolia veroparatiisitaloudessa vaaditaan nyt suurennuslasin alle. Sveitsissä puolestaan on tehty aloitteita, jotka pakottaisivat maan tiukan pankkisalaisuuden höllentämiseen. Sveitsin hallituksen painostaminen on ollut tehotonta, mutta nyt vaatimukset on kohdistettu suoraan pankkeihin. Veroparatiisien purkamista ajavat kansalaisjärjestöt toteavat, että veroparatiisipalvelujen välikäsiin on puututtava rankalla otteella. Tätä varten on käyttöön otettava konsernitason yhteisverotus ja lisättävä muutenkin kansainvälisten finanssimarkkinoiden avoimuutta. Kaikkien on ymmärrettävä, että veroparatiiseista on tullut fi- Lastensuojelun laitoshoidon tarkoituksena ei ole enää pitää asiakasta laitoksessa rahaa tuottamassa, vaan toimia yhteistyössä muiden palveluiden kanssa perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. On huomattu, että valtion valvontaa ei enää juurikaan tarvita kontrolloimaan laatua vanhus- tai muissa palveluissa, sillä ei ole ketään joka hyötyisi rahallisen tuloksen tekemisestä. Hyvinvoinnin tuottaminen ja laatu on siis ainoa järkevä tavoite. nanssipääoman salaisia pakopaikkoja, jotka suojelevat pääomaa veroilta ja sääntelyltä. Hiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taakse ei enää jäädä, toteaa tutkiva toimittaja ja veroparatiisiasiantuntija Nicholas Shaxson. kuvankäsittely veikko koivusalo

5 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 5 Kuuden tunnin työpäivän historiaa SIMO SUOMINEN Kun työväenliike alun perin ehdotti yleiseksi työpäivän pituudeksi kuutta tuntia, vastustus oli suurenmoista. Sanottiin, että Suomi tarvitsee lisää työtä, eikä suinkaan vähemmän. Sanottiin, että palkat ovat liian alhaiset, ja että lyhennetyllä työpäivällä rahat eivät riitä. Joskus nämä kaksi väitettä yhdistetiin, ja sanottiin, että rahaa ja aikaa ei yksinkertaisesti ole. Näin jälkikäteen on kuitenkin helppo kritisoida poliittisen oikeiston vastalauseita. Ennen työpäivän lyhentämistä liiallinen työnteko oli suurin yksittäinen syy sekä sosiaalisiin että terveydellisiin ongelmiin. Työpäivän lyhentäminen on helpottanut näitä ongelmia dramaattisesti. Ennen kuusituntista työpäivää pätkätyöhelvetit, ylityöt ja muutenkin liiallinen työnteko piti yllä valtavaa massatyöttömyyttä. Nekin, jotka saivat työpaikan, olivat monessa tapauksessa uudestaan kortistossa vain muutaman kuukauden jälkeen, sillä kiireiset ajanjaksot yrityksissä pyrittiin korjaamaan pätkätyöntekijöillä, eikä pitämällä yllä työvoiman reserviä. Lisäksi työnantajan pakottamat ylityöt vastasivat työtunneissa laskettuna tuhansia työpaikkoja. Lienee tarpeetonta sanoa, että työttömien oli hankala löytää työtä, kun työn tarjonta pidettiin keinotekoisesti valtavana kysyntään nähden. Jos liiallinen työnteko oli hankalaa työttömille ja pätkätyöntekijöille, ei se ollut helppoa vakinaisille työntekijöillekään. Stressi, jatkuva kortistoon putoamisen pelko ja sen voimalla painetut ylityöt tekivät liiallisesta työnteosta suurimman terveysongelman Suomessa. Vain harvoissa hyvin palkatuissa ammateissa työntekijät kestivät lain säätämään eläkeikään asti, ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen työtapaturmat lisääntyivät. Kun kuuden tunnin työpäivä otettiin käyttöön, työttömyys väheni välittömästi. Työvoiman tarjonnan laskettua dramaattisesti työnantajat alkoivat kouluttaa ja perehdyttää työvoimaa oma-aloitteisesti, sillä vain tällä tavalla sai turvattua itselleen parhaimmat työntekijät. Motivaatio ei enää ollut ongelma, sillä työmarkkinoiden asettuessa kohdilleen olemattoman alas poljetut palkat alkoivat nousta tasolle, joka innosti työnhakuun. Oikeiston latteudet tulivat myös kumotuksi uudistuksen jälkipyykissä, sillä talous lähti heti nousuun. Yhteiskunnasta tuli köyhyyden vähentyessä turvallisempi ja vakaampi, joten yritystoiminta tuli Suomessa helposti ennakoitavaksi. Lisäksi valtion sosiaaliturvan pienentyneet menot ja kasvaneet verotulot nostivat Suomen luottoluokitusta ja vähensivät velkaantumista. Tietenkin uudistuksen jälkeen vastustus jatkui. Monen vanhoillisen mielestä työnteko oli hyveellistä, ja että tilastoista huolimatta vähäiseen työhön ei edelleenkään ollut varaa. Yhtiöiden pomot valit- Koneet korvaavat ihmistyötä telivat työntekijöiden korkeita palkkoja, mutta eivät jostain syystä lähteneet maasta. Nämä korkeat palkat toimivat viime kädessä kuitenkin Suomen talouden parhaaksi. Kun työn tarjontaa vähennettiin ja palkat kasvoivat, keskiverrosta työtunnista tuli taloudelle kallista. Tämä johti talouden heikentymisen sijasta talouden vahvistumiseen, sillä työnantajat saivat aivan uudenlaisen kannustimen toiminnan tehostamiseen. Suomeen tuotiin koneita, asiantuntijoita ja uusia ideoita. Näin nähtiin, että myös työnantajat tarvitsevat tiettyjä kannustimia. Tilanne ei tietenkään ole vielä täydellinen. Työttömyyttä on edelleen, ja ylitöitä tehdään yhä. Osittain tämä johtuu työaikalain heikosta valvomisesta ja löysästä rankaisemisesta, osittain myös kult- tuurista ja siitä, että pelkkä työaika ei ratkaise kaikkia ongelmia. Silti työajan lyhentämisuudistus osoittautui parannukseksi. Niin kauan, kun pankkisektorilla on kohtuuttomasti valtaa maassamme, työvoiman polkeminen ei täysin poistu. Silti, työajan lyhentäminen olikin vain yksi työväenliikkeen tavoite matkalla kohti suurempia päämääriä. Tämän takia seuraamme mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Lopuksi mainittakoon, että työpäivän lyhentämisestä kaksitoistatuntisesta kahdeksantuntiseen käytiin täysin identtinen keskustelu. On historian näkökulmasta hämmentävää, että keskustelu päätettiin käydä kuuden tunnin työpäivän kohdalla uudelleen sellaisenaan, vaikka työajan lyhentämisen vaikutukset olivat hyvin tiedossa. Rauhan Nobel Edward Snowdenille Tietovuotaja Edward Snowden on saanut Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi rauhan eteen tekemistään ponnisteluista. Snowden paljasti vuonna 2013 NSA:n laajan vakoiluteknologian. Yhdysvallat protestoi palkinnon myöntämistä syyttämällä Snowdenia terroristiksi, mutta suuri osa muuta maailmaa otti uutisen vastaan ilolla. Venäjältä Suomeen siirtyneen Snowdenin turvapaikkaprosessi on edennyt ripeästi sen jälkeen kun Päivi Räsäsen johtamassa sisäministeriössä otettiin käyttöön uudet turvapaikkasäädökset. Suomi on myös tehnyt aloitteen koko EU:n muuttamisesta sähköisestä tiedustelusta vapaaksi vyöhykkeeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa omien viestintäpalvelujen kehittämistä, ja irtautumista piilaaksovetoisesta IT-teollisuudesta. Marxin Pääoma Aalto-yliopiston oppikirjaksi Saksalaisen Karl Marxin taloustieteellinen pääteos Pääoma on otettu Aalto-yliopiston taloustieteen peruskurssin oppikirjaksi. Professori Sixten Korkman osallistui syksyllä 2013 Pääoman suomennoksen uusintapainoksen tiimoilta järjestettyyn seminaariin, jossa Korkman piti Marxia ohittamattomana. Marx ei ole saavuttanut merkittävää asemaa yliopistoissamme opetettavassa taloustieteessä. Yhteiskuntateoreetikkona ja ajattelijana Marx on kuitenkin ohittamaton. Hänen ajatusmaailmaan kuten muidenkin klassikoiden ajatusmaailmaan tutustumisen tulisi olla osa jokaisen yhteiskuntatieteilijän peruskoulutusta, totesi Korkman seminaaripuheenvuorossaan. Nyt Aalto-yliopistossa on siis seurattu professorin toivetta. Perussuomalaisten kannatus romahti SUSANNA RISSANEN Suomen omavaraisuus valtion omistusten kautta huippua Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisten ei tarvitse enää keksiä itselleen töitä erilaisten hankkeiden kautta. Yhteiskunnassa on ymmärretty teknologian kehityksen tuoma tosiasia se, että koneet tekevät nykyään suuren osan siitä työstä mihin ihmistä ennen tarvittiin. Työpäivät ovatkin lyhentyneet kuusituntisiksi, ja työttömyyttä näyttäisi vielä olevan sen verran että työviikkoa ollaan lyhentämässä vielä parilla päivällä, jotta kaikki pääsevät osallistumaan yhteiskunnan pyörittämiseen. nippon.com Suomessa on myös alettu tekemään koneita jotka kestävät käyttöä, sillä hyvinvointia ei enää tuoteta kulutusta lisäämällä. Suomalaiset koneet ovatkin maailmalla haluttuja, mutta niitä ei aleta rahan houkutuksista huolimatta myydä vaihtokauppaa tehdään sen sijaan tarpeellisiksi koettuihin asioihin. Suomen omavaraisuus on saatu valtion omistusten kautta huippuunsa. Uutta teknologiaa kehitetään innokkaasti yhteiseen hyvään, eikä öljystä ei olla enää riippuvaisia, sillä valtiohankkeena saatiin vaihtoehtoiset polttoaineet ja sähkö valjastettua korvaavaan käyttöön. Sen jälkeen kun Timo Soinin johtama Perussuomalaiset-puolue hajosi kolmeen ryhmittymään, on joukon suosio mielipidemittauksissa romahtanut murto-osaan siitä, mitä se oli 2010-luvun alussa. Ylen mittauksen mukaan Soinin edelleen luotsaama Perussuomalaiset (yhtenäisyys) kerää 5 prosentin kannatuksen, kun Aidot Perussuomalaiset ryhmä saa 3 ja Maahanmuuttokriittiset Tosisuomalaiset vain vajaat 2 prosenttia äänistä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin kuluvana keväänä.

6 6 H Tulevaisuuden Tiedonantaja Luonnonvarojen kulutus kääntynyt laskuun REIJO RINNE Maapallo saattaa sittenkin pelastua Viimeisimmät globaalit luonnonvarojen kulutuslaskelmat ja tilastot osoittavat, että luonnonvarojen kulutus on kääntynyt muutamassa vuodessa selvään laskuun. Kun kulutuksen huippuvuonna 2014 globaalisti käytettiin luonnonvaroja noin 1,5 kertaa uusiutumiskykyyn nähden, tänä vuonna kulutus on enää noin 1,2 kertainen ja laskusuunta on selvä. Tämä ekologinen suunta on tullut trendiksi ennen kaikkea maailmanlaajuisen tiedeyhteisön ja lukuisten kansalaisliikkeiden ponnistelujen tuloksena. Poliitikot ovat olleet pakotettuja ottamaan tieteen tulokset ja kansalaisyhteiskunnan painostuksen tosissaan. Vaikka kehitys on ollut maailmanlaajuisesti positiivista, pääomapiirit vastustavat suuntausta ankarasti ja ovat joissakin maissa saaneet voimaan uusia epäekologisia käytäntöjä ja lakeja omien voittojensa turvaamiseksi. Seuraavassa muutamia tähdenvälejä muutaman vuoden ajalta positiivisesta kehityksestä: + Energiataloudessa ja hiilidioksidipäästöissä on saavutettu maksimi kulminaatio jo muutama vuosi sitten ja hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Suuri ansio tästä on kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksen radikaalilla vähenemisellä. Muun muassa Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt luopua kivihiilestä ja panostaa jo ennen 2010 alkaneen suunta- uksen mukaisesti tuuleen, aurinkovoimaan ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin sekä tehostettuun energian säästöön. + Useissa kansallisomaisuutensa (öljy-, kivihiili ja mineraalivarat) yhteiskunnan hallintaan ottaneissa maissa on päätetty jättää muun outi mentula muassa öljyvarannot pumppaamatta. + Liikenteessä on tapahtunut radikaali muutos. Henkilöautojen tuotanto on vähentynyt huippuvuodesta 2015 jopa 60 % kun taas joukkoliikennevälineiden tuotanto on lisääntynyt globaalisti 35 %. Useissa USA:n osavaltioissa on lakisääteisesti rajoitettu fossiilienergialla toimivaa yksityisautoilua + Tavallisten kestokulutushyödykkeiden elinkaari on pidentynyt uusien suunnittelukriteereiden myötä. Kun esimerkiksi pesukoneiden odotettavissa oleva kestoikä oli vuonna 2014 noin 5-6 vuotta, on se nyt noussut jo yli 15 vuoden, joillakin tuotteilla jopa 20 vuoteen. Paremman suunnittelun ja parempien materiaalien aiheuttama pieni hinnannousu on kompensoitunut moninkertaisesti pitkällä käyttöiällä. + Materiaalien kierrätyksessä on saavutettu huimia edistysaskeleita erityisesti kehittyvissä maissa. Useissa näistä maista on myös hylätty entinen länsimaisen kulutusyhteiskunnan ihanne ja on siirrytty tai ollaan siirtymässä omaleimaisen kulttuurin pohjalta nousevaan paikallistalouteen. + Kun yritysmaailmaan leviämässä olevan yhteishyvän talouden opin mukaisesti yritykset eivät enää niinkään kilpaile kuin tee yhteistyötä, on saavutettu globaalisti valtavia synergiaetuja ja esimerkiksi tavaroiden maailmanlaajuinen edestakaisin kuljetus on vähentynyt puolella huippuvuosista. Tällä on luonnollisesti valtava vaikutus materiaalien ja energian kulutukseen + Myös Suomessa on paikallisdemokratiaan ja paikalliseen tuotantoon perustuen vähennetty energiankulutusta ja luotu suuri määrä uusia työpaikkoja. Ydinvoimasta luopuminen oli oikea ratkaisu Suomelle Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristö- ja terveysriskien kannalta turvallisempia, työllistävämpiä ja taloudellisesti edullisempia. Esimerkiksi tuulivoima työllistää viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima. Huomattiin, että ydinvoiman lisärakentamisen puolesta esitetyt taloudelliset laskelman perustuivat muista maista poikkeaviin, kyseenalaisiin riski- ja vakuutuslaskelmiin. Ydinvoiman vaihtoehdot turvaavat myös paremmin alueellisesti monipuolista kehitystä, paikallista itsehallintoa ja kansalaisten hyvinvointia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on merkinnyt valtavaa, maailmanlaajuista uusiutuvien energialähteiden ja energiaa säästävän teknologian markkinoiden kasvua. Suomi ei ole jäänyt jälkijunaan kehityksessä, vaan on ottanut vaarin kasvavista ympäristöteknologian maailmanmarkkinoista ja ympäristömaineeltaan hyvistä tuotteista. Suomen vientiosaaminen perustuu tänä päivänä entistä enemmän uusiutuvan puuhakkeen käyttöön, kivihiilen kaasutukseen ja korvaamiseen maakaasulla, polttotekniikan tehostamiseen, tuulivoimaan, lämmön talteenottoon ja muuhun uuteen energiateknologiaan Jätteen kierrätyksessä läpimurto Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpolttolaitokselle. Tämä ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä tuoreesta selvityksestä. Jätteenpolttoa on pidetty edullisena ja taloudellisesti ainoana järkevänä keinona jätteenkäsittelyyn. Tämä selvitys näyttää, että materiaalien hyödyntäminen uudelleen on nykyään taloudellisesti jopa parempi vaihtoehto etenkin kun katsotaan asiaa työllisyyden, verotulojen tai vaihtotaseen kautta. Myös päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta kierrätys on Sitran mukaan parempi ratkaisu. Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusinvestointina toteutettava jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan tehokkaasti syntypaikallaan ja hyödynnetään monipuolisesti kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi. Laskennallisessa arviossa materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvattaisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Materiaaliratkaisu lisäisi kuntien ja valtion verotuloja enemmän kuin jätteenpoltto. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi selvityksen mukaan valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän. Ilmastolaki viimein Suomeen Ympäristöjärjestöjen vuosikausia kestäneen sinnikkään painostuksen avulla Suomeen on viimein saatu sitova ilmastolaki. Se velvoittaa hallituksen vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä hiilibudjettien avulla. Vuosittain laaditaan hiilibudjetti eli erikseen sovittu määrä siitä, paljonko valtakunnan alueella saa tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Lain toteutumista käytännössä ohjaa tarkoitusta varten perustettu ilmastonmuutoskomitea. Hallitus on velvollinen raportoimaan kunakin vuonna eduskunnalle päästövähennysten etenemisestä. Lain hyväksymiseen vaikutti oleellisesti Maan ystävien koordinoima Polttava kysymys kampanja. Kansalaisjärjestöt eivät voi lain säätämisen jälkeenkään jäädä laakereilleen lepäämään. Niillä on edelleen tärkeä tehtävä seurata lain toteuttamista käytännössä ja tarvittaessa luoda poliittista painetta lain toteuttamisesta lipsuvia päättäjiä kohtaan. Ensikokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia. Lain ansiosta ilmastonäkökulma huomioidaan nyt kaikilla hallinnonaloilla. Lisäksi hallinnon sektorit tarkkailevat toistensa pysymistä sovituissa hiilibudjeteissa ja kilpailevat päästövähennyssaavutuksilla. Maailman ensimmäinen ilmastolaki säädettiin Isossa-Britanniassa jo lokakuussa Vetyenergian hyödyntämisessä edistysaskelia Suomessa on saavutettu merkittäviä edistysaskelia vetyenergian hyödyntämisessä. VTT:n tutkijoiden mukaan vety on houkutteleva vaihtoehto, kun pyritään saavuttamaan maapallon mittakaavassa mahdollisimman saasteeton energiantuotanto. Vedyn avulla aurinkoenergiaa voitaisiin varastoida ja siirtää ajallisesti ja paikallisesti. Vety sopii erinomaisesti myös hajautettuun energiantuotantoon. Energiahuolto perustuu uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaan vedyn tuotantoon. Koska vetyä ei esiinny vapaana, se tulee valmistaa. Tuotantoketju olisi käytännössä päästötön, sillä hiilidioksidi kiertää prosessin eri vaiheissa sitoutuen ja vapautuen. Toinen mahdollisuus on vedyn tuotanto maatiloilla, jäteveden puhdistamoilla, metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuslaitosten yhteydessä. Jätteet syötetään pöpösille, jotka tuottavat vetyä, jolla puolestaan pidetään varsinainen tuotantoprosessi käynnissä. Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Reaktiivisuutensa vuoksi vety on herkästi syttyvää. Sitä voidaan käyttää kaasumaisena polttoaineena samaan tapaan kuin muitakin kaasuja kaasumoottorissa, -turbiinissa, voimalaitoskattilassa tai polttokennossa.

7 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 7 outi mentula [ kolumni ] Pia Valkonen Kirjoittaja ei halua elää vanhuuttaan tai kuolla yksin Green Care Asunnottomuus jäi historiaan TIINA SANDBERG Jorma Pentikäinen vastaanotti tänään avaimen vuokra-asuntoon ja vastaanotti samalla asuntoministerin kirjallisen pahoittelun asunnon hankkimisen pitkittymisestä. Pentikäisen tapaus on nostanut uudelleen otsikoihin asunnottomuuden ongelman, joka on käytännössä hävinnyt Suomesta kuntien alettua rakennuttaa riittävästi edullisia vuokra- ja muita asuntoja yleishyödyllisenä toimintana. Pentikäiselle asunnottomuuden parin vuoden takainen häviäminen aiheutti ongelman. Asunnottomien palvelut on lakkautettu tarpeettomina lähes kaikkialta maasta ja esimerkiksi vankiloista tai erilaisista hoitolaitoksista vapautuvat kuuluvat nykyään automaattisesti avustetun asuntohankinnan piiriin, jolloin erillisiä asunnottomien palveluita ei enää tarvita. Pentikäisen jäätyä viimeisten asunnottomien joukkoon, hän ajautui tilanteeseen, jossa hänen asuntoongelmansa ei varsinaisesti kuulunut kenenkään vastuualueeseen ja tämä pitkitti sopivien tukitoimien käynnistämistä tarpeettomasti. Asuntoministeri Pia Viitanen (sd) pahoitteli julkisesti tapahtunutta ja asetti välittömästi komitean tutkimaan tapausta. Nykyaikaisessa sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä asunnottomuutta missään olosuhteissa. Tulen henkilökohtaisesti pitämään huolen, ettei kenenkään enää tarvitse kohdata samoja vastoinkäymisiä kuin Pentikäisen, vakuutti Viitanen. Pentikäinen ei kuitenkaan kantanut kaunaa asuntoasioidensa pitkittyneestä käsittelystä, vaan on päättänyt suunnata katseensa tulevaan. Nyt kun tuo asunto löytyi, niin eiköhän tässä pitäisi alkaa eukkoa etsimään, hän kuittasi. Tehokkaat toimet tuottaneet tulosta Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnottomaksi ilmoittautuville henkilöille viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Vasemmiston ja kansanliikkeiden painostamana käynnistetty laajamittainen vuokra-asuntotuotanto yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun on luonut tilanteen, jossa asumiseen käytetty osuus tuloista on pienituloisimpien kohdalla puolittunut 2010-luvun alun lukemista ja muissakin tuloluokissa on nähty huima pudotus. Myönteisen kehityksen odotetaan vahvistuvan entisestään nyt kun kunnalliset rakennusfirmat alkavat tuoda markkinoille edullisia osa-omistusasuntoja. Näissä asunnoissa asukkaat maksavat normaalin omakustannusvuokran lisäksi kaupunkien itse asettaman tuottoprosentin mukaisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Käytännössä omistusasunnon hankkiminen onnistuu nyt muutaman satasen lisäkustannuksella, eikä vuokralaisen tarvitse sitoutua pankkien myöntämään asuntolainaan. FEANTSA: Suomen esimerkki tärkeä Asuntotuotannon huomattava virkistyminen on parantanut tuntuvasti kuntien taloutta sen jälkeen kun julkisissa hankinnoissa alettiin noudattaa Hollannin mallin mukaista työllistämisvelvoitetta. Työttömien rakennustyöläisten osuus on laskenut nopeasti, mikä on vähentänyt kuntien sosiaalimenoja ja parantanut niiden verokertymää. Myös erilaisten alihankintafirmojen parantunut tilanne on lisännyt yhteisöverojen tuottoa. Eduskunta on parhaillaan säätämässä lakia, joka takaa kaikille Suomessa pysyvästi asuville oikeuden asuntoon. Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnottomaksi ilmoittautuville henkilöille viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämän lakimuutoksen tultua voimaan ei ole enää pelkoa, että Pentikäisen kohtaama tilanne pääsisi toistumaan. Suomen mallista eurooppalainen käytäntö Euroopan tasolla suomalainen asuntotuotantomalli on herättänyt suurta kiinnostusta, ja muun muassa Kreikka, Saksa ja Italia ovat kehittäneet omaa asuntotuotantoaan Suomen mallin mukaan. Myös jo aiemmin asunnottomuusongelmansa ratkaisseet Ranska ja Skotlanti ovat lähteneet tukemaan Euroopan vasemmiston komissaari Alexis Tsipraksen aloitetta Suomen mallin ottamisesta käyttöön eurooppalaisena käytäntönä. Eurooppalaisten asunnottomuusjärjestöjen liitto FEANTSA pitää Suomen asunnottomuustilannetta esimerkillisenä. FEANTSA on pitkään ihmetellyt, miten Suomen kaltainen rikas valtio ei pysty ratkaisemaan asunnottomuuden ongelmaa. FEANTSA on vuonna 1989 perustettu liitto. Sen jäsenenä on yli 100 eurooppalaista asunnottomuusjärjestöä 25 maasta. Jäseniksi hyväksytään valtakunnalliset tai alueelliset kattojärjestöt. Suomesta mukana ovat Vailla Vakinaista asuntoa ry, Y- Säätiö, Nuorisoasuntoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos. Lasteni terveystiedon kirjassa oli tehtävä, jossa kehotettiin kysymään vanhemmilta, miten ja missä he haluavat asua vanhuudessaan. Olin juuri miettinyt kysymystä ja ajattelin, että nytpä sanon jotain sellaista, mitä muut eivät ole tulleet vielä edes ajatelleeksi. Vastasin, että haluan vanhuudessa maalle johonkin yhteisöön, jossa saan tehdä töitä omien voimieni mukaan niin kauan kuin jaksan. Sen jälkeen istuisin yhteisön pääoven edessä pitkällä penkillä niin kuin muutkin yhteisön jäsenet, jotka eivät enää taivu lehmän utareiden alle lypsykonetta panemaan. Niin. Ihanneyhteisössänihän ei olisi teknistä ja kylmää robottinavettaa tai koneellista lannan poistoa. Siinä me istuisimme, me leveäperseiset entiset tietokonetyöläiset, nojaisimme ehkä keppeihimme ja paimentaisimme yhteisön nuorempien asukkaiden lapsia. Laskisimme taloon menijät kuin neuvostoajan babuškat aikoinaan ja vaihtaisimme viimeisimmät juoru-uutiset. Taas se Meriluodon akka vetää huoneessaan viinaa sen Paakkasensa kanssa. Kuulin eilen, kuinka miesparkaa työnnettiin takapuolesta sänkyyn, kun oli tullut se saarikoskelainen pulihalvaus. Niin niin. Yhteisössämme voisivat asua myös alkoholidementikot. Eikä seksin harjoittaminenkaan olisi kiellettyä. Sitten kun tulisi vihonviimeinen loppu, voisimme maata untuvatäkkiemme peitossa jossain makuusalissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, dementoituneet ihmiset eivät oikeasti haluaisi nukkua yksin. Muistan jonkun dementiahoitajan kertoneen, että vanhus rytmittää hengityksensä samassa huoneessa nukkuvan kanssa. Terminaalivaiheessa ottaisin vastaan niin paljon kipu- ja unilääkkeitä kuin se vain on mahdollista, ettei henki suoranaisesti lähde. Tässäkin muistelen vanhan ystäväni Alpo Ollilan puuskahdusta, kun hänen äitinsä eli viimeisiä aikoja; kipulääkettä ei kuulema voinut antaa, kun kuoleva vanhus tulisi siitä riippuvaiseksi. Ennen kuolemaansa lasteni biologinen isä nukutettiin joksikin aikaa. Koska oli selvää, että elinaikaa ei ollut kuin muutama viikko, hänet herätettiin kuolemaan. Mietin, miksi ylipäätänsä piti herättää? Eikö nukkuessaan kuoleminen olisi ollut armollisempaa? Eutanasiaa en kannata. Minusta elämä on pyhä eikä asiaa sen enempää kannata ryhtyä sormeilemaan. Jos on kovat kivut, morfiinia suoneen ja sillä sipuli. Nyt tietysti herää kysymys, kuinka vanhuusyhteisömme eroaisi vanhan ajan syytinki- tai huutolaismummotouhuista. Eroaa ja ei eroa. Siinä mielessä ei eroa, että yhteisössä asuisi eriikäisiä. Vanhushoitajina olisi nuoria perheitä, joiden lapset tulisi kasvatettua siinä sivussa vähän niin kuin kylä kasvattaisi. Yhteisö sijaitsisi luonnon kauniilla paikalla ja lapset oppisivat leikkimään käpylehmillä. Vanhasta köyhien huutokauppajärjestelmästä yhteisö eroaisi siinä mielessä, että se toimisi demokraattisesti. Ristiriidat käsiteltäisiin yhteisökokouksissa, joissa kaikilla olisi yksi ääni ja kaikilla puheoikeus. Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jonnekin kaupungin kottaraispönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut. Luulin, että olin keksinyt jotain ainutlaatuista. Lapseni tuli kuitenkin koulusta ja sanoi, että sitä samaa olivat toivoneet myös muut vanhemmat. Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jonnekin kaupungin kottaraispönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut.

8 8 H Tulevaisuuden Tiedonantaja Naton hajoaminen vain ajan kysymys TOMMI LIEVEMAA Eteläisen Euroopan maissa suurmielenosoituksia sotilasliiton lakkauttamiseksi OUTI MENTULA Jo pidemmän aikaa uumoiltu sotilasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen myönsi eilisiltaisessa lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa. Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yhteistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi vakavailmeinen Rasmussen. Naton eripuraisuuden taustalla on viime aikoina useassa jäsenmaassa tapahtunut poliittisten voimasuhteiden radikaali muutos. Eteläisen Euroopan maista alkanut poliittinen liikehdintä on levinnyt jo aiemmin melko vakaina pidettyihin Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin. Esimerkiksi Ranskassa radikaalit vasemmistoryhmittymät ovat kasvattaneet merkittävästi suosiotaan. Saksassa puolestaan vasemmiston ja kommunistien yhteisrintama on noussut merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Jo aiemmin Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa kansalaisten tyytymättömyys EU:n talouskuripolitiikkaan purkautui vanhojen puolueiden täydellisenä romahtamisena ja edistyksellisten vasemmistovoimien ja kommunistien valtaannousuna. Sotilasliiton suosio pohjamudissa Muutokset poliittisella kartalla ovat johtaneet moniin perusteellisiin uudelleenarviointeihin. Yleensä luotettavana Nato-kumppanina pidetyssä Saksassa ovat perinteiset puolueet joutuneet puolustuskannalle, kun vasemmistorintama on vaatinut täyskäännöstä puolustusja turvallisuuspolitiikkaan ja irtautumista Natosta. Kaikkein kärkevin tilanne on eteläisen Euroopan maissa, joissa kansalaiset ovat jo viikkojen ajan vaatineet Naton lakkauttamista suurmielenosoituksissa. Vaatimukset Naton lakkauttamisesta ovat yhdistyneet vaatimuksiin oikeudenmukaisemmasta talouspolitiikasta. Kansalaiset eivät enää hyväksy sitä, että suurkapitalistit lymyävät vapaamatkustajina veroparatiiseissa samaan aikaan kun tavallista kansaa kuritetaan yhä kiristyvällä verotuksella ja budjettileikkauksilla. Moniin imperialistisiin hyökkäyssotiin osallistuneet Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat ajautuneet poliittiseen kriisiin. Yhdysvallat hermostui sotarikostuomioistuin uhkaa Radikaalin vasemmiston ja kommunistien nousu Euroopassa on saattanut perinteiset Yhdysvaltainsuhteet kyseenalaiseen valoon. Yhä laajemmin on vaadittu irtautumista Yhdysvaltojen talutusnuorasta ja Yhdysvaltojen johtamasta Natosta. Suurmielenosoituksissa on vaadittu, että rikollisiin sotiin syylliset tulisi saattaa kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tutkittaviksi. Yhdysvalloissa on luonnollisesti hermostuttu tällaisista puheista. Republikaanien piiristä jopa vaadittiin viime viikolla, että Saksa ja muut johtavat Euroopan maat pitää lisätä roistovaltioiden listalle. Yhdysvalloille tavallisesti lojaalina pysyttelevä Britanniakin paheksui roistovaltiopuheita. Sodan ja Naton vastainen liike on nostanut voimakkaasti päätään Britanniassa, eikä hallitus voi jättää huomioitta sen mielipidettä. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että Yhdysvallat ja eräät Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat lähitulevaisuudessa sotarikostuomioistuimen eteen. Asiantuntijat ennakoivat raskaita ja pitkiä oikeusprosesseja. tilaa lehteä myyntiin tai jakoon Edullisesti vain 50 senttiä kappale*

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot