EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla"

Transkriptio

1 Kreikka irti eurosta! EU-komission Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla tulevaisuuden tiedonantaja nato Naton hajoaminen vain ajan kysymys! Sotilasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (kuvassa) myönsi lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa. Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yhteistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi Rasmussen. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan on myös todennäköistä, että Yhdysvallat ja eräät Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat lähitulevaisuudessa sotarikostuomioistuimen eteen. Asiantuntijat ennakoivat raskaita ja pitkiä oikeusprosesseja. Huomisen uutiset jo tänään! Presidentti Niinistö: euron perusturva H Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa 2015 Suomen viimeinen asunnoton sai kodin H Asuntoministeri: Sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä asunnottomuutta missään olosuhteissa. Luonnonvarojen kulutus kääntynyt laskuun H Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt luopua kivihiilestä.

2 2 H Tulevaisuuden Tiedonantaja [ pääkirjoitus] marko korvela Kirjoittaja on Tiedonantajan päätoimittaja. Spekulaatiovaroitus! Tehdään heti alkuun selväksi: tämän Tulevaisuuden Tiedonantajan jutut eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pidä paikkaansa ei ainakaan kokonaan eikä sellaisenaan. Tässä lehdessä spekuloidaan huomisen uutisotsikoilla. Jutuissa oletetaan tilanne, että sekä meillä että maailmalla on otettu yhteiskunnallisia edistysaskeleita siihen suuntaan, mihin Suomen kommunistinen puolue ja monet joukko- ja kansalaisliikkeet ovat tavoitteitaan asettaneet. Tulevaisuuden Tiedonantaja on myönteinen utopia. Kielteisiä tulevaisuudenkuvia meillä on yllin kyllin. Liian monet meistä ovat turtuneet ajatukseen, että jatkossa asiat ovat vain entistä huonommin olipa kyse sitten ympäristön tilasta, demokratiasta, hyvinvoinnista tai työpaikoista. Onneksi voimme yhä vaikuttaa moniin asioihin kaikesta huolimatta. Ole realisti vaadi mahdotonta, on vanha vallankumouksellinen slogan. Tässä Tulevaisuuden Tiedonantajassa ei ole esitelty montaakaan mahdotonta asiaa. Kaikki on mahdollista meidän elinaikanamme, ja vielä aika pienillä askelilla, jos vain löytyy sitä kuuluisaa poliittista tahtoa. Monet niin sanotut poliittiset realiteetit ovat muutettavissa jos ei muuten niin yhteistyöllä ja joukkovoimalla, kuten voimme historiasta oppia. Marx ja Engels kirjoittavat vuonna 1845 ilmestyneessä Pyhä perhe kirjassa: Historia ei tee mitään, sillä ei ole hallussaan minkäänlaisia rikkauksia, se ei käy taisteluja. Toimijana, valtaansa ottajana ja taistelujen taistelijana on sen sijaan ihminen, todellinen, elävä ihminen. Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä, on toinen tunnettu slogan. Päättäjien tahtotilan muutosta on turha jäädä haikailemaan, kannattaa olla mukana menossa muutoksen tekijänä. Tulevaisuuden Tiedonantajan tekijöinä on muun muassa SKP:n listoilla kevään europarlamenttivaaleissa ehdokkaana olevia aktiivisia ihmisiä. Monet tässä lehdessä esitellyt asiat löytyvät SKP:n eurovaalien ohjelman tavoitteista, puolueen muista ohjelmista, asiakirjoista ja aloitteista. Samansuuntaisia tavoitteita ajavat SKP:n lisäksi ja kanssa muutkin poliittiset puolueet, ay-liike ja eri kansalaisjärjestöt. Kreikan ero eurosta vauhdittaa rahaunionin purkua Eroava komission puheenjohtaja Barroso: Koko Eurooppa ajateltava uudella tavalla Kreikan vasemmistonenemmistöisen parlamentin päätös irtaantua talous- ja rahaliitto Emusta, luopua yhteisvaluutta eurosta sekä ottaa takaisin käyttöön oma valuutta drakma on sysännyt koko euroalueen purkautumisen prosessiin. Kreikan uuden valuutan arvo on asettunut valuuttamarkkinoilla ennakoitua vahvemmaksi. Tästä huolimatta ulkomaiset pankit joutuvat nyt antamaan anteeksi kreikkalaisten yritysten velkoja, todettiin uutistoimisto AP:n tuoreessa arviossa. Tämä on kova isku Euroopan pankkisektorille, vaikka riskit onkin jo parhaan mukaan huomioitu. Asiantuntijoiden mukaan Kreikan ero eurosta ja velkojen anteeksianto on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin edeltänyt tapa, tukipaketit. Tukipakettien vastineena Kreikka on pakotettu sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin. Kreikkalaiset ovatkin tervehtineet parlamentin päätöstä tukimielenosoituksin. Päätös merkitsee myös vuosikausia Kreikka kuristusotteessaan pitäneen troikan Euroopan komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vallan murentumista. Pikaisesti Brysseliin koolle kutsuttu Euroopan unionin komissio on tehnyt tilannearviota ja toden- Helsingin Sanomat konkurssiin Toimitus jatkaa osuuskuntamuodossa journalistista työtä. Kreikan entinen pääministeri Lucas Papademos ja José Manuel Barroso kättelivät toisiaan vuonna 2012, kun Kreikka vielä kuului euroon. nut, että Emun ohella koko Euroopan unioni on käymistilassa. Kokouksessa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti eroavansa virastaan ja että Euroopan unionin jo alun perin demokratian ja kansojen intressien vastainen integraatioprosessi on tullut tiensä päähän. Nyt on aika myöntää, että Euroopan unionin projekti ja valuuttaunioni olivat virheitä, joita ei olisi pitänyt viedä eteenpäin Euroopan kansojen kustannuksella. Koko Eurooppa on ajateltava uudella tavalla, pohti Barroso. Barroso onkin esittänyt, että raha- ja talousunioni Emu pyritään purkamaan mahdollisimman hallitusti ja kussakin EU-jäsenmaassa järjestetään kansanäänestyksiä vielä voimassa olevista unionin sopimuksista. Tulevaisuuden Euroopassa meillä ei ole varaa jättää huomiotta kansalaisten mielipidettä, muistutti Barroso. Suomen taloudelle Emun purkautuminen ei asiantuntijoiden mukaan ole vakava isku. Suomen liittyminen Emuun rikkoi kaikkia demokratian pelisääntöjä ja oli alun perinkin virhe. Enemmistö suomalaisista ei missään vaiheessa kannattanut rahaliiton jäsenyyttä, mutta siitä huolimatta eduskunnan selvä enemmistö runttasi Suomen Emuun. Tämä merkitsi talouspolitiikan liikkumatilan huomattavaa kaventumista. Suomen eurosta eron jälkeen markka kelluisi todennäköisesti Kreikan drakmaa arvokkaammaksi, koska Suomen talous on euroryhmän taloutta keskimäärin paremmassa kunnossa. euphoto veikko koivusalo SKP tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin markkinatalouden vapaata kilpailua ajavan EU:n vastaisen ja toisenlaisen Euroopan rakentamiseen pyrkivän työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle. tulevaisuuden tiedonantaja Tiedonantaja-lehden liite. Päätoimittaja Marko Korvela Ulkoasu Sari Toivola Julkaisija TA-Tieto Oy KILPAILU! Lehden uutisista yksi on totta. Bongaa aito ja lähetä vastauksesi toimitukseen 1. huhtikuuta 2014 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Osoite: Tiedonantaja, Hitsaajankatu 9 A, 6. kerros, Helsinki tai sähköposti: fi Sanoma-konsernin jo vuosia jatkunut kestämätön liiketoiminta ajautui viime viikolla loogiseen päätepisteeseensä, kun Sanoma ilmoitti sanomalehtitoimintojensa konkurssista. Vielä jokin aika sitten Sanomien toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen antoi ukaasin, että Sanoma Newsin liikevoittoprosentin piti yli kaksinkertaistua. Toisin kuitenkin kävi. Pohjoismaiden suurin sanomalehti Helsingin Sanomat lopettaa näillä näkymin ilmestymisensä nykyisessä muodossaan. Lehden toimituskunta on kokouksessaan päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan valtakunnallista journalistista julkaisua jatketaan, mutta uudelta pohjalta. Toimittajat uskovat, että laadukkaalle journalismille on tarvetta jatkossakin. Osuuskuntapohjalta olisi tarkoitus luoda uudenlaista journalismia, joka tähtää moderneille verkko- ja mobiilialustoille. Printtilehti ilmestyy jatkossakin, mutta kuinka kauan, sitä on vaikea sanoa. Siirtymäkausi vaatii kärsivällisyyttä sekä rohkeutta kaataa vanhoja rakenteita ja siirtää voimavaroja uusiin innovaatioihin, toimittajat pohtivat. Eräs vanhojen lehtitalojen ongelmien syy onkin ollut investointien puute. Sanoman osakkeenomistajien voittojen ahnehtiminen tuli ilmi jo tavassa, jolla lehtitoiminnan ydintä eli journalisteja irtisanottiin takavuosina. Oli selvää, että taustalla oli omistajien ja yhtiöjohdon kyvyttömyys reagoida muuttuneeseen mediaympäristöön, toteaa Hesarin toimitusosasto. (TA)

3 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 3 Perusturva toteutui! PENTTI STRANIUS Lieksa Köyhyys katosi Suomesta jo tammikuussa Köyhyys poistui Suomesta yllättäen heti vuoden 2015 alussa. Perusturva, jota suomalaiset kommunistit, vihreät ja vasemmisto ovat eri muodoissa ajaneet vuosikausia, toteutui yllättäen ja nyt presidentti Sauli Niinistön myötävaikutuksella. Uuden vuoden puheesta lähtenyt presidentin ajatus tasa-arvoisesta Suomesta sai siivet alleen jo tammikuussa. Kuten nyt tiedetään, Niinistö lähetti 2. tammikuuta kipakan kiertokirjeen sekä hallitukselle että lomailevalle eduskunnalle. Presidentti vaati kekkosmaiseen tyyliin eduskunnan hätäistuntoa (etätyönä) ja hallituksen siunausta euron perusturvalle per kuukausi per Suomen kansalainen. Ehdotus löi ällikällä jopa kommunistit vain perussuomalaiset asettuivat vastahankaan (peläten ilmeisesti kannatuspohjansa murenemista köyhyyden poistuessa). Niinistön kiertokirjeessä sanotaan: Taattava euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Leipäjonot jäivät historiaan Eduskunta ja hallitus ovat toimineet yllättävän ripeästi. Suomi sai tammikuun alussa uuden ministerin ja ministeriön. Perusturvaministeriksi nimitettiin puolueista riippumaton Jorma Ollila, tunnettu tasa-arvonokialainen. Ollilan mukaan perusturvan tulee koskea kaikkia peruspäivärahalla kituvia työttömiä, kansaneläkkeen perusosalla nääntyviä eläkeläisiä, opintotuella sinnitteleviä nuoria ja eräitä muita heihin rinnastettavia yhteiskunnasta syrjäytettyjä ryhmiä. Kaiken lisäksi perusturva toteutettiin Niinistön ja Ollilan nimenomaisesta toivomuksesta taannehtivasti siten, että joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 maksut, yhteensä euroa, olivat tileillä jo keskiviikkona 15. tammikuuta. Niinistön ja perusturvaministeriön kädenojennus aiheutti melkoista hämminkiä ja säpinää yhteiskunnassa. Esimerkiksi Hurstin ja uskontokuntien edustajien leipäjonot poistuivat katukuvasta tammikuun lopulla. Pääministeri Katainen koki itsensä ylikävellyksi ja suomalaiset oikeistopiirit syyttivät työväen presidenttiä ja ministeri Ollilaa täydellisestä takinkäännöstä, jopa kommunismista. Perusturva rahoitetaan verouudistuksella Pitkin vuotta on esiintynyt myös paremman väen mielenosoituksia, koska perusturvan rahoituspohja on suorastaan vallankumouksellinen. Uudistetun lainsäädännön mukaan säädettiin nimittäin myös progressiivinen perusturvavero, jolla kansalaisten perusturva pääsääntöisesti tullaan rahoittamaan. Vero koskee vain hyvätuloisia, yli euroa brutto per kuukausi tienaavia, joiden tuloja verotetaan nyt 5-10 % enemmän kuin vuonna Lisäksi pääomaveroa korotettiin roimasti ja yllättäen ministeri Ollilan vetoomuksesta veroparatiisi-parasiittien veronkiertäjistä monet suostuivat kotiuttamaan voitton- sa. Tosin asiaa vauhditti myös se, että koko kansan presidenttinä nyt tunnettu Niinistö uhkasi evätä Suomen kansalaisuuden muutamilta tuntemiltaan parasiiteiltä, joiden joukossa oli jokunen tunnettu jääkiekkoilija ja formulakuskikin. Suomalainen köyhyys museoon Kaikkein yllättävin veto tuli joensuulaiselta suurliikemies Yrjö Laakkoselta. Pohjois-Karjalan Perheen arki helpottui tuntuvasti! Tamperelainen opiskelija Pentti Harjuniemi, 25, ja hänen puolisonsa Mervi, 22, kuuluvat siihen laajaan joukkoon, jonka arki helpottuu perusturvauudistuksen myötä tuntuvasti. Opiskelijan tulot levenevät niin, ettei joka eurosta tarvitse stressata. Nyt on useammin varaa ostaa luomuelintarvikkeita ja ehkä käydä ulkona syömässäkin, listaa Pentti Harjuniemi. Pariskunnalle tieto turvatusta toimeentulosta tulee todella tarpeeseen, sillä perheenlisäystä on odotettavissa muutaman kuukauden päästä. Esikoista odotetaan syntyväksi kevään korvalla. Myös vajaan vuoden työttömänä ollut tuleva äiti Mervi Harju- Berlusconina tunnettu Laakkonen nimittäin päätti lahjoittaa Kytäjän kartanon työttömien virkistysalueeksi ja sijoittaa kaikki autokaupasta vuonna 2014 saamansa voitot niin sanottuun perusturvan tukirahastoon. Samalla Laakkonen lahjoitti pienen 10 miljoonan euron pesämunan Lieksaan perustettavalle Suomalaisen köyhyyden historia -museolle. Sen johtajaksi on kaavailtu tutkija Pekka Himasta, jolle on jo annettu tehtäväksi muun projektirahoituksen hankkiminen. niemi toteaa, että uudistuksen tuomat lisätulot käytetään järkevästi. Mutta pientä hemmotteluakin on luvassa. Taidan käydä pitkästä aikaa kampaajalla tuossa kulman takana, kun aiemmin ei palvelujen ostamiseen ollut varaa, miettii Mervi Harjuniemi. (TA) outi mentula Helsinki siirtyi avoimeen lähdekoodiin, sai miljoonien säästöt Helsingin kaupungin ICTpalvelukeskuksen johdolla toteutettu siirtymä avoimen lähdekoodin järjestelmiin on yllättänyt Tietotekniikka- ja viestintäosaston johtajan Jaakko Datavuon kustannustehokkuudellaan. Kaupunki on arvioiden mukaan saavuttanut jopa neljänkymmenen prosentin säästöt tietotekniikkakustannuksissa. Datavuo on myös positiivisella mielellä hankkeen muista vaikutuksista. Tämä sopii loistavasti yhteen muiden tavoitteidemme kanssa. Olemme jo usean vuoden ajan avanneet kaupungin tuottamaa dataa asukkaiden käyttöön, ja nyt myös järjestelmissä olemme siirtyneet avoimelle linjalle, Datavuo myhäilee. Kaupunki on käyttänyt osan säästyneistä rahoista rakentaakseen uutta, osallistavampaa tietotekniikkaa. Nyt kaupunkilaiset otetaan aktiivisesti mukaan IT-palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Kouluissa on aloitettu pilottikursseja avoimen datan käsittelystä, ja oppilaat ovat yllättäneet kaikki luovuudellaan. Koululaiset ovat luoneet itselleen hyödyllisiä palveluja, mm. kirjaston kirjojen hakemista helpottavan mobiilisovelluksen. Kaupungin tuottamaa dataa on myös törmäytetty suositun Minecraft-pelin kanssa. Jos tulevaisuus on näin osaavissa käsissä, minulla on edessäni leppoisat eläkepäivät, Datavuo nauraa. Olli Lindholmilta levyllinen työväenmusiikkia Olli Lindholmin uusi levy Minun luokkani on saanut kriitikoilta positiivisen vastaanoton. Pitkän linjan muusikko inspiroitui luettuaan TA-Tiedon julkaiseman Karl Marxin Pääoman uuden painoksen. Kirja antaa todella hyvän käsityksen siitä, millaisista luokista yhteiskuntamme rakentuu, Yö-yhtyeen solisti kommentoi. Lindholm ei halua jättää Pääomaa pelkästään taloustieteilijöille, vaan rohkaisee muitakin tarttumaan teokseen. Pääoma antaa hyviä näkökulmia ihan arkisiinkin aiheisiin, muusikko huomauttaa. Omalla levyllänikin käsitellään tuttuun tyyliin hyvin monenlaisia aiheita rakkaudesta ja perheestä lapsuuteen ja työhön. Kuitenkin näihin kaikkiin liittyy oleellisesti myös kysymyksiä ihmisen luokka-asemasta. Lindholm summaa.

4 4 H Tulevaisuuden Tiedonantaja [ kolumni ] Osallistuva budjetointi aktivoi väkeä Ojakkalassa Rita dahl Kirjoittaja on kirjailija, vapaa toimittaja, VTM, FM ja SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas. Uusi yhteiskunnallinen reservi: tuensaajat Sen jälkeen kun Kataisen hallituksen katastrofiksi osoittautuneesta kunta- ja sote-uudistuksesta luovuttiin, on paikallisdemokratian kokeiluja syntynyt eri puolille maata. Nyt myös Uudellamaalla Vihdissä on otettu käyttöön kyläkohtainen osallistuva budjetointi Ojakkalan ihmisen taajamassa. Osallistuvaa budjetointia toteutetaan erilaisin sovelluksin jo yli kaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomessakin se on käytössä muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, jossa osallistuvalla budjetoinnilla on perinteitä jo yli 20 vuoden takaa. Kunnan budjettia valmistellessa asukkaat tekevät ehdotuksia ja ottavat kantaa asuinalueensa kehittämistä ja investointeja koskeviin hankkeisiin. Ojakkalassa on järjestetty teemakohtaisia asukastilaisuuksia, joissa on valmisteltu budjetteja muun muassa taajaman koulua koskien. Ojakkalan kyläaktiivi Jussi Pesälä kertoo, että osallistuva budjetointi menee pidemmälle kuin pelkkä asukkaiden kuuleminen. Asukkaat voivat käyttää todellista päätösvaltaa niissä puitteissa, jotka lait ja Vihdin talous asettavat. Pesälän mukaan kunnanpäättäjät epäilivät, että asukkaiden aktii- visuus osallistua jää pieneksi onhan esimerkiksi äänestysinto ollut laimenemaan päin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että juuri aito ja todellinen valta päättää asioista ja saada oikeasti muutoksia aikaan on aktivoinut väkeä. Monet aiemmin passiivisesti kylän touhuja sivusta seuranneet ovat osallistuvan budjetoinnin myötä innostuneet yhteisöllisestä toiminnasta. Tämä on näkynyt muun muassa aikapankkitoiminnan ja lähiviljelyprojektien viriämisenä, toteaa Pesälä. Hän rohkaiseekin osallistuvan budjetoinnin ja muun lähidemokratian laajentamisen kokeiluihin muuallakin Suomessa. Robotti tarttuu metallisella käsivarrellaan vanhuksen bussilippuun ja heilauttaa sitä läpinäkyvän kortinlukijan edessä. Vanhus kävelee omalle paikalleen, ne on nyt eroteltu sillä tavalla, ettei kukaan voi syyttää naapuriaan syyntakeettomuudesta. Autot kulkevat kaasulla ja niitä varten on omat tullit kuin yli sata vuotta sitten joiden läpi bussit ja yksityisautot kulkevat maksaen jokaisesta läpiajokerrasta käyvän maksun. Sote-keskukset ovat vähentyneet pariin kappaleeseen ja jokaisessa on pitkät apua tarvitsevien kuntalaisten jonot. Vuokralääkäreiltä ei enää tarkisteta taustoja ja valelääkäriys rehottaa syrjäisemmillä paikkakunnilla. Entä jos kaikki olisi mennyt toisin? Työttömien määrä lähenee 35 prosenttia. Yritykset ovat kilpailukykynsä säilyttääkseen irtisanoneet erityisesti manuaalista työvoimaansa, mutta valkokaulustyöntekijöitäkin. Sosiaaliturvasta ja osittain toimeentulotuestakin on tullut vastikkeellista ja etuuksien saajat käyvät päivittäin muutaman päivän yhdyskuntatyyppisessä työssä maksamassa takaisin yhteiskunnan järjestämästä ilmaisesta elatuksestaan. Valtion kuihtuessa kansalaisyhteiskunta elpyy pakosta. Jokaiseen kerrostaloon ja pientaloalueille on muodostunut vapaaehtoisten rinki, joka auttaa vanhuksia ja muita avuntarvitsijoita, kuten kotiäitejä, päivittäisissä askareissa: kaupassa käynnissä, siivouksessa, lastenhoidossa. Vapaaehtoiset ovat monesti työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muusta syystä yhteiskunnallisen ydinreservin, työvoiman, ulkopuolelle jääneitä henkilöitä. Tämä auttamisverkosto ei tarvitse toimiakseen yhteiskunnan tukea: se perustuu ihmisten haluun auttaa pulaan joutuneita kanssaihmisiä ja siihen kuuluvat ihmiset saavat vapautuksen yhdyskuntapalveluksesta etuuttaan vastaan. Näin ihan luonnollisesti on syntynyt uusi sosialistinen auttamisyhteiskunta, mutta vain ruohonjuuritasolle. Ylätasolla toimeenpannaan kansan autettaviin ja auttajiin (työssäkäyviin) jakavaa politiikkaa. Viihdeteollisuus elää ja kukoistaa. Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla. Kodin tietoteknistäminen on vain rikkaiden saavutettavissa, muut seuraavat halpistabletilta maailmanpoliittisten tapahtumien kehitystä tai Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla. vain viihdeuutisia. Julkisuuden henkilöistä on tullut ihaillumpia kuin koskaan ja moni vertaa itseään, ulkonäköään ja elämäntilannettaan jonkun ihailemansa julkkiksen tilanteeseen (toki paljon vähäisemmillä rahallisilla resursseilla). Kun monella ei sattuneesta syystä ole suuria kulutusmahdollisuuksia, audiovisuaalisen median merkitys ja osuus jokapäiväisessä elämässä kasvaa suureksi. Av-tuotanto korvaa sen puuttumattoman elämän, joka monia tuen varaan pudonneita eri-ikäisiä ihmisiä vaivaa. Niinpä sään sijasta puheenaiheeksi ovat nousseet julkkisten elämänvaiheet; omasta elämästä kun ei ole juuri puhuttavaa. Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto saatiin ajettua alas SUSANNA RISSANEN Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimpien tutkimusten mukaan veroparatiiseihin pääomia piilottavat yksityiset hyvinvointibisneksen pyörittäjät on saatu kuriin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuolto vetää yhtä köyttä kaikkien hyväksi. Yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltainen hyvinvointi astui etusijalle, sillä yksityisen puolen palveluntuottajat eivät enää kilpaile markkinoista tai pelaa asiakkaita toisilleen. Julkisen sektorin osuus terveydenhuollon tuottajana on kasvanut huomattavasti. Yhteiskunnan rahoittamasta korkea-asteen koulutuksesta valmistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, lähihoitajia ja psykologeja yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Valtio kouluttaa riippumattomia terveydenhuollon ammattilaisia sekä tuottaa ja rahoittaa itse riippumatonta tutkimusta ja koulutusta. THL pitää myönteisenä sitä, että yksityiset yrittäjät eivät enää pääse varastamaan näitä ammattilaisia bisneksensä pyörittämiseen. Veroparatiisien purku hyvässä vauhdissa Hiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taakse ei enää jäädä Jo pitkään poliittisen eliitin puheissa kummitellut aikomus pistää veroparatiiseja kuriin on viimein nytkähtänyt konkreettisesti eteenpäin. Tärkeimpiä edistysaskeleita on ollut Iso-Britannian vasemmistoenemmistöisen parlamentin päätös lopettaa Lontoon Cityn hallintoalue ja sulauttaa se osaksi uutta, yhdistynyttä ja demokraattista Lontoota. Sen myötä on purkautumassa laaja kansainvälinen salaisuusverkosto, jonka avulla Lontoon Cityssä toimineet pankit ja muut finanssilaitokset ovat imuroineet pääomaa ja voittoja eri puolilta maailmaa. Britannian tilanne luo paineita muun maailman osalta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen roolia veroparatiisitaloudessa vaaditaan nyt suurennuslasin alle. Sveitsissä puolestaan on tehty aloitteita, jotka pakottaisivat maan tiukan pankkisalaisuuden höllentämiseen. Sveitsin hallituksen painostaminen on ollut tehotonta, mutta nyt vaatimukset on kohdistettu suoraan pankkeihin. Veroparatiisien purkamista ajavat kansalaisjärjestöt toteavat, että veroparatiisipalvelujen välikäsiin on puututtava rankalla otteella. Tätä varten on käyttöön otettava konsernitason yhteisverotus ja lisättävä muutenkin kansainvälisten finanssimarkkinoiden avoimuutta. Kaikkien on ymmärrettävä, että veroparatiiseista on tullut fi- Lastensuojelun laitoshoidon tarkoituksena ei ole enää pitää asiakasta laitoksessa rahaa tuottamassa, vaan toimia yhteistyössä muiden palveluiden kanssa perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. On huomattu, että valtion valvontaa ei enää juurikaan tarvita kontrolloimaan laatua vanhus- tai muissa palveluissa, sillä ei ole ketään joka hyötyisi rahallisen tuloksen tekemisestä. Hyvinvoinnin tuottaminen ja laatu on siis ainoa järkevä tavoite. nanssipääoman salaisia pakopaikkoja, jotka suojelevat pääomaa veroilta ja sääntelyltä. Hiljaisuuden ja tietämättömyyden verhon taakse ei enää jäädä, toteaa tutkiva toimittaja ja veroparatiisiasiantuntija Nicholas Shaxson. kuvankäsittely veikko koivusalo

5 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 5 Kuuden tunnin työpäivän historiaa SIMO SUOMINEN Kun työväenliike alun perin ehdotti yleiseksi työpäivän pituudeksi kuutta tuntia, vastustus oli suurenmoista. Sanottiin, että Suomi tarvitsee lisää työtä, eikä suinkaan vähemmän. Sanottiin, että palkat ovat liian alhaiset, ja että lyhennetyllä työpäivällä rahat eivät riitä. Joskus nämä kaksi väitettä yhdistetiin, ja sanottiin, että rahaa ja aikaa ei yksinkertaisesti ole. Näin jälkikäteen on kuitenkin helppo kritisoida poliittisen oikeiston vastalauseita. Ennen työpäivän lyhentämistä liiallinen työnteko oli suurin yksittäinen syy sekä sosiaalisiin että terveydellisiin ongelmiin. Työpäivän lyhentäminen on helpottanut näitä ongelmia dramaattisesti. Ennen kuusituntista työpäivää pätkätyöhelvetit, ylityöt ja muutenkin liiallinen työnteko piti yllä valtavaa massatyöttömyyttä. Nekin, jotka saivat työpaikan, olivat monessa tapauksessa uudestaan kortistossa vain muutaman kuukauden jälkeen, sillä kiireiset ajanjaksot yrityksissä pyrittiin korjaamaan pätkätyöntekijöillä, eikä pitämällä yllä työvoiman reserviä. Lisäksi työnantajan pakottamat ylityöt vastasivat työtunneissa laskettuna tuhansia työpaikkoja. Lienee tarpeetonta sanoa, että työttömien oli hankala löytää työtä, kun työn tarjonta pidettiin keinotekoisesti valtavana kysyntään nähden. Jos liiallinen työnteko oli hankalaa työttömille ja pätkätyöntekijöille, ei se ollut helppoa vakinaisille työntekijöillekään. Stressi, jatkuva kortistoon putoamisen pelko ja sen voimalla painetut ylityöt tekivät liiallisesta työnteosta suurimman terveysongelman Suomessa. Vain harvoissa hyvin palkatuissa ammateissa työntekijät kestivät lain säätämään eläkeikään asti, ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen työtapaturmat lisääntyivät. Kun kuuden tunnin työpäivä otettiin käyttöön, työttömyys väheni välittömästi. Työvoiman tarjonnan laskettua dramaattisesti työnantajat alkoivat kouluttaa ja perehdyttää työvoimaa oma-aloitteisesti, sillä vain tällä tavalla sai turvattua itselleen parhaimmat työntekijät. Motivaatio ei enää ollut ongelma, sillä työmarkkinoiden asettuessa kohdilleen olemattoman alas poljetut palkat alkoivat nousta tasolle, joka innosti työnhakuun. Oikeiston latteudet tulivat myös kumotuksi uudistuksen jälkipyykissä, sillä talous lähti heti nousuun. Yhteiskunnasta tuli köyhyyden vähentyessä turvallisempi ja vakaampi, joten yritystoiminta tuli Suomessa helposti ennakoitavaksi. Lisäksi valtion sosiaaliturvan pienentyneet menot ja kasvaneet verotulot nostivat Suomen luottoluokitusta ja vähensivät velkaantumista. Tietenkin uudistuksen jälkeen vastustus jatkui. Monen vanhoillisen mielestä työnteko oli hyveellistä, ja että tilastoista huolimatta vähäiseen työhön ei edelleenkään ollut varaa. Yhtiöiden pomot valit- Koneet korvaavat ihmistyötä telivat työntekijöiden korkeita palkkoja, mutta eivät jostain syystä lähteneet maasta. Nämä korkeat palkat toimivat viime kädessä kuitenkin Suomen talouden parhaaksi. Kun työn tarjontaa vähennettiin ja palkat kasvoivat, keskiverrosta työtunnista tuli taloudelle kallista. Tämä johti talouden heikentymisen sijasta talouden vahvistumiseen, sillä työnantajat saivat aivan uudenlaisen kannustimen toiminnan tehostamiseen. Suomeen tuotiin koneita, asiantuntijoita ja uusia ideoita. Näin nähtiin, että myös työnantajat tarvitsevat tiettyjä kannustimia. Tilanne ei tietenkään ole vielä täydellinen. Työttömyyttä on edelleen, ja ylitöitä tehdään yhä. Osittain tämä johtuu työaikalain heikosta valvomisesta ja löysästä rankaisemisesta, osittain myös kult- tuurista ja siitä, että pelkkä työaika ei ratkaise kaikkia ongelmia. Silti työajan lyhentämisuudistus osoittautui parannukseksi. Niin kauan, kun pankkisektorilla on kohtuuttomasti valtaa maassamme, työvoiman polkeminen ei täysin poistu. Silti, työajan lyhentäminen olikin vain yksi työväenliikkeen tavoite matkalla kohti suurempia päämääriä. Tämän takia seuraamme mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Lopuksi mainittakoon, että työpäivän lyhentämisestä kaksitoistatuntisesta kahdeksantuntiseen käytiin täysin identtinen keskustelu. On historian näkökulmasta hämmentävää, että keskustelu päätettiin käydä kuuden tunnin työpäivän kohdalla uudelleen sellaisenaan, vaikka työajan lyhentämisen vaikutukset olivat hyvin tiedossa. Rauhan Nobel Edward Snowdenille Tietovuotaja Edward Snowden on saanut Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi rauhan eteen tekemistään ponnisteluista. Snowden paljasti vuonna 2013 NSA:n laajan vakoiluteknologian. Yhdysvallat protestoi palkinnon myöntämistä syyttämällä Snowdenia terroristiksi, mutta suuri osa muuta maailmaa otti uutisen vastaan ilolla. Venäjältä Suomeen siirtyneen Snowdenin turvapaikkaprosessi on edennyt ripeästi sen jälkeen kun Päivi Räsäsen johtamassa sisäministeriössä otettiin käyttöön uudet turvapaikkasäädökset. Suomi on myös tehnyt aloitteen koko EU:n muuttamisesta sähköisestä tiedustelusta vapaaksi vyöhykkeeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa omien viestintäpalvelujen kehittämistä, ja irtautumista piilaaksovetoisesta IT-teollisuudesta. Marxin Pääoma Aalto-yliopiston oppikirjaksi Saksalaisen Karl Marxin taloustieteellinen pääteos Pääoma on otettu Aalto-yliopiston taloustieteen peruskurssin oppikirjaksi. Professori Sixten Korkman osallistui syksyllä 2013 Pääoman suomennoksen uusintapainoksen tiimoilta järjestettyyn seminaariin, jossa Korkman piti Marxia ohittamattomana. Marx ei ole saavuttanut merkittävää asemaa yliopistoissamme opetettavassa taloustieteessä. Yhteiskuntateoreetikkona ja ajattelijana Marx on kuitenkin ohittamaton. Hänen ajatusmaailmaan kuten muidenkin klassikoiden ajatusmaailmaan tutustumisen tulisi olla osa jokaisen yhteiskuntatieteilijän peruskoulutusta, totesi Korkman seminaaripuheenvuorossaan. Nyt Aalto-yliopistossa on siis seurattu professorin toivetta. Perussuomalaisten kannatus romahti SUSANNA RISSANEN Suomen omavaraisuus valtion omistusten kautta huippua Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisten ei tarvitse enää keksiä itselleen töitä erilaisten hankkeiden kautta. Yhteiskunnassa on ymmärretty teknologian kehityksen tuoma tosiasia se, että koneet tekevät nykyään suuren osan siitä työstä mihin ihmistä ennen tarvittiin. Työpäivät ovatkin lyhentyneet kuusituntisiksi, ja työttömyyttä näyttäisi vielä olevan sen verran että työviikkoa ollaan lyhentämässä vielä parilla päivällä, jotta kaikki pääsevät osallistumaan yhteiskunnan pyörittämiseen. nippon.com Suomessa on myös alettu tekemään koneita jotka kestävät käyttöä, sillä hyvinvointia ei enää tuoteta kulutusta lisäämällä. Suomalaiset koneet ovatkin maailmalla haluttuja, mutta niitä ei aleta rahan houkutuksista huolimatta myydä vaihtokauppaa tehdään sen sijaan tarpeellisiksi koettuihin asioihin. Suomen omavaraisuus on saatu valtion omistusten kautta huippuunsa. Uutta teknologiaa kehitetään innokkaasti yhteiseen hyvään, eikä öljystä ei olla enää riippuvaisia, sillä valtiohankkeena saatiin vaihtoehtoiset polttoaineet ja sähkö valjastettua korvaavaan käyttöön. Sen jälkeen kun Timo Soinin johtama Perussuomalaiset-puolue hajosi kolmeen ryhmittymään, on joukon suosio mielipidemittauksissa romahtanut murto-osaan siitä, mitä se oli 2010-luvun alussa. Ylen mittauksen mukaan Soinin edelleen luotsaama Perussuomalaiset (yhtenäisyys) kerää 5 prosentin kannatuksen, kun Aidot Perussuomalaiset ryhmä saa 3 ja Maahanmuuttokriittiset Tosisuomalaiset vain vajaat 2 prosenttia äänistä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin kuluvana keväänä.

6 6 H Tulevaisuuden Tiedonantaja Luonnonvarojen kulutus kääntynyt laskuun REIJO RINNE Maapallo saattaa sittenkin pelastua Viimeisimmät globaalit luonnonvarojen kulutuslaskelmat ja tilastot osoittavat, että luonnonvarojen kulutus on kääntynyt muutamassa vuodessa selvään laskuun. Kun kulutuksen huippuvuonna 2014 globaalisti käytettiin luonnonvaroja noin 1,5 kertaa uusiutumiskykyyn nähden, tänä vuonna kulutus on enää noin 1,2 kertainen ja laskusuunta on selvä. Tämä ekologinen suunta on tullut trendiksi ennen kaikkea maailmanlaajuisen tiedeyhteisön ja lukuisten kansalaisliikkeiden ponnistelujen tuloksena. Poliitikot ovat olleet pakotettuja ottamaan tieteen tulokset ja kansalaisyhteiskunnan painostuksen tosissaan. Vaikka kehitys on ollut maailmanlaajuisesti positiivista, pääomapiirit vastustavat suuntausta ankarasti ja ovat joissakin maissa saaneet voimaan uusia epäekologisia käytäntöjä ja lakeja omien voittojensa turvaamiseksi. Seuraavassa muutamia tähdenvälejä muutaman vuoden ajalta positiivisesta kehityksestä: + Energiataloudessa ja hiilidioksidipäästöissä on saavutettu maksimi kulminaatio jo muutama vuosi sitten ja hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Suuri ansio tästä on kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksen radikaalilla vähenemisellä. Muun muassa Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt luopua kivihiilestä ja panostaa jo ennen 2010 alkaneen suunta- uksen mukaisesti tuuleen, aurinkovoimaan ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin sekä tehostettuun energian säästöön. + Useissa kansallisomaisuutensa (öljy-, kivihiili ja mineraalivarat) yhteiskunnan hallintaan ottaneissa maissa on päätetty jättää muun outi mentula muassa öljyvarannot pumppaamatta. + Liikenteessä on tapahtunut radikaali muutos. Henkilöautojen tuotanto on vähentynyt huippuvuodesta 2015 jopa 60 % kun taas joukkoliikennevälineiden tuotanto on lisääntynyt globaalisti 35 %. Useissa USA:n osavaltioissa on lakisääteisesti rajoitettu fossiilienergialla toimivaa yksityisautoilua + Tavallisten kestokulutushyödykkeiden elinkaari on pidentynyt uusien suunnittelukriteereiden myötä. Kun esimerkiksi pesukoneiden odotettavissa oleva kestoikä oli vuonna 2014 noin 5-6 vuotta, on se nyt noussut jo yli 15 vuoden, joillakin tuotteilla jopa 20 vuoteen. Paremman suunnittelun ja parempien materiaalien aiheuttama pieni hinnannousu on kompensoitunut moninkertaisesti pitkällä käyttöiällä. + Materiaalien kierrätyksessä on saavutettu huimia edistysaskeleita erityisesti kehittyvissä maissa. Useissa näistä maista on myös hylätty entinen länsimaisen kulutusyhteiskunnan ihanne ja on siirrytty tai ollaan siirtymässä omaleimaisen kulttuurin pohjalta nousevaan paikallistalouteen. + Kun yritysmaailmaan leviämässä olevan yhteishyvän talouden opin mukaisesti yritykset eivät enää niinkään kilpaile kuin tee yhteistyötä, on saavutettu globaalisti valtavia synergiaetuja ja esimerkiksi tavaroiden maailmanlaajuinen edestakaisin kuljetus on vähentynyt puolella huippuvuosista. Tällä on luonnollisesti valtava vaikutus materiaalien ja energian kulutukseen + Myös Suomessa on paikallisdemokratiaan ja paikalliseen tuotantoon perustuen vähennetty energiankulutusta ja luotu suuri määrä uusia työpaikkoja. Ydinvoimasta luopuminen oli oikea ratkaisu Suomelle Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristö- ja terveysriskien kannalta turvallisempia, työllistävämpiä ja taloudellisesti edullisempia. Esimerkiksi tuulivoima työllistää viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima. Huomattiin, että ydinvoiman lisärakentamisen puolesta esitetyt taloudelliset laskelman perustuivat muista maista poikkeaviin, kyseenalaisiin riski- ja vakuutuslaskelmiin. Ydinvoiman vaihtoehdot turvaavat myös paremmin alueellisesti monipuolista kehitystä, paikallista itsehallintoa ja kansalaisten hyvinvointia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on merkinnyt valtavaa, maailmanlaajuista uusiutuvien energialähteiden ja energiaa säästävän teknologian markkinoiden kasvua. Suomi ei ole jäänyt jälkijunaan kehityksessä, vaan on ottanut vaarin kasvavista ympäristöteknologian maailmanmarkkinoista ja ympäristömaineeltaan hyvistä tuotteista. Suomen vientiosaaminen perustuu tänä päivänä entistä enemmän uusiutuvan puuhakkeen käyttöön, kivihiilen kaasutukseen ja korvaamiseen maakaasulla, polttotekniikan tehostamiseen, tuulivoimaan, lämmön talteenottoon ja muuhun uuteen energiateknologiaan Jätteen kierrätyksessä läpimurto Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpolttolaitokselle. Tämä ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä tuoreesta selvityksestä. Jätteenpolttoa on pidetty edullisena ja taloudellisesti ainoana järkevänä keinona jätteenkäsittelyyn. Tämä selvitys näyttää, että materiaalien hyödyntäminen uudelleen on nykyään taloudellisesti jopa parempi vaihtoehto etenkin kun katsotaan asiaa työllisyyden, verotulojen tai vaihtotaseen kautta. Myös päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta kierrätys on Sitran mukaan parempi ratkaisu. Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusinvestointina toteutettava jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan tehokkaasti syntypaikallaan ja hyödynnetään monipuolisesti kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi. Laskennallisessa arviossa materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvattaisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Materiaaliratkaisu lisäisi kuntien ja valtion verotuloja enemmän kuin jätteenpoltto. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi selvityksen mukaan valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän. Ilmastolaki viimein Suomeen Ympäristöjärjestöjen vuosikausia kestäneen sinnikkään painostuksen avulla Suomeen on viimein saatu sitova ilmastolaki. Se velvoittaa hallituksen vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä hiilibudjettien avulla. Vuosittain laaditaan hiilibudjetti eli erikseen sovittu määrä siitä, paljonko valtakunnan alueella saa tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Lain toteutumista käytännössä ohjaa tarkoitusta varten perustettu ilmastonmuutoskomitea. Hallitus on velvollinen raportoimaan kunakin vuonna eduskunnalle päästövähennysten etenemisestä. Lain hyväksymiseen vaikutti oleellisesti Maan ystävien koordinoima Polttava kysymys kampanja. Kansalaisjärjestöt eivät voi lain säätämisen jälkeenkään jäädä laakereilleen lepäämään. Niillä on edelleen tärkeä tehtävä seurata lain toteuttamista käytännössä ja tarvittaessa luoda poliittista painetta lain toteuttamisesta lipsuvia päättäjiä kohtaan. Ensikokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia. Lain ansiosta ilmastonäkökulma huomioidaan nyt kaikilla hallinnonaloilla. Lisäksi hallinnon sektorit tarkkailevat toistensa pysymistä sovituissa hiilibudjeteissa ja kilpailevat päästövähennyssaavutuksilla. Maailman ensimmäinen ilmastolaki säädettiin Isossa-Britanniassa jo lokakuussa Vetyenergian hyödyntämisessä edistysaskelia Suomessa on saavutettu merkittäviä edistysaskelia vetyenergian hyödyntämisessä. VTT:n tutkijoiden mukaan vety on houkutteleva vaihtoehto, kun pyritään saavuttamaan maapallon mittakaavassa mahdollisimman saasteeton energiantuotanto. Vedyn avulla aurinkoenergiaa voitaisiin varastoida ja siirtää ajallisesti ja paikallisesti. Vety sopii erinomaisesti myös hajautettuun energiantuotantoon. Energiahuolto perustuu uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaan vedyn tuotantoon. Koska vetyä ei esiinny vapaana, se tulee valmistaa. Tuotantoketju olisi käytännössä päästötön, sillä hiilidioksidi kiertää prosessin eri vaiheissa sitoutuen ja vapautuen. Toinen mahdollisuus on vedyn tuotanto maatiloilla, jäteveden puhdistamoilla, metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuslaitosten yhteydessä. Jätteet syötetään pöpösille, jotka tuottavat vetyä, jolla puolestaan pidetään varsinainen tuotantoprosessi käynnissä. Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Reaktiivisuutensa vuoksi vety on herkästi syttyvää. Sitä voidaan käyttää kaasumaisena polttoaineena samaan tapaan kuin muitakin kaasuja kaasumoottorissa, -turbiinissa, voimalaitoskattilassa tai polttokennossa.

7 Tulevaisuuden Tiedonantaja H 7 outi mentula [ kolumni ] Pia Valkonen Kirjoittaja ei halua elää vanhuuttaan tai kuolla yksin Green Care Asunnottomuus jäi historiaan TIINA SANDBERG Jorma Pentikäinen vastaanotti tänään avaimen vuokra-asuntoon ja vastaanotti samalla asuntoministerin kirjallisen pahoittelun asunnon hankkimisen pitkittymisestä. Pentikäisen tapaus on nostanut uudelleen otsikoihin asunnottomuuden ongelman, joka on käytännössä hävinnyt Suomesta kuntien alettua rakennuttaa riittävästi edullisia vuokra- ja muita asuntoja yleishyödyllisenä toimintana. Pentikäiselle asunnottomuuden parin vuoden takainen häviäminen aiheutti ongelman. Asunnottomien palvelut on lakkautettu tarpeettomina lähes kaikkialta maasta ja esimerkiksi vankiloista tai erilaisista hoitolaitoksista vapautuvat kuuluvat nykyään automaattisesti avustetun asuntohankinnan piiriin, jolloin erillisiä asunnottomien palveluita ei enää tarvita. Pentikäisen jäätyä viimeisten asunnottomien joukkoon, hän ajautui tilanteeseen, jossa hänen asuntoongelmansa ei varsinaisesti kuulunut kenenkään vastuualueeseen ja tämä pitkitti sopivien tukitoimien käynnistämistä tarpeettomasti. Asuntoministeri Pia Viitanen (sd) pahoitteli julkisesti tapahtunutta ja asetti välittömästi komitean tutkimaan tapausta. Nykyaikaisessa sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä asunnottomuutta missään olosuhteissa. Tulen henkilökohtaisesti pitämään huolen, ettei kenenkään enää tarvitse kohdata samoja vastoinkäymisiä kuin Pentikäisen, vakuutti Viitanen. Pentikäinen ei kuitenkaan kantanut kaunaa asuntoasioidensa pitkittyneestä käsittelystä, vaan on päättänyt suunnata katseensa tulevaan. Nyt kun tuo asunto löytyi, niin eiköhän tässä pitäisi alkaa eukkoa etsimään, hän kuittasi. Tehokkaat toimet tuottaneet tulosta Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnottomaksi ilmoittautuville henkilöille viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Vasemmiston ja kansanliikkeiden painostamana käynnistetty laajamittainen vuokra-asuntotuotanto yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun on luonut tilanteen, jossa asumiseen käytetty osuus tuloista on pienituloisimpien kohdalla puolittunut 2010-luvun alun lukemista ja muissakin tuloluokissa on nähty huima pudotus. Myönteisen kehityksen odotetaan vahvistuvan entisestään nyt kun kunnalliset rakennusfirmat alkavat tuoda markkinoille edullisia osa-omistusasuntoja. Näissä asunnoissa asukkaat maksavat normaalin omakustannusvuokran lisäksi kaupunkien itse asettaman tuottoprosentin mukaisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Käytännössä omistusasunnon hankkiminen onnistuu nyt muutaman satasen lisäkustannuksella, eikä vuokralaisen tarvitse sitoutua pankkien myöntämään asuntolainaan. FEANTSA: Suomen esimerkki tärkeä Asuntotuotannon huomattava virkistyminen on parantanut tuntuvasti kuntien taloutta sen jälkeen kun julkisissa hankinnoissa alettiin noudattaa Hollannin mallin mukaista työllistämisvelvoitetta. Työttömien rakennustyöläisten osuus on laskenut nopeasti, mikä on vähentänyt kuntien sosiaalimenoja ja parantanut niiden verokertymää. Myös erilaisten alihankintafirmojen parantunut tilanne on lisännyt yhteisöverojen tuottoa. Eduskunta on parhaillaan säätämässä lakia, joka takaa kaikille Suomessa pysyvästi asuville oikeuden asuntoon. Kunnilla on ensi vuoden alusta asetettu velvollisuus järjestää asunto kaikille asunnottomaksi ilmoittautuville henkilöille viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämän lakimuutoksen tultua voimaan ei ole enää pelkoa, että Pentikäisen kohtaama tilanne pääsisi toistumaan. Suomen mallista eurooppalainen käytäntö Euroopan tasolla suomalainen asuntotuotantomalli on herättänyt suurta kiinnostusta, ja muun muassa Kreikka, Saksa ja Italia ovat kehittäneet omaa asuntotuotantoaan Suomen mallin mukaan. Myös jo aiemmin asunnottomuusongelmansa ratkaisseet Ranska ja Skotlanti ovat lähteneet tukemaan Euroopan vasemmiston komissaari Alexis Tsipraksen aloitetta Suomen mallin ottamisesta käyttöön eurooppalaisena käytäntönä. Eurooppalaisten asunnottomuusjärjestöjen liitto FEANTSA pitää Suomen asunnottomuustilannetta esimerkillisenä. FEANTSA on pitkään ihmetellyt, miten Suomen kaltainen rikas valtio ei pysty ratkaisemaan asunnottomuuden ongelmaa. FEANTSA on vuonna 1989 perustettu liitto. Sen jäsenenä on yli 100 eurooppalaista asunnottomuusjärjestöä 25 maasta. Jäseniksi hyväksytään valtakunnalliset tai alueelliset kattojärjestöt. Suomesta mukana ovat Vailla Vakinaista asuntoa ry, Y- Säätiö, Nuorisoasuntoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos. Lasteni terveystiedon kirjassa oli tehtävä, jossa kehotettiin kysymään vanhemmilta, miten ja missä he haluavat asua vanhuudessaan. Olin juuri miettinyt kysymystä ja ajattelin, että nytpä sanon jotain sellaista, mitä muut eivät ole tulleet vielä edes ajatelleeksi. Vastasin, että haluan vanhuudessa maalle johonkin yhteisöön, jossa saan tehdä töitä omien voimieni mukaan niin kauan kuin jaksan. Sen jälkeen istuisin yhteisön pääoven edessä pitkällä penkillä niin kuin muutkin yhteisön jäsenet, jotka eivät enää taivu lehmän utareiden alle lypsykonetta panemaan. Niin. Ihanneyhteisössänihän ei olisi teknistä ja kylmää robottinavettaa tai koneellista lannan poistoa. Siinä me istuisimme, me leveäperseiset entiset tietokonetyöläiset, nojaisimme ehkä keppeihimme ja paimentaisimme yhteisön nuorempien asukkaiden lapsia. Laskisimme taloon menijät kuin neuvostoajan babuškat aikoinaan ja vaihtaisimme viimeisimmät juoru-uutiset. Taas se Meriluodon akka vetää huoneessaan viinaa sen Paakkasensa kanssa. Kuulin eilen, kuinka miesparkaa työnnettiin takapuolesta sänkyyn, kun oli tullut se saarikoskelainen pulihalvaus. Niin niin. Yhteisössämme voisivat asua myös alkoholidementikot. Eikä seksin harjoittaminenkaan olisi kiellettyä. Sitten kun tulisi vihonviimeinen loppu, voisimme maata untuvatäkkiemme peitossa jossain makuusalissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, dementoituneet ihmiset eivät oikeasti haluaisi nukkua yksin. Muistan jonkun dementiahoitajan kertoneen, että vanhus rytmittää hengityksensä samassa huoneessa nukkuvan kanssa. Terminaalivaiheessa ottaisin vastaan niin paljon kipu- ja unilääkkeitä kuin se vain on mahdollista, ettei henki suoranaisesti lähde. Tässäkin muistelen vanhan ystäväni Alpo Ollilan puuskahdusta, kun hänen äitinsä eli viimeisiä aikoja; kipulääkettä ei kuulema voinut antaa, kun kuoleva vanhus tulisi siitä riippuvaiseksi. Ennen kuolemaansa lasteni biologinen isä nukutettiin joksikin aikaa. Koska oli selvää, että elinaikaa ei ollut kuin muutama viikko, hänet herätettiin kuolemaan. Mietin, miksi ylipäätänsä piti herättää? Eikö nukkuessaan kuoleminen olisi ollut armollisempaa? Eutanasiaa en kannata. Minusta elämä on pyhä eikä asiaa sen enempää kannata ryhtyä sormeilemaan. Jos on kovat kivut, morfiinia suoneen ja sillä sipuli. Nyt tietysti herää kysymys, kuinka vanhuusyhteisömme eroaisi vanhan ajan syytinki- tai huutolaismummotouhuista. Eroaa ja ei eroa. Siinä mielessä ei eroa, että yhteisössä asuisi eriikäisiä. Vanhushoitajina olisi nuoria perheitä, joiden lapset tulisi kasvatettua siinä sivussa vähän niin kuin kylä kasvattaisi. Yhteisö sijaitsisi luonnon kauniilla paikalla ja lapset oppisivat leikkimään käpylehmillä. Vanhasta köyhien huutokauppajärjestelmästä yhteisö eroaisi siinä mielessä, että se toimisi demokraattisesti. Ristiriidat käsiteltäisiin yhteisökokouksissa, joissa kaikilla olisi yksi ääni ja kaikilla puheoikeus. Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jonnekin kaupungin kottaraispönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut. Luulin, että olin keksinyt jotain ainutlaatuista. Lapseni tuli kuitenkin koulusta ja sanoi, että sitä samaa olivat toivoneet myös muut vanhemmat. Kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä tai kuolla jonnekin kaupungin kottaraispönttöön ja tulla löydetyksi vasta, kun ruumis on muumioitunut.

8 8 H Tulevaisuuden Tiedonantaja Naton hajoaminen vain ajan kysymys TOMMI LIEVEMAA Eteläisen Euroopan maissa suurmielenosoituksia sotilasliiton lakkauttamiseksi OUTI MENTULA Jo pidemmän aikaa uumoiltu sotilasliitto Naton hajoaminen näyttää tällä hetkellä lähes varmalta. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen myönsi eilisiltaisessa lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että edellytyksiä sotilasliiton toiminnan jatkamiselle ei enää ole olemassa. Jäsenmaiden näkemyserot ovat kasvaneet liian suuriksi, yhteistyön jatkaminen ei näytä enää mahdolliselta, totesi vakavailmeinen Rasmussen. Naton eripuraisuuden taustalla on viime aikoina useassa jäsenmaassa tapahtunut poliittisten voimasuhteiden radikaali muutos. Eteläisen Euroopan maista alkanut poliittinen liikehdintä on levinnyt jo aiemmin melko vakaina pidettyihin Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin. Esimerkiksi Ranskassa radikaalit vasemmistoryhmittymät ovat kasvattaneet merkittävästi suosiotaan. Saksassa puolestaan vasemmiston ja kommunistien yhteisrintama on noussut merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Jo aiemmin Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa kansalaisten tyytymättömyys EU:n talouskuripolitiikkaan purkautui vanhojen puolueiden täydellisenä romahtamisena ja edistyksellisten vasemmistovoimien ja kommunistien valtaannousuna. Sotilasliiton suosio pohjamudissa Muutokset poliittisella kartalla ovat johtaneet moniin perusteellisiin uudelleenarviointeihin. Yleensä luotettavana Nato-kumppanina pidetyssä Saksassa ovat perinteiset puolueet joutuneet puolustuskannalle, kun vasemmistorintama on vaatinut täyskäännöstä puolustusja turvallisuuspolitiikkaan ja irtautumista Natosta. Kaikkein kärkevin tilanne on eteläisen Euroopan maissa, joissa kansalaiset ovat jo viikkojen ajan vaatineet Naton lakkauttamista suurmielenosoituksissa. Vaatimukset Naton lakkauttamisesta ovat yhdistyneet vaatimuksiin oikeudenmukaisemmasta talouspolitiikasta. Kansalaiset eivät enää hyväksy sitä, että suurkapitalistit lymyävät vapaamatkustajina veroparatiiseissa samaan aikaan kun tavallista kansaa kuritetaan yhä kiristyvällä verotuksella ja budjettileikkauksilla. Moniin imperialistisiin hyökkäyssotiin osallistuneet Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat ajautuneet poliittiseen kriisiin. Yhdysvallat hermostui sotarikostuomioistuin uhkaa Radikaalin vasemmiston ja kommunistien nousu Euroopassa on saattanut perinteiset Yhdysvaltainsuhteet kyseenalaiseen valoon. Yhä laajemmin on vaadittu irtautumista Yhdysvaltojen talutusnuorasta ja Yhdysvaltojen johtamasta Natosta. Suurmielenosoituksissa on vaadittu, että rikollisiin sotiin syylliset tulisi saattaa kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tutkittaviksi. Yhdysvalloissa on luonnollisesti hermostuttu tällaisista puheista. Republikaanien piiristä jopa vaadittiin viime viikolla, että Saksa ja muut johtavat Euroopan maat pitää lisätä roistovaltioiden listalle. Yhdysvalloille tavallisesti lojaalina pysyttelevä Britanniakin paheksui roistovaltiopuheita. Sodan ja Naton vastainen liike on nostanut voimakkaasti päätään Britanniassa, eikä hallitus voi jättää huomioitta sen mielipidettä. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että Yhdysvallat ja eräät Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat lähitulevaisuudessa sotarikostuomioistuimen eteen. Asiantuntijat ennakoivat raskaita ja pitkiä oikeusprosesseja. tilaa lehteä myyntiin tai jakoon Edullisesti vain 50 senttiä kappale*

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot