Taustaa...2 Jäsenistön tarve synnytti projektin Turun Seudun Yksinhuoltajat ry...2 Projekti osana lähihoitajaopiskelijan opintoja Turun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustaa...2 Jäsenistön tarve synnytti projektin Turun Seudun Yksinhuoltajat ry...2 Projekti osana lähihoitajaopiskelijan opintoja Turun"

Transkriptio

1 Taustaa...2 Jäsenistön tarve synnytti projektin Turun Seudun Yksinhuoltajat ry...2 Projekti osana lähihoitajaopiskelijan opintoja Turun Ammatti-instituutti...5 Projektikoordinaattorin näkökulma...7 KaMu-projektin hankesuunnitelmaan kirjattua...10 KaMu-toiminnan malli...12 KaMu-malli pysyväksi toiminnaksi?...13 KaMu-käytännöt: tukihenkilösuhteen aloittaminen...14 KaMu-käytännöt: tapaamisten sisältöä...16 KaMu-projektin tärkeät luvut...18 Kokemuksia KaMu-toiminnasta...20 Asiakastyytyväisyys KaMu-projektissa: miten perheen odotukset toteutuvat...20 Koen tulleeni enemmän aikuiseksi - opiskelijoiden näkökulmia...28 Valmistuneet opinnäytetyöt...33 Lopuksi mitä KaMu-projekti on?...34 liitteet

2 2 Taustaa KaMu (KAveri MUkaan)-projektin ideointi alkoi jo 1990-luvun puolivälissä, kun Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:ltä tiedusteltiin tukihenkilöitä lapsille ja nuorille. Tuossa vaiheessa yhdistys ei pystynyt tukihenkilöitä järjestämään osana omaa toimintaansa, mutta ajatus tukihenkilötoiminnasta ja sen tarpeesta jäsenistön keskuudessa jäi elämään. Nyt toteutettuun muotoonsa projekti muovautui keväällä 2005, jolloin Turun Seudun Yksinhuoltajat ry lähti hakemaan Raha-automaattiyhdistykseltä hankerahoitusta tukihenkilötoimintaan. Projektille myönnettiin Raha-automaattiyhdistyksen kolmivuotinen projektiavustus C Kaverimallin kehittämiselle vuosille Projektin toiminta pysyi pienimuotoisena, ja sitä pystyttiin tämän vuoksi jatkamaan vielä keväällä Projektin tukisuhteet päättyivät kevätlukukauden 2009 lopussa, ja projektin loppuseminaari järjestetään Turussa. KaMu-toimintamallissa lähihoitajaopiskelijat osallistuvat tukihenkilötoimintaan osana vapaasti valittavia opintokokonaisuuksiaan, ja saavat samalla kokemusta perhetyöstä ja ennaltaehkäisevästä lastensuojelutoiminnasta. Turun Yksinhuoltajat ry:n jäsenistö on toiminut projektin perheresurssina ja saanut näin tukihenkilön perheensä lapselle. Jäsenistön tarve synnytti projektin Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Elettiin viime vuosituhannen puoltaväliä kun saimme yhdistykseemme monia yhteydenottoja, jossa tiedusteltiin tukihenkilöitä yksinhuoltajaperheiden lapsille ja nuorille. Yhdistys järjesti jo tuolloin vertaistukea vanhemmille, mutta koettiin myös, että perheiden lapset ja nuoret tarvitsisivat omaa tukitoimintaa, ja näin saisi myös perheen vanhempi omaa pientä hengähdysaikaa arjen keskellä.

3 3 Tukihenkilötoiminta oli juuri nostamassa päätään, kun yhdeksänkymmentäluvun lamasta oltiin juuri kahlaamassa ylöspäin. Tuon lamakauden seurauksena kaikki ennaltaehkäisevä ja perheitä tukeva toiminta oli ajettu alas tai lopetettu kokonaan. Yhdistyksemme - kolmannen sektorin toimija - oli siis oiva taho järjestämään valvotusti ja turvallisesti tukihenkilötoimintaa yhden vanhemman perheiden lapsille ja nuorille. Yhdistyksessämme hahmotimme heti tarpeen, mutta mistä tukihenkilöt? Vapaaehtoistoimijoina emme itse voineet haukata näin isoa kakkua, koska se olisi taas saattanut näännyttää jo muutenkin arjen haasteiden kanssa painivia yhden vanhemman perheitä. Tulimme siihen tulokseen, että meidän täytyy löytää jostain luotettava yhteistyötaho, josta tulisivat tukihenkilöt ja perheet puolestaan löytyisivät yhdistyksen jäsenistöstä. Alkoi vuosien metsästys ja yritimme eri tahojen kanssa saada aikaan kyseistä toimintaa. Pian kävi selväksi, ettei toiminnan aloittaminen olekaan niin yksinkertaista ja sekin vaatisi melkoisia ponnistuksia vapaaehtoisilta luvun alkupuolella aloimme oikein toden teolla pohtia mikä ratkaisuksi? Huomasimme, että voisimme hakea mahdollista rahoitusta esim. RAY:ltä ja niinpä alettiin hommiin. Hakemukseen määriteltiin mm. ikäraja 7-12v ja se, että toiminta ei ole lastenhoitoa ja sen tarkoitus on myös saada perheen aikuiselle omaa latausaikaa arjesta, ja samalla projektiin saataisiin palkattu henkilö hoitamaan yhdistyksen osuutta projektissa. Pääasiallisena kohderyhmänä olisivat ne perheet, joista etävanhempi puuttuu kokonaan lapsen arjesta, tai jossa tapaamiset ovat hyvin epäsäännöllisiä ja tapaamisvälit ovat pitkiä. Projektihakemus lähti RAY:lle keväällä 2005 ja samalla varmistui, että Yhteistyökumppaniksi hankkeeseen tulisivat Turun ammatti-instituutin terveys ja hyvinvoinnin lähihoitajaopiskelijat opettajansa Kirsi Hellman- Suomisen johdolla. Projektissa lähdettiin luomaan molempia osapuolia hyödyttävää toimintamallia: yhdistyksen jäsenistö ja ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijat ovat olleet projektissa sekä antavina että saavina

4 4 osapuolina. Hakemuksen jättämisen jälkeen alkoi siis piinaava odotus, miten meidän KaMu-projektillemme kävisi RAY:n projektihakemuskierroksella. Syksyllä 2005 yhdistyksemme alkoi saada RAY:ltä sähköisiä uutiskirjeitä ja viisaammat, joilla oli jo kokemusta RAY:n toiminnasta kertoivat meille, että olette melko varmasti saamassa KaMu-projektille myönteistä päätöstä. Päätös tulikin sopivasti joululahjaksi jouluna Toiminta pääsi alkamaan syksyllä 2006, jolloin yhdistettiin ensimmäiset KaMu-parit, ja silloin tuntui, että aikaa on vaikka kuinka! Nyt voin vain surukseni todeta, että aika tuli ja meni ja KaMu-projekti saatu kunnialla loppuun. Lopuksi voin vain todeta, että jos projekti sai alkunsa edellisestä lamasta, niin projekti päättyy uuden laman alkaessa. Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja itseni ja yhdistyksen puolesta lämpimästi todella antoisasta ajasta KaMu-projektin tiimoilta. Teija Hallbäck-Vainikka Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtaja v

5 5 Projekti osana lähihoitajaopiskelijan opintoja Turun Ammattiinstituutti Kaveri Mukana projekti on tuonut Turun ammatti-instituuttiin lähihoitajakoulutukseen uudenlaisen mallin oppia työskentelemään asiakkaan kanssa yhdessä. Ennen projektin toteutumista opettajana tein yhteistyötä lastenhoitopalvelupaikka Puuhapirtin kautta Yksinhuoltajayhdistykseen, mistä kautta sitten syntyi yhteistyö yhdistykseen ja yhteinen toimintamalli idea tähän projektiin. Projektiin haettiin rahoitus ja sovittiin asioista eri osapuolten kanssa yhteisesti. Lähihoitajakoulutuksen rehtori Marja-Helena Salmio kannusti lähihoitajaopiskelijoita kehittämään omaa oppimisprosessiaan uudenlaisen työskentelymalli mahdollisuuden avulla. Projekti on tuonut uudenlaisen, innovatiivisen ja yritteliään mahdollisuuden niille lähihoitajaopiskelijoille, joilla on halu, into ja rohkeus oppia eri tavalla kuin luokkahuoneessa tai työssäoppimispaikassa. Tässä projektissa lähihoitajaopiskelija voi saada vapaasti valittavien opintojen kautta opintosuorituksia tai ylimääräisinä opintoina. Usealla lähihoitajaopiskelijalla oli projektissa ensimmäinen oppimisen paikka hankkia oma pankkitili ja sen tilinumero, jotta projektikulut pystyttiin maksamaan opiskelijalle. Seuraavaksi käytiin läpi käyttäytymisasiat ja miten kohdata erilaisia asiakkaita. Opiskelija kohtaa kaverimalliprojektissa lasta ja vanhempaa. Lapsi sai projektissa mallin ja tukea opiskelijalta sekä erilaista tekemistä yhdessä nuoren kanssa. Opiskelija sai vertaistukiystäviä toisista opiskelijoista, jotka toimivat projektissa. Jotkut opiskelijat saattavat tulla kouluumme opiskelemaan muilta paikkakunnilta ja näin ollen projektin kautta saattoi tutustua koulun muihin opiskelijoihin ja saada tätä kautta kokea yhteisöllistä sopeutumista lähihoitajatutkinnon oppimisprosessiin. Vastuun kantaminen omasta työskentelystä asiakkaan parissa innovatiivisesti ja yksilökohtaisesti oli opiskelijalle aina uusi kokemus sekä päiväkirjojen ja kuittien tilittäminen koulussa opettajalle. Tuotetta on aina helpompi myydä kuin palvelutoimintaa, joten se vaatii erittäin asiakaslähtöistä työskentelyä. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö

6 6 vaatii opettajalta verkostoitumista, yhteistyökykyä ja ajan hengessä olevissa muutoksissa mukana olemista ja elämistä, jotta voidaan vastata asiakkaan kysyntään. Tämä kaikki on onnistunut projektin aikana ja voin olla opettajana ylpeä lähihoitajaopiskelijoista, jotka ovat olleet mukana. Turku kipinöi yrittäjyyteen kaikilla kouluasteilla Yrittäjyyspolku-toiminnan avulla. Tässä projektissa on tullut esiin yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen tärkeä arvo tämän päivän koulun oppimisessa ja oppimisympäristöissä. Kasvatustyö on tavoitteellista ja palkitsevaa toimintaa. Nuori opiskelija on saanut hyvää mieltä työskentelystään ja työtodistuksen kautta lähihoitajaopiskelija saa tunnustuksen ja kiitoksen omasta työstään ja oppimisprosessistaan. Opettajana olen saanut antoisan oppimiskokemuksen näiden vuosien aikana lisää ja olen siitä todella iloinen. Suosittelen vastaavia yhteistyöprojekteja yhdistyksille ja kouluille, koska koulujen toiminta tarvitsee työelämälähtöistä verkostoituvaa toimintaa tulevaisuudessa lisää. Kirsi Hellman-Suominen KM varhaiskasvatus, luokanopettaja, lto

7 7 Projektikoordinaattorin näkökulma Tulin projektin työntekijäksi elokuussa 2007 tuntematta vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa käytännössä ollenkaan. KaMu-projekti oli tuossa vaiheessa jonkinlaisessa murrostilanteessa, jossa hankkeiden alulle tyypillinen innostus on kääntymässä kohti pysyvänkaltaista toimintaa, ja jossa alun onnahtelevia käytäntöjä on ehditty muokata käytännön toimintaan sopivammiksi. Hankesuunnitelman mukaisesti lähdin ennaltaehkäisemään yhden vanhemman perheiden alakouluikäisten lasten syrjäytymistä ja tarjoamaan vanhemmille omaa hengähdysaikaa näin projektin tavoitteet siis hyvin yksiulotteisesti ainoastaan perhettä hyödyttävinä. KaMu-projektista on koko sen olemassaolon ajan puhuttu tukihenkilötoimintana. Toiminnan malli on kuitenkin hyvin erilainen verrattuna laajamittaisemmin vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa organisoivien järjestöjen tukihenkilötoimintaan. Tapaamiset turkulaisen Vapa-ryhmän (vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa koordinoivien järjestöjen yhteistyöelin) jäsenten kanssa ovat tuoneet näkemystä aiheeseen, ja samalla entisestään korostaneet KaMu-projektin erityistä ominaisluonnetta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen jäsenjärjestöistä laajaa kokemusta vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta on mm. Pelastakaa Lapset ry:llä sekä Mannerheimin lastensuojeluliitolla. Lisäksi Varsinais- Suomen lastensuojelujärjestöt aloittivat oman tukihenkilöprojektinsa Tuexihankkeen syksyllä 2007 vertailukohtia on siis ollut. Kaikille näille hankkeille yhteistä on se, että tukihenkilöä tarvitsevat lapset ja nuoret tulevat mukaan lastensuojelullisin tarpein, osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä tukitoimia ja ennen kaikkea se, että järjestöt kouluttavat, ohjaavat ja opastavat tukihenkilöitä hyvin aktiivisesti. Näissä järjestöissä hankkeen koordinaattori toimii ensisijaisesti tukihenkilöiden tukena ja työnohjaajana. KaMu-projektissa projektikoordinaattorin rooli jo koulutuksen ja taustankin takia on jäänyt lähinnä projektin hallinnosta vastaamiseen.

8 8 Kohtaamiset sekä perheisiin että tukihenkilöihin ovat jääneet vähiin ja tapaamiset sekä puhelinkontaktit ovat olleet ohuita. Projektikoordinaattorin näkökulmasta projektin suurin vahvuus on sen kaksisuuntaisuus: sekä tukihenkilöt itse että tukihenkilöä tarvitsevat perheet ovat olleet antajina ja saajina. KaMu-lapset ovat saaneet aikuisen vain itseään varten, mutta ovat samalla olleet antamassa nuorille opiskelijoille kokemusta perhetyön tekemisestä he ovat toimineet työssäopettajina. Mitä pidempään työtäni projektissa tein, sitä tärkeämpänä koin projektin merkityksen nuorille opiskelijoille. Projektin myötä nuoret pääsivät oppimaan kuinka säästetään kuitit kulukorvausta varten, mistä löytyy tilinumero, mitä merkitsee toimintaan ja lapseen sitoutuminen. Projektin tärkein resurssi oli itsekin oppimassa, saamassa tärkeää elämänkokemusta. Opiskelijoiden innostus ja kekseliäisyys ovat olleet vaikuttavia. Pitkään jatkuneet tukisuhteet kertovat toiminnan molemminpuolisesta hyödystä ja ilosta. Projektin haasteina koordinaattorin näkökulmasta ovat olleet ainakin opiskelijoiden lukujärjestykset ja pitkät työssäoppimisjaksot muilla paikkakunnilla, jotka ovat vaikeuttaneet tapaamisten järjestelyjä ja sitä kautta aiheuttaneet perheille tunnetta sitoutumattomuudesta ja keskeneräisyydestä. Toinen haaste on tullut perheistä: toiminnassa on ollut mukana joitakin perheitä, jotka olivat osana lastensuojelullisia tukitoimia saaneet ohjeet hankkiutua mukaan projektiin. Näppituntumalla juuri näissä perheissä oli vaikeuksia sitoutua toimintaan: usein kävi niin että perhe itse vetäytyi viime tingassa pois tai muutoin vaikeutti tapaamisia. Mikäli tapaamisia oli, olivat ne nuorten opiskelijoiden kokemuksella melkein liian rankkoja käsiteltäviksi. Opiskelijat onneksi saivat jatkuvasti hyvää työnohjausta vastuuopettajaltaan. Pisimpään jatkuneet ja hedelmällisimmät tukisuhteet syntyivät ns. tavallisten perheiden lasten ja aktiivisten opiskelijoiden välille. Viimeistään tämä huomio nosti esiin ajatuksen isosisko /-veli-tyyppisestä toiminnasta,

9 9 vertaistuesta. Olisiko toiminta ollut paineettomampaa, jos alusta alkaen olisikin puhuttu vertaistoiminnasta tai isosiskotoiminnasta, käyttämättä juhlallista käsitettä tukihenkilö? Tällaisen vertaistoiminnan tarve on suuri yhden vanhemman perheissä, varsinkin jos perheen oma tukiverkosto on suppea. Nuorten aikuisten antama malli ja esimerkki on merkityksellinen ja syviä vaikutteita luova. Uskon vahvasti, että KaMu-projektissa mukana olleet opiskelijanuoret ovat omalla panoksellaan toimineet kasvattavana kylänä ja esikuvina, isoina sisaruksina kamuperheiden lapsille. Marika Huurre FM, projektikoordinaattori

10 10 KaMu-projektin hankesuunnitelmaan kirjattua Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena on järjestää yhden vanhemman perheen alakouluikäiselle lapselle häntä säännöllisesti tapaava tukihenkilö. KaMutukihenkilö tuo lapselle tutun, turvallisen ja luotettavan kaverimallin ja tukee lapsen omaa kasvua. Perheen vanhemmalle Kamu-tukihenkilö tarjoaa hengähdystauon arkeen, kun vanhemman ei tarvitse yksin revetä kaikkeen. Projektin päämääränä on tukea yhdenvanhemman perheiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä samalla tarjota lapselle arkeen kuuluvia elämyksiä tutun ja luotettavan aikuisen kanssa. Lapsi tapaa säännöllisesti KaMu-opiskelijaa, ja saa näin luotettavan kaverimallin. KaMu-opiskelijan kanssa lapsella on mahdollisuus kokea ja kokeilla asioita, joita oman vanhemman kanssa ei välttämättä ehdi tai pysty: KaMu-opiskelijalla on aikaa nimenomaan lapselle. Edelleen projektin tavoitteena on tukea perheen arkea yksin pyörittävän vanhemman jaksamista. Säännölliset tapaamiset antavat perheen aikuiselle mahdollisuuden hengähdystaukoon. KaMu-tukihenkilöllä on aikaa ja energiaa lapselle sekä mahdollisuus viedä lasta tapahtumiin ja harrastuksiin, joihin perheen aikuinen ei syystä tai toisesta ehdi. KaMu-tukihenkilöinä toimivat Turun Ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijat. Opiskelijoiden osalta tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista suuntautumista. KaMu-projektiin osallistumalla he suorittavat opintoihin kuuluvaa työelämään tutustumista. KaMu-tukihenkilönä toimimalla opiskelijat saavat perhetyökokemusta sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa ja käytännön vahvistusta omissa ammatillisissa taidoissaan. Lapsi- ja nuorisotyöstä kiinnostuneille opiskelijoille KaMu-projektista saattaa löytyä lopputyön aihe.

11 11 Resurssit Projektissa on palkattuna yksi puolipäiväinen projektikoordinaattori. Hän toimii KaMu-perheiden yhteyshenkilömä kouluun päin ja koululta perheisiin päin. Hän toimii ja markkinoi projektia ulospäin, hakee uusia perheitä, oppilaita/ oppilaitoksia mukaan Projektikoordinaattori huolehtii yhteydenpidosta eri toimijoiden välillä, vastaa projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta ja markkinoinnista. Projektikoordinaattori ja mukana oleva koulu yhdistävät opiskelijat KaMu-perheisiin ja antavat tukihenkilöille tarvittavaa työnohjausta. Opiskelijat ja perheet sopivat keskenään käytännön toiminnasta, ja raportoivat siitä päiväkirjamuodossa projektille. Mallin luominen Projektin avulla luodaan käyttökelpoinen malli tukihenkilötoiminnan järjestämiseksi Turussa tai muilla paikkakunnilla: projektista saadut kokemukset selkiyttävät mahdollisuuksia järjestää tukihenkilötoimintaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa.

12 12 KaMu-toiminnan malli Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Yhdistyksen puheenjohtaja Yhdistyksen jäsenistö Projektikoordinaattori opiskelijat Turun Ammatti-instituutti Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n KaMu-toimintamalli on kahdenvälinen malli tukihenkilötoiminnan järjestämiseksi.yhdistys on toiminut projektissa työnantajana ja perheresurssina, tukihenkilöt ovat olleet Turun Ammattiinstituutin lähihoitajaopiskelijoita. Projektin työntekijä, projektikoordinaattori, on toiminut yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen alaisena, yhdistyksen ainoana palkattuna työntekijänä. Projektikoordinaattori on huolehtinut ainoastaan KaMuprojektiin liittyvistä asioista, mm. toiminnan tiedottamisesta ja markkinoinnista, sekä kontaktista Turun Ammatti-instituutin vastuuopettajaan. Tukihenkilöä kaipaavat perheet löytyivät ensisijaisesti yhdistyksen jäsenistöstä yhdistyksen omien tiedotuskanavien kautta. Kaikki kontaktit opiskelijoihin tapahtuivat Ammatti-instituutin vastuuopettajan kautta, koska tukihenkilötoiminta oli opiskelijoille osa vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia. Opiskelijoilta edellytettiin tukihenkilötapaamisten lisäksi säännöllistä kontaktia vastuuopettajaan. Haasteellisemmissa tilanteissa joko perheet tai vastuuopettaja olivat yhteydessä projektikoordinaattoriin, joka toimi sovittelijana eri osapuolten välillä.

13 13 KaMu-malli pysyväksi toiminnaksi? Kahteen suuntaan toimivana ja molempia osapuolia hyödyttävänä toimintana KaMu-mallin siirtäminen pysyväksi toiminnaksi olisi toivottavaa. Mallia voisi Yksinhuoltajayhdistyksen lisäksi hyvin soveltaa vaikkapa potilasjärjestö, joka tarvitsee tukihenkilöitä tai avustajia (lapsille). Mukaan lähtevältä oppilaitokselta toiminta edellyttää sitoutumista, kiinnostusta ja resursseja yrittäjyysoppimiseen, sekä valmiuksia ohjata opiskelijoita perhetyössä. Toiminnasta sovittaessa on syytä määritellä tarkoin, mitä sekä opiskelijoilta että perheeltä odotetaan, ja millaiset ovat toiminnan raamit. KaMuprojektissa edellytettiin, että tukihenkilöä tarvitseva lapsi on alakouluikäinen ja siinä määrin toimissaan itsenäinen, ettei kyse ole lapsenvahtitoiminnasta, vaan nimenomaan vertaistuesta. KaMu-projektissa perhe vastasi tapaamisissa lapsen kuluista, opiskelijalle kulut korvattiin kuittia vastaan, ja toiminnalle oli määritelty kulukorvauskatoksi n /kk. Tukihenkilöitä rohkaistiin keksimään mahdollisimman pitkälti maksutonta toimintaa sekä yhdistyksen järjestämään toimintaan osallistumista. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry tai muu järjestö - voisi toimia toiminnasta tiedottavana osapuolena sekä projektin perheresurssina. Mikäli yhdistyksellä on palkattu työntekijä, voisi tukihenkilötoiminnan koordinointi olla osa työntekijän vastuualuetta. Koulu, joka ottaisi mallin osaksi opintokokonaisuuksiaan, vastaisi opiskelijoiden työnohjauksesta sekä tukihenkilöresurssista. Mallissa koulun osalta suurin työtaakka tulee tukihenkilöiden opiskelijoiden työnohjauksesta ja tapaamisten toteutumisen valvonnasta sekä lukukausittain toteutettavasta perheiden ja opiskelijoiden yhdistämisestä. Ainakin osittain myös tätä työtä pystyttäisiin varmasti toteuttamaan työssäoppimisen keinoin: projektikoordinaattorin tehtäviä voisi hoitaa opiskelija osana työssäoppimisjaksoaan, jolloin valvonta ja työnohjaus voitaisiin jakaa yhdistyksen ja oppilaitoksen kesken. Mallin siirtäminen pysyväksi toiminnaksi vaatii kuitenkin ennakkoluulottomuutta ja monialaista lähestymistapaa sekä ainakin

14 14 toiminnan käynnistämisvaiheessa erittäin suurta työpanosta kaikilta osapuolilta. Rahoituksen järjestäminen toiminnalle vaatii myös selvittämistä: itse kulukorvaukset ovat koko toiminnan ajan pysyneet erittäin hyvin sovituissa rajoissa, ja näitä rajoja voi toki tarvittaessa vielä kaventaakin, mutta työn vaatimat aineelliset toimitilat, työvälineet, työntekijän palkkaus - ja työntekijäresurssit vaativat järjestelyjä kaikilta osapuolilta. Tämän päivän tilanteessa huolimatta siitä että tukihenkilötoiminnan tarve tulee laskusuhdanteen myötä kasvamaan on huomioitava se, että säästötoimenpiteiden seurauksena oppilaitosten toimintaresurssit on kiristetty äärimmilleen, jää KaMu-malli tässä muodossaan toistaiseksi toteuttamatta, ja odottamaan toisenlaisia aikoja. KaMu-käytännöt: tukihenkilösuhteen aloittaminen KaMu-perheet tulivat toimintaan mukaan pääsääntöisesti Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n jäsenistöstä, yhdistyksen Yksplus-lehden tiedotteiden perusteella. Aktiivisen tiedotuskampanjan seurauksena (syksy 2007) tuli mukaan joitakin perheitä koulujen (terveydenhoitajat, koulukuraattorit) tai perhetyöntekijöiden kautta. Kaikilta perheiltä edellytettiin omaehtoisuutta toimintaan tulemisessa. Jokainen mukaan halunnut perhe täytti perustietokaavakkeen, jossa kysyttiin yhteystietojen lisäksi lapsen harrastuksista, mahdollisista allergioista sekä muista tapaamisiin mahdollisesti vaikuttavista asioista, sekä yleisiä toiveita KaMu-tukihenkilölle (ks. liite Perheen yhteystiedot). Tukihenkilöiksi halunneet opiskelijat täyttivät omalta osaltaan vastaavanlaiset tiedot. Näiden tietojen perusteella projektikoordinaattori pyrki löytämään mahdollisimman yhteensopivat parit. Pareja rakennettaessa pyrittiin huomioimaan ensisijaisesti esim. mahdolliset allergiat siten, ettei vaikeasti allerginen lapsi altistuisi turhaan eläinpölylle, sekä lisäksi mahdolliset yhteiset kiinnostuksenkohteet. Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin myös

15 15 siihen etteivät välimatkat olisi kohtuuttoman pitkiä, ja että parit pystyisivät liikkumaan pääsääntöisesti julkisilla kulkuneuvoilla tapaamisiin. Tämä valitettavasti sulki pois joitakin KaMu-tarpeisia lapsia Turun ulkopuolelta. Perheet ja opiskelijat kohtasivat aina ensimmäistä kertaa Turun Ammattiinstituutilla yhdistämisillassa. Illan kohokohtana oli luonnollisesti tapaaminen ja tutustuminen, mutta tilaisuudessa pystyttiin myös tiedottamaan sekä perheitä että opiskelijoita KaMu-toiminnasta, ja pyrittiin siihen että mukaan lähteneet henkilöt ymmärsivät, millaiseen toimintaan ovat sitoutumassa. Projektikoordinaattorille tämä tilaisuus oli ainoa, jossa hän kohtasi kumpaakaan osapuolta. Tämän jälkeen kontaktit opiskelijoihin tapahtuivat vastuuopettajan kautta ja perheisiin puolestaan puhelimitse. Opiskelijoiden ja lasten tutustumista toisiinsa tasoitettiin mm. ystäväkirjatyyppisellä haastattelulla ja rusettiluistelun idealla toimineella löydä oma kaveri -leikillä. Mikäli perhe tai opiskelija ei syystä tai toisesta pystynyt osallistumaan yhdistämisiltaan, sovittiin yksityinen tapaaminen mahdollisimman pian yhdistämisillan jälkeen. Toimivimmaksi malliksi näissä yksityistapaamisissa osoittautui tapaaminen puolueettomalla maaperällä ei perheen kotona ja mieluiten paikassa, josta uudet kaverukset helposti löysivät tekemistä ja yhteistä jutunjuurta siksi aikaa kun projektikoordinaattori kävi perheen vanhemman kanssa läpi KaMu-toiminnan periaatteet. Turun uudistetun kaupunginkirjaston lastenosasto osoittautui hedelmälliseksi tapaamispaikaksi. KaMu-toiminnan tärkein periaate oli ennustettavuus: tavoitteena oli että jokainen tapaaminen päättyy tietoon seuraavasta tapaamisesta. Tapaamisten toteutumista seurattiin päiväkirjoin (ks liite), johon opiskelija merkitsi tapaamisajankohdan, tuntimäärän sekä asiat joita tapaamisella oli tehty. Päiväkirjaan piti liittää kuitit mahdollisia kulukorvauksia varten. KaMu-perheen vanhempi varmensi allekirjoituksellaan tapaamiset toteutuneiksi. Mikäli opiskelija ei tavannut vanhempaa, saattoi projektikoordinaattori allekirjoittaa päiväkirjan vanhemman suostumuksella.

16 16 Kerran lukukaudessa projekti järjesti opiskelijoille työnohjauksellisen tapahtuman, jonne kutsuttiin ulkopuolinen luennoitsija esitelmöimään opiskelijoita kiinnostavasta aiheesta. Tässä tilaisuudessa yhdistys ja projektikoordinaattori pääsivät antamaan (positiivista) palautetta opiskelijoille ja puolin ja toisin päästiin pohtimaan tärkeitä asioita. Työnohjauksellisissa tapaamisissa kävi esiintymässä mm. Rahaautomaattiyhdistyksen edustaja Mirja Nyroos-Seppänen, joka kertoi RAY:n toiminnasta ja kolmannen sektorin toiminnan merkityksestä, lastenlääkäri Satu Aurela puhui yhden vanhemman perheiden syrjäytymisriskistä, ADHDliiton edustaja Liisa Lahermaa oli kertomassa adhd:sta ja samassa tilaisuudessa oli mukana myös paikallisyhdistyksen edustajia tuomassa konkreettista näkemystä aiheeseen. Keväällä 2008 opiskelijaryhmä pääsi vierailemaan vasta-avattuun Perhetalo Heidekeniin, jossa tutustuttiin talossa toimiviin järjestöihin sekä kolmannen sektorin työllistymis- ja työssäoppimismahdollisuuksiin. KaMu-käytännöt: tapaamisten sisältöä ruutuhuvit 29 % eläimelliset 3 % ruoka 14 % kädentaidot 6 % oleilu 20 % yhdistyksen 2 % tapahtumat 8 % liikunnalliset 18 % Oheiseen kaavioon on kerätty KaMu-päiväkirjoissa esiintyneet toiminnot ja jaettu ne väljästi kategorioihin. Kaikkiaan erilaisia toimintoja on päiväkirjoissa mainittu yli sata, elokuvissa käymisestä Mangan piirtämiseen ja kaikkeen siltä väliltä.

17 17 Ylivoimaisesti eniten on harrastettu ruutuhuveja : elokuvia, television tai dvd:n katselua tai pelaamista. Pelaaminen saattaa tässä yhteydessä käsittää sekä erilaiset konsolipelit että myöskin perinteiset lautapelit. Elokuvat ja pelaaminen ovatkin kaikkein harrastetuimmat KaMu-toiminnot: kummatkin mainitaan opiskelijoiden päiväkirjoissa yli 60 kertaa, eli yhteensä viidenneksen kaikista KaMu-toiminnoista! Oleilu pitää sisällään kaikenlaisen oleskelun, ulkoilun, jutustelun ilman sen selkeämpää määrittelyä sekä vaikkapa läksyjen teossa avustamisen. Liikunnallisista puuhista suosituinta on ollut uiminen, lähes kolmannes liikunnallisista toiminnoista on ollut nimenomaan uimista. Paljon on käyty myös luistelemassa, keilaamassa ja pulkkailemassa. Ruokaan liittyvistä toiminnoista tärkeintä on ollut hampurilaisella käynti usein yhdistettynä elokuvissa käyntiin. Myös kaikkinainen herkuttelu on ollut suosittua, ja jonkin verran KaMu-parit ovat leiponeet tai laittaneet ruokaa itsekin. Tapahtumat-kategoria pitää sisällään erilaisia vierailukohteita Joulukadun avajaisista kirjastokäynteihin (lähes puolet kategorian vastauksista). Kädentaitoihin opiskelijat ovat ilmoittaneet askartelua, ompelua, Mangan piirtämistä ja muovailua sekä monia muita vastaavia puuhia. Osa kädentaidoista oli varsin pitkäkestoisia: eräissä päiväkirjoissa käytiin tapaaminen tapaamiselta läpi vaatesuunnittelun koko prosessi kaavojen etsimisestä kangaskauppakäyntiin ja siitä edelleen vaatteen valmistamiseen. Eläimellisiä huveja ovat olleet mm. ratsastaminen, koiran ulkoiluttaminen ja kouluttaminen ja lapsen lemmikistä huolehtiminen. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry tarjosi KaMu-opiskelijoille mahdollisuutta osallistua yhdistyksen retkiin yhdessä KaMu-lapsen kanssa jäsenhinnoilla. Tätäkin mahdollisuutta käytettiin jonkin verran hyväksi: varsinkin huvipuistoretket ovat olleet suosittuja. Monet Kamu-toiminnot - erityisesti oleilu-otsikon alle päätyneet - ovat toimintoja, jotka mahdollistavat aidon ja syvällisen kohtaamisen jonkin näennäisesti yksinkertaisen yhteisen puuhailemisen rinnalla. Pelatessa, piirrellessä, musiikkia kuunnellessa ja vaikkapa kaupungilla kävellessä voi jutustella pieniä asioita tai nostaa esiin suuria kysymyksiä. Päiväkirjat, vanhempien palautteet tai vanhempien kanssa käydyt puhelinkeskustelut

18 18 eivät kerro, minkätasoisia KaMu-lasten ja opiskelijoiden kohtaamiset ovat olleet, mutta mahdollisuus ja tilaisuus syvälliseen keskustelevaan kanssakäymiseen on ollut liki jokaisessa KaMu-suhteessa. Monelle lapselle on ollut varmasti merkittävää jo se, että hänen lähellään on aikuinen ihminen, joka keskittyy vain häneen, antaa aikaansa ja huomiotaan vain hänelle. KaMu-projektin tärkeät luvut KaMu-projektin tilastot ja kulukorvaukset on kaikki laskettu opiskelijoiden täyttämien päiväkirjojen pohjalta. Päiväkirjan voidaan katsoa vastaavan todellista tilannetta, sillä KaMu-perheiden huoltajat ovat allekirjoituksellaan vahvistaneet tapaamiset toteutuneiksi. Koko KaMu-projektin aikana erilaisia opiskelijan ja lapsen välisiä tukisuhteita on ollut yhteensä 47 kpl. Osa perheistä on ollut mukana projektin alusta loppuun asti, kahden-kolmenkin eri opiskelijan kanssa. Osa tukisuhteista on päättynyt tai jouduttu keskeyttämään eri syistä ennen sovitun tapaamismäärän täyttymistä, myös nämä suhteet ovat tässä määrässä mukana. Ainoastaan muutamassa tapauksessa tukisuhde on päättynyt ennen alkamistaan tai ensimmäiseen tapaamiseen; eikä näitä suhteita ole tähän tilastoon otettu mukaan. Opiskelijoille on maksettu kulukorvauksina päiväkirjojen perusteella koko projektin aikana yhteensä 2240,14. Kulukorvauksina tukituntia kohden on maksettu 1,66. Tukitunteja on koko projektin aikana tehty 1351,5 h ja tapaamiskertoja KaMu-parien välillä ollut 550. Laskennallisesti yhden tapaamiskerran kesto on keskimäärin ollut 2h40min ja tapaamiskertoja on tullut keskimäärin 11 tukisuhdetta kohti. Tapaamistunteja puolestaan on tukisuhdetta kohden 28. Käytännössä sekä tunnit että kulut jakautuvat tukisuhteissa hyvin epätasaisesti. Tukituntien vaihteluväli yksittäisissä suhteissa on koko projektin ajan jatkuneen (3 v) tukisuhteen 90 tunnista yhden lukukauden mittaisen suhteen alle 10

19 19 tukituntiin. Samoin opiskelijoiden kulukorvaukset ovat eläneet yksittäisinä lukukausina nollasta liki sataan euroon. KaMu-projektissa yhden tukitunnin hinnaksi kaikki kulut (kulukorvaukset, henkilöstökulut ym.) huomioiden on laskennallisesti tullut toukokuun 2009 loppuun mennessä 35,55. Tukisuhteiden määrä projektin aikana 47 Tapaamiskertoja koko projektin aikana 505 Tukitunnit koko projektin aikana 1351,5 h Kulukorvaukset koko projektin aikana 2240,14 Kokonaiskulut tukituntia kohti asti 35,55

20 20 Kokemuksia KaMu-toiminnasta KaMu-toiminnassa mukana olleiden perheiden ja opiskelijoiden kokemuksia toiminnasta on kartoitettu alku- ja välikyselyin projektin puolivälissä, syksyllä 2007, keväällä 2008 sekä syksyllä Asiakastyytyväisyys KaMu-projektissa: miten perheen odotukset toteutuvat Alkukysely on tehty syyskuussa 2007 ja tammikuussa 2008 aloittaneiden perheiden yhdistämisillassa tai perheiden yksityisillä ensitapaamisilla. Alkukyselyyn tuli 23 vastausta. Välikysely tehtiin helmikuussa 2008 niille perheille, jotka olivat aloittaneet uuden KaMun kanssa syyskuussa 2007 perheet olivat tuolloin olleet mukana projektissa 6 kk. Toinen välikysely tehtiin elokuussa 2008 perheille, jotka olivat aloittaneet projektissa tammikuussa 2008, ja olivat siis olleet toiminnassa n. puoli vuotta. Molemmat välikyselyt tehtiin postitse, ensimmäiseen välikyselyyn vastasi 6 perhettä, jälkimmäiseen 9 perhettä. KaMu-projektin mallia, jossa tukihenkilöinä toimivat nuoret opiskelijat, voidaan pitää ennen kaikkea ennaltaehkäisevänä lastensuojelutoimintana. Merkittävää on se, että suurin osa (13/23) mukana olevista perheistä on saanut tiedon Turun Seudun Yksinhuoltajayhdistyksen kautta (suoraan yhdistykseltä, yhdistyksen nettisivuilta tai yhdistyksen Yksplus-lehdestä). Mukana olevat perheet tulevat pääosin lastensuojelun kentän ulkopuolelta, omaehtoisesti. 4/23 perheestä on kuullut projektista jonkin lastensuojelullisen toimijan kautta (kouluterveydenhoitaja, perhetyöntekijä, perheneuvola tai koulu).

21 21 Taustatiedot Lasten iät tultaessa mukaan projektiin Lasten iät v 8-v 9-v 10-v 11-v 12-v Series1 Valtaosa KaMu-projektissa mukana olevista lapsista on KaMu-projektiin tulleessaan ollut alakoulun 2. tai 3. luokalla. Tämän ikäiset lapset pystyvät jo jossain määrin toimimaan itsenäisesti ja liikkumaan omatoimisesti, mutta tarvitsevat kuitenkin vielä seuralaista erilaisiin toimintoihin; elokuvissa ja uimassa käymiseen ja vaikkapa uusiin harrastuksiin tutustumisessa. Lapsen elämänpiiri on laajenemassa, mutta aikuisen tai tukihenkilön läsnäolo helpottaa uusiin paikkoihin menemistä ja siellä toimimista. Tätä vanhemmat lapset ovat jo koulunkin piirissä tottuneet toimimaan omatoimisemmin ja aikuisen tai tukihenkilön rooli muuttuu aikuisen saattajan roolista enemmän kuuntelijaksi. Etävanhemman tapaaminen 5/23 ei ollenkaan 2/23 erittäin harvoin 4/23 muutaman kerran vuodessa /puolivuosittain 6/23 kuukausittain, muutaman kerran kuussa 2/23 viikoittain 3/23 epäsäännöllisesti 11 lapsen kontakti etävanhempaan on siis olematon tai tapaamisia on hyvin harvoin, 8 lasta tapaa etävanhempaansa vähintään kuukausittain, 3 lasta tapaa etävanhempaansa epäsäännöllisesti.

22 22 Muut aikuiset lapsen elämässä 12/23 isovanhemmat 5/23 kummit 7/23 muita aikuisia (esim. naapurit, sukulaiset, äidin ystävät) 3/23 ei muita aikuisia lapsen elämässä Perheen arjessa korostuvat tukiverkostot: mainintoja aikuisista lapsen arjessa löytyy yht. 24. Sukulaisuuteen perustuvien tukiverkostojen lisäksi lapsen arjessa voivat vaikuttaa myös naapurit tai vanhemman aikuisystävät. Ikäistä seuraa 17/23 luokkakaverit 8/23 pihakaverit 2/23 ei kavereita Suurimmalla osalla lapsista on ikäistään seuraa, vain 2 lapsella ei ole ikäistään seuraa koulussa tai harrastuksessa. Syrjäytymisriski on suurin lapsilla, joiden kontakti etävanhempaan on vähäinen, joilla ei ole muita merkittäviä aikuisia elämässään eikä ikäistään seuraa. KaMu-lapsista suurimmalla osalla on kuitenkin lähivanhemman lisäksi myös muita kontakteja sekä aikuisiin että ikäisiinsä lapsiin. Vanhemman odotukset KaMu-projektin suhteen KaMu-projektilta on odotettu erityisesti pysyvyyttä, seuraa lapselle, lapsen tutustumista muihin aikuisiin ja sitä, että KaMu-opiskelija ei lopeta kesken. Varsinkin viimeisestä vastauksesta näkyy, että perheen aiemmat epätyydyttävät tukihenkilö- tai KaMu-kokemukset vaikuttavat vanhempien odotuksiin ja kokemuksiin. Vastauksissa korostuvat sitoutuminen, lupausten pitäminen ja luotettavuus erilaisin sanamuodoin: lasten elämään kaivataan pysyvyyttä ja tietynlaista ennustettavuutta. Vanhemmat toivovat myös, että KaMu-projektin kautta lapsi löytäisi uusia harrastuksia, saisi kaverin ja pääsisi toimimaan kodin ulkopuolella. Vanhempien mielestä lapselle on tärkeää, että elämässä on suhde nuoreen

23 23 aikuiseen, ja että elämässä on lähivanhemman lisäksi muita luotettavia aikuiskontakteja. Välikysely tehtiin, kun perheet olivat olleet mukana toiminnassa n. 6 kk. Noin puolet vastanneista oli sitä mieltä, että toiminta ei ollut vastannut odotuksia: tapaamisia on ollut oletettua harvemmin ja tapaamisten sovittelu on ollut varsin hankalaa. Muutamissa vastauksissa korostuvat perheen suuret odotukset: KaMu-opiskelijan olisi pitänyt tavata lasta vähintään kerran viikossa, pari tuntia kerrallaan ja opiskelijan olisi pitänyt toimia myös vanhemman tukihenkilönä tai kuuntelijana. Projektin tiedottaminen perheisiin päin ei ole kaikilta osin onnistunut riittävän hyvin, sillä projektin tavoitteena on ollut n. 20 tapaamistuntia lukukauden aikana (syys-joulukuu tai tammi-toukokuu; viikottaiset parin tunnin tapaamiset näille ajanjaksoille olisivat merkinneet n h tapaamisia) Toisen puolen mielestä alkuperäiset odotukset ovat toteutuneet. Mitä toimintaa odotetaan Alkukyselyssä vastaajista 5 ei odottanut mitään erityistä toimintaa. Liikunnallisia toimintoja lähinnä uimista ja ulkoilua odotettiin 6 vastauksessa. Parissa toivottiin lapsen löytävän uuden harrastuksen KaMutoiminnan kautta. Yhdessä vastauksessa toivottiin paljon tapaamisia. KaMulta toivottiin myös apua läksyjenteossa ja aktiivista otetta toimintaan. Yhdessä vastauksessa toivottiin maksuttomia toimintoja. Välikyselyssä vanhemmat luetteloivat lukuisia erilaisia KaMu-toimintojaa, joista useimmin mainittiin elokuvissa käynti. Opiskelijoiden tapaamispäiväkirjojen perusteella yleisin KaMu-toiminta on ollut lautapelien pelaaminen. KaMut olivat auttaneet lapsia läksyjen teossa, ja vieneet lasta erilaisiin tapahtumiin. Välikyselyssä vanhemmat tarkensivat toivomuksiaan tulevien toimintojen suhteen: osa toivoi, että toiminta olisi aktiivisempaa, uutta ja kehittävää, ja että kotona elokuvien ja television katselu jäisi vähemmälle. Kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että tapaamisten sisältö on kokonaan opiskelijan ja lapsen päätettävissä. Yhdessä vastauksessa todettiin, että lapsi on ilmaissut

24 24 haluavansa tiettyä toimintoa, joka ei ole toteutunut. Toisessa vastauksessa vanhempi oli sitä mieltä, että opiskelijan ehdotukset ovat liian lapsellisia. Yhdessä vastauksessa todettiin, että ideat toimintojen suhteen ovat loppu. Projektin kautta olisi voinut tukea sekä opiskelijoita että vanhempia toiminnan ideoinnissa. Vanhemmat kokevat, että KaMu-toiminnasta on ollut itselle hyötyä lähinnä oman hengähdystauon muodossa. Monilapsisissa perheissä KaMu-toiminta on antanut vanhemmalle lisää aikaa puuhailla perheen muiden lasten kanssa. Vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että lapsi ja KaMu-opiskelija ovat tehneet yhdessä asioita, joista vanhempi itse ei ole ollut kiinnostunut. Vastauksissa, joissa toiminta on kokonaisuudessaan koettu toimimattomaksi, vanhemmat kokevat myös ettei toiminnasta ole ollut itsellekään hyötyä, vaan pikemminkin rasite, josta on tullut valvonta- ja järjestelyvelvoitteita lisää. Ennakkokäsitys tukihenkilötoiminnasta Alkukyselyssä vanhempien ennakkokäsitykset tukihenkilötoiminnasta olivat pääsääntöisesti positiivisen odottavia. Toisaalta aiemmat huonot kokemukset ja tukihenkilön sitoutumattomuus asettavat omat haasteensa, ja vastaajan asenne on tällöin hyvin varovainen. Välikysely tehtiin kun perheet olivat olleet KaMu-toiminnassa mukana 6 kk. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että käsitys tukihenkilötoiminnasta ei tänä aikana ole sanottavasti muuttunut. Osa vastaajista ei koe nykyistä KaMua nimenomaan tukihenkilöksi ja osa on sitä mieltä, että tapaamisia pitäisi olla nykyistä useammin. Vanhemmat kiinnittävät vastauksissaan huomiota myös siihen, että suhteen syntyminen lapsen ja opiskelijan välille vaatii aikansa. Onnistunut ja toimiva suhde on omalta osaltaan muuttanut vanhemman käsitystä positiivisempaan suuntaan ja erityisesti tilanteissa joissa taustalla on ollut toimimattomampi tukisuhde. Välikyselyyn vastanneista muutama aikoo etsiä KaMu-toiminnan jälkeen samantyyppistä toimintaa lapselleen muualta. Muutama harkitsee asiaa, ja

25 25 pari on omien kokemustensa perusteella sitä mieltä, ettei tukihenkilötoiminnasta ole perheelle hyötyä. Omien kokemustensa perustella välikyselyyn vastanneista 4 olisi voinut suositella KaMu-toimintaa jollekin toiselle, yksi vastaajista oli sitä mieltä että projektissa koetut pettymykset olivat niin suuria, ettei toiminnasta ole mitään hyötyä kenellekään. Lapsen ja kamun välinen suhde Pääsääntöisesti välikyselyn vastaajat ovat sitä mieltä, että lapsen ja kamun välinen suhde on hyvä. Muutamassa vastauksessa KaMu-opiskelijaa arveltiin liian ujoksi, vaisuksi tai varovaiseksi lapsen seurassa. Eräässä vastauksessa toivottiin, että KaMu-opiskelija tapaisi lasta myös kahden kesken eikä aina suuremmassa ryhmässä. Opiskelijan ja lapsen välinen ikäero on joissain tapauksissa jäänyt liian pieneksi, mikä on vaikeuttanut hyvän suhteen syntymistä, jolloin vanhempi kokee että opiskelija on liian lapsellinen ja henkisesti kypsymätön toimintaan. Pääsääntöisesti vanhemmat kuitenkin kokevat, että suhde on hyvä tai tyydyttävä ja että lapsi itse on tyytyväinen tilanteeseen. Vanhemman ja kamun välinen suhde Vanhemmat kokevat, että ovat kyenneet kommunikoimaan KaMuopiskelijan kanssa hyvin. Kahdessa vastauksessa mainittiin, että opiskelija on aika ujo. Kaksi vastaajaa oli sitä mieltä että KaMun kanssa asioista sopiminen on ollut hankalaa, ja että suhde on välttelevä tai olematon. Vanhempien terveisiä KaMu-projektille Välikyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus jättää myös omat vapaamuotoiset terveisensä projektille. Tapaamisten toteutumista ja niiden valvontaa toivottaisiin selkeämmäksi ja tiukemmaksi. Opiskelijoiden lukujärjestykset elävät ja muuttuvat usein, ja tästä syystä varsinkin perheissä, joissa vanhempi tekee vuorotyötä, on erittäin vaikeaa sovitella tapaamisia yksi kerrallaan. Tapaamiset ovat jääneet satunnaisiksi ja epäsäännöllisiksi ja tapaamistiheyttä pidettiin liian harvana

26 26 Kamu saatettiin kokea toimintaan sitoutumattomaksi tähän käsitykseen on varmasti osaltaan vaikuttanut myös se, että tapaamisia on ollut vaikea sovitella. Toisaalta vanhemmat ovat olleet myös tyytyväisiä projektin antiin, ja ovat sitä mieltä että vastaavia, matalan kynnyksen tukimuotoja tarvitaan. Asiakastyytyväisyys: KaMu-projektin ongelmakohdat Sitoutuminen ja suunnitelmallisuus sekä ennustettavuus toistuivat vanhempien odotuksissa projektin suhteen. Vahvinta ja oikeutetuinta kritiikkiä projekti saikin nimenomaan tapaamisten epäsäännöllisyydestä ja vanhempien kokeman sitoutumisen puuttumisesta. Opiskelijoiden tiuhaan tahtiin muuttuvat lukujärjestykset pitkine työssäoppimisjaksoineen katkaisivat usein hyvin alkaneet tapaamiset ja perheissä tämä koettiin sitoutumattomuutena tai epäsäännöllisyytenä. Jos projektin tavoitteena on ollut antaa lapselle käsitys pysyvästä ja ennustettavasta aikuissuhteesta, ollaan tässä kohden epäonnistuttu. Pitkälti sitoutumisen ja epäsäännöllisyyden haasteet liittyvät myös perheen kokonaistilanteeseen: jos vanhempi itse on vuorotyössä tai jos vaikkapa lapsi ja opiskelija ovat lukukauden mittaan vuoronperään sairastelleet, on tapaamisten sovittelu ollut hankalampaa ja tästä syystä toiminta on koettu epätyydyttäväksi tai epäsäännölliseksi. Mikäli projekti jatkuu koulun tai yhdistyksen pysyvänä toimintana, on sille luotava selkeämmät raamit jotka sitovat molempia osapuolia. Jonkinlainen molempien osapuolien tekemä, mahdollisesti kirjallinen tukihenkilösopimus, jollaisia käytetään monissa tukihenkilötoimintaa tuottavissa järjestöissä, olisi saattanut olla toimiva malli myös KaMu-projektille. Sopimukseen olisi voitu kirjata yhteisesti tuntimäärä, sekä tapa jolla tunnit toteutetaan joko useana lyhyenä tai muutamana pidempänä tapaamisena. Tässä muodossaan projektin olisi pitänyt kiinnittää vielä enemmän huomiota perheiden informoimiseen. Tapaamisten säännöllisyyteen olisi ollut syytä kiinnittää huomiota siten, että molemmat osapuolet olisivat ymmärtäneet, mitä käytännössä merkitsee 20 tuntia tapaamisia lukukauden mittaan. Tähänkin olisi pystytty vaikuttamaan molemminpuolisella sopimuksella.

27 27 Kaiken kaikkiaan vanhempien palautteissa toivottiin toiminnalta jämäkkyyttä. Vaikka opiskelijoiden toteutuneita tunteja seurattiin tapaamispäiväkirjojen avulla, vanhemmat kokivat silti, että toiminta jäi leijumaan ilmaan. Tähän vaikuttanee osittain myös KaMu-toiminnan malli, jossa projektikoordinaattori on kaukana sekä perheistä että opiskelijoista, lähinnä projektin hallinnon puolella. Varmasti ainakin osa perheistä olisi tarvinnut omasta elämäntilanteestaan johtuen katalysaattoria tai tukihenkilöä myös perheen aikuiselle. Jatkossa vastaavanmuotoisessa toiminnassa kannattaisi sopimuksen lisäksi ottaa käyttöön opiskelijoiden oppimispäiväkirja, johon opiskelija laatisi jonkinlaisen väljän alkusuunnitelman sekä kirjaisi tunnelmiaan tapaamisten jälkeen.. Asiakastyytyväisyys: KaMu-projektin vahvuuksia Vanhemmat ovat saaneet kaipaamaansa omaa aikaa, hengähdystaukoa arkeensa. Tämä onkin yksi projektisuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista, ja niiltä osin projekti on onnistunut. KaMu-toiminta on perheissä koettu sopivanhintaiseksi. Toiminnan kuluja on ollut helppo säädellä ja monet toiminnot ovatkin olleet perheille maksuttomia. Opiskelijan kanssa touhuilleessaan lapsi on saanut välimatkaa vanhempaansa ja tullut rohkeammaksi ja itsenäisemmäksi. Vaikka opiskelijat ovat varsin nuoria, ja joissain tapauksissa ikäero opiskelijan ja lapsen välillä on jäänyt pieneksi, on opiskelijat kuitenkin koettu riittävän aikuisiksi ja perheissä on koettu lapsen saaneen nimenomaan uuden aikuiskontaktin. Kun opiskelijan ja perheen kemiat ovat kohdanneet, on tukisuhde muodostunut molemmille osapuolille antoisaksi kokemukseksi. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä matalan kynnyksen tukimuotoon, johon on ollut helppo tulla mukaan. Parhaimmillaan ja toimivillaan KaMu-malli on ollut suhteissa, joissa lapsen ja opiskelijan harrastukset ja henkilökemiat ovat kohdanneet.

28 28 Koen tulleeni enemmän aikuiseksi - opiskelijoiden näkökulmia KaMu-opiskelijoiden kokemuksia tukihenkilötoiminnasta KaMuprojektissa Projektin alkukyselyyn perheiden yhdistämisilloissa (elokuu -07 ja tammikuu -08) vastasi 21 opiskelijaa, ja välikyselyyn opiskelijoiden työnohjaustapahtumassa (toukokuu -08 ja tammikuu -09) vastasi yhteensä 18 opiskelijaa. Vastaavanlaiset kyselyt alkuvaiheessa ja projektin puolivälissä teetettiin myös asiakasperheille. Perheiden vastauksissa korostuivat pitkällä aikavälillä esiinnousseet haasteet ja kysymykset, kun taas opiskelijoiden vastaukset ovat vilpittömän innostuneita ja positiivisia. Kysymykset olivat suurilta osin avokysymyksiä, joihin opiskelijat saivat vastata omin sanoin. Olen kirjannut kaikki annetut vastaukset ylös ja pyrkinyt ryhmittelemään samantyyppiset vastaukset kokonaisiksi ryhmiksi. Taustatiedot Opiskelijoista 11/21 on mukana KaMu-projektissa koska haluaa työskennellä lasten kanssa tai on erikoistumassa opinnoissaan lapsiin. 5/21 haluaa mukana olemalla antaa osan ajastaan hyvään tarkoitukseen. 10/21 ilmoittaa olevansa mukana, koska on kuullut projektista hyvää tai on muuten kiinnostunut projektista. Opiskelijoista 2/21 arvelee että tukihenkilönä toimimisesta voi olla hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Opiskelijoiden ennakkokäsitykset tukihenkilötoiminnasta ovat erään vastaajan sanoin: huterat mutta kiinnostuneet opiskelijat suhtautuvat toimintaan ennakkoluulottoman positiivisesti, mutta kokevat eivät ole aivan varmoja siitä, mitä tukihenkilönä toimiminen oikeastaan merkitsee. 9/21 vastausta nostaa esiin ystävystymisen lapsen kanssa, lapsen ehdoilla, toimintaa korostaa 5/21 vastaajista: tehdään asioita, joita lapsi ei muuten tekisi. 9/21 vastauksessa mainitaan tuki ja kuunteleminen tai perheen vanhemman arjen helpottaminen.

29 29 Vaikka opiskelijat kokevat olevansa epävarmoja siitä, mitä tukihenkilönä toimiminen tarkoittaa, tulevat vastauksissa esiin kuitenkin monipuolisesti tukihenkilötoiminnan periaatteet luotettavuudesta, kiinnostumisesta ja ystävystymisestä. Opiskelijoiden odotukset ja niiden toteutuminen KaMu-toiminnalta opiskelijat ovat odottaneet eniten uusia kokemuksia ja hauskoja hetkiä lapsen kanssa. Opiskelijat ovat odottaneet KaMu-projektilta mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Opiskelijat odottivat myös sujuvaa yhteistyötä perheen kanssa, ja yksi vastanneista arveli, että suhde lapseen muistuttaa kummisuhdetta. Opiskelijat ovat odottaneet KaMu-projektiin osallistumalla oppivansa erityisesti lapsen kanssa työskentelemistä ja toimeentulemista (12/21). Opiskelijoiden odotukset omasta oppimisestaan ovat varsin maltillisia ja realistisia. Opiskelijoiden suunnitelmat siitä, mitä aikovat tehdä KaMu-lapsen kanssa ja mitä todella ovat tehneet, ovat toteutuneet hyvin. Elokuvissa käynti, pelaaminen, uiminen ovat hyvin edustettuina sekä opiskelijoiden suunnitelmissa, että toteutuneissa tapaamisissa. Pääsääntöisesti opiskelijat kokevat, että tapaamisia on ollut riittävästi ja tapaamisaikataulu on ollut sopiva. Opiskelijat kokevat kuitenkin että tapaamisten sovittelu on ollut vaikeata sekä omien että KaMu-lapsen aikataulujen takia, ja varsinkin paljon harrastavien KaMu-lasten kanssa on tapaamisten sovittelu ollut hankalaa. Vanhempien vastauksissa korostuivat nimenomaan tapaamisten epäsäännöllisyys sekä aikataulujen sovittelemisen vaikeudet. KaMu-toiminta on sekä opiskelijoiden että vanhempien mielestä ollut kohtuuhintaista. Muutamissa vastauksissaan opiskelijat toteavat että varsin halvalla ja ilmaiseksi pystyy touhuamaan monenlaista mukavaa: luulin, ettei 15 euron kuukausirahalla tulisi mistään mitään, suurimmat osat tekemisistä saa ilmaitteeksi, joka on hyvä asia.

30 30 Kokemus aikuistumisesta ja vastuusta Välikyselyssä opiskelijat peilasivat odotuksiaan ja niiden toteutumista positiiviseen sävyyn. Pelkäsin, etten keksisi tekemistä, mutta loppujen lopuksi on tullut monennäköistä mieleen, ja hinnatkin ovat jääneet aika alhaisiksi. Opiskelijat ovat myös huomanneet, että toiminnasta on ollut hyötyä myös ammatillisessa mielessä emme ole kovinkaan läheisiä, mutta olen silti tyytyväinen, koska siedämme toisiamme, nyt kun mietin en vaihtaisi kamulastani toiseen tästä kommentista näkyy selvästi jo ammattimaisempi lähestymisote tukihenkilötoimintaan: vaikka vastaaja ei koekaan KaMu-lasta läheiseksi, on yhteistä tekemistä löytynyt ja suhde on ollut toimiva. Lyhyissä vastauksissaan opiskelijat ovat tuoneet esiin monenlaisia näkökulmia: uusiin ihmisiin ja tilanteisiin tutustuminen koetaan positiivisena ja itseä hyödyttävänä. Nuorelle, jolla ei ehkä ole pikkusisaruksia, KaMutoiminta on antanut myös tunteen aikuistumisesta ja vastuullisuudesta: Koen tulleeni enemmän aikuiseksi eli on ollut hyötyä itselleni. Esim. Särkänniemen reissulla koin itse olevani todella vastuussa kamustani koska olimme alueella kaksin liikkeellä. Nuoret ovat myös huomanneet, että toiminnasta on ollut hyötyä KaMuperheen aikuiselle, ja ovat tätä kautta todenneet, että tukihenkilötoiminnalle on olemassa todellista tarvetta. KaMu-kokemusten perusteella 7/18 vastanneista haluaa myös tulevaisuudessa olla mukana tukihenkilötoiminnassa, ja 7/18 vastaajaa saattaisi sopivassa elämäntilanteessa toimia tukihenkilönä. Yksikään vastaajista ei sulkenut kokonaan pois mahdollisuutta tukihenkilötoiminnasta. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että heidän käsityksensä tukihenkilötoiminnasta ei ole KaMu-projektin myötä juurikaan muuttunut. Vastaajista ne, joiden käsitys tukihenkilötoiminnasta on muuttunut, katsoo

31 31 sen muuttuneet positiivisempaan suuntaan: olen huomannut kuinka paljon se merkitsee kamulleni. Opiskelijat kokevat, että suhde KaMu-lapseen on hyvä: vain 2/18 vastauksessa arvostellaan suhteen toimivuutta: emme ole kovin läheisiä ja ehkä olisi parempi jos kamu ottaisi useammin yhteyttä. Pääsääntöisesti opiskelijat kokevat jopa ystävystyneensä lapsen kanssa ja ainakin yksi vastaajista aikoo jatkaa yhteydenpitoa virallisen KaMu-toiminnan ulkopuolellakin. Opiskelijat kokevat myös, että suhde KaMu-lapsen vanhempaan on kunnossa, ainoa vanhempaa kohtaan esitetty kritiikki on vanhempi voisi ilmoitella enemmän omia aikatauluja, koska silloin olisi helpompi sopia tapaamisia. Vanhemmilta puhelinkeskusteluissa tulleen palautteen perusteella suhde onkin usein mutkaton, vanhempien välikyselyssä korostuivat KaMu-suhteet, joissa on ollut erilaisia haasteita sekä vanhemman kokemassa sitoutumisessa että tapaamisten sovittelussa yleensä. Opiskelijoiden vastausten perusteella he kokevat saaneensa vanhemmilta arvostusta ja positiivista palautetta tukisuhteesta. KaMu-projekti on opiskelijalle positiivinen kokemus KaMu-projektin tarkoituksena on ensisijaisesti ollut tarjota yhden vanhemman perheiden arkeen tukihenkilö, vertaistuki perheen lapselle. Projektin tavoitteena on ollut ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota lähivanhemmalle hengähdyshetki arjessa. Koska projektin tukihenkilöt ovat varsin nuoria, vielä ammattiin opiskelevia henkilöitä, voidaan katsoa, että projektissa vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena on ollut projektiin osallistuneiden lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppiminen. Lapsen kanssa arjessa toimiminen on varmasti auttanut ja selkeyttänyt opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Tässä toteutetut kyselyt ennakko-odotuksista ja odotusten toteutumisesta osoittavat, että opiskelijoilla on kyky ja halu itsereflektioon. Jatkossa, mikäli KaMu jatkaa koulun toimintana, tai mikäli koulu ottaa vastaavia projekteja osaksi opetustaan, olisi varmasti opiskelijoille hyödyksi pienen oppimispäiväkirjan pitäminen. Oppimispäiväkirjassa opiskelija voisi

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot