Oma maa mansikka -seminaari Koskilinnassa / Panu Rajala. Oppe sinä wanha ja noori, kuuntele nyt vaikka tämäkin stoori.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma maa mansikka -seminaari Koskilinnassa 9.4. 2003 / Panu Rajala. Oppe sinä wanha ja noori, kuuntele nyt vaikka tämäkin stoori."

Transkriptio

1 Paikan rajat ja mahdollisuudet Oma maa mansikka -seminaari Koskilinnassa / Panu Rajala Oppe sinä wanha ja noori, kuuntele nyt vaikka tämäkin stoori. Onnittelut järjestäjille: Agricolan päivä on paras mahdollinen ajankohta tälle tilaisuudelle. Huhtikuu murtaa aina uutta elämässä ja luomakunnassa. Mikael Agricolasta alkoi suomalainen kulttuuri, koska hän kirjoitti suomen kielen. Se oli 1500-luvun Euroopassa aikamoinen paikallisuuden esiinnosto. Suomi oli Ruotsin itäkolkka, joka ei suurta huomiota emämaassa ansainnut, rajamaa ja puskuri Venäjää vastaan. Agricola ajatteli, että tällä maalla voisi olla jotakin omaa merkitystä, joka nostaa sen periferiasta itsetuntoiseksi paikallisuudeksi. Antaa samalla viestin Eurooppaan: täällä ollaan, kieltä puhutaan, sillä ajatellaan ja jopa kirjoitetaan. Huimapäinen yritys, joka onnistui. Liput siis liehuvat saloissa, ja Helsingin Säätytalossa, vanhojen valtiopäivien kokouspaikassa, hiotaan uutta hallitusta, joka sekin joutuu miettimään uudelleen paikallisuuksien, maakuntien ja alueiden merkitystä Suomen sisäisessä kehityksessä, sekä Suomi-nimisen maakunnan asemaa laajentuvassa Euroopan Unionissa. Maailmanjärjestystä laitetaan samaan aikaan uusiksi Kaksoisvirtain maassa, missä maailmanvalta ja paikallinen häiriökeskus mittelevät melko traagisesti voimiaan. Ihmeellisiä aikoja elämme! Globalisaatio on ollut iskusana vuosikymmenen ajan ja kauemminkin. Elämme yhteisessä maailmankylässä, julisti jo mediaguru Marshall McLuhan 1970-luvulla. Roomalaiset rakensivat omaa maailmanvaltaansa, sitä jatkoi katolinen kirkko, ja maailmankommunismin suuren idean romahdettua amerikkalainen imperiumi kehittelee nyt tätä kautta historian toistunutta maailmanvalloitusta. Euroopassa hallituksia ja pieniä maita työnnellään syrjään ja liittovaltiota komissioineen ja presidentteineen hivutetaan tilalle. Aina on joku ylimaallinen mahti pyrkinyt pientä ihmistä panemaan omaan järjestykseensä. Mutta aina on myös noussut sisukas paikallinen vastarinta, Lallin kirves tai muslimiterroristin itsemurhapommi. Ihminen ei helpolla antaudu, sehän on nähty. Omina opiskeluaikoinani 1960-luvulla kansanrunouden professori Matti Kuusi kohotti kehotushuudon: helsinkiläiset, menkää Suomeen! suomalaiset, menkää Eurooppaan! Tämä oli minusta niin viisas ohje, että aloin heti noudattaa sitä ja tulin Hämeenkyröön, hiljaiseen Vanajan kylään. Täällä opin uudella tavalla suomea. Mutta yhtä tärkeinä pidän yhteyksiä Eurooppaan. Huomenna lennän Pariisiin ja tapaan karjalaisen patriootin Mirja Bolgárin, joka on asunut puoli vuosisataa Pariisissa. Hän pohtii kirjassaan Kaikki tuo jota ikäväksi kutsut (WSOY 1998) kahden maan kansalaisen suhdetta molempiin kotimaihinsa, Suomeen ja Ranskaan. Bolgár ei tunnustaudu kosmopoliitiksi. Hän pohtii maailmankansalaisen olemusta seuraavasti (ss.13-14) Näin olemme vakuuttuneet kuuluisien juuriemme tärkeydestä. Sitä ei kukaan epäile. Tämän päivän puheenaihe onkin kai pikemmin se, kuinka edelleen osamme juuriamme ja niiden kasvattamia puita tai hedelmiä oikein vaalia, kehittää ja jalostaa.

2 Paikallisuuden merkitys pitäisi jakaa kolmeen lohkoon. (1) Jokainen pieni tai suurempikin yksikkö pyrkii pitämään jäsenensä virkeinä ja elämänhaluisina. Heidän tulisi tuntea, että tähän paikkaan, tähän kuntaan, kaupunkiin, maahan, tähän yksikköön kannattaa kuulua. Siitä voi olla ylpeä, mutta ainakin siinä pitää viihtyä. Taloudellinen perusta on välttämätön, varma pohja, vaikka ei sitä marxilaisen opin mukaan pitisikään kaiken toiminnan perustana ja selityksenä. Ei Irakin paikallisuudessakaan ole kysymys pelkästä öljystä ja sen hallinnasta, vaan monisyisestä motiivien verkosta. Yksinkertaisia selityksiä kannattaa välttää, jotta ymmärtäisi enemmän. Uskonto on suuri vaikuttaja, ja uskonnolliset tunteet syntyvät myös ilman taloudellisia sysäyksiä. Pelko on toinen tekijä. Yhtä paikkaa vainotaan, jos oma paikka on uhattuna. Joskus taloudesta tiedottaminen saa outoja muotoja. Voitto on tänään henkeäkin tärkeämpi. Maksimaalista voittoa pienempi voitto onkin tappio. Esimerkki viime viikon Hämeenkyrön Sanomista: Hkyrön tilinpäätös viime vuodelta alijäämäinen. Hätkähdys. Tekeekö vakavarainen kuntamme tappiota? Näin ei onneksi ollut asian laita, vaan jutusta ilmeni lähemmin lukien, että tilinpäätös osoitti budjetoidusta euroa alijäämää. Jäätiin siis tavoitteesta. Mutta kunnan vuosikate on silti 2 miljoonaa euroa, mihin ei moni kunta yllä. Meillä on siis pelivaraa 12 vanhaa miljoonaa. Moni kunta on ikionnellinen, jos viivan alle yleensä jää jotakin. Hämeenkyrö on aina pitänyt niin Kemppaisen laihialaisvuosina kuin Niiniharjun lihavampina vuosina huolta tietystä pelivarasta, varmuusvarannosta. - Sama uustisoinnin harha koskee suurempiakin yrityksiä: jos Nokia tai UPM Kymmene alittavat vähänkin neljännesvuositavoitteensa, mutta silti tahkoavat miljoonakaupalla selvää voittoa, markkinat ja pörssit reagoivat ikään kuin tappioon. Mutta kunnan ei kaiketi tarvitse olla tuottoisa eli voitollinen yritys, riittää että se tuottaa asukkaille hyvän elämän. Haluan vain sanoa, että talous ei ole kaiken paikallisen menestyksen mittari, mutta ei vähäteltävä perustakaan. Kun ihminen tavoittelee yhä suurempaa viipaletta talouden kermakakusta, mihin hän sen viipaleen käyttää, kaivaa maahan, sijoittaa edelleen vai nauttii sen hyvällä halulla? Osaammeko yleensä enää nauttia elämästä tai työmme tuloksista? Tätä joskus omalla kohdallanikin epäilen. Tätä kasvun jatkuvaa pakkoa pohtii myös kirjailija Hannu Raittila ansiokkaasti tämän päivän Helsingin Sanomissa. (Sitaatti) Yksi paikallisuuden tunnusmerkki on, että on paikka, jossa voi elää, tulla toimeen, viihtyä ja jossa on turvallista. Tämäkö riittäisi? Eipä vain. Paikallisuutta käytetään moniin muihin tarkoituksiin, sillä on monia merkityksiä. Monia käyttömahdollisuuksia. Toiseksi (2) tästä kukoistavasta paikallisuudesta täytyy nyhjäistä irti muokattavia, jalostettavia, näkyviä, mainetta tuovia ainesosia. Pelkkä viihtyisyys ja turvallisuus kävisi ajan oloon latteaksi elämän sisällöksi. Pitäisi olla jotakin erilaista tai jotakin enemmän kuin muilla. Mieluiten arvokasta, ainutlaatuista. Tässä ihan talon takana on koski, joka huomattiin 1600-luvulta alkaen, jota tultiin katsomaan, ihailemaan, maalaamaan, ikuistamaan runoin ja lauluin. Hämeen Hälläpyörä oli varsin huomattava paikallisuus, joka menetti sitten esteettisen mainosarvonsa ja alistettiin energian, tuotannon, talouden ja kasvavan hyvinvoinnin myllyksi. Eräänlainen sampo, hyvinkin Kalevalan kuvauksen veroinen, onnen ja vaurauden lähde. Myös eriarvoisuuden, kapinoiden, ristiriitojen, luonnon saastutuksen ja monenlaisen manipuloinnin väline. Taitotemppu on se, että tämä tapettirulla on pysynyt murrosten ja kilpailunen eri vaiheissa pystyssä ja pyörii yhä. Mutta ihmeen vähän sen esteettistä ja historiallista merkitystä on nyttemmin haluttu muistaa. Olkoon vertauskohtana Imatran koski, joka esittää turisteille huomattavan mahtipontisia valo- ja äänispektaakkeleita ja onhan sen partaalla Usko Nyströmin (kyröläistä juurta) piirtämä valtionhotellikin vähän toista tasoa kuin täkäläinen motellinplatuska, nuori yritys sekin. Ja hyvä että on edes se. 2

3 Tässä tullaan tähän paikallisuuden kulttuuriseen ulottuvuuteen. Että sillä olisi joku sisältö, henkinen merkitys, eikä vain asukkaita mukavasti ylläpitävä infrastruktuuri ja hallinto ja hyvä talous. Nythän tämä puoli on aika lailla kohoamassa kautta maan piirin, mutta paraikaa käytävät hallitusneuvottelut keskittyvät talouspolitiikkaan ja työllisyyteen kuten tärkeintä onkin. Kulttuurin kysymykset eivät nousseet vaalikeskustelussakaan millin vertaa maan pinnasta. Ei tainnut tulla eduskuntaa yhtäkään kulttuurielämän puhdasverista edustajaa, poissa ovat Claes Anderssonin tai Jörn Donnerin kaltaiset ekspertit. Klaus Penttikin joutui heti kärkeen talousvaliokuntaan ja hyvä niinkin. Toisaalta kulttuurin merkitys ihmisten viihtyvyyden ja elämähalun edesauttajana tuli kovasti esiin vaikkapa Eero Pylsyn ja Raimo Rönnholmin taannoisessa tutkimuksessa. Ympäristöstä ja maisemasta on paljon puhuttu, pantu pystyyn jopa menestyksellinen maisemamatkailuhanke, määritelty ja alettu ainakin auttavasti huolehtia kulttuurimaisemasta ja nähty näiden seikkojen yhteys yleiseen hyvinvointiin ja taloudelliseenkin menestykseen. Näin pitkällä ollaan, kiitokset siitä. Tämän päivän aihe, paikallinen ruokailu kurottaa sekin kulttuurin piiriin ja etsii paikkakunnalle ominaisia erityispiirteitä, joita tulijoille ja vieraille ja matkailijoille voidaan ylpeinä tarjota. Kaikkia tällainen näyttäisi olevan myötätuulessa, hurraa hurraa. Tähän voisinkin huojentuneena lopettaa. Mutta on vielä kolmas (3) ja mielestäni tärkein, kiintoisin, koko ihmisyyden kannalta olennaisin paikallisuuden merkitys. Se on luova ponnistus, maailman näkeminen uutena ja erityisenä juuri paikallisesta tähtäyspisteestä katsottuna. Kuinka monet kulttuurielämän jättiläiset ovatkaan tajunneet jotakin olennaista maailmasta kosketettuaan itselleen merkitykselliseksi muuttunutta paikallista todellisuutta. Olisiko Agricola osannut kirjoittaa ensimmäiset suomenkieliset lauseet ABC-kiriaan, ellei hän olisi ensin kuunnellut kansanihmisten puheita Pernajassa itäisellä Uudellamaalla? Mitä kaikkia paikallisuuksia, niiden rämettymään jääneitä runonlaulajia Elias Lönnrot kohtasikaan matkoillaan Vienan Karjalassa? Hän tajusi, että hampaattomien äijien ja ryppyisten muijien lauluissa oli enemmän kuin Uhtuan omaa jorinaa, niissä oli kansallinen perintö, omintakeinen esitys maailmasta, jonka talteen saaminen ja esittäminen kirjallisesti kalevalassa avasi ukset Suomesta sivistyneeseen maailmaan. Weimarissa kamarineuvos J.W. Goethe havahtui kääntämään saksaksi jonkun piikatytön uhmakkaan rakkausrunon Jos mun tuttuni tulisi Täysiverinen talousmies ei olisi sille keksinyt muuta käyttöä kuin proosallisena talouspaperina omassa käymälässään. Immanuel Kant ei koskaan 80-vuotisen elämänsä aikana poistunut kertaakaan Königsbergin pikkukaupungista, mutta silti hän oivalsi universumin olemuksesta jotakin ikuista, jota ei myöhempi aika ole kumonnut. Aleksis Kivi ei aina itsekään tajunnut, että hänen nerokkuutensa käyteaine pulppusi Nurmijärven rosvojen ja niittujen keskeltä, ei renessanssilinnojen maailmasta, joista niistäkin hän yritti sepittää joitakin epäonnistuneita näytelmiä. Ei tullut mitään, mutta annas kun hän kuuli jutun jonkun kovakalloisen kraatarin pojan epäonnisesta hääreissusta, siitä vasta tulikin näytelmä, jota parempaa ei vieläkään ole tällä kielellä kirjoitettu. Tästä on nyt ikävä kyllä harpattava suoraan Sillanpäähän, koska siinä on niin kulumaton ja aina antoisa esimerkkiaineisto tarjolla. Nuori F.E. teki sen ihmetempun, että alkoi takoa ja jalostaa kotipaikkansa päältä katsoen aika harmaasta ja mielenkiinnottomasta elämästä sellaisia kultajyväsiä, että kävivät kaupaksi isommillakin areenoilla, Suomessa ja Ruotsissa ja Ranskassa, lopulta kaikissa maanosissa ja likipitäen 30 kieltä ymmärtävien satamiljoonaisten kansojen keskuudessa. No totta puhuen ehkä 0,12 prosenttia kirjallisuutta lukevasta maailmasta tuntee Sillanpään, mutta Väinö Linnan ja Jari Tervon vielä harvempi. Sitä paitsi Sillanpää ei itse koskaan poistunut Pohjoismaista, kumma kyllä, vaikka matkoja suunnittelikin. Suunnitelmiksi ne jäivät. Hän kuuluu ärjäisseen jollekin hyväntahtoiselle suosittelijalle: - Mitä helvettiä minä Pariisissa tekisin? No kyllä hän varmasti olisi tekemistä keksinyt, ranskaakin puhui kertoman mukaan hitaasti mutta tyylikkäästi. 3

4 Tätä ahtaasta paikallisuudesta maailmalle taiteen keinoin murtautumista pidän ihmeellisenä ja silti varsin johdonmukaisena urotekona. Sen ovat monet muutkin toteuttaneet. Toinen Nobel-kirjailija William Faulkner kirjoitti aina samasta Missisipin laaksosta hienot romaaninsa, ja niin vain niitä tutkitaan täälläkin Pohjan perillä kertomataiteellisina mallikappaleina. Lohjalainen Eeva Joenpelto on kertonut niistä eniten oppineensa. D.H. Lawrencen englantilainen kaivoskylä työtaisteluineen ja eroottisine seikkailuineen on tullut tutuksi kaikkialla maailmassa. Sillanpäätä nimitettiin joskus Satakunnan Lawrenceksi, ja yhteistä on ainakin ahtaasta paikallisuudesta ammentaminen, sen laajentaminen globaaleihin mittoihin niin kuin tänään mielellämme sanomme. Itse luin joulun aikoihin toisen Nobel-kirjailija Naguib Mahfuzin mahtavaa Kairo-trilogiaa, kaikkiaan 2000 sivua kuohuvaa, eksoottista perhe-elämää vanhaislamilaisessa egyptiläisperheessä 1900-luvun alusta sen puolivälin paikkeille. Suuren kirjallisuuden tunnuspiirre on sekin, että vieras ja outo paikallisuus käy äkkiä tutuksi kuin oma kylä tai kaupunki, sen elämä on toisella tavalla kiinnostavaa, mutta yleiset inhimilliset tavat ja tekijät sittenkin ihmeen tuttuja, tajuttavia, vaikka omat arvomme olisivat kuinka vastakkaisia. Kerronta saa voiman ja ydinmehun omasta paikallisuudesta ja kielestä, mutta välittyy jollakin salaperäisellä kanavalla hyvinkin kaukaiseen tajuntaan koskettaen ja liikuttaen. Samalla lukija saa lahjan: hän alkaa ymmärtää ikään kuin sisältä päin, tunteiden ja vivahteiden tasolta kaukaista ja vierasta kulttuuripiiriä. Tänä päivänä toivoisi hartaasti, että amerikkalaiset lukisivat kouluissaan ahkerasti Koraania, Omar Khaijamin runoja ja Mahfuzin romaaneja. Näin siis, hyvät paikalliset ja muunpaikkaiset kuulijani, paikka on hyvin suhteellinen käsite ja voi saada siipiä sellaisiin suuntiin, joista emme osaa edes unelmoida. Kuntien ja kaupunkien vierailusuhteet, ystävyyskunnat, ystävyyskoulut, kaikki tällainen viime aikoina yltynyt kansainvälinen kanssakäyminen antaa tästä konkreettisia esimerkkejä, mutta vasta kestävä kuvaus, hahmo, annettu muoto, syvemmät ystävyyssuhteet välittää kokemuksia ikään kuin suonesta suoneen, virallisten puheiden ja illallisten alakautta, pohjavirtana, tajunnan omana aarteena ja voimavarana. Mutta: jotkut ovat ajatelleet ja kirjoittaneet ja säveltäneet ja tutkineet ja maalanneet ties mitä, mutta mitäs siitä nyt enää. Tästä loikkaan yllättäen neljänteen (4) lohkoon paikallisuuden merkityksestä: takaisinkytkentöihin eli kuinka saadaan entiset uroteot uudelleen hyödyttämään synty-yhteisöään. Niiden avulla asioille, paikoille, tapahtumille voidaan antaa aivan uutta sisältöä. Varsinkaan jos uutta innovoivaa luovuutta ei ihmeemmin ilmene. Kaikkeenhan täytyisi liittyä joku tarina, tieto, tapahtuma ennen kuin me kiinnostumme. Kun tiedämme mitä hauskaa tai järkyttävää tai muuten muistettavaa on tapahtunut juuri tässä Sikomäessä, jota nyt kaivetaan maailmankartalle (Al), niin se vasta tekee sen kiertämisen tai sen laelle kiipeämisen mielenkiintoiseksi seikkailuksi. Jos sen laelle enää kaivuiden alettua voidaan kiivetä. Hiiltyneistä muistoista voidaan myös maksaa maisemallinen hinta. Joka tapauksessa Pirkanmaan uudet muinaisjäänteet, joita Pirkanmaan liiton ja mudeoiden inventoini on löytänyt, antaa varmaankin taas vauhtia paikallisuuksien uusille arvioille, ja mielenkiinto menneisyyteemme lisääntyy. Meitä kiinnostavat sekä itsemme kaltaisten tallaajien että suurmiesten pienetkin edesottamukset. Joskus enemmän kuin heidän muistettavat teoksensa. Siten teoksista ja elämästä saadaan tätä palautusvirtaa monille paikkakunnille. Kuinka Nurmijärven Taaborinvuori on hyödyntänyt Kiveä jo puolen vuosisadan ajan. Kuinka Tuusula ja Järvenpää kilpailevat Rantatien taiteilijoista, ja nyt en tarkoita Laila Hietamiestä, vaan Sibeliusta, Järnefeltiä, Halosta ja Ahoa. Kuinka Porvoo on ylepalttisesti ripustautunut J.L. Runebergin kultin ja kotimuseon varaan, mikä vain tulee ensi vuonna tehostumaan, kun juhlavuosien saatossa siirrymme juhlimaan Runebergin syntymän 200-4

5 vuotismuistoa. Kuinka koko Suomi otti kaiken irti viimevuotisesta Lönnrot-vuodesta. Kuinka ainakin virastot kiltisti liputtivat upouutena Minna Canthin liputuspäivänä. Kuinka Kuopio on yrittänyt entisöidä ja varjella Canthin perillisten kauppahuoneen muistoa ja onnistunutkin siinä: puukortteleissa on nyt kaupungin kulttuuritoimisto. Sama ei onnistunut täällä Heiskan taloyhteisössä, joka löysi sitten muuta käyttöä eikä muistoiltaan merkittävä olekaan, mutta muodoltaan ja tunnelmaltaan kyllä ja tulevaisuudeltaan toivottavasti. Kuinka Kokkola juhli äskettäin jopa taloustieteilijä Antti Chydeniusta. Kuinka Alavus muistaa Toivo Kuulaa, joka syntyi paikkakunnalla mutta taisi muuttaa pois siinä viiden kuukauden ikäisenä. Kuinka Loviisa on osaltaan koukkinut Sibeliusta, Kiikka muistanut Sarkiaa, Sääminki Joel Lehtosta, Tampere Viitaa ja Linnaa, Urjala vallankin koko Pentinkulmaa, ah luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Eikä tarvitse matkata kuin junalla Pietariin, niin huomaa tulleensa Pushkinin ja Dostojevskin kaupunkiin. Tai keinua laivalla Lyypekkiin, niin huomaa kuinka Thomas Mann ja Buddenbrookien kauppahuone hallitsevat vanhaa hansakaupunkia edelleen. Tai kulkea Tukholman vanhassa kaupungissa, Carl Mikael Bellmanin sävelten kaikuessa, ja ennen kuin huomaa törmää Evert Taubin luonnollisen kokoiseen patsaaseen ja etäämmälle Drottningsgatanilla voi kiivetä Strindbergin Siniseen torniin. Yksi paikallisen vireyden, luovuuden ja toimeliaisuuden mittari on sekin, kuinka tehokkaasti, oivaltavasti, osuvasti ja aistikkaasti on osattu nostaa esiin niitä tekoja tai teoksia, jotka jo ennen meitä ovat paikkakuntaa tunnetuksi tehneet, mutta jotka voisivat unohtua, ellei niitä uudelleen elvytettäisi, tuotaisi tähän aikaan, pyyhittäisi pölyjä, naytettäisi alati uusina ja mieltä kiinnittävinä. Se onkin temppu. Ja tietysti ne samalla pannaan tuottamaan ja elvyttämään kaikkea ympärillä olevaan hyörinää, matkailua, ruokailua, lomailua, autoilua, oleilua ja monenlaista ilostelua. Maakuntien kansanluonteissa vain taitaa olla eroja kuten on kansojenkin välillä. Olen talven mittaan lueskellut uudelleen Eino Salmelaisen teatterimuistelmia, kun kirjoitan TT:n historiaa ja viimeistelen näytelmää Salmelaisesta. Aina silloin tällöin siellä nousee Ikaalisten miehen muistoista myös Hämeenkyrön poika F.E. Sillanpää esiin. Salmelainen miettii suomalaisia heimoeroja ja kansanluonteita. Hän ihmettelee vähän sitä, kuinka vähän (50-luvulla) Hämeenkyrössä puhuttiin tai luettiin Sillanpäätä. Hän huvittelee ajatuksella, millainen juhlinta ja remmastelu olisikaan päällä, jos Sillanpää olisi syntynyt vaikkapa Etelä-Pohjanmaalla. Siellä kyllä ylpeiltäisiin ainoasta Nobelkirjailijasta niin että mitkään tien vieret eivät riittäisi eikä millään olisi mittaa eikä määrää. Tämä voi pitää vähän paikkansakin. Mutta ei yleensäkään ole ihan helppoa keksiä juuri lähin ja oma kulttuurinen pääoma. Helpommin näkyy naapurin houkutteleva ja kadehdittava. Tai sitten on pelko niskassa, että sorrutaan naurettavasti ylikorostamaan jotakin omaa ja liian tuttua. Mistä oppia terve ja hedelmällinen tasapaino. Kun Hämeenkyrössä toisinaan kuulee varoituksen sanoja sitä, että kaikki varmasti nauravat meidän Sillanpää-hommillemme, niin vastaavaa alemmuutta podetaan varmasti monella muulla paikkakunnalla. Paikallisesta itsetunnostahan on usein kysymys. Että rohkenemme pää pystyssä puolustaa omaa erityislaatuamme, juuri sitä, mitä täällä on merkittävää ja jota ei ole missään, ei missään muualla. Ja jolla samalla on yleisempää kantavuutta. Sen lottovoiton kun löytää, loppu sujuukin itsestään. Tai ei ihan. Täällähän on toiminut F.E. Sillanpään Seura kohta 30 vuotta, ohittanut jo nuorukaisen iän. Mutta vieläkin yksityisen yhdistyksen asema on monelle epäselvä. Luin paikallislehdestä laajahkon perustelun sille, miksi kyseinen seura ei saanut läheskään anomiaan summia uusiin melko mittaviin yrityksiinsä. No rahapula on kaikkialla yleinen, ei siinä mitään. Mutta laajemmin ajatellen täällä kuten muuallakin joudutaan miettimään erästä perusasiaa: 1) annetaanko kunnan imagon kannalta tärkeät kulttuurityöt vapaaehtoisille voimille ja samalla heille siihen riittävästi voimavaroja vai 2) otetaanko tärkeimmät kulttuurihankkeet kylmän rauhallisesti kunnan palkatun voiman hoitoon ja 5

6 käytetään vapaaehtoista apua siinä sivussa, talkoisiin ja muihin rientoihin. Tuntuu että aika mittavat markkinointi- ja organisointiponnistukset jätetään mieluusti muutaman urhoolisen vapaaehtoisen aktivistin tehtäväksi, kun samalla korporaatio, suuri kunta, pitää sen toimeliaisuuden olemassaoloa hyvinkin messun arvoisena ja tarpeellisena, ehkä pian elintärkeänäkin. Tosin yhteistyö kunnan uhrautuvien ja toimeliaiden virkailijoiden kanssa tänään on kokonaan toista luokkaa kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Hyvää tahtoa riittää. Mutta ahtaat on silti rajat ja vähäisiä värkit. Siis tämä valinta: rahat reippaasti järjestöille eli kolmannelle sektorille tai sitten ohjat kunnolla kunnan palkallisille, bitte schön, päättäkää. On eri malleja, vaikka Ikaalisten ja Hämeenkyrön vastakkaiset toimintavat kesäteatterin osalta. Toisessa johtaa palkattu virkamies, toisessa palkaton harrastaja. Pikkuriikkiset määrärahat kaiketi kummallakin. Tasapainoinen kombinaatio on tietysti ihanne, mutta siihen ei taida missään koskaan riittää resursseja. Esimerkiksi toista kirjailijamuseota Töllinmäkeä pidetään Hämeenkyrössä yllä muutaman yhdistysaktiivin voimin, vapaaehtoisesti, vanhan markan vuositappiolla huolimatta pienestä oppaan palkkausavusta, ja silti se kuuluu kohteena kaikenlaisiin kuntatason vierailuihin ja rengasmatkoihin niin kuin oikein onkin. Mutta liian ohuesta selkänahasta ylläpito otetaan. Yhtä hurahtaneita museonpitäjiä voi olla muuallakin, jopa aivan yksityisiä, en ole varma. Tästä pitäisi vielä keskustelu käynnistää. Kuinka toimitaan, missä painopisteet, ketkä remmiin ja mistä kohtuullinen rahoitus. Kultturin määrärahat juuri alueiden tasolla ovat kautta maan sellaista kynnysmattoluokkaa, että jos se taho löytyy, joka niistä on vastuussa, niin kehottaisin hyppäämään kaivoon ja pysymään siellä. Onneksi on edes osakkeilla lihoneita kulttuurirahastoja ja vielä jokunen sponsori pystyssä. Hankerahoja, jopa liiketoiminnallista yritteliäisyyttä on noussut esiin. Mutta suuri raha löytää tiensä aina näyttäviin megatapahtumiin, jossa oima näkyvyyskin voidaan maksimoida. Armaat kuulijani! Ilahduttavinta on kuitenkin se, että paikallisen omaleimaisuuden ja henkisen elämän merkitys nyt jo hyvinkin laajasti tunnustetaan! Se on sentään luja lähtöteline ja ponnistusalusta. Uusi hallitus voi hyvinkin tuoda muutaman raikkaan tuulahduksen myös aluepolitiikan epätasapainoon, odotetaan ja kuulostellaan. Omaehtoinen työ on taas kunniassaan, mutta koveneva kaupallinen kilpailu, lukuisat uudet yrittäjät, taistelu ihmisten vapaa-ajasta, kodin omat elektroniset houkutukset, lukemattomat valinnan mahdollisuudet panevat vapaat harrastajat paljon kovemman eteen kuin koskaan ennen. Ihan pehmyt omaehtoinen puuhatelu ei enää välttämättä kanna edes omaa kylään, mistä voidaan ajaa hurauttaa hetkessä katsomaan paljon etevämpää ja ammattitaitoista viihdettä. Omaleimaisen ytimen löytäminen ja sen esittely ei aina olekaan niin yksinkertaista kuin kuvitellaan. Polkaiskaapa jokin valtakunnallisesti kiinnostava tapaus Suodenniemeltä, Mouhijärveltä, Ylöjärveltä Viljakkalan kultakaivos, puhuva esimerkki. Kekseliäisyyttä, luovaa hulluutta, lujaa uskoa ja pirullista sitkeyttä se vaatii. Olkaamme sitä mitä olemme, mutta nostakaamme juuri nämä ominaisuudet ujostelematta esiin kaikkien nähtäville. Joku sanoi, että tämä on estynyt pitäjä, mutta niin taitaa olla koko maakunta, kun messuilla silmäämme idän ja pohjoisen valtaisia karnevalistisia mainoskojuja. Me olemme arvokkaita, vähään tyytyviä, varovaisia, epäluuloisia, vähän nihkeitä, ylikriittisä, heikosti innostuvia ja kun meillä on kahden miljoonan euron kuntakate, me sanomme että me elämme alijäämäisesti eli tappiolla, sellaisia me olemme. Tempaa siitä sitten innovaatioita, ideoita, aloitteita ja puhalla niihin henkeä ja lentoa. Helposti sanottu mutta hiton paljon vaikeammin tehty. Aina jotkut puskevat läpi kovan väliaineen ja onnistuvat, toivottavasti tänä vuonna taas mahdollisimman monet. 6

7 7

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain?

Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain? - On

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot