Rehtorin tervehdys! Musikaali

Transkriptio

1

2 Rehtorin tervehdys! Vierähtipä lukuvuosi taas vauhdilla! Kartanon koulun erityispiirteenä on sen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus, josta olemme kovin ylpeitä. Talossa on siis oppilaita eskari-ikäisestä aina lisäopetukseen (10. vuosiluokka) saakka. Kevätjuhlassa saamme taas kokoontua juhlistamaan yhdessä tehtyä kouluvuotta ja taputella kesäloma alkavaksi. Erityisesti teille, arvon yhdeksäsluokkalaiset, haluan lausua kiitokset yhteisistä vuosista ja toivottaa iloa ja hyviä kokemuksia jatkoelämääsi! Kiitokset myös monista kivoista tapahtumista oppilaskunnalle sekä koti-ja kouluyhdistyksellemme! Hienoa on myös ollut lisääntynyt kaupungin sekä seurakunnan nuoristotyön näkyminen arjessa oppilaiden arkea piristäen. Yksi vuoden kohokohta oli myös upea musikaali, joka kertoi oppilaiden oman raikkaan version Jean Sibeliuksen ja Aino Sibeliuksen rakkaustarinasta. Halusimme näin kouluna tuoda esiin ja kunnioittaa Sibeliuksen 150- juhlavuotta. Olemme pyrkineet tänä vuonna kehittämään oppilaiden hyvinvointia ja niitä tukevia palveluita. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota kuraattori-ja terveydenhoitajan palveluiden markkinointiin suoraan oppilaille. Olemme saaneet lisäksi myös uutta resurssia kun lukuvuoden aikana yläkouluille tuli oma perhetyöntekijä ja Kartanon koulu sai hankerahalla myös toisen oman perheohjaajan taloon. Kiitos myös teille vanhemmille aktiivisuudesta ja kasvatuskumppanuudestanne! Nyt on aika huilata ja nauttia Suomen kauniista kesästä! Hyvää ja aurinkoista kesälomaa toivottaen Helinä Perttu Rehtori Kartanon koulun pedagoginen tiimi ottamassa vastaan kaupungin innovaatiopalkintoa Tukitiimin kehittämisestä. Kuvassa vasemmalta terveydenhoitaja Merja Aalto, koulupsykologi Vappu Pietinen, Opo Katariina Jarkko, lehtori Sanna Honkavaara, rehtori Helinä Perttu ja erityisopettaja Riikka Mäkinen Musikaali Kun yhdeksännen musaluokan perinteisen musikaalin aiheeksi annettiin Sibelius, valui monen musaluokkalaisen otsalla tuskanhiki. Mitähän tästä nyt oikein tulisi? Luokasta valittu käsikirjoitustiimi painoi viisaat päänsä yhteen ja tuloksena oli nykyaikaistettu versio Sibeliuksen elämästä. Musikaalin juonen keksiminen ei ollut helppoa, sillä kaikilla oli paljon ideoita ja paljon erilaisia mielipiteitä asioista. Kuitenkin tulokseen päästiin nopeasti pieniä erimielisyyksiä lukuun ottamatta. Syyslukukaudella alkoi hiljainen aherrus, mutta kunnolla musikaalin teko lähti pyörimään vasta talven tullessa. Jokainen ulkovälitunti, oppitunti ja minuutti vietettiin musikaalia harjoitellen. Englannin sanojen unohtuessa alkoivat musikaalin vuorosanat ja tanssiliikkeet painua muistiin. Järvenpää-talolle päästessä alkoivatkin jo fiilikset ja odotukset olla korkealla. Viikon raskaan aherruksen jälkeen musikaali oli vihdoinkin valmis. Aika tuntui menevän todella nopeasti, ja kohta kaikki esitykset olivatkin esitetty. Kaikille jäi todella hyvä fiilis projektista, eikä kyyneliltäkään musikaalin lopuksi vältytty. Teksti: Wilma Diekmann

3 Tukioppilastoiminnalla kohti hyvää ryhmähenkeä Yksi kahdeksannen luokan lyhyistä valinnaisista kursseista on tukioppilaskoulutus. Tukioppilaskoulutusta pidetään kahdeksannella luokalla kolmannessa jaksossa joka viikko. Kun tukioppilaskurssin on käynyt, voi yhdeksännellä luokalla toimia seiskaluokkalaisten tukioppilaana. Tukioppilaan tärkeimpinä tehtävinä on ehkäistä kiusaamista ja toimia seiskaluokkalaisten apuna varsinkin yläkoulun alussa. Tukioppilailla on omat tukiluokat, joille he pitävät yhden oppitunnin pituisia ryhmäytymistunteja. Ryhmäytymistunneilla leikitään ja tehdään erilaisia harjoituksia. Seiskojen mielestä tunnit ovat olleet mukavia. Myös tukioppilaat ovat nauttineet tuntien pitämisestä. Ryhmäytymistuntien lisäksi tukioppilaat järjestävät seiskaluokkalaisille myös Nasukaste-päivän, jonka tarkoituksena on toivottaa uudet oppilaat kouluun leikkimielisten kisailujen kautta. Koulussamme tukioppilastoiminnasta on jo pitkään vastannut tekstiilityönopettaja Anu Kauranen. Hänen mukaansa hyvä tukioppilas on reipas ja empaattinen. Tukioppilas pärjää hyvin ryhmässä, ja hänen tärkein ominaisuutensa on sosiaalisuus. Anu kertoo, että tukioppilastunneilla tehtävien erilaisten harjoitusten tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta ja rohkaista hyväksymään kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat. Tarkoitus on tukea sitä, että luokan yhteishenki lähtisi kehittymään hyvään suuntaan. Niin 7.-luokkalaisten kuin tukioppilaidenkin positiiviset kokemukset ovat osoitus siitä, että tukioppilastoiminta on tärkeä osa yläkouluun kotiutumista ja ryhmähengen muodostumista. Teksti ja kuva: Jenni Ahola 9 E Tervetuloa yläkouluun uudet seiskat! Yläkoulun tukioppilaat pitivät nasukaste- eli nasutuspäivän, jonka tarkoituksena on huomioida uusia seiskaluokkalaisia leikkimielisten kilpailujen ja leikkien kautta. Tänä vuonna teemana oli Villi länsi, ja tukioppilaat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti. Seiskaluokkalaisia haettiin kaksi tai kolme luokkaa kerrallaan aulaan, jossa he kumartelivat tukioppilaille ja lauloivat samalla Lampaita ysien oomme kaikki. Tämän jälkeen siirryttiin Auditorioon. Siellä leikimme yhdessä muun muassa poni- ja pyykkipoikaleikkiä. Leikkien jälkeen tukarit pääsivät maalaamaan seitsemäsluokkalaisten kasvoihin upeita maalauksia. Päivä sujui hyvässä ja iloisessa hengessä. Teksti: Jenni Ahola 9 E

4 Helinä Perttu, rehtori Haastattelimme koulumme rehtori Helinä Perttua. Helinällä alkaa juuri kahdeksas vuosi rehtorina, ja hän kertoi halunneensa pienestä asti opettajaksi. Ammatissaan Helinä yhdistää nuorten kanssa olemisen, opettamisen suunnittelun ja koulun pyörittämisen. Hän toivoi enemmän työaikaa, sillä isossa koulussa on paljon asioita, vaikka kaikki työ ei oppilaille näykään. Onko rehtorina olemisessa huonoja puolia? Helinän mielestä surullisten tapausten käsitteleminen on työn huono puoli, mutta jos tarina saa hyvän lopun, näkee, että omalla panoksella on ollut merkitystä. Vapaa-ajallaan Helinä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Käytännössä se vie paljon vapaa-aikaani ja on pikemminkin toinen puolipäivätyö, Helinä kertoo. Tämän lisäksi hän käy liikkumassa ja matkustaa aina, kun se on mahdollista. Helinän kaksi suosikkikaupunkia ovat Barcelona ja New York. Hän haluasi myös matkustaa Australiaan, sillä siellä rehtorimme ei ole vielä käynyt. Helinä pitää huvipuistoista, koska niissä on hyvä tunnelma. Pää alaspäin menevät laitteet eivät ole hänen makuunsa, mutta vuoristoradassa Helinä kyllä käy, sillä se on hänen lempilaitteensa. Rehtorina Helinä työskentelee n. 50 tuntia viikossa, eli hän on välillä lauantaisinkin töissä. Jos puheenjohtajan seminaarit tai muut tehtävät osuvat työpäivälle, Helinä paikkaa asian työskentelemällä hallintoasioiden kanssa viikonloppuisin. Hän kuvailee itseään ahkeraksi, kehittäjäksi ja työstään innostuneeksi. Helinä on pitänyt aina kaikista oppiaineista. Yläkoulussa Helinä piti erityisesti kotitaloudesta, joka on nykyäänkin monen lempiaine. Lukiossa eniten kiinnostusta herätti psykologia. Haastattelijat: Vilhelmiina Vesanen, Mira Takko 8B ja Iines Luotonen 8C Riitta Kuusela Riitta Kuusela tunnetaan fysiikan ja kemian opettajana. Hän tekee myös Kartanon koulun lukujärjestykset ja erilaisia tiedotteita. Hän on ollut Kartanon koulussa töissä 28 vuotta. Aiemmin hän on toiminut myös yläkoulun apulaisrehtorina. Riitan mielestä mukavaa työssä on sen monipuolisuus. Huonoja puolia ovat hänen mielestään ajoittainen kiire ja työtehtävien kasautuminen. Riitta tykkää työskennellä nuorten parissa. Julius Ahokas 8 E

5 Tuomo Juppi, Ylä-Kartanon apulaisrehtori Haastattelimme yläkoulun apulaisrehtori Tuomo Juppia. Hän kertoi olleensa apulaisrehtorina nyt 4 vuotta. Ammatissa Tuomoa viehättää se, että jokainen päivä on erilainen. Oppilaiden kanssa on Tuomon mukaan myös pääsääntöisesti kivaa. Hän toivoo, että asiat sujuvat hyvin ja että kaikki viihtyvät koulussa. Työrauha on apulaisrehtorimme mielestä tärkeä viihtyisyyttä luova tekijä. Tuomo ei toimi pelkästään apurehtorina vaan opettaa myös 15 tuntia viikossa. Rehtorin sijaistaminen on myös iso osa työtäni, Tuomo toteaa. Vapaa-aikakin on, vaikka työt alkavatkin viimeistään seitsemältä. Neljään mennessä työpäivä on yleensä ohi, mutta muutamana päivänä viikossa työt jatkuvat vielä illalla kotona. Koulumme ilmapiiriä Tuomo kuvaa hyväksi niin käytävillä, opettajainhuoneessa kuin oppitunneillakin. Tuomolle ei ole tapahtunut työssään isompia mokia, mutta hän myöntää välillä selittäneensä oppilaille jonkin opetettavan asian väärin. Suurimpana saavutuksenaan hän pitää sitä, että saa motivoitua oppilaita, joilla koulu menee huonommin. Hyvä motivaatio johtaa usein arvosanojen nousemiseen. Vaikka työ onkin stressaavaa, Tuomo pyrkii olemaan ottamatta turhaa stressiä. Liikunta työpäivän jälkeen auttaa purkamaan stressiä. Pisin työpäivä, jonka Tuomo on tehnyt, liittyy viikon leirikouluun Bulgariassa, jolloin opettaja on töissä 24h vuorokaudessa. Se tuntui pitkältä työrupeamalta! Apulaisrehtorin ohella Tuomo toimii opettajana Haastattelijat: Vilhelmiina Vesanen, Mira Takko 8B ja Iines Luotonen 8C Helena, yläkoulun urhea avustaja Mämmä Avustajana olo on ihan kivaa, kun kaupungillakin tunnistetaan ja moikataan, toteaa koulunkäynninohjaajamme Helena Halonen, tuttavallisemmin Mämmä. Lempinimi tulee ruotsin kielen sanasta mamma. Mämmä pitää lempinimestään, jolla häntä on kutsuttu jo kohta kahdeksan vuotta. Työnkuvaan kuuluu oppilaiden ohjaus opettajien komennuksen mukaan. Työssä parasta on hänen mielestään nuorten kanssa työskentely. Huonoja puolia ei ole. Helena on työskennellyt Kartanossa kahdeksan vuotta. Oppilaat ovat Helenan mielestä kaikki mukavia. Hän kertoo, että opettajanhuoneessa ei puhuta pahaa oppilaista. Tähän mennessä äänekkäin luokka on Mämmän mielestä vaikea nimetä, sillä niitä on niin monta seiskasta ysiin. Hauskinta työpäivässä on Helenasta se, että kaikki heittävät yläfemmoja, kun hän tulee käytävillä vastaan.

6 Helena kertoo päätyneensä avustajaksi haettuaan Kartanoon töihin. Parannettavaa tässä koulussa ei erityisesti ole, sillä työrauha on hyvä. Ahkera avustajamme auttaa kaikissa oppiaineissa, yhteensä hän tekee viikossa 35 tuntia töitä. Vapaa-ajallaan Järvenpäässä asuva Helena lukee psykologian kirjoja ja tosikertomuksia. Hän toivottaa rauhallista ja lämmintä kesää kaikille oppilaille.a. Tekijät: Ismo Kari 8E & Petteri Heikka 8F Koulumme erityisopettaja Miksa Haastattelimme eräänä elokuisena päivänä Mika Karjalaista, eli erityisopettajaamme Miksaa. Hän kertoi, että kouluvuosi on alkanut mukavasti mutta kiireisesti. Kiire johtuu siitä, että hän on mukana uudistamassa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyö työllistää tänä ja ensi vuonna koko opettajakuntaa ja erityisesti Miksaa, joka toimii koulumme vastuuhenkilönä. Miksalla on jo takanaan kuusi vuotta Kartanon yläkoulussa. Muut opettajat ovat Miksan mielestä mukavaa porukkaa ja hän kertoo, että joukossa on hyvin erilaisia persoonia. Opettajienhuoneessa he rentoutuvat, puhuvat vapaa-ajan asioista, sopivat seuraavista oppitunneista ja juovat kahvia. Jotain muutakin tarjottavaa voi olla, Miksa naurahtaa. Miksa kertoi, että hänen kesälomansa oli oikein rentouttava. Hän oli käynyt Roomassa, Israelissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Vapaa-ajallaan Miksa rentoutuu, kuntoilee, musisoi ja pitää hauskaa kavereittensa kanssa.. Lähellä erityisopettajamme sydäntä on etupäässä pop- ja rockmusiikki. Miksa on mukana bändissä nimeltä Autoradio. Bändin musiikkia löytyy muun muassa Youtubesta. Kysyimme, onko hänellä lemmikkejä. Selvisi, että Miksan pojalla on kaloja ja hänellä on itsellään ollut kahdeksanvuotiaana hiiriä, Sami1 ja Sami2. Miksa kertoo, että hänen paheensa on joskus yökukkuminen. Kerran liian vähäiset yöunet ovat johtaneet jopa siihen, että hän tuli paita väärinpäin päällä kouluun. Työpäivän jälkeen, kun Miksa pääsee kotiin, hän lukee usein ensimmäiseksi lehden ja ottaa tarvittaessa pienet päivätorkut. Aava Vaattovaara 8 E ja Kaisa Rainio 8 E

7 Super-Jari Haastattelimme eräänä syyskuisena iltapäivänä Jari Kärpijokea, joka opettaa koulussamme uskontoa. Hän kertoi, että kouluvuosi on alkanut hyvin ja on mukavaa olla töissä. Jari oli muuttanut kesälomalla ja tehnyt uudessa kodissaan paljon remonttia. Hän myös ehti vähän mökkeillä ja olla vaimonsa ja lastensa, 5-vuotiaan pojan ja 3-vuotiaan tytön kanssa. Jari kertoi, että hän matkustelee paljon. Eksoottisimmat paikat, missä hän on käynyt, ovat Filippiinit, Mauritius, Japani ja Intia. Muistellessaan työvuosiaan Jari toteaa, ettei ole tapahtunut mitään jännittävää tai dramaattista. Hankalia tilanteita joskus on, mutta niistä pitää yrittää selvitä. Jari ei yleensä myöhästy töistä, pahin myöhästyminen oli noin minuuttia. Jari ei ainakaan muista, että hänellä olisi ollut lapsena unelma-ammattia. Hän ei ole siis aina tiennyt, että hänestä tulee opettaja. Omien sanojensa mukaan Jari on vain ajautunut opettajan ammattiin. Jari kertoi hyviä ja huonoja puolia työstään. Hyviä puolia ovat kaikki oppilaat ja työkaverit. Työn etuja ovat myös hyvät työajat ja pitkät lomat. Jarilla on tällä hetkellä lukujärjestyksessään 25 opetustuntia viikossa, mikä on sopiva määrä. Huonoa työssä on Jarin mielestä alhainen palkka. Jari ei pelkää noloja tilanteita, joita hän kertoo tapahtuvan työssään lähes päivittäin. Koulussamme on kasvatuskeskustelu, eli kake, johon voi Jarin mukaan joutua, jos hoitaa hommansa huonosti. Kakessa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja mietitään jatkotoimia. Samalla myös huoltajille soitetaan kotiin. Musiikkimaultaan Jari on kaikkiruokainen. Eniten hän kuuntelee poppia ja rockia. Hän ei juurikaan katso tv:tä, mutta jos on pakko valita lempiohjelma, se on Twin Peaks. Lemmikkinä Jarin perheellä on kaloja. Paheitakin häneltä omien sanojensa mukaan löytyy. Aava Vaattovaara ja Kaisa Rainio 8e Opon aatteita Kartanon koulun opo Katariina Jarkko asuu Vantaalla ja on asunut siellä jo 15 vuotta. Hän on ollut opettajana vuodesta 1993 ja meidän koulullamme vuodesta Vuodet ovat hänen mielestään olleet mukavia. Aikaisemmin Katariina oli kieltenopettajana koulullamme. Hän ei halunnut vaihtaa työpaikkaansa, mutta halusi opettaa ja tehdä jotain muuta. Päätös opo-koulutukseen hakeutumisesta vahvistui muutaman sattuman ja onnenkantamoisen kautta. Katariina on nyt viidettä vuotta koulumme opona. Katariina on todella tyytyväinen nykyiseen ammattiinsa. Katariina ajaa tällä hetkellä Subary Outback nelivetoa. Hän kuuntelee kaikenlaista musiikkia, mutta oikeastaan hän pitää eniten vähän raskaammasta rockista. Pienestä asti Katariina on pitänyt ACDC:stä ja pitää edelleen. Hänen lempivuodenaikansa on ehdottomasti kevät, koska silloin ei ole vielä helteitä. Keväällä on valoisaa, ja luonto herää. Hänellä on myös syntymäpäivät keväisin. Emil Räisänen 8F

8 Kasien vierailu alakoululla Menimme syyskuisena aamuna alakoululle mediataitoryhmämme kanssa. Siellä saimme luvan haastatella montaa uutta ykkösluokkalaista. Haastattelimme lapsia esimerkiksi kouluviihtyvyydestä, harrastuksista sekä lempiväreistä. Ykkösluokkalaiset olivat ensin vähän jännittyneitä mutta rentoutuivat haastattelun aikana. Haastatteleminen tuntui mukavalta vaihtelulta normaaleihin tunteihin verrattuna ja saimme uutta tietoa ekaluokkalaisista. Kirjoittajat: Sara Hyyryläinen ja Najma Warsame 8E Pippa Pippa Najibi on ensimmäisen luokan opettaja. Hän on kotoisin Muuramesta Jyväskylän läheltä. Pippa on ollut opettajana 16 vuotta ja hän on opettanut Helsingissä ja Mäntsälässä ennen Järvenpäätä. Pippa on opettanut mm. juutalaisessa koulussa, ja hänestä oli kiva palata perinteiseen opettajantyöhön. Hänellä on opettajanuralta jäänyt mieleen yksittäisiä lapsia. Hän on saanut työssään hyviä ystäviä ja hänen mielestään olisi kiva opettaa lapsia heille mieluisessa oppimisympäristössä. Pipan mielestä on ihanaa olla Järvenpäässä. Koulunkäynninohjaaja Mira Mira Leinonen on toiminut koulunkäynninohjaajana viisi vuotta ja työskentelee nyt alakoulun puolella. Sitä ennen Mira on tehnyt töitä Koivusaaressa, Mankalassa ja Ylä-Kartanossa. Miran mukaan lukuvuosi on lähtenyt ihan kivasti käyntiin, hän on ensimmäistä kertaa ykkösluokalla. Ekaluokalla lapset ovat energisempiä ja lapsenmielisempiä kuin yläkoulussa, Mira kertoo. Miran työtehtäviin kuuluvat välituntivalvonnat ja luokassa opettajien sekä oppilaiden auttaminen. Mira on kotoisin Järvenpäästä, ja hän on itsekin ollut nuorempana Kartanossa yläasteella. Lisäksi hän on ollut koulussa Haarajoella ja Harjulassa. Kirjoittajat: Liina Lehtimäki 8 B ja Ronja Mäkinen 8 B

9 Koulumme ekaluokkalaiset Abdel-Rahman Kävimme haastattelemassa ykkösluokkalaisia. Ensimmäinen haastateltavamme oli Abdel-Rahman. Abdel-Rahman aloitti tänä syksynä koulun. Häntä jännitti kouluun meneminen, mutta hän on saanut paljon uusia ystäviä. Abdel-Rahmanin mielestä hauskinta koulussa ovat tehtävät, ja hänelle kaikki kouluaineet ovat helppoja. Abdel-Rahman pitää kouluruoasta ja hänen lempiruokansa on makkara. Välitunneilla hän pelaa jalkapalloa. Ville-Veikko Ville-Veikko on ykkösluokkalainen poika, joka viihtyy hyvin koulussa ja pitää kaikista kouluaineista. Ville-Veikolla on paljon kavereita. Hän harrastaa uintia ja fudista eikä haluaisi harrastaa muuta. Ville-Veikon lempiruoka on spagetti. Isona hän aikoo tehdä kaikkea mahdollista. Neea ja Selma Neeasta tuntui kivalta tulla kouluun ensimmäisenä koulupäivänä. Neea odottaa kivoja juttuja ensimmäiseltä kouluvuodelta. Hän tykkää luokastaan ja opettajastaan ja on saanut uusia kavereita. Neean lempiaine on matematiikka, koska hän on hyvä siinä. Neealla ei ole harrastuksia eikä hänkään vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona. Viimeisenä haastattelimme Neean ystävää Selmaa. Selmasta tuntui kivalta tulla kouluun ensimmäisenä koulupäivänä. Hän odottaa ensimmäiseltä kouluvuodelta kivoja juttuja. Selma tykkää luokastaan ja opettajastaan, hän on myös saanut uusia kavereita. Selman lempiaine on matematiikka. Hän harrastaa uintia, voimistelua ja soittoa, mutta ei vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona. Ibrahim ja Eeden Haastattelimme ykkösluokkalaista Ibrahimia. Poika viihtyy koulussa ja pitää askartelusta. Uusia kavereita on myös tullut koulun myötä. Hän harrastaa jalkapalloa, ja hänen lempivärinsä on vihreä. Hän haluaa isona kouluapuriksi, koska hän pitää koulusta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa uintia. Haastattelimme Ibrahimin lisäksi tyttöä nimeltä Eeden. Eeden pitää koulusta, koska siellä saa olla kavereiden kanssa. Ibrahimin tavoin hän tykkää liikunnasta. Liikunnan lisäksi Eeden harrastaa pianonsoittoa. Vanhempana hän haluaa tulla pianonsoittajaksi. Pinkkiä rakastavaa tyttöä odottaa kotona kaksi suloista kissanpentua.

10 Saku ja Ali Kalle Isabella Lina Kuvassa ovat Saku ja Ali. Molemmat tykkäävät koulunkäynnistä. Sakun lempivuodenaika on talvi, koska silloin voi olla lumisotaa. Ali sen sijaan rakastaa kesää, koska silloin on kuuma. Kalle tykkää pelata Playstationia ja jalkapalloa, joka on Kallen harrastuksena. Kallen lempiaine on liikunta. Koulussa Isabella pitää matikasta ja vapaa-ajalla hän pelaa Playstationia. Hän viihtyy koulussa ja on saanut paljon uusia kavereita. Isabellalla on myös koira ja hän harrastaa musikanttia. Linan lempiväri on sateenkaari. Lina viihtyy hyvin koulussa ja tykkää välitunneista ja liikunnasta. Hän harrastaa musikanttia. Selena Joona Tilda Samuel Selena viihtyy koulussa ja eniten hän nauttii välitunneista. Hänellä on kaksi koiraa. Hän harrastaa tanssimista ja vapaaajalla hänestä on kiva olla kavereiden kanssa. Selena on myös saanut koulussa paljon uusia kavereita. Joonan lempiaine koulussa on käsityö. Hän on tutustunut koulussa uusiin kavereihin. Joonalla on lemmikkinä kissoja. Joona harrastaa salibandyä ja hänen toiveammattinsa on jääkiekon pelaaja. Tilda tykkää piirtämisestä. Hän harrastaa voimistelua. Tildalla on lemmikkinä kaksi koiraa. Hänen lempivärinsä on violetti. Samuelin lempiaine koulussa on matikka. Hän harrastaa jääkiekkoa, ja hänen unelmansa on olla huippulätkänpelaaja. Samuelin lempiväri on musta. Sanni Adam Robert Valtteri Sannin lempiaine on käsityö. Hänellä on kaksi koiraa. Sannin lempiväri on oranssi. Hän viihtyy koulussa hyvin ja on saanut uusia ystäviä. Adam harrastaa partiota. Hän on saanut koulussa uusia ystäviä, kuten Joonan ja Valtterin. Adamilla on kissa. Hänen lempivärinsä on sininen. Robert viihtyy koulussa ja on saanut paljon kavereita. Robertin lempiaine on matematiikka ja hänen lempivärinsä on sininen. Valtteri viihtyy koulussa ja on saanut kavereita. Valtterin lempiaine on matematiikka. Valtteri harrastaa urheilua ja hänen lempivärinsä on vihreä.

11 Alisa Ada Saydali Atte Alisa harrastaa viulun soittoa ja luistelua. Hänellä on lemmikkikaloja. Alisa haluaisi olla isona laulaja. Hänen lempivärinsä on sininen. Alisan kouluvuosi on mennyt hyvin, ja hän on saanut paljon uusia kavereita. Ada ei viihdy koulussa tehtävien takia, mutta hänen kouluvuotensa on mennyt hyvin. Adalla on kaksi liskoa, kaksi käärmettä ja kaksi koiraa. Hänen lempivärinsä on pinkki ja hän harrastaa voimistelua. Saydalia ärsyttää olla koulussa, mutta hänen lempiaineensa ovat matematiikka ja äidinkieli. Hän on saanut paljon kavereita ja hän tykkää kaikista väreistä paitsi tyttömäisistä. Atte tykkää leikkiä vapaaajalla. Hänen lempiaineensa koulussa on matematiikka. Harrastuksena hänellä on jääkiekko. Hän viihtyy koulussa. Hänellä on kissa nimeltä Mimmi. Atte on saanut uusia kavereita koulussa ja hänen lempivärinsä on musta. Niko Sakke Samu Niko lukee mieluiten kirjoja vapaa-ajalla. Lempiaineena on matematiikka. Harrastuksia ei ole. Niko viihtyy koulussa hyvin. Hänellä on koira nimeltä Pulla. Hän on saanut uusia kavereita ja hänen lempivärinsä on musta. Sakke viihtyy koulussa ja hänen lempiaineensa on matematiikka. Hän ei harrasta mitään, mutta hän tykkää leikkiä. Sakke on saanut uusia kavereita ja hänellä on myös kaksi koiraa ja kissaa. Hänen lempivärinsä on musta. Sakke ei vielä tiedä, mikä hänen toiveammattinsa on, mutta ensimmäinen kouluvuosi on mennyt hyvin. Samu viihtyy koulussa ja hän tykkää matematiikasta. Samulla on kaksi kissaa ja hänen lempivärinsä on musta. Hänellä ei ole harrastuksia tai toiveammattia. Samun ensimmäinen kouluvuosi on mennyt hyvin ja hän on saanut uusia kavereita. Tekijät: Inka Jokelainen, Santra Santanen, Liina Lehtimäki, Sara Hyryläinen, Pauliina Kuivamäki, Lucas Kärkkäinen, Hanna Laine, Ronja Mäkinen, Otto Perttula, Roosa Sukuvaara, Najma Warsame ja Sadio Hilowle.

12 Matkamme Ylelle Kahdeksasluokkalaisten mediataidon ryhmät vierailivat Ylellä. Tutustuimme Ylen tiloihin oppaamme kanssa ja kuulimme paljon mielenkiintoisia asioita mediatalon historiasta ja käytänteistä. Oppaan mukaan Ylellä on eri pisteissä n ihmistä töissä. Työntekijöitä on melkein kaikista ammattiryhmistä, sillä ohjelmien tekemiseen tarvitaan ihmisiä aina puusepistä ohjaajiin ja toimittajiin. Voisi sanoa, että alueella toimii pienoisyhteiskunta ravintoloineen ja posteineen. Ylen Pasilan toimipistekin on valtavan kokoinen, 11 hehtaaria. Suurin osa kerroksista on maan alla. Esimerkiksi kaikki työntekijöiden ja vieraiden autot ajetaan maan alla oleviin parkkihalleihin. Maan alla on myös varastoja ja studioita, joissa tehdään erilaisia tuotantoja. Saimme tietää, että Ylellä on suuri puvustamo, jossa on yli vaatetta. Aina, kun jonkin ohjelman esiintyjä tai juontaja tulee, hänelle valitaan vaatteet puvustamosta. Sen jälkeen hänet viedään meikattavaksi. Linnan juhlien juontajien mekot ja smokit ovat myös Ylen vaatevarastosta. Ylellä on oma pesula, jossa vaatteet pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Kierroksemme kohokohta oli se, että pääsimme kiertelemään eri ohjelmien studioita. Meille kerrottiin, että kaikki sarjoissa näkyvät huoneet, talot, sairaalat jne. on lavastettu studioihin. Esimerkiksi uutuussarja Syke on kuvattu studiossa, vaikka tapahtumapaikat näyttävät oikealta sairaalalta. Lavastuksia varten on saatettu mennä hakemaan ideoita oikeasta sairaalasta. Näin saadaan aikaan uskottavia tapahtumapaikkoja. Pääsimme katsomaan myös muun muassa Docventuresin ja Uutisvuodon lavastuksia. Opas kertoi, että esimerkiksi Uutisvuotoa kuvataan yhteensä kolme ja puoli tuntia. Kun kuvaus on valmis, ohjelma leikataan tunnin pituiseksi. Hieman yllätyksenä kuulimme, että MTV3 on vuokrannut Yleltä studion, jossa kuvataan Putousta. Sitä emme valitettavasti päässeet katsomaan. Kokonaisuudessaan retki oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Opimme asioita, joita emme ennen retkeä tienneet. Oppaamme osasi kertoa hyvin rakennuksesta, sen historiasta ja työntekijöistä. Matkatkin sujuivat hyvin ja nopeasti, vaikka junamme olikin hieman myöhässä paluumatkalla. Santra Santanen 8B Luurankolavasteet Docventuresin lavasteet

13 Syöksy historian syövereihin esittelyssä valinnainen historia Valitsin valinnaisaineekseni historian 7. luokalla, kun 8. luokalla alkavat valinnaisaineet tulivat valittaviksi. Minua historiassa kiinnostavat eniten sodat ja Titanicin uppoaminen. Valinnainen historia on kivaa, ja se on vastannut odotuksiani. Tunneilla teemme esitelmiä ja katsomme pätkiä ohjelmista, jotka liittyvät käsiteltyihin aiheisiin. Lisäksi olemme vierailleet syksyn aikana Kansallismuseossa. Museossa osallistuimme ensin opastetulle kierrokselle, jonka jälkeen saimme kiertää museota itsenäisesti. Opastetulla kierroksella kävimme läpi uskontoon liittyviä juttuja. Itsenäisesti tutustuimme kaikkiin museon saleihin. Lopuksi kukin sai itse valita, meneekö aarrekammioon vai vintille. Itse kävin aarrekammiossa, joka olikin kiinnostava ja hauska kokemus. Siellä oli paljon aseita, hopeaesineitä ja rahoja. Uskon, että kaikille jäi Kansallismuseo-reissusta hyvä mieli, ainakin opimme paljon uutta! Valinnaista historiaa koulussamme opettaa Kati Hynönen, jonka mielestä kurssia on kiva ja hauska opettaa. Katista on mukavaa, että valinnaisaineissa luokat sekoittuvat ja ilmapiiri on erilainen tavallisiin oppitunteihin verrattuna. Katin mukaan on tärkeää, että oppilaat saavat tutustua eri luokkien oppilaisiin, joihin he eivät muuten pääsisi välttämättä tutustumaan. Historian valinnaisaine perustettiin oppilaiden ja opettajien pyynnöstä, ja tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin valinnainen kurssi järjestetään. Kati suunnitteli kurssia jo keväällä ja kesällä. Ensi vuonna historian valinnaisaineessa keskitytään yhteiskuntaoppiin ja lähihistoriaan, joita meille opettavat Saija Okker ja Jyrki Vetosalmi. Mielestäni on kiva, että opettajat vaihtuvat ja saamme opiskella erilaisten näkökulmien kautta. Tehnyt: Tiia Tennosmaa 8G 9.luokkien TET Kartanon 9.luokilla oli syksyllä kahden viikon pituinen työelämään tutustuminen eli TET. Osa oppilaista oli harjoittelussa kahdessa eri paikassa eli viikko molemmissa paikoissa. Näin oppilas pääsi tutustumaan kahteen eri paikkaan. Jokainen oppilas osallistuu TET:iin ja hakee itse työpaikan. Näin harjoitellaan samalla työnhakua. Oppilaat saa-vat harjoittelustaan arvion eli työtodistuksen, jota voi käyttää esim. kesätyön haussa. Oppilaat ovat saaneet hyviä arviointeja työnantajilta eli ovat hoitaneet TET:n hienosti. Erityisesti ilahduttaa se, että yhä useamman oppilaan arvioinnin kohdalla lukee, että oppilas oli "omatoiminen". Tätä piirrettä työnantajat erityisesti arvos-tavat. Suosituimpia TET-paikkoja ovat perinteisesti olleet kaupat ja tavaratalot. Samoin ravintolat ja ruokapaikat ovat suosittuja. Osa on hakenut paikkaa esim. vanhempien työpaikalta. Onpa TET:ssä oltu joskus jopa ulkomailla. Opon kannalta toivoisi, että TET-harjoittelua hyödynnettäisiin enemmän jatko-opintojen kannalta. Jos esim. autoala kiinnostaa, niin oppilas voisi voisi hakea TET-paikan vaikka jostain autokorjaamosta. Näin hän näkisi alaa käytännössä ja voisi vielä varmistaa, onko hän hakemassa oikealle alalle. Oheisissa kuvissa on TET-viikkojen oppilaiden palaute eli TET-tori. 9.lk oppilaat kirjoittivat siitä, missä olivat TET:ssä, mitä työtehtäviä tekivät ja mitä ohjeita/neuvoja antaisivat seuraaville paikkaan tutustujille. Näin 8.luokkalaiset saivat tietoja 9.luokkalaisten kokemuksista ja hyviä neuvoja omaa työharjoitteluaan varten. terveisin Hannu Pulkkinen ja Katariina Jarkko

14 Simeon Saarikivi - golfaava seiskaluokkalainen Simeon Saarikivi osallistui Hirvihaaran golfseuran edustajana koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuihin Vierumäellä. Simeon pärjäsi kilpailussa hienosti, sillä poikien vuotiaiden sarjasta Simeonille jäi käteen voitto hienolla pistesaaliilla, 44 pisteellä! Neljä vuotta golfia pelanneen Simeonin mielestä omassa kisasuorituksessa olisi voinut parantaa putteja ja lähipeliä, mutta pidemmät lyönnit onnistuivat hyvin. Hänen mukaansa kisapaikalla oli mukava tunnelma ja hyvä ryhmähenki. Hänestä oli kivaa, että kisaan lähti mukaan myös muita golfia pelaavia kavereita. Simeon haaveilee olevansa aikuisena ammattilaispelaaja. Simeon aloitti syksyllä seitsemännen luokan Kartanon koulussa. Omasta mielestään hänellä on mukava luokka, vaikka Simeonia harmittaakin, ettei kukaan muu luokalta pelaa golfia. Haastattelijat: Iines Luotonen 8C, Vilhelmiina Vesanen 8B, Mira Takko 8B Uutinen on tehty osittain Mäntsälän Uutisten jutun Simeon Saarikivi pelasi KLL:n mestaruuteen Vierumäellä ( ) pohjalta. Haastattelussa tulevaisuuden tanssilupaus, Santeri Koivula Koulumme kasiluokkalainen Santeri Koivula esiintyi lauantaikoulupäivänä tanssiryhmä Smooth Stepin mukana. Tanssia neljä ja puoli vuotta harrastanut Santeri treenaa tanssisalilla ja joskus kadulla kavereidensa kanssa. Hän kuuntelee yleensä funkia ja hip hopia niin tanssiessaan kuin muutenkin. Lempiartisteihin kuuluvat Eminem ja James Brown. Tällä hetkellä harjoittelussa ovat breakdance, popping, locking ja hip hop. Hän on kokeillut myös housea ja nykytanssia. Rakkain tanssilaji on tällä hetkellä breakdance. Tanssijaksi aikuisena haluava Santeri harjoittelee pari tuntia päivässä. Hän kertoo, että ennen esitystä jännitys on pinnalla, mutta se kaikkoaa tanssiessa. Aava Vaattovaara 8E

15 Taksvärkkipäivä - Apua lapsille Koulumme jokasyksyinen perinne, taksvärkkipäivä, järjestettiin myös tänä vuonna. Taksvärkkipäivänä oppilaat tekevät koulussa, kotona tai valitsemalleen työnantajalle työtä, josta he saavat korvaukseksi 10 euroa. Tänä vuonna koulumme keräsi rahaa yhteensä upeat 3650 euroa, josta kolmannes menee oppilaskunnan toimintaan ja loput lahjoitetaan oppilaskunnan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Tänä vuonna kohteena oli Sylva ry. Sylva ry on Suomen syöpäsairaiden lasten hyväksi toimiva järjestö, joka on perustettu vuonna Suurin osa oppilaista työskenteli kotona. Näin tekivät esimerkiksi yhdeksäsluokkalaiset Salla Alarotu ja Johanna Nikkanen, jotka siivosivat kodeissaan ahkerasti. Jotkut olivat hankkineet töitä kodin ulkopuolelta. Kahdeksasluokkalainen Valtteri Virtanen kertoi olleensa Hyökännummen alakoulussa avustamassa koulun päivittäisissä askareissa. Clarissa Talloin puolestaan autteli äitinsä kaupassa siivoamalla ja käymällä ostoksilla. Ne, joilla ei ollut työpaikkaa, työskentelivät omalla koulullamme. Mediataidon oppilaat Rebecca Solinas ja Max Mankin olivat Ala-Kartanossa avustamassa. Niin ala- kuin yläkoulunkin puolella järjestettiin myös siivoustalkoot, joihin osa koululla olleista oppilaista osallistui. Vanhoja tavaroita vietiin kierrätykseen, ja paikkoja siistittiin urakalla. Kaikki haastattelemamme oppilaat pitivät taksvärkkipäivää hienona perinteenä. Päivässä on heidän mukaansa hyvää se, että pääsee auttamaan apua tarvitsevia. Haastatellut kokivat tärkeäksi, että rahat menivät tänä vuonna syöpää sairastaville lapsille. Pienelläkin teolla voi olla suuri merkitys! Rebecca Solinas 9E ja Max Mankin 9G Kahvikonsertit isien ja äitien kunniaksi Koulussamme on jo monta vuotta ollut perinteenä järjestää kahvikonsertit isän- ja äitienpäivän kunniaksi. Tarjolla on kahvin ja seitsemäsluokkalaisten leipomien herkkujen lisäksi musiikkiesityksiä, joista vastaavat pääasiassa musiikkiluokkien sekä musiikin valinnaisryhmien oppilaat. Lisäksi konserteissa on alakoululaisten järjestämiä esityksiä. Paikalla on yleensä mukavasti vanhempia, ja tunnelma on rennon rauhallinen. Aamuisen taide-elämyksen jälkeen on mukava suunnistaa kohti päivän haasteita. Teksti ja kuvat: Anni Järvinen 8 D

16 Päivämme toimittajina Yhdeksännen luokan mediataidon ryhmä osallistui tänä vuonna Ylen Uutisluokka -hankkeeseen. Lokakuisena tiistaina ja keskiviikkona Yleltä tuli kolme toimittajaa, Ville Mättö, Mikko Laine ja Laura Honkimäki, näyttämään meille, miten kuvataan uutisia ja tehdään haastatteluja. Luokkamme teki kaksi uutista kolmen oppilaan ryhmissä. Ryhmien uutisaiheet olivat koulun ylijäämäruuan myyminen ja se, vaikuttaako kake eli kasvatuskeskustelu kiusaamiseen. Ensimmäisenä päivänä harjoittelimme kuvaamista ja kameran käyttöä. Teimme myös harjoitteluhaastatteluja sekä tutustuimme laaja- ja lähikuvaan. Opimme, että uutiseen tarvitaan todella paljon erilaista kuvamateriaalia, jotta siitä saa kiintoisan. Esimerkiksi omia minuutin uutisiamme varten kuvasimme materiaalia noin tunnin verran. Toimittajat kertoivat, että joskus uutisen kuvaamiseen voi mennä montakin päivää. Toisena päivänä pääsimme tositilanteiden eteen. Ensimmäiseksi ryhmämme kuvasi alkuspiikin ylijäämäruokaa käsittelevää uutista varten. Sen jälkeen siirryimme haastatteluihin. Haastateltavina olivat Maija Ranta, keittiömme ruokapalveluvastaava, yhdeksännen luokan kolme tyttöä sekä kaksi ruokailijaa. Kuvasimme kuvituskuviksi lähi- ja laajakuvia, jotta uutisesta tulisi mahdollisimman monipuolinen. Ennen uutisen leikkausta äänitimme välispiikkejä. Päivän päätteeksi leikkasimme uutisen hienoksi kokonaisuudeksi ja olimme itse todella tyytyväisiä tuotokseen. Toisen ryhmän päivä sujui samoissa merkeissä, vaikka uutisaihe olikin eri. Ryhmä haastatteli uskonnon opettajaamme Jari Kärpijokea ja Helinä Perttua, koulumme rehtoria. Haastatteluihin pääsi mukaan myös yksi kasvatuskeskustelun kokenut oppilas. Kuvituskuvien, äänitettyjen välispiikkien ja uutisen leikkauksen jälkeen toinenkin ryhmä sai uutisesta hienon kokonaisuuden. Harjoittelua haastatteluja varten Alkuspiikin kuvausta koulukiusaamista koskevaan uutiseen

17 Kaikki mediataidon ryhmämme oppilaat olivat sitä mieltä, että nämä kaksi päivää uutisten parissa olivat antoisia ja mukavia! Ryhmämme oppilaista Rebecca ja Max kertoivat, että uutisten teossa tuli sellainen olo, että he olisivat julkkiksia. Kaikki oppivat paljon ammattilaisten kameroiden käytöstä ja kuvaamisesta. Monet kertoivat, että kuvaaminen oli kivaa, vaikka jokseenkin haastavaa. Uutisen leikkausta Teksti: Helmi Tuomisto ja Milla Lehtolainen 9 G Mukana myös: Emma Taskila 9 E, Ville Helenius 9 B, Rebecca Solinas 9 E ja Max Mankin 9G Oppilaiden haastatteluja koulun ylijäämäruuan myymisestä Kuvituskuvan kuvaamista koulukiusaamista koskevaan uutiseen

18 8.-luokkalaiset kulttuuripolulla Järvenpään taidemuseossa Koulumme 8.-luokkalaiset vierailivat Järvenpään taidemuseossa perjantaina 14. marraskuuta. Taidemuseo sijaitsee Järvenpään kirjaston kellarissa. Siellä on monien eri taiteilijoiden maalauksia ja veistoksia. Taidemuseossa näyttelyt vaihtuvat melkein joka viikko, pituus riippuu näyttelystä. Vierailumme aikaan museossa oli Viipurin taiteilijaseuran 85.-vuotisjuhlanäyttely. Seuran piirissä toimii ja on toiminut Suomen eturivin taiteilijoita, ja se onkin tärkeä osa suomalaisen kulttuurin historiaa. Taiteilijaseuran jäseniä ovat olleet muiden muassa Väinö Rautio, Viljo Kojo, Eva Cederström, Aimo Tukiainen, Unto Pusa ja Aimo Kanerva. Esillä näyttelyssä oli teoksia, maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia kaikkiaan 39 taiteilijalta. Tämän lisäksi mukana oli viiden viimeisen vuoden aikana edesmenneiden taiteilijoiden töitä. Tutkimme vierailumme aikana näyttelyn värikkäitä ja monipuolisia veistoksia ja maalauksia. Mietimme, mikä voisi olla teoksen sanoma, mitä se esittää tai mitä tunteita teos herättää meissä. Tutkimme teoksia läheltä ja kaukaa, ja lopuksi saimme jokainen kirjoittaa yksin tai ryhmässä taidekritiikin valitsemastamme teoksesta. Taidekritiikkiin piti kirjoittaa, mikä on teoksen nimi, tekijän nimi, mitä tunteita teos herättää katsojassa ja paljon muuta. Mielestäni vierailu oli kiinnostava ja hieno kokemus. Taideteokset olivat mahtavia, eloisia ja niiden sanoma oli inspiroiva. Muiden luokkalaisteni mielestä taidemuseo oli kivaa vaihtelua koulupäivään ja maalaukset siellä olivat hienoja. Kaiken kaikkiaan vierailu taidemu seolla siis kannatti! Teksti: Tiia Tennosmaa 8G, tekstissä käytetty lähteenä Järvenpään taidemuseon nettisivuja Kuvien copyright: Järvenpään taidemuseo

19 Tanssia, laulua ja terveyttä Kodin ja koulun päivä 30. elokuuta 2014 Lauantaiaamuinen koulupäivämme alkoi pihalla tanssiesityksiä katsoen ja musiikkia kuunnellen. Smooth Step -tanssiryhmä esitti meille upean tanssin, jonka koreografia oli selvästi tarkkaan harjoiteltu. Musiikin puolella kuulimme seiskojen musiikkiluokan hienon tulkinnan One Directionin kappaleesta Another World. Kasit esittivät Haloo Helsingin kappaleen Maailman toisella puolen ja yseiltä kuultiin monta upeaa kappaletta brittiyhtye Coldplaylta. Mahtavien pihaesitysten jälkeen siirryimme sisätiloihin, jossa kaikilla alkoivat omat oppitunnit. Viimeisellä tunnilla jokainen luokka käsitteli luokanvalvojansa kanssa terveyteen ja hyvinvointiin kuuluvia asioita, kuten jaksamisen kannalta välttämätöntä aamupalaa. Tutkimme muun muassa, kuinka monta sokeripalaa sisältyy yhteen limupulloon tai miten käy, jos jättää jatkuvasti ruokailuja välistä. Alakoulun puolella suoritettiin samaan aikaan Unicefkävelyä, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja aasialaisten lasten koulunkäyntiä varten. Vilhelmiina Vesanen 8B Liikunnan iloa! Koko koulun liikuntailtapäivää vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä kirpakan syksyisessä säässä. Kaikilla yläkoulun luokka-asteilla oli liikunnallista ohjelmaa kello 12 alkaen. Seitsemäsluokkalaiset kisailivat luokittain Rantapuistossa erilaisia taitoja vaativilla pisteillä. Koetukselle pääsivät niin luokkahenki, ongelmanratkaisu- kuin liikuntataidotkin. Kahdeksasluokkalaiset pääsivät suunnistamaan Paavonpolulle. Suunnistusreitille lähdettiin pareittain tai pienissä ryhmissä tavoitteena löytää mahdollisimman monta rastia. Maalissa ahkeria suunnistajia odottivat luokanvalvojat. Yhdeksäsluokkalaiset mittelivät voimiaan kaupunkisuunnistuksessa ympäri Järvenpäätä. Reitillä oli monta erilaista pistettä, joissa piti vastata kiperiin kysymyksiin. Tietoa sai hakea Järvenpään kaupungin toimittamasta kaupunkisuunnistusvihkosesta. Opimme kotikaupungistamme paljon uutta tietoa ja saimme virkistävän annoksen raitista ilmaa. Teksti: Jenni Ahola 9 E

20 Metsämessuilla kahdeksasluokkalaisten kanssa Kahdeksasluokkalaiset vierailevat perinteisesti syksyllä Messukeskuksen Metsämessuilla, niin teimme tänä vuonna mekin. Innokkaat ja odottavaiset 8.-luokkalaiset seisoivat Järvenpään rautatieasemalla odottamassa junaa. Matka sujuikin hyvin mutta ahtaissa merkeissä, koska väkeä oli niin paljon. Pasilaan ja Messukeskukseen saavuttuamme ja tehtävälapun saatuamme hajaannuimme tutkimaan erilaisia messupisteitä, joiden teemoja olivat metsä, lemmikit ja kädentaidot. Lisäksi maaseutumessuilta (ELMA -messut) pystyi ostamaan maaseudun tuotteita, esimerkiksi elintarvikkeita. Myynnissä oli muun muassa tuoretta leipää ja vihanneksia. Elintarvikkeiden lisäksi saimme nähdä ihania laamoja ja alpakoita sekä ratsastaa poneilla. Tähän aktiviteettiin jonottivat etenkin pikkutytöt. Messualueelle oli tuotu myös todella isokokoinen härkä, joka oli aika vaikuttava ilmestys. Kädentaitotapahtumassa saimme ihastella erilaisia käsintehtyjä vaatteita ja koruja sekä muuta mukavaa. Pääsimme myös itse kokeilemaan, miten esimerkiksi kakkupitsejä, mehiläisvahakynttilöitä ja koruja tehdään. Lemmikkimessuilla oli esillä tavallisia kotieläimiä, kuten koiria, kissoja ja terraarioeläimiä. Niiden lisäksi saimme ihastella myös eksoottisempia eläimiä. Esillä oli muun muassa 15 eri skorpionilajia sekä erilaisia siilejä ja sammakoita. Metsään keskittyneellä messualueella tuli vastaan raikas puuntuoksu. Koulumme oppilaita näkyi eri tehtävissä, kuten istuttamassa taimia tai tekemässä käpykoristeita. Huvittavin näky messuilla oli se, että monella messukävijällä oli päässään hirvipäähine, joita jaettiin eräältä pisteeltä ilmaiseksi. Kysyimme muutamalta 8 D:n tytöltä, mitä mieltä he olivat messuista. Osan mielestä messuilla oli hieman tylsää, sillä metsäasiat eivät tuntuneet itselle kovin läheisiltä. Toisten mielestä taas messuilla oli kivaa, sillä päivä toi vaihtelua tavallisiin koulupäiviin. Messuilla tytöt tekivätkin monenlaisia puuhia, kuten laskivat puun iän, selvittivät, mikä on hyönteishotelli ja kurkistivat puusta tehtyyn autoon. Eläinmessuilla parasta olivat pikkutiput ja alpakat. Tytöt olivat yhtä mieltä siitä, että yleisesti messut olivat onnistuneet ja että niille olisi kiva päästä ensi vuonnakin. He suosittelisivat muillekin koululaisille käyntiä Messukeskuksessa Metsämessujen aikaan. Negatiivista palautetta messupäivästä ei juuri tullut, paitsi ajan puutteesta mainittiin. Monipuolisten messujen tarjontaan olisi voinut tutustua pidempäänkin. Myös meidän mielestämme messut olivat mielenkiintoiset ja mieltä avartavat. Esimerkiksi kaivinkonesimulaattori oli mieleenpainuva. Messuilla oli monenmoista tekemistä, eikä aikaa jäänyt yli. Toivommekin, että

21 Metsämessu-perinne Kartanon koulussa jatkuisi, jotta tulevatkin kahdeksasluokkalaiset pääsisivät nauttimaan messujen antimista. Teksti: Opri Kaplas ja Maisa Ruohonen 8G Kvat: Anni Järvinen 8 D ja Maisa Ruohonen 8 G Tällaisia Via Minnetin tekemiä ihanuuksia pääsimme myös ihastelemaan. Biologian valinnaiskurssin terveisiä Valinnaiskurssilaiset ovat tehneet mm. kasvitauluja viime keväänä kerätyistä prässätyistä kasveista, ja keränneet luonnosta hyönteisiä ja maaperäeläimiä, joita olemme sitten tutkineet mikroskoopilla. Olemme opetelleet myös jäkäläkartoitusta eli ilmansaasteiden tutkimista jäkälien avulla ja tehneet bakteeriviljelmiä eri puolilta koulua kerätyistä näytteistä sekä tutkineet pakastettujen rottien sisäelimiä. Erilaisten maastoja laborointitöiden lisäksi kurssilla on tehty myös retkiä metsäteollisuuden tuella esim. Heurekaan ja Luonnontieteelliseen museoon. Särjen preparointia Oppitunneilla on vieraillut myös ulkopuolisia luennoitsijoita ja työpajojen vetäjiä, esim. metsäteollisuudesta, Luonto-Liitosta (liittyen Itämereen ja ilmastonmuutokseen), Nuorten Akatemiasta (kehitysmaa-aiheinen sarjakuvapaja) sekä Helsingin yliopistolta ja erilaisista yhdistyksistä, kuten eläinsuojeluliitto Animaliasta. Teoriapuolella kurssilaiset ovat opiskelleet mm. ihmisen fysiologiaa ja biotekniikkaa. Tavoitteena on ollut mahdollisimman monipuolinen ja syvällinen katsaus biologiaan ja maantietoon erilaisten työtapojen avulla. Tällä hetkellä koulussamme on kaksi biologian valinnaisryhmää, 8. ja 9. luokka ja kurssi on kaksivuotinen. Opettajalle kurssin vetäminen on palkitsevaa, koska oppilaat ovat motivoituneita ja kurssilla voi toteuttaa maasto- ja laboratoriotöitä, joihin peruskurssilla ei ole aikaa eikä resursseja. Toki teemme biologian peruskursseillakin runsaasti erilaisia käytännön töitä, kuten ahvenen preparointi, sydämen ja munuaisten tutkiminen, planktoneliöiden mikroskopointi sekä paljon muuta. Toiminnallista, tutkivaa oppimista pyritään koko ajan lisäämään, koska se innostaa myös oppilaita ottamaan itse selvää asioista ja ymmärtämään tiedon käytännön merkityksen. Kehitysmaa-aiheinen sarjakuvapaja

22 Vierailijana nuorisotyöntekijä Syksyn aikana koulullamme kävi vierailemassa nuorisotyöntekijä Jenny. Hän piti kaikille kahdeksasluokkalaisille kahden oppitunnin mittaisen pajan, jonka tarkoituksena oli parantaa luokkahenkeä. Jenny kertoi nuorisotyön tehtävästä ja johdatteli meidät parantamaan luokkahenkeä erilaisten leikkien ja tehtävien avulla. Tehtävissä oppilaat muun muassa jakautuivat ryhmiin ja leikkasivat erilaisista lehdistä positiivisia lauseita, jotka kuvasivat luokkaa tai sitä, minkälainen luokan pitäisi olla. Kävimme myös taululle kirjoittamassa asioita, jotka tekevät meidät iloiseksi. Opimme pajassa lisää toisistamme ja siitä, miten meidän kannattaa yhdessä toimia. Haastattelimme muutamia luokkalaisiamme. Heidän mielestään tunnit olivat mukavaa vaihtelua koulupäivään ja paransivat luokkahenkeä. Pajan tavoitteet siis täyttyivät! Teksti: Camilla Lehtomäki & Ester Sevilem 8 A Kuvat: Johannes Paavola 8 A

23 KILPAILUJA Taloustietokilpailu Koulun 9. luokkien oppilaat osallistuivat historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Nordean järjestämään valtakunnalliseen taloustietokilpailuun, joka täytti tänä vuonna 50 vuotta. Koulun kolme parasta olivat: Eveliina Autio, Maija Mäkinen ja Ronja Holmila. Pronssia KLL-jalkapalloturnauksesta Kartanon koulun tytöt voittivat pronssia Oulussa koululiikuntaliiton järjestämässä turnauksessa. Tytöt pääsivät ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja voittivat toisen kierroksen helposti. Lopputurnaus järjestettiin Oulussa, jonne tytöt matkustivat lentokoneella. Pitkä päivä tuotti tulosta ja kotiin palattiin pronssimitali kaulassa. 1. Kierroksen tulokset 2. Kierroksen tulokset Kartanon koulu - Leppävaara, Espoo 1-4 Kartanon koulu - Helilä, Kotka 10-1 Kartanon koulu - Rajamäki, Nurmijärvi 2-0 Kartanon koulu - Salpausselkä, Lahti 5-0 Kartanon koulu - Moisio, Salo 6-2 Kartanon koulu - Herttoniemi, Helsinki 5-2 Finaali Yhteiskoulu, Seinäjoki Kartano, Järvenpää 3-9 Kartano, Järvenpää Kastelli, Oulu 1-5 PHYK, Helsinki - Kartano, Järvenpää 7-0 (Semifinaali) Viitaniemi, Jyväskylä Kartano, Järvenpää 1-3 (Pronssiottelu) Aino Martikainen kuvaili päivää hienoksi ja voittoa ansaituksi. Päivä oli hieman erilainen, kun kone Ouluun lähti jo aikaisin aamulla. Vaikka ensimmäisestä pelistä tulikin voitto, tunnelma oli jännittynyt puolustajan, Saara Salmisen loukkaantumisen takia. Se, että Saara loukkaantui jo ensimmäisessä pelissä oli harmittavaa, koska pelaajia oli jo valmiiksi vähän ja loukkaantuminen vaikutti pahalta, Aino kuvaili tilannetta. Loukkaantuminen vaikutti myös henkisesti, ja kaksi seuraavaa tappiota eivät parantaneet tunnelmaa. Pronssiottelu lähdettiin kuitenkin voittamaan. Ottelu päättyi tyttöjen voittoon ja tunnelmaa Aino kuvaili onnelliseksi ja helpottuneeksi, sillä päivän pelit olivat ohi. Voitto oli ansaittu. Voitimme pelit, jotka olivat voitettavissa, mutta joukkueet, joille hävisimme olivat vielä selvästi parempia. Ehkä ensi vuonna! Aino pohdiskeli. Kapteeni Vera Kusmin ja maalivahti Anna Salminen myönsivät myös pronssin olleen ansaittu. Vera kommentoi myös tunnelmaa pronssipelin jälkeen: Sitä ei ihan heti tajunnut, kuinka hyvin oli mennyt. Pelitavassa ei sinänsä ollut tyttöjen mielestä parannettavaa, mutta paitsiottomaan peliin olisi voinut varautua hieman paremmin. Yksi valmentaja riitti, mutta pelaajia olisi voinut olla enemmän, Anna totesi. Tytöt halusivat kiittää joukkuetta hyvästä suorituksesta, koulua tilaisuudesta sekä Mikko Hiltusta, joka lähti mukaan ainoana valmentajana ja huoltajana.

24 Hienon menestyksen takia rehtorimme Helinä Perttu kutsui joukkueen mitalikahveille. Kuvassa: vasemmalta takana: Mikko Hiltunen, Anna Salminen, Aino Martikainen, Saara Salminen, Maisa Ruohonen ja Pinja Hyvönen edessä: Mira Takko, Micaela Lehtinen, Vera Kusmin ja Ida Pyykkö Kuvasta puuttuu: Tuuli Paalasmaa Tekijät: Vilhelmiina Vesanen 8B ja Mira Takko 8B Metsävisa Kartanon koulussa Metsävisaan osallistuminen oli Kartanon koulussa 8. ja 9. luokkalaisille oppilaille vapaaehtoista. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämässä metsävisassa oppilaat tutustuivat metsäluontoon, metsätalouteen, metsäteollisuuteen ja metsäluonnon suojeluun. Koulun parhaana oppilaana puukuksalla ja kunniakirjalla palkittiin 9F luokan Maija Mäkinen. Toiseksi metsävisassa tuli Matilda Oksanen 8F luokalta ja kolmanneksi Eelis Aalto 9E luokalta. Taitopäivä 11.2.

25 Taitopäivä Kartanon koululla pidettiin taitopäivä, jossa oppilaat saivat valita yhden mieleisen pajan. Tarjolla oli esimerkiksi leipomista, kauneudenhoitoa, rentoutumista, valokuvausta tai käsitöitä, joissa vietettiin puolet koulupäivästä. Laskettelemaan lähteminen Messilään oli myös mahdollista. Loput koulupäivästä 7-luokkalaiset olivat pelaamassa jalkapalloa Auto-arita-hallissa, 8-luokkalaiset olivat itsepuolustuksessa Piirosella ja 9- luokkalaiset olivat pelaamassa biljardia Blackpoolissa. Haastattelimme kahta 7-luokkalaista Sofia ja Sofiaa, jotka olivat aamulla pelaamassa jalkapalloa, mikä oli heidän mielestään ihan kivaa. He olivat valinneet iltapäiväpajakseen valokuvauksen, jossa he oppivat ottamaan täydellisiä selfieitä. Haastattelimme myös kahta 8-luokkalaista, Liinaa ja Ronjaa. He olivat aamulla itsepuolustuksessa, joka oli heidän mielestään kivaa ja he oppivat puolustautumaan. Liina ja Ronja olivat valinneet iltapäiväpajakseen leipomisen, jossa he tekivät laskiaispullia. 9-luokkalainen Oona oli valinnut pajakseen huovuttamisen, jossa hän huovutti pallon. Lautapelipajassa pistettiin aivot peliin. Huovutuspajassa tehtyjä teoksia. Inka Jokelainen 8F ja Santra Santanen 8B

26 NY 6h-leiri Vihtakadun 6.luokalle Ny on lyhenne sanoista nuori yrittäjyys ja se tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen opinto-ohjelmia eri luokka- ja koulutasoille. Ny 6h-leiri on alakoulujen 6.luokalle suunnattu kuuden tunnin mittainen, yhden koulupäivän aikana toteutettava opinto-ohjelma. Sen tarjoaa mahdollisuuden omien vahvuuksien kehittämiseen, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen yrittäjyyden hengessä. Leiri etenee tekemällä oppimisen kautta. Tehdään erilaisia rastitehtäviä, jotka haastavat ideointiin ja aktiivisuuteen. Rasteihin sisältyy kuluttaja- ja yrittäjyyskasvatuksen lisäksi vuorovaikutustaito-osioita ja esivalmennusta työelämän pelisäännöistä. Leirin ideana on tehdä ryhmän muodostaman miniyrityksen suunnittelema ja toteuttama tuote, joka esitellään yhteisessä lopputilaisuudessa muille ryhmille pidettiin leiri Vihtakadun 6.luokalle, koska Vihtakatu toimii alakoulujen yrittäjyyskasvatuksen pilottikouluna ja Kartano yläkoulujen pilottikouluna. Vihtakadultahan tullaan meille myös yläkouluun. Oppilaiden keksintöjä olivat mm. pizzakone ja monitoimilaite, joka toimii mm. kännykänkuorena ja etälamauttimena. Leiriohjaajina toimi 10 reipasta 9.luokan oppilasta. Päivä onnistui hyvin ja palaute leiristä oli erittäin hyvää. Tarkoitus on saada jatkumo NY-leireihin ja yrittäjyyskasvatukseen eli yläkoulussa olisi lukiolaisten pitämä NY12h-leiri ja myöhemmin lukiossa olisi 24h-leiri. Hannu Pulkkinen, opo Kierrätyspisteen avajaiset Kouluumme avattiin kierrätyspiste Avajaistilaisuudessa esiintyi Janne Kallion nimipäivä -orkesteri. Kierrätyspisteen nimi valittiin kilpailulla, jossa oppilaat joka luokalta saivat ehdottaa nimiä. Voittajaksi valittiin 7G-luokkalaisen Noora Lindholmin keksimä nimi Syöppö. Iskulauseen Mä suojelen luontoo ja heitän roskat roskiin on keksinyt 8. luokan valinnaisen kuvaamataidon oppilaat. Haastattelimme koulumme opettajaa Tuija Sipiää aiheesta ja hänen mielestään siinä on selkeä lajittelu erilaisille jätteille. Hän mainitsee myös, että on hyvä, kun metallit saadaan kierrätykseen eivätkä ne päädy luontoa saastuttamaan. Puolentoista kuukauden käytön jälkeen ei ollut ilmennyt ongelmia, vaan kierrätyspistettä oli kunnioitettu ja roskat lajiteltu oikein. Jenni Ahola 9E & Ville Helenius 9B