Tietojenkäsittelytieteiden opintojen integrointi toiselle asteelle

Transkriptio

1 Tietojenkäsittelytieteiden opintojen integrointi toiselle asteelle Nina Impiö, Sari Juntunen ja Helena Vikstedt, Oulun yliopisto on tarjottu yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelytieteiden yliopisto-opintoja toisen asteen opintojen yhteydessä. Lähtökohtana on ollut erityisesti tyttöjen motivointi tietojenkäsittelyn opintoihin ja alaan tutustumiseen. Opintojen tarjoaminen on mahdollistunut integroimalla opinnot oppilaitosten opetussuunnitelmiin sekä hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia. Opintokokonaisuutta on tarjottu valinnaiskursseina, joihin kuuluvasta lähiopetuksesta ovat vastanneet oppilaitosten tutor-opettajat. Opintojen toteutuksessa on hyödynnetty digitaalista oppimateriaalia ja www-pohjaista oppimisympäristöä. Johdanto Tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan tietoyhteiskuntataitojen laaja-alaista hallitsemista. On siis tarpeen tukea nuorten valmiuksien kehittämistä jo peruskoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Tukemalla nuorten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittymistä ja positiivista asennoitumista teknologian käyttöön voidaan samalla lisätä heidän kiinnostustaan tietoteollisuusalan opintoihin ja työtehtäviin. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koordinoimassa on tarjottu yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelytieteiden yliopistoopintoja 2. asteen opintojen yhteydessä. Erityisesti tyttöjen osallistumista tietojenkäsittelyn opintoihin ja ammatteihin tutustumiseen on haluttu tukea. Tytöt eivät useinkaan näe itseään tietojenkäsittelyn opiskelijoina tai alan ammattilaisina. 5

2 Edelleenkin tytöt näkevät it-ammattilaisen stereotyyppisen kuvan: nörtti puurtamassa yksin koneen ääressä tai toisaalta mielikuvissa esiintyy menestyvä nuori mies (Leiviskä, 2004). Kuitenkin mukauttamalla opetusmenetelmiä enemmän molempien sukupuolten tarpeita vastaavaksi, voidaan motivaatioon ja asenteisiin vaikuttaa positiivisesti. Projektia koordinoi Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos, ja siihen osallistuu Kuusamon toisen asteen oppilaitoksia, Oulun kaupungin Karjasillan ja Haapaveden lukiot sekä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. toimintamallissa yliopistotasoisia tietojenkäsittelytieteiden opintoja on integroitu hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten omiin opetussuunnitelmiin. Tietojenkäsittelytieteiden 15 opintoviikon kokonaisuutta on tarjottu valinnaiskursseina, joihin kuuluvasta lähiopetuksesta ovat vastanneet oppilaitosten tutor-opettajat. Opinnoissa on hyödynnetty digitaalista oppimateriaalia ja www-pohjaista oppimisympäristöä. Ennen opintokokonaisuuden aloittamista järjestettiin markkinointitilaisuuksia oppilaitoksissa. Markkinointimateriaalia ja alan esittelyä pyrittiin suuntaamaan erityisesti herättämään tyttöjen mielenkiinto. Opintojen aikana opiskelijoille on järjestetty myös vierailuja, joilla he ovat tutustuneet tietoteollisuuteen, alalla toimiviin yrityksiin ja niiden erilaisiin työtehtäviin. Opintojen toteuttamisessa on kehitetty sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa sekä tyttöjen että poikien innostamiseksi tietotekniikan opiskeluun. Seuraavassa kuvataan kehitetyn toimintamallin keskeisiä tekijöitä (kuvio 1) ja sen kehittämisestä saatuja kokemuksia. KUVIO 1 OPINTOJEN TOTEUTUKSEN KESKEISET ELEMENTIT Sisältö, materiaali, opetus, tuki ja hallinnointi Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Kasvatustieteiden tiedekunta Avoin yliopisto Opetus/tutorointi Toisen asteen oppilaitokset Haapaveden lukio Karjasillan lukio (Oulu) Kuusamon ammatti-instituutti Kuusamon lukio Tietojenkäsittelytieteiden opinnot Integrointi Sukupuolisensitiivisyys Tvt:n hyödyntäminen Kuvio 1. Opintojen toteutuksen elementit. 6

3 Kurssien suunnittelun ja toteutuksen eteneminen Yliopistotasoisten opintojen suorittaminen on toisen asteen opiskelijalle arvatenkin vaativaa. toteutuksessa keskeistä onkin ollut tarjota opiskelijoille riittävä tuki ja ohjaus. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa oppilaitoksessa on ollut tutor-opettaja. He ovat olleet yleisimmin koulujen ATK-opettajia, joilla on aikaisempaa tietopohjaa tietojenkäsittelytieteiden sisällöistä. Tutor-opettajien lisäksi kurssien toteutukseen on osallistunut muita opettajia tarpeen mukaan. Esimerkiksi Digitaalinen kuvankäsittely -kurssilla opettajina toimi kuvaamataidon opettajia. Tietojenkäsittelytieteiden 15 opintoviikon kokonaisuus on integroitu oppilaitosten opetussuunnitelmiin valinnaiskursseina. Vuosiin ajoittuva opintokokonaisuus on jaksotettu 5 lukukauden ajalle siten, että kunkin lukukauden aikana on järjestetty yksi kurssi (kuvio 2). Kokonaisuus sisältää kurssit Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin, Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun, Digitaalinen kuvankäsittely, Johdatus ohjelmointiin ja Ihminen tietotekniikan käyttäjänä. Kurssien sisällöt on kuvattu tarkemmin Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ( opiskelijoille/oppaat/tol270804_uusi.pdf). Kurssit on jaettu laajuudesta riippuen 2 3 lukiokurssiksi, jotka on toteutettu peräkkäisissä opintojaksoissa. Oppilaitoskohtaisten käytäntöjen mukaan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa 15 opintoviikon laajuinen kokonaisuus tietojenkäsittelytieteitä tai osa siitä. Oppilaitoksissa, joissa on erityinen tietotekniikkalinja, on ollut suosituksena, että opiskelija osallistuu koko kokonaisuuteen. Näissä oppilaitoksissa on ollut kursseille erillinen haku. Yhdelle kurssille on osallistunut opiskelijaa aina yhdestä oppilaitoksesta, riippuen opiskelijaryhmien koosta. KUVIO 2 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN OPINTOJEN KURSSIT JA NIIDEN AJALLINEN TOTEUTUMINEN Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin 3 ov Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun 3 ov Ihminen tietotekniikan käyttäjänä 2 ov Digitaalinen kuvankäsittely 3 ov Johdatus ohjelmointiin 4 ov SL 2002 KL 2003 SL 2003 KL 2004 SL 2004 Kuvio 2. Kurssit ja niiden ajallinen toteutuminen 7

4 Opintojen toteutuksesta kouluilla ovat vastanneet tutor-opettajat. Heidän ohjauksessaan opiskelijat ovat käyneet läpi kurssien sisältöjä lähiopetuksessa. Lähiopetusta on ollut n. 29 tuntia opintoviikkoa kohden. Lähiopetustunneilla on katsottu yhdessä luentoja, tehty harjoitustöitä ja valmistauduttu tenttiin. Opiskelijat ovat voineet myös opettajan kanssa tehdyn erillisen sopimuksen mukaan tehdä kursseja itsenäisesti. Kurssien suoritustavat ovat hieman vaihdelleet kursseittain. Yleisesti ne ovat kuitenkin koostuneet digitaaliseen oppimateriaaliin perehtymisestä, harjoitustehtävistä ja -töistä sekä tentistä. Jokaista kurssia kohden on järjestetty kolme tenttiä, joiden ajankohdat ovat olleet pääsääntöisesti kaikilla kouluilla samat. Opiskelijat ovat osallistuneet tenttiin omalla koulullaan. Tentin on laatinut ja tarkistanut yliopiston vastuuopettaja. Harjoitustyöt ovat arvioineet tutor-opettajat. Arvioinnin tueksi he ovat saaneet ohjeita kurssin vastuuopettajalta yliopistolta. Suosituksena on ollut, että opiskelijat suorittavat kurssin kokonaisuudessaan. Oppilaitosten omien käytäntöjen tarjoamana opiskelijoilla on ollut mahdollista saada myös osasuorituksista merkintä lukio-opintoihin. Esimerkiksi osallistumalla tunneille ja tekemällä harjoitustyön mutta osallistumatta tenttiin on voinut saada suorituksen lukiokurssista. Opiskelijoille tietojenkäsittelytieteiden opintojen suorittamisesta on etua hakeutuessa jatko-opintoihin. Koko opintokokonaisuuden suorittaessaan he saavat lisäpisteitä pyrkiessään opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä Oulun yliopistoon. Lisäksi opintokokonaisuus hyväksytään sivuainekokonaisuutena monissa muissa opinnoissa. Kurssin toteutuksessa mukana olevat toimijat ovat kokoontuneet Oulun yliopistolla jokaisen kurssin alussa. Näissä tapaamisissa on yhdessä tutor-opettajien, yliopiston kurssin vastuuhenkilön ja projektin suunnittelijoiden kanssa suunniteltu opintojen toteutus mahdollisimman luontevaksi osaksi toisen asteen opintoja ja koulujen käytäntöjä. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota sisältöihin ja opetusmenetelmiin. Kasvokkaisissa tapaamisissa tutor-opettajilla on ollut mahdollisuus kysyä kurssiin liittyvistä sisällöllisistä ja menetelmällisistä asioista kurssin vastuuhenkilöltä. Samalla opettajat ovat vaihtaneet kokemuksiaan erilaisista tavoista toteuttaa opintoja omalla koululla. Yhteisissä tapaamisissa on keskusteltu erityisesti harjoitustöiden aiheista ja niiden työstämisestä. Töiden aiheita on mietitty yhdessä 2. asteen opiskelijalle sopivaksi. Yhteisissä palavereissa on myös sovittu käytännön järjestelyistä, kuten harjoitustöiden arvioinnista ja tenttipäivistä. Materiaalit Opintojen sisällöt ja materiaalit on tuotettu Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Opinnoissa on käytetty yliopistolla videoiduista luennoista ja niihin liittyvästä materiaalista koostuvaa digitaalista oppimateriaalia, joka on tallennettu Cd-romeille. Cd-romeja on toimitettu kouluille muutamia kappaleita, joita kouluilla on katsottu yhdessä tunneilla. Opiskelijat ovat voineet myös lainata tai tallentaa niitä itsenäisesti tutustuttaviksi. Digitaalisen oppimateriaalin lisäksi tutor-opettajilla on ollut käytössään esimerkiksi harjoitustöihin liittyvää oheismateriaalia. Lisäksi opinnoissa on hyödynnetty www-pohjaista oppimisympäristöä materiaalin jakelukanavana sekä verkkotyöskentelyn foorumina. Opintojen alussa opintoihin perehdyttämisen tueksi laadittiin Opiskelijan opas, jossa kuvattiin opintojen käytännön toteutusta ja niiden sisältöä. Lisäksi oppaassa perehdytettiin yliopisto-opintoihin ja kerrottiin yleistä tietojenkäsittelytieteiden alasta. Oppaaseen koottiin myös selityksiä alan yleisimmästä terminologiasta ja yliopisto-opinnoista. 8

5 Hallinnointi Saadakseen opinto-oikeuden yliopisto-opintojen suorittamiseen opiskelijat ovat ilmoittautuneet opiskelijoiksi avoimeen yliopistoon. Tätä varten he ovat täyttäneet omilla kouluillaan ilmoittautumislomakkeet, jotka tutor-opettajat ovat toimittaneet avoimeen yliopistoon. Samalla opiskelijat ovat allekirjoittaneet tekijänoikeussopimuksen digitaalisen oppimateriaalin käytöstä. Lisäksi tutor-opettajat ovat toimittaneet kustakin kurssista osallistuja- ja suorituslistat avoimen yliopiston toimistoon sekä projektille raportointia varten. Opiskelijavierailut Opintojen aikana opiskelijoille on järjestetty kaksi vierailupäivää. Vierailujen aikana opiskelijat ovat tutustuneet tietoteollisuusalalla tehtävään tutkimukseen sekä alan yrityksiin, työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen. Vierailupäivien tavoitteena on ollut laajentaa nuorten käsitystä tietoteollisuusalasta sekä tarjota käytännön esimerkkejä opintojen sisällöissä esille nousseista teemoista. Erityisesti stereotyyppisiä mielikuvia alasta on haluttu murtaa, jotta myös tytöt näkisivät tietoteollisuusalan mahdollisena uravaihtoehtonaan. Vierailuja on toteutettu yhteistyössä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen, alan yritysten ja Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Ensimmäinen vierailupäivä oli syksyllä 02 yliopistolla järjestettyjen abipäivien yhteydessä. Opiskelijoille esiteltiin tuolloin tietojenkäsittelytieteiden laitosta ja kerrottiin opintojen sisällöistä. Lisäksi heille oli järjestetty työpaja, jossa he saivat tutustua ohjelmointiin lego-roboteilla ja digitaaliseen kuvankäsittelyyn. Iltapäivällä opiskelijat vierailivat kahdessa alan yrityksessä. Toinen vierailupäivä järjestettiin syksyllä 04 yhteistyössä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Päivän aikana opiskelijat saivat kuulla alalla tehtävästä tutkimuksesta ja tulevaisuudennäkymistä yliopistolla tehtävien tutkimusprojektien johdattelemana. Esimerkkejä tietoteollisuusalan asiantuntemuksista ja tehtävänkuvista he saivat tutustumalla Tietomaan näyttelykohteisiin toiminnallisten tehtävien myötä. Lisäksi yrityksistä kutsutut asiantuntijat kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan alan työtehtävistä paneelikeskustelussa. Kokemuksia pilotoidun toteutuksen aikana on kehitetty yhteisiä toimintamalleja yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön. Uudenlainen yhteistyö on haastanut pohtimaan, miten pedagogisilla ratkaisuilla onnistutaan yhdistämään kaksi erilaista opetus- ja opiskelukulttuuria. Keskeisiksi tekijöiksi projektissa toteutetussa toimintamallissa ovat osoittautuneet erilaiset tavat integroida yliopisto-opintoja toisen asteen opetussuunnitelmiin sekä paikallisten tutor-opettajien merkitys opintojen käytännön toteuttamisessa. Jatkuvana haasteena nähdään edelleen tyttöjen motivoiminen ja opetusmenetelmien mukauttaminen tyttöjen osallistumista tukevaksi. Tarjottaessa yliopistotasoisia opintoja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille on havaittu, että opintojen menestyksekkään etenemisen kannalta opinnot eivät saa olla ns. ylimääräisiä opintoja opiskelijalle, vaan ne on sulautettava oppilaitosten jaksojärjestelmiin ja lukujärjestyksiin esimerkiksi valinnaisina opintoina. Markkinoitaessa kursseja opiskelijoille ei ole hyvä käyttää termiä yliopistokurssit, sillä pelkkä sana yliopisto, voi toisen asteen opiskelijan aiheuttaa mielikuvan opintojen vaikeudesta. 9

6 Opintojen aikana on opiskelijoilta kerätty säännöllistä palautetta kunkin kurssin päätteeksi. Palautteista käy ilmi, että opiskelijat arvostavat mahdollisuutta tehdä opintoja kouluaikana. Toinen vaihtoehtohan olisi suorittaa vastaavat opinnot avoimen yliopiston opiskelijaryhmissä iltaisin ja viikonloppuisin. Luentojen seuraaminen Cd-romilta jakaa mielipiteet. Osa pitää sen mahdollistamasta itsenäisestä työskentelystä. Osa pitää materiaalia puuduttavana seurata. Ylipäätänsä opetus- ja työtapoihin liittyvistä palautteista käy ilmi, että opiskelijat toivovat enemmän opettajajohtoista työskentelyä. Uusi, erilainen tapa opiskella saa kuitenkin vaihteluna kiitosta, ja opiskelijat kokevat saaneensa tuntumaa yliopisto-opiskeluun. Palautteessa he ovat kertoneet itseohjautuvuuden ja opiskelutaitojen kehittyneen. Kun kohderyhmänä yliopistotasoisissa opinnoissa ovat 2. asteen opiskelijat, haasteena on se, miten heille opetetaan yliopistotasoisia sisältöjä. tärkeä linkki näiden kahden opetusmaailman välillä ovat olleet tutor-opettajat. Opetusmenetelmiä ja oppimateriaalia on pyritty kehittämään ja monipuolistamaan yhteistyössä heidän kanssaan, huomioiden kohderyhmän erityispiirteet. Huomiota on kiinnitetty sekä sisältöjen esittämistapaan että siihen, miten yliopistomainen opiskelutyyli eroaa toisen asteen opiskelusta. Yksi tavoite opintojen järjestämisessä on ollut herättää nuorten ja erityisesti tyttöjen kiinnostusta tietoteollisuusalaa kohtaan. Opintojen vaikutusta asenteisiin on tutkittu erityisesti Haatajan (2004) pro gradu -työssä. Opintoihin osallistuneiden opiskelijoiden asenteissa tietoteollisuutta kohtaan on todettu tapahtuneen positiivisia muutoksia. Opiskelijoiden mielikuvat tietoteollisuuden ammateista ovat monipuolistuneet, ja yliopistomainen opiskelutapa on tullut tutuksi. Opintojen myötä on myös onnistuttu jossain määrin madaltamaan tyttöjen kynnystä osallistua tietojenkäsittelytieteen kursseille. Kurssitarjotinta pyrittiin kokoamaan valinnaisuuden puitteissa nimenomaan siten, että Digitaalinen kuvankäsittely ja Ihminen tietotekniikan käyttäjänä -kurssit luovuutta ja ihmisläheisyyttä korostavina saisivat myös tytöt innostumaan opinnoista. Digitaalinen kuvankäsittely -kurssi nousikin tyttöjen keskuudessa suosituimmaksi. YHTEENVETO aikana 15 opintoviikon laajuiset opinnot on toteutettu kertaalleen. Opintojen toteutuksessa on hyödynnetty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia vastata yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön edistämiseen Pohjois-Suomen alueelliset tarpeet huomioiden. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa poistaa myös alueellisia esteitä, käytännössä välimatkoja ja henkilöstötarvetta. Tämä on viime aikoina noussut yhdeksi koulutuksen kehittämisen kohteeksi. Nyt kun yhdessä on kehitetty perustoimintamalli opintojen toteuttamisesta, ratkaisten monia käytännön haasteita, on jatkossa mahdollista keskittyä entistä enemmän opetuksellisten ratkaisujen kehittämiseen. Opinnoissa hyödynnetty tieto- ja viestintätekniikka on mahdollistanut opintojen tarjoamisen fyysisesti etäällä oleviin oppilaitoksiin. Jatkossa tulee edelleen kehittää digitaalisen oppimateriaalin hyödyntämistä opetuksessa ja verkkopohjaisen oppimisympäristön tarjoamia ratkaisuja yhteistyössä yliopiston ja toisen asteen opettajien kanssa. Erityisen kiinnostavaa ja tärkeää on edelleen kehittää tyttöjä motivoivia opetusmenetelmiä ja jatkaa positiivista asenteisiin vaikuttamista. Projektissa käynnistetty toimintamalli on vakiintunut kolmessa yhteistyöoppilaitoksessa, jotka ovat jatkaneet tietojenkäsittelytieteiden opintojen tarjoamista toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa. Projektin ulkopuoliset toteutukset ovat alkaneet jo kahtena syksynä. Lisäksi suunnitteilla on jatkohanke, jossa yhteistyöoppilaitosten verkostoa laajennetaan uusiin oppilaitoksiin. toimintamallista tullaan raportoimaan laajemmin kevään 05 aikana. Lisätietoja Lähteet: Haataja, A osallistuvien lukiolaisten suhtautuminen tietoteollisuuteen ja sen ammatteihin. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto. Leiviskä, K Lukiolaistyttöjen näkemyksiä tietojenkäsittelytieteiden alasta. Tietojenkäsittelytieteen pro gradu -tutkielma. Luonnontieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto. (Ladattavissa pdf-dokumenttina osoitteessa ) 10