Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN. -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen. Oppaat ja käsikirjat 2011:11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN. -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen. Oppaat ja käsikirjat 2011:11"

Transkriptio

1 Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen Oppaat ja käsikirjat 2011:11

2 Oppaat ja käsikirjat 2011:11 Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen

3 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2011:11 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Enterno Media Oy Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy 2011

4 Sisältö Esipuhe Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta osana Perusopetus paremmaksi ohjelmaa Kerhotoiminnan rahoituksella suuri merkitys toiminnalle Harrastusmahdollisuus kaikille Kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihanke vakiinnuttamisen tueksi Vanhemmat koulussa Opettaja kerhonohjaajana Kerhohyvinvointia rakennetaan yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa (Lahti) Lasten ja nuorten kasvu vastuualue kokoaa eri toimijat Hajanainen kenttä edellyttää brändäystä ja markkinointia Soittotunnit ja höntsäliikunta lomittuvat oppilaan arkeen Toimenpiteet ja käytännön malli Lahdessa Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen opetuksen järjestäjän näkökulmasta (Laukaa) Kerhotoiminta osana koulun toimintakulttuuria Motivoinnin monet keinot Peda.netin ja Veräjän käyttö kerhotoiminnan tiedottamisessa Kerhotoiminnan vastuukysymykset ja perehdyttäminen (Laukaa) Perusopetuslain mukainen toiminta koulussa Vastuu ja turvallisuus koulun kerhotoiminnassa Kerhonohjaajien perehdyttäminen Näkökulmia koulun kerhotoiminnan organisointiin (Forssa) Koulun ja kerhotoiminnan yhteinen aikataulu Kerholaisten löytäminen ja motivointi Vapaammasta toiminnasta versoo tuoreita ideoita

5 8. Kerhopedagogiikan kehittäminen ja resurssien hallinta (Forssa) Oppilaan tarpeiden selvittäminen ja motivaation herättäminen Kerhopedagogiikan tarkastelu lahjakkuuden käsitteen kautta Tilaratkaisut, välineet ja materiaalit Kerhotoiminnan suunnittelua Koulujen yhteiset kerhot (Seinäjoki) Koulujen yhteiset kerhot monipuolistavat kerhotarjontaa Yhteisten laadullisten kriteerien sopiminen Tiedottamisen keinot Kunnan rooli ja kuntien välinen yhteistyö (Kokkola) Kerhotoiminnan kehittämisen haasteet Kuntien yhteistyö kerhotoiminnassa Pienten kuntien yhteistyö kuntien liitostilanteissa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan verkostoyhteistyö Kodin ja koulun kerhotoiminnan yhteistyö (Vasa) Kerhotoiminnan uudelleenrakentamisen alkumetreillä Kodit ja huoltajat aktiivisiksi toimijoiksi Monikulttuurisuus koulun kerhotoiminnassa (Vasa) Monen kulttuurin edustusta Kerhoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa (Pori) Oppilas kohtaa taiteilijan ja muita kerhonohjaajia Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen ja palkitseminen Porin kolme kerhomallia Huoltajat kerhonohjaajina ja osallistujina (Kannus) Kodin ja koulun kasvatusvastuu Talkooperinteet näkyvät kerhotoiminnassa Käytännön toimintamalleja Oppilashuolto ja kerhotoiminta (Kitee) Kiteeläisen koulun kerhotoiminnan kehitys ja tavoitteet Innostava ohjaaja kannustaa kutsukerholaisia harrastamaan

6 16. Lahjakkaiden kerhotoiminta (Kitee) Lahjakas oppilas haastaa kerhonohjaajan Erityislahjakkuuden ja vahvuuksien löytäminen Kerhotoiminnan käytänteitä rakennemuutoksen keskellä (Varkaus) Kerhoverkosto kehittyy epävarmuudesta huolimatta Aluetiimijako helpottaa suunnittelua Kerhotoiminnan tiedottaminen ja markkinointi Harvaan asutun alueen kerhohaasteet (Ylitornio/Pello) Kerhotoiminnan resurssit täsmäkäyttöön Kustannukset kuriin kerhobussilla Teknologisia sovelluksia ja kansainvälistä yhteistyötä Kerhotoimisto yhteistyön areenana (Kangasala) Mikä ihmeen kerhotoimisto? Taito- ja taideaineet koulun kerhotoiminnassa yhteistyö eri kulttuurialan toimijoiden kanssa (Kajaani) Vahva kulttuuripohja näkyy harrastuskentässä Kerhotoiminta vie sirkukseen ja teatteriin

7 Esipuhe Koulujen kerhotoiminnalla on pitkät perinteet suomalaisessa koulussa, mutta 1990-luvun laman myötä kerhotoiminta hiipui. Kerhotoiminnan elvyttäminen alkoi osana perusopetuksen laadun parantamista vuonna 2008 ja lisärahoituksen turvin on saatu toimintaa siten, että arvioiden mukana ensi syksynä aloittaa noin kerhoa, joissa on lähes oppilasta. Mukana toiminnassa on yli 90 % kouluista. Kerhotoiminnalla on tärkeä merkitys, sillä se tukee mm. kodin ja koulun kasvatustoimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä osaltaan ehkäisee syrjäytymisuhkaa. Kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuus osallistua koulun kerhotoimintaan ja siksi on tärkeää, että kaikki koulut saataisiin mukaan toimintaan. Tärkeää on vakiinnuttaa nyt elvytetty kerhotoiminta ja kehittää sitä edelleen vastaamaan tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Opetushallitus toimii koulujen kerhotoiminnan valtakunnallisena koordinoijana ja tämä julkaisun tarkoituksena on levittää eri toimijoiden hyviä käytänteitä kerhojen toteuttamismalleista, sekä toiminnan vakiinuttamisesta kaikkien opetuksen järjestäjien käyttöön. Mielenkiintoisia malleja on kehitetty ja on tärkeää että niitä voidaan levittää. Kiitos kaikille tämän julkaisun kirjoittajille. Laitetaan kerhot hyrräämään! Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus 6

8 1. Koulun kerhotoiminta Erityisasiantuntija Riitta Rajala Opetushallitus Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (628/1998) 47 mainittua ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan ja josta koulun tulee määrätä vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Koulun kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Koulun kerhoja tilastoitiin vuosina olevan n Viime vuosikymmenten taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös koulujen toimintaan ja laman seurauksena kerhojen määrä supistui kouluissa. Vuonna 1998 kouluille tehdyn kyselyn mukaan kerhojen määrä oli pudonnut puoleen vuosikymmenen alun tasosta. Kerhokeskus Koulutyöntuki ry toteutti Opetushallituksen toimeksiannosta vuonna 2004 kaikille perusopetuksen kouluille kyselyn, jolla selvitettiin kerhojen määrää ja kehitystarpeita (Koulunkerhotyö - nykytila ja kehitystarpeet ). Kyselyn vastausprosentti oli 41, 3 ja se vahvisti kerhojen vähenemisen jatkuneen edelleen ja vain noin 61 % kyselyyn vastanneista kouluista järjesti kerhotoimintaa. 7

9 1.1 Koulun kerhotoiminta osana Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa Kerhotoimintaa on kehitetty vuodesta 2008 osana Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa, jota Opetushallitus koordinoi ja ohjaa valtakunnallisesti. Ikäluokkien pienentyessä opetus- ja kulttuuriministeriö on nähnyt tarpeelliseksi käyttää vapautuneet resurssit mm. kerhotoiminnan elvyttämiseen. Opetushallitus käynnisti kehittämistyön yhteistyössä alan keskeisten järjestöjen kanssa (Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Koululiikuntaliitto KLL ry ja Förbundet Hem och Skola i Finland r.f). Kehittämistyön tavoitteena on oppilaan kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja monipuolisen vapaaajan toiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi koulupäivää. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua säännölliseen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Tavoitteena on myös kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen monipuolistamalla yhteistyömuotoja ja vahvistamalla kasvatuskumppanuutta. Tavoitteita voidaan tarkastella niin oppilaan, opettajan, koulun kuin kunnankin näkökulmasta. Oppilaan kannalta tärkeintä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen tukeminen. Onnistumisten ja osallisuuden kokemusten kautta voidaan edistää myönteisen minäkuvan kehitystä. Kerhotoiminta antaa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan ennen tai jälkeen koulupäivän sekä tarjoaa uusia kiinnostuksen kohteita. Kerhotoiminnan avulla voidaan edistää opettajien uusia valmiuksia ohjata oppilaita. Kerhotoiminta tarjoaa tietoja ja taitoja toiminnan kehittämisestä ja monipuolistamisesta oppilaiden erilaisten taitojen kehittämiseksi. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää ja kehittää omaa opettajuutta, osaamista sekä innovatiivisia opetus- ja ohjausmetodeja. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, opettaja-oppilas suhdetta sekä kehittää opettajien välistä yhteistyötä. Koulun tavoitteena on kehittää kerhopedagogiikkaa ja ottaa käyttöön sellaisia menetelmiä ja ympäristöjä, jotka mahdollistavat kerhotoiminnan kehittämisen ja kerhojen monipuolisen hyödyntämisen. Olennaista on myös koulujen toimintakulttuurin, henkilöstön ja kotien valmiuksien kehittäminen siten, että kerhotoiminta edistäisi koulun ja alueen muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää oppimisympäristöjä. 8

10 Kunnan tulee arvioida kehittämistyötä ja sen tuloksia, joita se voi hyödyntää kerhotoiminnan kehittämisen suunnittelussa. Tavoitteena on ottaa huomioon myös se, kuinka koulun kerhotoiminnalla voidaan tukea ja monipuolistaa oppilaiden taitoja, valmiuksia ja erilaista harrastuneisuutta perusopetuksen tukena. Tärkeää on edistää eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin toimijoiden sekä koulujen sidosryhmien yhteistyötä oppilaiden kokonaistilanteiden hahmottamisessa ja hallinnassa. Koulun kerhotoiminnasta tulee saada toimiva väline lapsiin ja nuoriin liittyvien kehittämistoimien toteuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. 1.2 Kerhotoiminnan rahoituksella suuri merkitys toiminnalle Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut vuodesta 2008 alkaen vuosittain valtion talousarviosta määrärahan kerhotoiminnan kehittämiseen. Opetushallitus on julistanut määrärahan haettavaksi ja jakanut avustukset hakuehdot täyttäneille perusopetuksen järjestäjille. Kerhotoiminnan kehittämistyössä mukana olevien opetuksen järjestäjien ja kerhojen määrän kehitys Kerhotoimintaa järjestetään jo 91,5 % kaikista perusopetuksen kouluista. Valtion taloudellinen panostus kerhotoimintaan on ollut neljän vuoden aikana merkittävä, yli 30 miljoonaa euroa. Lisäksi opetuksen järjestäjien omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Opetuksen järjestäjien antaman palautteen mukaan kohdennetun erityisavustuksen merkitys on ollut suuri koulun kerhotoiminnan uudelleen elvyttämisessä. 9

11 Koulun kerhotoiminta on monipuolista vapaa-ajan toimintaa. 1.3 Harrastusmahdollisuus kaikille Koulut ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kerhotarjontaa oman suunnittelutyön lisäksi oppilaille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen pohjalta. Suosituimpia kerhoja ovat liikunta- ja urheilukerhot, musiikki, käsityö- ja askartelukerhot, kokki- ja kotitalouskerhot, ilmaisu- ja näytelmäkerhot, kielten kerhot, kuvataidekerhot sekä luonto- ja retkeilykerhot. Kerhonohjaajista 74 % on opettajia, ohjaajina toimivat myös koulunkäyntiavustajat, nuoriso-ohjaajat, nuorisotyöntekijät ja vanhemmat. Noin joka kymmenes kerho pyörii järjestöjen omien kerhonohjaajien voimin. Koko maan osalta kerhotoimintaa tarjotaan melko tasaisesti. Toiminta nähdään erityisen tärkeänä harvaan asutulla maaseudulla, jossa oppilaille on tarjolla vähemmän harrastustoimintaa ja kokoontumismahdollisuuksia. Positiivista palautetta on saatu runsaasti oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta ja toiminta koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Kerhotoiminnan hyödyt ovat tulleet esille myös oppilashuoltoryhmissä. Harrastusmahdollisuuksia on löydetty erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei aiemmin ole ollut omia 10

12 harrastuksia ja jotka hyötyvät toiminnasta eniten. Kerhojen osallistumismäärät ovat nousseet ja kynnys tulla kerhoon on ollut matala, johon on vaikuttanut mm. kerhojen toiminta kouluilla. Kouluissa kerhojen vaikutus on näkynyt mm. ryhmähengen ja koulumotivaation parantumisena. Toimintaa arvioidaan kunnissa systemaattisesti ja sitä suunnitellaan hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Positiivisten kokemusten myötä kunnat haluavat jatkaa ja kehittää kerhotoimintaa edelleen. Koulun kerhotoiminnalla on merkittävä vaikutus paitsi kouluyhteisön, myös yhteiskunnan hyvinvointiin. Se ennalta ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä parantaa opettaja-oppilas suhdetta ja aktivoi ja osallistaa lapsia ja nuoria. Samalla kunnan, koulun ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö toteutuu. Turvallinen ja virikkeitä antava kerhotoiminta tukee ja täydentää perusopetusta ja on merkittävä kasvatuksellinen tuki kodeille. Koulun kerhotoiminta on monipuolista ja laadukasta vapaaajantoimintaa. Kerhotoiminnan laatu edellyttää toiminnan hyvää organisointia, resurssointia, tavoitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista. Hyvin suunnitellun ja toimivan kerhotoiminnan toteuttajina ammattitaitoiset kerhonohjaajat varmistavat laadun. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin lisää oppilaiden hyvinvointia. Koulujen tulisi hyödyntää nykyistä paremmin idearikkaita oppilaita ottamalla heidät suunnittelemaan kerhotarjontaa. Erityisen tärkeää tämä on yläkoulun oppilaiden osallistumisen kannalta. Kun toimijat yhdessä sitoutuvat toteuttamaan kerhotarjontaa myös kerhotoiminta monipuolistuu ja osallistujamäärät kasvavat. Ohjaajilla tulee olla valmiutta kuunnella, keskustella ja tehdä yhdessä päätöksiä oppilaiden kanssa. Kerhoissa löydetään omia vahvuusalueita ja niihin osallistuminen luo perustan säännölliselle harrastamiselle. Koulun kerhotoiminta voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana.aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään valtakunnallisten perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevien lasten osallistuminen koulun kerhotoimintaan monipuolistaa ja kehittää aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla on tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys joka vähentää lasten yksinoloa ja syrjäytymistä. Toiminta tukee kodin ja koulun yhteistyötä ja lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua sekä edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. 11

13 1.4 Kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihanke vakiinnuttamisen tueksi Opetushallitus käynnisti syksyllä 2010 koulun kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihankkeen, jonka tavoitteena on: löytää erilaisia, monipuolisia toimintamalleja ja vastata kerhojen järjestämisen haasteisiin yleistää hyvistä, toimivista malleista kehittämistyöhön periaatteita ja malleja kerätä ja jakaa toimivista malleista tietoa innovatiivista teknologiaa hyödyntämällä Kerhotoiminnan pilotointihankkeella haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä keinoja opetuksen järjestäjällä on taloudellisesti resurssien turvaamisessa miten oppilaiden motivoitumista voidaan käytännössä edistää miten opettajien innostusta kerhotoiminnan ohjaamiseen voidaan edistää miten vanhemmat osallistetaan kerhotoimintaan erityisesti vakiinnuttamisen näkökulmasta miten kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien luottamushenkilöstö tai muu päättävässä asemassa oleva henkilöstö motivoidaan sitoutumaan ja panostamaan kerhotyön jatkuvuuteen miten järjestökenttä voidaan liittää osaksi pitkäjänteistä kerhotoiminnan kehittämistä. Tähän julkaisuun on koottu pilotointihankkeessa mukana olevien kuntien kerhotoiminnan järjestämisestä ja kerhojen toteuttamistavoista jo toimivia tai suunnitteilla olevia malleja ja käytänteitä muiden opetuksen järjestäjien käyttöön. Kukin kirjoittaja vastaa oman artikkelinsa sisällöstä. Lisätietoja pilotointihankkeen vakiinnuttamismateriaaleista löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta 12

14 Pilotointihankkeeseen osallistuu 13 opetuksen järjestäjää: Lahden kaupunki, Laukaan kunta, Forssan kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Vasa stad, Porin kaupunki, Varkauden kaupunki, Kannuksen kaupunki, Kiteen kaupunki, Ylitornion kaupunki, Kangasalan kunta ja Kajaanin kaupunki. Kunnissa ja kouluissa on vahva tahtotila ankkuroida kerhotoiminta osaksi kunnan perusopetuksen normaalia työtä. Verkottuminen järjestösektorin, muiden kunnallisten toimijoiden ja vanhempien kanssa nähdään tärkeänä, mutta se vaatii toiminnalta vakautta. Tavoite, että jokaisella perusopetuksen oppilaalla on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen koko perusopetuksen ajan on toteutunut yhä useamman osalta vireytyneen kerhotoiminnan ansiosta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on merkittävä viesti päättäjien arvovalinnoista. Tämän päivän valinnat vaikuttavat lastemme hyvinvointiin ja yhteiseen tulevaisuuteen. 13

15 2. Vanhemmat koulussa Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila Suomen Vanhempainliitto ry Viimeiset neljä vuotta ovat olleet menestystarina. Lapsemme ovat päässeet taas kokemaan kouluissa kerhotoiminnan iloa ja riemua. Vielä neljä vuotta sitten tilanne oli toinen. Samalla koulujen kerhot ovat saaneet vahvan tukijan; vanhemmat. Meistä 84 % pitää koulujen kerhotoimintaa tärkeänä. Harvalla asialla on näin jakamaton tuki. Epäilystä ei ole jäänyt ovatko panostetut määrärahat tuottaneet tulosta. Suomessa on asetettava 2010-luvun keskeiseksi koulutavoitteeksi kerhotoiminnan vakiinnuttaminen. Kun koulunsa aloittanut lapsukainen on päässyt nyt kerhojen makuun, täytyy tämä ilon lähde säilyttää. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen ei ole projekti. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen on pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä. Sama koskee koulujen kerhotoimintaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta yleisen oppivelvollisuuden voimaantulosta. Tänään meiltä vaaditaan samaa osumatarkkuutta kuin Suomen itsenäistymisen alkuaikoina, jolloin luotiin pohja toisen maailmansodan jälkeiselle teollistumiselle ja tietotyön nousulle. Koulujen kerhotoiminnassa yhdistyy monta tekijää, joiden varassa koulumenestyksemme jatkossa on. Erilaisten toimijoiden ja osaamisen tuominen koulun toimintaympäristöön, lasten ja heidän vanhempiensa kuuleminen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä viestinnän monet mahdollisuudet ovat kulmakiviä. Kerhotoiminnassa on saatu erityisen hyviä tuloksia kouluista, joissa vanhemmat on otettu mukaan kerhotoiminnan suunnittelu-, kehittämis- ja ohjaustyöhön. Näin kerhot eivät ole jääneet irrallisiksi perheiden elämästä ja kasvatustyön tukemisesta. Ehkä on ollut hieman yllätys, millaista sitoutumista vanhemmista löytyy. Kerhonohjaajina ja kerhoapulaisina vanhemmat ovat tuoneet mukanaan laajan kirjon elämänkokemusta ja erilaista osaamista. 14

16 Tällainen ilmainen voimavara on kullanarvoista joskus niin ohdakkeisissa talousarvioiden raameissa. Jatkossa koulut jakautuvat hyviin ja huonoihin sen perusteella, miten koulu toimii osana ympäristöään sekä yhdessä vanhempien ja lasten kanssa.vanhempien sitouttaminen kerhotoimintaan ei ole vain tiedotusta, vaan vuorovaikutuksellista viestintää. Tämä meidän tulisi sisäistää paremmin. Yksisuuntainen tiedotus ei ole tästä päivästä, se on eilisestä. Eikä kyse ole nyt rakettitieteestä, vaan arkisista toimintatavoista. Suomen Vanhempainliitossa olemme huomanneet, että onnistunut sitouttaminen on pienestä kiinni. Neljällä asialla pääsee vaikuttaviin tuloksiin: Ota vanhemmat mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun. Tässä vanhempainyhdistys on usein paras toimija. Kerää lapsilta ja vanhemmilta palautetta kerhoista. Hyödynnä vanhempia. Vanhemmissa on valtava osaaminen ja kontaktit. Tämän päivän vanhemmat haluavat olla rakentamassa lapsensa koulusta hyvän ja hyvinvoivan. Sovi, ketkä vastaavat kerhoviestinnästä, jotta tieto saavuttaisi kodit oikea-aikaisesti ja ymmärrettävästi. Me vanhemmat pidämme kiinni hyvästä. Suomen Vanhempainliitto ja sen noin 1400 vanhempainyhdistystä ympäri Suomen uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat. Tyytyväiset vanhemmat, jotka näkevät lapsen ilon ja riemun, puolustavat tämän tuottajaa. Monessa kunnassa juuri vanhemmat sanoittavat päätöksentekijöille kerhotoiminnan tärkeyden. Joka tuntee, tietää. Joka tietää, puhuu. Joka puhuu, vaikuttaa. Elämä ei ole projekti. Ei etenkään lapsen. Ihmisen perusta on riittävässä pysyvyydessä, joka mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen sekä luovuuden synnyn. Onhan meillä malttia pitää kerhoista kiinni? Onhan? 15

17 3. Opettaja kerhonohjaajana Erityisasiantuntija Riitta Sarras Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Koulujen kerhot ovat osa koulun toimintaa Koulun kerhotoiminta on kautta aikojen ollut kiinteä osa koulun toimintaa. Kerhot toimivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleisten linjausten suunnassa, vaikka varsinaisia yksityiskohtaisia sisällöllisiä tavoitteita ei opetussuunnitelmassa olekaan asetettu. Opettaja tuntee nämä koulutyön linjaukset ja osaa ottaa ne huomioon kerhojen toiminnassa. Näin varsinainen koulutyö ja koulun kerhotoiminta kulkevat koulun arvojen suunnassa käsi kädessä. Opettajien ja muidenkin koulujen kerhotyötä tekevien taustatukena on jo yli 60 vuotta toiminut Kerhokeskus koulutyön tuki ry. Tämä, OAJ:n pikkusisareksikin mainittu yhdistys, on keskittynyt tuottamaan materiaalia kerhotoimintaan ja antamaan käytännön ohjeistusta juuri koulujen kerhotyöhön. Kerhokeskuksen aluekoordinaattorit ovat alueilla toimivia opettajia, jotka tiedottavat oman alueensa opettajille Kerhokeskuksen hankkeista ja uusista materiaaleista sekä järjestävät kerhotoimintaan liittyviä koulutuksia. Opetushallitus on kehittänyt koulujen kerhotoimintaa, viimeisimpänä Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa, jossa on aktiivisesti ollut mukana suuri joukko opettajia. Vuodesta 2008 jaetun erityisrahoituksen turvin on koulujen kerhotoimintaan saatu todellinen piristysruiske. Koulun kerhot ovat osa koulun toimintaa. Osallistuvilta oppilailta ei voida periä osallistumismaksuja, kuten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Tästä syystä kerhotoiminnan voimavarat tulisi aina erikseen turvata, kuten Opetushallituksen kehittämishankkeessa nyt on tehty. Kerhotyö ei saa kilpailla voimavaroista opetustyön kanssa. Se on nähtävä yhtenä lasten ja nuorten toimintaympäristönä, jossa tuetaan heidän kasvuaan ja kehitystään. Kerhotoiminta ei vain täydennä koulutyötä vaan se toteuttaa omalta osaltaan opetussuunnitelmaa. Koulujen kerhotoimintaan tarvitaan omat erilliset resurssinsa. 16

18 Opettaja kerhonohjaajana Kun opettaja ottaa kerhon ohjauksen vastuulleen, hänet yleensä määrätään tehtävään ja kerhotyöstä tulee osa hänen työtään. Kerho merkitään koulun työsuunnitelmaan ja siitä maksetaan virkaehtosopimuksen mukainen korvaus. Kerhotoiminta on luonteeltaan harrastustoimintaa ja kerhon ohjaaminen on opettajille erilaista työtä kuin oppituntien pitäminen. Opettaja voi hyödyntää kerhotyössä omaa pedagogista osaamistaan ja oppilaantuntemustaan. Opettaja kerhonohjaajana tuntee koulun tavat, tilat ja välineet ja osaa suhtautua niihin vastuullisesti samoin kuin myös oppilaiden turvallisuuteen, joka kerhotyössä on yhtä tärkeää kuin opetuksessakin. Koulun kerhoissa noudatetaan koulun turvallisuusohjeistoa ja -suunnitelmaa sekä koulun järjestyssääntöjä, jotka opettaja opetustyönsä vuoksi tuntee ja on sisäistänyt. Kerhonohjaajana opettajalla on erilainen rooli Kerhonohjaajana opettaja ei ole niin vahvasti opettajan roolissa kuin normaalissa opetuksessa. Kerhotyö tarjoaa opettajalle ja oppilaalle tasaveroisemman vuorovaikutussuhteen, koska tavoitteet kunkin kerhon toiminnalle luodaan yhteisesti ja niihin myös sitoudutaan yhteisesti. Oppilaan osallisuus vahvistuu, ja oppilaan ja opettajan jakama yhteinen kiinnostus asiaan vie toimintaa eteenpäin. Tällainen yhteinen innostus yhdistettynä opettajan pedagogiseen osaamisen luo laadukasta toimintaa. Kerhojen laadukkuus taas takaa pitkäjänteisyyttä ja toiminnan pysyvyyttä. On muistettava, että kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja usein koulupäivän jälkeen tapahtuvaa, ja vain laadukas kerho, jossa on kiinnostavaa toimintaa, saa oppilaat viihtymään ja pysymään mukana koko lukuvuoden ajan. Kerhotyössä opettaja ei arvioi oppilaan osaamista, mikä on vapauttavaa sekä opettajalle että oppilaalle. Yhdessä iloitaan onnistumisesta ja toiminta itsessään palkitsee. Kerhotyössä opettaja voi hyvin kokeilla uudenlaisia menetelmiä, yhteistyömuotoja ja välineitä, koska kerhotyön luonteeseen kuuluu kiireettömyys ja uusien toimintatapojen etsiminen. Tämä voi rikastuttaa varsinaista opetustyötäkin ja johtaa uudenlaisiin avauksiin siinä. Opettaja ja oppilas jakavat kerhossa yhteisen kiinnostuksen tai innostuksen johonkin asiaan. Yleensä opettajat ottavat ohjatakseen sellaisia kerhoja, jotka ovat heidän omien harrastustensa piirissä, ja johon heillä 17

19 itsellään on erityisosaamista tai erityistä kiinnostusta. Myös tämä takaa osaltaan kerhon laatua ja voi samalla avata myös oppilaalle aivan uuden näkökulman opettajaan. Toisaalta kerhotoiminnan kautta opettajalle voi avautua aivan uudenlainen harrastusmaailma: kun oppilaat ovat saaneet vaikuttaa koulun kerhotarjottimeen ja kerhoiksi on valikoitunut opettajalle hieman vieraampia kokonaisuuksia, hän pääsee tutustumaan ja kokeilemaan aivan uusia asioita yhdessä oppilaiden kanssa. Kerhotoiminnassa opettaja voi nähdä oppilaasta kokonaan uudenlaisia puolia ja saada sellaisillekin oppilaille menestymisen kokemuksia, joilla opiskelussa ja koulutyössä on vaikeuksia. Kun oppilas onnistuu harrastustoiminnassa, voi se antaa opettajalle avaimet oppilaan parempaan tuntemiseen, ja sitä kautta auttaa myös koulutyössä onnistumiseen. Opettaja voi opetustilanteessa löytää myös ne oppilaat, joille kerhoista olisi erityistä hyötyä, ja ohjata heidät sopivan harrastuksen ja kerhon piiriin. Erityislahjakkaat tai syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat voivat mielekkään kerhotoiminnan kautta löytää motivaatiota myös koulutyöhönsä. Myönteiset vaikutukset koulutyöhön, työssä jaksaminen, oman ammattinsa kehittäminen ja oppilaantuntemuksen lisääntyminen ovat asioita, joita kerhonohjaajina toimineet opettajat ovat kokeneet kerhotyön tuovan mukanaan. Onnistunut kerhotoiminta antaa voimia ja intoa myös opettajan työhön! Opettaja rakentaa sillan koulutyön ja kerhon välille Monet opettajien ohjaamat kerhot rikastuttavat koulun elämää ja niiden tuotokset saavat hienosti fooruminsa koulujen arjessa ja juhlassa. Esimerkiksi kuvataide-, käsityö- ja luonto- sekä historiakerhojen tuottamista aineistoista voidaan rakentaa näyttelyitä koulun arkea piristämään. Koulun yhteiset juhlat ja tilaisuudet saavat ohjelmansa, kun ne valmistellaan koulujen musiikki-, näytelmä- ja liikuntakerhoissa. Liikuntakerhot voivat myös tuoda koululle mainetta ja kunniaa kerholaisten osallistuessa erilaisiin kilpailuihin, esityksiin ja turnauksiin. Oppilaiden retkien ja leirikoulujen varainhankintaa voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteisen kerhon puitteissa valmistamalla myytäviä tuotteita, juhlia ja tapahtumia koko koulun iloksi. Tällainen koko kouluyhteisön huomioonottaminen ja koulun yhteisten tilaisuuksien valmistelu luo kerholle tavoitteellisuutta sekä toimintaan pitkäjänteisyyttä. Koulujen oma opettajisto on hyvä sillanrakentaja ker- 18

20 hotyön ja koulun opetuksen välillä, sillä juuri opettajilla on paras näkemys siitä, miten kerhojen ja opetuksen rinnakkaiselo saadaan molempia vahvistamaan. Lähteet: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus , Kunnallinen työmarkkinalaitos Pietilä, Kerhotoiminta näkökulmia koulun kerhojen kehittämiseen, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetushallitus Kenttälä, Koulun kerhokäsikirja, Kerhokeskus koulutyön tuki, Koulun kerhotoiminta, Opetushallitus Kenttälä, Suomu (toim.) Koulu harrastuspaikkana - näkökulmia paikalliseen yhteistyöhön, Kerhokeskus koulutyön tuki, Mannerheimin lastensuojeluliitto Kenttälä, Kesler, Kerhotoiminta osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua, Kerhokeskus koulutyön tuki, Koulun kerhotoiminta 19

21 4. Kerhohyvinvointia rakennetaan yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen Lahden kaupunki Pinta-ala: 154,58 km² Asukasluku: Oppilasmäärä: Kouluja: 26 Erityispiirteet: Lasten ja nuorten kasvu vastuualue muodostuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja nuorisopalveluista 4.1 Lasten ja nuorten kasvu vastuualue kokoaa eri toimijat Lahdessa kerhotoimintaa on kaikissa kaupungin 25 peruskoulussa sekä Kanervikon sairaalakoulussa. Kaupunki on jaettu viiteen alueelliseen koulupiiriin: eteläiseen, läntiseen, itäiseen, pohjoiseen sekä keskustan alueeseen. Yksittäisten alueiden koulutyön kehittämistä koordinoi aluerehtori ja erityisopetuksen koordinaattori. Projektikoordinaattori koordinoi kaikkien alueiden kerhotoimintaa. Lahden kaupungin sivistystoimialan uudessa organisaatiossa perusopetus, nuorisopalvelut ja varhaiskasvatus muodostavat yhteisen Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen. Lahden kaupungin nuorisopalvelujen alueelliset palvelut jakautuvat koulualueiden mukaisesti, ja jokaisella alueella on oma nuorisotalo sekä aluenuorisonohjaaja. Kerhotoiminnan kehittämishanke on Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen yhteinen. Seurakuntien aluejaot ja lapsi- ja nuorisotyön ohjaajat jakautuvat osittain samoin, kuin kaupungin koulualueet. 20

22 Kerhotoiminnan kehittämishankkeen perustana ovat alueelliset kerhotyöryhmät, jotka muodostuvat alueella toimivista kouluista edustajineen sekä muista lasten ja nuorten kanssa toimivista tahoista. Opetushallituksen kerhotoiminnan valtionavustus on jaettu oppilasmäärien mukaan. 4.2 Hajanainen kenttä edellyttää brändäystä ja markkinointia Kerhotoiminnan kehittämishanke on lähtenyt Lahdessa hyvin käyntiin ja alueiden kaikissa kouluissa on kerhotoimintaa. Tavoitteena on, että kerho- ja harrastustoiminnan tarjotin kouluilla näyttäytyy sekä oppilaan että perheen näkökulmasta selkeänä ja houkuttelevana, vaikka toimintaa järjestäisikin usea eri taho. Vakiinnuttamisen haasteet ovat Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen tasolla: rahoituksen jatkuminen mahdollisimman laajan toimijakentän löytäminen ja sitouttaminen tuottamaan kouluilla kerho- ja harrastustoimintaa aamu- ja iltapäivisin kulttuurin muutos iltapainotteisesta harrastamisesta iltapäiviin erilaisten toimijoiden ja toimintojen brändäys, markkinointi ja tiedottaminen Haasteet koulujen tasolla: ohjaajien ja oppilaiden motivointi oppilaiden osallisuus käytännön järjestelyt ja koordinointi kulttuurin muutos tiedottaminen ja tiedon kulku Haasteet kolmannen sektorin toimijoiden näkökulmasta: tiedotus rahoitus kulttuurin muutos käytännön järjestelyt ja koordinointi 21

23 4.3 Soittotunnit ja höntsäliikunta lomittuvat oppilaan arkeen Ideaalina tavoitetilana on, että kaikilla lahtelaisilla kouluilla on runsaasti erilaista kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa oppituntien ulkopuolella klo Jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus vaikuttaa, viihtyä, viettää aikaa ja oppia turvallisesti koulun yhteisöllisessä arjessa - myös varsinaisen lukujärjestyksensä ulkopuolella. Työ on onnistunut, kun eri toimijat lomittuvat kouluyhteisön arkeen ja käytännön haasteet ratkaistaan hyvässä hengessä lasten ja nuorten parasta ajatellen. Tämä hyödyttää sekä koulutyötä, että perheiden arkea. Varsinaisen koulutyön ohella koulut tarjoavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä maksutonta ja laadukasta koulun kerhotoimintaa. KouluNuokku-toiminta tuo tarvittaessa oppilaiden tueksi nivelvaihe- ja päihdetyöntekijät. Koulun kerhotoiminnan ulkopuolella voidaan järjestää maksullista kerhotoimintaa. Urheiluseurat järjestävät höntsäliikuntaa iltapäivisin (ja/tai aamupäivisin), harrastusseurat ja nuorten omat toimintaryhmät järjestävät toimintaa maksutta tai perivät kohtuullisen osallistumismaksun kulujen kattamiseksi. Esimerkiksi musiikkiopistot voivat järjestää maksullista soitinopetusta koulun tiloissa iltapäivisin. Oppilas voi odotella oman harrastustoimintansa alkamista vaikka KouluNuokulla ja jatkaa soitinopetuksen jälkeen ilmakiekon pelaamista ennen kotiinlähtöä. Lahden koulujen arjessa on rentoa rullausta. Tavoite on, että Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoilla on fyysinen ja henkinen koordinaatiokeskus. Hyvä tiedottaminen on oppilaiden, huoltajien, eri toimijoiden ja sidosryhmien suuntaan välttämätöntä. Eri toimijoiden on helppo kääntyä koordinaatiokeskuksen puoleen kysymyksineen ja kehittämisehdotuksineen, ja kaupunkilaiset saavat sieltä halutessaan vaivattomasti lisätietoa. Tavoitetilassa oppi, hyöty, hupi, osallisuus ja tuki asuvat kouluilla. Oppilaan arjen horjuessa apu suunnataan ensimmäiseksi sen tukemiseen. Arjen vahvistamisessa ovat yhdessä mukana huoltajat, koulut, oppilashuolto, lastensuojelu ja muut toimijat. 22

24 4.4 Toimenpiteet ja käytännön malli Lahdessa varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut muodostavat yhteisen Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen kerhotoiminnan koordinaatiokeskus sijoittuu palveluihin omana tiiminään, joka koostuu kulttuurikasvatus-, aamu- ja iltapäivä-, ja kerhotoiminnan koordinaattoreista toimijakarttaa hyödyntävä tavoitteellinen viestintäsuunnitelma Lahden kaupungin sivistystoimialan päätös (kevään 2011 aikana) koulutilojen maksuttomuudesta arkisin klo lasten ja nuorten harrastustoiminnalle Luottamushenkilöstön riittävä informointi tärkeää Luottamushenkilöstön on hyvä tietää mahdollisimman paljon ja eri näkökulmista kerhotoiminnasta, sen laajuudesta, mukana olevista toimijoista, toiminnan vaikuttavuudesta sekä kerhojen arjesta. Luottamushenkilöstöstä iso osa on äitejä, isiä, mummoja tai vaareja, jotka voivat olla toiminnassa mukana myös työnsä tai harrastustoimintansa tuomissa rooleissa. Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen jäsenille lähetetään säännöllisesti koko kohderyhmälle suunnattu kerho- ja harrastustoiminnan tiedote, jossa esitellään kerhotoiminnan arjen ajankohtaiset asiat. Lisäksi luottamushenkilöstölle esitellään säännöllisesti kerhotoiminnan laajuutta ja mukana olevia toimijoita ja työmuotoja, esimerkiksi kerhotoiminnan yhteistyötä lastensuojelun arviointiyksikön kanssa. Siinä kerhotoiminta on lastensuojelun suunnitelmallinen tukityökalu. Luottamushenkilöstön on tärkeää olla perillä myös uusimmasta tutkimustiedosta sekä kannanotoista. Eri toimijat kohtaavat kerhotoiminnan ohjausryhmissä Lahden kaupungin kerhotoiminnan kehittämishankkeella on alueellisia kerhotyöryhmiä, joissa ovat edustettuina aluerehtori, rehtori, kerhonohjaaja-opettaja, terveydenhoitaja, vanhempainyhdistyksen edustaja, kuraattori, aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori, monikulttuurinen nuorisonohjaaja, nivelvaihetyöntekijä, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä kolmannen 23

25 sektorin toimijat. Alueet ovat erilaisia, kuten myös kerhotyöryhmät. Tähän mennessä tärkeintä on ollut tutustua ihmisiin, organisaatioihin ja alueiden palveluihin sekä jakaa tietoa ja resursseja. Sittemmin tiedon jakamisesta on siirrytty yhä enemmän yhteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Alueelliset kerhotyöryhmät toimivat tiedotuskanavina koordinaattorin kautta hallintoon ja toisinpäin. Koulujen yhteistyö avaa parempia mahdollisuuksia Koordinoimalla voidaan järjestää esimerkiksi yhteisiä liikuntakerhoja sellaisella koululla, jossa on muita paremmat liikuntatilat. Näitä kerhoja markkinoidaan myös lähikouluille. Toisaalta yhteiset kerhonohjaajat voivat järjestää samoja kerhoja useilla eri kouluilla. Alueiden yhteiset harrastusmessut ovat yhteinen voimainkoitos, jossa niin opettajat kuin oppilaatkin tutustuvat harrastusmahdollisuuksien lisäksi naapurikouluihin. Lisäksi kerhotoiminnan kehittämishankkeen kerhonohjaaja-opettajien koulutusilloissa esitellään toisille ohjaajille onnistuneita ja toimivia työtapoja, menetelmiä ja kerhoaiheita. 24

26 5. Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen opetuksen järjestäjän näkökulmasta Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Koulunjohtaja Matti Hartikainen Laukaan kunta Pinta-ala: 825,62 km² Asukasluku: Oppilasmäärä: Kouluja: 15 Erityispiirteet: Laukaan kunnassa on useita vahvoja kyliä ja kyläkeskuksia, ja sen kouluverkko on tiheä ja laaja 5.1 Kerhotoiminta osana koulun toimintakulttuuria Laukaan peruskoulujen kerhotoimintaan käytettävien viikkotuntien määrä suunnitellaan samassa yhteydessä muiden opetusresurssien kanssa. Samalla otetaan huomioon taloudelliset tekijät, kuten mahdolliset kerhotoimintaan osoitetut tuet. Kerhotunnit muodostavat oman erillisen kehyksensä, eikä niitä voi käyttää koulun muuhun opetukseen tai erityistehtäviin. Koulut voivat päättää itsenäisesti kerhotuntien käytöstä osana koulun toimintasuunnitelmaa, joka hyväksytään joko koulutuslautakunnassa tai koulun johtokunnassa. Kouluilla on myös mahdollisuus siirtää kerhotunteja toisille kouluille, jos suunniteltuja kerhoja ei jostain syystä saada käyntiin. Tämä mahdollistaa sen, että kouluilla on mahdollista toteuttaa niitäkin kerhoja, joihin koulun omat kerhotuntiresurssit eivät riitä. 25

27 Laukaassa kerhotoiminnan keskeinen lähtökohta on edelleen, että kerhonohjaajana toimii opettaja, joka tuntee oppilaat ja tilojen käytön. Tällöin myös toiminnan tasokkuuden varmistaminen, turvallisuusasiat ja yleiset järjestelyt on helpointa toteuttaa. Pätevien ohjaajien saaminen kerhonohjaajiksi iltapäivisin on haastavaa. Toteutuakseen kerhotoiminnan on oltava osa koulun toimintakulttuuria ja sillä pitää olla koulun johdon tuki. Ulkopuoliset ohjaajat ovat hyvä lisä kerhonohjaajiksi. Heitä voivat olla toisten koulujen opettajat, koulunkäyntiavustajat, seurojen ja järjestöjen aktiiviset toimijat, nuoriso-ohjaajat, sosiaalityöntekijät, alan opiskelijat tai aktiiviset huoltajat - toisin sanoen henkilöt, joilla on aikaa, taitoa, halua ja voimia tehtävän suorittamiseen ja joille on annettu siihen riittävä perehdytys. Kerho-ohjelmien rakentamisessa tulee ottaa huomioon kerholaisten toiveet, kunhan suhteuttaa ne kerhonvetäjän ammattitaitoon. Samalla on mietittävä laajasti resurssikysymyksiä. Kuinka paljon tunteja on käytettävissä, entä resursseja materiaaleihin? Jos mahdollista, kerhojen määrä ja sisältö olisi hyvä olla tiedossa jo keväällä, jotta nämä voitaisiin ottaa huomioon lukuvuoden työsuunnitelman laadinnassa ja jopa lukujärjestyksien teossa. Näin kerhotunnit tulevat huomioiduksi yksittäisen opettajan viikkotyömäärässä, eikä työmäärä kasva kohtuuttomaksi. Kerhonohjaajien löytäminen Motivoitumisen kannalta haasteena on kerhotuntien suunniteltu ajankohta. Jo lukujärjestyksiä laadittaessa on mietittävä, onko opettajilla jo valmiiksi liikaa opetustunteja. Mikä on opettajan perhetilanne; onko esimerkiksi pieniä lapsia, jotka odottavat vanhempaa kotiin? Onko kerhotunnista maksettava korvaus opettajan mielestä riittävä, kun kerhotunti kestää 60 minuuttia ja tehtävä vaatii ylimääräistä yhteydenpitoa moneen suuntaan? Myös kerhotunnin suunnittelu vie aikaa, erityisesti jos sen aihe ei ole aivan opettajan omaa aluetta. Motivointi pitkäjänteisen kerhotoiminnan toteuttamiseen on vaikeaa, jos koulusta ei tunnu löytyvän riittävää innostusta. Tiloja pitäisi olla riittävästi, sekä opettajilla tunne siitä, että toiminnan resurssit on turvattu myös tulevaisuudessa. Ulkopuolisia osaavia ohjaajia on usein vaikea löytää heti koulun jälkeen pidettäviin kerhoihin. Myös sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan on usein haastavaa. Mahdollisuudet kerhojen vetämiseen ulkopuolisilla vetäjillä vaihtelevat vuosittain ja jopa kuukausittain, ja vaihtuvuus voi 26

28 27 Leppäveden koulun kutsukerho Hyyppään vuoren maisemissa lumikenkävaelluksella.

29 olla suuri. Ohjaajien perehdyttäminenkin on haasteellista jo aikataulujen vuoksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä ohjaajan taitoon suoriutua tehtävästä, että tapaan käsitellä oppilaita. Myös rikosrekisteriote tulee tarkistaa. Kuinka koulun ulkopuoliset ohjaajat hoitavat esimerkiksi tiedottamisen? Tietääkö jokainen ohjaaja, mistä kerhotoiminnan toteutuksesta saa valmista vihjemateriaalia? Onko kerhotoiminta jo niin vahva osa koulun muuta toimintaa, että suunnittelulle ja materiaalien hankinnoille on olemassa valmis, hyväksi koettu käytäntö? Entä toimiiko kerhonohjaajien yhteistyö niin, että toinen voi ohjata ja opastaa toista, jolloin myös mielenkiinto toimintaan säilyy? Kerhonohjaajien perehdyttäminen on suunniteltava kussakin koulussa erikseen, erityispiirteet huomioonottaen. Perehdyttämisen voi tehdä rehtori tai toinen kokenut kerhonohjaaja, ja siinä voi käyttää apuna jo valmiina olevaa kirjallista aineistoa, esimerkiksi Koulun kerhokeskus kerhotyön tuki ry:n materiaaleja. Tavoitteena toimiva kerhotiimi Kouluissa tulisi olla rehtorin apuna kerhotiimi, joka koordinoi, motivoi ja informoi henkilöstöä ja vastaa siitä, että saatu resurssi voidaan käyttää tehokkaasti ja järkevästi. Tavoite myös on, että jokaisella oppilaalla on ainakin mahdollisuus tulla mukaan mieleiseensä kerhoon. Jotta toiminta sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulee koulussa olla kerhomyönteinen henki ja joustoa myös kerhotyötä kohtaan. Ideaalia olisi, jos kerhotyö voisi olla osa tuntiopettajien työaikaa tai koulunkäyntiavustajien työnkuvaa, ja paikalliset aktiiviset toimijat esimerkiksi urheiluseuroista voitaisiin kartoittaa mahdollisiksi kerhojen vetäjiksi. Myös päällekkäisyyksiä kerhojen teemoissa tulisi karsia. Koulujen kerhotoiminnan yksiköt Kunta rahoittajana Kotien toiminta kerholaisten kannustamisessa Kerholainen oppijana 28

30 5.2 Motivoinnin monet keinot Järjestettävät kerhot ovat pääsääntöisesti tiedossa jo keväällä, mikä auttaa lukujärjestyksiä ja myös esimerkiksi kuljetussuunnitelmia laadittaessa. Ajoissa tiedetty, riittävä resurssi on turvana koko lukuvuoden työskentelyä suunniteltaessa, jolloin siinä on myös liikkumavaraa ja pysyvyyttä. Motivoinnin kannalta on korostettava opettajan vahvuuksia ja asiantuntemusta oppilaitten ja koulun hyväksi. Ohjaajien eli koulunkäyntiavustajien ja tuntiopettajien kiinnostus tehtävään on kartoitettava jo kevään aikana. Paikallisiin toimijoihin kuten nuorisotoimeen tai vapaa-aikatoimeen on oltava yhteydessä ajoissa halukkaiden ohjaajien kartoittamiseksi. Koko kerhotarjotin tulee siis laittaa ajoissa työn alle. Olisi myös erittäin hyvä, että ohjaajat pääsisivät itse vaikuttamaan kerhon sisältöihin. Vielä sitäkin tärkeämpää on, että erityisesti yläkoulujen oppilaat saadaan motivoitua antamalla heidän osallistua kerhojen sisällön suunnitteluun. Jonkinlainen porkkana auttaisi myös tilannetta. Mopokerholaiset voisivat suorittaa mopokortin, osa luontokerholaisista metsästyskortin ja niin edelleen. Voisiko jostakin kerhosta saada kurssipisteitä? Tai voisivatko apuohjaajat saada todistuksen työskentelystään vetäjinä tai apulaisina? Joskus julkinen kiitoskin auttaa. Sähköinen kerhotarjotin helpottaa tiedon kulkua Kouluilla on kerhotarjotin, jossa kerhotoiminta on selkeästi nähtävissä ja esiteltävissä. Siitä selviävät kerhon nimi, sen vetäjä, paikka, aikataulut sekä tarvittavat yhteystiedot. Kerhotarjotin voi olla paperiversio ilmoitustaululla sekä edelleen viestilappuna kotiin, tai se voi olla sähköinen tarjotin internetissä. Vakiinnuttamisen vuoksi tarjottimeen liitetään myös muiden paikallisten toimijoitten tarjonta, jotta kerhotoiminta monipuolistuu ja päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä. Laukaassa suunnitellaan sähköistä kerhotarjotinta, jolloin sen päivittäminen sekä tiedonvälitys kerholaisille ja heidän huoltajilleen olisi helppoa. 29

31 5.3 Peda.netin ja Veräjän käyttö kerhotoiminnan tiedottamisessa Peda.net -kouluverkko tarjoaa monipuolisia ja helppokäyttöisiä verkkotyövälineitä, ja sen tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Laukaan tavoite on kerhotoiminnan tiedottamisen tehostaminen ja tiedonkulun parantaminen niin koulussa kuin paikallisten toimijoittenkin kesken. Työvälineenä käytetään Peda.netin verkkotyövälinettä Veräjää. Pyrkimys on sen kautta hyödyntää myös toisten koulujen kerhotoimintaa. Tiedotus keskitetään yhteen paikkaan, josta tieto on helposti poimittavissa ja pidettävissä ajan tasalla. Näin kehitetään samalla sidosryhmäyhteistyötä ja vältetään toimintojen päällekkäisyyksiä. Sidosryhmiin kuuluvat mm. paikalliset seurat, yhdistykset, yhteisöt, nuorisotoimi, paikalliset toimijat sekä eri kylien tai kuntien toimijat, jopa toiset koulut. On koettu tärkeäksi, että oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun, ja Veräjän kautta kerhotoiveita on mahdollista koota syksyä varten jo keväällä. Samoin palautteen antaminen käy kätevästi saman kanavan kautta. Sen avulla voi myös toteuttaa erilaisia kyselyitä. Tavoite on, että kaikki kerhotoiminnassa tarvittava lomakkeisto ja ohjeet löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Yhteistyö eri tahojen kanssa antaa mahdollisuuden myös vakiinnuttaa toimintaa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kanava antaa helpon mahdollisuuden löytää harrastuksia läheltä kotia tai kotikylää, vaikka naapurikoulusta. Luokkien omilla veräjäsivuilla on suoria linkkejä sopiviin harrastuksiin ja harrastuksien järjestäjiin. Palvelun aloittaminen ja ylläpito Käytännössä oppilaitosten omiin veräjiin tehdään kerhotoimintaveräjät, joiden sisältö on julkaistavissa esimerkiksi yksittäisen luokan omilla, tai vaikka kunnan sivuilla automaattisesti. Tämä tehdään RSS-syötteillä, jolloin päivitys tapahtuu yhdellä kertaa automaattisesti eri sivuille. On myös mahdollista, että tieto julkaistaan kunnan verkkoveräjän sivuilla ja se päivittyy sieltä automaattisesti koulujen tai luokkien sivuille. 30

32 Ensimmäisessä vaiheessa kerhotoiminnan sivut laitetaan oppilaitosten veräjän alle ja linkitetään esimerkiksi seuran tai yhdistyksen internetsivuille. Tarvittaessa (jos omia sivuja ei ole olemassa) seurat tai yhdistykset voivat tuottaa sisältöjä kerho- ja seuratoiminnastaan myös suoraan oppilaitosten veräjiin. Tekninen ja sisällöllinen ylläpito on lisäksi hajautettavissa kerhojen vetäjille. Erityistaitoja ei tarvita: kerhojen kuvaukset, tiedotteet, lomakkeet, aikataulut ja muu sisältö on kätevästi päivitettävissä. Tuotettu sisältö voidaan siis julkaista monikanavaisesti (sähköposti, internetsivut, RSSsyötteet). Toimintaa on tarvittaessa mahdollista myös laajentaa. Veräjässä voi esimerkiksi julkaista kuvia kerhotöistä, tai sen kautta voi keskustella kerhoista. Laukaassa on tarkoitus tehdä jo keväällä 2011 oppilaskysely kerhotoimintaan liittyvistä toiveista seuraavaa syksyä varten. Se on tarkoitus tehdä sähköisellä lomakkeella, johon on helppo toteuttaa automaattinen koonti vastauksista. Myöhemmin voidaan ottaa jatkokehittelyyn myös sosiaalisen median mahdollisuudet. Kerhot voidaan linkittää esimerkiksi Facebookiin isompia oppilaita ajatellen. Eri ikäryhmät tulee huomioida, sillä esimerkiksi Facebookin ikäraja on 14 vuotta. On myös syytä tehdä jonkinlainen sisältö- ja kohdeanalyysi siitä, mitä kannattaa julkaista sosiaalisen median työvälineissä. Hankkeen eteneminen Laukaassa Leppäveden alakoululla luodaan, pilottina yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Peda.net-asiantuntijoiden johdolla, oman koulun kerhotoiminnan veräjäsivut kevään 2011 aikana. Kaikki opettajat koulutetaan tähän toimintaan ja malli siirretään syksyllä 2011 suoraan kunnan muille kouluille. Myöhemmin malli on mahdollista siirtää myös muiden Peda.netkuntien käyttöön valtakunnallisesti. Kunnan Peda.net-sivuille kootaan perustietoa kerhotoiminnasta ja sen periaatteista. Samaan paikkaan on mahdollista keskittää myös erilaisia lomakkeita. 31

33 Peda.netin ja Veräjän käyttö koulun kerhotoiminnan tiedottamisessa 32

34 6. Kerhotoiminnan vastuukysymykset ja perehdyttäminen Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Laukaan kunta 6.1 Perusopetuslain mukainen toiminta koulussa Perusopetuslain 47 :n mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Perusopetuslain mukainen kerhotoiminta tulee myös sisällyttää koulun lukuvuosittain tehtävään suunnitelmaan (perusopetusasetuksen 9 :n mukainen lukuvuosisuunnitelma, toimintasuunnitelma tai vastaava). Lukuvuosisuunnitelma on näin ollen koulun toiminnan järjestämisen kannalta keskeinen asiakirja, jonka mukaan mm. opetustoimen vastuukysymykset hyvin pitkälle jäsentyvät. Koulun järjestämät perusopetuslain mukaiset koulukerhot ovat osa koulun lakisääteistä toimintaa. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuvalla oppilaalla on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin normaalinkin opetuksen aikana. Esimerkiksi koulukerhoissa sattuneiden tapaturmien hoito on oppilaille maksutonta, kuten normaalissakin perusopetuksessa. Myös koulutuksen järjestäjää ja koulua koskevat velvoitteet säilyvät samoina. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että kerhotoiminta on kaikin tavoin turvallista, ja että se on järjestetty säännösten ja määräysten mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän pitää myös huolehtia siitä, että kerhotyössä käytettävät välineet ja tilat ovat turvallisia. Koulun toimintasuunnitelma ja koulukerhot Perusopetusasetuksen 9 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista ope- 33

35 Musiikkikerhot ovat suosittuja koulun kerhotoiminnassa. 34

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 1 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2014 2020 s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Erityisasiantuntija LASTEN HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHTEISTYÖN KAUTTA Aikuisen malli

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ 1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana 2014-2015 Ruutanan koulun kerho-ohje Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana Sivu 2 / 7 Ruutanan koulun kerho-ohje 1 Yleistä kerhotoiminnasta 1.1 Kerhon tavoitteista, sisällöistä ja ajankohdasta Perusopetuslaki

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE KOULUN KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2 KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE SUVI LAPPALAINEN LAHDEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN KASVU Sisällysluettelo 1. Koulun kerhotoiminnan järjestäminen 2. Kerhotoiminnan

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo 1 Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Joustava koulupäivä -kyselyn tulokset 2013-2015. Erityisasiantuntija Riitta Rajala

Joustava koulupäivä -kyselyn tulokset 2013-2015. Erityisasiantuntija Riitta Rajala Joustava koulupäivä -kyselyn tulokset 2013-2015 Erityisasiantuntija Riitta Rajala Joustava koulupäivä -kysely 7.4.-17.4.2015 1) Tavoitteena selvittää Joustava koulupäivä -pilotissa mukana olevien koulujen

Lisätiedot

Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi

Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi Helsingissä 8.12.2011 Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi Yleistä Kerhokeskus pitää erinomaisena, että opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki. Koululaisten iltapäivätoiminnan. Toimintasuunnitelma

Orimattilan kaupunki. Koululaisten iltapäivätoiminnan. Toimintasuunnitelma Orimattilan kaupunki Koululaisten iltapäivätoiminnan Toimintasuunnitelma (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 28.4.2015 Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN

ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN TERVOLAN KUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN Koulutuslautakunta hyväksynyt 15.6.2011 56 JOHDANTO Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta määritellään perusopetuslaissa (628/1998) :ssä 48. Muutos

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012

KH 29.1.2013 LIITE. Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 KH 29.1.2013 LIITE Paltamon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2012 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallinen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja. Merike Kesler Kerhokeskus 4.9.2013, Tampereella

Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja. Merike Kesler Kerhokeskus 4.9.2013, Tampereella Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja Merike Kesler Kerhokeskus 4.9.2013, Tampereella Tee miellekartat sanoille (Luonnontieteiden) kerho Ohjaaja Kerholainen Jokaiselle sanalle oma kartta, A3 paperille, käytä

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 2 TOIMINTASUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Liuksialan koulun kerho-ohje

Liuksialan koulun kerho-ohje Liuksialan koulun kerho-ohje 2012 2013 Yleistä kerhotoiminnasta Perusopetuslaki (628/1998 47) antaa kouluille mahdollisuuden järjestää opetus- ja kasvatustyönsä tukemiseksi kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen?

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 käyttöönoton taustaa 49 alakoulua 9 yhtenäistä peruskoulua 18 yläkoulua 7 erityiskoulua 11 lukiota 1 iltalukio 95 koulua

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot