Tulkaa mukaan viettämään nuukuusviikkoa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulkaa mukaan viettämään nuukuusviikkoa!"

Transkriptio

1 Tulkaa mukaan viettämään nuukuusviikkoa! Nuukuusviikko on kestävän kulutuksen teemaviikko, jonka tarkoituksena on tuoda esille luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Nuukuusviikko järjestetään vuosittain viikolla 16, eli tänä vuonna Aikaisempien nuukuusviikkojen materiaaleja ja vinkkejä voi käydä katsomassa sivuilta Vuonna 2015 nuukuusviikolla ei ole virallista teemaa. Kiertokapula on valinnut oman nuukuusviikkomateriaalinsa aiheeksi ruoan vastuullisen kuluttamisen. Alakoulujen 3. 6.luokkalaisille on tarjolla esitys aiheesta Syö fiksusti!. Opettajalle esityksen vetämisen avuksi on koottu taustamateriaali, johon kannattaa tutustua etukäteen. Opettajan materiaalista löytyy myös tulostettavia tehtäviä aiheeseen liittyen. Syö fiksusti! esityksen alussa käydään läpi yleisesti ruoantuotantoa, sekä sen vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Tämän jälkeen on pohdintakysymyksiä, joita voitte miettiä pienryhmissä tai yhteisesti. Pohdintoihin liittyy tulostettava tehtävä, joka löytyy tästä materiaalista heti pohdintojen jälkeen. Esityksen jatkuessa siirrytään tarkastelemaan ruoan muuttumista jätteeksi: Ruokaa tuotetaan suuria määriä, ja iso osa ruoasta päätyy roskikseen. Miksi näin on ja mitä asialle voi tehdä? Tämän osion päätteeksi esityksestä löytyy tehtävä, jossa luokka askartelee teeman mukaisia infojulisteita koulunne ruokalaan. Tehtävät Tästä opettajan materiaalista löytyy useampia tehtäviä niin koulussa kuin kotonakin tehtäväksi. Tehtävät on sijoitettu aina sen tekstin jälkeen, jonka aihepiiriin ne liittyvät. TEHTÄVÄ nimikkeellä otsikoidut tehtävät on tarkoitus tehdä koulussa PowerPoint esityksen yhteydessä, siinä järjestyksessä kuin ne tässä tiedostossa esiintyvät. Ne on merkitty muistutukseksi myös esitykseen. Kannattaa tulostaa ainakin nämä tehtävät etukäteen. LISÄTEHTÄVÄ t koostuvat puuhailusta ja tehtävistä joista osa on selkeästi kotitehtäviä ja osa sellaisia joita voitte halutessanne ja ajan riittäessä tehdä koulussakin.

2 Syö fiksusti! Luonto kiittää ja ruokaa riittää meille kaikille! Ruoka ei tule kaupasta (Dia 2) Ruoka on meille itsestäänselvyys, jota saamme lautasellemme päivittäin. Tarvitsemme terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jotta jaksamme. On helppoa ajatella, että ruoka vain tulee jostain ruokakauppojen hyllyille. Ruoan tuottamiseen, eli sen kasvattamiseen, viljelyyn ja valmistamiseen liittyy kuitenkin valtavasti asioita, joilla on erilaisia kuormittavia vaikutuksia ympäristöön. Meidän tulisi osata toimia niin, että ympäristölle koituisi mahdollisimman vähän harmia. Emmehän halua pilata maapalloamme, sitä kun on vain yksi! Tässä ruoantuotantoon vaadittavat perusasiat, joita ilman ruoka loppuisi kaupoista nopeasti: 1. Maa: Ruoan tuottamiseen tarvitaan paljon maata. Etenkin lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maata, koska lihaksi kasvatettavien eläinten ravinnoksi täytyy kasvattaa pelloilla rehua. Lisäksi eläimet tarvitsevat laidunmaita. Mikä tahansa maa ei ruoan tuotantoon kelpaa, vaan maan tulisi olla ravinteikasta. Tämän vuoksi viljelyssä joudutaan usein käyttämään lannoitteita, jotka omalta osaltaan ovat iso ympäristön kuormittaja. 2. Valo: Auringonvalo on elintärkeää kasveille, jotta ne voivat yhteyttää. Esimerkiksi Suomessa joudutaan talvisin käyttämään keinotekoisia valoja kun halutaan viljellä vaikkapa tomaattia kasvihuoneessa ja luonnon oma valo ei riitä. Valojen käyttäminen kuluttaa energiaa. 3. Vesi: Viljely ja varsinkin lihantuotanto kuluttavat eniten maailmassa makeaa vettä. On laskettu, että jos halutaan tuottaa 1 kg pihvilihaa, siihen tarvitaan yli litraa vettä! 4. Energia: Ruuan tuotannossa energiaa tarvitaan koneiden käyttöön, kuljetuksiin, tuotantoon, pakkaamiseen ja säilytykseen. Ruoan tuominen maapallon toiselta puolelta kuluttaa hirveästi energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Kannattaa suosia lähellä tuotettua ruokaa, sillä sen kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Tällöin ruokaa ei tarvitse pakatakaan yhtä huolellisesti kuin jos se olisi tuotu kaukaa. Näin voidaan säästää ympäristöä ja rahaa. Onko dian alareunassa huhuileva Wikke K Kapula oikeassa? Riittääkö meillä tyhjää maata ja vettä loputtomasti? Valitettavasti ei. Maapallomme ei kasva, vaikka ihmisten lukumäärä kasvaakin jatkuvasti ja kokoajan tulee lisää suita ruokittavaksi. Jos haluamme tuottaa jatkuvasti enemmän ruokaa, joudumme raivaamaan metsiä pelloiksi ja jossain vaiheessa metsätkin loppuvat. Myös maapallomme makean veden varat ovat rajoitetut, eikä vettä ilmesty mistään lisää vaikka kulutammekin sitä jatkuvasti. Seuraavissa dioissa perehdymme siihen, riittääkö ruokaa kaikille. Lähteet: kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a kunnioittavaa ruokailua/janoinen maailma 1877.a kunnioittavaa ruokailua/janoinen maailma 1877.a vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto Kaiken maailman eväät. WWF:n pdf tiedosto.

3 Ruokaa kaikille?(dia 3) Kaikki maailman ihmiset tarvitsevat ruokaa ja puhdasta vettä elääkseen ja ravitsevan ruoan pitäisi olla kaikille turvattu. Ei ole totta, että ruokaa ei riittäisi kaikille maailman ihmisille. Maailman väkiluku on tällä hetkellä yli seitsemän miljardia, mutta niillä viljelysmailla joita maapallolla on, pystyttäisiin laskelmien mukaan tuottamaan ruokaa jopa yhdeksälle miljardille ihmiselle! Ruokaa siis kyllä tuotetaan tarpeeksi, mutta valitettavasti maapallon ruokavarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Me vauraammissa maissa asuvat saamme ruokaa yllin kyllin, jopa niin että osa ruuasta heitetään roskiin. Kehitysmaissa ruuasta on kuitenkin huutava pula ja nälkä on siellä asuville ihmisille jokapäiväinen ongelma. Joka päivä maailmalla kuljetetaan rekkalasteittain ruokaa maapallon eri kolkista satojen ja tuhansien kilometrien päähän ihmisille syötäväksi. Eikö kuulostaisi järkevämmältä, että ihmiset söisivät lähialueilla tuotettua ruokaa, jota ei tarvitse kuljettaa maailman toiselta puolelta? Me olemme tottuneet siihen, että kauppojen valikoima on laaja, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Lisäksi osa syömistämme ruuista viljellään tai tuotetaan alueilla jossa asukkaille itselleen ei riitä syötävää. Ei kuulosta reilulta! Lähteet: vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinen kuluttaja/kuluttajanavaikutat lahelle ja kauas/miten ruokaa riittaisi kaikille vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinen kuluttaja/kuluttajana vaikutat lahelleja kauas/kaikilla oikeus ruokaan

4 Ruokaa kaikille! (Dia 4) Meitä ihmisiä on siis maapallolla jo yli seitsemän miljardia ja lisää syntyy koko ajan! Emme voi kuitenkaan jatkaa ruuan tuottamista ja kuluttamista samalla tavalla jatkossa, tai ruoka ei riitä kaikille. Miten sitten saisimme ruoan riittämään tulevaisuudessa kaikille? Syömällä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, kananmunia ja muita eläinperäisiä tuotteita, sillä kasvisruuasta riittää ravintoa useammalle ihmiselle! Jos vähentäisimme lihan syöntiämme, saisimme rehu ja laidunmaina olevat pellot käyttöön ja voisimme viljellä niillä kasviksia ja viljaa, jotka päätyvät suoraan ihmisten ruuaksi. Tämä asia on selkeästi esitetty seuraavassa diassa. Vähentämällä ruokahävikkiä! Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka jostain syystä heitetään roskiin. On ymmärrettävää että biojätteiksi päätyvät banaaninkuoret ja muut syömäkelvottomat ruokien osat, mutta totuus on, että me rikkaissa maissa asuvat heitämme pois myös ihan oikeaa ruokaa. Ruokaa, jonka joku voisi syödä. Ruokaa, joka on arvokasta ja elinehto meille kaikille. POHDITTAVAA: Keksittekö vielä muita keinoja miten ruokaa riittäisi kaikille maailman ihmisille? Aihe on hankala ja siihen yritetäänkin jatkuvasti keksiä uusia ratkaisuja maailmalla. Yllä mainitut keinot ovat sellaisia, joihin me kaikki voimme vaikuttaa. Lisäksi laajempia tapoja vaikuttaa ruoan riittämiseen ovat mm. maanviljelyn helpottaminen ja parantaminen köyhissä maissa: esimerkiksi maanviljelijöiden neuvonta, teiden parantaminen, säilytysjärjestelmien hankkiminen ym. Lähteet: kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a https://ilmasto opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/ /artikkeli/ab196e68 c632 4bef 86f3 18b5ce91d655/ilmastomyotainenruoka.html

5 Vertailu viljan ja sianlihan riittävyydestä ruuaksi: (Dia 5) Jotta saadaan tuotettua 1 kg sianlihaa, tarvitaan yli 4 kg viljaa. Jos sianliha jätettäisiin pois, saataisiin ruokittua jo useampi ihminen tuolla neljällä viljakilolla. POHDITTAVAA: Millä kasviksilla lihaa voi korvata? Millä muulla lihaa voi korvata? Lihaa ei tarvitse jättää kokonaan ruokavaliosta pois, mutta kasvisten suosimiselle on monia hyviä syitä! Esimerkiksi pavut, linssit, herneet, soija ja erilaiset pähkinät ovat proteiinipitoisia kasvisruokia jotka sopivat hyvin lihalle vaihtoehdoksi. Samoin lihankorvikkeet kuten sieniproteiinista valmistettu quorn ja vehnästä tehty seitan sopivat korvaamaan lihaa kasvisruoissa. Tai herkuttele lihan sijasta vaikka hyvillä kalaruoilla! Lähteet: kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a https://ilmasto opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/ /artikkeli/ab196e68 c632 4bef 86f3 18b5ce91d655/ilmastomyotainenruoka.html

6 Jos muutamme ruokailutottumuksiamme (Dia 6) Ruoan ympäristövaikutukset ovat merkittävät. On laskettu, että kaikesta ihmisen aikaansaamasta ympäristökuormituksesta (koko maailmassa) noin kolmannes johtuu ruoan tuotannosta ja ruoan kuluttamisesta! Jos syömme tulevaisuudessa yhtä paljon samanlaista ruokaa kuin tähän asti, maapallomme ei tule kestämään. Mitä enemmän syömme, sitä enemmän tarvitsemme maata ruoan tuottamiseen. Joudumme siis raivaamaan metsiä peltojen tieltä. Mutta miksi on tärkeää säästää maapallon metsät ja muut eliöiden erilaiset asuinympäristöt? Eri lajit ovat sopeutuneet elämään erilaisissa ympäristöissä. Tietyt lajit voivat elää vain kosteikoilla, toiset niityillä ja jotkut tarvitsevat metsiä ympärilleen. Jos raivaamme maailman vaihtelevat elinympäristöt pelloiksi, monet kasvi ja eläinlajit tulevat katoamaan kokonaan. Silloin monimuotoisuus menettää merkityksensä ja jäljelle jäävät ne lajit, jotka eivät ehdi tai pysty sopeutumaan. Muuttamalla ruokailutottumuksiamme voimme kuitenkin vaikuttaa. Vähentämällä lihan, juustojen ym. eläinperäisten tuotteiden syöntiä, lisäämällä ruokavalioomme kasviksia ja vähentämällä ruokahävikkiä, voimme tehdä ihmisille ja luonnolle hyvää! Kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla saisimme ruokaa riittämään paremmin kaikille maailman ihmisille. Lisäksi makeaa vettä riittäisi maatalouden sijaan enemmän ihmisille ja muille eliöille. Mitkä kasvihuonekaasupäästöt? Ruuan tuotannosta syntyy kasvihuonekaasuja, jotka vahvistavat ilmastonmuutosta. Ruoka muodostaa ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä n. 20 %. Siis yhtä paljon kuin liikenne! Lämpenevä ilmasto tekee kasvien viljelystä vaikeampaa, eivätkä kaikki eliöt pysty sopeutumaan ilmaston muuttumiseen. Jos kiinnittäisimme enemmän huomiota syömiseemme, voisimme säästää luontoa ja ympäristöä turhalta kulutukselta, jätteiltä ja päästöiltä. Kuka nyt ei haluaisi puhtaampaa ympäristöä, jossa luonnon monimuotoisuus on turvattu! Lähteet: vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto

7 LISÄTEHTÄVÄ: Kasvisreseptit kiertoon! Moni on niin tottunut syömään lihaa päivittäin, että kasvisruokaan saattaa olla vaikea tutustua. Meidän kaikkien olisi kuitenkin hyvä lisätä kasviksia ruokavalioomme, sillä niillä on valtavasti hyviä ominaisuuksia. Sen lisäksi, että kasvisruoka on ympäristölle moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin liha, kasvisruoan lisääminen omaan ruokavalioon hyödyttää myös terveyttämme. Seuraavassa tehtävässä pistetään herkullisimmat kasvisruoat jakoon! KASVISRESEPTIT KIERTOON! Kasvispa sta Valitse yksi kasvisruoka jonka tiedät olevan herkullista tai jota haluaisit maistaa. Selvitä ruoan resepti vanhemmiltasi tai etsi se netistä. Kirjoita tai tulosta resepti paperille. Muista että monista perusruoista on helppo muokata kasvisversioita! Järjestäkää seuraavana päivänä luokassa reseptienvaihto. Laittakaa kasvisruokareseptinne sekaisin suureen kulhoon, ämpäriin tms. Jokainen oppilas saa nostaa itselleen uuden reseptin, jota voi kokeilla kotona vaikka samana iltana!

8 Pohdittavaa (Dia 7) Onko koulussanne kasvisruokapäivä? Jos on, kuinka usein? Jos ei, miettikää voisiko sellaisen järjestää. Useissa kouluissa järjestetään viikoittain tai kuukausittain kasvisruokapäiviä, jolloin liharuokaa ei ole tarjolla. Jos koulussanne ei vielä ole kasvisruokapäiviä, ehkä voisitte ehdottaa sitä ruokalanne keittäjille? Mitä syötäviä tuotteita Suomen luonto meille tarjoaa? Luonto tarjoaa meille todellista lähiruokaa! Mikä sen mukavampaa kuin viettää aikaa metsässä, niityllä tai järvellä ja saada vielä palkinnoksi hyvää ruokaa. Herkulliset marjat kuten mustikka, mansikka, puolukka, lakka, metsävadelmat ja pihlajanmarjat odottavat poimijoitaan. Erilaiset järvikalat ovat terveellistä ja maistuvaa luonnonruokaa ja sitä paitsi kalastaminen on hauskaa! Syksyisin metsissämme odottaa löytäjiään mahtava sienisaalis. Nykyään on suosittua kerätä luonnosta myös villivihanneksiksi kutsuttuja kasveja. Villivihanneksissa on paljon tuttuja kasvilajeja, joita jotkut saattavat kutsua rikkaruohoiksi. Esimerkiksi voikukan lehtiä voi käyttää salaatissa. Keväällä kuusen oksien päähän ilmestyvät kirkkaanvihreät kerkät, eli uudet vuosikasvaimet käyvät myös salaattiin, tai niistä voi tehdä virkistävää kuusenkerkkäjuomaa. Kotimaiset luonnontuotteet ovat herkullisia, terveellisiä ja hyvälaatuisia. Ne voittavat mennen tullen kaukaa ulkomailta tuodut kilpailijansa. Oletko kasvattanut kotona tai mökillä jotain syötävää? Mitä? Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata ostaa kaupasta. Usein itse kasvatettu ruoka maistuu paljon paremmalta kuin ostettu ja ainakin tiedät millaisista oloista ruoka tulee! Eikä tarvitse olla superpuutarhuri, tai omistaa isoa kasvihuonetta tai laajoja peltoja, jotta voisi kasvattaa syötävää itse. Pienessäkin tilassa voi viljellä erilaisia yrttejä, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Kaikkein helpoimmillaan voi ruokaa kasvattaa omalla ikkunalaudalla! Syötävät versot kasvavat nopeasti siemenistä, eikä tarvita kuin vähän multaa, vettä ja valoa. Versojen kasvattamiseen sopivat hyvin auringonkukansiemenet, vihanneskrassi ja herne. Kokeile kasvattaa syömistä itse, ohjeen löydät liitteestä 1. Mitä on kausiruoka? Mitä erilaisia kausiruokia keksitte? HUOM! Seuraavalta sivulta löytyy aiheeseen liittyvä tulostettava tehtävä: Kausiruoan vuosikello. Kausiruoka on sellaista ruokaa, joka juuri kyseisenä vuodenaikana kasvaa ja on parhaimmillaan. Tällaista ruokaa ei tarvitse juurikaan auttaa kasvamaan. Esimerkiksi, jos tomaattia halutaan kasvattaa talvella Suomessa, tarvitaan lämmitetyt kasvihuoneet, paljon keinovaloa ja lannoitteita. Jos taas tomaattia kasvatetaan kesällä, kaikkea tarvitaan paljon vähemmän, sillä silloin luonto tarjoaa kasvulle paremmat olosuhteet. Kevät: raparperi, villivihannekset, hauki, lahna, nokkonen Kesä: varhaisperunat, mansikka, salaatit, sipuli, tomaatti, porkkana, herne, mustikka, vadelma ym.

9 Syksy: kurpitsat, pavut, purjo, peruna, juurekset, puolukka, luumu, omena, sienet, riista Talvi: peruna, juurekset, kaali, idut, riista Lähteet: vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinenkuluttaja/ostoksilla/sesonkikalenteri helpottaa kausiruokailua naposteltavaa https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf

10 TEHTÄVÄ: Kausiruoan vuosikello Sijoita tähän vuosikelloon erilaisia kausiruokia sen mukaan, milloin ne ovat parhaimmillaan. Esimerkiksi mansikat ovat parhaimmillaan kesällä. TALVI KEVÄT SYKSY KESÄ

11 OPETTAJALLE OIKEAT VASTAUKSET: Kausiruoan vuosikello Tässä siis vain esimerkkejä kausiruoista, voi olla että olette keksineet paljon ruokia joita ei ole tässä listassa! Jotkut ruoat voivat kuulua useampaan lokeroon, sillä niiden sesonki on pitkä. TALVI KEVÄT SYKSY KESÄ Lähde: vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinenkuluttaja/ostoksilla/sesonkikalenteri helpottaa kausiruokailua

12 Ruoasta jätettä (Dia 8) Ruoan tuotannolla ja syömisellä on aina vaikutuksia ympäristöömme. Ruoan elinkaaren eri vaiheissa syntyy jätettä, kuluu energiaa ja aiheutuu huomattavia päästöjä. Jos ruoka syömisen sijasta heitetään roskiin, kaikki ruoan tuottamiseen ja valmistukseen käytetty energia ja työ menevät hukkaan ja kaikki jäte ja päästöt ovat syntyneet aivan turhaan. Kun puhutaan ruoan tuotannosta ja ruoan pois heittämisestä, käytetään usein sanaa ruokahävikki. Sillä tarkoitetaan kaikkea sitä ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä päätyy biojätteeksi tai roskiin. On tärkeää muistaa, että ruoan tuottamisesta ei synny jätettä ainoastaan siinä vaiheessa kun valmis ruoka heitetään roskiin. Elinkaariajattelun avulla pyritään ymmärtämään, mitä ympäristövaikutuksia ruoalla on sen valmistuksen ja käsittelyn kaikissa eri vaiheissa. Ruoan elinkaarella tarkoitetaan siis ruokatuotteen kaikkia käsittelyvaiheita raaka aineen tuottamisesta siihen pisteeseen, kun tuotteesta tulee jätettä ja se joko käytetään hyödyksi tai hävitetään. Esimerkki ruoan elinkaaresta, leivän elinkaari: 1. Raaka aineen tuottaminen: viljellään vilja, tarvitaan luonnonvaroja 2. Tuotteen valmistus: jauhetaan vilja, leivotaan leipä tehtaassa, pakataan leipä ym. 3. Säilytys: Ennen kuin leipä lähtee esimerkiksi tehtaalta, sitä saatetaan joutua säilyttämään jossain 4. Kuljetus: Leipä kuljetetaan markettiin 5. Käyttö: Joku ostaa leivän, leikkaa siitä palan ja syö sen. 6. Jätteen hyödyntäminen tai hävittäminen: Osa leivästä jää syömättä ja se hyödynnetään kompostissa mullaksi. Ruoan elinkaaren aikana syntyy siis niin päästöjä, kuin jätettäkin (pakkaus ja biojätettä) useassa käsittelyvaiheessa, ei vain kotona: Viljelyn ja kasvatuksen aikana Valmistuksessa ja pakkaamisessa Kuljetuksessa Kaupassa Kotona Mutta arvaatkos missä ruokaa heitetään kaikkein eniten roskiin; tehtaalla, kaupassa, ravintolassa vai kotona? Voisi luulla että ruokahävikkiä syntyisi eniten ruokaa valmistavissa tehtaissa tai sitä myyvissä kaupoissa, mutta ei. Ruokahävikki on suurinta kotitalouksissa! Valmistuksessa ja kaupoissa ei haluta heittää ruokaa yhtä paljon roskikseen, sillä silloin menetetään myös rahaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös kotona roskiin heitetty ruoka on tuhlattua rahaa!

13 Lähteet: vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pelloltapoytaan vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuanymparistovaikutukset/ruokahavikin ymparistovaikutuksia voi jokainen vahentaa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pellolta poytaan suomessa

14 LISÄTEHTÄVÄ: Ruoan elinkaari Kuten muillakin tuotteilla, myös ruoalla on oma elinkaari. Se alkaa jo tarvittavien raaka aineiden kasvatusvaiheessa ja päättyy, kun tuote muuttuu jätteeksi ja se joko hävitetään tai hyödynnetään. Tässä tehtävässä pohditaan jonkin tietyn valitsemanne elintarvikkeen elinkaarta. RUOAN ELINKAARI Valitkaa jokin elintarvike ja käykää yhdessä läpi sen elinkaari piirtämällä. Mistä tuote on tehty? Mitä raaka aineita sen valmistukseen tarvitaan? Mitä eri luonnonvaroja tarvitaan jotta raaka aineet saadaan tuotettua? Mitä eri vaiheita tuote käy läpi ennen kuin se päätyy kaupan hyllylle? Mitä tuotteelle tapahtuu sen jälkeen kun joku ostaa sen kotiinsa? Mitä tuotteelle tapahtuu kun sitä ei enää käytetä? Lisätietoa tehtävään liittyen löytyy sivulta: vastuullisuusruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pellolta poytaan

15 Ethän ruoki roskista!(dia 9) Ympäristön kannalta tärkeintä olisi saada vähennettyä roskiin menevän ruuan määrää. On laskettu että jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin keskimäärin noin 23 kiloa vuodessa. Se vastaa 125 euron edestä ruokaa. Mitä kaikkea tuolla 125 eurolla voisikaan tehdä! Sillähän voisi käydä kymmenen kertaa elokuvissa, tai useamman kerran huvipuistossa, laskettelemassa, keilaamassa, laivalla, kylpylässä, tai hankkia vaikka uusia välineitä harrastuksiin. Koko Suomen elintarvikeketjussa (teollisuus, kauppa, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet) heitetään ruokaa roskiin miljoona kiloa päivässä! Tuolla määrällä ruokaa voisi ruokkia jo valtavan määrän ihmisiä! Ruokaa heitetään roskiin pääosin siksi että: a) se ehtii pilaantua ennen käyttämistä tai syömistä b) emme jaksa syödä kaikkea ottamaamme tai tekemäämme ruokaa c) parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä merkintä ehtii umpeutua Mitä sitten heitämme pois? Kaikkein eniten roskiksia ruokitaan vihanneksilla, kotona tehdyllä ruoalla ja maitotuotteilla. Kuulostaa aika hölmöltä, että ensin käytämme aikaa siihen että suunnittelemme mitä söisimme ja mietimme kauppalistaa. Sitten käymme kaupassa hankkimassa tarvikkeet ja valmistamme vaivalla ruokaa ja lopulta heitämme valmistetun ruoan roskiin. Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuudet vaikuttaa muuttamalla ruoan kulutustamme vastuullisempaan suuntaan! Dian alareunassa huhuileva Wikke K Kapula miettii: Onko koulunne biojäteastia usein täynnä? Miettikää miksi tai miksi ei? Onko ruokalassa astianpalautuksen yhteydessä selkeästi merkitty biojäte astia? Ohjeistavatko opettajat ettei ruokaa saa heittää pois? Jossain koulussa biojäteastia on asetettu vaa an päälle, jolloin vaa an lukema kasvaa aina kun astiaan laitetaan jätettä. Tämä saattaa kannustaa syömään astiat tyhjiksi. Lähteet: herkkuja kasvimaalta/suomessa menee miljoona kiloa ruokaa roskiin paivassa lue miten vahennat ruokajatetta 1869.a vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuanymparistovaikutukset/ruokahavikin ymparistovaikutuksia voi jokainen vahentaa suomessa ruokimme roskista

16 LISÄTEHTÄVÄ: Ruokasalapoliisit (Idea WWF:n Pallon parasta ruokaa oppimateriaalista: https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf ) Usein käy niin, että jotkut ruoat unohtuvat jääkaappiin hyllyn perukoille vanhenemaan ja ne huomataan vasta kun on liian myöhäistä. Nyt on aika pistää jääkaappi järjestykseen ja pelastaa mököttävät maitorahkat ja vanhenevat viilit! Nyt on aika ryhtyä ruokasalapoliisiksi! RUOKASALAPOLIISIT 1. Leikkaa sivun alareunasta KÄYTÄ KIIREESTI! laput irti. Voitte myös askarrella itse Ruokasalapoliisin lappuja. 2. Tyhjennä yksi jääkaapin hyllyistä siirtämällä hyllyllä olevat ruuat muille hyllyille. 3. Kiinnitä KÄYTÄ KIIREESTI! lappu teipillä jääkaappiin tyhjän hyllyn reunaan. 4. Tutki ruokien parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä merkintöjä 5. Laita KÄYTÄ KIIREESTI! hyllylle ne tuotteet, joiden parasta ennen /viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä 6. Ohjeista muutkin kotonasi ruokasalapoliiseiksi ja sopikaa, että joku tarkastaa jääkaapin ainakin kerran viikossa. 7. Voitte toimia ruokasalapoliisina myös muualla keittiössä ja tarkastaa esimerkiksi kuivakaapin sisältö. KÄYTÄ KIIREESTI! KÄYTÄ KIIREESTI!

17 Fiksu syö hyvin ja säästää samalla luontoa!(dia 10) Tähän on koottu 10 vinkkiä vastuulliseen syömiseen. Näitä ohjeita ja vinkkejä noudattamalla teet hyvää ympäristölle! 1. Ota vain sen verran kuin jaksat syödä! Aina voi hakea lisää. 2. Älä heitä ruokaa roskiin. Syö lautanen tyhjäksi! Näin olet omalta osaltasi mukana vähentämässä ruokahävikkiä! Tällöin sinun takiasi ei mene hukkaan ruoan tuottamista ja valmistusta varten käytettyä energiaa ja työtä. 3. Syö paljon kasviksia ja vähemmän lihaa. Voitte vaikka sopia, että kotona pidetään kerran viikossa kasvisruokapäivä! Lihan sijasta kannattaa suosia proteiinipitoisia pähkinöitä, papuja ja herneitä. Kaupoista löytyy myös kasvisruokavalioon sopivia lihan korvikkeita kuten soijatuotteita, sieniproteiinista valmistettua quornia ja vehnästä valmistettua seitania. Niistä voi valmistaa kasvisruokaversioita liharuoista, eikä lihanystävä useinkaan huomaa eroa! Esimerkiksi quorn tai soijarouheesta valmistettu makaronilaatikko menee täydestä tavallisena makaronilaatikkona. Reippaasti vain kokeilemaan! 4. Suosi luonnon antimia kuten marjoja, järvikaloja, sieniä ja riistaa. Opettele (vanhempiesi kanssa) tunnistamaan luonnon antimia, jotta osaat erottaa syömäkelpoiset sellaisista joita ei voi käyttää, tutustu esimerkiksi kasvi ja sienikirjoihin. Kokeile myös villivihanneksia: kerää keväällä kuusenkerkkiä ja tee niistä raikasta kevätjuomaa! Silppua voikukanlehtiä salaattiin tai tee nokkosista lettuja pinaattilettujen tapaan. Syksyisestä sieniretkestä voi järjestää aarteen etsintä tyyppisen kilpailun, kuka löytää eniten kantarelleja! 5. Kasvata ruokaa kotipihalla. Ei tarvitse olla viherpeukaloiden aatelia viljelläkseen ruokaa omalla pihalla. Aloita pienestä, vaikka yhdestä ruukusta! Monet yrtit ja salaatit ovat helppoja kasvattaa, eikä tarvita kuin siemeniä, vettä, multaa, lämpöä ja valoa. 6. Syö kauden ruokia ja lähellä kasvatettua ruokaa. Keväällä parhaimmillaan ovat kirpeä raparperi ja erilaiset villivihannekset. Kesällä maistuvat auringon kypsyttämät tomaatit ja kurkut, metsävadelmat, mustikat ja mansikat, sekä luonnonkalat. Syö syksyllä juureksia, kaalia, omenoita, luumuja ja puolukkaa. Voit myös säilöä kesältä jääneet herkut hilloiksi ja mehuiksi. Lähiruokaa ei tuoda kaukaa, joten sen kuljetukseen ei kulu energiaa ja päästöjä syntyy vähemmän! 7. Älä osta liikaa tai turhaa. Suunnitelkaa ennen kauppaan menoa etukäteen viikon ruokalista ja tehkää ostoslista, älkääkä tehkö kaupassa heräteostoksia. On turha ostaa isoja pakkauksia, jos pakkauksesta syödään vain vähän ja loput menevät roskiin.

18 8. Älä jätä ruokaa pilaantumaan, vaan säilytä se oikein. Selvitä millaisissa olosuhteissa ruoka säilyy parhaiten, tarvitseeko se esimerkiksi jääkaappilämpötilan, vai onko oikea paikka huoneenlämmössä kuivassa ja pimeässä. Kun teet välipalaa, laita ruoat oikeisiin paikkoihin, älä jätä niitä pöydälle. 9. Pakasta tähteet tai tee tähteistä ruokaa. Jos ruokaa jää yli, laita se pakkaseen, saat myöhemmin helposti syötävää! Käytä tähteitä uusien ruokien valmistuksessa. Esimerkiksi ylikypsistä hedelmistä voi tehdä smoothieta tai mehua, perunamuusia voi käyttää rieskojen tekemiseen ym. 10. Maista uutta! Opettele syömään uusia ruokia maistelemalla, muiden mielipiteistä välittämättä. Makuaisti muuttuu ja voitkin yhtäkkiä alkaa pitämään jostain ruoasta jota et aiemmin syönyt! Mitä vähemmän on ruokia joista et pidä, sitä vähemmän ruokaa päätyy sinun jäljiltäsi roskikseen.

19 LISÄTEHTÄVÄ: Syötävät versot Idea WWF:n Pallon parasta ruokaa oppimateriaalista: https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf SYÖTÄVÄT VERSOT 1. Laita astiaan muutaman sentin paksuinen kerros multaa ja kastele se 2. Levitä auringonkukansiemeniä tasaisesti multaan 3. Ripottele vielä multaa ohuelti siementen päälle 4. Aseta astia esimerkiksi ikkunalaudalle 5. Kastele multaa joka toinen päivä 6. Kun siemenistä on kasvanut noin 5cm korkeita versoja, voit leikeillä niitä syötäväksi 7. Versoja voi syödä sellaisenaan, tai laittaa leivän päälle tai salaattiin Huom! Jos idätät isoja ja kovia siemeniä, esimerkiksi herneitä, liota niitä vedessä yön yli.

20 LISÄTEHTÄVÄ: Korjaa ohjeet Tässä piti olla fiksun ruokailijan kymmenen käskyä, mutta tietokone meni sekaisin ja lauseet aivan väärin. Korjaa ohjeet järkeviksi. 1. Ota kerralla ruokaa niin paljon kuin jaksat kantaa. 2. Heitä roskiin kaikki mitä et jaksa syödä, kyllähän biojäteroskiksenkin tulee saada täytettä! 3. Syö paljon lihaa, kasvikset ovat ympäristön kannalta huonompi valinta. 4. Älä kerää luonnosta syötävää, vaan suosi kaupan tuotteita; marjat pakasteena ja sienet säilykkeenä. 5. Kotona ei voi kasvattaa syötävää, se on kiellettyä, ja siitä tulee pahaa. 6. Syö mieluiten ulkomaisia hedelmiä ja vihanneksia. 7. Tee kaupassa heräteostoksia ja osta varmuuden vuoksi kaikkea paljon, vaikket tarvitsekaan. 8. Ei haittaa jos ruoka pilaantuu, uutta voi ostaa kaupasta! 9. Jos ruuasta jää tähteitä, heitä ne roskiin. Eihän niille enää mitään voi tehdä! 10. Syö aina samaa ruokaa, uudenlainen ruoka ei yleensä maistu hyvältä.

21 TEHTÄVÄ: Ruokatietoa kaikille! (Dia 11) Auttakaa muitakin valitsemaan viisaasti. Yhdessä saamme aikaan enemmän, sillä pienistä puroista kasvaa iso virta! Pohtikaa ensin yhdessä: Mitkä ovat teidän parhaat vinkkinne vastuulliseen syömiseen ja ruoan säästämiseen? Miten voidaan välttää, ettei ruokaa joutuisi roskikseen? Mitä voitaisiin tehdä, ettei teidän ruokalanne biojäteroskikseen päätyisi niin paljon ruokaa? Mitä sinä itse voit tehdä, jottei ruokaa joutuisi roskikseen? Jakautukaa sitten pienryhmiin Askarrelkaa keksimistänne vinkeistä esimerkiksi A3 kokoisia infojulisteita teemalla Syö fiksusti! Kiinnittäkää julisteita ruokalan seinille, niin että ne ovat kaikkien nähtävillä Tarvikkeet: Pahvia/paperia (esim. A3), värikyniä, tusseja tms. Jos haluatte, sanoma ja aikakauslehtiä joista voi leikata kuvia julisteisiin.

22 LISÄTEHTÄVÄ: Fiksut valinnat Ruoan suhteen voi tehdä valintoja joista toiset ovat ihmisten ja ympäristön kannalta hyviä ja toiset huonoja. Nyt ovat menneet hyvät ja huonot valinnat sekaisin. Yhdistä viivalla hymynaamaan hyvät valinnat ja surunaamaan huonot. Huom! Sanoja ei tule samaa määrää kummallekin puolelle. KASVISPASTA PAKASTERUOKA LÄHIRUOKA PALJON PAKKAUSMATERIAALIA HAMPURILAISATERIA KANANMUNAT ITSE KASVATETTU KOTIMAINEN METSÄMUSTIKKA AHVEN PAVUT YMPÄRISTÖMERKKI TUORE ULKOMAISET MANSIKAT KAUPASTA OSTETTU TONNIKALA TEHTAASSA TUOTETTU RUOKA VÄHÄN PAKATTU

23 VASTAUKSET: Fiksut valinnat KASVISPASTA LÄHIRUOKA KOTIMAINEN METSÄMUSTIKKA AHVEN VÄHÄN PAKATTU TUORE PAVUT ITSE KASVATETTU YMPÄRISTÖMERKKI HAMPURILAISATERIA TEHTAASSA TUOTETTU RUOKA ULKOMAISET MANSIKAT TONNIKALA PALJON PAKKAUSMATERIAALIA PAKASTERUOKA KANANMUNAT KAUPASTA OSTETTU

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Pallon parasta ruokaa

Pallon parasta ruokaa YHTEISTYÖSSÄ EKOLOGISEN JALANJÄLJEN PIENENTÄMISEKSI YMPÄRISTÖ- KASVATUS Pallon parasta ruokaa Vinkkejä ruuasta sinun ja maapallon parhaaksi Ruualla on merkitystä Joka päivä pitää syödä eikä ole sama, mitä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Kuvat: Pertti Taskinen (1, 4, osa 5, 11, 12), Riku Cajander (2), Greenpeace (osa 5), Liisa Kiuru (7), Animalia (10), Anneli Kuortti (12, 24) Teksti ja muut kuvat:

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Pallon paras ruoka vihkon käyttövinkkejä opettajalle

Pallon paras ruoka vihkon käyttövinkkejä opettajalle Pallon paras ruoka vihkon käyttövinkkejä opettajalle Tervetuloa vastuullisen ruuan maailmaan! Käytössäsi oleva vihko on suunniteltu oppilaiden itsenäiseen käyttöön, joten he voivat tutustua siihen vapaa-ajallaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

1 2 + I D E A A T E R V E E L L I S E E N S Y Ö M I S E E N E D U L L I S E S T I t o i m i v a a a r k i r u o k a a. f i

1 2 + I D E A A T E R V E E L L I S E E N S Y Ö M I S E E N E D U L L I S E S T I t o i m i v a a a r k i r u o k a a. f i 12+ IDEAA TERVEELLISEEN SYÖMISEEN EDULLISESTI 1. Suunnittele viikon ruoat etukäteet Tee viikkosuunnitelma uuden viikon alkaessa: minä päivinä ehdit laittamaan ruokaa, milloin ruoka pitää olla valmiina

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä,

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN KURREN PUUHAKIRJA KURREN PUUHAVIHKO KURRE KAINUULAINEN Miksi tänne roskat jätettäis, yhteen säkkiin kaikki mätettäis? Ensin vähän levitellään, sitten tarkkaan lajitellaan. On mulla hyvä roskaharava, olen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely

Asiakastyytyväisyyskysely Muita toiveita ja mielipiteitä Yhtenäiskoulu - Useammin jälkiruokaa. - Koulu tekisi itse ruuat 2 x - On inhottavaa, kun oppilaat heittävät salaatinottimet salaattiin ja kahva osuu salaattiin, joka ei ole

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio SIENET JA SIENESTYS Sienestys on hauskaa puuhaa! Varusteiksi riittää kori ja sieniveitsi. Sienikirja on myös tarpeen. Opettele aluksi kokeneemman sienestäjän kanssa muutama ruokasieni ja kerää vain niitä.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Äänekosken lukion oppilaat 290 67 57 Yhteensä 290 67 57 Vastausprosentti 23.1

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön SMOOTHIEMIXIT Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön Aurinkoisia smootheja, väriä ja luonnollisuutta! Raikkaat smoothiemixit

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? ************************************************ Kyllä meidän perheessä pitää syödä lautanen tyhjäksi. Ruokaa ei saa jättää! On aivan luonnollista,

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

esongin parhaat Spalat

esongin parhaat Spalat H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ateriapalvelutehtävät ammattityönä

Ateriapalvelutehtävät ammattityönä Ateriapalvelutehtävät ammattityönä Sisältö Elintarvikkeiden hankinta/-valinta Elintarvikehygienia Asiakkaan kanssa tai asiakkaan puolesta kaupassa käyminen, -ruoanvalmistus Ruokalistaideat Tuotteistaminen/hinnoittelu

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

JUUSTOT IRTOPAKASTETUT. K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön G = gluteeniton LI = lisäaineeton. Sulata ennen tarjoilua

JUUSTOT IRTOPAKASTETUT. K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön G = gluteeniton LI = lisäaineeton. Sulata ennen tarjoilua IRTOPAKASTETUT JUUSTOT IRTOPAKASTETUT JUUSTOT Helppoutta, edullisuutta ja korkeaa laatua! Oletko jo tutustunut irtopakastettujen juustojen moniin etuihin? Pidämme niitä erinomaisena vaihtoehtona perinteisiin

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET Huoneeseen on piilotettu kortteja, joissa on jäte- ja kierrätysaiheisia arvoituksia. Keksittekö kaikkiin vastauksen? Valmistelut: Tulosta kortit ja leikkaa ne irti. Jos korteista haluaa kestävämpiä, kannattaa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot