Juhlapuhe Nivala Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhlapuhe Nivala 21.9.2007 Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!"

Transkriptio

1 Juhlapuhe Nivala Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Nykymuotoinen Suomen eduskunta oli juuri ottanut ensiaskeleensa sata vuotta sitten kun uuden eduskunnan maalaisliittolaisen kansanedustaja Kyösti Kallion perheeseen syntyi kolmas lapsi. Syksyn valtiopäivät oli kutsuttu koolle. Kallio oli lähtenyt Nivalan Heikkilästä Helsinkiin. Nivalassa oli perunannoston aika. Valtiopäivämies Kallio sai nopeasti tiedon pikkutyttären synnystä, sillä hän kirjoitti jo seuraavana päivänä puolisolleen Kaisa Kalliolle: Kiitos kärsimyksistäsi. Toivon, että meidän Kerttumme on terve pieni nupukka, joka tuottaa meille iloa niin kuin toisetkin ymmärtävät lapsemme. Vanhemmat olivat siis päättäneet jo etu käteen, että jos lapsi on tyttö, hän saa nimen Kerttu. Kerttu oli pikkuisena terve, touhukas lapsi ja isän tyttö. Hän kaipasi kovasti isäänsä, odotti häntä aina ikävissään kotiin. Kerttu Kallion kasvuympäristö poikkesi tavanmukaisesta. Heikkilän tila oli maakunnan suurin, siellä oli runsaasti työväkeä. Arkielämä oli vilkasta. Valtakunnan tapahtumat olivat aina arjen keskusteluissa mukana. Kerttu seurasi näin pienestä lähtien maan politiikkaa. Vuosi 1919 oli Heikkilässä suurten tapahtumien vuosi. Kyösti Kallio oli kohonnut senaattorina ja valtiopäivämiehenä johtavien valtakunnan poliitikkojen joukkoon, elänyt kansalaissodan jännittävät hetket osin piilopaikassa, perheeltäkin tietämättömissä. Vaalien jälkeen hänestä tuli maatalousministeri. Syksyllä Heikkilästä lähti kolme vanhinta lasta Ouluun kouluun ja perheen tärkeä henkilö Anttuuna-täti, jonka kasvatuspoika Kyösti Kallio oli ollut, kuoli. Kertun elämänmuutos oli suuri. Hän sai selviytyä pääosin sisarusten kanssa Oulun kodissaan. Lapsilla oli toki aina aikuisapu lähellä. Partiolaiseksi liittynyt Kerttu tuli ylioppilaaksi vuonna Koulunkäynti ei ollut helppoa. Kielet olivat vaikeita aivan kuten Kyösti Kalliollekin. Elämänura oli kuitenkin selvä: Kerttu tahtoi joko karjakoksi tai agronomiksi. Isä halusi nuoren ylioppilaan heti Helsingin yliopistoon opiskelemaan, Kerttu oli toista mieltä. Hän tahtoi nostaa Heikkilän tilan karjan tuotannon paremmaksi. Kerttu Kallio piti pintansa ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon vasta vuonna Yliopistoopinnot sujuivat jo paremmin, olihan ylioppilas omalla alallaan. Hänestä tuli agronomi. 1

2 Opiskeluaikana hän toimi aktiivisesti ainejärjestössä mutta ajatukset olivat jatkuvasti Heikkilässä ja pohjoisessa. Lapsuuden ja nuoruuden perheystävä Teuvo Saalasti, maalaisliiton perustajiin lukeutuneen ja Kallion työtoverin Filip Saalastin poika, herätti Kertussa syvempiä tunteita, joita hänen oli vaikea näyttää. Suhde oli monet vuodet koetuksella. Nuoret saivat kuitenkin vuonna 1935 luvan avioliittoon, vaikka Kyösti Kallio varoittikin, että taival voi olla pitkä ja vaivalloinen. Ihan näin ei käynyt. Seuraavana vuonna vihitty Kerttu Saalasti jäi leskeksi jo vuonna Juhani poika syntyi vajaa vuorokausi puolison hautajaisten jälkeen. Mehtälään Keskitalon emännäksi siirtynyt Kerttu Saalasti oli nyt myös tilan isäntä ja viiden alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Vanhin Risto oli kohta 11 vuotias. Arvata saattaa, ettei Kerttu Saalastin ollut helppoa antaa myöntävää vastausta häntä eduskuntavaaliehdokkaaksi kysymään tulleille. Hän mietti asiaa jonkin aikaa myös siksi, että maalaisliitosta oli Nivalasta ehdolla pari miestä. Saalastia kaavailtiinkin ns. täyte-ehdokkaaksi, mutta naiset ottivat ehdokkuuden tosissaan. Maassa oli juuri aloittanut valtakunnallinen Maalaisliiton naisten järjestö toimintansa ja Oulun piirijärjestössäkin oli naisten työ päässyt virallisesti käyntiin. Oulun läänistä ei maalaisliitolla ollut naisedustajaa sitten ylivieskalaisen opettaja Anna Ängeslevän vuonna Saalasti oli naisten järjestötoiminnassa mukana, hänellä oli myös valtuustokokemusta ja monia luottamustehtäviä. Varmasti tuossa tilanteessa katsottiin eduksi sekin, että hän oli presidentti Kallion tytär. Niin Kyösti Kallio kuin vielä elossa ollut puoliso Kaisa olivat erittäin pidettyjä. Kallioita kunnioitettiin suuresti. Kaikki kolme nivalalaista maalaisliiton ehdokasta tulivat valituksi eduskuntaan, Saalasti vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Hän oli keskustellut Kaino sisaren kanssa etu käteen mahdollisuudesta tulla valituksi ja saanut häneltä lupauksen auttaa kotiasioissa. Myöhempinä vuosina Kerttu Saalasti muisti aina mainita Kainon suurenmoisesta uhrautuvaisuudesta. Hän hoiti niin tilaa kuin lapsia Saalastin hoitaessa julkisia tehtäviä. Saalasti katsoi edustavansa ennen muuta maaseudun naista. Harvoihin maalaisliiton naisiin lukeutuvana ja hyvin sanavalmiina naisena hänet valittiin Helsingissä nopeasti erilaisiin valtakunnallisiin luottamustehtäviin. Hänestä tuli vuonna 1954 valtakunnallisen Maalaisliiton naisten puheenjohtaja, kymmenen vuotta myöhemmin puolueen historian ensimmäinen naispuolinen varapuheenjohtaja. Hän toimi myös maalaisliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana jne. Hän oli monien komiteoiden ja toimikuntien se ainoa nainen ja oppi näin olosuhteiden pakostakin työskentelemään miesten kanssa. Tarttumalla rohkeasti eri 2

3 luottamustoimiin Saalasti halusi myös itse olla esimerkkinä toisille naisille. Hän katsoi läpi elämän olevansa velvollinen kannustamaan naisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Varsinkaan oman alueen miehet eivät aina näytä ymmärtäneen Saalastin aktiivisuutta ja sanavalmiutta, jota sävytti vielä vankka asiantuntemus mm. maataloudellisissa kysymyksissä. Menee akoiksi puhisi yksikin mies kerran kirjeessä puheenjohtaja Johannes Virolaiselle. Jotkut juorusivat Saalastin fanaattisuudesta Kekkoselle, joka puolestaan mainitsi tästä presidentti Paasikivelle. Tämä kirjoitti sitten päiväkirjaansa, että sellaisia ne naiset ovat kun joutuvat politiikkaan. Eduskunnassa Saalastia kiinnostivat niin sivistysvaliokunnan kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan asiat. Hän pääsi molempiin valiokuntiin. Neitsytpuhe eduskunnan suuressa salissa oli rakennettu turvallisesti maatalousasioiden varaan. Kiinnostus maataloudellisiin asioihin vei hänet Oulun Talousseuran johtokuntaan ja Maatalousnaisten piirikeskuksen puheenjohtajaksi, sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen neuvottelukuntaan, maatalousseurojen keskusliiton johtokuntaan ja Maatalousnaisten keskuksen varapuheenjohtajaksi. Paitsi että Saalastin työtä sävytti naisnäkökulma, sitäkin enemmän hän tutkaili asioita pohjoissuomalaisena vaikuttajana. Ensimmäisten vuosien kansanedustajuus tuotti pettymyksen: pohjoissuomalaisten mitätöinti oli jokapäiväistä. Kokemus kasvatti Saalastiin taisteluhenkeä. Hän oli peräänantamaton asioissa, jotka koskivat Pohjois-Suomen olojen parantamista. Eduskunnassa työtoverit saivat tottua siihen, että Saalasti saattoi ojentaa itse pääministeri Kekkosta. Tämä ei kuitenkaan vaurioittanut henkilösuhteita. Eikä Saalasti kuulunut toisin kuin on annettu ymmärtää Kekkosen syrjäyttäjäjoukkoon, jossa oli mm. Veikko Vennamo ja Viljami Kalliokoski. Hänhän oli ennen muuta sovintopolitiikan edustaja. Saalastille oli tunnusomaista liittää kulloisetkin asiat laajempaan yhteyteen. Hän on kiistatta yksi valtakunnallisen aluepolitiikan esiin nostajista luvun alussa hän esitti yhdessä kollegansa Aino Luostarisen kanssa maahan valtakunnansuunnittelua. Valtion tulo- ja menoarvio ei antanut vielä taloudellisia mahdollisuuksia kehittää Pohjois-Suomea. Päinvastoin, se oli vaarassa taantua entisestään, sillä kasvava väkimäärä ei voinut saada riittävää elantoa tulevaisuudessa yksin maataloudesta. Tämän Saalasti ymmärsi, eikä uskonut asutustoiminnan laajentamisesta olevan apua. Saalasti sanoi Pohjois-Suomella olevan kaksi perusongelmaa: pääoman puute ja ankarat ilmastoolot. Saalasti uskoi, että Pohjois-Suomessa olisi yrittäjämieltä ja vastuuntunnetta riittävästi. Taloudelliset edellytykset toimeentulon monipuolistamiseksi vain puuttuivat. Hän uskoi pien-, koti- 3

4 ja käsiteollisuuden mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja. Hän teki paljon töitä kotimaisen villantuotannon ja jalostuksen edistämiseksi. Saalasti viittasi puheissaan myös alueen luontaisiin etuihin: koskivoimaan, metsävaroihin, maaperämineraalivaroihin ja kysyi, kannattaako pienen kansan pitää laajoja valtion maa-alueita tuottamattomina tai huonotuottoisina sekä kasvintuotantoa hallalle alttiina ja samalla väestöä vailla normaaleja työtilaisuuksia. Esimerkillisesti hän teki töitä Hituran kaivoksen synnyttämiseksi. Yksi hänen mielenkiinnon kohteista oli Pelson hallakoeaseman kehittäminen, toinen Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen synnyttäminen. Kun Saalasti esitti vuonna 1951 valtiolainan ottamista Pohjois- Suomen talouselämän kehittämistä ja laajentamista varten, ei sitä vielä ymmärretty. Parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Saalasti oli juuri jättänyt valtakunnan politiikan, sääti eduskunta lain Kehitysaluerahastosta. Saalastin aluepoliittiseen ajatteluun kuului myös alueellisen itsehallinnon vahvistaminen. Hänen mielestään oli kohtuutonta odottaa, että pääkaupungin keskusvirastoissa voitaisiin seurata kehitystä niin, että siellä tehtäisiin ratkaisuja alueellisin perustein. Saalastin tarkastelutavassa oli aina myös kansantaloudellinen näkökulma. Hän puhui: Totuus on, että talouselämä luo pohjan kulttuuriselle kehitykselle. Kansantulon jakamisen tuli tapahtua oikeudenmukaisesti heikompia ihmisiä ja syrjäseutuja auttaen. Vuosikaudet hän yritti juurruttaa miesten päähän ajatusta kotityön kansantaloudellisen arvon laskemisesta luvun taitteessa oli laskettu, että naisten kätten kautta kodeissa kulkee yksityisestä kulutuksestakin yli 60 prosenttia. Siksi talouskasvatuksen merkitys oli suuri. Jottei kansa eläisi yli varojensa, oli tietyt talouselämän lait ja lainalaisuudet opetettava kaikille. Saalastille maatilatalouskin oli paitsi elämäntapa myös selkeä liikeyritys, joka edellytti talouselämän tarkkaa tuntemusta ammatillisen osaamisen rinnalla. Saalastin sivistyspoliittinen työ kattoi koulutuksen koko kentän ja ulottui myös kulttuuripolitiikkaan. Se oli luontevaa naiselle, joka soitti pianoa, otti laulutunteja, kirjoitti runoja ja maalasi. Saalastin kasvu vauraassa maalaistalossa monilapsisen perheen keskellä ja erilaisten ihmisten ympäröimänä muovasi hänen kasvatuksellisia periaatteitaan. Hän korosti läpi elämän kodin suurta merkitystä lapsen kasvatustyössä ja muistutti, ettei kasvatuksesta saa tehdä liian monimutkaista. Hän piti lasten laitoshoitoa varhaislapsuudessa jopa vaarallisena sielullisesti mutta tunnusti, että kun jokainen lapsi on erilainen myös lastenkoteja, erikoislaitoksia, tarvitaan. Kun Johannes Virolainen 4

5 leimasi eräässä keskustelussa lastenkodit punapioneerien kasvatuskodeiksi, ei Saalasti sentään niin pitkälle mennyt, vaikka kommunistit olivat hänelle poliittisia päävastustajia. Kun hän 1970-luvulla uskalsi toivoa ääneen, että kotiseudultaan vieraisiin oloihin muuttaneet löytäisivät uudella paikkakunnalla kuitenkin juurensa ja että kotikasvatuksessa tähdennettäisiin kodin hengen ja isänmaan rakkauden merkitystä sekä sitä, että jokainen kantaa vastuuta itsenäisen isänmaan asioista, ei hänen puhettaan kaikkialla ymmärretty. Aika painotti toisenlaisia arvoja. Isänmaallisuus kuitenkin vain lujittui Kerttu Saalastissa aikana, jolloin vasemmistolaisuus ja isänmaallisuuden väheksyntä yleistyivät Suomessa erityisesti nuorison keskuudessa. Tämän vuoksi häneen lyötiin herkästi vanhoillisuuden leimaa. Kotoa Saalasti peri myös käsityksen työnteosta. Työn tekeminen oli hänelle yhdenlaista velvollisuuden täyttämistä, työn avulla oppiminen puolestaan tärkeä kasvatuksessa. Työ ei ole taakka työ on elämää, hän opasti usein kuulijoitaan. Vaikka hän oli välillä pois yhden kauden eduskunnasta, vuodet , hän pääsi käsittelemään suomalaisen kouluhistorian yhtä merkittävää uudistusta, peruskoulua. Maahan saatiin yhtenäiskoulu vihdoin 1970-luvun alussa. Ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin jo 1950-luvulla kouluohjelmakomiteassa, jossa Saalasti oli jäsenenä. Hänen kriittisyytensä peruskouluun johtui ennen muuta siitä, että hän ei ollut vakuuttunut, miten jokaiseen kuntaan saadaan yläaste ja jokaiseen kylään riittävästi päteviä opettajia jokaista kuutta luokkaa varten, miten koulukyyditys järjestetään ja miten koulusta saataisiin tarpeeksi käytännöllinen. Hän oli ollut varsin tyytyväinen kansakoulun uudistukseen niin, että kuuden vuoden jälkeen myös maaseudulle saatiin 2-vuotinen jatkokoulu käytännöllisine opetusohjelmineen. Hän uskoi pitkään, että kansalaiskoulun avulla löydetään ammattikouluihin sellaiset oppilaat, joilla on edellytyksiä valmistautua eri ammattialoille. Kun hän näki, että peruskoulu kuitenkin toteutuu, kuului hän siihen joukkoon, joka vaati onnistumisen takeeksi uutta valtionosuuslakia ja opettajankoulutuksen laajentamista. Saalastia kiinnosti aina myös koulun sisäinen uudistaminen. Hän taisteli ammatinvalinnanohjauksen nimenomaan koulutoimen alaisuuteen, kehitti monin eri aloittein kouluruokailua ja vaati peruskouluun riittävästi taitoaineiden opetusta ja vartioi myös uskonnonopetuksen säilymistä koulussa. Peruskoulun kielipolitiikassa hän koki tappion, kun puoluetoveri Virolainen ajoi opetusministerinä ruotsin kielen opetuksen kaikille pakolliseksi. Saalasti vastusti päätöstä viimeiseen saakka ja perusteli näkemystään niin, ettei kaikille yläasteille saataisi kuitenkaan riittävästi päteviä opettajia, toiseksi hänelle olisi riittänyt yhden vieraan kielen pakollisuus. Omasta ja perheensä kokemuksista hän päätteli, että kielen opiskelu saattaa jarruttaa turhaan nuoren 5

6 koulunkäyntiä ja olla siten este opintiellä. Kaikki kun eivät olleet kielellisesti lahjakkaita. Kouluaikana Kerttu oli kirjoittanut pääministeri-isälleen hän itse jäi ruotsin takia luokalleen että eikö Suomeen voitaisi perustaa supisuomalaisia kouluja, jossa voisivat opiskella tällaiset oppilaat kuin mekin olemme, sillä myös Kalervo veljellä oli kielen kanssa vaikeuksia. Niin oli ollut Kyösti Kalliollakin. Hän ei koskaan suostunut sanomaan lausettakaan ruotsalaisille ilman tulkkia ja sai kokea monet ruotsalaisen kansanpuolueen vihanpurkaukset. Saalastin työ Oulun yliopiston perustamisessa on laajalti tunnettu. Se samoin kuin opettajakorkeakoulun vakinaistaminen ja sen liittäminen yliopiston perustamisvaiheessa tiukasti yliopiston kylkeen oli vahvasti sidoksissa työhön kuroa umpeen Pohjois-Suomen henkinen ja aineellinen jälkeenjääneisyys. Tähän liittäisin vielä Saalastin käsityksen ammatillisen opetuksen kehittämisestä. Hän näki, että juuri koulutuksen avulla voidaan tulevaisuudessa entistä paremmin turvata ihmisten riittävä toimeentulo. Hyvä ammattitieto ja taito olivat Saalastille välttämättömiä kilpailuetuja. Orastavan työttömyyden kasvun Saalasti olisi mieluiten poistanut koulutuksella ja erityislainoilla kuin varatyömaiden rahoituksella. Yleisiin työllisyystöihin turvautuminen yksinomaan voi sammuttaa oman yrittäjämielen ja se on kuitenkin mitä arvokkain oman kodin kannalta, totesi Saalasti Kuivaniemellä Maamiesseuran juhlassa. Hänen sormenjälkensä näkyvätkin monen ammatillisen koulun perustamisessa. Läheisin esimerkki on Nivalan Kotiteollisuuskoulu. Saalastin näkemys oli, että kunnilla on velvollisuus ylläpitää ammatillisia oppilaitoksia. Sivistyspoliittisessa keskustelussa hän esitti näkemyksensä, ettei ammatillinen koulutus saisi kuitenkaan muodostaa umpiperää korkeampaan opetukseen. Opistokoulutuksen jälkeen hänen mielestään pitäisi kaikilla olla mahdollisuus jatkaa niin halutessaan yliopistossa, koska kaikilla ei ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua ylioppilaaksi asti. Toisaalta Saalastin mukaan näin vähennettäisiin myös ylioppilaan yliarvostusta. Varsin nykyaikaista ajattelua, vai kuinka! Saalasti nousi valtioneuvoston jäseneksi Kekkosen viidenteen hallitukseen, jossa toinen pääpuolue oli SDP. Lokakuussa 1954 aloittaneessa hallituksessa Saalasti oli opetusministerinä. Ministerikauden alkuvaihetta varjosti suru: Saalasti menetti nyt äitinsä. Mutta Saalasti oli aikaansaava ministeri. Hän sai hallituksesta läpi lain Oulun opettajakorkeakoulun vakinaistamisesta. Se oli suuri asia, koska ylioppilaille ei ollut tarpeeksi opiskelupaikkoja ja koska Pohjois-Suomessa epäpätevien opettajien määrä oli jatkuvasti korkea. Kun suurin osa lapsista sai tyytyä kansakouluun, ajatteli Saalasti, että ainakin opettajien tuli olla päteviä. Hän uudistutti myös seminaarilakia. Saalasti halusi säilyttää seminaarilaissa kansakoulupohjaisen opettajankoulutuksen siksi, että hän tiesi, ettei kaikilla lahjakkailla nuorilla ollut mahdollisuutta mennä oppikouluun. 6

7 Mutta hallituksen oli pakko tunnustaa, ettei laajennettu seminaarikoulutuskaan riittänyt tuottamaan opettajia tarpeeksi ja että pohjoissuomalaisten ylioppilaiden oli todella jo taloudellisista syistä usein mahdoton lähteä opiskelemaan Etelä-Suomeen. Kolmannen opettajakorkeakoulun vakinaistamisesta käytiin kiivasta taistelua. Oulun rinnalla sitä halusi Tampere. Oulun opettajakorkeakoululain käsittely venyi pitkään myös eduskunnassa. Esitys sai vastaansa niin Helsingin kuin Turun. Pahin este oli kuitenkin rahan puute. Oulun opettajakorkeakoulun vakinaistaminen tuli voimaan , siis 50 vuotta sitten. Se oli henkisestikin merkittävä päätös. Vakinaistamisella poistettiin epäluuloja: Pohjois-Suomessa voidaan sittenkin saada korkeinta opetusta. Saalasti katsoi nyt tulevan yliopiston olevan askeleen lähempänä toteutumistaan. Opettajien koulutuksesta kiinnostunut ministeri ehti asettaa myös komitean selvittämään kansalaiskoulun yleis- ja ammattiaineiden opettajanvalmistusta. Oulussa aloitettiin sitten syksyllä 1959 ensimmäisenä Suomessa kansalaiskoulunopettajien valmistus. Saalasti kehitti muutoinkin korkeakouluopiskelun edellytyksiä. Hän sai alulle suunnitelman koko korkeakouluväen ulottamisesta pakollisen lääkärintarkastuksen piiriin. Itsekin taisin käydä vielä yliopisto-opiskelun alussa keuhkoröngtenissä. Pohjois-Suomen kehittäminen vallankin koulutuksen avulla yhdisti pääministeri Kekkosta ja Saalastia. Tämän tähden oli varsin luonnollista, että Kekkonen otti Saalastin hallitukseen. Ministeriys päättyi vaiheessa, jolloin Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi luvun suomalaista politiikkaa varjostivat jatkuvat hallitusvaihdokset ja maan epävakaa talous. Suurten uudistusten toteuttaminen tuossa tilanteessa oli hankalaa, etten sanoisi jopa epätoivoiselta tuntuvaa. Toisen kerran Saalasti oli valtioneuvoston jäsen kun maahan syntyi V.J.Sukselaisen vähemmistöhallitus. Se eli toukokuun lopusta marraskuun loppuun vuonna Tähän vaiheeseen osuu konkreettinen yliopistotaistelu. Saalastilla oli työssään muitakin hyviä yhteistyökumppaneita, joista professori ja tulevan yliopiston ensimmäinen rehtori Pentti Kaitera oli hänelle tärkein. Molemmat tarvitsivat toisiaan. Lakiesitys Oulun yliopiston perustamisesta hyväksyttiin yhdessä Jyväskylän opettajanvalmistuksen laajentamispäätöksen kanssa. Ministeri Saalasti niputti siihen vielä liikuntakasvatuksen opintosuunnan perustamisen Jyväskylään. Presidentti Kekkonen antoi lait eduskunnalle Saalastin agendalla yliopistoon liittyi kolme erillistä osiota: jo mainittu opettajanvalmistuslaitos, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos sekä subarktisten ja arktisten alueiden lääketieteellinen instituutti, mistä Suomen hallitus oli tehnyt aloitteen Pohjoismaiden neuvostolle. Saalasti nimettiin jälleen ainoana naisena Oulun yliopiston väliaikaiseen konsistoriin. Hän otti tehtävän vastaan tuntien suurta vastuuta toiminnan käynnistymisestä. Kun haastattelin häntä 7

8 Nivalassa hän sanoi: Sinä kesänä kun Oulun yliopistoon odotettiin ensimmäisiä hakupapereita, nukuin huonosti. Pelkäsin, että jos olimme epäonnistuneet. Aina vain tuli mieleen, onkohan sinne tullut papereita. Ministerinä ollessani olin saanut vastaanottaa perusteluja, ettei perustettavaan Oulun yliopistoon tule oppilaita eikä opettajia. Uskon hyvin, että Saalasti valvoi. Hän oli äärettömän herkkä ihminen, kätki tunteensa hyvin sisimpään, mutta sairasti monesti juuri isojen asioiden kynnyksellä. Kummankaan kanssa ei sitten ollut ongelmia mutta virkojen perustamisessa oli. Näyttäisi siltä, että Saalasti, Kaitera ja maaherra Kalle Määttä junailivat asioita usein ohi monen karikon. Saalastin putoaminen eduskunnasta vuoden 1962 vaaleissa vaikutti sitten siihen, ettei hän ollut vuosikymmenen puolivälissä avainpaikoilla kun yliopistolle etsittiin rakennustonttia. Tunnettua on miten Saalasti ei voinut kannattaa Virolaisen ja eräiden oululaispoliitikkojen ajamaa Virpiniemen kampusideaa. Niinpä Saalasti sai montaa kylmää suihkua kun palasi vuoden 1966 eduskuntavaaleissa eduskuntaan. Hän johti kuitenkin yhä voimissaan ollutta keskustapuolueen naisjärjestöä ja oli myös puolueen varapuheenjohtaja. Saalasti ei välittänyt miesten kovenevista puheista lakkauttaa naisjärjestö. Suurten sivistyspoliittisten uudistusten toteuduttua Saalasti keskittyi ajamaan perheenäidin sosiaalija eläketurvaa. Hän oli asettanut tavoitteekseen toimia niin, että maahan saadaan lainsäädäntö, jossa ansioäiti ja kotiäiti olisivat samassa asemassa. Se ei ollutkaan helppo tehtävä. Mutta Saalasti puhui uupumattomasti myös pohjoismaisella foorumilla äidinpalkan ja kotitaloustyötä tekevien naisten sosiaaliturvan puolesta ja oli aikanaan ollut eturintamassa luomassa maahan äitien lomaleiritoimintaa, kun vuosilomalaki ei kattanut kotiäitejä. Kaisankodin kehittäminen oli hänelle sitten eläkepäivinä tärkeä työkohde. Saalastin viimeisin eduskuntakausi osui yhteiskuntaradikalismin murrosvuosiin. Hänellä oli eduskunnassa kädet täynnä töitä vastustaessaan kirkon ja valtion eroaikeita, aborttilakia, avioliittolain lievennyssuunnitelmia, keskioluen maaseutumyyntiä, asepalveluksesta kieltäytymismahdollisuutta ja vihdoin korkeakoulujen hallinnonuudistusta. Viimeksi mainitun lakiesityksen käsittelyssä hän oli jälleen vastatusten Johannes Virolaisen kanssa. Juuri ennen eduskuntavaaleja Saalasti käytti miltei epätoivoisena puheenvuoron hylkäämisen merkityksestä ja lopulta huokasi Jos te ette tätä ymmärrä nyt niin toivon että joskus ymmärtäisitte. Vaalitaistelu oli Saalastille vaikea, vaikea myös siksi, että vanha työtoveri Veikko Vennamo villitsi vaalikenttää ympäri maata ja erityisesti televisiossa. Vennamo käytti estotta jokaisen tilaisuuden hyökätäkseen hallitusta vastaan. Samaan aikaan väkeä valui pohjoisesta etelään ja Ruotsiin. 8

9 Maatalouden rakennemuutos, jonka Saalasti näki oikeastaan jo 1950-luvun lopulla olevan edessä ruhjoi nyt koko Pohjois-Suomea. Vaaleissa Saalastin äänipotista jäi puuttumaan 22 ääntä. Vuosi 1970 oli Saalastille luopumisen vuosi. Hän jätti tuolloin kaikki merkittävät valtakunnalliset luottamustoimet mutta ei sulkeutunut kotipiiriinsä. Hän oli yhä suosittu puhuja eri tilaisuuksissa ja osallistui vuosikymmenen puolivälissä virallisen delegaation jäsenenä Roomassa FAO:n kansainväliseen konferenssiin, jossa etsittiin ratkaisuja väestön kasvulle ja maailman nälkäongelmalle, Saalastille läheisiä asioita molemmat. Arvoisa juhlayleisö Saalasti oli ahkera ja tunnollinen vaikuttaja. Hän oli usein julkilausumien ja kannanottojen luonnostelija. Ei ole lainkaan ihme, että pääministeriksi ensimmäistä kertaa noussut Kekkonen olisi jo tuolloin halunnut ensimmäisen kauden kansanedustaja Saalastin hallitukseen. Ryhmä pani vastaan. Saalastin aika koitti sitten myöhemmin. Kerttu Saalasti arvosti yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista. Eduskunnasta hän oli harvoin poissa. Hänen työssään näkyi pohjalainen suoruus, toisinaan jopa ankaruus silloin kun hän taisteli oikeaksi katsomansa asian puolesta. Hänen periaatteenaan oli epäillä jokaista uutta esitystä ennen kuin asettui hyväksymään sitä. Piirre saattoi ärsyttää mutta Saalasti haki näin perusteluja kulloisellekin asian ratkaisulle. Hän taipui harvoin jos koskaan. Hän ei välittänyt kovasta vastarinnasta, siihen hän oli tottunut. Hän ei epäillyt jäädä yksin. Sellaisista tilanteista hänellä oli kokemusta. Miestoverit kunnioittivat häntä, vaikka luonnehtivat monin epiteetein Nivalan tomeraa emäntää. Hän oli hylännyt helpon tien, kulkea virran mukana muiden mielipiteitä kuunnellen. Saalastin peräänantamattomuus ja suorapuheisuus johti siihen, että hän uskalsi naisena asettua vastarintaan, ilmaista omat mielipiteensä, lausua totuuden sanoja silloin kun muut eivät rohjenneet sitä tehdä. Niinpä hän saattoi jäädä poliittisia ystäviä vaille. Hän vetäytyi runojen, musiikin ja maalausten maailmaan. Joskus jopa jääräpäisyyteen saakka määrätietoinen Saalasti oli kuitenkin poliitikkona sovinnon etsijä. Tässä hän kulki tiukasti isänsä jälkiä. Kerttu oli ollut vasta alun toisella kymmenellä kun senaattori Kyösti Kallio oli pitänyt Nivalan kirkossa kuuluisan sovintopuheensa. Sen ytimenä oli, ettei maassa tarvita punaisia eikä valkoisia vaan suomalaisia rakentamaan uudenlaista isänmaata. Lapuanliikkeen aikoihin ylioppilas Kerttu oli saanut seurata kovin läheltä pääministeri - isänsä selviytymistä kommunistien ja oikeiston ristitulessa. Kansanvallan puolustaja uskalsi taistella henkensä uhallakin niin oikeistoa kuin vasemmistoakin vastaan, kun oli kyse laillisuuden 9

10 säilyttämisestä maassa. Kansanvaltaisuuden, demokraattisten toimintaperiaatteiden ja terveen isänmaallisuuden edistäminen olivat Kerttu Saalastille ikuisuusarvoja ja Nivalan Heikkilä Keskitalo elämän keskipiste. Sieltä hän lähti ja sinne hän palasi. 10

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS 2002 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan 2 tuntia 5 Yli

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot