Juhlapuhe Nivala Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhlapuhe Nivala 21.9.2007 Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!"

Transkriptio

1 Juhlapuhe Nivala Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Nykymuotoinen Suomen eduskunta oli juuri ottanut ensiaskeleensa sata vuotta sitten kun uuden eduskunnan maalaisliittolaisen kansanedustaja Kyösti Kallion perheeseen syntyi kolmas lapsi. Syksyn valtiopäivät oli kutsuttu koolle. Kallio oli lähtenyt Nivalan Heikkilästä Helsinkiin. Nivalassa oli perunannoston aika. Valtiopäivämies Kallio sai nopeasti tiedon pikkutyttären synnystä, sillä hän kirjoitti jo seuraavana päivänä puolisolleen Kaisa Kalliolle: Kiitos kärsimyksistäsi. Toivon, että meidän Kerttumme on terve pieni nupukka, joka tuottaa meille iloa niin kuin toisetkin ymmärtävät lapsemme. Vanhemmat olivat siis päättäneet jo etu käteen, että jos lapsi on tyttö, hän saa nimen Kerttu. Kerttu oli pikkuisena terve, touhukas lapsi ja isän tyttö. Hän kaipasi kovasti isäänsä, odotti häntä aina ikävissään kotiin. Kerttu Kallion kasvuympäristö poikkesi tavanmukaisesta. Heikkilän tila oli maakunnan suurin, siellä oli runsaasti työväkeä. Arkielämä oli vilkasta. Valtakunnan tapahtumat olivat aina arjen keskusteluissa mukana. Kerttu seurasi näin pienestä lähtien maan politiikkaa. Vuosi 1919 oli Heikkilässä suurten tapahtumien vuosi. Kyösti Kallio oli kohonnut senaattorina ja valtiopäivämiehenä johtavien valtakunnan poliitikkojen joukkoon, elänyt kansalaissodan jännittävät hetket osin piilopaikassa, perheeltäkin tietämättömissä. Vaalien jälkeen hänestä tuli maatalousministeri. Syksyllä Heikkilästä lähti kolme vanhinta lasta Ouluun kouluun ja perheen tärkeä henkilö Anttuuna-täti, jonka kasvatuspoika Kyösti Kallio oli ollut, kuoli. Kertun elämänmuutos oli suuri. Hän sai selviytyä pääosin sisarusten kanssa Oulun kodissaan. Lapsilla oli toki aina aikuisapu lähellä. Partiolaiseksi liittynyt Kerttu tuli ylioppilaaksi vuonna Koulunkäynti ei ollut helppoa. Kielet olivat vaikeita aivan kuten Kyösti Kalliollekin. Elämänura oli kuitenkin selvä: Kerttu tahtoi joko karjakoksi tai agronomiksi. Isä halusi nuoren ylioppilaan heti Helsingin yliopistoon opiskelemaan, Kerttu oli toista mieltä. Hän tahtoi nostaa Heikkilän tilan karjan tuotannon paremmaksi. Kerttu Kallio piti pintansa ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon vasta vuonna Yliopistoopinnot sujuivat jo paremmin, olihan ylioppilas omalla alallaan. Hänestä tuli agronomi. 1

2 Opiskeluaikana hän toimi aktiivisesti ainejärjestössä mutta ajatukset olivat jatkuvasti Heikkilässä ja pohjoisessa. Lapsuuden ja nuoruuden perheystävä Teuvo Saalasti, maalaisliiton perustajiin lukeutuneen ja Kallion työtoverin Filip Saalastin poika, herätti Kertussa syvempiä tunteita, joita hänen oli vaikea näyttää. Suhde oli monet vuodet koetuksella. Nuoret saivat kuitenkin vuonna 1935 luvan avioliittoon, vaikka Kyösti Kallio varoittikin, että taival voi olla pitkä ja vaivalloinen. Ihan näin ei käynyt. Seuraavana vuonna vihitty Kerttu Saalasti jäi leskeksi jo vuonna Juhani poika syntyi vajaa vuorokausi puolison hautajaisten jälkeen. Mehtälään Keskitalon emännäksi siirtynyt Kerttu Saalasti oli nyt myös tilan isäntä ja viiden alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Vanhin Risto oli kohta 11 vuotias. Arvata saattaa, ettei Kerttu Saalastin ollut helppoa antaa myöntävää vastausta häntä eduskuntavaaliehdokkaaksi kysymään tulleille. Hän mietti asiaa jonkin aikaa myös siksi, että maalaisliitosta oli Nivalasta ehdolla pari miestä. Saalastia kaavailtiinkin ns. täyte-ehdokkaaksi, mutta naiset ottivat ehdokkuuden tosissaan. Maassa oli juuri aloittanut valtakunnallinen Maalaisliiton naisten järjestö toimintansa ja Oulun piirijärjestössäkin oli naisten työ päässyt virallisesti käyntiin. Oulun läänistä ei maalaisliitolla ollut naisedustajaa sitten ylivieskalaisen opettaja Anna Ängeslevän vuonna Saalasti oli naisten järjestötoiminnassa mukana, hänellä oli myös valtuustokokemusta ja monia luottamustehtäviä. Varmasti tuossa tilanteessa katsottiin eduksi sekin, että hän oli presidentti Kallion tytär. Niin Kyösti Kallio kuin vielä elossa ollut puoliso Kaisa olivat erittäin pidettyjä. Kallioita kunnioitettiin suuresti. Kaikki kolme nivalalaista maalaisliiton ehdokasta tulivat valituksi eduskuntaan, Saalasti vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Hän oli keskustellut Kaino sisaren kanssa etu käteen mahdollisuudesta tulla valituksi ja saanut häneltä lupauksen auttaa kotiasioissa. Myöhempinä vuosina Kerttu Saalasti muisti aina mainita Kainon suurenmoisesta uhrautuvaisuudesta. Hän hoiti niin tilaa kuin lapsia Saalastin hoitaessa julkisia tehtäviä. Saalasti katsoi edustavansa ennen muuta maaseudun naista. Harvoihin maalaisliiton naisiin lukeutuvana ja hyvin sanavalmiina naisena hänet valittiin Helsingissä nopeasti erilaisiin valtakunnallisiin luottamustehtäviin. Hänestä tuli vuonna 1954 valtakunnallisen Maalaisliiton naisten puheenjohtaja, kymmenen vuotta myöhemmin puolueen historian ensimmäinen naispuolinen varapuheenjohtaja. Hän toimi myös maalaisliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana jne. Hän oli monien komiteoiden ja toimikuntien se ainoa nainen ja oppi näin olosuhteiden pakostakin työskentelemään miesten kanssa. Tarttumalla rohkeasti eri 2

3 luottamustoimiin Saalasti halusi myös itse olla esimerkkinä toisille naisille. Hän katsoi läpi elämän olevansa velvollinen kannustamaan naisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Varsinkaan oman alueen miehet eivät aina näytä ymmärtäneen Saalastin aktiivisuutta ja sanavalmiutta, jota sävytti vielä vankka asiantuntemus mm. maataloudellisissa kysymyksissä. Menee akoiksi puhisi yksikin mies kerran kirjeessä puheenjohtaja Johannes Virolaiselle. Jotkut juorusivat Saalastin fanaattisuudesta Kekkoselle, joka puolestaan mainitsi tästä presidentti Paasikivelle. Tämä kirjoitti sitten päiväkirjaansa, että sellaisia ne naiset ovat kun joutuvat politiikkaan. Eduskunnassa Saalastia kiinnostivat niin sivistysvaliokunnan kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan asiat. Hän pääsi molempiin valiokuntiin. Neitsytpuhe eduskunnan suuressa salissa oli rakennettu turvallisesti maatalousasioiden varaan. Kiinnostus maataloudellisiin asioihin vei hänet Oulun Talousseuran johtokuntaan ja Maatalousnaisten piirikeskuksen puheenjohtajaksi, sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen neuvottelukuntaan, maatalousseurojen keskusliiton johtokuntaan ja Maatalousnaisten keskuksen varapuheenjohtajaksi. Paitsi että Saalastin työtä sävytti naisnäkökulma, sitäkin enemmän hän tutkaili asioita pohjoissuomalaisena vaikuttajana. Ensimmäisten vuosien kansanedustajuus tuotti pettymyksen: pohjoissuomalaisten mitätöinti oli jokapäiväistä. Kokemus kasvatti Saalastiin taisteluhenkeä. Hän oli peräänantamaton asioissa, jotka koskivat Pohjois-Suomen olojen parantamista. Eduskunnassa työtoverit saivat tottua siihen, että Saalasti saattoi ojentaa itse pääministeri Kekkosta. Tämä ei kuitenkaan vaurioittanut henkilösuhteita. Eikä Saalasti kuulunut toisin kuin on annettu ymmärtää Kekkosen syrjäyttäjäjoukkoon, jossa oli mm. Veikko Vennamo ja Viljami Kalliokoski. Hänhän oli ennen muuta sovintopolitiikan edustaja. Saalastille oli tunnusomaista liittää kulloisetkin asiat laajempaan yhteyteen. Hän on kiistatta yksi valtakunnallisen aluepolitiikan esiin nostajista luvun alussa hän esitti yhdessä kollegansa Aino Luostarisen kanssa maahan valtakunnansuunnittelua. Valtion tulo- ja menoarvio ei antanut vielä taloudellisia mahdollisuuksia kehittää Pohjois-Suomea. Päinvastoin, se oli vaarassa taantua entisestään, sillä kasvava väkimäärä ei voinut saada riittävää elantoa tulevaisuudessa yksin maataloudesta. Tämän Saalasti ymmärsi, eikä uskonut asutustoiminnan laajentamisesta olevan apua. Saalasti sanoi Pohjois-Suomella olevan kaksi perusongelmaa: pääoman puute ja ankarat ilmastoolot. Saalasti uskoi, että Pohjois-Suomessa olisi yrittäjämieltä ja vastuuntunnetta riittävästi. Taloudelliset edellytykset toimeentulon monipuolistamiseksi vain puuttuivat. Hän uskoi pien-, koti- 3

4 ja käsiteollisuuden mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja. Hän teki paljon töitä kotimaisen villantuotannon ja jalostuksen edistämiseksi. Saalasti viittasi puheissaan myös alueen luontaisiin etuihin: koskivoimaan, metsävaroihin, maaperämineraalivaroihin ja kysyi, kannattaako pienen kansan pitää laajoja valtion maa-alueita tuottamattomina tai huonotuottoisina sekä kasvintuotantoa hallalle alttiina ja samalla väestöä vailla normaaleja työtilaisuuksia. Esimerkillisesti hän teki töitä Hituran kaivoksen synnyttämiseksi. Yksi hänen mielenkiinnon kohteista oli Pelson hallakoeaseman kehittäminen, toinen Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen synnyttäminen. Kun Saalasti esitti vuonna 1951 valtiolainan ottamista Pohjois- Suomen talouselämän kehittämistä ja laajentamista varten, ei sitä vielä ymmärretty. Parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Saalasti oli juuri jättänyt valtakunnan politiikan, sääti eduskunta lain Kehitysaluerahastosta. Saalastin aluepoliittiseen ajatteluun kuului myös alueellisen itsehallinnon vahvistaminen. Hänen mielestään oli kohtuutonta odottaa, että pääkaupungin keskusvirastoissa voitaisiin seurata kehitystä niin, että siellä tehtäisiin ratkaisuja alueellisin perustein. Saalastin tarkastelutavassa oli aina myös kansantaloudellinen näkökulma. Hän puhui: Totuus on, että talouselämä luo pohjan kulttuuriselle kehitykselle. Kansantulon jakamisen tuli tapahtua oikeudenmukaisesti heikompia ihmisiä ja syrjäseutuja auttaen. Vuosikaudet hän yritti juurruttaa miesten päähän ajatusta kotityön kansantaloudellisen arvon laskemisesta luvun taitteessa oli laskettu, että naisten kätten kautta kodeissa kulkee yksityisestä kulutuksestakin yli 60 prosenttia. Siksi talouskasvatuksen merkitys oli suuri. Jottei kansa eläisi yli varojensa, oli tietyt talouselämän lait ja lainalaisuudet opetettava kaikille. Saalastille maatilatalouskin oli paitsi elämäntapa myös selkeä liikeyritys, joka edellytti talouselämän tarkkaa tuntemusta ammatillisen osaamisen rinnalla. Saalastin sivistyspoliittinen työ kattoi koulutuksen koko kentän ja ulottui myös kulttuuripolitiikkaan. Se oli luontevaa naiselle, joka soitti pianoa, otti laulutunteja, kirjoitti runoja ja maalasi. Saalastin kasvu vauraassa maalaistalossa monilapsisen perheen keskellä ja erilaisten ihmisten ympäröimänä muovasi hänen kasvatuksellisia periaatteitaan. Hän korosti läpi elämän kodin suurta merkitystä lapsen kasvatustyössä ja muistutti, ettei kasvatuksesta saa tehdä liian monimutkaista. Hän piti lasten laitoshoitoa varhaislapsuudessa jopa vaarallisena sielullisesti mutta tunnusti, että kun jokainen lapsi on erilainen myös lastenkoteja, erikoislaitoksia, tarvitaan. Kun Johannes Virolainen 4

5 leimasi eräässä keskustelussa lastenkodit punapioneerien kasvatuskodeiksi, ei Saalasti sentään niin pitkälle mennyt, vaikka kommunistit olivat hänelle poliittisia päävastustajia. Kun hän 1970-luvulla uskalsi toivoa ääneen, että kotiseudultaan vieraisiin oloihin muuttaneet löytäisivät uudella paikkakunnalla kuitenkin juurensa ja että kotikasvatuksessa tähdennettäisiin kodin hengen ja isänmaan rakkauden merkitystä sekä sitä, että jokainen kantaa vastuuta itsenäisen isänmaan asioista, ei hänen puhettaan kaikkialla ymmärretty. Aika painotti toisenlaisia arvoja. Isänmaallisuus kuitenkin vain lujittui Kerttu Saalastissa aikana, jolloin vasemmistolaisuus ja isänmaallisuuden väheksyntä yleistyivät Suomessa erityisesti nuorison keskuudessa. Tämän vuoksi häneen lyötiin herkästi vanhoillisuuden leimaa. Kotoa Saalasti peri myös käsityksen työnteosta. Työn tekeminen oli hänelle yhdenlaista velvollisuuden täyttämistä, työn avulla oppiminen puolestaan tärkeä kasvatuksessa. Työ ei ole taakka työ on elämää, hän opasti usein kuulijoitaan. Vaikka hän oli välillä pois yhden kauden eduskunnasta, vuodet , hän pääsi käsittelemään suomalaisen kouluhistorian yhtä merkittävää uudistusta, peruskoulua. Maahan saatiin yhtenäiskoulu vihdoin 1970-luvun alussa. Ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin jo 1950-luvulla kouluohjelmakomiteassa, jossa Saalasti oli jäsenenä. Hänen kriittisyytensä peruskouluun johtui ennen muuta siitä, että hän ei ollut vakuuttunut, miten jokaiseen kuntaan saadaan yläaste ja jokaiseen kylään riittävästi päteviä opettajia jokaista kuutta luokkaa varten, miten koulukyyditys järjestetään ja miten koulusta saataisiin tarpeeksi käytännöllinen. Hän oli ollut varsin tyytyväinen kansakoulun uudistukseen niin, että kuuden vuoden jälkeen myös maaseudulle saatiin 2-vuotinen jatkokoulu käytännöllisine opetusohjelmineen. Hän uskoi pitkään, että kansalaiskoulun avulla löydetään ammattikouluihin sellaiset oppilaat, joilla on edellytyksiä valmistautua eri ammattialoille. Kun hän näki, että peruskoulu kuitenkin toteutuu, kuului hän siihen joukkoon, joka vaati onnistumisen takeeksi uutta valtionosuuslakia ja opettajankoulutuksen laajentamista. Saalastia kiinnosti aina myös koulun sisäinen uudistaminen. Hän taisteli ammatinvalinnanohjauksen nimenomaan koulutoimen alaisuuteen, kehitti monin eri aloittein kouluruokailua ja vaati peruskouluun riittävästi taitoaineiden opetusta ja vartioi myös uskonnonopetuksen säilymistä koulussa. Peruskoulun kielipolitiikassa hän koki tappion, kun puoluetoveri Virolainen ajoi opetusministerinä ruotsin kielen opetuksen kaikille pakolliseksi. Saalasti vastusti päätöstä viimeiseen saakka ja perusteli näkemystään niin, ettei kaikille yläasteille saataisi kuitenkaan riittävästi päteviä opettajia, toiseksi hänelle olisi riittänyt yhden vieraan kielen pakollisuus. Omasta ja perheensä kokemuksista hän päätteli, että kielen opiskelu saattaa jarruttaa turhaan nuoren 5

6 koulunkäyntiä ja olla siten este opintiellä. Kaikki kun eivät olleet kielellisesti lahjakkaita. Kouluaikana Kerttu oli kirjoittanut pääministeri-isälleen hän itse jäi ruotsin takia luokalleen että eikö Suomeen voitaisi perustaa supisuomalaisia kouluja, jossa voisivat opiskella tällaiset oppilaat kuin mekin olemme, sillä myös Kalervo veljellä oli kielen kanssa vaikeuksia. Niin oli ollut Kyösti Kalliollakin. Hän ei koskaan suostunut sanomaan lausettakaan ruotsalaisille ilman tulkkia ja sai kokea monet ruotsalaisen kansanpuolueen vihanpurkaukset. Saalastin työ Oulun yliopiston perustamisessa on laajalti tunnettu. Se samoin kuin opettajakorkeakoulun vakinaistaminen ja sen liittäminen yliopiston perustamisvaiheessa tiukasti yliopiston kylkeen oli vahvasti sidoksissa työhön kuroa umpeen Pohjois-Suomen henkinen ja aineellinen jälkeenjääneisyys. Tähän liittäisin vielä Saalastin käsityksen ammatillisen opetuksen kehittämisestä. Hän näki, että juuri koulutuksen avulla voidaan tulevaisuudessa entistä paremmin turvata ihmisten riittävä toimeentulo. Hyvä ammattitieto ja taito olivat Saalastille välttämättömiä kilpailuetuja. Orastavan työttömyyden kasvun Saalasti olisi mieluiten poistanut koulutuksella ja erityislainoilla kuin varatyömaiden rahoituksella. Yleisiin työllisyystöihin turvautuminen yksinomaan voi sammuttaa oman yrittäjämielen ja se on kuitenkin mitä arvokkain oman kodin kannalta, totesi Saalasti Kuivaniemellä Maamiesseuran juhlassa. Hänen sormenjälkensä näkyvätkin monen ammatillisen koulun perustamisessa. Läheisin esimerkki on Nivalan Kotiteollisuuskoulu. Saalastin näkemys oli, että kunnilla on velvollisuus ylläpitää ammatillisia oppilaitoksia. Sivistyspoliittisessa keskustelussa hän esitti näkemyksensä, ettei ammatillinen koulutus saisi kuitenkaan muodostaa umpiperää korkeampaan opetukseen. Opistokoulutuksen jälkeen hänen mielestään pitäisi kaikilla olla mahdollisuus jatkaa niin halutessaan yliopistossa, koska kaikilla ei ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua ylioppilaaksi asti. Toisaalta Saalastin mukaan näin vähennettäisiin myös ylioppilaan yliarvostusta. Varsin nykyaikaista ajattelua, vai kuinka! Saalasti nousi valtioneuvoston jäseneksi Kekkosen viidenteen hallitukseen, jossa toinen pääpuolue oli SDP. Lokakuussa 1954 aloittaneessa hallituksessa Saalasti oli opetusministerinä. Ministerikauden alkuvaihetta varjosti suru: Saalasti menetti nyt äitinsä. Mutta Saalasti oli aikaansaava ministeri. Hän sai hallituksesta läpi lain Oulun opettajakorkeakoulun vakinaistamisesta. Se oli suuri asia, koska ylioppilaille ei ollut tarpeeksi opiskelupaikkoja ja koska Pohjois-Suomessa epäpätevien opettajien määrä oli jatkuvasti korkea. Kun suurin osa lapsista sai tyytyä kansakouluun, ajatteli Saalasti, että ainakin opettajien tuli olla päteviä. Hän uudistutti myös seminaarilakia. Saalasti halusi säilyttää seminaarilaissa kansakoulupohjaisen opettajankoulutuksen siksi, että hän tiesi, ettei kaikilla lahjakkailla nuorilla ollut mahdollisuutta mennä oppikouluun. 6

7 Mutta hallituksen oli pakko tunnustaa, ettei laajennettu seminaarikoulutuskaan riittänyt tuottamaan opettajia tarpeeksi ja että pohjoissuomalaisten ylioppilaiden oli todella jo taloudellisista syistä usein mahdoton lähteä opiskelemaan Etelä-Suomeen. Kolmannen opettajakorkeakoulun vakinaistamisesta käytiin kiivasta taistelua. Oulun rinnalla sitä halusi Tampere. Oulun opettajakorkeakoululain käsittely venyi pitkään myös eduskunnassa. Esitys sai vastaansa niin Helsingin kuin Turun. Pahin este oli kuitenkin rahan puute. Oulun opettajakorkeakoulun vakinaistaminen tuli voimaan , siis 50 vuotta sitten. Se oli henkisestikin merkittävä päätös. Vakinaistamisella poistettiin epäluuloja: Pohjois-Suomessa voidaan sittenkin saada korkeinta opetusta. Saalasti katsoi nyt tulevan yliopiston olevan askeleen lähempänä toteutumistaan. Opettajien koulutuksesta kiinnostunut ministeri ehti asettaa myös komitean selvittämään kansalaiskoulun yleis- ja ammattiaineiden opettajanvalmistusta. Oulussa aloitettiin sitten syksyllä 1959 ensimmäisenä Suomessa kansalaiskoulunopettajien valmistus. Saalasti kehitti muutoinkin korkeakouluopiskelun edellytyksiä. Hän sai alulle suunnitelman koko korkeakouluväen ulottamisesta pakollisen lääkärintarkastuksen piiriin. Itsekin taisin käydä vielä yliopisto-opiskelun alussa keuhkoröngtenissä. Pohjois-Suomen kehittäminen vallankin koulutuksen avulla yhdisti pääministeri Kekkosta ja Saalastia. Tämän tähden oli varsin luonnollista, että Kekkonen otti Saalastin hallitukseen. Ministeriys päättyi vaiheessa, jolloin Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi luvun suomalaista politiikkaa varjostivat jatkuvat hallitusvaihdokset ja maan epävakaa talous. Suurten uudistusten toteuttaminen tuossa tilanteessa oli hankalaa, etten sanoisi jopa epätoivoiselta tuntuvaa. Toisen kerran Saalasti oli valtioneuvoston jäsen kun maahan syntyi V.J.Sukselaisen vähemmistöhallitus. Se eli toukokuun lopusta marraskuun loppuun vuonna Tähän vaiheeseen osuu konkreettinen yliopistotaistelu. Saalastilla oli työssään muitakin hyviä yhteistyökumppaneita, joista professori ja tulevan yliopiston ensimmäinen rehtori Pentti Kaitera oli hänelle tärkein. Molemmat tarvitsivat toisiaan. Lakiesitys Oulun yliopiston perustamisesta hyväksyttiin yhdessä Jyväskylän opettajanvalmistuksen laajentamispäätöksen kanssa. Ministeri Saalasti niputti siihen vielä liikuntakasvatuksen opintosuunnan perustamisen Jyväskylään. Presidentti Kekkonen antoi lait eduskunnalle Saalastin agendalla yliopistoon liittyi kolme erillistä osiota: jo mainittu opettajanvalmistuslaitos, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos sekä subarktisten ja arktisten alueiden lääketieteellinen instituutti, mistä Suomen hallitus oli tehnyt aloitteen Pohjoismaiden neuvostolle. Saalasti nimettiin jälleen ainoana naisena Oulun yliopiston väliaikaiseen konsistoriin. Hän otti tehtävän vastaan tuntien suurta vastuuta toiminnan käynnistymisestä. Kun haastattelin häntä 7

8 Nivalassa hän sanoi: Sinä kesänä kun Oulun yliopistoon odotettiin ensimmäisiä hakupapereita, nukuin huonosti. Pelkäsin, että jos olimme epäonnistuneet. Aina vain tuli mieleen, onkohan sinne tullut papereita. Ministerinä ollessani olin saanut vastaanottaa perusteluja, ettei perustettavaan Oulun yliopistoon tule oppilaita eikä opettajia. Uskon hyvin, että Saalasti valvoi. Hän oli äärettömän herkkä ihminen, kätki tunteensa hyvin sisimpään, mutta sairasti monesti juuri isojen asioiden kynnyksellä. Kummankaan kanssa ei sitten ollut ongelmia mutta virkojen perustamisessa oli. Näyttäisi siltä, että Saalasti, Kaitera ja maaherra Kalle Määttä junailivat asioita usein ohi monen karikon. Saalastin putoaminen eduskunnasta vuoden 1962 vaaleissa vaikutti sitten siihen, ettei hän ollut vuosikymmenen puolivälissä avainpaikoilla kun yliopistolle etsittiin rakennustonttia. Tunnettua on miten Saalasti ei voinut kannattaa Virolaisen ja eräiden oululaispoliitikkojen ajamaa Virpiniemen kampusideaa. Niinpä Saalasti sai montaa kylmää suihkua kun palasi vuoden 1966 eduskuntavaaleissa eduskuntaan. Hän johti kuitenkin yhä voimissaan ollutta keskustapuolueen naisjärjestöä ja oli myös puolueen varapuheenjohtaja. Saalasti ei välittänyt miesten kovenevista puheista lakkauttaa naisjärjestö. Suurten sivistyspoliittisten uudistusten toteuduttua Saalasti keskittyi ajamaan perheenäidin sosiaalija eläketurvaa. Hän oli asettanut tavoitteekseen toimia niin, että maahan saadaan lainsäädäntö, jossa ansioäiti ja kotiäiti olisivat samassa asemassa. Se ei ollutkaan helppo tehtävä. Mutta Saalasti puhui uupumattomasti myös pohjoismaisella foorumilla äidinpalkan ja kotitaloustyötä tekevien naisten sosiaaliturvan puolesta ja oli aikanaan ollut eturintamassa luomassa maahan äitien lomaleiritoimintaa, kun vuosilomalaki ei kattanut kotiäitejä. Kaisankodin kehittäminen oli hänelle sitten eläkepäivinä tärkeä työkohde. Saalastin viimeisin eduskuntakausi osui yhteiskuntaradikalismin murrosvuosiin. Hänellä oli eduskunnassa kädet täynnä töitä vastustaessaan kirkon ja valtion eroaikeita, aborttilakia, avioliittolain lievennyssuunnitelmia, keskioluen maaseutumyyntiä, asepalveluksesta kieltäytymismahdollisuutta ja vihdoin korkeakoulujen hallinnonuudistusta. Viimeksi mainitun lakiesityksen käsittelyssä hän oli jälleen vastatusten Johannes Virolaisen kanssa. Juuri ennen eduskuntavaaleja Saalasti käytti miltei epätoivoisena puheenvuoron hylkäämisen merkityksestä ja lopulta huokasi Jos te ette tätä ymmärrä nyt niin toivon että joskus ymmärtäisitte. Vaalitaistelu oli Saalastille vaikea, vaikea myös siksi, että vanha työtoveri Veikko Vennamo villitsi vaalikenttää ympäri maata ja erityisesti televisiossa. Vennamo käytti estotta jokaisen tilaisuuden hyökätäkseen hallitusta vastaan. Samaan aikaan väkeä valui pohjoisesta etelään ja Ruotsiin. 8

9 Maatalouden rakennemuutos, jonka Saalasti näki oikeastaan jo 1950-luvun lopulla olevan edessä ruhjoi nyt koko Pohjois-Suomea. Vaaleissa Saalastin äänipotista jäi puuttumaan 22 ääntä. Vuosi 1970 oli Saalastille luopumisen vuosi. Hän jätti tuolloin kaikki merkittävät valtakunnalliset luottamustoimet mutta ei sulkeutunut kotipiiriinsä. Hän oli yhä suosittu puhuja eri tilaisuuksissa ja osallistui vuosikymmenen puolivälissä virallisen delegaation jäsenenä Roomassa FAO:n kansainväliseen konferenssiin, jossa etsittiin ratkaisuja väestön kasvulle ja maailman nälkäongelmalle, Saalastille läheisiä asioita molemmat. Arvoisa juhlayleisö Saalasti oli ahkera ja tunnollinen vaikuttaja. Hän oli usein julkilausumien ja kannanottojen luonnostelija. Ei ole lainkaan ihme, että pääministeriksi ensimmäistä kertaa noussut Kekkonen olisi jo tuolloin halunnut ensimmäisen kauden kansanedustaja Saalastin hallitukseen. Ryhmä pani vastaan. Saalastin aika koitti sitten myöhemmin. Kerttu Saalasti arvosti yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista. Eduskunnasta hän oli harvoin poissa. Hänen työssään näkyi pohjalainen suoruus, toisinaan jopa ankaruus silloin kun hän taisteli oikeaksi katsomansa asian puolesta. Hänen periaatteenaan oli epäillä jokaista uutta esitystä ennen kuin asettui hyväksymään sitä. Piirre saattoi ärsyttää mutta Saalasti haki näin perusteluja kulloisellekin asian ratkaisulle. Hän taipui harvoin jos koskaan. Hän ei välittänyt kovasta vastarinnasta, siihen hän oli tottunut. Hän ei epäillyt jäädä yksin. Sellaisista tilanteista hänellä oli kokemusta. Miestoverit kunnioittivat häntä, vaikka luonnehtivat monin epiteetein Nivalan tomeraa emäntää. Hän oli hylännyt helpon tien, kulkea virran mukana muiden mielipiteitä kuunnellen. Saalastin peräänantamattomuus ja suorapuheisuus johti siihen, että hän uskalsi naisena asettua vastarintaan, ilmaista omat mielipiteensä, lausua totuuden sanoja silloin kun muut eivät rohjenneet sitä tehdä. Niinpä hän saattoi jäädä poliittisia ystäviä vaille. Hän vetäytyi runojen, musiikin ja maalausten maailmaan. Joskus jopa jääräpäisyyteen saakka määrätietoinen Saalasti oli kuitenkin poliitikkona sovinnon etsijä. Tässä hän kulki tiukasti isänsä jälkiä. Kerttu oli ollut vasta alun toisella kymmenellä kun senaattori Kyösti Kallio oli pitänyt Nivalan kirkossa kuuluisan sovintopuheensa. Sen ytimenä oli, ettei maassa tarvita punaisia eikä valkoisia vaan suomalaisia rakentamaan uudenlaista isänmaata. Lapuanliikkeen aikoihin ylioppilas Kerttu oli saanut seurata kovin läheltä pääministeri - isänsä selviytymistä kommunistien ja oikeiston ristitulessa. Kansanvallan puolustaja uskalsi taistella henkensä uhallakin niin oikeistoa kuin vasemmistoakin vastaan, kun oli kyse laillisuuden 9

10 säilyttämisestä maassa. Kansanvaltaisuuden, demokraattisten toimintaperiaatteiden ja terveen isänmaallisuuden edistäminen olivat Kerttu Saalastille ikuisuusarvoja ja Nivalan Heikkilä Keskitalo elämän keskipiste. Sieltä hän lähti ja sinne hän palasi. 10

Oulun yliopisto Kerttu Saalastin henkilökuva Esitelmä seminaarissa Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!

Oulun yliopisto Kerttu Saalastin henkilökuva Esitelmä seminaarissa Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Oulun yliopisto Kerttu Saalastin henkilökuva Esitelmä seminaarissa 18.10.2007 Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Opetusneuvos Kerttu Saalastin henkilökuvaa tarkasteltaessa liikumme

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2263 Eduskuntavaalit 2007: pienet vaalipiirit Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

MARIA VOITELEE JEESUKSEN

MARIA VOITELEE JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MARIA VOITELEE JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka on Betania, kylä lähellä Jerusalemia. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Oletteko seuraavista presidentin valtaoikeuksiin liittyvistä väittämistä samaa mieltä vai eri mieltä?

Oletteko seuraavista presidentin valtaoikeuksiin liittyvistä väittämistä samaa mieltä vai eri mieltä? TALOUSTUTKIMUS OY 20091217 09:07:49 TYÖ 2451.11 TAULUKKO 17017 ss VER % Telebus vko 50B-51A/2009 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1027 Nuoret ja eduskuntavaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot