Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsen lehti 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsen lehti 1/2015 5.2.2015"

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsen lehti 1/ sivu 3 Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi sivu 5 Apua metsänhoitoyhdistyksestä sivu 6 Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan sivut 8-9 Mhy Pudasjärven hakkuukoneyrittäjät Juha ja Kari Vikström sivu 11 Metsäsuunnitelmaan tulee päivittää paikka palmulehdolle. Eihän se nyt niin mene! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan toiveiden näköinen. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Oma metsäsuunnitelmasi on aina ajantasalla sähköisessä SilvaNetti-sovelluksessa. Tilaa metsäsuunnitelma mennessä ja saat tila-arvion kaupan päälle! Yhteistyöyritykset esittelyssä Metsänomistajat PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Jäsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet sivu 14 sivu 11 Paavo Pikkuaho: Metsänomistajan on pysyttyvä ajassa mukana

2 2 Leikko Vuoden vaihtuessa muuttui metsänomistajien toimintaympäristö suuresti, jos sitä tarkastellaan lainsäädännön ja järjestön puitteissa tapahtuvan edunvalvonnan sekä metsien käytön ja hoidon kannalta! Olemme maksaneet viimeiset metsänhoitomaksut joulukuussa, tilalle tulevat jäsenmaksut, siirrymme MTK:n jäseniksi yhdistysten kautta. Kemera-tuet metsän uudistamisen osalta poistuvat ja metsänkäytön vaatimat jälkityöt tehdään omin varoin eli käytännössä sivuun siirretyllä osalla puunmyyntituloja. Entistä selkeämmin myös vaihtoehtoisia metsänkäyttötapoja on valittavissa. Muutokset ovat aiheuttaneet hämmennyksen tunnetta, jopa pelkoa. Koillismaan Uutisissa (www. koillismaanuutiset.fi) Mhy Kuusamon edustajat olivat ansiokkaasti paneutuneet muuttuvaan toimintaympäristöön ja mielestäni oikealla asenteella; muutos voi olla uhka, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Uudistunut lainsäädäntö antaa valveutuneelle ja metsistään välittävälle metsänomistajalle uusia työkaluja monimuotoiseen metsien hoitoon ja käyttöön, jossa voidaan ottaa huomioon omistajan myyntitulojen ohella myös luontoarvoja entistä enemmän. Tässä ovat apuna osaavat ja aktiiviset metsäammattilaiset, jotka tuntevat vaihtoehdot ja pystyvät tulkitsemaan niitä asiakkaalle, metsänomistajalle sekä taloudelliselta, että luontovaikutusten kannalta! Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 2015 vuoden alusta. Metsänomistajalle on mennyt eri tahoilta monenlaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnan jatkumisesta, myös virheellistä tietoa. Metsänhoitoyhdistystoiminta kuitenkin jatkuu edelleen uuden lain puitteissa pienin muutoksin vanhaan lakiin verrattuna. Suurin muutos on varmaan verottajan kantaman metsänhoitomaksun poistuminen. Metsänhoitomaksun tilalle tulee metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu. Jäsenmaksun maksanut metsänomistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja saa jäsenille suunnatut nykyiset palvelut ja myös uudet valtakunnalliset jäsenedut hyväkseen. Jäsenmaksulla saa enemmän. Myös metsien PEFC sertifiointi jatkuu ja on mhy:n jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä etu. Metsänhoitoyhdistykset ovat hoitaneet ja kustantaneet alusta asti sertifioinnin metsänomistajien puolesta. Nykyinen ryhmäsertifiointi on metsänomistajille edullinen ratkaisu, verrattuna siihen että jokainen hakeutuisi erikseen oman tilansa osalta sertifioinnin piiriin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Hyvät Leikkolehden lukijat! Laeista ja lainsäädännöstä puheenollen. Eduskuntavaalit lähestyvät hyvää vauhtia ja kohta uusi eduskunta ryhtyy rakentamaan entistä ehompaa yhteiskuntaa. Metsäväen neuvona kehoittaisin vanhoja ja uusia päättäjiä muistamaan pitkäjänteisyys kehiteltäessä mm. maaja metsätaloutta koskevaa laki- ja asetuskokoelmaa. Metsätalous ei pysty ongelmitta sopeutumaan siihen tempoilevaan päätöksentekokulttuuriin, johon meitä on yritetty totuttaa viime vuosikymmeninä. Tästä kärsivät kaikki: metsänomistajat, -ammattilaiset, -urakoitsijat henkilöstöineen, teollisuus eli lyhyesti sanottuna kaikki. Uskallus investointeihin heikkenee! Opiskelijat eivät luota alan tarjoamiin työmahdollisuuksiin! Se heijastuu edelleen lumipalloefektin tavoin laajasti. Metsänomistajaliiton eräänä toimintatavoitteena on ollut metsien omistuksen pirstaloitumisen ehkäisy. Tämän asian suhteen odotan, että lainsäädännöllä helpotettaisiin sukupolvenvaihdoksia ja saadaan tilojen sirpaloituminen vähenemään. Sen vaikutus maaseudun autioitumiseen ja maaseutuyrittäjyyteen on ollut murskaava. Pelkona on ollut, että metsät jäävät vajaatuottoisiksi ja puutteellisesti uudistetuiksi. Uskon, että suurin osa talousmetsistä uudistetaan edelleenkin riittävän tehokkaasti, enemmän haastetta taitaa tuottaa kuiduttavan teollisuuden puuntarpeen väheneminen ihmisten siirtyessä käyttämään enemmän sähköistä mediaa ympäristön suojelun nimissä. Paperiversion tuottamiseen tarvitaan energiaa, mutta eivät nämä tietokoneet ja serveritkään energiatta toimi. Vertailevaa tutkimusta eri mediavälineiden ympäristön kuormituksesta on tehty, joten siitä ei tässä enenpää! PÄÄKIRJOITUS Mikä muuttuu? Miksi kannattaa olla MHY:n jäsen? varmistaa myös sen, että metsänhoitoyhdistyksen palvelut löytyvät joka pitäjästä läpi Suomen ja voit tarvittaessa asioida myös asuinpaikkasi mhy:ssä vaikka metsät ovat muualla. Metsänomistajia on reilu ja kun kaikki järjestäytyvät mhy-ketjun taakse niin metsänomistajien ääni kuuluu tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa ja tehdessä. Esim. metsämaan kiinteistövero on saatu torpattua yhteisvoimin jo useamman kerran. Joukkovoimaa tarvitaan edelleen. Teuvo Puolakanaho Puurakentaminen toivon mukaan saa tuulta purjeisiinsa, jolloin järeän puun markkinat toimivat. Pudasjärvi on rohkeasti - ja uskoisin, menestyksellä, lähtenyt avaamaan uusia latuja hirsiraken-tamisen suhteen, onnittelen valitusta hyvästä suunnasta. Se työllistää suuren joukon paikallisia toimijoita ja sen hiilijalanjälki on edullinen. Kontio ja kaupunki ovat hienosti löytäneet toisensa hankintalakien viidakosta. Rakenteilla oleva koulu on sijaintinsa ansiosta uskomattoman hieno ja aito mainos puurakentamisen puolesta. Taivalkoskella Pölkky Oy:n omistaman Ulean sahan ja kunnan yhteistyö lämmittää molempia osapuolia. Kuusamossa Pölkky Oy tytäryhtiöineen vaikuttaa hyvin merkittävästi paikalliseen hyvinvointiin naislentopalloilua myöten! Metsänhoitomaksun poistuminen lienee aiheuttanut epävarmuuden tunnetta Mhy-toimijoiden mielissä. Pelko pois ja uudenlainen ajattelu toimintaohjeeksi, nyt Mhykenttä voi astua vähemmin rajoituksin kilpailemaan ja tarjoamaan monipuolisempia palveluja metsänomistajille, joiden suosiosta ovat mm. teollisuuden omistamat palveluyhtöt jo kilpailleet. Puunmyyjän tulisi muistaa, että ilmaista palvelua ei ole. Teollisuuskin perii jostakin eurot tarjoamistaan palveluista, tulisi-vatkohan ne sieltä puutavaran hinnoista. Kannattaa vertailla! Mhy-väen tulee pitää huolta ammatillisesta osaamisestaan ja asenteestaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja näin näyttää olevankin. Palveluvalikoimamme on kattava ja sen takaa myös verkostoitumisemme, mitä emme itse osaa, apu löytyy Mhy-verkostosta, saman logon takaa. Otettuani hiljattain vastaan uuden luottamustehtävän Mhy Taivalkosken palveluksessa, haluan kiittää edeltäjääni, Johannes Kerästä ansiokkaasta ja pitkään jatkuneesta palvelusta hallituksemme puheenjohtajana. Samalla muistutan, koska parasta ennen-päiväykseni tulee uskomattoman nopeasti vastaan, että taivalkoskelaiset metsänomistajat alkaisivat aktiivisesti katsella toimijaa lähivuosina vapautuvalle paikalle! Tärkeitä tarkasteltavia asioita tässä kevään tullessa ovat tykkytuhot ja hirvien sekä kasvitautien aiheuttamat vahingot erityisesti nuorissa metsissä. Uudistushakkuut olivat yleisiä 1990-luvulla ja niiden perusteella syntyneet nuoret metsät jo huutavat kunnostajaa ellei tähän mennessä ole jo toimittu. Hirvimiehiä kehotan myös metsästysajan ulkopuolella osallistumaan taimikoiden suojeluun metsästysalueillaan, jolloin varmaankin asenneilmasto maanvuokraajien puolella voisi lauhtua. Vuokrahinnathan eivät ole päätä huimaavia! Juha Virkkunen Mhy Taivalkoski Hallituksen puheenjohtaja Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin. Eihän se nyt niin mene! Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta. Maksuton puunmyyntisuunnitelma on jäsenetusi metsänhoitoyhdistyksessä! Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat! Metsänomistajat PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO Pudasjärvi Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus MÄT MÄPT KUT KUPT HAK 18 14,5 10 KOK EPUU 6 Kemera Taivalkoski Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus MÄT MÄPT KUT KUPT HAK KOK Kuusamo Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus MÄT MÄPT KUT KUPT HAK KOK Hinnat ovat keskimääräisiä. Leimikon laatu määrittää hintatason. Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta. Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon takasivulta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti Koillismaan Uutisten liitelehti. Vastaava päätoimittaja: Maunu Kilpivaara Toimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Maunu Kilpivaara. Sivunvalmistus: Koillismaan Uutiset Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

3 Leikko Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi Biotalouden nimeen vannotaan tällä hetkellä laajasti. Usko puun riittävyydestä vaihtelee. Puun käyttömäärät Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kapasiteetti on ollut tapissa. Selluteollisuuden näkymät ovat kokonaisuudessaan erinomaiset. Kartonkiteollisuuden näkymät tulevat myös jatkumaan hyvinä. Sahatavaran tuotanto on Suomen lisäksi kasvanut monissa maissa kysyntää enemmän ja tämä on johtanut hintojen laskuun viime kuukausina. Euron heikkenemisestä ja öljyn halpenemisesta vetoapua metsätalouteen. Positiiviset uutiset kotimaisesta tai kansainvälisestä taloustilanteesta ovat harvassa. Kotimaisen puun käyttö on energiapuu mukaan luettuna kuitenkin ennätyskorkealla. Valmistumassa olevat investoinnit lisäävät kotimaisen puun käyttöä entisestään lähivuosina. Talouskasvun takkuaminen euroalueella on johtanut euron heikentymiseen ja on sitä kautta parantanut vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Toisaalta Venäjän tilanne on johtanut ruplan heikentymiseen yli 50 prosenttia, tuoden ylivoimaista kilpailuetua venäläisille sahatavaran viejille Siperiasta Aasiaan erityisesti Kiinaan. Tämä kehitys on jo heijastunut suomalaisten sahojen vientikauppojen supistumiseen Aasiassa. Toinen talouteen potkua antava tekijä on ollut öljyn hinnan lasku. Jo tapahtuneen öljyn halpenemisen seurauksena talouskasvun arvioidaan maailmanlaajuisesti vilkastuvan varsin merkittävästi. Öljyn halpenemisen haitallinen kääntöpuoli metsänomistajan näkökulmasta on tietysti energiapuumarkkinoiden heikentyminen. Yksityismetsien puukauppa hiipui vuoden 2014 loppua kohti. Puukaupan vauhti hiipui varastojen kasvun myötä viime vuoden loppua kohden. Viikkotilastojen perusteella koko maassa puuta yksityismetsistä ostettiin vuonna 2014 kahdeksan prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Alkuvuoden vilkas puukauppa hiipui syksyllä Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata vähemmän. Pohjois-Pohjanmaan yksityismetsistä myytiin puuta viime vuonna 2, 8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kaikkien aikojen viidenneksi suurin vuotuinen myyntimäärä. Myyntimäärä pieneni viime vuonna P-Pohjanmaalla neljä prosenttia edellisvuodesta. Kantohinnat ovat olleet hienoisessa laskussa. Marraskuun uudistushakkuiden hinnat laskivat viime vuonna vuodesta 2013 eniten kuusitukilla ja vähiten koivukuitupuulla. Kuusitukin keskihinta marraskuussa 2014 uudistushakkuilla putosi kolme euroa kuutiolta ja koivukuitupuun 30 senttiä edellisvuoteen verrattuna. Puukauppaa on käyty Suomessa varsin tasaisesti. Puun hinnat ovat lievästi laskeneet kysyntää suuremman tarjonnan seurauksena. Positiivinen uutinen puukaupan näkövinkkelistä on se, että markkinahakkuita on tehty vilkkaasti. Tämän pitäisi ennakoida puukaupan vilkastumista lähikuukausien aikana. Toinen myönteinen seikka kotimaiseen puukauppaan on ollut puun tuonnin selkeä hiipuminen viime vuodesta. Puun alennusmyyntiin ei ole tarvetta. Tutkimuslaitokset ennakoivat vilkasta puukauppavuotta Maassamme toimivat kolme suurta metsäkonsernia tekevät erittäin hyvää tulosta. Niiden viime vuoden yhteenlaskettu tulos on kahden miljardin luokkaa. Tutkimuslaitokset ennusteet lupaavat kasvavia jalostusmääriä metsäteollisuudelle myös ensi vuodeksi. Metsäteollisuuden puunkäyttö oli vuonna 65 miljoonaa kuutiometriä, josta tuontipuuta oli 10 miljoonaa kuutiometriä. Puunkäytön ennakoidaan nousevan hieman vuonna Yksityismetsien hakkuumäärien ennakoidaan nousevan 47 miljoonaan kuutiometriin vuonna Tämä tarkoittaa 1-3 prosentin kasvua yksityismetsien puukaupassa. Keskimääräiset kantohinnat laskivat viime vuonna hieman. Lasku oli keskimäärin prosentin luokkaa. Keskimääräisten kantohintojen ennustetaan nousevan lisääntyvien hakkuiden myötä vuonna Heikki Rahko, asiantuntija, MTK:n metsälinja Metsänomistajan ennakointi Kemera-muutoksessa kannattaa Kestävän metsätalouden rahoituksen tuet muuttuvat tänä vuonna. Vajaatuottoisten metsien uudistamisen tuki on yksi poistuvista työlajeista ja tähän on aikaa hakea vielä rahoitusta asti. Mhy Pudasjärven alueneuvoja Teemu Veteläinen on tehnyt metsäsuunnitelmaohjelmalla haun vajaatuottoisten kuvioiden kartoittamiseksi Kuivaniemen ja Oijärven alueella. Järjestelmän avulla Oijärvellä metsää omistavan Esko Vakkurin metsätilalta nousi esille kuvio, johon KMR lakimuutos tulee vaikuttamaan negatiivisesti. -Päätin soittaa metsänomistajille tiedoksi, että täällä on tällainen alue ja siihen saisi valtion tukea jälkitöihin, Teemu Veteläinen kertoo. Esko Vakkuri piti yhteydenottoa hyvänä asiana ja aihe oli ajankohtainen, nyt kun kemeralaki muuttuu. Vakkuri harkitsee vielä, että alkaako toteuttamaan suunnitelmaa. - Samalla voisi tietenkin hoitaa muutkin läheiset harvennukset jos hakkuukone tulee paikalle, Vakkuri pohdiskelee. Hakkuusopimukset tulisi olla tehtynä 17.4 mennessä ja myöhemmin todetaan mittaustodistuksilla KMR-kelpoisuus. Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko metsissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alueita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soittamalla alueneuvojalle. Alue katsotaan KRM-kelpoiseksi, mikäli kantorahatulo hehtaarille on alle 1900 II-tukivyöhykkeellä, johon Kuivaniemen ja Oijärven alue kuuluu. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä jatkamiseen Esko ei näe estettä, hän pitää hyvänä asiana metsänomistajajärjestön kattavaa edunvalvontaa, neuvontaa, metsänomistajan tavoitteiden huomioimista sekä parhaan mahdollisen tuloksen tavoittelemista. -Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko metsissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alueita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soittamalla alueneuvojalle. Alueet on hyvä käydä varalta tarkistamassa maastossa, mikäli kuviotieto on vanhaa. Puunmyyntisuunnitelman teko on metsähoitoyhdistyksen jäsenille maksuton, Teemu ohjeistaa. Valtion tuki esimerkiksi yhden hehtaarin ojitusmätästykselle ja istutukselle on noin 450, jossa uudistusalan raivauksen sekä istutuksen tekee metsänomistaja. -Kustannusvaikutusero on merkittävä vanhan KMR-lain ja tulevan lain välillä, muistuttaa Veteläinen. Esko Vakkuri Kuivaniemeltä piti positiivisena asiana mhy:n yhteydenottoa.

4 4 Leikko Metsänhoitoyhdistyslain muuttuessa jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ilman eri toimenpiteitä.

5 Leikko Apu metsänhoitoyhdistyksestä Jälleen kerran on aika palauttaa mieliin metsävero- (2C-lomake) sekä arvonlisäveroilmoituksen (kausiveroilmoitus) täyttäminen menneeltä vuodelta. Kaarina Räisänen poikkesi tuomaan ilmoituksen tekoon liittyvät lomakkeet ja kuitit mhy:n toimistolle hyvissä ajoin. Metsätalouden veroilmoituksen sekä arvonlisäveroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on Kaarina on teettänyt veroilmoituksensa metsänhoitoyhdistyksessä noin 15 viimeistä vuotta. Hän säilyttää meno- ja tulotositteet kotona aikajärjestyksessä, niinpä ne onkin helppo toimittaa veroilmoituslomakkeiden saavuttua ilmoituksen tekijälle. Verotuksen muuttuvia kiemuroita Kaarina seuraa sanomalehdistä ja muista tiedotusvälineistä, mutta kokee kuitenkin helpotuksekseen sen, että voi antaa metsään liittyvät veroasiat ammattilaisen hoitoon. Ilmoituksesta perittävää hintaakaan hän ei koe liian suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden, olletikin kun hinnasta saa osan takaisin verotuksen kautta. Hän toteaakin, että luottaa siihen, että ammattilaisilla on kuitenkin viimehetken tiedot verotuksesta. On hyvä, että paikkakunnalla on metsänomistajille oma toimisto, josta löytyy apu niin vero kuin muihinkin metsäasioihin. Kaarina on pitkänlinjan metsänomistaja ja hän on hoitanut metsäasiansa tähän asti itse mhy:n Ammattilaisilla on kuitenkin viimehetken tiedot verotuksesta. Kaarina Räisänen (oik) luottaa metsäveroasioissa metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoon. Toimistonhoitaja Tarja Kurtti tarkistaa, että kaikki tarvittavat paperit on mukana. avustuksella. Sukuun on nyt kuitenkin valmistumassa tuore metsäinsinööri, joten hän toivookin vastuun metsäasioistaan siirtyvän hiljalleen nuoremmille. Me metsänhoitoyhdistyksissä neuvomme ja autamme mielellämme kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa tai teemme mielellämme ilmoitukset puolestanne vuosien kokemuksella ja vahvalla ammattitaidolla kohtuuhintaan. Soita tai tule käymään, yhteystiedot löytyvät lehtemme viimeiseltä sivulta. Kaupanvahvistuspalvelu myös Metsänhoitoyhdistykseltä Jussi Perttu sai vuodenvaihteessa oikeudet toimia julkisena kaupanvahvistajana. Kaupanvahvistaja tarkastaa että luovutuskirjassa on lainvaatimat asiat huomioituna ja vahvistaa kiinteistön luovutukset (kaupat, lahjat sekä jakosopimukset) kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Myös metsänomistajien tarvitsemia asiakirjoja laaditaan Metsänhoitoyhdistysten toimesta, kuten kauppaja lahjakirjat, kiinteistöjen ja kuolinpesien jakosopimukset sekä perukirjat. Asiakirjojen laatimista edeltää yleensä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelu, jotta käytännön tilanhoito saadaan toimivaksi ja verohyödyt maksimoitua. Onnistuneeseen lopputulokseen valtakirjakaupalla Talvella 2014 Metsänhoitoyhdistys hoiti valtakirjakaupalla puukaupan, jonka koko oli noin 2000 m 3 ja puukaupanarvo euroa. Yksittäisen metsänomistajan asema vastaavassa tilanteessa olisi ollut erittäin heikko. Leimikossa oli avohakkuuta 15 hehtaaria ja harvennusta 20 hehtaaria. Kyseessä oli hiljattain sukupolvenvaihdoksen tehneet metsänomistajat. Metsänomistaja sisaruksille puukauppa-asiat olivat sen verran outoja, että he päättivät luottaa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan puukaupan hoidossa. Käytännössä metsänomistajat antoivat puukauppavaltakirjan metsänhoitoyhdistykselle puukaupan hoitamiseen. Valtakirjakaupan hoitamiseen kuuluivat puukaupan kilpailuttaminen, puukaupan tekeminen ja hakkuun sekä luovutusmittauksen valvonta avaimet käteen-periaatteella. Tehdyssä hakkuunvalvonnassa metsänhoitoyhdistyksen neuvoja huomasi hakkuussa jääneen tavallista enemmän ylipitkiä kantoja. Pitkistä kannoista huomautettiin välittömästi hakkuukoneenkuljettajalle. Hakkuu suoritettiin talvella ja ylipitkät kannot metsäneuvoja kävi toteamassa vielä hakkuun jälkitarkastuksessa lumien sulettua. Metsäneuvoja totesi että hakkuu ei ole mennyt hyväksyttävällä tavalla, vaan puunostajan tulisi korvata metsänomistajalle pitkistä kannoista aiheutunut vahinko. Puunostaja halusi myös omalta osaltaan tutkia tilanteen. Yhteydenotoista huolimatta puunostajan ei ollut aktiivinen ratkaisemaan korvauskysymystä. Metsänhoitoyhdistyksen toimesta alueelle tehtiin maastomittaus kesällä Kantojen määrä laskettiin ympyräkoeala mittauksella. Koealat mitattiin kuvioittain ja yhteensä koealoja alueelta mitattiin 103 kappaletta. Koealoilta mitattiin normaalimittaisten sekä ylipitkien kantojen määrä, kantojen pituus, läpimitta sekä kantojen lukumäärä hehtaarilla. Mittaukset tehtiin puulajeittain ja kuutiohintana käytettiin jokaisen puulajin keskihintaa tässä puukaupassa. Mittauksessa todettiin, että ylipitkiä kantoja oli keskimäärin 447 kpl/ha mikä oli noin 38 % kaikista kannoista. Mittauksen perusteella todettiin kantoihin jääneen puuta noin 35 m 3 ja korvauksen määräksi muodostui 400 euroa. Leimikko oli koivukuitupuuvaltainen kemera-leimikko, joka vaikutti korvaussummaan. Tukkivaltaisessa kohteessa korvaussumma olisi ollut moninkertainen. Mittauksen perusteella asiasta laadittiin korvaushakemus puunostajalle. Puunostaja omalta osaltaan myönsi vahingon oikein todetuksi ja suostui maksamaan metsänomistajalle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan neuvotteleman vahingonkorvauksen. Metsänomistajat olivat metsänhoitoyhdistyksen toimintaan erittäin tyytyväisiä. He totesivat lisäksi että yksittäisen metsänomistajan asema vastaavassa tilanteessa olisi ollut erittäin heikko, onneksi oli luotettu puukaupan ammattilaiseen.

6 6 Leikko Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan Metsänhoitoyhdistykset MTK:n jäseniksi Vuodenvaihteessa siirryttiin kaksiportaiseen malliin, jossa metsänhoitoyhdistykset vastaavat metsänomistajajäsentensä paikallisesta ja MTK:n metsälinja alueellisesta, valtakunnallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta. Samassa yhteydessä MTK:n metsälinjan toimintaan vahvistettiin palkkaamalla 13 metsäasiantuntijaa maakuntiin eri puolille Suomea. Järjestöuudistuksella parempia tuloksia Metsänomistajien intressit maankäytössä, verotuksessa ja lainsäädännössä vaativat jämäkkää otetta ja hyvää yhteistyötä metsänomistajajärjestöjen kesken. Metsänomistajakunnan sidosryhmillä ja vastapelureilla on erittäin voimakkaat ja hyvin organisoidut toimintatavat monipuoliseen lobbaukseen ja viestintään omista lähtökohdistaan käsin. Hajanainen organisaatiorakenne ja vähäiset toimintaresurssit eivät mahdollista tehokasta edunvalvontaa. Aiemmin nyt toimintansa lopettaneet metsänomistajien liitot olivat MTK:n jäseniä eivätkä mhy:n jäsenet päässeet hyödyntämään MTK:n mittavia jäsenetuja ilman metsänomistajakohtaista MTK:n jäsenyyttä. Siksi järjestöuudistus päätettiin tehdä heti, kun metsänhoitoyhdistyslain uudistus mahdollisti metsänhoitoyhdistysten MTK-jäsenyyden. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet pääsevät paremmin vaikuttamaan Maassamme toimivat metsänhoitoyhdistykset kokoontuvat MTK:n Metsävaltuuskuntaan päättämään MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten toiminnasta. Metsävaltuuskunta mm valitsee 20 jäsentä MTK:n valtuuskuntaan, joka käyttää korkeinta päätösvaltaa MTK:n toiminnassa. Metsänhoitoyhdistyksillä ja niiden jäsenillä on koko MTK:n osaaminen käytössään. Näin metsänomistajan mahdollisuudet harjoittaa tavoitteittensa mukaista metsätaloutta ovat parhaat mahdolliset. Järjestö on jäsentensä näköinen ja toiminnan tehokkuus mitataan metsänomistuksen kannattavuutena. Heikki Rahko MTK:n metsälinja Kaaviokuva metsänomistajien uudesta järjestörakenteesta: MTK-yhdistys MTK-liitto 55 MTK-liittojen edustajaa liittojen jäsenmäärän suhteessa Jäsen Yhteisöjäsenet Valtuuskunta Enintään 5 yhteisöjäsenten edustajaa MHY-yhdistys Metsävaltuuskunta 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Yhdistyksen jäsenedut: Alennusta palveluista Maksuttomat koulutustilaisuudet Maksuton neuvonta Jäsenlehti Leikko 3 krt vuodessa Maaseudun tulevaisuuden Metsäliite 3-4 krt/vuosi MTK:n jäsenedut mm.: Valtakunnalliset jäsenedut: Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkios - ta. Savotan Puoti: pokara 34,90, tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi 29,90 Metsänomistajat SAVOTAN PUOTI Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle etuseteli tarvikehankintoihin. St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. K1 Katsastajat : Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritar - vikkeista alennus 10 %. Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %. Rengaspölkky halonsärkijän apuna Pudasjärvellä Siuruan kylässä metsätilan omistava, mutta Mäntässä asuva, Eino Jaakkola on kehitellyt jo 20 vuotta sitten kaikkien halonhakkuuta joko pakosta tai harrastuksenaan tekevien ihmisten iloksi rengaspölkyn. Rengaspölkyn tarkoitus on pitää halottavat pölkyt ns. särkypölkyn päällä vanhan autonrenkaan avulla siten, etteivät ne tipu pois. Rengaspölkyn käytössä on monia etuja. Työturvallisuus varmasti paranee, koska 1) rengas vaimentaa kirveeniskuja ja lyönnin mennessä ohi, kirves osuu ensin renkaaseen 2) rengaspölkyn ympärille ei jää irtohalkoja jalkoihin. Rengas estää kirveen osumisen pölkkyyn ja siten pölkyn pää ei pärstäänny. Rengaspölkky nopeuttaa ja helpottaa työtä, kun ei tarvitse kumartua maahan keräämään irtopuita. Käytön haittapuolena voisi mainita liian isot pölkyt, koska ne täytyy ensin halkoa muualla neljään osaan ja sitten voi jatkaa rengaspölkyllä. Vain pystyssä halottaviin puihin rengaspölkky auttaa. Tee oma rengaspölkky Tekotarpeet löytyvät jokaiselta autotallin nurkasta sekä halkorantteelta. Tee pölkyn päähän kolme sarvea, jotka ulottuvat noin 10 senttiä renkaan yläpuolelle. Poraa sarvien päähän viiden millin reiät ja niihin 4 tuuman naulat, jotka jätät kolmisen senttiä näkyviin. Sen jälkeen aseta rengas sarvien päälle ja merkkaa renkaaseen reikien paikat. Poraa renkaasen n. 10 mm reiät ja paina rengas paikalleen. Merkkaa Pölkky ei tipahda pois kesken halkomisen. yhteen sarveen ja renkaaseen kohdistusmerkit, niin osaat seuraavalla kerralla asettaa renkaan oikeaan asentoon. Renkaan sopiva koko tuumaa. Rengaspölkyn kyljessä kantokahva helpottaa siirtelyä. Rengaspölkkyä kannattaa säilyttää sateelta suojassa ja irti maasta, jotta se ei laho. Katon alla tämä mainio apuväline kestää vuosikymmenet. Koska tekotarpeet eivät ole kovin kalliit, kannattaa rengaspölkky tehdä jokaisen halonhakkaajan ensitöikseen. Eino Jaakkolan idea on vapaasti hyödynnettävissä. Kuvat: Eino Jaakkola Rengaspölkky valmiina

7 Leikko Metsänhoitoyhdistys harventaa sähkölinjojen vierimetsiä Kuusamossa Caruna Oy investoi sähköverkkoon harvennuttamalla keskijännitelinjojen eli 20 kv sähkölinjojen vierimetsät. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo sai sähkölinjojen vierimetsähakkuu urakan valtakunnalliselta pääurakoitsijalta, UPM Silvesta Oy:ltä. UPM Silvestan urakka käsittää valtakunnallisesti noin 5000 km, josta Kuusamossa tehdään nyt 860 km. Kyseessä on ns johtokilometrit jotka kulkevat metsäisellä alueella. Kaikkiaan käsiteltävällä alueella on Kuusamossa 1106 johtokilometriä kun aukeat alueet lasketaan mukaan. Maanomistajia on kaikkiaan noin Kyseessä on siten mittava projekti. Metsänhoitoyhdistys sai Kuusamon urakan hoidettavakseen aikaisemman vierimetsähakkuukokemuksen perusteella. Fortum Sähkönsiirrolle teimme vuodesta 2011 lähtien pilottijaksoina Kurkijärventien risteyksestä Kuoliolle ja Kuoliolta Jokilammille kulkevat sähkölinjat. Tästä saadun kokemuksen perusteella saimme tämän ison urakan, kertoo toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Metsänhoitoyhdistykselle työ on mittava ja se soveltuu talviseen vuodenaikaan hyvin kun metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa muuten on hiljaisempaa. Käytännössä Kuusamossa hoidetaan kolme Carunan huoltoaluetta, eteläinen, itäinen ja keskinen. Pohjois-Kuusamon huoltoalue jää toistaiseksi käymättä läpi, mutta sekin tullee vierimetsähakkuiden piiriin lähivuosina. Vierimetsähakkuu toteutetaan siten, että pääasiallinen työ toteutetaan metsäkoneilla. Koneet kulkevat johtokadulla ja harventavat vierimetsät molemmin puolin. Vierimetsistä poistetaan sähkölinjaa uhkaavat puut, työ tehdään normaalien harvennushakkuumallien mukaisesti. Sähköturvallisuusasioista ollaan erityisen tarkkoja sillä johtimissa kulkee virta työskentelyn aikana. Suojaetäisyys koneella työskenneltäessä on 3 metriä, sitä lähempänä johtimia olevat puut kaataa työhön koulutettu metsuri. Erilaiset koulutukset ovatkin tulleet tutuiksi toimihenkilöille, koneyrittäjille ja -kuljettajille, sekä metsureille. Sähkölinjoilla työskentelyyn vaaditaan muun muassa ensiapukoulutus, työturvallisuuskortti, Carunan työturvallisuuskoulutus ja SFS 6002 sertifikaatin mukainen sähköturvallisuuskoulutus. Vierimetsänhakkuu työllistää paitsi kuusamolaisia yrittäjiä, myös naapurikunnista koneyrittäjiä. Linjahakkuissa on tällä hetkellä 4 5 metsäkoneketjua ja puolenkymmentä metsuria. Tavallisena talvena meillä ei ole metsureille käytännössä mitään töitä tarjolla, tämä talvi on linjahakkuiden takia poikkeuksellinen ja kaikki koulutetut metsurit ovat nyt töissä. Osalta puuttuu jokin koulutus, mutta nekin saadaan kuntoon lähiaikoina jolloin hekin pääsevät työskentelemään, kertoo Maunu Kilpivaara. Tulevana kesänä hoidetaan lisäksi noin 360 kilometriä sähkölinjojen alustanraivausta. Metsänhoitoyhdistyksellä käytännön töiden suunnittelusta vastaa Taisto Männikkö, Henri Väisänen ja Tomi Huttu. Vierimetsien harventamiselle on selkeä tarve, sillä viime vuosina sähkökatkoja on Koillismaallakin ollut aiempaa enemmän. Kuusamossa liki 80 % sähköjohdoista sijaitsee metsäisillä alueilla, minkä vuoksi johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman takia kaatuville tai taipuville puille. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen päälle kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta. Hoitamattomat metsät ongelma sähkönsiirrolle Ongelman johdoille aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumen alla tai kovassa tuulessa johdoille. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä ajoissa. Maanomistajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti sähkönjakelua uhkaavat puut. Hyvän metsänhoidon, metsänomistajan taloudellisen puustosta saaman edun ja sähkönsiirron turvaamisen takia on hyvä harventaa tai avohakata metsät ajallaan. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaarantavia puita myös johtoalueiden ulkopuolelta vierimetsistä voimaan tullut sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijoita huolehtimaan entistä paremmin sähkönsiirrosta. Kolumni Välttämättömiä kannolta Brysseliin? Mitä, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:n metsäedunvalvontaa ei olisikaan? On tärkeää, että pohjoisen erityiskysymykset pysyvät alueen metsänhoitoyhdistysten välityksellä metsäpoliittisessa paininpuussa. Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada. Joka tapauksessa ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Kukapa niitä virman miehiä pitäisi silmällä? Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi karannut lopullisesti käsistä. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen, vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Tukkia katkottaisiin kuiduksi, kun valvonta olisi heikkoa. Kemera saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin eivätkä kaikki asiat ole niin kuin pitäisi. Pohjoissuomalaisille metsänomistajille kaikkein isoin murhe on kuitupuun kysynnän heikkous ja se, ettei energiapuulle ole kysyntää lainkaan. Samoin kemeratukien merkitys on suuri. On tärkeää, että pohjoisen erityiskysymykset pysyvät alueen metsänhoitoyhdistysten välityksellä metsäpoliittisessa paininpuussa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on tulevien hallitusneuvotteluiden keskeinen metsäpoliittinen kysymys. Se varmistaisi myös uusia investointeja. Metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Pelkällä räyhäämisellä saadaan kyllä komeita otsikoita, mutta asioita se harvoin saa eteenpäin. Siksi emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään ja nostamaan perälaudan pystyyn. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi MTK:ssa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Mikäli sinulla on vierimetsähakkuusta kysyttävää, ole yhteydessä pääurakoitsijaan: UPM Silvesta Oy, Hanna-Leena Lepistö Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK Petäjävesi

8 8 Leikko Pudasjärvellä pitkää koneyrittäjänä toimineet veljekset Juha ja Kari Vikström aloittivat viime vuoden lokakuun alussa hakkuu-urakoinnin metsänhoitoyhdistys Pudasjärven leimikoilla. Veljeksillä on pitkä kokemus sekä maanrakennus- että hakkuu-urakoinnista Koillismaalla, eniten kotikunnassaan Pudasjärvellä. Yrityksellä on kalustoa tällä hetkellä 4 kaivinkonetta, 3 maansiirtokuorma-autoa, 4,5 hakkuukoneketjua, 2 lavettia sekä 15 miehistönkuljetusautoa. Tällä hetkellä hakkuun urakointisopimuksia on metsänhoitoyhdistyksen lisäksi pk-sahoilla sekä Metsähallituksella. Vieraita työntekijöitä Kuljettaja Mikko Mäntykenttä räntäsadepäivänä siistissä sisätöissä. on 16 henkilöä, jotka työllistyvät ympärivuoden joko hakkuissa tai maanrakennustyömaalla. Veljeksistä Juha ehtii olla lähes koko ajan oikeissa konetöissä, mutta Karin aika menee pääosin koneiden huolto- ja varaosahuollossa sekä lavettikuljetusten ja työmaiden hoitamisessa sekä paperitöissä. - Hyvä homma, että saa tehdä työtä omassa kotikunnassa ja ihan kotoa pitäen, kommentoi veljeksistä Juha Vikström. Välillä on pitänyt toki käydä pikavisiitillä Kuivaniemellä auttamassa paikallista koneyrittäjää hakkuiden pysymistä sovitussa aikataulussa. Niskasaaren Heikki oli aikanaan pk-sahan palveluksessa, joille teimme urakointia, joten oli helppo tulla jatkamaan tuttujen miesten kanssa, toteaa Juha Vikström, joka itsekin on metsänomistaja. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistys Pudasjärvellä mukaan lukien myös Kuivaniemen alueet on talvikorjuun aikaan kolme ja puoli hakkuuketjua tekemässä metsänomistajien leimikoita korjuupalveluna. - Tämän hetkisessä puukauppatilanteessa on mhy:n korjuupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin harvennukset saataisiin tehdyksi, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyhtiöissä, toteaa korjuuvastaava Heikki Niskasaari. Vuonna 2014 saatiinkin korjuupalvelun kautta tarjottua pudasjärveläisille sekä kuivaniemeläisille metsänomistajille hyvän vaihtoehdon hoitaa hakkuutarpeitaan mhy:n kautta. Toimitetut kokonaispuumäärät kohosivat edellisvuodesta suunniteltua enemmän. Jos kuitu- ja energiapuuta markkinat vetäisivät enemmän, niin Kemera-laki hyväksyttiin, asetuksia odotellaan Eduskunta hyväksyi määräaikaisen kestävän metsätalouden rahoituslain ennen joulua. Uuden lain piiriin ei kuulu enää mm. metsänuudistaminen, pellonmetsitys ja pystykarsinta. Eduskunta kuitenkin edellyttää, että tuki Pohjois-Suomen vajaatuottoisten ja vajaapuustoisten metsien uudistamiselle otetaan erillisen valmistelun jälkeen mahdollisimman pikaisesti käyttöön ja että samassa yhteydessä luodaan eri viranomaiset kattava vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskeva rekisteri. Nyt odotellaan EU-komission kannanottoja lakiin. Lakia tarkentavia asetuksia tulee kaksi. Valtioneuvon asetus määrittää työlajien rahoitusehdot ja tukitasot. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee määrittämään hakemuksien ja ilmoituksien sisällön. Asetukset lähetetään lausuntokierrokselle EU-komission käsittelyn jälkeen. Entisen lain mukaisia hankkeita voidaan tehdä 17.4 saakka, jolloin dokumentit pitää olla metsäkeskuksissa. Uusi KMR-laki tulee suunnitelmien mukaan voimaan Metsänomistajien kannattaa kartoittaa sellaiset hakkuukohteet, joihin olisi mahdollisuutta saada uudistamisen KMR-tuki vanhan, vielä voimassaolevan lain ehdoilla. Kantorahatulo saisi olla maksimissaan 1920 /ha, jotta ehdot täyttyisivät. Muidenkin lakien käsittelyssä mm. uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisessa on ollut kii- vastakes- kustelua eri edunvalvontapiireissä. Energiapuun käytön tukeminen on herättänyt niissä useita toisistaan poikkeavaa käsitystä metsävarojen riittävyydestä. Metsäteollisuus on esittänyt mm. jalostuskelpoisen puun rajaamista kokonaan pois mm. metsähakesähkötuen piiristä. Näin valtio pystyisi omalta osaltaan turvaamaan jalostavan teollisuuden raakaainepohjaa. Maa- ja metsätaloustuottajien mukaan metsävarat ovat voimakkaassa kasvussa ja puuta riittää niin ainespuuksi kuin energiaksi. Suurempi huoli on, että metsissä ei tehdä riittävästi metsänhoidollisia hakkuita ja että energiapuuta jää kasvavassa määrin metsiin. Energiateollisuus sekä koneyrittäjät ovat metsätaloustuottajien kannalla, että puuvaramme riittävät kaikkiin käyttötarpeisiin hyvin. Huolena on varsinkin Pohjois-Suomessa puuraaka-aineen vajaakäyttö. Ruusuja ja risuja sertifioin PEFC metsäsertifioinnin auditointikierros käytiin Pohjois-Suomessa lokakuussa. DNV Certification Oy:ltä toimintaamme olivat auditoimassa Rolf Arnkil, Aki Jouhiaho, Janne Levula ja Christian Hornborg. Poikkeamia sertifioinnin kriteereistä löytyi auditoinneissa suurin piirtein edellisvuosien mukainen määrä, kohteet toki hieman vaihtuivat. Osa aikaisemmin poikkeamia aiheuttaneista virheistä oli saatu kuntoon, mutta uusiakin ilmeni. Pääaudioija Rolf Arnkil kiitti metsänomistajien ja yritysten yhteistyön tuottaneen hyviä tuloksia taimikonhoidossa, jossa metsäohjelman tavoitetaso ylitettiin kaikilla alueilla. Myös korjuuvauriot onnistuttiin nyt kaikilla alueilla painamaan tavoitetason (4 %) alle. Vesiensuojelukoulutukseen on viime vuosina satsattu paljon. Parannusta onkin tapahtunut, mutta edelleen löytyi muutama huonosti hoidettu kunnostusojituksen vesiensuojelu, pari kriteerien kieltämää uudisojitusta sekä kunnostusojituksia liian karuilla kohteilla. Pohjois-Suomen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Markku Ekdahl muistuttaakin, että myös sertifiointiin sitoutuneiden metsänomistajien on huolehdittava siitä, että kunnostusojituksia tehdään vain sallituilla kohteilla (kemerarahoituskelpoiset) eikä uudisojituksia tehdä. Kriteerien kieltämät uudisojitukset ja karujen maiden kunnostusojitukset olivat tälläkin kertaa kaikki metsänomistajien omatoimisesti tekemiä. Myös vesiensuojelutoimenpiteet on tehtävä tarkasti suunnitelman mukaan. Koneenkuljettajilla ei ole lupaa poiketa vesiensuojelusuunnitelman ohjeista, vaikka maanomistaja toisin toivoisikin. Myös muokkauksen suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla on tehtävä ohjeiden mukaisesti. Tällä kertaa pari kohtaa aiheutti meille myös vakavan poikkeaman. Kulotutuksen tavoitteisiin ei vieläkään päästy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, hyvästä yrityksestä ja toimijakohtaisesta kulotussuunnitelmasta huolimatta. Jokaisen toimijan vastuulla on nyt etsiä ja toteuttaa riittävä määrä kulotukseen tai säästöpuuryhmien polttoon sopivia kohteita. Myös metsänomistajilta toivotaan aktiivisuutta asiassa. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompaa ja riskittömämpää, luonnonhoidon kannalta sillä saavutetaan silti riittävä monimuotoisuus. PEFC-sertifioinnin toteutus uudistui Metsänhoitoyhdistyksen jäseninä olevat metsänomistajat saavat jatkossakin PEFC-sertifioinnin yhdistyksen jäsenetuna. PEFC-metsäsertifiointia on toteutettu Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Tällä hetkellä Suomen metsistä noin 95 % on PEFC sertifioitu. Sertifiointi on toteutettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsäkeskusalueittain. Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa ovat olleet mukana niin alueen metsänomistajat kuin metsätalouden parissa toimivat yritykset ja organisaatiot. Metsänomistajat ovat liittyneet PEFC-sertifiointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. MHY-lain ja metsänomistajajärjestön muutosten myötä PEFC-sertifioinnin toteutus uudistui vuodenvaihteessa. Alueelliset ryhmäsertifikaatit siirrettiin MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahat ry:n yhdessä perustaman uuden yhdistyksen nimiin. Kestävän metsätalouden yhdistys ry hallinnoi alueellisia ryhmäsertifikaatteja jatkossa. Metsänomistajan ei tarvitse muutoksen takia tehdä mitään, vaan metsänhoidoyhdistyksen jäsenillä sertifikaatti jatkuu automaattisesti. Miksi kannattaa olla mukana PEFC-ryhmäsertifioinnissa? - Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifioitua puuta, joten metsänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja ilmoittautuu mukaan sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettävä samat sertifioinnin vaatimukset.

9 Leikko Tämän hetkisessä puukauppatilanteessa on mhy:n korjuupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin harvennukset saataisiin tehdyksi, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyhtiöissä. saataisiin harvennuskohteitakin hoitaa enemmän kuntoon, harmittelee Niskasaari. Kun lähitulevaisuuden uudet investoinnit alkavat vaikuttaa kuitu- ja energiapuun kysyntään, tilanne parannee myös täällä Koillismaalla, toivoo Niskasaari. Kuvassa Juha Vikström lähes 30 asteen pakkasessa tuuria lopettamassa. nin auditoinnista Jokainen sertifiointiin sitoutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttämään töissä vain sertifiointiin sitoutuneita yrittäjiä. Jokainen sertifiointiin sitoutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttämään töissä vain sertifiointiin sitoutuneita yrittäjiä. Vain yksittäisiä, satunnaisia töitä saa teettää sertifiointiin sitoutumattomilla yrittäjillä. Tämä kriteeri aiheutti meille myös vakavan poikkeaman, koska Lapista löytyi muutama sertifiointiin sitoutumaton yrittäjä, jotka olivat tulleet esille jo vuoden 2013 audioinnissa, eivätkä vielä olleet liittyneet sertifiointiin. Paperityöt olivat auditoinnissa esillä muutenkin. Metsänomistajia koskien oli taasen muutamalta metsänomistajalta jäänyt metsänkäyttöilmoitus tekemättä ja löytyipä yksi uudistamisvelvoitteen laiminlyöntikin. Uudistamisvelvoitehan säilyy myös uusitussa metsälaissa, muistuttaa Markku Ekdahl. Yrittäjiä ja urakanantajia koskien on sosiaaliset kriteerit sekä tilaajavastuulain mukaiset asiat saatava nykyistä paremmalle tolalle. Työterveyshuollon lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ei ollut kaikille yrittäjille selvää, sopimusasioita oli suupuheilla niin urakanantajilla kuin yrittäjilläkin. Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaat määräävät omaisuudesta yhdessä ellei testamentilla ole muuta määrätty. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen. Monissa kuolinpesissä ongelmaksi muodostuu yksimielisyyden puuttuminen ja osakkaat riitaantuvat keskenään. Tällöin yhteisen omaisuuden käyttö tulee mahdottomaksi. Yhteiset metsät ränsistyvät koska metsissä ei voi tehdä mitään. Suhteiden edelleen tulehtuessa voivat osakkaat hakea käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjää/pesänjakajaa. Tällöin lakimiehet ulkopuolisena asiantuntijoina päättävät omaisuudesta ja sen jakamisesta. Riitelemisen seurauksena pesälle syntyy tällöin huomattavia ylimääräisiä kuluja. Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. Tarkimman tuloksen saa asiantuntijan arviolaskelmalla. Arvoa tarvitaan jo perunkirjoituksessa, mutta käypä arvo on erityisesti tarpeen silloin, kun pesän osakkaat miettivät mahdollisuutta järjestellä määräämisvaltaa kuolinpesän omaisuuden osalta. Pesän osakkaiden kannattaa ensiksi tutkia mahdollisuutta osakkaiden määrän vähentämiseen. Osakkaiden pieni määrä yleensä helpottaa yhteisomistusta. Tällöin tulevat kyseeseen ositus perinnönsaajien ja lesken kesken, perinnönjako perillisten kesken sekä kaupat osakkaiden kesken. Nämä oikeustoimet edellyttävät tietysti yhteistä näkemystä sopimuksen ehdoista. Kukin yksittäinen kuolinpesän osakas voi toki luovuttaa osuutensa kenelle haluaa elleivät osakkaat ole keskenään muuta sopineet. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana. Mikäli osuuksista on tarkoitus tehdä osakkaiden kesken kauppoja, on kuolinpesä syytä lakkauttaa allekirjoittamalla (ositus- ja) perinnönjakokirja, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Verotuksessa puhutaan tällöin yhtymästä. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luettava kuolinpesän osuus muuttuu omistusosuudeksi pesässä olevasta omaisuudesta, vaikka metsätilasta. Omistusosuus tilasta onkin kiinteätä omaisuutta ja kaupan perusteella ostaja saa metsävähennysoikeutta. Myyjälle kauppa voi olla tietyin ehdoin luovutusvoittoveroton. Kuolinpesäosuuden kauppa on aina luovutusvoittoverollinen. Ellei omaisuuden järjestely onnistu, on kyseessä toistaiseksi yhteisomistus. Vaihtoehtona yhteisomistus on vaativa. Jotta yhteisomistus toimisi, tarvitaan osapuolten välinen sopimus yhteisen omaisuuden käytöstä ja hoidosta. Puhutaan yhteishallinnasta ja yhteishallintasopimuksesta. Sopimuksella yhteisomistuksen osapuolet voivat sopia yhteisomistuksen pelisäännöistä. Voidaan sopia hakkuu- hoito- ja työntekoperiaatteista, rahaliikenteestä, enemmistöpäätöksistä, lunastusoikeudesta, toimintavaltuuksista yms. yhteisomistuksessa ongelmia aiheuttavista seikoista. Vain hyvä sopimus yhteishallinnasta takaa yhteisomistuksen toimivuuden. Mikäli kauppoja ei synny eikä Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. yhteisomistuskaan tunnu toimivan, on mietittävä mahdollisuutta omaisuuden jakamiseen. Tässä mielessä on syytä muistaa että pesän irtaimia rahavaroja ei kannata heti mennä jakamaan. Rahavarat ovat tosi tärkeä palanen jaossa ja auttavat monesti tilojen säilyttämisessä mahdollisimman suurissa osissa. Sopimusjako on halvin vaihtoehto ja edellyttää osapuolten yhteistä näkemystä. Mikäli sopimusta ei synny jää jakovaihtoehdoiksi halkomistoimitus tai kuolinpesän kyseessä ollen pesänjakajan määrääminen. Nopeus on valttia kuolinpesissä. Mikä nopeammin pesän syntymisen jälkeen tartutaan toimeen omistuksen ja sopimusten järjestelemiseksi, sitä todennäköisemmin saadaan tuloksia aikaan. Kun aikaa kuluu, mahdollisuudet huononevat nopeasti. Kuolinpesänä jatkaminen ei ole yleensä perusteltua vaan kannattaa muuttaa omistusmuoto verotuksessa yhtymäksi. Sen lisäksi pitäisi tehdä ainakin sopimus yhteishallinnasta. Kuolinpesissä ei siis kannata jättää asioiden hoitoa perukirjan laatimiseen vaan kannattaa katsoa jo eteenpäin. Perukirjan laatimisesta tulee eri oikeustoimin käynnistää yhteisen omaisuuden järjestelyprosessi. Kuolintapauksessa kannattaa ottaa heti yhteys metsänhoitoyhdistysketjun asiantuntijoihin. Näin varmistetaan sopimuksin alusta saakka metsän hoidon ja käytön toimivuus myös jatkossa. Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

10 10 Leikko Yhteistyöyritykset esittelyssä, Pudasjärvi Pikku-Syöte Pikku-Syöte tarjoaa laadukkaita majoituspalveluja Suomen eteläisimmällä tunturialueen Pikku-Syötteen huipulla, Pudasjärven kaupungin vaaramaisemissa. Economy-, standard- ja superior - huonetyypeistä löytyy aina sopiva vaihtoehto majoittumiseen. Kokonaismajoituskapasiteetti on noin 250 vuodepaikkaa, joten saman katon alle mahtuu isompikin ryhmä. Pikku-Syötteeltä löytyy erikokoisia kokoustiloja jopa 250 henkilön ryhmille. A-oikeuksin varustettu ruokaravintola pystyy tarjoamaan tarvittavat palvelut joustavasti. Tilat sopivatkin mainiosti erilaisiin koulutus- ja kokoustilaisuuksiin. -Uutena palveluna on koko ajan nostanut suosiotaan erilaisten perhejuhlien esim. syntymäpäivien, häiden ymv juhlien järjestäminen. Silloin kaikille jää aikaa nauttia juhlista ja ammattilaiset huolehtivat vieraiden tarpeista, esittelee Pikku- Syötteen johtaja Tuija Vinkka. Pikku-Syöte pystyy tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja ympäri vuoden. Talvella murtomaahiihdon ja Pikku-Syötteen erikoisuutena on observatorio, jossa voi illan hämärtyessä tutkia tähtien elämää. laskettelun lisäksi kannattaa kokeilla esimerkiksi lumikenkäkävelyä, luistelua, pulkkamäkeä, vierailua porotilalla tai ajelua koiravaljakoilla tai kelkoilla. Tuiskupäivänä tekemistä löytyy sisätiloista mm. seinäkiipeily, liikuntasalia käyttämällä erilaiset pallopelit ja kuntosali. Taidepajassa voi kokeilla keramiikantekoa, kankaanpainantaa, savenvalamista tai huovutusta. Pikku-Syötteen erikoisuutena on observatorio, jossa voi illan hämärtyessä tutkia tähtien elämää. Kesällä ihan ovelta voi lähteä patikoimaan sekä maastopyöräilemään. Uutena palvelutarjonnassa on laaja kiintorastiverkosto, jossa itse kukin voi liikkua maastossa suunnittelemansa reitin johdattelemana. Pikku-Syöte on tutustumisen arvoinen paikka. Pikku-Syötteen johtaja Tuija Vinkka. Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ja Pikku-Syöte tekivät voimaantulevan yhteistyösopimuksen, jossa mhy:n jäsen saa 15 % alennuksen normaalihintaisesta majoituksesta. Pienkonehuolto Keskiaho Oy Pudasjärvellä vuodesta 1994 toiminut Pienkonehuolto Keskiahon palvelurepertuaari on laajentunut yrityksen kasvun myötä tasaisen hallitusti tähän päivään. Alkutaipaleella yhden miehen voimin pienkonehuoltoa ja varaosamyyntiä harrastanut yritys on laajentunut neljän vakituisen työntekijän nuorekkaaksi työyhteisöksi. Kaksi miestä myymälän puolella ja kaksi miestä huolehtii huoltopuolen, toteaa Jari Keskiaho, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Kyllä syksyisenä kuuraaamuna harvennushakkuun tekeminen on niin sielulle kuin ruumiille mieluista hommaa kuntoilumielessä. - Laajenemismahdollisuuksia olisi voinut olla enemmänkin, mutta periaatteenamme on, että pyritään laajenemisessakin säilyttämään palvelutaso ja tietämys, mitä nykyajan tekniikka tarvitsee. Koetamme pysytellä tunnetuissa ja laadukkaissa tuotemerkeissä. Vaikka tuotemerkkimme ovatkin arvokkaampia asiakkaillemme kuin idän ihmeet, asiakkaat arvostavat tuotteittemme Jari Keskiaho esittelemässä uutta moottorisahaa Jouni Pirille kestävyyttä ja varaosa- sekä huoltopalvelua puhumattakaan koneiden vaihtoarvojen säilymisestä, vakuuttaa Keskiaho. Avarassa myymälässä on helppo tutustua laadukkaisiin tuotemerkkeihin mm. Lynx, Ski-doo, CanAm, Jonsered, Peugeot sekä moniin muihin laatumerkkeihin. Takuuhuollot löytyvät myös Sthil, Husqvarna ja Dolmar moottorisahoihin kuten moniin muihinkin puutarhakoneisiin. Sulanaikana puutarhakoneet, monkijät, mopot sekä polkupyörät työllistävät eniten, talvella kelkat sekä lumilingot, toteaa Jari Keskiaho. Pienkoneet ovatkin olleet Keskiaholle pienestä pitäen tuttuja, sillä hän oli nuorena Veitsiluodon vakituisena metsurina monet vuodet. Metsurikaartin alasajon sekä siirtämisen Oulun paperitehtaalle veivät Keskiahonkin työpaikan tehtaalle. Silloin tuntui, että tehdastyö ei minun ropille sopinut, joten lähdin pienkonehuoltoyrittäjäksi kotipaikkakunnalle, muistelee Keskiaho. Vapaa-aikana Keskiaho harrastaa moottoripyörä- ja kelkkamatkoja. On tullut käytyä useamman kerran Jäämerellä moottorikelkalla Pudasjärveltä pitäen, siinä ainakin ajatus saa olla jonkun päivän vapaalla, haaveilee Keskiaho. Myös aktiivinen LC-toiminta on lähellä sydäntä, sillä se antaa sopivaa vastapainoa tälle työlle, toteaa Keskiaho. -Vaimon kanssa harrastetaan talvella hiihtoa ja kesäisin suunnistusta kuntoilumielessä. Enemmänkin pitäisi ehtiä huolehtia itsestään, ainakin vaimon mielestä, naurahtaa Keskiaho ja taputtelee rintaansa. Kyllä syksyisenä kuura-aamuna harvennushakkuun tekeminen on niin sielulle kuin ruumiille mieluista hommaa kuntoilumielessä, toteaa Keskiaho. Siksikin metsää kannattaa omistaa ja hoitaa samalla itseään, jatkaa Keskiaho. Mhy Pudasjärvi ry:n jäsenet saavat Pienkonehuolto Keskiaholta 10% alennuksen moottori- ja raivaussahoista, niiden tarvikkeista, turvavarusteista sekä metsätyötarvikkeista. Jäsenedut saa esittämällä jäsenkortin. Yritys sijaitsee Pudasjärven keskustasta Oulun päin pari kilometriä ihan päätien vieressä, joten sinne on helppo osata. ENNAKKOVAROITUS! Perinteinen Pudasjärven METSÄPÄIVÄ pidetään Pudasjärven torilla perjantaina klo Mukana mm. metsäalan toimijat, kone-esittelijät, metsäkonesimulaattori. Vuosi sitten tapahtuma keräsi yli 1000 osallistujaa. Tarkemmin paikallislehdessä maaliskuussa. Lisätiedot Antti Härkönen

11 Leikko Metsänomistajan on pysyttävä ajassa mukana - Muutos on pysyvää ja siinä on pysyttävä mukana, toteaa pudasjärveläinen metsänomistaja Paavo Pikkuaho, pohtiessaan tämän hetkistä tilannetta niin Koillismaalla kuin koko Suomessa. Aktiiviaikanaan Pikkuaho ehti toimia eri kuntien virkamiehenä 38 vuotta. Viimeiset 31 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään hän palveli kotikuntaansa Pudasjärveä kunnan/kaupunginjohtajana. Kuntakin ehti palvelusaikana muuttua jo kaupungiksi. Siinä ehti nähdä monta tuulta ja tuiskua sekä kokea maaseudun rakennemuutoksen kouriintuntuvasti. - Parhaillaan Pudasjärvellä oli liki asukasta ja nyt taitaa olla reilu puolet siitä. Sivukylien maataloustilat ovat määrällisesti vähentyneet murto-osaan, mutta maidontuotanto pysynyt lähes ennallaan. Taajama on pysynyt kehityksen mukana kohtuullisesti. Pudasjärvellä metsätalouden merkitys on maatalouden muutoin hiipuessa koko ajan kasvanut. - Paikkakunnalla olevalla puunjalostustoiminnalla on tavattoman suuri merkitys työllisyydelle sekä metsätaloudelle ja siihen rakentuvalle tulevaisuudenuskolle. Kaupungin ehdoton lippulaiva Kontio on tunnettu laadukkaista hirsituotteistaan. Myös Profinilla kehitys on ollut suotuisaa. Matkailupuolella Syöte on hyvällä paikalla laajentuvan Oulun lähietäisyydellä, pohtii Pikkuaho. Metsänomistajaksi kotitilalle - Vuonna 1989 ostin pääosin vanhemmiltani syntymäkotini, Pudasjärven Hetejärven kylässä sijaitsevasta Karkuahon tilasta yhteensä n. 380 hehtaarin suuruiset määräalat, joista muodostettiin Otava rn:o 64 -tila alunperäisen kantatilan mukaan, muistelee Pikkuaho. - Jo isäni innokkaana ja valistuneena metsänomistajana vaali ja piti metsät hyvässä tuotantokunnossa ja olen pyrkinyt itsekin vaalimaan hänen antamaansa metsänhoitomalleja tekemällä hakkuu- ja hoitotyöt ajallaan. Itse teen keveimpiä metsänhoitotöitä lähinnä taimikonhoito- ja metsänuudistushommia päivää joka vuosi, kertailee Pikkuaho. Metsätalouden murrosvaihe käynnissä - Metsätalouden osalta ollaan selvästi murrosvaiheessa. Jo yksistään totunnaista metsänomistajien yhteenliittymäjärjestelmää koskevat uudet linjaukset ja viritelmät aiheuttavat epätietoisuutta ja hämmennystä metsänomistajakentässä. Puuston vuotuisen kasvun ja poistuman jatkuva epäsuhta, yhdistettynä mm. energiapuun korjuuseen kohdistuvaan tukijärjestelmän muutospaineeseen, on omiaan lisäämään paineita metsätalouden kannattavuuteen. Huolen aiheena voidaan nähdä myös puuraaka-aineen uusien käyttömuotojen aktiivisen kehittämisen liian hitaan käyttöönoton. - Aktiivista metsien puuvarojen hyödyntämistä varjostaa myös kasvavat luonnonsuojelun nimiin sidotut esteet ja rajoitukset. Laskusuhdanteittenkin aikana tulee metsänomistajien panostaa metsän hoitoon ja siten varmistaa myyntikelpoisen puun saatavuus suhdanteen muuttuessa, pohtii Pikkuaho. Metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet omissa käsissä - Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmahdollisuudet metsätalouden kehittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaalla hoitamisella. Tämä edellyttää metsänomistajaorganisaation neuvontapalveluihin tukeutumista ja luotettavia metsäkauppakumppaneita, toteaa Pikkuaho. - Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys antaa luontojaan asiantuntevan tuen tehokkaalle metsänhoidolle. Metsänhoitoyhdistyksen kautta jäsenillä on edusvalvontayhteys ja vaikutusmahdollisuus niin valtakunnan kuin EU:kin tasolla (mm. säädösvalmistelut, ympäristö-, maankäyttö- ja tukipolitiikka). On muistettava, että edunvalvonnan suurin työ tehdään kulissien takana ja ihan muualla kuin kotikunnassamme. Tämä tahtoo usein unohtua, muistuttaa Pikkuaho. - Palveluitten kilpailuttaminen on sinänsä nykyaikaa ja tarpeellista. Tällöin kuitenkin tulee harkita ja tiedostaa palvelujen tarjoajan kyky vastata palvelun tarpeeseen, laatu ja luotettavuus, toteaa Pikkuaho. Metsänomistajat edunvalvontaketju välttämätön Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmahdollisuudet metsätalouden kehittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaalla hoitamisella. -Metsänhoitoyhdistys toiminnan haasteet kietoutuvat paljolti puuston vuotuisen kasvun ja poistuman jatkuvaan epäsuhteeseen. Puun lisäkäytön saaminen Pohjois-Suomeen varsinkin pieniläpimittaisen puun kohdalta on elintärkeä kaikille metsänomistajille sekä toimijoille. Sen eteen pitää tehdä työtä. Oman haasteensa tuo myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä koskeva muutos, mikä saattaa villiinnyttää ainakin osaa metsäomistajista irtautumaan jäsenyydestä ajattelemattomuuttaan. Viime syksyn puukauppakartelliepäilyt toivat toki tervettä ajateltavaa metsänomistajien edunvalvonnan tarpeellisuuteen, toteaa Pikkuaho. - Metsänomistajaorganisaation tulee edelleen kirkastaa kuvaansa ammattiauttajana ja edunvalvojana. Katson metsänhoitoyhdistysten liittymistä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoon oikeana askeleena tiivistää edunvalvontaketjua sekä tuovan siihen jämäkkää suunnitelmallisuutta. - Muutoksen haasteet on käännettävä mahdollisuuksiksi ja oltava siinä aktiivisesti mukana. Asiat ovat meillä pitkälti omissa käsissä, toteaa Pikkuaho. Leppoisia eläkepäiviä Paavo Pikkuaho eläkeläisen päivät kuluvat mukavasti mieluisten harrastusten ja eri järjestöjen luottamustoimien parissa. Sydäntä varmasti lähimpänä on Pudasjärven sotaveteraanit ry, jossa Pikkuaho toimii aktiivisesti. Paljon tekemistä tuo metsänomistajuus sekä yksityismetsätalouden luottamustoimet. Parhaiten arjen katkaisee omien lapsien, kolmen pojan perheiden vierailut ja lastenlasten kanssa touhuaminen. -Toivottavasti omat poikani jatkavat kotitilan metsien hoitamista isäni viitoittamalla tiellä. Tavoitteena on perustaa tilasta yhteismetsä, jolloin tila säilyisi yhtenäisenä monipuolisen käytön metsätilana, toivoo Paavo Pikkuaho ja suunnittelee päivän ulkoilmareippailua tammikuisessa pakkassäässä.

12 12 Leikko MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTU- KIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja ja Jussi Perttu tai Outi Tervo Pudasjärvi, Naamanka, Lehtovaarasta Syötteen tienhaarasta Hiivala Rn:o 20:0 noin 117 ha metsätila. Metsämaata 87 ha, josta taimikkoa 26 ha, puusto n m 3, josta tukkia n m 3. Hyväkasvuiset maapohjat, puusto pääosin varttunutta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Myyjä pidättää itselleen vanhat rakennukset ja 10 ha:n palstan ympärille. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Sarakylä, määräalana Takasaari RN:o 3:35 tilan 28 hehtaarin kotipalsta Nuorunkajoen tienpäästä. Palstalla vapaa-ajankäyttöön soveltuva 50-luvulla rakennettu talo piharakennuksineen, metsämaata 20,4 ha, peltoa 2,4 ha, puusto n m 3, metsät pääosin varttunutta kasvatusmetsää, hyvin hoidettuja ja hakkuumahdollisuuksiakin on lähivuosille. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Sarakylä, Soidinkummun takana Palovaaran rinteellä metsätiehen rajoittuva Palovaara II RN:o 111:4 niminen noin 24 ha:n metsätila. Pääosin nuorta kasvatusmetsää, puusto n m 3, harvennusmahdollisuuksia. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Sarakylä, Nuukavaarassa 5 erillisestä palstasta koostuva noin 117 ha:n metsätila Ala-Nuukala RN:o 112:0. Myyjä pidättää itselleen Jaaskamo-ojan pohjoispuolisen kotipalstan, rakennuksineen. Metsämaata n. 98 ha, josta taimikkoa 25 ha, kokonaispuusto n m 3, josta tukkia n. 550 m 3. Pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, hakkuumahdollisuuksia on sekä hyvä eräkämpän paikka Jaaskamo-ojalta. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Sarakylä, mökkitontiksi noin 9000 m 2 kokoinen erillinen palsta Sarajärven itärannalta Lehtoniemestä. Palstalle menee tie perille, puustoinen tontti, omaa rantaa n. 140m. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Hetekylä, Keinäsperällä Olvasojan varressa noin 49 ha:n metsätila Pikkurukola RN:o Myyjä pidättää itselleen erillisen mökkipalstan Rukoperältä. Kokonaan metsämaata, pääosin varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa, puusto n m 3 hyväkasvuisilla maapohjilla. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, osuus Pärjänsuon yhteismetsään, osuuden koko 32/870,5, ylijäämää maksettu osuudelle vuosittain noin 1840, verotonta. Pärjänsuon yhteismetsä on perustettu 1956, pinta-ala n ha. Tästä hyvä ja helppo metsäsijoitus edullisilla hallintokuluilla. Hp /tarjous Jussi Perttu Pudasjärvi, Syötekylä, Hamppulammen rannalta Koivukangas RN:o 2:133 tila n m 2 rakennuspaikaksi. Hieno rinnetontti, omaa rantaa 50 m, tie perille. Hp Jussi Perttu Pudasjärvi, Pirinranta, Parkkilantien varresta määräalana n m 2 :n mökkitontti Iijoelta Jongunsuvannon alapäästä joen pohjoispuolelta sekä vieressä n. 3,1 ha:n palsta männikkökangasta joka soveltuu hyvin rakentamiselle. Hp Jussi Perttu Pudasjärvi, Syötekylä, Alankorinne RN:o 2:132, Säkkisenojan varressa n. 2,6 ha:n hyväpuustoinen palsta, hieno ja rauhallinen paikka mökille tai eräkämpälle sekä 0,2 ha:n palsta Alangontien varressa. Hp Jussi Perttu Taivalkoski, Kurtti, 2 palstaa, yht. 88 ha, Metsäkylän tienvarresta noin 7 km keskustasta. Metsämaata 46 ha, puusto n m 3. Hyvä työkohde, taimikonhoitoa tehtävänä noin 25 hehtaaria. Hp /tarjous Jussi Perttu Taivalkoski, Kurtti, Kurtinjärveltä Ryönäniemi RN:o2:52, 15,5 ha:n puustoinen tila mökkipaikaksi rauhalliselta puolelta Kurtinjärveä. Lisäksi määräalana kaksi metsäpalstaa Harjula 1:73 tilasta, p-ala n. 59 ha. Hp /tarjous Jussi Perttu Taivalkoski, Jurmu, Särkkä RN:o 48:0 noin 110 hehtaaria kahdessa palstassa. Metsämaata 102 ha, josta taimikkoa 27 ha, kokonaispuusto n m 3. Toinen palsta rajoittuu Tutulammentiehen. Myyjä pidättää itselleen tilan rakennukset ja 8,5 ha:n määräalan. Hp /tarjous Jussi Perttu Kuusamossa, Rukalla kolme metsäpalstaa (määräala) yhteensä, n 80 ha. Yksi palsta Valkeaisenvaarassa, yksi Matosuolla ja yksi Ronivaarassa. Puustoa n m 3. Palstojen mukana myydään 0,0352 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Valkeaisen vaaran kaavatontit eivät kuulu kauppaan. Hp Tarjoukset mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostaja maksaa lohkomiskulut. Outi Tervo Kuusamo, Vuotunki, 11,89 ha rantametsätila, jossa neljä lomarakennuspaikkaa. Puustoa 1454 m 3, tukkivaltaista männikköä. Omaa rantaa 170 m. Hyvät metsästys ja kalastusmahdollisuudet mm. Kuusinkijoki lähellä. Hp Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo Kuusamo, Sarvivaara, 20 ha määräala. Puusto kasvatusmetsää iältään noin vuotta, kuusen taimikoita ja nuorta mänty-koivumetsää. Hp Tarjoukset mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostajalle tulee lohkomiskulut. Outi Tervo Kuusamo, Kantokylä, metsäpalstat, yhteensä n. 96 ha. Puusto on hyvää männikköä yhteensä 5900 m3, palstoille hyvät tieyhteydet ja mukavasti hakkuumahdollisuuksia. Pikku-Pöyliöjärven rannalla yksi lomarakennuspaikka. Hp Tarjoukset mennessä. Voit tehdä tarjouksen joko kaikista palstoista tai jostakin palstasta. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,88% kauppahinnasta, minimi 2000 (sis. Alv). Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL Pudasjärvi P Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, Kuusamo P , Elettiin talvea Syksyllä Neuvostoliitto oli ampunut taivaalle sputnikin, jota pakkasiltoina nurkan takana käydessä töllisteltiin. Kekkonen oli ollut jo yli vuoden presidenttinä. Markka oli vasta devalvoitu, se oli metsätaloudelle mieleinen teko. Metsähallitus kauppasi edelleen leimikkonsa Aulangon puuhuutokaupassa. Talvi oli vielä oikea talvi. Rauma-Repola oli saanut Vesusvaaran leimikon hakkuuoikeudet Suomussalmelta. Savotta tiesi työtä ja toimeentuloa kymmenille, myös minulle. Leimikon puiden hankkiminen Kiantajärven jäälanssiin vaati hevosia ja hevosmiehiä, hakkuumiehiä, hiihtomiehiä, päiväläisiä, kämppäukkoja, mittamiehiä, lanssimiehiä, hartsuherraa. Ja savotta ilman kämppäemäntää on kuin synkeän tuiskuinen joulukuun päivä. Savotalla oli kaksi kämppää emäntineen. ruokaporukat isäntineen. Pääkämpän terävässä päässä asuivat: ukkoherra, kasööri, aputyönjohtaja ja saksimies. Savotta huollettiin hevosella 12 km päästä talvitietä pitkin. Maantielle oli matkaa kuusi kilometriä. Uutta ja ihmeellistä oli savotalle ilmestynyt puoliteloin varustettu Nuffield-maataloustraktori (nuhvi). Traktori oli firman ja ilmeisesti sille oli käyttöä kesäisin Repolan Martinniemen sahalla, koska kuskit olivat Yli-iin miehiä, Jussilan veljeksiä. Traktoria ei käytetty puun kuljetukseen, vaan ainoastaan varsitien ja lanssin kunnostukseen ja ylläpitoon. Työt alkoivat syksyllä kämppien ja hevostallien kunnostuksella. Hakkuukuviot palstoitettiin ja taksoitettiin. Varsitiet valmistettiin ajokuntoon. Loppiaiselta aloitettiin hakkuut. Kuuden kilometrin varsitie tiesi hevosille kahta reissua päivässä. Näin pitkältä matkalta ei terveisiä ajettu, joten varsitien piti olla liukkaassa kunnossa. Varsitien hoitoon traktori oli mainio väline: tuiskulumi lähti auralla kevyesti ja raidehöylä kulki suoraan. Kun tie vielä vesitettiin, niin jäätie oli valmis. Vaaranrinteissä tie oli liiankin liukas. Sinne tarvittiin jarruja, multaa tai muurahaispesää. Multamies olikin erikoismies. Ammattitaitoon kului tuntea eri hevosmiesten rekirautojen kovuudet, jotta jarruainetta tuli sopivasti raiteisiin. Tukit jäälanssiin irtouittoa varten Leimikosta hakattiin vain tukiksi leimatut rungot, joista korjattiin tukki ja latvakuitu. Kuitupuu ajettiin rantavarastoon ja kuorittiin keväällä. Hevosporukkaan kuului kaksi hakkuumiestä, jotka yleensä hevosmies oli valinnut tutuistaan. Vesusvaaran savotta Toiselle hakkuumiehelle kuului kankimiehen rooli, joka auttoi tukit rekeen ja suunnitteli runkojen kaatosuunnat ja ajourat. Kankimiehelle aisakellon moike ilmoitti hevosen saapumisesta. Moottorisaha oli jo yleisesti käytössä. Karsinta tapahtui vielä kirveellä. Jakomiehiä ei ollut, joten katkonnan hakkuumiehet suunnittelivat itse, ja hakkasivat tukin tyveen, hakkomerkin, uittoa varten. Valtion metsässä kun oltiin, niin metsähallitus myös valvoi hakkuuta. Metsänkiivas, hiihtomies, oli pelätty mies. Sattuikin kerran oikealle palstalle väärään aikaan. Kylänmäen veljekset olivat juuri karsimassa mäntyrunkoa, jonka tyvessä oli panta. Siemenpuun kaatamisesta miehille tuli sakko. Siihen meni parin päivän tienestit. Kylmää hommaa Minä olin mittaporukan kylmänpäänmies. Mittasakkiin kuului lisäksi: saksimies, ylösottaja ja merkinlyöjä. Tukit ajettiin jäälle telakasoihin: latvapäät samaan suuntaan, tyvitukit erilleen. Kylmänpäänmies kuljetti mittanauha tukin tyveltä toiselle, saksimiehen mittauksen, huutojen mukaan. Ylösottaja piti mittakirjaa ja laski iltaisin kuutiojalat hevosmiehittäin. Mittatulos oli palkanmaksun peruste ja luovutusmitta. Merkin lyöjä hakkasi päihin firman merkit. Kylläpä sinä talvena paleli. Kiantajärven viima ei ollut kovin ystävällinen, se kävi luihin ja ytimiin. Kämpällä meni tuntikausia ennen kuin lämpö palautui. Eikä siinä kaikki. Hatarassa kämpässä oli kaminalämmitys. Laverilla oli patjana hirven talja ja peittona filtti. Iltayöstä oli kuuma ja aamuyöstä paleli. Ylösnousukaan ei aina onnistunut pakkasyön jälkeen ennen vieruskaveri irrotti puukolla tukan seinästä. Innokkaana savottalaisena lähdin yhtenä pakkasyönä traktorin matkaan vesittämään varsitietä. Traktorin reessä oli ehkä kolmenkuution vetoinen vesipasa, joka täytettiin moottoripumpulla. Ensimmäinen kuorma otettiin järvestä. Järven törmä oli aika jyrkkä joten traktoriin piti saada lisää tehoja. Minä roikuin traktorin moottorin kupeella ja painoin pakkosyöttöä. Nuhvi työnsi savua kuin höyryveturi kiskoessaan kuormaa rinnettä ylös. Toinen kuorma saatiinkin Vesusvaaran rinteen lähteestä ilman ongelmia. Apumieskin pääsi heti hyttiin. Sille vuorokaudelle tuli kahden päivän palkka. Ihmisiä ja sattumuksia Kirjoittamattoman kämppälain mukaan kämppäemäntä on koskematon. Rakkaus ei tällaisia sääntöjä tietenkään tunne. Niinpä yksi sulhasmies aamun hämärissä metsään lähtiessä ihmetteli suksiaan, kun hiihto ei sujunutkaan. Lähempi tarkastelu osoitti suksien kärkien yönaikana kääntyneen alaspäin. (Puusuksien kärki oli helppo taivuttaa alaskin päin, kun suksi ensin lämmitettiin. Kateelliset jätkät yön aikana hautovat suksen kärjen ja painoivat kämpän hirsinurkan välissä kärjen alaspäin. Jätkien huumoria. Pahaa ei tehty, mitä nyt hieman kiusaa.) Päämpän sauna paloi jo toisena saunomisiltana. Mutta ei hätää. Valtion metsässä oli honkia ja päiväläisiä työhön. Eemeli Seppänen kirvesmiehenä salvoi kahteen viikkoon uuden ja paremman. Erikoinen hevosmies. Rilu- Kalle alias Kalle Kilponen ajoi renkikuskina savottaa. Kalle oli tavallisen huoleton ja riskiliikkeinen veikko. Pieni kevyt mies. Raha ei tehnyt pesää Kallen pussiin. Kalle luonto nousi jo parista kaljaryypystä, sen huomasi kun Kalle hyppäsi paikallaan ympäri ja hihkaisi: naplitsoo. Kalle ajoi hevosta aina kuorman päällä seisten. Ilmeisesti housunpersaus oli sen verran ohuenlainen, ettei jäisten tukkien päällä tehnyt mieli istua. Oksanniemen Kunnari, Gunnar Moilanen oli armoitettu tiemies. Kunnari tunsi aisakellon äänen perusteella lähestyvän hevosen, ja tiesi laittaa raiteille oikean annoksen multaa. Tiemiehen tehtäviin kuului myös raidekuokalla korjailla rikkoutuneita raiteita. Kunnari oli sota-aikana kolme vuotta Hyrynsalmella hiilimiilun polttajana. Siitä savotasta Kunnari lienee saanut ylimääräisen rusotuksen kasvoilleen, niin erikoinen patina naamassa hänellä oli. Kiverävartinen oli Kunnarin tavaramerkki. Se riippui hänellä uskollisesti hampaissaan. Eikä näyttänyt työ kärsivän. Kunnari oli intohimoinen veikkaaja. Illat hän tutki Veikkaajalehteä ja suunnitteli seuraavan viikon vakioveikkausrivejä. Yleisesti elämä noista ajoista on suuresti parantunut, mutta myös koventunut. Itsekkyys lisääntynyt. Viisikymmenluvun savotat tarjosivat työtä monen tasoisille ihmisille: työkyvyn mukaan. Heikompi saattosellakin ihmisellä oli paikka työyhteisössä, niin kuin minulla poijan reppanalla. Sain olla miesten joukossa. Tähän aikaan meillä olisi opiksi otettavaa! Esko Seppänen Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

13 Leikko Mhy-väki koolla Tampereella Euroopan vaikutusvaltaisimman metsänomistajien edunvalvontaorganisaation metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt ja hallitukset kokoontuivat valtakunnallisille Mhy-päiville Tampereelle tammikuun lopulla. Mukana oli Koillismaalta Pudasjärven ja Kuusamon yhdistysten väkeä, Kuusamo Suomen pohjoisimpana yhdistyksenä mukana koko porukalla. Tilaisuus oli järjestetty uudessa Tampereen Tornihotellissa, tilat olivat riittävät vaikka paikalla oli kaikkiaan liki 800 toimihenkilöä ja luottamushenkilöä. Tunnelma Mhy-päivillä oli positiivinen organisaatio- ja lakimuutoksista huolimatta. Eteenpäin menemisen ilmapiiri oli hyvin näkyvillä mhy-väen keskuudessa. Paikalla oli luennoimassa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, näyttelijä Tom Pöysti, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyksistä luentoa piti Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka ja Etelä- Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Varsinaisten luentojen lisäksi tärkeitä olivat myös lukuisat kahvipöytäkeskustelut eri yhdistysten väen kanssa. Kotimatkalla totesimme, miten tärkeää on päästä näkemään miten muissa metsänhoitoyhdistyksissä toimitaan, näin pystymme kehittämään omaa toimintaamme eteenpäin. RITVA KOSAMO Pudasjärveltä voitti Koillismaan metsänhoitoyhdistysten yhteisen taimikonhoitokilpailun. Onnetar mieltyi tällä kertaa metsänomistajan omana työnä sahattuun, noin kolmen hehtaarin taimikonhoitosavottaan. Alueneuvoja JARI TYNI luovutti palkintona olleen taulu-tv:n metsänomistajalle. Mhy Kuusamon alueen tapahtumia metsänomistajille Ma 9.2. klo La Metsäveroilta Kuusamon lukiolla, kahvitarjoilu klo alkaen Metsänhoitoyhdistyksissä maalislauantain tapahtuma, ilmoitetaan lähempänä tarkemmin. Tervetuloa! VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat valtaosan metsänhoitotöistä Koillismaalla Koillismaan metsänhoitoyhdistykset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vuosikymmenten saatossa valtavan määrän erilaisia metsänhoitotöitä ja työllistäneet mittavan kaartin paikallisia metsureita, koneyrittäjiä ja taimituottajia. Yhdistykset ovat jalkauttaneet lainlaatioiden aivoitukset kentälle. Ja toiminta jatkuu edelleen. Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken mhy:t ovat vuonna 2014 mhylain hengessä neuvoneet, kouluttaneet ja järjestäneet ammattiapua töiden toteuttamiseen. Työmäärät ovat mittavia. Työt on tehty kustannustehokkaasti kilpailukykyisin hinnoin. Neuvonta ja koulutustapahtumia on tupailloista markkinoihin, mutta tärkeimpänä on tietysti henkilökohtainen neuvonta. Neuvontatyö tehdään pääosin toimihenkilövoimin. Puuta on tuotu markkinoille pystyja hankintakaupoilla, hankintapalvelu työllistää alueellamme 6-8 koneketjua. Metsänviljely työllistää muokkauksien osalta toistakymmentä koneketjua sulanmaanaikaan, istutukset tekevät valtaosin metsänomistajat itse. Taimet tulevat pääosin paikallisilta taimituottajilta ja kylvösiemen on pääosin paikallisesti kerättyä. Metsäsuunnitelmat ja metsäarviot laaditaan hyvin usein perunkirjoitusta varten, jotta saataisiin metsälle määriteltyä käypä arvo. Verottaja keskihinnat metsämaille ovat meillä lähes kaikissa tapauksissa yläkanttiin, joten arvio kannatta laatia ja näin saadaan veroperuste oikeaksi. Arvioita laaditaan tietysti myös tilakauppoja ja lahjoituksia varten. Metsäsuunnitelma on tietysti oiva apu metsän käyttöä ja hoitoa suunniteltaessa. Taimikonhoito ja nuorenmetsän kunnostus tehdään käytännössä kokonaan metsurityönä. Metsänomistajat tekevät töistä n. 30 %, loppuosan tekevät metsurit joko työsuhteessa mhy:n tai yrittäjinä. Em. työt työllistävät useita kymmeniä metsureita sulan maan aikaan. Maastossa tehtävät työ näkyvät konkreettisesti metsänomistajalla, mutta paljon tehdään näkymätöntä työtä metsänomistajan hyväksi. Raportoidaan, haetaan rahoituksia, neuvotellaan urakoista, sovitaan aikatauluista, huolehditaan töiden toteutuksesta, laaditaan veroilmoituksia ym. Siinä sivussa vaikutetaan vireillä oleviin laki ym uudistuksiin mhy-ketjun kautta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Keskuskuja Kuusamo Puh Metsänomistajat KUUSAMO Metsäillat Mhy Pudasjärvi ry:n alueen metsänomistajille Tiistaina Pikku-Syöte, Keskiviikko Korpisen kylätalo, Torstaina Kuivaniemen Neste, Maanantaina Virtalan koulu, Keskiviikkona Livon koulu, Torstaina Hetepirtti Tilaisuudet alkavat klo Metsäilloissa käsiteltäviä asioita mm. metsäverotus, KMR-lakiuudistus, järjestöuudistus sekä ajankohtaisia puukauppa-asioita. Järjestelyjä varten pyydetään ennakkoilmoittautumisia illan vastuuhenkilölle. Tervetuloa! Metsänomistajat PUDASJÄRVI Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry Toritie 1 (OP:n talo 2. kerros) Pudasjärvi Puh Kuivajoentie 13 B 2, Kuivaniemi

14 14 Leikko Palvelevasta K-maataloudesta H lumilinko Järeä - myös urakointiin! Hydrauliset luukut, Booster lapasyöttö Työlev. 250 cm alv 0% Tehontarve 55 hv + toim.kulut 1232 lumilinko Tehokas peruslinko iskuja kestävällä lapasyötöllä Suomalaista ammattitaitoa! alv 0% + toim.kulut K-maatalous Pudasjärvi Timo Ahonen p K-maatalous Kuusamo Tomi Tyni p K-MAATALOUS Koillismaan metsänhoitoyhdistykset järjestivät Jäsenillan Oulussa Koillismaan metsänhoitoyhdistykset järjestivät yhteisen jäsenillan Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Pauli Harju ja puheenvuoron käyttivät kaikkien yhdistysten toiminnanjohtajat Maunu Kilpivaara Kuusamosta, Teuvo Puolakanaho Taivalkoskelta ja Antti Härkönen Pudasjärveltä. Mukana oli myös Heikki Rahko ja Markku Ekdahl MTK:sta. Illan aikana käytiin läpi muun muassa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyysasiaa, kemera-lakimuutosta ja ajankohtaista puukaupan tilanteesta. Paikalle oli kutsuttu yhdistysten jäsenrekisterin perusteella Oulussa ja lähikunnissa asuvat Koillismaan yhdistysten jäsenet. Paikalla olikin yli 80 metsänomistajaa. Tilaisuudessa todettiinkin kuinka tärkeää on jatkossakin vastaavien jäseniltojen järjestäminen. LÄMPÖ OMISSA KÄSISSÄ! 1.890, ,- Biopoltinjärjestelmät kw Tule tutustumaan biopolttimeen myymäläämme. Lämpö omissa käsissä. Voit käyttää useita eri polttoaineita, mm. hake, turve sekä pelletit. PUDAS-KONE OY Kauppatie 4 Pudasjärvi, p , avoinna ma-pe 9-17, la suljettu Jäsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet Vuoden 2013 metsänhoitomaksun laskutuksen on hoitanut verottaja takautuvasti joulukuussa Nyt jäsenmaksulaskutus on metsänhoitoyhdistysten vastuulla. Vuoden 2015 alusta lukien metsänhoitoyhdistysten metsänomistajista vaalein valitut valtuustot ovat päättäneet itse metsänhoitomaksun korvaavan jäsenmaksun, sen perusteet ja tason sekä jäsenmaksukaton. Jäsenmaksulaskut postitetaan niille jäsenille, jotka ovat olleet metsänhoitomaksuvelvollisia tai liittyneet uusiksi jäseneksi lähiaikoina ja eivätkä ole irtisanoneet jäsenyyttään mennessä. Jäsenmaksut yhdistyksittäin Verottajalta ei saada enää tarvittavaa perusaineistoa jäsenmaksun määrittämiseen. Metsäveroluokitustakaan ei ole koskaan tehty Taivalkoskella eikä myöskään Pudasjärvellä, vaan verottaja on aikanaan päättänyt hehtaarit silloiseen aineistoon tukeutuen. Kuusamossa lienee Suomen nuorin metsäveroluokitus. Kuusamo valtuusto päätti jäsenmaksuksi 4 portaisen tasamaksun, jossa kokonaispinta-ala on portaan määrityksessä ratkaiseva. Maksuportaat ja maksut: 0-30 ha 40 30,1-75 ha 60 75,1-150 ha 80 yli 150 ha 120 Kannattajajäsen 20. Taivalkoskella sekä Pudasjärvellä poikkeaa jäsenmaksuperusteet siten, että kokonaishehtaarien sijasta käytetään metsähehtaareita (kitu- ja joutomaan ymv eivät ole perusteissa) ja portaita ei ole. Taivalkoskella perusmaksu on 25 euroa ja hehtaarikohtainen maksu 0,9 /metsähehtaari. Taivalkosken kannattajajäsenmaksu on 25. Pudasjärvellä perusmaksu on 25 euroa ja hehtaarikohtainen maksu 0,8 /metsähehtaari. Pudasjärven kannattajajäsenmaksu on 30. Kannattajajäsenmaksu soveltuu yhteismetsä-, yhtymän- ymv osakkaille sekä muille halukkaille, jotka haluavat käyttöönsä jäsenedut. Perusmaksu on metsänomistajakohtainen 1 kpl/metsänomistaja (Y-tunnus.) Metsähehtaarien päivitys työlästä Kokonaishehtaarien päivitys onnistuu kohtuullisesti vaivattomasti järjestelmien avulla. Metsähehtaarien päivitys ajan tasalle oli ajallisesti todella suuri urakka, koska jokainen rekisteritila piti käydä yksittäin manuaalisesti läpi. Esimerkiksi Pudasjärvellä läpikäytiin n kpl metsänomistajaa, joilla noin rekisteritiloja noin 5500 kpl. Taivalkoskella läpikäytiin n metsänomistajaa, joilla noin 1500 rekisteritilaa. Niillä metsäomistajilla, joilla oli metsäsuunnitelma, saatiin metsäpinta-alat sieltä, mutta metsäsuunnitelmien puuttuessa, pinta-aloja päivitettiin soveltuvin osin ilmakuvilta, kiinteistötietojärjestelmistä, mahdollisesta metsävara-aineistosta ja metsänomistajien ilmoituksista. On tärkeää, että jäsenet - laskun saatuaan tarkistavat omistaja- ja yhteystietonsa lisäksi muiden tiedon oikeellisuuden. Monilla metsänomistajilla (jopa yli 20 vuotta sitten tehdyissä kaupoissa) on metsähehtaarit ihan oikein, koska tilan ostohetkellä on teetetty arvio, jonka mukaan kauppakirjaan on saatu oikeat metsämaahehtaarit. Nämä metsäomistajat ovat maksaneet mh-maksun oikein. Jäsenten tasapuolisen kohtelun takia tärkeää, että perusteet olisivat kaikilla muillakin jäsenillä kunnossa. Pudasjärven valtuuston päätöksen aikoihin arvioitiin, että metsäpinta-alat nousisivat entisistä veropinta-aloista noin 20 %. Valtuuston päätti kompensoida tätä nousua metsänomistajilla alentamalla hehtaarimaksua entisestä noin 20 %. Myös Taivalkoskella hehtaarimaksua alennettiin. Jäsenlaskutus Kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset käyttävät Metsänhoitoyhdistysten palvelu Oy:ta (MHYP) jäsenmaksulaskutuksen käytännön koostamisessa ja suorittamisessa. Tammikuun loppupuolella jokainen mhy on toimittanut tarvittavat tiedostot MHYP:lle. Tarkistusajojen ja hyväksymisen jälkeen laskut muodostetaan siten, että ne postitetaan maaliskuun alkupuolella metsänhoitoyhdistysten nykyisille jäsenille. Yhteensä jäsenmetsänomistajia on noin kpl. Uudet jäsenet Ne uudet metsäomistajajäsenet sekä kannatusjäsenet, jotka eivät ehtineet jäsenmaksulaskutukseen mukaan, saavat jäsenkorttinsa omalta metsänhoitoyhdistykseltä sitä mukaan, kun jäsenyys saadaan hyväksyttyä ja rekisteröityä järjestelmiin.

15 Leikko Metsänhoitoyhdistyksestä on saatavilla metsänlannoitusta Taimikosta TUKKIPUUK- SI 2014 tempauksen vauhdittamana tehtiin Taivalkoskella taimikonhoito ja nuorenmetsänkunnostustöitä yli 500 ha. Pääpalkinnon Taivalkosken OP:n lahjottaman Stihl 490 C raivaussahan sai Pertti Lohilahti Metsäkylästä ja vesurit menivät Jokijärvelle Saara Teeriniemelle ja Pekka Simoselle. Kuvassa PERTTI LOHILAHTI vastaanottaa Taimikosta Tukkipuuksi 2014 tempauksen palkintosahan alueneuvoja AILA MIKKOSELTA mhy Taivalkosken toimistolla. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo on laajentanut palveluvalikoimaansa metsänlannoituksiin. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus tilata lannat ja levitys kankaiden ja turvemaiden lannoituksiin. Aikaisemmin lannoituksia ei ole metsänhoitoyhdistyksestä tarjottu. Metsänhoitoyhdistys järjesti lannoitusnäytöksen Lämsänkyläntien varressa Sirolassa syyskuun 3. päivänä Paikalla oli mukavasti lannoituksista kiinnostuneita metsänomistajia. Asiantuntijana lannoituksista oli kertomassa Petri Jykylä Forest Vital Oy:stä, joka on metsänhoitoyhdistyksen yhteistyökumppani lannoitushankkeissa. Tarvittaessa turv le saadaan järjestettyä erilaisia puuntuhkapohjaisia lannoitteita kysynnän mukaan. Lannoitusnäytöksessä levitettiin noin 60 vuotiaaseen kuivahkon kankaan männikköön Yaran NP1 lannoite. Lannoitettavan alueen pinta ala oli 13 hehtaaria ja se oli harvennettu 2000 luvun alkupuolella. Alueella oli siis Metsänlannoitusta saatavilla! ajourat valmiina, joten lantojen maalevitys onnistui erinomaisesti. NP1 lannoitteessa on typpi, fosfori ja boori vauhdittamassa puuston kasvua. Periaatteessa alueelle oli riittänyt pelkkä typpilannoitekin, esimerkiksi Yaran CAN27, mutta metsänomistaja halusi varalta lannoitteen jossa oli myös boori ja fosfori mukana. Neulasanalyysiä kohteelle ei tehty, joten NP1 oli sikäli hyvä valinta, jos puustossa olisi boorin tai fosforin puutetta. Silmin havaittuna puutosta ei neulasissa tosin ollut näkyvillä. Hintaerokaan lannoitteiden välillä ei ollut kuin 30 /ha, mikä myös puolsi paremman lannoitteen käyttöä. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo tarjoaa jäsenilleen metsänlannoitusta. Kysy tarjous kohteellesi sopivasta lannoitteesta. Hinnat alkaen 300 /ha + alv. Kauttamme saat lannoituksen avaimet käteen-periaatteella, sisältäen lannat, rahdin ja maalevityksen. Kysy lisää Maunu Kilpivaara puh Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Keskuskuja Kuusamo Puh Metsänomistajat KUUSAMO Metsänlannoitus on kannattava investointi Lannoittamisen kasvua lisäävä vaikutus kangasmailla on 7 9 vuotta, kohteesta ja kasvupaikastakin riippuen. Sopiva kohde Koillismaalla lannoitukseen on vuotias männikkö tai kuusikko, joka on ainakin kertaalleen harvennettu. Harvennuksesta ei saisi olla yli 6 vuotta aikaa, jotta ajourat ovat vielä maalevitystä varten vapaat. Toisaalta lannoite saadaan leviämään tasaisemmin, kun alikasvos ei ole vielä kihahtanut kasvuun harvennuksen jälkeen. Tuoreen kankaan männikössä kasvunlisäys Koillismaalla on 2 3 kuutiota hehtaarilla. Lannoitteen vaikutuksen ollessa vaikkapa 8 vuotta, kuutioita tulee normaalin vuosikasvun lisäksi noin kuutiota hehtaarilla, parhaimmassa tapauksessa jopa enemmän. Lannoituksen kannattavuutta laskettaessa voi esimerkiksi 30 - vuotiaan ensiharvennetun männikön kohdalla käyttää keskihintana 20 /kuutio. Seuraava harvennus on toinen harvennus, jolloin hakattava puusto on jo vähintään pikkutukkimitoissa. Kasvunlisäyksen ollessa esimerkiksi 20 kuutiota hehtaarilla, kasvunlisäyksen arvo on 400 /hehtaari. Lannoitteet, rahdit ja levitys maksaa avaimet käteen palveluna metsänhoitoyhdistykseltä alkaen 300 / ha + alv, joten euromääräisesti lannoituksen voidaan todeta olevan kannattavaa. Kohteen ollessa varttuneempi, vaikkapa toiseen kertaan harvennettu 50 vuotias männikkö, keskimääräinen kuutiohinta on luonnollisesti kovempi tukkiosuuden kasvaessa. Tällöin tuotto odotus on myös selvästi suurempi. Metsänlannoitus onkin hyvä vaihtoehto sijoittaa vaikkapa puukaupparahoja uudelleen tuottamaan. Kannattaakin kysyä lannoituksesta omalta metsäneuvojaltasi. Metsänhoitoyhdistys TAIVALKOSKI TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 460-RAIVAUSSAHAN. Tempauksella vauhditetaan nuoren metsän hoitotöitä. Tavoite on v aikana toteuttaa 400 ha. Tempauksen järjestää Mhy Taivalkoski. Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: Palkinnot arvotaan vuonna 2015 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu. - poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoi toyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta. - jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha - mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. - palkinnot arvotaan alkuvuodesta PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN! Metsäillat Mhy Taivalkosken alueen metsänomistajille Ajankohtaista metsäasiaa klo Kurtin koulu klo Virkkusen pirtti klo Inkeen koulu klo Metsäkylän koulu klo Jurmun koulu klo Jokijärven koulu klo Hutun koulu klo Jalavan kauppakartano Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Metsänomistajat TAIVALKOSKI Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B Taivalkoski Puh

16 Leikko Metsän asiantuntijat palveluksessasi Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Keskuskuja 1, Kuusamo puh sähköposti: Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, Pudasjärvi puh Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, Kuivaniemi, puh sähköposti: Pasi Maaninka Metsäneuvoja puh Etelä-Kuusamo Anne Polojärvi Metsäneuvoja puh Etelä-Kuusamo Petteri Rahkola Metsäneuvoja, Motasu-hanke puh Pohjois-Kuusamo Jaakko Palosaari Metsäneuvoja puh Pohjois-Kuusamo Juha Pitkänen Metsäneuvoja työpalvelut puh Taisto Männikkö Metsäneuvoja työpalvelut puh Outi Tervo Metsäneuvoja/LKV metsäkiinteistövälitys puh Tomi Huttu Metsäsuunnitelmat ja arviot puh Henri Väisänen Metsäneuvoja puh Hannu Juurikka Mika Kauppi Alueneuvoja Alueneuvoja puh , puh , Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti Sotkajärvi Jussi Perttu Jari Tyni Jari Kuukasjärvi Ulla Illikainen Heikki Niskasaari Alueneuvoja puh , Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju, Jongun länsiranta Teemu Veteläinen Alueneuvoja Metsäneuvoja, LKV, kaupanvahvistaja Alueneuvoja Metsäkiinteistöjen välitys, suku- puh , puh , Kuivaniemi, Oijärvi polvenvaihdokset, tila-arviointi Sarakylä, Yli-Livo puh , Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Alueneuvoja Toimistonhoitaja puh , puh , Siurua, Aittojärvi Antti Härkönen Toiminnanjohtaja puh , Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17, Taivalkoski puh , sähköposti: Maija Pohjola Toimistonhoitaja puh Maunu Kilpivaara Toiminnanjohtaja puh Teuvo Puolakanaho Toiminnanjohtaja puh Tarja Kurtti Toimistonhoitaja puh Aila Mikkonen Metsäneuvoja puh Esa Hietala Metsäneuvoja puh

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Tuomas Koski Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma! Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

UPM SILVESTA LINJANRAIVAUS- PALVELUT

UPM SILVESTA LINJANRAIVAUS- PALVELUT UPM SILVESTA LINJANRAIVAUS- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA JOHTOKATUJA UPM Silvesta tarjoaa sähkö- ja vesijohtoyhtiöille täysin uudenlaisen tavan raivata ja hoitaa johtokatuja. Vuosien palvelukehitystyön

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22.

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22. KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4 5 Puukaupassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot