HELMIKUU NR.2/ VSK PAINOS 700 KPL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELMIKUU NR.2/2006 43.VSK PAINOS 700 KPL"

Transkriptio

1 HELMIKUU NR.2/ VSK PAINOS 700 KPL

2 Ampumatoimikunta 2006 SISSIKONTAKTIT nimi tehtävä koti-/työ-/käsipuh. sähköposti Gerasimoff Jari Kanerva Jussi amp-au Keinänen Antti Lode Arto ampumaupseeri Lode Kari Riste Mika J Siimeslehto Seppo Savolainen Kari Teittinen Marko Törmäkangas Aki Väisänen Samuli Huvi- ja huoltotoimikunta 2006 nimi tehtävä koti-/työ-/käsipuh. sähköposti Kallio Martti Matikainen Juha puheenjohtaja Maastotoimikunta 2006 nimi tehtävä koti-/työ-/käsipuh. sähköposti Huovinen Matti maasto - au Ingves Nils Jouppi Juha Kaijansinkko Harri pyydettäessä Liusvaara Timo maastovarasto/köysitoim Luther Thomas Nilsson Kaarle Siimeslehto Seppo Toikka Mika maasto-ups Salitoimikunta 2006 nimi tehtävä koti-/työ-/käsipuh. sähköposti Häkälä Samuli Keinänen Antti Kirjavainen Risto Sali-au Kulonen Seppo nitrot Vanhanen Toivo Sissiparlamentti 2006 nimi Sissikerho tehtävä puhelin sähköpostiosoite Jouppi Juha puheenjohtaja Karila Kimmo varapuheenjohtaja Lakkamäki Petteri sihteeri Holmroos Antti talousupseeri Lode Arto ampumaupseeri Toikka Mika maastoupseeri Jokinen Sampo viestiupseeri Rautiainen Antti päätoimittaja Jaakkola Tapio perinneupseeri Sissiosasto Nikkilä Petri puheenjohtaja Ingves Nils varapuheenjohtaja Monni Eki sihteeri Kanerva Jussi ampuma-aliupseeri Huovinen Matti maastoaliupseeri Kirjavainen Risto salialiupseeri Koskenniemi Mikko viestialiupseeri Kaijansinkko Harri perinnealiupseeri pyydettäessä Muut Ikäheimonen Sven Sissios. kunniapuh.joht. Karila Jukka kerhon kunniapuh.joht Saikkonen Tommi jäsenrekisteri Liusvaara Timo Osuuskaupan vastaava Huhtikuu Maasto Ammunta Sali Muu Tiedotus Nikkeli-jotos Sissit.kilp Sissi pe nitrot HRS 3 D.L ilm Toukokuu Kevätsauna 5.5. Sissi Sissiparlamentti 3.5., sissien kevätkokouksen HRS 4 D.L ilm jatko 3.5. Kesäkuu Sissi HRS 5 D.L ilm Heinäkuu SISSIKONTAKTIT SISSIKALENTERI Elokuu Sissi Sissiparlamentti SS 3 DL ilm vko HRS 6 D.L ilm Syyskuu Pahkis Sissi HRS 7 D.L ilm Lokakuu Taajamatied. lokakuu Sissi Sissiparlamentti SS 4 DL ilm vko 45 Esik ja Sissi Syyskokous HRS 8 D.L ilm Marraskuu Esik Sissi HRS 9 D.L ilm Viestitoimikunta 2006 nimi tehtävä koti-/työ-/käsipuh. sähköposti Jokinen Jouko Jokinen Sampo viesti-ups Jokisalo Reino Koskenniemi Mikko viesti-au, kalustoasiat Luther Bo Matilainen Teemu Nikkilä Petri SISSISANOMAT on Sissikerho r.y:n ja Sissiosasto r.y:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja Antti Rautiainen / gsm ) Ulkoasu: Ilmari Koskimies gsm ) Kannen kuva: Jukka Talari / ) Painolaitos: Painokurki Oy, Helsinki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOMlTUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel-liitetiedostoina osoitteeseen Mahdollisen kuva-aineiston toimitustavasta sovittava erikseen päätoimittajan ja taittajan kanssa. OSOITTEENMUUTOKSET: Tommi Saikkonen (gsm , Muista ilmoittaa osoitteenmuutos myös Reserviläispiiriin: Upseerit: (09) / Anja Mikkonen, aliupseerit: (09) O8O / Kari Talikka 2 sissitili: Aktia ISSN

3 VAPAAEHTOISUUS PÄÄKIRJOITUS VAATII MOTIVAATIOTA Kädessäsi on painava laitos. Lehdessä on kannanottoja, joita ei sulattelematta voi ohittaa. Päätoimittajana toki olen miettinyt, mitä lehteen laitetaan ja miten se mahdollisesti vastaanotetaan. Olen aina ollut ja tulen aina olemaan sitä mieltä, että tässä aikuisten maailmassa ei saa olla sellaista asiaa, josta ei voitaisi keskustella rakentavasti, silti lähimmäistä kunnioittaen. Mielipiteitä tulee olemaan aina olemaan niin monta kuin on läsnäolijoitakin. Keskustelun perusteella luodaan uusia mielipiteitä, vaikka se joillekin joskus tuntuu olevan erityisen vaikeaa. Siksi on hyvin tärkeää, että asioita otetaan esille ja niistä keskustellaan. Historian verhoja raottaen, tämän päivän päätöksiä kyseenalaistaen tai tulevaisuutta arvuutellen sekä visioiden. Markku Salomaan sisseille pitämästä esitelmästä osin lyhennelty NATO-teksti puhukoon puolestaan. Tapio Jaakkola kirjoittaa RUL:n 75-vuotis juhlista. Itse olen ihmetellyt reserviin siirtymisestäni asti eli nyt jo 20 vuotta vapaaehtoisen maanpuolustuskentän hajanaisuutta. Miksi hukataan rajallisia resursseja monilla liitoilla? Kaikilla on tietty selkeästi oma edustehtävänsä, mutta, mutta Onko silti aikuisten oikeasti käyty keskustelua voimien yhdistämisestä? Onko esim. hajanaisuuden vuoksi hävitty sota perustettaessa työryhmää, jonka tuloksia Nakkipipokin tämän lehden sivuilla ruotii? Mene ja tiedä, mutta mielestäni monen kattojärjestön järjestelmässä resursseja hukataan ihan turhuuksiin! Toki onnittelen niin RUL:a pitkästä taipaleestaan kuin viime vuonna 50-vuotisjuhliaan viettänyttä RES:a! Kaikkien työ on ollut vaivan arvoista! Tuleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on sitten oma lukunsa. Laille on ollut jo pitkään tarpeensa, mutta nyt tuntuu välillä, että puurot ja vellit menevät sekaisin. Varmasti kaikelle on syynsä. On kuitenkin hyvä, että mm. Suomen Sotilas-lehti on käsitellyt asiaa laajasti ja kyseenalaistanut monia em. liittyviä päätöksiä. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta, kun toiminta sidotaan lakiin. Miten käy, jos pahimmat lakiesityksessä olleet kummallisuudet hyväksytään. Nyt jo välillä tuntuu siltä, että vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa sitä oikeaa työtä tekevien kädet sidotaan liiaksi. Mennään liiaksi byrokratian kiemuroihin ja sillä estetään kunnollinen toiminta. Huonona esimerkkinä on Sissien viimeisin ponnistus eli Nikkeli-jotos, johon pv:n tai mitään muutakaan tukea ei saatu yrityksistä huolimatta. Käsittääkseni tuen saaminen estyi mm. joustamattomuuteen ja/tai kapeakatseisuuteen pitää merkityt rahat itsellään. Nikkelijotokselta palanneena Sissisanomia tekemään ja tulevan syksyn Esikuntatyöskentelyn-kurssia valmistelemaan haluan kuitenkin edelleen uskoa vahvaan maanpuolustustahtoon ja siihen, että kaikilla talkoisiin osallistuvilla on hyvä tarkoitus yhteisen hyvän eteen. Toivottavasti riittävän laajalla ja avoimella keskustelulla saadaan aikaan meidän vapaaehtoisten maanpuolustajien työtä kannustava lopputulos ja edelleen kokonaismaanpuolustusta viedään eteenpäin! Samoin haluan uskoa NATO-päätöksen suhteen! Reserviläistoiminnan pitää olla hauskaa, suorastaan sika-hauskaa, kun sitä tekevät vapaaehtoiset! Yksikin menetetty vapaaehtoistyöntekijä on iso menetys kokonaisuuden kannalta! Omaa asemaa eikä sen tuomaa vastuuta tietenkään pidä unohtaa. Em. Nikkeli-jotos on oiva esimerkki; Sarminkairassa, Lapissa liikuttiin jokamiehen oikeuksilla, vastuunsa tuntien, raskaissakin olosuhteissa harjoiteltiin sissitaitoja asiaan paneutuen, ilman ulkopuolista tukea ja SILTI (tai siitä syystä ) KAIKILLA OLI SIKAHAUSKAA! STADIN SISSIT - tähän joukkoon on kunnia kuulua! STADIN SISSIEN KEVÄTKOKOUS Kutsutaan Helsingin Reserviupseeripiirin Sissikerho ry:n ja Helsingin Reservin Aliupseerit Sissiosasto ry:n yhteiseen kevätkokoukseen Osuuskaupalle (Piispantie 4 H, Helsinki) keskiviikkona alkaen klo18.00, jatkamaan keskeytettyä kokousta Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokouksen asiat: - Vuoden 2005 toimintakertomus, tilinpäätökset 200 ja vastuuvapaudet sekä muut kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Helsingissä Huomio! Lepoo-o! Perinneupseeri luovutti Sissien vuosikokouksessa erittäin mielenkiintoisen esitelmän pitäneelle Markku Salomaalle Sissien 30- vuotisjulkaisun. Alkavaa kevättä ja aktiivista toimintaa toivotellen terveiset Sarminkairasta. Nikkelijotoksella Keinäsen perhe eli Matti, Antti sekä Marja. Vuoden 2005 reserviläiskouluttajaksi valittiin Tom Haimelin. Tom halusi välittää Sissisanomien kautta kiitoksensä loistavasta yhteistyöstä päättyneen vuoden aikana kaikille sissiveljille, erityisesti Favorinin Jyrille & Nilssonin Kallelle sekä HelSlE: n Jarmo Rytingille. Antti Rautiainen Pravdan piätoemittaja, sissi vm -86 Huom! Sissitaitokilpailut, s. 22. Seppo Kulonen sai ResL kultaisen ansiomitalin Sissien kevätkokouksesssa. Tomille ja Sepolle kolme kertaa: SISSIT - SISSIT - SISSIT!!! 4 5

4 NIKKELI KELI -06 N Olimma mekin nauthimassa missä ihmeessä sinä olit? Juuri Nikkeli-jotokselta palanneena, mieli vieläkin Lapin lumilla, naputtelen tekstiä tulevaan Pravdaan. Viikko kului jälleen kerran liian nopeasti juuri, kun päästiin vauhtiin, piti lähteä kotiin! Takana kuusi (allekirjoittanut saapui kairaan jälkijoukoissa vasta sunnuntaina, päivää paria muiden jälkeen) hienoa päivää hienossa porukassa sissimäisissä olosuhteissa. Ei voi, kuin ihmetellä, miten porukoita ei saada liikkeelle näin hienoille jotoksille Niin kuin monet sissien hienot ideat tämäkin sai alkunsa Lopen metsässä loppiaistulilla loppiaisena Sen jälkeen melko pian tammikuun viimeisenä päivänä pidettiin jotoksen käynnistävä kokous, jossa todettiin edellisestä lapinjotoksesta kuluneen jo 11 vuotta. Tuosta kokouksesta jatkui noin vuoden pituinen tapahtumaketju, joka piti sisällään 22 kokousta, neljä varusteiltaa, neljä maastontiedustelua (syksyllä -05 sissikonkarit Urho Urkki Ilmonen ja Jorma Skippari eli Myyräpartio kävi vaeltamalla tutustumassa alueeseen), yksi koejotos (varusteiden kokeilua) Lopella, yhden tiedotustilaisuuden osallistujille sekä erillisen Nikkeli Extra-julkaisun unohtamatta artikkeleita Sissisanomissa. Anopin hajua seuraten Jotoksen vetäjänä Harri Sinko Kaijansinkko vastasi projektin etenemises- Seuraavana päivänä upea aurinkoinen vastaosaston edustajaa tulevia tarpeita 2.4 aamulla lähdettiin uudelleen hiihtä- alas pienen Arttajärven suuntaan. Keli 6 7 tä. Aikataulussa pysyttiin ja jotoksen lähestyessä suunnitelmat tarkentuivat, yleisaikataulu, jotos-, viesti- ja huoltosuunnitelmat hioutuivat. Näiden tekemisessä kunnostautuivat jotoksen varajohtaja Toivo Topi Vanhanen, huoltopäällikkö Matti Huovinen, viestipäällikkö Teemu Matilainen sekä retken ea-vastaava Martti Mäkelä. Osallistujien infotilaisuudessa päästiin näkemään mm. tositurvaohje sekä erillinen viranomaisille toimitettava pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, jollainen nykyään vaaditaan tämänkaltaisille jotoksille. Viestisuunnitelman peitteistöstä löytyi tieto, että myyrä oli anoppi ja jälki oli haju. Niinpä alkuviikko haettiin anopin hajua, joka sitten muutaman päivän etsiskelyn jälkeen löytyikin. Huoltosuunnitelma kertoi, että huolto tukeutui Nangujärven kämppään. Osallistujat saattoivat aavistella jotoksen lopuksi pääsevänsä erämaakämpän saunan kuumankosteisiin löylyihin ja avantoon. Sissimäiset säät -06 SARMINKAIRA, IVALO Lappi ei jättänyt vieraitaan tälläkään kertaa kylmäksi, vaikka lämpötila tippui joinakin öinä alle -15 asteen. Myyrän maastoutuessa torstaina lämpötila taisi olla melkein 30 C. Lauantai-sunnuntai yönä tuli kerralla toistakymmentä senttiä lunta, mikä peitti alleen kaikki myyräpartion tekemät hienot harhautusjäljet. Lumisade taukosi sunnuntai-päivän aikana. Allekirjoittanut lähti ottamaan kiinni osastoaan sunnuntai-iltana kymmenen aikoihin ja matkaa joudutti tuolloin jo kirpeähkö pakkassää ja jäljet näkyivät hienosti kuunsirpin valaistessa. sää teki myyrän etsimisestä suorastaan nautittavan Sarminkairan vaihtelevassa maastossa. Iltaa kohden sää lauhtui ja seuraavan päivän sää oli harmaa sekä raskas. Niinpä myyrä suorastaan antautui osasto Sinisen syliin. Uran aukaiseminen reilun puolen metrin hangessa pisti Myyrä-partion anopit puuskuttamaan. Keli helpotti iltaa kohden pikkuisen vain kiusakseen. Yön lumisateen jälkeen pito-ongelmia ei ollut suksien kanssa. Onneksi iltapäivällä sää muuttui Lapille niin tyypillisesti kuin salamaniskusta ja pääsimme nauttimaan tervastulille upean aurinkoisessa pakkassäässä. Yö oli kirpeä ja aamulla oli lentokeli muuttuen iltaa kohden melkoiseksi lumimyräkäksi. Lähtö viimeisestä leiristä Nangujärven kämpälle sujui taas lentosessa eli voi sanoa, että onneksi vain puhdas vesisade jäi kokematta. Missä osallistujat? Niin, kuin Nikkeli-jotoksen aloittavassa kokouksessa todettiin, lapinjotosten perään on huudettu jo useamman vuoden ajan. Monet ovat kyselleet, koska mennään taas kairaan. Talvella tai kesällä, samapa tuo, kunhan päästään. Parhaimmillaan halukkaita tämän kertaiselle jotokselle oli 32, mutta loppujen lopuksi hiihtotaitojaan kävi kokeilemassa 16 sissiä. Missä sinä olit? Kiitokset Iso kiitos jotoksen järjestäneelle porukalle ja ennen kaikkea Singolle. Taas koettiin ja opittiin monta hienoa asiaa. Tässä hienossa sissiporukassa on hienoa jotostella! Alppijääkäripartion toinen osapuoli eli Antti Rautiainen PS. Ohessa Myyräpartion ja viestipäällikön kirjattuja kokemuksia jotokselta. MYYRÄN TOIMINTA Myyräpartioon kuuluivat Fria Åland-liikkeen erikoisasiamiehet Alex ja Viktor Vorna. Heidät oli värvätty tähän tehtävään pitkäaikaisen Lapinvaelluskokemuksensa vuoksi. Tehtävänä oli tiedustella liikkeelle soveliaita tukialueita Inarin kunnan alueelta sekä mahdollisuuksia tukeutua alueen paikalliseen väestöön ja palveluihin. Partio siirtyi toiminta-alueelleen lentokuljetuksella Ivaloon Perillä täydennettiin varusteet ja huollon yhteydessä käännytettiin todennäköistä varten. Maastoon saatiin autokuljetus Kontosjärven tietä pitkin. Hyvin näytti operaatiota varten valmistellut yhteydet toimivan ja paikalliset avustajat ottivat mielellään vastaan kulukorvauksen Ålandin valuutassa. Ensimmäinen maastoyö sujui hyvin pienen salmen jäälle pystytetyssä termoteltassa -28 C pakkasesta huolimatta aamulla purettiin leiri Kaakkurijärven alueelta ja jälkiä eri tavoin hävittäen siirryttiin lähemmäs kohdetta uuteen leiriin Pienen Paskuljärven länsipuolisen salmen pohjoispuolelle, näkösuojaan mutta riittävän lähelle virtaavaa vettä. Tässä leirissä viihdyimmekin 2 yötä odotellen lumisadetta, joka peittäisi tulojäljet. Lunta sitten tulikin, mutta valitettavasti jopa niin paljon, että hiihtokelit heikkenivät ratkaisevasti. Leirissä meiltä hajosi varusteisiin olennaisesti kuuluva halkomakirves. Saimme onneksi varakirveen perille toimitettuna. Tuntui niin hyvältä huomata, että taustalla oli tehokas huoltoryhmä kyeten hankkimaan ja toimittamaan perille kaikenlaisia varusteita. Siinä leirissä myös havaittiin VV:n vasemman saappaan ensimmäinen merkittävä vuoto. Jatkuva märällä saappaalla hiihtäminen aiheuttaa helposti kylmettymistä, ja niin päätimme paikata saappaan heti, kun se saataisiin kuivaksi. mään upottavassa hangessa. Onneksi olimme käyneet valmistelemassa uran edellisenä päivänä. Pääsimme etenemään sujuvasti muuten erittäin hankalassa kelissä. Puolipäiväksi satuimme Tunturilatu ry:n mökille, jossa ruokailimme keittokatoksen maastossa. Olimme juuri lähdössä edelleen, kun paikalle saapuivat tutut yhdyshenkilöt Sinko, Teemu, Topi ja Martti. Martilla olikin avain tukikohtaan, ja päädyimme sitten saunomaan, uimaan avannossa ja yöpymään siellä. Saapaskin tuli paikattua. 3.4 läksimme aamulla varhain liikkeelle Nilijärven suuntaan. Keli oli upottava, eikä kelkan uria ollut helppo nähdä 20 cm uuden tuiskuttaneen lumen alta. Monesti upposimmekin polviin saakka, mutta eteneminen oli silti joutuisaa. Syvässä lumessa hiihtäminen ei ole pelkkä voimalaji, vaan lisäksi tarvitaan tekniikkaa ja tottumusta. Pieni painon pudotus ei kuitenkaan tekisi pahaa. Jätimme Nilijärville luonnonmukaisista aineksista kootut postilaatikot, joista paikallisten yhdyshenkilöidemme oli tarkoitus saada selville parin päivän päähän suunniteltu kohteemme. Jatkoimme sitten matkaa ja nousimme n. 200m korkeuseroa aina Sarmin porokämpälle saakka. Kämppä on avara ja piisi pienehkö, mutta uutteralla lämmittämisellä saimme lämpötilan nousemaan plussan puolelle. Se riitti meille hyvin. Hiihdimme illan mittaan taas valmiin uran helpottamaan aamun irtautumista. Tunturin satulasta saimme myös ensimmäiset hyvät radioyhteydet aina huoltoon ja johtoon saakka. Oli mukavaa yöpyä tutulla kämpällä, jota olimme käyneet tiedustelemassa 6 kk sitten. Moni vieras ei ollut käynyt sillä välillä. 4.4 aamulla nousimme varhain ja nousimme valmistelemaamme latua tunturin satulan ylitse. Ajatus oli, että pääsisimme helposti laskemaan toista puolta oli kuitenkin yllättävän upottava, ja las-

5 kusta tuli tunteja kestänyt rämpiminen v-a-r-o-v-a-s-t-i. Vihdoin pääsimme tasamaalle ja hiihdimme valmiin uran Pienen Arttajärven rantaan saakka. Palatessamme ahkioille törmäsimme siellä odottavaan alppijääkäripartion, joka oli tyytyväisenä seurannut meitä valmista uraa pitkin kovin toisenlaisella vauhdilla. Neuvottelujen jälkeen sovittiin yhteistoiminnasta kelin aiheuttamien vaikeuksien kompensoimiseksi ja alppijääkäripartio avasikin meille latua n. 6 km aina Ison Arttajärven eteläpäähän. Jatkoimme siitä ennestään tuttuun Valolompolon autiokämppään. Tämäkin oli ennestään tuttu käytyämme siellä viime lokakuussa. Sama vieraskirjan sivu oli vielä käytössä. Jatkuva lumisade hävitti pian jälkemme, ja saimme olla Valolompolossa levossa 2 yötä käyden sieltä käsin hätyyttämässä takaa-ajajia. 6.4 läksimme puolenpäivän aikaan Nangujärven tietä pitkin selvittämään, minne takaa-ajo-osasto olisi menossa ja perustamassa tkk:nsa. Pysähdyimme matkalla puoliselle Pikku Saarijärven tasalla olevalle poroerotusaidalle. Kylmäksi jäänyt kioskiperävaunu ei auttanut huoltotilannetta, mutta toimistoparakki oli lukitsematon ja varsin siisti, tarjoten tuulensuojan ja lumettoman tilan. Erotusaidalta lähdettyämme näimme sodanaikaisen vankileirin rakennelmia tien vieressä ja kohta tapasimme taas jo niin tutun jääkäripartion. Sujuvien neuvottelujen jälkeen jatkoimme matkaa luvaten palata heitä tervehtimään aamuyöllä hyvässä kelissä. Etenimmekin Nangujärven kämpälle, jossa huolsimme itseämme ja lepäsimme muutaman tunnin ennen palaamista tutkimaan etsintäosaston leiriä. Totesimme, että vaikka olimme saaneet varsin hyvät tiedot leirin sijainnista, sinne tunkeutuminen upottavassa kelissä ei ole mahdollista huomaamatta. Lähestyimmekin siis oletettua tulouraa ja valpas vartiomies havaitsi meidät 7.4 kokoonnuttiin sitten Nangujärven vuokrakämpälle huoltamaan ja purkamaan tapahtumaa. Kotimatka alkoi varhain aamulla 8.4. Yhteenvetona havaintoja ja johtopäätöksiä: - Keväinen hiihtovaellus on hyvillä varusteilla täysin mahdollinen peruskuntoiselle terveelle sissille - Upottavassa kelissä sujuva eteneminen vaatisi jopa 30 hengen osaston, jolloin 2 ensimmäistä kevyttä hiihtäjää vain aukaisisi latua vuorotellen ilman ahkiota tai rinkkaa - 2 hengen partio ei voi hiihtää pakoon takaa-ajajaa ellei löydä teitä tai muita kovia uria jonne voisi hävittää jälkiä. Ahkiosta jää aina niin paljon syvempi jälki että sen hävittäminen on mahdotonta ilman em. uria. - Teollisesti valmistetut pikapastaruuat, pikapuurot ja pekonit ovat riittävän keveitä ja ravitsevia ja erityinen ruokatarvikkeiden kuivaaminen ei ole tarpeen viikon mittaisilla vaelluksilla - Jos lounasruuat tehdään tulilla ja voidaan käyttää pääsääntöisesti sulia vesiä ilman lumensulatusta, 0,5l petrolia vuorokaudessa riittää. - Viestitoiminnan pullonkaulaksi osoittautui hankala paristotilanne. Pienet paristot ovat kovin tehottomia kylmässä, mutta nykyisessä VHF-radiokalustossa ei ole ulkopuolisen paristokotelon liitäntää vakiona. - suksien vähimmäispituus on 240 cm ellei ole hankikantoa. Paikoin esitettiin ajatuksia että 350 cm olisi poikaa, mutta niitä pidettiin yleisesti liian hankalina metsämastossa, vaikka kantavuus lisääntyisikin olennaisesti. - Kaksinkertainen termoteltta on lämmin ja mukava. Kösäkkö on puuvillamateriaalin vuoksi paloturvallisempi kuin keinokuituiset tunneliteltat, mutta myös paljon painavampi ja hitaampi koota. Jääkäripartion kevyt tunneliteltta herätti mielenkiintoa, erityisesti kun se oli 3 minuutin kuluttua pystyssä, samaan aikaan kun Kösäkössä asujat vasta etsivät kaaria pusseistaan. - Ilmapatjan ja kiinteän makuualusta yhdistelmä on sekä kevyt että lämmin., Myyräpartio Alex ja Viktor Vorna alias Urho Ilmonen & Jorma Skippari (kuvassa) SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 75 VUOTTA Reserviupseerius Reserviupseeriuden juuret johtavat 1800 luvun Eurooppaan. Preussissa aloitettiin vapaaehtoinen reserviupseerikoulutus Tanskassa reserviupseereita oli jo 1840 luvulla ja reserviupseerikoulu perustettiin Suomen ensimmäinen reserviupseerikurssi pidettiin Helsingin yliopistossa Vuodesta 1884 lähtien oli mahdollista suorittaa reserviupseeritutkinto Haminan Kadettikoulussa. Reserviupseerikoulutus itsenäisessä Suomessa Päällystöä koulutettiin Vimpelin ja Vöyrin kursseilla vuodenvaihteessa Vapaussodan aikana Sen lisäksi sotavänrikkikursseja oli Seinäjoella, Mikkelissä ja Viipurissa keväällä Ensimmäinen reserviupseerikurssi alkoi Haminassa Haminassa annettu koulutus vakinaistettiin vuonna 1923 ja tällöin otettiin käyttöön nimi Reserviupseerikoulu. Reserviupseerikoulutus itsenäisessä Suomessa Vuonna 1930 meripuolustuksen reserviupseerikoulutus siirrettiin Haminasta Suomenlinnaan Merisotakoulun reserviupseeriosastoksi, jossa se yhä järjestetään. Ilmavoimien oma reserviupseerikoulutus aloitettiin kesällä 1931 Kauhavalla. Ja neljäs erillinen reserviupseerikoulutusta antava sotilasopetuslaitos on Panssarikoulu Parolassa, joka kouluttaa panssariaselajin reservinupseerit. Talvisodan alettua RUK siirrettiin Niinisaloon ja sotien ajan koulutus tapahtui siellä. Reserviupseerikoulutus keskeytettiin tammikuussa 1945 valvontako- 100 m päästä. mission käskystä. Koulutus käynnistyi naisessa palveluksessa olevien upsee- katosi talvisodassa uudelleen vasta vuonna Kaikkiaan Suomessa on koulutettu yli reserviupseeria Järjestäytyneen reserviupseeritoiminnan synty Ajatus reserviupseerikerhoista syntyi 1920 luvun alkuvuosina. Valtakunnallinen reserviupseerikerho perustettiin Katajanokan upseerikerholla. Paikallisista kerhoista ensimmäisenä virallisesti aloitti toimintansa Turun Reserviupseerikerho vuonna 1928 ja toisena Tampereen Reserviupseerikerho vuonna Kerhoja oli tällöin myös Oulussa, Hyvinkäällä, Hangossa, Raumalla, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Riihimäellä. RUL:n perustaminen Suomen Reserviupseeriliiton (RUL:n) perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta 1931 ja sekin Katajanokan Upseerikerholla. Tässä kokouksessa oli läsnä 52 reserviupseeria. Paikalla oli väkeä kahdeksasta Etelä-Suomen reserviupseerikerhosta: Helsingin, Turun, Tampereen, Porin, Lappeenrannan, Riihimäen, Hyvinkään ja Kuopion kerhoista. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin vänrikki N.A.Osara, joka sittemmin tuli tunnetuksi erityisesti. kuuluisana metsätutkijana ja alan professorina. Suomen Reserviupseeriliiton toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin vuonna 1931: Pitää yhteyttä jäsentensä kesken Suoda heille tilaisuus pysyä sotalaitoksen kehityksen ja kaikenlaatuisen sotilaallisen toiminnan tasalla. Toimia yhdyssiteenä näiden ja vaki- rien välillä. Harjoittaa jäseniänsä ampuma-aseiden käyttöön. Yhdistää jäsenensä yhtenäiseksi, isänmaallisten aatteiden elähyttämäksi, lujaksi, kansalliseksi reserviupseerikunnaksi. Toimia siten, että oikea käsitys reserviupseeriston merkityksestä muodostuu. Kun poistaa tuosta kielenkäytöstä ajan patina, voi todeta, etteivät perusasiat ole juurikaan vanhentuneet. RUL ja suojeluskunnat Liiton perustajat olivat ajan hengen mukaisesti aktiivisesti mukana myös suojeluskuntatyössä. Suojeluskuntien yliesikunta suhtautui reserviupseerien järjestöön alusta alkaen suopeasti. Kuitenkin Pohjois-Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirit vastustivat reserviupseerikerhojen perustamista. Reserviupseeriliiton jäsenistä 85 prosenttia kuului vuonna 1937 suojeluskuntiin. Sodan raskas taakka Reserviupseerikoulutus joutui todelliseen testiin vuonna 1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Suomen puolustus perustui tuolloinkin vahvaan reserviin. Talvisodan aikana reserviupseereita oli yli eli 80 % kaikista upseereista. Suurin osa reserviupseereista toimi joukkueenjohtajina, talvisodan vänrikit. Reserviupseereita kaatui tai Jatkosodan alussa upseeriston koko-

6 naisvahvuus oli noin miestä, josta reserviupseereita oli noin (83 %). Kun reserviupseereita koulutettiin kesäkuun 1941 ja syyskuun 1944 välillä yli miestä, heidän osuutensa kaikista upseereista kasvoi sodan aikana. Jatkosodan aikana kaatui lähes reserviupseeria. Lakkautusuhka sodan jälkeen Sotien jälkeen 1940 luvun loppuun saakka lakkautettiin Suomessa valvontakomission vaatimuksesta useita järjestöjä mm. Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd. Reserviupseeriliiton lakkauttamista esitettiin useampaankin otteeseen vuoteen 1948 saakka ja vielä valvontakomission poistumisen jälkeen. RUL sai kuitenkin tukea korkealta poliittiselta tasolta. Sen lakkauttamista vastustivat mm. tasavallan presidentti J.K. Paasikivi ja presidentti K.J. Ståhlberg. Toiminta luvulta eteenpäin Toiminta elpyi nopeasti 1950 luvulla yhteiskunnallisten olojen alkaessa vakiintua ja talouden noustessa sodan rasituksista. Liiton jäsenmäärä kasvoi ja kerhojen lukumäärä nousi. Samalla liitolle rakennettiin piiriorganisaatio. Reserviupseeriliiton keskeisiä toimintamuotoja ovat olleet: Huoltotoiminta Urheilu Ammunta Maanpuolustustahdon ylläpito ja tiedotustoiminta Turvallisuuspoliittinen toiminta (1960 luvulta lähtien) Johtamiskoulutus (1960 luvulta lähtien) Maastotoiminta (1970 luvulta lähtien) Vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudet mahdollisuudet Syyskuussa 1990 Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja Harri Holkerin johtama hallitus totesivat, että Pariisin 1948 rauhansopimuksen III osassa senyhdistyksiä n Liiton puheen- määrä. Lentokoneita jäänee Naton käyt- vastaa entistä enemmän ja kohta ehkä ko- Norja, Puola, Portugal, Ranska, Romania, mainitut Saksaa koskevat ja Suomen puolustusta käsittelevät määräykset olivat menettäneet merkityksensä. Tämä mahdollisti myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käynnistämisen. Perustettiin Maanpuolustuskoulutus ry, jonka jäseneksi tuli myös RUL. Vuosittain MPK:n puitteissa järjestetään jo yli kurssia ja niissä on yli osanottajaa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen säädöspohjaa valmistellaan parhaillaan. Reserviupseeritoiminta tänään Reserviupseeriliiton toiminnan peruspilarit ovat: Maanpuolustuskoulutus (MPK ry) Reserviläisliikunta, mm. ammunnat, maastotoiminta, sotilasmoniottelut, marssit Aatteellinen ja järjestötoiminta, mm. tiedotustoiminta, esitelmätilaisuudet, vierailut, maanpuolustusjuhlat, seminaarit, kunniavartiot, veteraaniyhteistyö Monipuolista yhteistyötä RUL tekee monipuolista yhteistyötä ja sen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat; Puolustusvoimat ja erityisesti Reserviupseerikoulu Muut maanpuolustusjärjestöt - Reserviläisliitto, killat, naisten järjestöt, joiden kanssa on yhteistyötä kou lutuksessa, tiedotuksessa, liikunnassa, varainhankin nassa. Upseerijärjestöt - Kadettikunta, Jääkärisää tiö, Upseeriliitto Reserviupseeriliitolla on myös laajat kansainväliset kontaktit Pohjoismaihin, Viroon, Venäjälle ja myös NATO -maihin. RUL tänään Reserviupseeriliitossa on tänä päivänä maksaneita jäseniä Sillä on 20 reserviupseeripiiriä, joissa yhteensä jä- johtajana toimii majuri Tapio Peltomäki. RUL:n toimisto on Döbelninkadulla Helsingin Töölössä. Tapio Jaakkola Kirjoitus perustuu RUL:n pääsihteeri Janne Kososen pitämään esitelmään. Lisätietoa Suomen ja suomalaisten valmius laskee huolestuttavaa vauhpuolustustia. Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala astui rohkeasti julkisuuteen Ruotuväki lehden haastattelussa presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä. Hänen mukaansa nykyisillä rahoituskehyksillä ei voida taata koko ikäluokan varusmieskoulutusta eikä siten enää koko maan puolustamista. Kansainvälinen toiminta, kolme valmiusprikaatia sekä ilma- ja merivoimat vievät materiaalihankintarahat. Perinteisille alueellisille joukoille ei enää riitä rahoitusta. Niitä ei kertausharjoiteta eikä varusteta. Amiraali Kaskealan puheenvuoro oli ymmärrettävissä hätähuudoksi. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on laskemassa sotilaaseen, kun se oli kylmän sodan aikana kolminkertainen. Oma johtopäätökseni on, että lähestymme aikaa, jolloin Naton jäsenyys ei ole Suomelle optio vaan pakko. Kaikkia varmasti kiinnostaa, olisiko Natosta sitten auttajaksi enää tänä päivänä. Vastaus on, että Naton voima kyllä riittää, mutta riittääkö tahto. Eurooppalainen Nato Pohjois-Atlantin liito (Nato) on jo niin eurooppalainen, että vielä eurooppalaisemmaksi se voi enää muuttua muuten kuin siten, että loputkin amerikkalaisista vedetään pois, mitä puolestaan kaikki eurooppalaiset jäsenmaat eivät halua vaan vastustavat. Yhdysvaltain asevoimien vahvuus Euroopan maissa on laskenut jo noin sotilaaseen ja tavoitteena on vielä puolittaa töön ehkä 100, laivoja vain kymmenkunta MILLAINEN ON NATO - ja mitä se Suomelta odottaa? ja ydinaseita ehkä nykyiset 150. Yhdysvaltain puolustusministeriön uusin puolustusselonteko julkistettiin ja siinä mainitaan kyllä Nato ja tunnustetaan sen merkitys, mutta Natolle ei anneta tulevan 4 vuoden aikana mitään uusia lupauksia. Selonteon saatesanoissa pannaan asiat paikalleen. Viimeisen 4 vuoden aikana Nato ja Yhdysvaltain kahdenväliset liitot Australian, Japanin, Korean ja muiden maiden kanssa ovat säilyttäneet elinvoimaisuutensa ja tärkeytensä kansainvälisen turvallisuuden uusien uhkien edessä. Selonteko tunnetaan nimellä Quadrennial Defence Review Report (QDR) ja sen kokonaispituudesta, mikä on 113 sivua, käsitellään Natoa vain yhdellä sivulla ja yhdessä kappaleessa. Huomio on kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä. Aluksi todetaan näin: Nato pysyy transatlanttisen turvallisuuden kulmakivenä ja se ilmentää Euroopan ja Pohjois-Amerikan demokraattisten valtioiden strategista solidaarisuutta. Amerikkalaisten matalasta profiilista huolimatta Natolla on edelleen sotilaallinen ylivoima mitä tahansa ajateltavissa olevaa valtiollista vastustajaa vastaan. Naton kollektiiviseen puolustukseen osoitettuja joukkoja oli vuonna 2005 edelleen sotilasta. Näistä joukoista suurin osa oli Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa, nimittäin sotilasta. Lisäksi Turkki oli osoittanut Naton käyttöön sotilasta. Yhdysvallat oli osoittanut Natolle puolestaan sotilasta ja Kanada , mutta nämä joukot ovat Atlantin takana. Niiden siirtoaika Eurooppaan olisi luettavissa viikoissa, joskaan ei kuukausissa. Joukkoja on Euroopassa 68 divisioonaa. Eurooppa konaan oman alueensa puolustuksesta, kun taas Yhdysvaltain varassa on Naton alueen ulkopuolinen globaali kriisinhallinta ja terrorismin vastainen taistelu. Voimaa leikataan säästeliäästi Naton maavoimien joukkojen määrää ja niiden raskaan aseistuksen kuten taistelupanssarivaunujen määrää on vähennetty kylmän sodan jälkeen vain kolmanneksella (30 %) ja ilmavoimien ovat olleet tätä pienempiä. Lentokoneiden määrä on vähentynyt vain viidenneksen (21 %) ja sekin on johtunut lähinnä Yhdysvaltain ilmavoimien siirroista. Eniten on laskenut merivoimien suurten taistelualusten määrä, peräti 37 %. Varsovan liiton entisten jäsenmaiden liityttyä joukolla Natoon, ovat ne tuoneet kuormastossaan Natoon paljon vanhenevaa materiaalia, joka näkyy tilastoissa, mutta joilla ei juuri Natolle ole käyttöä. Naton 26 jäsenmaata yhdistää myös käsitys, mikä näkyy avoimesti Yhdysvaltain puolustusselonteosta (QDR), että muun maailman kehitys ei sittenkään ole niin ongelmatonta tai vakaata ja vailla kriisejä kuin on toivottu ja odotettu. Tarvitaan kansainvälistä kriisinhallintakykyä ja kykyä voittaa eskaloituvat konfliktit. Sen ohella kollektiivista puolustuskykyä tarvitaan edelleen, vaikka julkisuuden valokeilassa ovat olleet puolustusliiton uusimmat ja terävimmät toimintamuodot. Perusasiassa Naton jäsenmaiden hallitusten linja on yksimielinen. Naton ylimmässä elimessä eli Pohjois-Atlantin neuvostossa (NAC) ovat edustettuina Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Saksan liittotasavalta, Slovakia, Slovenia,

7 Tanska, Tsekin tasavalta, Turkki, Unkari, Viro ja Yhdysvallat. Vaikka idän ja lännen vastakkainasettelu ei ole läheskään yhtä näkyvää kuin kylmän sodan aikana, niin Nato on kokenut kuitenkin tarpeelliseksi ylläpitää valmiutta Pohjois- Atlantin sopimuksen 5. artiklan turvatakuiden mukaisten puolustusvelvoitteiden täyttämiseen. Lisäksi uutena nousevana ilmiönä ovat etelän ja pohjoisen väliset erityyppiset, jopa epämääräisetkin uhat. Niihin liittyen niin Nato kuin Venäjäkin ovat löytäneet toisensa samalta puolelta. Nato on luonut uusia joukkojen rakenteita ja esikuntia sekä lakkauttanut entisiä ja poistanut vanhoja asejärjestelmiä käytöstä. Naton vahvuus tulee jatkossa edelleen vähitellen laskemaan, mutta voimaa säilytetään myös näitä ennakoimattomia uusia uhkia silmällä pitäen. Uudet uhat voivat konkretisoitua joukkomittaisella terrorismilla ellei niitä estetä päättäväisesti ennakolta. Natossa pysyvää on vain muutos Naton muutosta johtamaan on jouduttu perustamaan aivan oma muutosesikuntansa (ACT), joka toimii perinteisen Naton ylipäällikön johtaman strategisen esikunnan (ACO) rinnalla. ACO toimii edelleen Belgian Monsissa. ACT vastaa puolestaan puolustusliiton joukkojen rakenteiden ja yhteistoimintakyvyn kehittämisestä. Sen tehtävinä ovat tutkimus, koulutus ja kokeileminen, missä tavoitteena on uuden sotilaallisen opin kehittäminen ja testaaminen. Alussa mainituissa luvuissa olivat siis rivissä olevat joukot tai palvelusopimuksen nojalla perustettavat joukot, mutta eivät täydennysjoukot eli LTBF-joukot, joiden liikekannallepanoaika on pitkä ja jopa 365 vuorokautta. LTBF-joukot ovat yksinomaan artikla 5:n mukaisiin kollektiivisiin ja alueellisiin puolustustehtäviin tarkoitettuja joukkoja, jotka ovat normaaliaikana kansallisten reservien osana. kuita. Muutoin on vaarana, että mahdolliset terroristien kostoiskut kohdistuvat juuri tänne, jos olemme mukana NRF-joukkojen interventiossa. Suomi kylmän sodan maalikartalla Venäjän seuraavat presidentinvaalit, joissa Putin ei voi enää olla ehdolla ilman perustuslain muutosta, käydään maaliskuussa Silloin ratkeaa myös keskeinen kysymys kynnyksestä eli kuinka herkästi federaation ulkopolitiikkaa aiotaan jatkaa sotilaspolitiikalla. En paneudu nyt tämän hetken uhkakuviin tätä syvemmin, mutta viittaan yleistilanteeseen, missä Suomen kannalta on pitemmällä tähtäyksellä vain huonoja vaihtoehtoja, jotka palaavat elävästi yya-sopimuksen aikaiseen tilanteeseen. Venäjän yleisesikunnan yksiselitteinen kanta oli, että Suomi ei voinut olla YYA-sopimuksen nojalla puolueeton. Sopimus sääti ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta. Kaksi jälkimmäistä osiota kuuluivat sotilaille. Venäläisten pelkona olivat silloin kuten nytkin amerikkalaisten risteilyohjukset, joiden torjuminen vasta Venäjän ilmatilassa olisi liian myöhäistä. Siksi yya-sopimuksen aikana Venäjä valmistautui tuomaan Suomeen ilmatorjuntajoukkoja ohjuksineen ja torjuntahävittäjineen sekä maavoimien suojajoukkoja Suomenlahden, Pohjanlahden ja Torniojoen rannoille sekä Lappiin. Nämä ehdotukset menivät pisimmälle1970- luvulla. Suomeen 1971 sotilasasiamieheksi saapunut kommodori Vladislav Andrushkevitsh käynnisti salaiset neuvottelut, joita presidentti Urho Kekkosen toimeksiannosta kävi silloinen yleisesikunnan päällikkö kenraalimajuri Paavo Junttila. Konsultaatioita käytiin lukien puolitoista vuotta siitä, miten venäläiset voisivat auttaa Suomea torjumaan mahdollisesti Norjasta käsin tapahtuvaa Naton hyökkäystä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoon. Viime marraskuussa NRF-joukkojen vahvuus oli sotilasta ja ensi lokakuun lisesti terrorismin vastaiseen toimintaan. nittu taistelijaa. nin joukkoihin osallistuminen edellyttäisi Liikuteltaviin joukkoihin eli DF-joukkoihin luetaan erityisesti Naton operaatioihin käytettävissä olevat valmiusjoukot, mihin ei puolestaan lueta puhtaasti kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja IPF-joukkoja. Liikuteltavat DF-joukot on korvamerkitty kaikkiin Naton operaatioihin niin jäsenmaiden alueella artikla 5:n mukaisiin turvatakuutehtäviin kuin jäsenmaiden alueen ulkopuolella kriisinhallintaoperaatioihin. Näillä Naton johdossa olevilla joukoilla annetaan tarvittaessa apua ja vahvennusta jäsenmaiden puolustukselle, mutta niillä voidaan osallistua myös kauempana olevien joukkojen vaihto-, täydennys- ja tukitoimintaan. Naton joukkorakenteen keskeinen ydin koostuu valmiusjoukoista eli GRF-joukoista, joita on Euroopassa yhteensä 10 armeijakuntaa. Matalamman valmiuden joukkoja eli FLR-joukkoja on 4 armeijakuntaa ja ne ovat vuorokauden valmiudessa. Korkean valmiuden joukot eli HRF-joukkoja on 6 armeijakuntaa ja ne ovat alle 90 vuorokauden valmiudessa. Ne ovat jo lähes kokonaan koottu eurooppalaisista joukoista. Naton välittömän reagoinnin joukot eli NRFjoukot ovat jatkuvasti korkeassa valmiudessa. Niiden kärkiosien tulee olla perillä missä tahansa maapallolla 3 vuorokaudessa ja pääjoukkojen 5 vuorokaudessa sekä täydennysten 7 vuorokaudessa. NRF-joukot ovat osa HRF-joukkoja ja käytännössä NRF-joukot ovat niiden kovin kärki. Myös NRF-joukot ovat käytännössä eurooppalaisia. Niille olisi kriisi- ja konfliktitilanteessa niin monta ottajaa ja pyytäjää, että Naton neuvoston ulkopuolisten maiden on mahdotonta saada niitä omaksi avukseen olipa optioita tai toiveita taikka tarpeita miten paljon tahansa. Välittömän reagoinnin joukot alusta lukien niiden lopullisena vahvuutena on sotilasta. Varsinaiset iskujoukot ovat maavoimista ja niiden vahvuus jää enimmilläänkin vain prikaatiin eli noin sotilaaseen, mikä tarkoittaa, että operaatiot ovat erittäin rajoitettuja, vaikka toiminta-alueena on koko maailma. Loput tulevat ilmavoimista ja merivoimista, joita tarvittaneen aina ja joiden on oltava myös heti käytettävissä. Joukkojen kokoonpano määräytyy aina kutakin tehtävää varten erikseen ja maavoimakomponentin kokoonpano voi olla vahvennetun pataljoonan, parin pataljoonan taisteluosaston tai kokonaisen prikaatin suuruinen. Niillä on mukanaan 30 vuorokauden huolto, kunnes HRF-joukoista saadaan liikkeelle täydennys- ja vaihtomiehistöjä sekä uutta kalustoa ja materiaalia. Tarpeen mukaan joukkoihin liitetään vielä erikoisjoukkoja. NRF-joukot harjoittelevat, päivystävät ja toimivat puolen vuoden rotaatioperiaatteella. Tällä hetkellä NRF:n operatiivinen osa koostuu siis maavoimien prikaatin lisäksi yhdestä merivoimien lentotukialusosastosta, maihinnousualuksista sekä vahvasta ilmavoimien kuljetuskapasiteetista. Ilmavoimien on kyettävä suorittamaan noin 200 kuljetussuoritusta päivässä, joka vaatii vähimmillään 100 kuljetuslentokonetta, jos ne pystyvät suorittamaan kaksi lentoa vuorokaudessa. Jäsenmaat kykenevät antamaan NRF-joukkojen käyttöön yli 500 eri tyyppistä lentokonetta. NRF-joukkojen operatiivinen johto kiertää myös kolmen monikansallisen ja moniaselajisen JFC-esikunnan kesken. Joukkojen päivystysvuoro vaihtuu 6 kuukauden välein ja niitä johtavan esikunnan 12 kuukauden välein. NRF-joukkoja voidaan käyttää kuten kaikkia Naton liikuteltavia DF-joukkoja Naton turvallisuustakuiden toimeenpanoon artikla 5:n mukaisesti, mutta myös muihin operaatioihin kuten evakuointiin, humanitaarisiin tehtäviin, pelastustehtäviin erilaisissa katastrofeissa mukaan lukien kemialliset, biologiset ja radioaktiiviset katastrofit sekä luonnol- NRF-joukot voivat toimia kärkijoukkoina myöhemmin tulossa oleville suuremmille Naton joukoille. NRF-joukkoja voidaan käyttää voiman näyttämiseen Naton päättäväisyydestä ja solidaarisuudesta puuttua kriiseihin, jos diplomatia ei riitä. Erikoisjoukot ovat osa strategiaa Kokonaan oma lukunsa ovat Yhdysvaltain puolustusselonteossa (QDR) esitellyt erikoisjoukkojen kehittämistavoitteet. Erikoisjoukkojen toiminta on suoraan Yhdysvaltain aselajikomentajien neuvoston alaisuudessa. Ne ovat siis tehtäviltään strategisia, vaikka toimintataso on taktinen. Jo nyt Yhdysvallat ilmoittaa, että sillä on sotilasta yhteensä 130 maassa, joiden tehtävänä on suojella ja edistää Yhdysvaltain intressejä ja arvoja. Erikoisjoukkojen osuus tästä luvusta on sotasalaisuus, mutta se ei ole enää häviävän pieni. Erikoisjoukot suorittavat kirurgisia täsmäiskuja. Erikoisjoukot tunnetaan nimellä SOF; Special Operations Forces; ja ne voivat toimia salaisesti missä tahansa maassa yksittäisiä kohteita, järjestöjä tai henkilöitä vastaan ja käyttää epätavanomaisia toiminta- ja taistelukeinoja. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi vastustajan tai vihollisen joukkotuhoaseiden eliminoimiseen. Tulevaisuudessa SOF:n suorituskyvyn on riitettävä yhtäaikaiseen toimintaan useassa tusinassa maita osana globaaleja operaatioita. Keskeiset toiminta-alueet ovat Lähi-Itä, Aasia, Afrikka ja latinalainen Amerikka. Vuodesta 2007 lukien erikoisjoukkojen pataljoonien määrää kasvatetaan 1/3:lla. SOF-joukkojen tukena toimivaa siviiliorganisaatiota kasvatetaan vastaavasti hengellä yhteensä noin henkeen. Erikoisjoukkoihin luetaan myös Yhdysvaltain laivaston SEAL-tiimit (Sea, Air, Land), joita koulutetaan merijalkaväestä ja joiden tehtävät liittyvät myös suoraan toimintaan. SEAL-tiimien yhteisvahvuudeksi on mai- Avulle annettava pantti Suomelle ensi marraskuussa odotettavissa oleva kutsu osallistua Naton välittömän reagoinnin joukkoihin on nähtävissä Naton testiksi sille, miten uskottava Suomen puolustuskyky todellisuudessa on. Kansallinen ja kansainvälinen puolustuskyky ovat yhtä tärkeitä Naton strategisessa opissa. Ei voi olla toista ilman toista. On oltava kyky antaa apua liittolaisille ja liittolaisilla on oltava kyky ottaa vastaan apua. Kohteetkin voivat olla maailman äärissä eikä enää yksinomaan jäsenvaltioiden rajojen sisäpuolella. Suomen puolustusta koskevissa selonteoissa on pyöritelty Nato-optiota säännöllisesti, mutta ei ole kerrottu, mitä se on. Odotamme tiukan tullen apua ja tukea, vaikka emme olisi jäseniä. On opeteltu Naton toimintatapoja ja harjoiteltukin niitä kriisinhallintaoperaatioissa. On kaikin tavoin yhteen sovitettu järjestelmiä, että voisimme oikeasti ottaa vastaan apua. Kertomatta on jäänyt, että tämän avun ehtona on, että myös kumppaneiden pitää jakaa rasitteet ja riskit. Siksi nämä pitkälle integroidut kumppanit kutsuttaneen mukaan myös välittömän reagoinnin NRF-joukkoihin Naton ensi marraskuun huippukokouksessa. Pelkkä harjoituksiin osallistuminen ei riittäne, vaan osallistuminen itse toimintaan on se kriteeri, jolla joskus arvioidaan, onko suomalaisia itseään syytä auttaa. Nato ei ole pelastusarmeija, joka tekee pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä, vaan kollektiivisen puolustuksen järjestö, joka ei ota vapaamatkustajia. Mitä Suomi sitten voisi tarjota Naton eliittijoukkoihin, etteivät NRF-joukot joutuisi suomalaisten hitaan toiminnan joukkojen jarruttamiksi? Ongelmattominta voisi olla tarjota Natolle esimerkiksi sotapoliisikomppaniaa. Puolustusselontekojen nyrkinmentävä aukko on nyt siinä, että olemme niissä julistaneet, ettemme tarvitse turvallisuustakuita. Naton välittömän reagoin- ehdottomasti kollektiivisia turvallisuusta- Jo 1960-luvulla oli tiedossa, että jos Suomi

8 14 olisi kieltäytynyt tästä yhteistoiminnasta ja avunannosta ja päinvastoin kääntänyt aseet venäläisiä vastaan, olisi Suomea ensin uhattu ydinaseiden käytöllä ja tarvittaessa olisi uraa avattu taktisilla lentokoneista pudotettavilla ydinpommeilla ja tiukan vastustuksen tapauksessa jopa ydinkärkisillä ballistisilla ohjuksilla. Suomen puolustusvoimat ei olisi Naton arvioiden mukaan kyennyt sellaisessa tilanteessa mitenkään toimimaan ja koko maa olisi ollut helposti vallattavissa. Naton laskelmien mukaan Suomeen olisi tarvinnut marssittaa vain neljä venäläistä divisioonaa ja Suomi olisi ollut yya-sopimuksen mukaisesti osa Varsovan liiton puolustusjärjestelmää. Tästä puolestaan olisi seurannut, että tietyt neuvostojoukkojen oletetut sijoituskohteet ja liikenteen avainkohteet, joita laskettiin Suomessa olevan 27, olisivat joutuneet vastaavasti amerikkalaisten Naton joukkojen ennalta ehkäisevien ydiniskujen kohteiksi. Mutta ei tässä kaikki. Tähän kylmän sodan aikaiseen suursodan suunnitelmaan liittyi vielä alasuunnitelma koodinimeltä Comsotfe Otplan Suunnitelman mukaisesti olisi perustettu Yhdysvaltain erikoisjoukkojen tuella eri puolille Suomea sissiosastoja, joita amerikkalaiset varustaisivat ja joille olisi annettu neuvonantaja-apua. Neuvonantajina olisivat toimineet alun perin suomalaissyntyiset tiedustelu- ja kaukopartiomiehet, jotka olivat siirtyneet myöhemmin Yhdysvaltoihin kuten kapteeni Lauri Törni. Nämä suomalaiset oli sijoitettu Yhdysvaltain asevoimien tukikohtaan Bad Tölziin Saksan liittotasavaltaan. Neuvonantajat olisi heti vihollisuuksien alettua pudotettu tänne ja he olisivat ottaneet yhteyden suomalaisiin sisseihin ja johtaneet aseiden toimituksia näille. Kuukauden sisällä Suomessa olisi värvätty 500 sissin perusjoukko, jota olisi kasvatettu 5 kuukauden sisällä sissiin. Lopullinen tavoite lienee ollut sissin vahvuinen sissiarmeija, jonka huollon ja yhteydet amerikkalaiset olisivat taanneet ja joka olisi toiminut puolustusvoimien rinnalla mutta amerikkalaisten johtamana. Tämä oli tarpeen siksi, että neuvonantajat olisivat avustaneet sissejä myös kannettavien ydinaseiden sekä kemiallisten että bakteorologisten aseiden käytössä venäläisiä vastaan. Olisiko tällaisen sissisodan käymisessä sitten ollut onnistumisen mahdollisuuksia? Nähdäkseni kyllä. Sitä osoittavat 1980-luvun kokemukset erityisesti Afganistanin sodasta, mikä päättyi neuvostoasevoimien vetäytymiseen. Suosittelen asiasta kiinnostuneille osin dokumentaarista elokuvaa Yhdeksäs komppania, joka tuli elokuvateattereihin Mikä on Suomen asema nyt? Miettikääpä, että aiemmin edellä kuvailtu venäläis-suomalainen piirileikki sotilaallisesta yhteistoiminnasta ajoittui ennen ja jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen järjestämistä Helsingissä ( ), niin mikä merkitys tuon yleiseurooppalaisen huippukokouksen päätösasiakirjalla lopultakin oli sotilaallisen liennytyksen kannalta? Merkitys oli näkymätön. Kun YYA-sopimuksen lakkauttaminen kävi Kremlille selväksi vuonna 1992, otti Venäjän federaatio uuden strategisen asennon suhteessa Suomeen. Silloinen puolustusministeri Pavel Gratshov piti jouluaattona 1992 Leningradin sotilaspiirin esikunnassa käskynjakotilaisuuden, missä hän määritteli sotilaspiirin siitä lähtien ensilinjan sotilaspiiriksi. Oletus oli, että Suomi ei aikonut liittyä vain EU:n jäseneksi vaan myös Naton jäseneksi. Sellaiseen skenaarioon oli valmistauduttava ja siksi käynnistettiin sotilaspiirin joukkojen uudelleenorganisointi ja sen aseistuksen modernisointi. Erityinen paino annettiin uusimmalle ohjusaseistukselle. Suomi otettiin läntiselle maalikartalle. Tämän strategian mukaisesti otettiin vuonna 2005 käyttöön kokonaan uusi ohjusjärjestelmä, minkä tyyppimerkintä on SS-26 Iskander. Tämä operatiivis-taktinen armeijatason ohjustyyppi voidaan varustaa sekä tavanomaisella että ydinkärjellä. Sen kantama on kilometriä riippuen käytetystä kärjestä. Esimerkiksi Kaliningradista käsin ohjuksella voidaan kattaa koko Baltia ja suurin osa Puolaa. Vastaavasti Kuolan alueelta, Venäjän Karjalasta ja Viipurista käsin voidaan kattaa koko Suomi. Yhdessä Iskandereilla varustetussa ohjusprikaatissa on kolme patteristoa, joissa on yhteensä 27 ohjuslavettia, jotka pystyvät laukaisemaan kerralla 54 ohjusta. Ohjuksia prikaatilla on noin 100. Tällaisten ohjusasemien tuhoaminen ennalta estävästi on mahdollista Hornet-hävittäjien uusimmalla ohjusaseistuksella, mutta voi olla, että ilmaherruutemme ei olisi riittävän aukoton, jolloin tämä tehtävä voisi langeta suomalaisille kaukopartiosisseille. Tunnettu tosiasia on, että myöskään Venäjän asevoimat eivät enää rakenna niinkään perinteisiä linjaan tarkoitettuja moottoroituja tai panssaroituja jalkaväkijoukkoja, vaan kevyitä ja liikuteltavia joukkoja. Erikoisjoukot ovat kehittämisen keskiössä. Lähin Venäjän erikoisjoukkojen prikaati on Kamenkassa Karjalan Kannaksella. Erikoisjoukot tunnetaan nimellä voisko spetsialnogo naznatshenija eli spetsnaz. Yhden spetsnazprikaatin vahvuus on noin miestä. Yhdestä prikaatista kyetään muodostamaan 120 toiminnallista ryhmää ja komppaniasta 15. Spetsnazit eivät toimi komppaniaa suuremmissa kokoonpanoissa. Tavallisimmat toiminnalliset ryhmät ovat 5-8 miehen suuruisia ja siviilivarusteissa toimiessaan vaikeasti paikallistettavia. Nyt Suomen ei tarvitse hyväksyä minkäänlaista painostusta toisin kuin YYA-sopimuksen aikana. Tämä kysymys oli tammikuun presidentinvaalitaistelun aikana taka-alalla, vaikka ehdokkaat kilpailevat samalla myös puolustusvoimien ylipäällikkyydestä. Ainoa tapa estää ennakolta joutuminen geopoliittisten ja geostrategisten laskelmien leikkauspisteeseen olisi hakeutua Naton turvatakuiden suojaan. Se nostaa interventiokynnystä Suomea vastaan niin korkeaksi, ettei kukaan rationaalisesti ajatteleva venäläinen johtaja ota riskiä maansa tuhoutumisesta Naton vastaiskuihin. Käytetyt lyhenteet: NATO = North Atlantic Treaty Organisation QDR = Quadrennial Defence Review Report NAC = North Atlantic Council ACT = Allied Command for Transformation ACO = Allied Command for Operations GRF = Graduated Readiness Forces DF = Deployable Forces IPF = In-Place Forces LTBF = Longer Term Build-up Forces HRF = High Readiness Forces FLR = Forces of Lower Readiness NRF = Nato Response Force JFC = Joint Forces Command SOF = Special Operations Forces SF = The Army Special Forces (SF) School SEAL = U.S. Navy Sea, Air, Land Team Kirjoitus perustuu dosentti, valt.tri Markku Salomaan esitelmään Stadin Sissien kevätkokouksessa Lyhennelmän toimittanut Tapio Jaakkola. Nakkipipo Valtioneuvosto asetti uuden vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnan toimikaudeksi Tuo kokoonpano on syvältä Neuvottelukunnan puheenjohtajana on maaherra Rauno Saari ja muutkin ovat joko poliitikkoja tai kaaderiupseereja ja sitten lisämausteena pari työmarkkinakonkaria. Mutta missä ovat vapaehtoisen maanpuolustustyön aktiivit? Kuka näistä uusista neuvottelukunnan jäsenistä on itse joskus osallistunut vapaehtoisen maanpuolustustyöhön? Laskin 17 puolueiden edustajaa, 6 kaaderiupseeria ja 6 sellaista, jotka varmasti eivät olleet suorittaneet asevelvollisuutta. MPK:n evp kaaderiupseerit eivät riitä edustamaan reserviläisiä tai vapaaehtoisen maanpuolustustyön tekijöitä Erikoista on, että SAK:lla ja EK: lla on suurempi painoarvo kuin kummallakaan reserviläisjärjestöistä. Homma haisee Nakkipipon mielestä.. Miten neuvottelukunta voi kehittää, antaa suosituksia ja ohjata asiaa, josta sillä ei ole asiantuntemusta? Ja uusi lakiesitys vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä auttaisi? Sen perustelujen mukaan neuvottelukunnassa pitäisi ottaa huomioon parlamentaariset voimasuhteet, nyt ne eivät toteudu kun kaikilla puolueilla on sama edustus. No tämäkö siten auttaisi? Miten se asiantuntemus lisääntyy vaalituloksen mukaan? Ja lisätty asiantuntijavaliokunta tulee eri hallinnonaloilta, Pääesikunnasta MPK ry:stä ja jopa kaksi MPK: n jäsenjärjestöjen edustajaa voisivatko Uusi poliittinen valvontakomissio? nämä kaksi sitten olla ihan reserviläisiä? Kaksi eli ehkä melkein kymmenesosa voisi olla ihan itse tekijöitä. Ei voi kuin hämmästellä asiaa. Tässä kun on yli kaksikymmentä vuotta tehnyt vapaehtoista maanpuolustustyötä ilman ja pitänyt puoluepolitiikan siitä kaukana. Sillä ei ole ollut mitään tekemistä täällä. Taitaa olla aika joko lopettaa koko vapaaehtoistyö tai siirtyä takaisin vanhaan malliin, jossa tehtiin ilman viranomaisten apua niin kuin hyväksi nähtiin. Sillä näitä suunnitelmia lukiessa tekee mieli laitaa hanskat naulaan ensi kertaa yli kahteen kymmeneen vuoteen. Eipä moinen poliittinen valvontakomissio juuri innosta tai kannusta vapaaehtoistyöhön... Eduskunta ja Pääesikuntakuntako hoitavat homman, jos aktiivireserviläiset laittavat maastopuvun naulaan? PS. Kyllä Nakkipipoa ihmetytti Reserviläisen kritiikitön juttu 2/2006 numerossa asiasta. Nostoväki ei tule koskaan oppimaan taitoja, joilla voisi voittaa normaalin armeijan joukot George Washington, 1780 (Nicholas Hobbes: Kaikki sodasta) 15

9 16 Tukikohtaradioissa on tehoa, kunnolliset antennit sekä ennen kaikkea isot akut. Yhteysetäisyydet ovat siis riittävät. Kuvassa Jyri Putkonen kehittelemänsä viestilaatikon kimpussa Pahkiksella Johtaminen ilman toimivia viestivälineitä on mahdoton ajatus nykyaikana. Harjoituksissa toimimattomat viestiyhteydet vaarantavat koko harjoituksen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikuttavat merkittävästi myös osanottajien motivaatioon. Tositilanteessa seuraukset ovat tietenkin paljon vakavampia. Teksti: Jyri Putkonen Vuosien varrella Stadin Sissien harjoituksissa on jo nähty jos jonkinlaista viestikalustoa LA-radioista ja pakettiradiosta Puolustusvoimien Keskussanomalaitteisiin ja kaikkea tältä väliltä. Laitteiden virtalähteiden osalta kirjo on ollut vieläkin suurempi, samaa laitetta voidaan käyttää eri virtalähteillä. Tämän lyhyen artikkelin tarkoituksena on kuvata yleisempien harjoituksissa käytettävien virtalähteiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia sekä kerrata näiden käsittelyä erityisesti maasto-olosuhteissa. Määritelmiä Virtalähteen tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat sen antama käyttöjännite (voltti, V) ja varauskyky/kapasiteetti ( ampeeritunti, Ah tai milliampeeritunti, mah). Paristojen yhteydessä ei yleensä ilmoiteta kapasiteettia, mutta akuilla se löytyy merkittynä. Yleisimmin viestivälineissä käytetään AA-kokoisia akkuja, joiden kapasiteetti vaihtelee välillä mah. Suurempikapasitteettinen kestää tietenkin pidempään, mutta tarkkaa arviota esimerkiksi tietyn akun kestosta ei voi tehdä: Tehonkulutus riippuu niin paljon lähetys/kuuntelusuhteesta. Muita ominaisuuksia, osittain edellisiin liittyen, ovat koko ja paino, kylmänkestävyys, ladattavuus, säilyvyys ja tietenkin hinta. Suomenkielessä akku tarkoittaa virtalähdettä, joka voidaan ladata uudelleen käyttöä varten ja paristo on kertakäyttöinen virtalähde. Englanninkielessähän sana battery kattaa molemmat ja ero tehdään usein lisämääreillä rechargeable (uudelleenladattava) ja disposable tai non-rechargeable (kertakäyttöinen/eiladattava). Paristoista Paristoista keskeisimmät ovat ns. tavallinen paristo eli mangaaniparisto, alkaaliparisto ja litiumparisto. Mangaaniparisto on yleisesti saatavissa ja on halpa, mutta sen kapasiteetti hienoista markkinointinimistään (Longlife, Heavy Duty, Super, Ultra, Powerlife, Plus, jne.) huolimatta on korkeintaan kohtuullinen. Ne soveltuvat parhaiten vähän virtaa vieviin laitteisiin ja esimerkiksi taskulamppuihin. Alkaaliparisto (pariston kyljessä on sana alkaline tai alcaline) on useimmiten hyvä vaihtoehto viestivälineille, joissa tarvitaan pitkää käyttöaikaa ja kylmänkestävyyttä. Haittapuolena on korkeampi hinta. Tässä yhteydessä täytyy todeta, että aivan suoraa yhteyttä hinnan ja ominaisuuksien ei edes eri paristotyyppien sisällä ole. ERÄ lehti (10/2005, eralehti.fi/) testasi 26 erilaista kaupan hyllyiltä löytyviä sormiparistoja (AA eli LR6) ja mangaani- ja alkaaliparistojen osalta hajonta oli melkoista. Alkaaliparistot kestävät myös paremmin varastointia ominaisuutensa säilyttäen kuin mangaaniparistot. Parasta ennen päivämäärät pakkauksissa tai paristoissa ovat kuitenkin monen vuoden päässä, joten normaalikäytössä ilman omia varastointeja tällä ei ole käytännön merkitystä. Mangaani- ja alkaaliparistot sopivat pienikulutuksiin laitteisiin, jossa käyttöjännite ei saa pudota liian nopeasti, esimerkiksi nauhurit. Litumparistot eli usein nimitetyt kameraparistot ovat pitkäikäisiä ja niitä käytetäänkin laitteissa, joissa toistuva paristonvaihto ei ole mahdollista (sydämentahdistimet) tai toivottavaa (kellot ja kamerat). Viestivälineissä litiumparisto tulee usein vastaan Sanlan yhteydessä jaettuna virtalähteenä. Akuista Viestivälineissä käytettävät akut ovat useimmiten nikkeli-kadmium (Ni-Cd), nikkeli-metallihydridi (NiMH), litiumioni (Li-ion) tai lyijyakkuja. NiCd-akku on ollut pitkään markkinoilla ja sen käyttöikäkin on pitkä oikein käytettynä. Sitä voidaan kuormittaa suurella virralla ja sen kylmänkestävyys on hyvä. Se kestää hyvin ylilatausta ja se voidaan pikaladata oikeassa lämpötilassa (5-45 C). NiCd-akku kärsii kuitenkin muistiilmiöstä: Mikäli akkua ei pureta välillä tyhjäksi tai pidetään jatkuvasti ylläpitovarauksessa sen kapasiteetti pienenee. Joidenkin tietojen mukaan NiCd-akku pitäisi päivittäisessä käytössä tyhjentää kerran kuukaudessa, toisen tiedon mukaan joka viides latauskerta pitäisi aloittaa akun tyhjentämisellä. Kaikille akkutyypeille on saatavissa automaattisia latureita, jotka osaavat optimaalisesti ladata ja purkaa ne. Hyvällä laturilla voi virkistää huonoon kuntoon päässeen akun. NiCd-akku purkautuu säilytyksessä nopeasti (10-20%/kk), mutta sitä voidaan säilyttää käyttämättömänä vuosia. Ympäristön kannalta NiCd-akut ovat kaikkein haitallisin akkutyyppi. Kadmium on myrkyllistä jo pieninä pitoisuuksina ja siksi NiCdakut ovat ongelmajätettä. Puolustusvoimien LV 217 akkulippaat ovat tätä akkutyyppiä. NiMH-akulla on suurempi kapasiteetti, mutta lyhyempi kestoikä verrattuna NiCd-akkuun. Muisti-ilmiö vaivaa tätäkin akkutyyppiä, mutta selvästi vähemmän kuin NiCd-akkua. Akun tyhjennys kokonaan 2-3 kuukauden välein riittää. Heikkouksina ovat matala virranantokyky (ei sovellu esim. akkuporakoneisiin) sekä suuri itsepurkaus: Akun varauksesta purkautuu itsestään jopa 30% kuukaudessa. Matala virranantokyky ei viestivälineissä yleensä ole ongelma, korkeintaan tukiasemakäytössä, kun käytetään suurta tehoa. Pakkasella NiMH-akku ei kykene antamaan yhtä hyvin virtaa kuin NiCd-akku. NiMH-akun lataaminen on vähän hitaampaa voimakkaamman lämmönmuodostuksen johdosta. Suurempikapasiteettisia voidaan yleensä varata suuremmalla virralla ja saada ne näin nopeammin ladatuksi. Litium-ion-akun kapasiteetti painoon nähden on kaksinkertainen NiCd-akkuun verrattuna. Muisti-ilmiötä tällä akkutyypillä ei ole eli kapasiteetti ei alene lataustavoista johtuen. Kylmänkestävyys on huonompi kuin NiCd-akuilla ollen samaa luokkaa NiMH-akkujen kanssa. Li-ion-akun itsepurkautuminen on hyvin hidasta, vain muutamia prosentteja kuukaudessa. Ainutlaatuista tässä akkutyypissä on se, että akun käyttöikä on kahden vuoden paikkeilla valmistuksesta laskien ja se ei riipu juurikaan saamastaan kohtelusta, mutta säilytyksessä sen käyttöikä riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja varaustilasta. Käyttöiän jälkeen akkua voi käyttää, mutta sen kapasiteetti vähenee jatkuvasti ( noin 20 prosenttia vuodessa). Li-ion-akku ei siedä ylilatausta ja sitä saa ladata vain sille tarkoitetuilla laitteilla. Paras säilytystila on viileä ja akun varaustila noin 70 prosenttia. Lyijy-akku on monille tuttu autosta ja joillekin tuttu virranvarmistuslaitteista (UPS). Autoissa on elektrolyyttineste on vapaana ja UPSeissa se on tyypillisesti hyytelönä/geelinä, josta nimitys hyytelöakku. Lyijyakut ovat kapasiteettiin nähden painavia, mutta samalla edullisia. Itsepurkautuminen on vähäistä (5%/kk), joten se soveltuu ylläpitolatauksella hyvin valmiustilakäyttöön. Kylmänsietokyky lyijyakulla ei ole hyvä ja lyijyakku voi jopa jäätyä, jolloin se voi jäädä pysyvästi käyttökelvottomaksi. Lyijyakkua käytetään harjoituksissa lähinnä tukiasemien virtalähteenä. Muistettavaa maastossa Radio- ja puhelinkalusto ja erityisesti niiden virtalähteet tulee suojata pakkasen, lumen, veden ja jään vaikutuksilta. Usein viestiyhteyden muodostuminen on kiinni virtalähteen kunnosta ja siihen voidaan vaikuttaa yksikertaisilla toimenpiteillä. Kosteus eri muodoissa (vesi, lumi, jää) saattaa vaikuttaa virtalähteen toimintaan ja aiheuttaa laitteiden rikkoontumista ja jopa vaaratilanteita oikosulun syntyessä. Virtalähde on siis suojeltava kosteudelta niin hyvin kuin mahdollista. Virtalähde on usein osa viestivälinettä eli samalla suojataan silloin myös koko viestiväline. (jatkuu seuraavalla sivulla...) 17

10 Virtalähteet viestivälineissä Tyyppi/ Ominaisuus Kapasiteetti Hetk. Virta Käyttöikä Kylmänkesto Muistiilmiö Itsepurkaus Säilyvyys Hinta Mangaaniparisto pieni pieni huono kohtalainen halpa Alkaaliparisto hyvä kohtalainen kohtalainen hyvä kohtalainen Litiumparisto erinomainen kohtalainen hyvä erinomainen kallis NiCd-akku kohtalainen suuri hyvä pitkä kyllä kohtalainen hyvä halpa NiMH-akku hyvä pieni kohtalainen kohtalainen kyllä suuri hyvä kohtalainen Li-ion-akku erinomainen kohtalainen kohtalainen lyhyt ei pieni rajoitettu kallis Lyijyakku hyvä suuri huono kohtalainen ei pieni lyhyt purettuna halpa HARJOITUSKUTSU Helsingin Maanpuolustuspiiri (mpkry) toimeenpanee Santahaminassa Puolustusvoimien tilaaman ja tukeman kurssin; Paristo- ja akkutyypit ja niistä käytettävät nimitykset 1,5 V paristo / 1,2 V akku Koko Mono LR-20 Size D AM1 MN x 33 mm (pit x halk) Baby LR-14 Size C AM2 MN x 25 mm (pit x halk) Mignon LR-6 Size AA AM3 MN x 14 mm (pit x halk) Micro LR-3 Size AAA AM4 MN x 10 mm (pit x halk) Lady LR-1 Size N AM5 MN x 11 mm (pit x halk) 9V paristo/akku 6LR-61 E-Block 6AM6 MN x 25 x 16 mm (pit x lev x kork) (...jatkoa edelliseltä sivulta) Tärkein tekijä virtalähteiden toiminnan kannalta on kuitenkin niiden käyttölämpötila. Akkujen ja myös paristojen säilyttäminen ja käyttäminen kuivassa ja lämpimässä paikassa (majoitustila, lämmitetty teltta, taskut) vaikuttaa oleellisesti niiden käytettävyyteen. Virtalähteiden virranantokyky putoaa jo nollan ja -20 C välillä useimmissa tapauksissa lähes puoleen. Kolmanneksi virtalähteissä on lisäksi varottava oikosulkua (lyijyakun napojen päälle voi pudota metalliesineitä, taskussa tai kuljetuslaatikossa akun navat ja metalli voivat olla kosketuksissa ), joka voi aiheuttaa vahinkoa laitteelle ja virtalähteelle. Viestihuollollisesti kannattaa muistaa, että uusia paristoja/akkuja pitää hankkia, kun puolet käytettävissä olevasta kapasiteetista on käytetty. Lähteet: Viestimies-kirjat Erä 10/2005-lehti Sarminkairassa parhaat yhteydet saatiin GP-antennilla Viestikokemuksia Nikkeli-jotokselta Nikkeli-jotoksella käytettiin Sissien omia VHF-käsiradioita. Ne ovat kevyitä ja pieniä, mutta virtalähteiden kestävyys aiheutti odotetustikin ongelmia. Lähetys vie paljon virtaa ja kylmyys romahduttaa paristojen suorituskyvyn. Käytännössä ainoa keino pitää radio toimintakykyisenä on säilyttää sitä tai ainakin paristokoteloa aivan kiinni kehossa vaatteiden alla. HEITIN- JA TYKKIMIESKILPAILU Kilpailu järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Kurssilla harjoitellaan epäsuorassa tulitoiminnassa tarvittavia erikoistaitoja. Lisäksi suoritetaan rk:n kohdistusammunta. Kilpailussa toimitaan kolmihenkisin partioin. Partiot muodostetaan paikan päällä, mutta myös valmiit partiot voivat osallistua. Kilpailun rastitehtävät liittyvät mm. tulenjohtoon, viestitykseen, SK- mittaukseen, paikantamiseen ja rk- ammuntaan. Harjoituksen kilpailua edeltävänä päivänä harjoitellaan rastitehtäviä. Tämän lisäksi järjestetään Santahaminassa HEITIN- JA TYKKIMIESHARJOITUS, joka valmistaa osallistujia toimimaan itse kilpailussa. Kouluttajina harjoituksessa toimivat kokeneet reserviläiset. Hyvän pohjan osallistumiselle antavat varusmiehenä tai reservissä saatu krh- tai kenttätykistökoulutus, mutta myös muut epäsuoran tulen koulutuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Kilpailuun otetaan max. 40 kilpailijaa. Osallistumiset hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarjolla on myös tehtäviä kilpailun tukiyksikkönä toimivassa toimitsija- / tuomariosastossa. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa - Helsingin sotilaalliset lisäkurssit. Lisätietoja harjoituksen johtajalta kers Vesa Jääskeläiseltä p , kilpailun johtajalta ltn Joakim Flinckiltä p tai toimitsijaosaston johtajalta kapt Kaarle Nilssonilta p Yhteysetäisyys mäkisessä maastossa pamppuantennilla jää pariin kilometriin, mutta kasvaa huomattavasti ylös pystytetyllä GP-antennilla. Tosin niiden käyttö kylmissä maastoolosuhteissa on hieman hankalaa ja vie aikaa. Ylipäänsä yhteydet toimivat siis hyvin, mutta jäämme innolla odottamaan viestitoimikunnan vies- tiviikonlopun tuotekehitystä

11 AMPUMATOIMIKUNTA TIEDOTTAA AMPUMATOIMIKUNTA TIEDOTTAA AMPUMAKALENTERI 2006 HYRYLÄ Kuulakinkerit Karkkila , muista ampumaharrastevakuutus *Sissiammunta 1 Hyrylä *Sissiammunta 2 Hyrylä *Sissiammunta 3 Hyrylä *Sissiammunta 4 Hyrylä *Sissiammunta 5 Hyrylä *Sissiammunta 6 Hyrylä *Sissiammunnat hoidetaan siten, että toimikunta on Hyrylässä paikalla klo 10.00, ampujat paikalla klo ja luvattomat noudetaan portilta klo JA PAUKE ALKAA TASAN KLO 12.00! Mukaan SRA kortti tai SAL-lisenssi sekä Ampumaharrastevakuutus maksettuna! Tietysti jokainen muistaa pitää henkilöpaperit ja ase luvat mukana. RATAMAKSU: Sissit 5e, muut 7e. ASELAINAUS: Sissit 0e, muut 2,50e/kpl Patruunoita myymme ammuntoihin päivän hinnalla. Jos staget vaatii vieläkin aiempaa paikalla oloo, niin ILMOTUSTA AJOISSA SITTEN KAIKILLE toimikuntalaisille meilillä!! KUULAKINKERIT KARKKILASSA Ajo-ohjeita: Aja helsingistä turun moottoritielle (35km), Käänny Poriin päin. Aja ohi karkkilan (7km). Käänny vuotinaisiin (oik). aja kilometri ja käänny oikealle kovelonkulman kierrätyspisteen kohdalta. Aja vielä 1km ja mäen alla oikealla on kovelon ampumarata. Tervetuloa! Tarkemmat ajo-ohjeet lähestymiskarttoineen Sissiwebistä: html/ampumatoimikunta. html LUOLAVUOROT HUHTIKUU Perjantai Keskiviikko PIKA TOUKOKUU Perjantai 5.5. Perjantai Perjantai Perjantai AMPUMAKALENTERI 2006 SANTAHAMINA (harjoitusvuorot) Pistoolirata Kiväärirata (150 m) Kadettikoulu Ohessa Kaartin Jääkärirykmentin killan ampumavuorot. Kyseiset ampumavuorot ovat tarkoitettu killan ja sen jäsenyhteisöjen jäsenille, joihin mm. sissit kuuluvat. Saarelle pääsyä helpottaisi, jos ottaa yhteyttä allaoleviin henkilöihin mielellään päivää aikaisemmin, jotta voidaan järjestää nouto portilta. Törmäkangas / aki. Gerasimoff / Sarminkairassa ei ammuttu, mutta ea-taitoja päästiin kokeilemaan sissin hiihdettyä jalkaväkimiinaan. Osasto Sinisen johtaja Timo Liusvaara johtaa potilaan siirtämistä evakuointipisteelle

12 TOIMIKUNTIEN TIEDOTUKSIA Pahkis 2006 Padasjoella Stadin Sissien järjestämä MPK ry:n lisäkurssi Nimi: SISSITAITOKILPAILU STADIN SISSIEN KEVÄTSAUNA Tilanne syyskuussa 2006 Kohderyhmä: Paikka: Reserviläiset Itä-Helsinki, Vantaa, Sipoo Alkamispäivä: , Kokoontuminen klo 0800 Vuosaaren metroaseman p- paikalla. Loppumispäivä: Kurssivuorokaudet: 2 KH-vuorokaudet: 0 MPKRY Nro: Hinta: 24,- Varustus: Kurssin tavoitteet: Lisätietoja: Säänmukainen varustus, majoite ym. Kilpailun tavoitteena on antaa osallistujille mahdollisuus testata omaa osaamistaan ja kuntoaan hieman yli vuorokauden mittaisessa kilpailussa, missä partiot (2-3HLÖÄ) toimivat ilman ulkopuolista huoltoa. Kahden-kolmen henkilön partiot liikkuvat itsenäisesti omin varustein ja eväin ja suorittavat kehyskertomukseen liittyviä reserviläis-, tiedustelu- ja sissitaitoja mittaavia rastitehtäviä matkan varrella. Fyysiset vaatimukset: Partioiden on pystyttävä rastilta rastille osin vaikeassakin maastossa suunnistaen selviytymään hieman yli vuorokauden ja noin km:n mittaisesta kilpailusta, jossa lepoaikaa jää vähän. Ilmoittautumiset sekä mpk ry:n sivuille Helsinki => sotilaallinen koulutus => Sissitaitokilpailu sekä kilpailunjohtajallle Christer Mikkoselle mennessä. Yhdyshenkilö HelMpp:ssä: Harri Kaijansinkko , pe klo 17:00 KaartJR:n saunalla Tarjolla purtavaa sopuhinnoin. Portilta sisään näyttämällä RUL:n/RES:n jäsenkortin, sekä ilmoita menevästi Stadin Sissien kevätsaunaan. Tiedustelut: Juha Matikainen gsm: tai sähköposti: juha_ Suojelupoliisi on havainnut merkkejä vieraan valtion vankien kuulustelupaikasta Padasjoen alueen metsissä. Saadun tiedon mukaan ulkomaalaisista ja suomalaisista ääriaineksista ja moottoripyöräjengiläisistä muodostettu joukko olisi ottanut haltuunsa maastoalueen ja perustanut sinne tukikohdan jossa säilyttää ja kuulustelee vankeja. Välttääkseen mahdollisen kansainvälisen konfliktin siinä tapauksessa että alueelta ei löytyisikään epäiltyä kuulustelupaikkaa, SuPo on pyytänyt reserviläisten epävirallista apua alueen perustiedusteluun. Osasto Vihreä Liikkeellä PAHKAJÄRVELLÄ Viranomaisten radiotiedustelu on lisäksi havainnut merkkejä jalan ja ajoneuvoin liikkuvasta vihollispartiosta, jonka odotetaan saapuvan Padasjoen alueelle perjantaina , mukanaan vihollisen tarvitsemaa tehokasta kuulustelulaitteistoa. Saman vihollispartion oletetaan liikkuneen huhtikuussa Ivalon itäpuolisessa erämaassa. Sissit ovat jäljittäneet partiota sielläkin. Ivalossa kiinni jäätyään partio onnistui kuitenkin pakenemaan kuljetuksesta. Sissit muodostavat kaksi tiedusteluosastoa joilla on selkeä tehtävä: etsiä ja vangita vihollisen partio sekä valmistautua tuhoamaan vihollisen kuulustelukeskus. Tiedossa on siis yhdistelmä perinteistä Pahkis-toimintaa yhdistettynä uuteen juoneen. Perinteiseen tapaan tarjolla on toimintaa rasittavuusasteikon molemmista ääripäistä tehtäviä juuri kotiutuneille laskuvarjojääkäreille ja nostoväelle. Älä jätä tätä väliin vaan varaa viikonloppu kalenteristasi NYT! Seuraa ilmoittelua Sissisanomissa ja Helsingin Reservin Sanomissa. Joinakin päivinä ei tosiaan ollut pito-ongelmia. Erittäin kuluneinakin Järvisen Lapponia sukset toimivat pakkassäässä, mutta suojasää oli myrkkyä. Taustalla näkyvä Kavtsin ahkio osoittautui suuntavakaaksi ja uutena erittäin hyvin liukuvaksi, Sissin työkaluksi. Riitävästi suojaavat aurinkolasit ovat auringon häikäistessä Lapin hangilla välttämättömät. Kuten viime vuoden Pahkiksen osallistujat värikkäästi muistanevat, osasto Vihreä vei kovan väännön jälkeen perinteikkään kisan voiton. Kutsun nyt jokaisen uuden ja vanhan, Pahkiksen käyneen ja untuvikon mukaan osallistumaan vihreisiin riveihin. Onhan vihreä tiedustelijoiden väri. On motiivisi sitten oppia uutta tai verestää vanhoja taitoja, tee se nyt. OSASTO VIHREÄ Mikko Mäkirinne, känny , Tervastulille päästiin muutamaan otteeseen Lapin ko- 22 meissa maisemissa. sposti 23

13 suomalainen - turvaa suomalaiseen

Kuulakinkereillä Karkkilassa s.7

Kuulakinkereillä Karkkilassa s.7 SYYSKUU NR.3/2006 43.VSK PAINOS 700 KPL SYYSKUU NR.3/2006 43.VSK PAINOS 700 KPL Kuulakinkereillä Karkkilassa s.7 Pahkis-06 Padasjoella 22.-24.9. - palkinnot odottavat ottajaansa lue lisää s.6 SISSIKONTAKTIT

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2010

SR ry. Jäsentiedote 1/2010 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2010 Kesä kolkuttelee jo ovilla. Kesällä ja etenkin syksyllä on tiedossa paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa pieni

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2015 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2016 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS 2015 RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS Puheenjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680, markus.lassheikki@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Sami Kujala, 0400 766 491, sami.kujala@vem.fi Sihteeri Seppo Vahasalo,

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot