Vaarallinen väsymys s. 12. Tekniikka valvomaan nuorten ajamista s. 24. Kokemuksen puute voi kolhaista s. 16

Transkriptio

1 Vaarallinen väsymys s. 12 Tekniikka valvomaan nuorten ajamista s. 24 Kokemuksen puute voi kolhaista s. 16

2 Hirvellä on hirven reitit Hirvi ei valitettavasti osaa tulkita liikennemerkkejä, eikä aina ymmärrä ylittää tietä niistä kohdista, jotka autoilijalle on kolmiomerkein merkitty varovaisuutta vaativiksi tieosuuksiksi. Toki hirvivaaramerkit pyritään laittamaan sellaisille paikoille, jotka on todettu hirvien kulkuväyliksi, mutta etenkin nuoret hirvet saattavat kimmahtaa tielle mistä kohdasta metsää tahansa myös vakioreittien ulkopuolella. Tienkäyttäjältä vaaditaan siis taas äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja vireää tien ja metsän reunojen seuraamista, kun hirvenmetsästysaika alkaa ja hirvet liikkuvat aktiivisesti. Auringon nousun ja laskun aika on tyypillistä liikkumisaikaa hirvieläimille. Puolet kaikista onnettomuuksista sattuu kolmen tunnin sisällä auringonlaskun jälkeen, mutta metsästysaikana hirvet ovat liikkeellä myös päiväsaikaan. Teksti: tuija holttinen kuvat: Tuula Taskinen, pauliina sjöholm ja Shutterstock Suonenjoella Lempyyn metsästysseuralaiset virittelivät jo keväällä keltaista muovinauhaa 9-tielle hirvikolareiden estämiseksi. Pauli Konttinen tietää, että hirvi joutuu ainakin pysähtymään nauhan kohdalla ennen tien ylitystä. Keltainen nauha saa myös autoilijan pudottamaan ajonopeuttaan. 2 LIIKENNEVILKKU

3 Tien päällä Näin vähennät hirvikolarin mahdollisuutta: Vähennä nopeutta tuntuvasti hirvivaara-alueilla. Käytä kaukovaloja pimeällä. Tarkkaile tien vierustoja. Jos havaitset jotain poikkeavaa, osoita se muille autoilijoille jarruttamalla ja vilkuttamalla ajovaloja. Mikäli hirvi juoksee ajoradalle, yritä väistää eläimen takaa LIIKENNEVILKKU 3

4 Sisällys johanna kannasmaa 8 2 Hirvet liikkuvat taas 12 Väsymys on vakava ongelma 15 Nuorten YOURS-järjestö 16 Mikä avuksi nuorten liikennekuolemien vähentämiseen? 22 Esimerkit toimivat valistuksessa 24 Teknologiasta turvaa nuorille kuljettajille 16 Pauliina Sjöholm Ajokorttiuudistus etenee VAKIOT 22 5 Pääkirjoitus: Matti Järvinen 6 Lyhyesti tuula taskinen 8 Henkilö: Anna Puusniekka shutterstock 4 LIIKENNEVILKKU Näkökentässä: Mikko Palosuo 30 Svensk resumé 26

5 Pääkirjoitus Liikenne vilkku Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puh , faksi s-posti: liikenneturva.fi Päätoimittaja Matti Järvinen Toimituskunta Matti Järvinen, Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Taitto Legendium Oy / Pauliina Sjöholm Melkonkatu 28 D, Helsinki Puh. (09) Kansi Kuva: Pauliina Sjöholm Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, Helsinki Faksi s-posti: tarja.hamalainen@ liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti Puh faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Kovat haasteet, vähän villoja EU:n jäsenmaiden tieliikenteessä kuoli viime vuonna yhteensä ihmistä. Vuosille asetettu tavoite puolittaa liikenneuhrien määrä ei näytä toteu tuvan. Vuoden 2009 loppuun mennessä vähennys on ollut vasta 36 prosenttia. Nyt EU:n komissio on asettanut uuden puolittamistavoitteen tähtäimessään vuosi Tarjottu keinovalikoima ei kuitenkaan anna riittävää lisäpotkua. Neljäs EU:n tieliikenteen turvallisuusohjelma sisältää paljon selvitysten tekoa ja esitysten valmistelua. Uusi avaus on halu parantaa liikenteessä loukkaantuneiden asemaa. Luvassa on toimintaohjelma, jossa loukkaantuneille kiteytetään yhteinen määritelmä tilastointia varten ja parannetaan onnettomuusuhrien ensihoitoa. Ohjelman seitsemän tavoitteen rypäleessä työn kohteina ovat ajo-opetuksen kehittä minen, rajojen ylittävän tieliikenteen valvonta, tiestön rahoitus turvallisuusperustein, ajoneuvojen katsastuksen yhdenmukaistaminen, älytekniikka ajoneuvojen ja liikenneympäristön tiedonvaihdossa, moottoripyöräilijöiden turvallisuus ja em. loukkaantuneiden asia. Esityksistä osa on Suomessa jo toteutettu tai toteutumassa. EU-ohjelma tarjoaa omalle työllemme hyvän vertailukohdan. Se avaa myös näkymiä tulevaisuuteen. Ohjelman antama tuki jää kuitenkin heikoksi, kun halutaan ratkoa kolmea Suomen ja koko Euroopan pahinta tieliikenteen turvallisuusongelmaa eli rattijuopumusta, ylinopeuksia ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntejä. Ohjelmassa olisi toivonut linjauksia promillerajoista, keskinopeuksien valvonnasta sekä yltyvistä kipupisteistä kuten huumeista, väsymyksestä ja työliikenteen turvallisuudesta. Nuoret kuljettajat ovat aiemmin olleet EU:n ohjelmien polttopisteessä. Nyt heidän turvakseen tarjotaan lähinnä ajo-opetuksen kehittämistä. Outoa on, että näin nollavision aikakaudella tienkäyttäjien vastuuta korostetaan. Eikö pääpainon tulisi olla tienkäyttäjien tarpeista lähtevän lainsäädännön, valvonnan, tieympäristön ja ajoneuvotekniikan kehittämisessä? Valistuksella ja koulutuksella niitä voidaan toki tukea, mutta valistus ei korvaa tehokkaimmiksi koettuja keinoja. Ohjelman tärkein merkitys on siinä, että se antaa mallin ja puhtia etenkin uusien jäsenmaiden turvallisuustyölle. Se tuo ja on jo tuonut aiemmin heikon turvallisuuden maita lähemmäs perinteisiä turvallisuusmaita ja vienyt jopa ohi. Suomikin on putoamassa liikenteen 10 turvallisimman maan listalta ellei työhön saada lisäpontta. Liikenneturva Matti Järvinen toimitusjohtaja LIIKENNEVILKKU 5

6 Turvallista koulumatkaa Liikenneturva osallistui tänä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä alku koulutielle -kampanjaan tarjoamalla pienten koululaisten vanhemmille pienen turvallisuusoppaan. Koulujen kautta jaettavat maksuttomat koulutiepussit evästävät lapsia hyvään alkuun koulutiellään. Pauliina shutterstock sjöholm Suomalaisilla nuorilla realistinen kuva ajotaidostaan shutterstock Sami Mynttinen selvitti toukokuun alussa julkaistussa väitöskirjatutkimuksessaan nuorten kuljettajien osaamista sekä käsityksiä omasta ajotaidostaan kuljettajauran alkaessa. Trafin tutkimuspäällikkönä toimiva Mynttinen toteaa aikaisempien tutkimustulosten osoittavan, että realistinen käsitys omasta kuljettajaosaamisesta voi auttaa uusia kuljettajia vähentämään riskiä joutua liikennevahinkoon onnettomuusalttiin kuljettajauran alussa. Vasta julkaistussa tutkimuksessa taas vertailttiin ajokokeen suorittajien ajotaitoja eri maissa. Ajotaitoa arvioi kuljettaja ja kuljettajantutkinnon vastaanottajat. Vertailumaina käytettiin Ruotsia, Itävaltaa ja Hollantia. Tulosten mukaan suomalaisista ajokokeen suorittajista suurempi osuus välttää yliarvioimasta omaa kuljettajaosaamistaan verrattuna ruotsalaisiin tai hollantilaisiin ajokokeen suorittajiin. Lisäksi tutkinnon vastaanottajat arvioivat kuljettajatutkinnon läpäisseiden osaamista kymmenen vuoden ajalta. Ainoa tunnistettu muutos kuljettajatutkinnon läpäisseiden osalta oli ajoneuvon käsittelyn osaamisen väheneminen 1990-luvulla. Suomalaista ja itävaltalaista kuljettajaopetusta vertailtaessa keskityttiin erityisesti toisen vaiheen kurssin suorittamisen vaikutuksiin. Tutkimuksessa vertailtiin kurssin suorittaneita kurssia käymättömiin uusiin kuljettajiin. Vertailu osoitti, että suomalainen toisen vaiheen kuljettajakoulutus oli hyödyllinen vain taloudellisen ajamisen osaamisalueella. Finnish novice drivers competences compared to the Swedish, Dutch and Austrian novices Sami Mynttinen, Liikenteen turvallisuusviraston tutkimuksia 1/2010. Suomalaiset haluavat tehokkaampia ratti juopumuksen vastaisia toimia Tuoreen eurobarometri-tutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista piti rattijuopumusta merkittävänä tieliikenteen ongelmana. Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia toivoi valtion tekevän enemmän rattijuopumuksen torjumiseksi. Osuus on korkea verrattuna EU:n keskiarvoon. Sen sijaan suomalaiset suhtautuivat matkapuhelimen käyttöön ajon aikana muita eurooppalaisia lepsummin. EU-maiden vastaajista 76 prosenttia piti ajon aikana matkapuhelimeen puhumista ilman hands free -laitetta merkittävänä liikenteen turvallisuusongelmana. Suomessa vastaava osuus oli 47 prosenttia. Eurobarometri-tutkimusta varten haastateltiin viime vuoden kesäkuussa kansalaista 25 EU-maassa. Suomessa kyselyyn osallistui henkilöä. Tutustu Eurobarometriin: 6 LIIKENNEVILKKU

7 lyhyesti kaisa tanskanen / liikenneturva Turvapupu uudistui Alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu Turvapupu-nettisivusto uudistui. Turvapupu jatkaa liikennevalistustehtäväänsä uusien pelien, tehtävien ja turvatiedon siivittämänä. Kuukauden shokki palkittiin Liikenneturva on nyt myös Facebookissa! Liikenneturvan tiedotuspalkinnon saivat toimittajat Tapani seurauksista. Palsta on herättänyt onnettomuuksien taustoista ja Iivari ja Tapio Ketonen Tuulilasi mielenkiintoa liikenteen turvallisuusaiheisiin ja siten edistänyt -lehdessä vuodesta 1972 ilmestyneen Kuukauden shokki -sarjan merkittävästi yleistä turvallisuustietoisuutta. tuottamisesta. Tuulilasi-lehti palkittiin sarjasta kunniakirjalla, Palkinnon luovuttavat Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti jonka vastaanotti lehden vastaava päätoimittaja Lauri Larmela. Järvinen sekä Liikenneturvan Kuukauden shokki -palstalla tiedotusalan neuvottelukunnan Tuulilasi-lehti tarjoaa lukijoilleen puheenjohtaja toimittaja Kari kuvauksia vakavien tieliikenne- Pitkänen Helsingissä NTF: Uudet nopeusrajoitukset ovat vähentäneet kuolemia 19 %:lla Kun nopeusrajoitusta lasketaan 10 km/h, keskinopeus laskee keskimäärin noin 4 km/h. Tämän vahvistaa NTF:n Ruotsissa suorittama tutkimus. Se ei luonnollisesti ole vielä riittävää, mutta on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, toteaa NTF:n toimitusjohtaja Jan Sandberg. Alempi keskinopeus vähentää teoreettisesti katsottuna kuolemien määriä 19 prosentilla ja vaikeasti loukkaantuneiden määrää 13 prosentilla. pauliina sjöholm Liikenneturvan moottoripyörä koulutukselle toinen sija kaisa tanskanen / liikenneturva Kouluttajat Toni Vuoristo ja Mika Hatakka Lahden MP-messuilla. Liikenneturva sijoittui toiseksi kansainvälisen CIECAn (the International Commission for Driver Testing) ja kumppaneiden euroopanlaajuisessa moottoripyöräkoulutuksia vertailevassa kilpailussa. Liikenneturvan Mitä moottoripyöräilijöiden kuolonkolareista voidaan oppia -aineisto sai kiitosta pedagogisen osuutensa vahvuudesta. CIECA totesi perusteluissaan, että koulutus antaa kuljettajille paremmat valmiudet välttää kriittisiä tilanteita. Liikenneturvassa materiaalin kehittämiseen osallistuivat Antero Lammi, Laura Loikkanen ja Toni Vuoristo sekä kouluttaja Mika Hatakka. Kärkisijan nappasi avp-institut für angewandte Verkehrs pädagogik e.v.industry in Euro LIIKENNEVILKKU 7

8 Jos teini ei suostu käyttämään pyöräillessään kypärää tai hän ylittää kadun mistä sattuu, vanhemman on syytä katsoa peiliin. Hyvä esimerkki ja johdonmukaisuus toimivat myös liikennekasvatuksessa. teksti: marjo tiirikka kuvat: Johanna kannasmaa Vanhemman esimerkki ratkaisee MLL:n Anna Puusniekka näkee liikennevalistuksen osana kasvatusta. 8 LIIKENNEVILKKU

9 Henkilö Lapset ja nuoret omaksuvat helposti vanhemmilta mallia niin hyvässä kuin pahassa. Vanhemman oma esimerkki ja mallioppiminen on puhetta voimakkaampaa. Kasvatuksessa ei vain toimi käsky Älä tee niin kuin minä teen vaan kuten sanon. Mikäli vanhemmat eivät piittaa, sitä ei voi odottaa jälkikasvultakaan, kertoo Anna Puusniekka Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL). Nuoriso imee vanhemmilta myös asenteita silloinkin kun aikuinen ei välttämättä sitä huomaa. Takapenkiltä kuulee mainiosti, kun äiti tai isä menettää malttinsa ja haukkuu muita kuskeja. Puusniekka kertoo esimerkin perheestä, jossa isännän kaasujalka ei tahdo pysyä kurissa. Jopa lapset naureskelevat ylinopeussakoille. Entäpä millaisen asenteen isä välittää pojalleen, jos hän virittää tämän mopoon lisäkierroksia? Puusniekka näkee liikennevalistuksen osana kasvatusta, ei minään erillisenä osana. Työssään MLL:n lasten, nuorten ja vanhempien auttavien puhelinten ja nettipalveluiden suunnittelijana Puusniekka kertoo liikenneasioiden pulpahtavan esiin joskus, kun nuori hakee muitakin rajoja. Sama nuori, joka ei noudata kotiintuloaikoja, saattaa törttöillä myös liikenteessä. Jos kotona ei aseteta rajoja, nuori hakee niitä ulkopuolelta: ensin koulusta ja pahimmassa tapauksessa niistä on kertomassa poliisi. Päävastuu kasvatuksesta on aina vanhemmilla, mutta koulu toimii kodin tärkeänä kasvatuskumppanina. Koulu tukee oppimista muodollisemmin, ja siellä koko ikäluokka tavoitetaan kerralla. Kun olin viidennellä tai kuudennella, meillä oli koko koulun liikennepäivä. Pyöräilimme tietyn reitin ja opettajat arvioivat puskissa suoritustamme. Ainoa virheeni oli, etten taluttanut pyörää suojatien yli LIIKENNEVILKKU 9

10 vaan ajoin, koska autoa ei tullut. Muistan tilanteen aina. Johdonmukaisuus ykkösasia Kasvatuksessa keskeisintä on johdonmukaisuus: opit eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Jos ne jostain syystä ovat, koti toimii yleensä ensisijaisena mallina. Asiat on hyvä perustella: Sinun on tultava kotiin yhdeksään mennessä, koska myöhemmin kaupungilla voi olla turvatonta. Lasta tai nuorta on hyvä haastaa keskustelemaan, jotta hän ymmärtää rajojen syyt. Parasta on aina vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Jos nuorelle hankitaan vaik- Nuoren liikennevalot - mistä nuori saa päättää tai ei saa Punainen vanhempi päättää Asiat, jotka suojaavat nuorta liian rajuilta kokeiluilta, ja joista vanhempien tulisi ottaa viime kädessä vastuu. Rajoitukset perustuvat siihen, että nuori on vielä kypsymätön ja tarvitsee aikuisen suojaa. Ikärajoista ei neuvotella (lait ja asetukset). Nuori vaatii ja hänellä on oikeus saada rajoille perusteluja. Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä rajoja perustellaan rakkaudella ja välittämisellä. Liikenteessä: jos nuori ei mopoillessaan noudata liikennesääntöjä, virittää mopoaan tai vaarantaa muuten muita ja itseään, vanhemmat ovat vastuussa ja voivat hyvin rajoittaa mopoilua. Keltainen asiat, joista voi neuvotella yhdessä Perheillä on erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä. Pohditaan yhdessä, mikä on juuri meidän perheellemme hyväksi koettu tapa toimia (kotityöt, kotiintuloaika, tv ja tietokone, kavereiden luona yöpyminen). Liikenteessä: hankitaanko nuorelle mopoa ja jos hankitaan, millä ehdoilla: millaiseen liikkumiseen sitä käytetään, voiko sitä lainata kavereille jne. Vihreä nuori voi päättää itse Persoonallisuuden ja yksityiselämän kunnioittamiseen liittyvät asiat, joissa vanhemman on hyvä vetäytyä taka-alalle (esim. mielipiteet, oma ulkonäkö, musiikkimaku, millainen ihminen olen, tunteiden ilmaisu). Liikenteessä: nuori voi itse päättää moponsa merkin tai värin. Lisää tietoa ja tukea vanhemmille MLL:n Vanhempainnetti -sivustolta: Ajattelu ja moraali jatkavat kehittymistään aikuisuuteen saakka. kapa mopo, säännöt ja ehdot on hyvä käydä huolella läpi ennakkoon turvallisuuden varmistamiseksi. Nuori mopoilija on siinä iässä, että hän hakee jännitystä eikä aina muista ottaa toisia huomioon. Sääntöjen rikkomisesta pitää tulla seuraamus tai muutoin se menettää merkityksensä. Luonnolliset seuraamukset opettavat kantapään kautta. Muutaman kerran bussista myöhästyminen kouluaamuna tai harrastukseen lähtiessä on tehokkaampi opettaja kuin jokapäiväinen jankutus ja hoputtaminen. Hikiset urheiluvaatteet löytyvät kassista, jos niitä ei ole huolehdittu pesuun. Seuraavalla kerralla muisti toimii varmasti paremmin. Toiminnalla korjaaminen opettaa vastuuta. Rikottu tavara on korvattava ja omat sotkut on siivottava. Sopimuksilla ennakoidaan sääntöjen rikkomista. Jonkin etuoikeuden menetys on tehokas tapa muistuttamaan säännön noudattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi raha, 10 LIIKENNEVILKKU

11 peliaika, kavereiden kanssa oleskelu, kaupungille lähteminen, TV:n katselu ja tietokoneen käyttö ovat sopivaa sopimusvaluuttaa, Puusniekka luettelee. Miten nuori voi ottaa vastuun? Keskinuoruudessa eli vuotiaana nuori etsii identiteettiään ja irtautuu pikku hiljaa vanhemmistaan. Pienestä asti kehittyvä ajattelu ja moraali jatkavat kehittymistään aikuisuuteen saakka. Yhteiskunnassamme 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Toisaalta se on myöhään, mutta toisaalta taas varhain, koska aivot kehittyvät pitkälle yli 20-vuotiaaksi. Joskus olen pohtinut, johtuuko nuorten miesten onnettomuusalttius siitä, että he ovat kortin saadessaan usein vielä aavistuksen verran kypsymättömämpiä kuin tytöt. Vanhempien vastuu ei pääty nuoren 18-vuotissyntymäpäiviin. Jotkut tarvitsevat vanhemman ohjausta ja tukea pidempään kuin toinen. Sisarusten välilläkin voi olla suuria eroja. Liikennekasvatuksessa kyse on lopulta omasta ja toisen turvallisuudesta. Kaikki mitä teet, vaikuttaa myös muihin. Huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta voi olla ikävät seuraukset. Vanhemmat asettavat rajoja vain, koska ovat huolissaan lapsistaan ja rakastavat näitä niin paljon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö. Liitossa on yli jäsentä ja 565 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 13 piiri järjestöä. MLL luottaa kumppanuuteen. MLL on Liikenneturvan jäsenjärjestö ja tekee yhteistyötä monien muidenkin koti- ja ulkomaisten järjestöjen, yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Liiton keskustoimisto pitää yhteyksiä ministeriöihin, viranomaisiin ja järjestöihin, piirit ja paikallisyhdistykset paikallisiin tahoihin LIIKENNEVILKKU 11

12 Väsymys Tutkija Igor Radunin ja kumppanien tutkimukset antavat perusteellisen kuvan väsymyksestä suomalaisen tieliikenteen ongelmana. Viimeisimmässä osassa kuultiin lainsoveltajien, eli poliisien ja syyttäjien käsityksiä väsymyksestä tieliikenteessä ja päästiin yhä lähemmäs sitä arkipäivän problematiikkaa, joka väsymykseen liittyy. Väsymyksen määritelmän puuttuessa rangaistusten määrääminen ja valvonta on vaikeaa. Liikenneturvan kyselytutkimukset kertovat, että Suomen teillä on paljon väsyneitä kuljettajia. Joka viides suomalaisista kuljettajista raportoi nukahtaneensa rattiin jossain vaiheessa ajouraansa ja joka kuudes kertoi olleensa lähellä nukahtamista tai kokeneensa ajaessaan hereillä pysymisen vaikeaksi viimeisten 12 kuukauden aikana (Radun & Radun, 2008). Väsymyksen vaarallisuuden tiedostivat myös Radunin työryhmän haastattelemat poon vakava tieliikenteen ongelma Liikenneturva on jo useamman vuoden nostanut esiin väsy myksen merkitystä liikenneturvallisuudelle. Valistuksen tueksi julkaistun kolmiosaisen väsymystä ja tieliikennettä käsittelevän tutkimussarjan viimeinen osa saatiin kansiin kesällä Teksti: Igor Radun kuvat: Shutterstock, Markku Verkasalo ja liikenneturva liisit ja syyttäjät. Tulokset osoittivat, että lainsoveltajien mielestä rattiin nukahtaminen ei ole hyväksyttävää ja siten sen tulisi myös olla rangaistavaa. Vaikka laki kieltääkin väsyneenä ajamisen, tiedetään myös, että keskimäärin vain yhtä väsyneenä ajanutta kuljettajaa rangaistaan päivässä. Arviointi vaikeaa Väsyneiden kuljettajien arviointi ja rankaiseminen ei ole viranomaisille helppoa. Siksi kyselyyn vastanneet poliisit pitivät tarpeellisina saada erityisohjeet, kuinka tunnistaa väsymykseen liittyviä onnettomuuksia. Poliiseista 72 prosenttia kertoi, ettei ollut saanut minkäänlaista koulutusta väsymyksestä liikenteessä. Suuri enemmistö poliiseista kuitenkin arvioi tällaisen koulutuksen olleen (95 %) tai olevan hyödyllistä (80 %). Eräänä mahdollisuutena poliiseille ja syyttäjille esitettiin ns. Maggien lain soveltamista eli väsymyksen tason määrittämistä peräkkäisten valvottujen tuntien määrällä. Poliisit suh- 12 LIIKENNEVILKKU

13 OTE TUTKIMUKSESTA Maggien laki: New Jerseyn osavaltiossa, Yhdysvalloissa syntynyt Maggie s law määrittelee väsymyksen ennen tapahtumaa valvottujen tuntien perusteella. Sen mukaan kuljettaja, joka aiheuttaa kuolemaan johtaneen onnettomuuden oltuaan hereillä yli 24 tuntia peräkkäin, voidaan tuomita erityisestä ajoneuvolla tehdystä henkirikoksesta ja hänet voidaan tuomita enintään 10 vuoden vankeustuo mioon ja enintään dollarin sakkoihin. Voisiko mielestäsi laissa liiallisen väsymyksen määritellä ennen ajoa valvottujen tuntien perusteella? Esimerkiksi asettaa rajaksi 24 tuntia yhtäjaksoisesti valveilla (X 2 =38.14, df=8, p<0.05) Liikkuvapoliisi Paikallispoliisi Syyttäjät N n=129 n=99 n=96 Täysin eri mieltä 5 (3,9 %) 8 (8,1 %) 17 (17,7 %) Jokseenkin eri mieltä 41 (31,8 %) 23 (23,2 %) 47 (49,0 %) Siltä väliltä 27 (20,9 %) 28 (28,3 %) 16 (16,7 %) Jokseenkin samaa mieltä 51 (39,5 %) 38 (38,4 %) 14 (14,6 %) Täysin samaa mieltä 5 (3,9 %) 2 (2,0 %) 2 (2,1 %) LIIKENNEVILKKU 13

14 Igor Radunin tutkimuksen mukaan väsymys on merkittävä ongelma tieliikenteessä. tautuivat tähän mahdollisuuteen varauksellisen positiivisesti. Syyttäjät sen sijaan poissulkivat tämän mahdollisuuden. Kaksi kolmasosaa syyttäjistä ei uskonut, että tällaisen väsymyksen tason määrittely olisi mahdollista laissa. Ei muutosta lakiin Monien kyselyyn vastanneiden mielestä nykyistä väsyneenä ajamista kieltävää lakia ei tulisi muuttaa. Silti väsymys liikenteessä tulisi heidän mukaansa tunnistaa nykyistä tärkeämmäksi ongelmaksi yleisessä kriminaalipoliittisessa keskustelussa. Moni vastaaja myös ajatteli, ettei väsyneenä ajamisen kieltävää lakia sovelleta tarpeeksi usein. Sama varautuneisuus koski myös suhtautumista rattijuopumuksen promillerajan alentamiseen 0,5 promillesta 0,2 promilleen sekä alkolukkojen asentamiseen vakiovarusteeksi kaikkiin uusiin autoihin. Lainsoveltajien varauksellinen asenne uuteen lainsäädäntöön ei ole uusi asia. Poliisi suhtautui kriittisesti myös väsymyksen tieliikenteessä kieltävään lakiehdotukseen 20 vuotta sitten, tuolloin lain toimeenpanoon liittyvien ongelmien takia. Väsyneenä ajaminen päätettiin kuitenkin kieltää yleisellä tasolla. Heikosti valvottavissa oleva lainsäädäntö on osoittautunut ongelmalliseksi. Radun ja kumppanit uskovat, että väsymystä voidaan kitkeä myös valistuksen keinoin. Lain noudattamisen edellytyksenä on, että ihmiset tuntevat lain sisällön. Noudattamista parantaa myös tieto siitä, miten väsymys lisää onnettomuusriskiä. Li- Osallistaminen on päivän sana Liikenneturvallisuustyössä puhutaan yhä enemmän osallistamisesta. Nuoret toimivat yhdessä maailman liikenneturvallisuuden puolesta. Nuoria halutaan mukaan liikenneturvallisuustyöhön. He tuntevat vaikuttavimmat mediat ja osaavat rakentaa valistusviestin jota kuunnellaan. Näin uskoo muun muassa Liikenneonnettomuudet ovat nuorten yleisin kuolinsyy maailmassa. Päivittäin yli 1000 nuorta kuolee ja tuhansia loukkaantuu liikenteessä. YOURS Youth for Road Safety -järjestö, joka on perustettu parantamaan nuorten liikenneturvallisuutta. YOURS toimii maailmanlaajuisesti ja sen perusidea on, että nuoret itse johtavat järjestöä ja suunnittelevat sen toiminnan. Kolme vuotta sitten 400 nuorta liikenneturvallisuuden kannattajaa eri puolilta maailmaa kokoontui YK:hon Geneveen keskustelemaan. Päätettiin, että nuoret pitää ottaa mukaan ennaltaehkäisytyöhön. 200 virallista liikenneturvallisuuden edustajaa sadasta eri maasta ehdotti kansainvälisen nuorten järjestön perustamista. Järjestön nimi YOURS syntyi yhteistyönä. Se kuvaa järjestön omistajuutta: You (sinä), Ours (meidän) ja Yours (teidän). Sanat viittaavat sekä yksilölliseen että yhteisölliseen omistajuuteen ja vastuuseen liikenneturvallisuusasioissa. YOURSin tavoitteena on, että se on nuorten johtama maailmanlaajuinen järjestö, joka pyrkii ehkäisemään nuorten liikenneonnettomuuksia. Järjestö uskoo vahvasti, että nuorissa on voimaa ja liikenneonnettomuudet ovat ehkäistävissä kunhan nuoret saavat itse olla edelläkävijöitä muutoksessa. Positiivinen lähestymistapa ja vertaisvaikuttaminen nuorten kesken toimivat. 14 LIIKENNEVILKKU

15 säksi väsyneenä ajamisesta pitäisi tulla sosiaalisesti paheksuttavaa. Valistuksella voidaan lisätä ihmisten kykyä tunnistaa väsymyksensä ja antaa tietoa väsymyksen vastatoimista. Lisätietoja: Liikenneturvan tutkimusmonisteita 110/2010 Väsymys tieliikenteessä ja laki Lainsoveltajien näkökulma Igor Radun, Jussi Ohisalo ja Jenni Radun. Kyselyyn vastasi 96 syyttäjää, 129 Liikkuvan poliisin edustajaa ja 100 paikallispoliisin edustajaa, joilla on kokemusta liikenteenvalvontatyöstä tai onnettomuustutkinnasta. Kysely suoritettiin vuonna Liikenneturvan tutkimukset -sarjassa julkaistun tutkimuksen ovat rahoittaneet Liikenneturva, Ajoneuvohallintokeskus (AKE), Liikennevakuutuskeskus (VALT), Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry (SKAL) ja Taksiliitto. KOMMENTTI Verkostoituminen on tärkeää Järjestön yhtenä tavoitteena on olla merkittävä nuorten liikenneturvallisuusasioiden puolestapuhuja maailmanlaajuisesti, jotta asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota kansainvälisesti. Toisena tavoitteena on yhdistää eri maiden nuorten johtamat liikenneturvallisuusjärjestöt kansainväliseksi verkostoksi, jossa voidaan työskennellä yhdessä ja jakaa kokemuksia ja tietoa. Kolmantena tavoitteena on kehittää nuorten taitoja projektien vetämisessä ja viestinnässä, jotta he voisivat tehokkaasti toteuttaa liikenneturvallisuuskampanjoita maissaan. Tällä hetkellä on menossa ensimmäinen maailmanlaajuinen kampanja: World Crossing Campaign. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa nuori ja siinä on mahdollisuus voittaa euroa omaan liikenneturvallisuuskampanjaan. Teksti: Kaisa Hara Lisätietoa Myös Facebookissa, Twitterissä, Vimeossa ja LinkedIn:ssä Lähde: Youth and Road Safety, WHO, 2007 Kuka saa suojella kansalaista? Ideaalidemokratiassa kansalaiset päättävät, mitä haluavat ja toteutus jää hallinnolle eli virkamiehille. Turvallisuustyössä lähtökohta on usein kuitenkin ollut toisinpäin. Viranomaiset ovat läpi vuosien joutuneet ajamaan tiukempia rajoittavia toimia suojellakseen kansalaisia, usein itseltään. Yleinen etu on ajanut yli yksilön. Lainsäädännöllä on ollut iso rooli liikenneturvallisuuden parantumisessa. Lainsäätäjä on rajoittanut alkoholin käyttöä, kiinnittänyt ihmiset turvavöihin ja asettanut terveysvaatimuksia ajoneuvon kuljettajille. Lainsäädännöllä tehtyjen muutosten läpiviemiseen on aina tarvittu myös valvontaa. Valvonnan ja valistuksen yhteiskäyttö onkin tehnyt monista rajoittavista liikenneturvallisuustoimista hyväksyttyjä käyttäytymisnormeja. Harva mesoaa yleisöosastoilla turvavyön käytön rajoittavan yksilönoikeuksia. Lainsäätäjä on kuitenkin määrännyt jotain kansalaisen iholle ja vieläpä niin, että turvavyön turvaava vaikutus koskee vain sen käyttäjää. Yleinen hyöty on olemassa vain siltä osin, että autossa matkustava on yhteisön jäsen, jonka suojeleminen häneltä itseltään on tärkeää. Viimeaikaiset kyselytulokset eri turvallisuustoimenpiteiden toteuttamisesta ovat tässä valossa hämmentäviä. Enemmistö suomalaisista olisi valmis hyväksymään turvallisuuden parantamiseksi tiukempia toimenpiteitä. Turvallisuustoimenpiteet, kuten alkolukon käyttöönotto tai promillerajan alennus, ovat nyt suositumpia kansalaisten kuin toimeenpanevien virkamiesten keskuudessa. Mistä käänteinen asetelma johtuu? Osaksi lainsoveltajat ovat huolissaan valvonnan rajallisista mahdollisuuksista puuttua eri ilmiöihin. Olettamus voi olla, että työmäärät kyllä lisääntyvät, mutta tulokset voivat jäädä heikohkoiksi. Tämä ei tarkoita, ettei kansalaisten tarpeita ja haluja tulisi toteuttaa. On vain keksittävä keinoja puuttua kansalaisia huolestuttaviin ongelmiin. Pasi Anteroinen LIIKENNEVILKKU 15

16 Katujen kesyttäjät ja kokemuksen puute kohtaavat korttelirallissa Kesäinen alkuilta Porin Tiilimäen Nesteen pysäköintialueella on vielä rauhallinen. Pihaan lipuu hiljalleen auto toisensa perään. Iltaa kohden tunnelma vilkastuu, kun nuoret kaasuttavat autoillansa tuttuun tukikohtaan, josta jatketaan korttelirallia keskustaan. Teksti: Johanna vuori kuvat: pauliina sjöholm 16 LIIKENNEVILKKU

17 Korttelirallin paluupaikkana toimivan huoltoaseman pysäköintialue tunnetaan Kespana vuosia sitten paikalla toimineen Kesoilin mukaan. Täällä iltansa aloittavat porilaiset teinit mopoautoillaan ja parikymppiset korttelinkiertäjät omilla tai vanhempiensa autoilla. Samaa reittiä on kaupungissa kierretty vuosikymmeniä. Karvanopat ovat vaihtuneet vilkkuvalollisiin vaihde- Sakottaminen puree heikosti. keppeihin ja mopoautojen miniläppäreihin. Asenteet ja ajokulttuuri ovat kuitenkin ennallaan LIIKENNEVILKKU 17

18 Pete Viitanen (vas.) ja Riku Vuorenmaa ovat kokeneet korttelirallin karummatkin kasvot. Raskas kaasujalka ja liikennerikkomukset ovat kuuluneet kuvaan, vaikka niillä onkin miesten mukaan turha leveillä. Huoltamon pihaan kurvaavat kullanhohtoisella Citroënilla myös 21-vuotias Riku Vuorenmaa ja 24-vuotias Pete Viitanen. Autot ja päämäärätön kortteliralli keskustasta Kespalle ja takaisin on merkittävä osa näiden nuorten miesten sosiaalista elämää. Rundaamisen takana on halu tavata kavereita. Nuoret miehet eivät ole untuvikkoja auton ratissa, mutta kortteliralli kiehtoo edelleen. Kortteleita kiertävät Rikun ja Peten mukaan myös muutama yli kolmikymppinen. Jos ei hävetä, niin mikäs siinä, Riku miettii. Ikä siis ei ole este, muttei myöskään hidaste. Aivotutkinnasta apua ajo-opetukseen? Aivotutkija Dagfinn Moe toivoo, että aivojen toiminnan parempi tuntemus auttaisi tulevaisuudessa nuorten kuskien onnettomuuksien vähentämisessä. Kuusivuotiaan lapsen aivot ovat kehittyneet jo 95-prosenttisesti. Pelkkä aivojen kehittyminen ei silti tarkoita automaattisesti ns. järjellistä, harkittua toimintaa. Moni esikouluikäinen ja reilusti vanhempikin huimapää on valmis juoksemaan suinpäin tielle, syöksymään potkulaudalla hurjaan alamäkeen tai kaahaamaan autolla jyrkkään mutkaan. Viisastuminen ja järjen käyttö kehittyvät ja lisääntyvät ajan, kokemusten ja oppimisen myötä. Nuoret autoilijat tietävät liikenteen riskit ja silti käyttäytyvät niistä välittämättä. Käyttäytyminen on monen asian summa Norjalaisen tutkimuslaitos SINTEFin liikenneturvallisuuteen keskittynyt asiantuntija Dagfinn Moe on tutkinut, voisiko aivojen tarkemmalla tuntemisella oppia paremmin ymmärtämään nuorten liikennekäyttäytymistä. Luontoa vastaan ei voi taistella, hän toteaa aivan aluksi. Jos puhutaan nuorista ja heidän käyttäytymisestään liikenteessä, täytyy ymmärtää, että heidän käyttäytymisensä on sosio- Albert Einstein on sanonut ameban pitävän elintilanaan olevaa vesitippaa koko maailmana. Uteliaisuuteni aivoja kohtaan on loputonta; aina on jotain mielenkiintoista, mistä haluan ottaa selvää. Enkä aio tyytyä amebamaiseen olotilaan jatkossakaan, Dagfinn Moe nauraa. logisista syistä, psykologisista kehityksestä ja ympäristön vaikutuksesta muodostuva kokonaisuus. Ja tietenkin perinnölliset ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat myös. Neurologian paremman tuntemisen avulla voimme kuitenkin pyrkiä näkemään laajemman kokonaiskuvan ja toivottavasti pääsemään lähemmäksi ymmärrystä siitä, miksi nuoret käyttäytyvät siten kuin käyttäytyvät. Aivoissa tapahtuu muutoksia, joita haluan oppia ymmärtämään. Siksi sanon, ettei luontoa vastaan taistelu kannata: on aina asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Aivojen arkkitehtuurin 18 LIIKENNEVILKKU

19 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Raskas kaasujalka on vienyt Peteltä kortin hyllylle kokonaiseksi vuodeksi ja punainen BMW odottaakin tänään kotona. Kaverit kyselivät että kulkeeko, ja pitihän sitä näyttää, että kulkeehan se. Mittari osoitti satasen alueella 230. Moottoripyöräpoliisi lähti rampista perään, Pete kertaa iltaa, jolloin viritetty BMW kyyditsi kavereita vauhdilla. Autoa ei noin vain jätetty, sillä jo seuraavana päivänä Pete ajeli kortitta tutulle parkkipaikalle. Poliisi tunnisti auton ja vei kilvet. Mutta mikä saa nuoren kaahaamaan? Kyse on poikien mukaan auton rajojen hakemisesta ja näyttämisen halusta. Nykyautojen tekniikkaakin voi kyseenalaistaa. Autoissa on liikaa tehoa. Kun tehoa löytyy, sitä pitää myös käyttää, Pete sanoo. ymmärrys on tärkeää, kun halutaan selvittää mitä päässä oikeastaan tapahtuu ihmisen ajaessa autoa. Kuinka aivot käsittelevät tietoa, joka tulee eri aistien kautta? Mitä tapahtuu kun näkö- ja kuuloinformaatioon sekoittuu tunteita, ajatuksia, stressiä? Aivot eivät koskaan toimi täysin kontrolloidusti. Moe myöntää, että aivojen tutkiminen on päättymätön retki. Ja juuri se tekee siitä niin äärimmäisen mielenkiintoista. Kyky oppia ja arvioida ympäröivää maailmaa säilyy koko elämän ajan. Hyvä kuski on sosiaalinen Mikä voisi olla aivotutkijan näkökulmasta paras tapa pyrkiä vaikuttamaan nuoren ihmisen ajotavan muuttamiseen? Nuori ihminen ja nuori kuljettaja on sekä kokematon liikenteessä että usein vielä myös tietyllä tavalla epäkypsä ihmisenä. Hän tarvitsee koulutusta kehittääkseen niitä taitoja, joita liikenteessä tarvitaan. Mutta ajo-opetuksen lisäksi pitää ottaa huomioon myös jokaisen yksilölliset ominaisuudet ja arvot, jotka vaikuttavat sosiaalisten taitojen muodostumiseen, Moe muistuttaa. Autolla ajaminen on sosiaalista kanssakäymistä. Parhaiten liikenteessä pärjäävillä on yleensä myös hyvät sosiaaliset taidot, sillä he osaavat tulkita muita liikenteessä liikkuvia kanssaihmisiään. Ja suhteuttaa omat toimintansa muiden liikkeisiin. Aivot esille autokoulussa Moen mukaan jokaisessa autokoulussa pitäisi olla ihmisaivojen malli esillä. Samalla tavalla kuin ajo-opetuksessa käydään läpi jarrujen mekaniikkaa tai moottorin rakennetta, esillä oleva aivojen malli muistuttaisi opettajaa miettimään myös niiden merkitystä ajoopetuksessa. Ajokoulu kaipaa enemmän yksilöllisyyttä ja ajallisesti lisää pituutta. Mielestäni paras tapa on autokoulun opetuksen yhdistäminen henkilökohtaiseen ajo-opetukseen. Ajokortin myöntämisen jälkeen tulisi 1 3 kuukauden jälkeen olla pakollinen lisäkoulutus, jossa ajajan siihen mennessä kertyneitä omia kokemuksia käytäisiin syvällisesti läpi. Liikenneonnettomuuksista ja riskeistä puhuttaessa nuoret olisi hyvä saada miettimään ja näkemään hurjastelun konkreettisia seurauksia. Ei pelkästään romuttuneiden autojen kuvia näyttämällä vaan tarjoamalla oikeita kokemuksia ja kertomuksia. Miten elämä ja unelmat voivat musertua yhden holtittoman ajovirheen seurauksena. Dagfinn Moe puhuu pojista, mutta toteaa, että vaikka tytöt kehittyvät samanikäisiä poikia aiemmin, eivätkä hakeudu niin innokkaasti vauhdin maailmaan, hekin kuitenkin ovat valmiita ottamaan melkoisia riskejä. Nuorten vuotiaiden nuorten miesten kyydissä istuu takapenkillä usein vuotiaita tyttöjä matkustajina LIIKENNEVILKKU 19

20 Liikenneministeri vastaanotti nuorisotyöryhmän esityksen Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2009 työryhmän selvittämään konkreettisia mahdollisuuksia vai kuttaa nuorten liikenneturvallisuuteen. Työ ryhmä luovutti mietintönsä liikenneministeri Anu Vehviläiselle 3. kesäkuuta Työryhmä ehdottaa muun muassa ajo-opetuksen määrän lisäämistä autokouluissa sekä pakollista koulutusta mopokortin saamiseksi. Uusien kuljettajien valvontaa olisi tehostettava ja rikkomuksiin puututtava herkemmin. Työryhmä ehdottaa tiukempaa puuttumista muun muassa rattijuopumukseen. Ministeri kiitti työryhmää ansioituneesta panostuksesta selvitystyöhön. Hän pitää nuorten liikenneturvallisuuden parantamista erittäin tärkeänä kehittämiskohteena. Liikenneturvallisuuskärki edellä mennään kaikissa uudistuksissa, joita olemme tekemässä, Anu Vehviläinen totesi kommentoidessaan työryhmän esitystä. Työryhmän ehdotuksia: ajo-opetuksen määrää lisätään kuljettajakoulutuksessa mopokortin saamiseksi pakollinen koulutus ja laajempi tutkinto uusien kuljettajien valvonnan ja rikkomusten tehoseuranta kaksi vuotta turvalaitteiden käyttämättömyys mukaan ajokieltorikkomuksiin uusien kuljettajien puhuttelumenettelyn kehittäminen kokeiluna uusille kuljettajille alkolukon käyttöpakko ensimmäisestä rattijuopumuksesta kaikille kuljettajille 0,2 promillen rattijuopumusraja liikennekasvatuksen asema perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa varmistetaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan vaikuttamaan liikkumisen turvallisuuteen Sakkolappuja on sadellut ylinopeudesta myös Rikulle, ja auto on kovassa vauhdissa syöksynyt ulos tieltä rajuin seurauksin. Auto oli lopulta solmussa pellolla. Kavereita ei onneksi ollut kyydissä. Olisihan siinä voinut itsellekin käydä huonosti, Riku miettii. Syinä tieltä suistumiseen oli Rikun mukaan kiire, musta jää ja kesärengas. Alkoholiakin oli tullut nautittua, hän myöntää. Tapaus pysäytti nuoren kuskin, ja humalassa hän ei ole tapauksen jälkeen rattiin tarttunut. Eniten harmitti neljän tonnin auto, josta ei saatu enää kalua, mies sanoo. Sakottaminen puree heikosti Itsesuojeluvaisto ei ole kaksikon määrittelevin piirre. Molemmat ovat kokeneet lähes kaikki liikennerikkomukset yliajoa lukuun ottamatta. Pikkukaupungin James Deanit, saattaisi joku todeta miehistä. Sankaritarinoita he eivät kuitenkaan myönnä tavoittelevansa. Humalassa ajamisen jälkeen miesten mielissä on käynyt, mitä olisi voinut sattua, jos joku olisi kävellyt suojatiellä. Ei itseään niin mieti, vaan enemmänkin si tä, jos olisi ajanut jonkun päälle, Riku pohtii. 20 LIIKENNEVILKKU

21 Kortteliralli on nuorten sosiaalista elämää: hengailua ja tuttujen tapaamista. Tyttöjä viehättää vauhti yhtä lailla kuin poikiakin. Välillä liikkeellä ollaan polkupyörillä. Vaikka molemmat ovat menneet rattiin myös humalassa ja myöntävät, että promillerajoilla saatetaan hiukan pelata, tieten tahtoen kännissä ajavan kyytiin ei kumpikaan omien sanojensa mukaan nouse. Rangaistukset purevat heikosti, vaikka Riku kertookin, että viime aikoina on tullut harmiteltua suurta määrää, jonka hän on maksanut sakkoina valtiolle. Virkavalta järjestää lähinnä kaivattua viihdettä tullessaan sakottamaan huoltoasemalle tuttuja. Korttelikierrosta kaasuttelevat myös tytöt, joita on mukana kymmenkunta. Tyttöjenkin vauhti on toisinaan yllättävän kova. Aika surutta mennään. Joukossa on myös pari sellaista, jotka kisailevat muiden kuskien kanssa, Riku ja Pete kertovat huomanneensa. Muovikorillisilla autoillaan ovat katuja kesyttämässä myös yhä nuoremmat mopoautokuskit. Porilaiseksi muoti-ilmiöksi nousseet mopoautot saavat kokeneemmilta kuskeilta tylyn tuomion, miesten oman ajohistorian tuntien hieman yllättäen liikenneturvallisuuteen vedoten. Kolaritilanteessa ei ole juuri mitään mahdollisuuksia selviytyä. Niillä ajetaan holtittomasti, ja vielä ilman inssiä, autoilijanuorukaiset perustelevat LIIKENNEVILKKU 21

22 Omakohtaiset kertomukset pysäyttävät Vuonna 1997 yhteistyössä Invalidiliiton kanssa aloitettu Menossa mukana -toiminta on saanut tutkimusten mukaan hyvää palautetta. Liikenteessä vammautuneen nuoren omakohtainen kertomus saa nuoret ajattelemaan liikenteessä tehtyjen valintojen merkitystä uudella tavalla. Ja vaikka Menossa mukana -toimintaan on osallistunut ainoastaan muutamia liikenteessä vammautuneita nuoria, heidän ansiokkaan toimintansa johdosta on tavoitettu varsin mittava määrä nuoria. Esityksiä on räätälöity tarpeen mukaan, pienemmistä tilaisuuksista aina useiden satojen opiskelijoiden tavoittamiseen. Aihe on ollut hienosti esillä myös mediassa. Sitä kautta on tavoitettu tienkäyttäjiä myös varsinaista kohderyhmää laajemmin. Menossa mukana -toiminnan perusideaa on hyödynnetty vuosina toteutetussa Ehjänä elämässä -kiertueessa, jonka yhteydessä järjestettiin 109 tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tuolloin tavoitettiin yhteensä noin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta. Ideaa hyödynnettiin myös vuonna Kun liikenneonnettomuudessa vammautunut nuori kertoo omista kokemuksistaan toisille nuorille, nämä hiljentyvät kuuntelemaan. Teksti: Minna Huopalainen ja Tuula taskinen kuvat: Matti Joki ja tuula taskinen 2008 Pohjanmaalla toteutetussa Priimaa menoa -hankkeessa. Hankkeen yhteydessä järjestettiin yhteensä 29 liikenneturvallisuustapahtumaa nuorille. Pienestä virheestä suuri muutos elämään Tamperelainen Matti Marjamäki, 27, on tuore Liikenneturvan Menossa mukana -kouluttaja. Hän vammautui vakavasti neljä vuotta sitten moottoripyöräkolarissa, jossa ajoi reipasta ylinopeutta ja arvioi väärin haasteellista tieympäristöä. Olen malliesimerkki arviointivirheestä. Luulin tien kääntyvän hyvin loivasti oikealle, jossa oli metsässä ns. tien mentävä aukko, mutta todellisuudessa päädyinkin omakotitalon pihaan. Tie kääntyi hyvin jyrkästi ennen pihaa vasemmalle, ja kun tilanteeseen yhdistetään vielä liian suuri nopeus, paketti oli valmis ja tulokset on nähtävissä tässä nykyisessä olomuodossani, Matti Marjamäki kertoo. Onnettomuuden seurauksena Marjamäen selkäydin vammautui niin pahasti, että hän on alaraajahalvaantunut. Lisäksi hän kärsi heti onnettomuuden jälkeen useista murtumista ja sisäelinvaurioista. Havaintomateriaalina olen käyttänyt kypärää, joka oli päässäni vahingon sattu- 22 LIIKENNEVILKKU

23 Aleksi Makkonen ja Johannes Soranta tietävät, että alkoholi ei kuulu liikenteeseen. Itse onnettomuudessa vammautunut Matti Marjamäki käyttää havaintomateriaalina päässään ollutta kypärää. Alkolukko on saatava nuorten autoihin Jarmo Tolonen vieraili Siilinjärven Ahmon koululla kesäkuun alussa kertomassa oman tarinansa, kuinka hän nuorena miehenä lähti humalassa rattiin ja ajoi itsensä pyörätuoliin. Jälleen kerran esitys hiljentää saliyleisön, ja salista poistuu vakavailmeisiä nuoria. Jarmo itse on sitä mieltä, että nuorten asenteisiin vaikuttaminen on haastava tehtävä. Hän itse toivoo alkolukkoja nuorten autoihin, kun valistuskaan ei näytä auttavan. Ahmon auditorioon kokoontuneilta 200 oppilaalta hän kysyy kuinka moni tietää kaverin ajaneen humalassa. Yli 20 kättä nousi ylös. Oppilaat olivat vuotiaita. Koulu on oikea paikka pitää näitä esityksiä, koska tänne on kaikkien pakko tulla ja katsoa esitys alusta loppuun. Minusta tämä kyllä pistää ajattelemaan. Matkustajankin pitää itse arvioida, onko kuski ajokunnossa vai ei, mopoikäinen Juha Rekola sanoo. Jarmon tarinaa kuunnelleet Aleksi Makkonen ja Johannes Soranta pitivät Jarmon kertomusta kiinnostavana. He ovat molemmat sitä mieltä, että alkoholi ei kuulu liikenteeseen. Aleksi kertoi olevansa kaveripiirissä sellainen kaveri, että ylipäätään katsoo toisten perään ja huolehtii muista. Kyllä se oli viina syypäänä tuohonkin, mitä Jarmo teki. Itse suhtaudun ihan ehdottoman kielteisesti kaikkiin päihteisiin, Aleksi Makkonen sanoi. Teksti: Tuula Taskinen kuva: Tuula Taskinen Jarmo Tolonen essa sekä kuvia tapahtumapaikalta. Kuvien kanssa olen käynyt kohta kohdalta läpi, miksi vahinko sattui ja mitä sen jälkeen tapahtui eli millaisia sairaala- ja kuntoutusjaksot ovat olleet. Elämä on liian lyhyt siihen, että pitäisi ehtiä tekemään kaikki virheet itse. Pitää pystyä oppimaan myös toisten tekemistä virheistä. Näin on joku viisas joskus sanonut, ja se on minun tärkein viestini nuorille. Toivon, että omalla tavallani muistutan, kuinka pienestä asiat on kiinni ja kuinka pienillä teoilla voi itse vaikuttaa omaan selviytymiseensä, Marjamäki sanoo LIIKENNEVILKKU 23

24 Teknologiasta turvaa Onnettomuustilastojen valossa nuorten kuljettajien riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen on moninkertainen muihin ikäluokkiin verrattuna. Ratkaisua haetaan nykyaikaista turvalaitteista, joiden avulla nuoria voidaan ohjata turvalliseen ajokäyttäytymiseen. Teksti: Ari Rytsy kuvitus: HANNU LUKKARINEN Siinä, missä muiden ikäryhmien liikenneturvallisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut, se on vuotiaiden nuorten kohdalla polkenut paikoillaan. Myös onnettomuusresepti noudattaa edelleen totuttua kaavaa. Siihen kuuluvat perinteisesti reilu ylinopeus, turvavöiden käyttämättömyys ja kova näyttämisen halu. Monen nuoren riskikuljettajan ongelmana on todellisuuden ja omien taitojen välinen kuilu, joka yleensä kapenee vasta kokemuksen karttuessa. Kuljettajakoulutuksen kehittämisen sekä kotona tapahtuvan asennekasvatuksen ohella riskialttiiseen liikennekäyttäytymiseen voidaan puuttua nykyisin myös älykkäillä järjestelmillä. Niiden avulla on mahdollista kerätä luotettavaa tietoa uuden kuljettajan liikkeistä ja ajotavasta. Riskikäyttäytymis- Valvonnalla on myös kasvatuksellinen aspekti. 24 LIIKENNEVILKKU

25 nuorille kuljettajille tä rajoittaa se, että kotona tiedetään mahdollisista ylinopeuksista. Valvonta on hyvä asia silloin, kun se toteutetaan yhteisellä suostumuksella vanhemman ja nuoren välillä. Seuranta voi parhaimmillaan mahdollistaa ajokäyttäytymisestä keskustelemisen. Valvonnalla on siis myös kasvatuksellinen aspekti, sanoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Lisäetuna hän pitää nuorten mahdollisuutta käyttää yhteisellä sopimuksella vanhempien uudempia ja turvalaitteilla varustettuja autoja. Tällä hetkellä nuorison suosima autokanta on valtaosin 1990-luvun tuotantoa. Monet ovat tehokkaita, mutta eivät läheskään niin turvallisia kuin nykyajan autot. Autonvalmistajalta älyavain Kesästä 2010 lähtien joihinkin Fordin henkilöautoihin on kuulunut vakiovarusteena MyKey-avain. Teknologian perusajatuksena on tehdä nuorten kuljettajien liikkumisesta turvallisempaa. Auto tunnistaa avaimen ja kytkee automaattisesti tietyt ominaisuudet päälle. MyKeyn tehostettu turvavyömuistutin pitää radion äänettömänä kunnes turvavyö on kiinni. Järjestelmä myös varoittaa polttoaineen loppumisesta normaalia aikaisemmin, eikä salli pysäköinnin apujärjestelmän poiskytkemistä. Vanhemmat voivat valita lisäominaisuuksina huippunopeudenrajoittimen, automaattisen luistoneston, stereoiden äänenvoimakkuuden rajoittimen sekä vauhdinvaroitusäänen, joka ilmoittaa tietyn tuntinopeuden ylittämisestä. Tämän lisäksi markkinoilta löytyy erilaisia ajoneuvon merkistä ja mallista riippumattomia paikannusjärjestelmiä, jotka tuottavan tietoa muun muassa ajoneuvon kiihtyvyydestä GPS-tietojen perusteella. Toistaiseksi näiden laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin keskittynyt yrityssektorille. Musta laatikko valvoo liikennekäyttäytymistä Pohjois-Savon Liikenneturvallisuustyöryhmä käynnisti kesän 2010 aikana hankkeen, jossa seurataan älykkäiden järjestelmien vaikutusta nuorten ajotapaan. Puoli vuotta kestävässä kokeilussa nuorten kuljettajien autoihin kytketään telemaattiset keskusyksiköt, jotka valvovat kuljettajien liikennekäyttäytymistä. Tämä musta laatikko rekisteröi muun muassa auton käyttämät reitit sekä sen ajokilometrit ja -nopeudet. Järjestelmä lähettää tiedon ylinopeuksista ja aggressiivisesta ajotavasta suoraan tutkijalle. Laite sisältää myös muita turvallisuutta edistäviä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi eurooppalaisen ecall-standardin mukainen, onnettomuustilanteesta automaattisen hälytyksen tekevä tiedonsiirtojärjestelmä sekä ajoneuvon GPS-satelliittipaikannus. Pohjois-Savon Liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, komisario Heikki Mansikka-Aho Kuopion Poliisista toivoo projektin tuottavan uusia keinoja nuorien kuljettajien kaasujalan hillitsemiseen. Kokeiluun osallistuvia autoilijoita on tarkoitus hankkia autokoulujen kautta. Pakollisesta liukkaan kelin ajoharjoittelusta huolimatta nuorten onnettomuusmäärät eivät ole ottaneet laantuakseen. Miesten suurin ongelma on ylinopeus ja siitä aiheutuvat tieltä suistumiset. Naiset ajavat puolestaan aikaisempaa useammin päihtyneinä LIIKENNEVILKKU 25

26 Kuljettajaopetus uuteen kuosiin Suomalaista ajokorttilainsäädäntöä uudistetaan EU:n ajokorttidirektiivin pohjalta. Suunnitellut uudistukset vaikuttavat muun muassa ajokorttien voimassaoloaikaan ja luokitukseen sekä opetuksen kestoon, määrään ja aloittamisikään. Teksti: Vesa Ville Mattila kuvat: Shutterstock Uuden ajokorttilain sorvaaminen on loppusuoralla, sillä lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa Kuitenkin esimerkiksi mopo-opetusta koskevia säännöksiä aiotaan soveltaa jo vuoden 2011 aikana. Liikenneturvan mielestä kaavailtu ajokorttilain kokonaisuudistus selkeyt tää lainsäädäntöä ja tukee toimia tieliiken- Ajokortin vaiheita Suomessa Ensimmäiset ajokortit myönnetään Helsingissä. Kuljettajaopetus pakolliseksi koko maassa, seitsemän erilaista ajokorttia Automobiilin kuljettajan kurssi edellytykseksi ajokortin saamiseksi Helsingissä. Neljä ajokorttiluokkaa. 26 LIIKENNEVILKKU

27 teen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Mopokortti edellyttää koulutusta Suunnitelman mukaan mopojen ja kevyiden nelipyörien eli mopoautojen ja -mönkijöiden kuljettajaopetus tulee Suomessa pakolliseksi. Opetus sisältää teoria- ja käsittelyopetusta sekä ajo-opetusta liikenteessä. Uusi mopot ja kevyet nelipyörät kattava AM-ajokorttiluokka korvaa nykyisen mopokortin. Sen voi saada 16-vuotiaana. AM-luokan rinnalle aiotaan ottaa käyttöön kansallinen MO-luokka, joka oikeuttaa ajamaan kaksipyöräistä mopoa 15-vuotiaana. Tämä arveluttaa Liikenneturvaa. Mopoilun suosio ja riskitaso ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Mopoilu on nykyään 15-vuotiaalle vaarallisempaa kuin autoilu 18-vuotiaalle, muistuttaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Lakiehdotuksessa mopoauton kuljettajille suunnitellaan ajokoetta, mopoilijoille ei. Onnettomuustilastojen mukaan mopoilijoilla on risteysajossa ongelmia, joita ajokokeen avulla varmistetut perustaidot voisivat vähentää, Lammi arvioi. Uusia ajokorttiluokkia Moottoripyöräluokkia olisi jatkossa kolme: A1, A2 ja A. Uusi A2-luokka vastaa nykyistä alkuvaiheessa tehorajoitettua A-luokkaa. A2-luokan ajokortin voisi saada 18-vuotiaana. Kahden vuoden ajokokemuksen ja lisäkoulutuksen jälkeen 20-vuotias kuljettaja pystyisi korottamaan A2-luokan moottoripyörän ajo-oikeuden A-luokkaan. Muuten A-luokan vähimmäisikä on 24 vuotta. Nykyinen traktoreita koskeva luokitus jaettaisiin T- ja LT-luokkiin. T-luokkaan sisältyvät maa- ja metsätaloustraktorit, moottorityökoneet ja moottorikelkat. Ikävaatimus T-luokassa on 15 vuotta ja kortin saaminen edellyttää teoriakokeen suorittamista. LT-luokkaan kuuluvan liikennetraktorin ajokortti edellyttää teoriakokeen lisäksi käsittelykoetta ja 18 vuoden ikää. C-luokan kuorma-auton ajokortin vähimmäisikä nousee 21 vuoteen ja D-luokan linja-auton 24 vuoteen. Ammattipätevyyskoulutus mahdollistaa joustamisen vähimmäisikävaatimuksissa. Lisää henkilöauton ajoharjoittelua Henkilö- ja pakettiauton kuljettajaopetus korostaa jatkossa kuljettajan vastuuta liikenteen turvallisuudesta. Myös ajonaikaisiin ympäristövaatimuksiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kuljettajaopetuksessa oppilaan tulee pitää oppimispäiväkirjaa ja osallistua palautejaksoon autokoulussa. Opetuslupaopetukseen lisätään opetuksen ohjausta ja valvontaa. Opetuksen Väljennyksiä ajokorttivaatimuksissa sodan takia. Keskitetty ajokorttirekisteri perustetaan, uusille kuljettajille 80 km/h:n nopeusrajoitus. Uusia kuljettajia koskevat erityisehdot poistetaan Ajokortit rekisteriin. Kaksivaiheinen ajokorttijärjestelmä käyttöön. EU-ajokortti käyttöön LIIKENNEVILKKU 27

28 alussa oppilas ja opetuslupaopettaja osallistuvat autokoulun teoria- ja ajo-opetukseen. Myös liukkaan kelin ja pimeässä ajamisen opetus tapahtuu autokoulussa. Opetusluvan saa jatkossa muukin kuin perheenjäsen. Kuljettajaopetuksen aloittamisikää ehdotetaan laskettavaksi 17 vuoteen. Ajokorttien voimassaoloaika lyhenee Ajokorttilain myötä henkilö- ja pakettiautojen, moottoripyörien ja mopojen sekä traktorien ajokortit ovat jatkossa voimassa 15 vuotta. Noin 70-vuotiaan henkilön ajokortti on voimassa korkeintaan viisi vuotta. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen ajokortit ovat voimassa viisi vuotta. Noin 70-vuotiaana ajokortin uusintaväli tihenee kahteen vuoteen. Ajokorttilakiesitykseen sisältyy ehdotus laajennetun lääkärintarkastuksen käyttöönotosta ajokortin uusimisen yhteydessä. Raskaissa ajokorttiluokissa se koskisi alkaen 70-vuotiaita, kevyemmissä alkaen 75-vuotiaita. Ehdotamme, että 80-vuotiaille ikäkuljettajille vielä räätälöitäisiin liikenteessä tehtävä arviointi, Lammi sanoo. Ajokieltojärjestelmä tiukkenee Ajokorttiuudistuksen yhteydessä aiotaan tehostaa ajokieltojärjestelmääkin. Jatkossa poliisi voisi määrätä ajokiellon myös toistuvasta turvavyön tai lasten turvalaitteen käytön laiminlyönnistä sekä ilman hands free-laitetta tapahtuneesta matkapuhelimen käytöstä. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja taksinkuljettajan ammattipätevyyssäännöksiin liittyvät rikkomukset aiheuttavat entistä herkemmin ajokiellon. Ruotsissa laajennettiin riskikoulutusta Keväällä 2009 Ruotsissa astui voimaan ajokorttilain muutos, joka laajensi ajoopetukseen kuuluvaa riskikoulutusta. Riskettan-nimisen uudistuksen tarkoituksena oli parantaa tulevien kuljettajien tietoja ja käsityksiä alkoholin, huumeiden sekä väsymyksen ja muun riskikäyttäytymisen vaikutuksista liikenteessä. Se täydensi jo käytössä ollutta nopeuteen ja vaikeissa olosuhteissa ajamiseen liittyvää riskikoulutusta. Riskikoulutus toteutetaan Ruotsissa keskusteluina ja itsearviointeina, joissa pohditaan, mikä lisää riskejä liikenteessä ja miten niitä voidaan välttää. Tavoitteena on motivoida uusia kuljettajia pitämään pelivaraa ja sisäistämään riskikäyttäytymisen vaikutukset ajo kykyyn. Alunperin uudistuksen piti koskea vain henkilöautojen kuljettajia, mutta moottoripyöräonnettomuuksien kasvun myötä myös moottoripyöräilijät tulivat sen piiriin Teksti: Pia Gästrin kuva: shutterstock Lähteet: Mitt i trafiken 3/ LIIKENNEVILKKU

29 Näkökentässä Valistus ja valistaja Ystäväni tutkija Matti Piispa pitää itseään valistajana. Hänen näkemyksensä mukaan kaikki valveutuneet ihmiset ovat valistajia. Yhdyn täysin Matin lausumaan, joka viittaa valistuksen dualistisuuden laajempaan tulkintakehykseen. Valistus ei ole auktoriteettiaseman legitimoimaa tiedon ruiskuttamista toisen ihmisen mieleen tapa joka usein liitetään sanaan valistus. Itse asiassa valistusfilosofia merkitsi aikoinaan järjen ja epäilyn voittoa auktoriteettiuskosta. Valistus on tietoista pyrkimystä synnyttää ajatuksia ja keskustelua tai tuoda niihin olennaisia aineksia. Valistajaa ei kiinnosta jaella valmiiksi pureskeltuja sanomia tietylle kohdeyleisölle, joka ei pääse edes viestiä pakoon (esim. armeija ja koulu). Edellinen tiivistys on päihdevalistaja Markku Soikkelin käsialaa. Hän on auttanut minua ymmärtämään, että pohjimmiltaan valistus on keskustelua. Kyse on lopulta siitä, että kyetäkseen tekemään viisaita ratkaisuja elämässään, ihminen tarvitsee kestäviä vakaumuksia. Ne eivät synny kuin itse ajattelemalla. Nykyajan projektimaailma asettaa kansalaisjärjestöjen tekemälle valistukselle eettisen haasteen. Ruiskuttamalla jokin viesti, sisällöstä sen kummemmin välittämättä, mahdollisimman Valistus on sivistyneen yhteiskunnan velvollisuus. moneen ihmiseen, saadaan rahoittajien kaipaamia isoja numeraalisia arvoja. Tällöin menetetään kuitenkin jotain aivan olennaista valistuksen ylevästä perinteestä. Valistus on sivistyneen yhteiskunnan velvollisuus eikä sitä ole oikeutta jättää tekemättä kunnolla. Valistuksen oikeutus löytyykin koko länsimaisen sivilisaatiokehityksen peruspremisseistä. Ilman valistusta ei olisi myöskään kehittyvää sivilisaatiota. Peesaan vielä hetken Soikkelia. Harvoin kysytään, kannattaako laillisuuskasvatus kun nuoret kuitenkin syyllistyvät rikoksiin? Pitääkö liikenne kasvatus lopettaa, koska nuorille sattuu joka tapauksessa onnettomuuksia? Oman ajattelun ja tiedon puute eivät vähennä valistuksen tarvetta, vaan korostavat sitä. Nuorten on saatava kohdata maailma valmiina sen tuomiin haasteisiin. Tätä valmiutta emme ehkä kykene mittamaan numeraalisin arvoin jatkuvan muutoksen yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaan oikeuta meitä lopettamaan, vaan pikemminkin lisäämään valistustyötä. Projektiyhteiskunnan silppumaisessa maisemassa jatkuvuus, hitaasti näkyviin tulevat tulokset ja tulosten mittaamattomuus aiheuttavat paradoksin. Eettisesti kestävää valistusta on lähes mahdotonta toteuttaa pitkäjänteises- Mikko Salasuo on Nuorisotutkimusverkostossa toimiva valtiotieteiden tohtori ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti. ti. Erilaiset hyvät käytännöt ja laatukriteerit toki parantavat huomattavasti valistuksen tasoa, mutta muutaman vuoden pätkinä tehtävä työ katoaa nopeasti menneiden mappien hautuumaalle. A-klinikkasäätiön entinen tiedotusjohtaja Teuvo Peltoniemi puhui silpusta joskus valistuksen perusinfrastruktuurina. On jollakin tavoin masentavaa ajatella, että Teuvo oli täysin oikeassa ja silppu on todella eräs nuorten kasvatuksen perusinfrastruktuuri. Silppua tai ei, valistajan rooli korostuu kuihtuvassa hyvinvointivaltiossa. Suoritusperustainen lapsuus ja nuoruus vaativat rinnalleen aiempaa enemmän eettisesti kestävää valistustyötä. Itse aion pysyä elämäntapavalistajana ja -valistettavana läpi koko elämäni. Mikko Salasuo LIIKENNEVILKKU 29

30 Svensk resumé ÖVERSÄTTNING OCH MERA INFORMATION: Pia gästrin I kvartersrallyt vill man synas Pete Viitanen och Riku Vuorenmaa träffar kompisar på gatan. Trafikministern tog emot ungdomsarbetsgruppens förslag Kommunikationsministeriet tillsatte på hösten 2008 en arbetsgrupp för att utreda konkreta möjligheter att påverka ungas trafiksäkerhet. Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande till trafikminister Anu Vehviläinen 3 juni Arbetsgruppen föreslår bland annat att körundervisningen i bilskolor skall utökas och att det skall krävas obligatorisk undervisning för att få mopedkörkort. Man borde effektivera övervakningen av unga förare och lättare ingripa vid förseelser. Arbetsgruppen föreslog tuffare ingripande vid bland annat rattfylleri. Ministern tackade arbetsgruppen för en förtjänstfull satsning på utredningsarbetet och ansåg att förbättring av ungas trafiksäkerhet är ett mycket viktigt utvecklingsobjekt. Trafiksäkerheten är spjutspetsen i alla pågående reformer, konstaterade Anu Vehviläinen då hon kommenterade arbetsgruppens förslag. Sommarkvällen på Nestes parkeringsområde i Tiilimäki i Björneborg är ännu lugn. En bil efter en annan glider i långsam takt in på gården. Under kvällens gång blir det livligare då de unga anländer med sina bilar till den bekanta träffpunkten, varifrån man fortsätter kvartersrallyt in mot centrum. Också 21-åriga Riku Vuorenmaa och 24-åriga Pete Viitanen kurvar in på bensinmackens gård i en guldskimrande Citroën. Bilar och det planlösa kvartersrallyt från centrum till den närbelägna bensinmacken och tillbaka är en betydande del av dessa unga mäns sociala liv. Bakom viljan att köra runt finns lusten att träffa kamrater. Duon har inte alltid följt reglerna i trafiken. På grund av överhastighet vilar Petes körkort på hyllan i ett år och den röda BMW:n väntar därför hemma idag. Kompisarna frågade om bilen går hårt och då måste jag ju visa att den gör det. Mätaren visade 230 på ett område där begränsningen var 100. En motorcykelpolis kom efter från en ramp, berättar Pete om kvällen, då den trimmade BMW:n skjutsade kompisarna i hög fart. Men vad får en ung förare att vansinnesköra? Enligt pojkarna är det fråga om att söka bilens gränser och visa kompisarna vad man går för. Straffen biter dåligt, trots att Riku berättar att han under den senaste tiden ondgjort sig över den stora mängd pengar han betalat staten i böter. Också allt yngre förare drar fram över gatorna med sina mopedbilar med kaross av plast. Mopedbilarna, som blivit ett modefenomen i Björneborg, döms ut av mer erfarna förare med hänvisning till trafiksäkerheten. I en krocksituation har man nästan ingen möjlighet att klara sig. Man kör vårdslöst med mopedbilarna, och utan att ha avlagt körprov, motiverar de unga bilisterna. Text: Johanna vuori FOTO: pauliina Sjöholm Arbetsgruppens förslag: körundervisningen utökas i förarutbildningen förare som ett försöksprojekt ningsförfarande för unga för att få mopedkörkort alkolåstvång för unga förare skall krävas utbildning efter den första rattfyllan och en bredare examen införande av promillegräns en tvåårig effektiverad på 0,2 för alla förare uppföljning av unga tryggande av trafikforstrans förare och förseelser ställning i grundutbildningen försummelse att använda och andra stadiets utbildning säkerhetsanordningar inkluderas bland förseelser sationer får vara med och unga och ungdomsorgani- som leder till körförbud påverka hur man rör sig utveckling av tillrättavis- tryggt i trafiken 30 LIIKENNEVILKKU

31 Kan hjärnforskning vara till hjälp i förarutbildningen? Hjärnforskare Dagfinn Moe, som inriktat sig på trafiksäkerhet vid det norska forskningsinstitutet SINTEF, har undersökt om man genom att noggrannare känna till hjärnan bättre kunde förstå ungas trafikbeteende. Unga förare är medvetna om riskerna i trafiken men bryr sig ändå inte om dem. Genom tid, inlärning och erfarenhet blir man klokare och användningen av förnuft utvecklas och ökar. Beteende är alltid en helhet baserad på sociologiska faktorer, psykologisk utveckling och inverkan av omgivningen. Självklart påverkar också ärftliga och individuella egenskaper. Genom en bättre kännedom av neurologi kan vi dock sträva till att se en bredare helhetsbild och hoppeligen komma till en närmare insikt om varför unga beter sig som de gör. Att förstå hjärnans arkitektur är viktigt då man vill utreda vad som verkligen sker i en människas huvud då han eller hon kör bil. Hur behandlar hjärnan information som kommer in via olika sinnen, vad händer då syn- och hörselförnimmelser blandas ihop med känslor, tankar och stress? Text: tuija holttinen Foto: shutterstock Ledare Tuffa utmaningar, för lite verktyg I EU:s medlemsländer dog i fjol sammanlagt människor i vägtrafiken. Den för åren uppställda målsättningen om att halvera antalet trafikoffer verkar inte uppfyllas. Nu har EU-kommissionen ställt upp en ny halveringsmålsättning med sikte på år Det urval av medel som erbjuds ger dock inte tillräckligt underlag. EU:s fjärde säkerhetsprogram för vägtrafiken innehåller mycket utredningsarbete och beredning av förslag. I programmets sju punkter riktas arbetet till utveckling av förarutbildningen, gränsöverskridande övervakning av vägtrafiken, finansiering av vägnätet på säkerhetsbasis, förenhetligande av fordonsbesiktningen, smartteknik i informationsutbytet mellan fordon och trafikomgivningen, säkerhet för motorcyklister och den tidigare nämnda förbättringen av skadades situation. En del av förslagen har redan förverkligats i Finland eller håller på att förverkligas. EU-pro- Förarutbildningen förnyas Den finländska körkortslagstiftningen förnyas utgående från EU:s körkortsdirektiv. De planerade reformerna påverkar bland annat körkortens giltighetstid och klassificering samt undervisningens längd, mängd och tid för inledande. Arbetet med den nya körkortslagen är på slutrakan eftersom avsikten är att lagen träder i kraft i januari Trafikskyddet anser att den planerade helhetsreformen av körkortslagen gör lagstiftningen tydligare och stöder åtgärderna som strävar till att uppnå vägtrafikens säkerhetsmålsättningar. Till moped-, motorcykel- och traktorkörkorten kommer tilläggsklasser. Förarutbildningen för person- och paketbilar förnyas genom att betona förarens ansvar för trafiksäkerheten. Körkortens giltighetstider förkortas och intervallen för när seniorförares körkort skall förnyas blir kortare. grammet ger vårt eget arbete en bra jämförelsepunkt. Det stöd som programmet ger blir dock svagt, då man strävar till att lösa de tre största säkerhetsproblemen i vägtrafiken i Finland och i hela Europa, det vill säga rattfylleri, överhastigheter och försummelse att använda säkerhetsanordningar. Man hade hoppats att programmet gjort linjedragningar om promillegränser, övervakning av medelhastigheter samt ökande smärtpunkter som droger, trötthet och säkerhet inom arbetstrafiken. Programmets viktigaste betydelse är att det ger en modell och uppmuntran särskilt åt de nya medlemsländernas säkerhetsarbete. Det för och har fört länder där säkerheten tidigare varit svag närmare de traditionella säkerhetsländerna och till och med förbi. Också Finland hotar att falla från listan över de tio säkraste länderna om arbetet inte får ett uppsving. text: Matti järvinen I samband med körkortsreformen kommer man också att effektivera systemet med körförbud. I fortsättningen kan polisen utfärda körbud bland annat för upprepad försummelse att använda bilbälte eller säkerhetsanordning för barn, försummelse att använda skyddshjälm samt för att hålla mobiltelefon i handen under körning. Text: vesa ville mattila Foto: shutterstock LIIKENNEVILKKU 31