Euroa koskeva keskustelu

Transkriptio

1 Euroa koskeva keskustelu

2 Tavoite: yhteiseen rahaan tutustuminen Näkövamman laatu: sokeat ja/tai heikkonäköiset Ryhmäkoko: 3 10 hengen ryhmä Ikä: 6 vuodesta eteenpäin Video: Euro, lasten leikkiä! Euroopan yhteistä rahaa koskeva hanke, jonka toteutti 208 oppilasta ja heidän 10 opettajaansa Brysselin Nos enfants -koulusta. Mukana olivat myös Thierry Vissol, Lucilla Salimei, Ferro Piludu ja Christine Carbonnier Tavoite: antaa lapsille mahdollisuus oppia ymmärtämään rahan merkitys. Tämä koskee erityisesti yhteistä rahaa, euroa. Opetusmateriaali: videonauhuri ja Euro, lasten leikkiä! videokasetti. Osallistujien lukumäärä: mieluiten 3 12 lapsen ryhmä Huomautuksia: Vaikka kyseessä on video, ennen muuta kerrotulla puhutulla tarinalla on merkitystä, jopa enemmän kuin kuvilla, jotka ovat pääasiassa lasten omista kokemuksistaan tekemiä piirustuksia. Vaikka kyse on kouluttajille suunnatusta videokasetista, jossa selitetään metodologia, lapset katsovat sitä kuin se olisi suunnattu heille; siinä kerrotaan muiden lasten kokemuksista, joihin he voivat samastua. Jo esityksen aikana lapset osallistuvat elokuvaan spontaanisti luoden näin tarinaa tavallaan uudestaan.

3 Tavoite: keskustella eurosta Näkövamman laatu: sokeat ja/tai heikkonäköiset Kohdeyleisö: ryhmä Ikä: aikuiset ja vanhukset Kuusi kahvia ja euro... Näytelmän opetustavoitteet Yhteisestä eurovaluutasta voisi viritä eri maista olevien ihmisten välinen keskustelu, joka on uusi laatuaan. Tällöin voidaan edetä paljon laajempiinkin aiheisiin kuin hintavertailuihin. Tämän haluamme havainnollistaa esimerkillä. Tyrkyttämättä ja opettamatta haluamme esittää vanhempien henkilöiden luontevaa suhtautumista euroon....ja tietenkin tarinamme tarkoituksena on osaltaan vahvistaa eurooppalaista yhteenkuuluvaisuudentunnetta. Opetusmateriaali: joko kirjoitettu sketsi mukautetussa muodossa tai kuusi henkilöä, jotka esittävät sketsin Osallistujien lukumäärä: Yksittäiset henkilöt: yksilöllinen luenta: euroa koskeva henkilökohtainen pohdiskelu Keskusteluryhmä Suurempi ryhmä: teksti voi toimia lähtökohtana roolileikeille (joko suoraan tai esimerkiksi radionäytelmän muodossa) Huomautus: Tehtävä edellyttää ohjaajalta erittäin aktiivista mukanaoloa. Didaktisesti keskeisiä kysymyksiä pohdittaessa aihetta ryhmissä: Euro muutakin kuin maksuväline? Mikä askarruttaa Teitä eniten ajatellessanne tulevaa valuuttauudistusta? Oletteko aikaisemmin ajatelleet hintaeroja euroalueen eri maissa? (ks. oheista luetteloa) Kiinnostavatko jonkin euroalueen maan elinolot Teitä erityisesti? Toivotteko enemmän yhteistyötä vanhustyön alalla Euroopassa?

4 Myyjä: Madame Leuner (F): Nicoletta Gauci (I): Else Bräutigam (A): Mari Mekko (FIN): Christophe (B): Hannelore Taube (D): Myyjä: Nicoletta Gauci: Nicoletta Gauci: Else Bräutigam: "Päivää! Saisiko olla kahvia, teetä tai virvokkeita? Tai ehkä jotain pientä syötävää?" "Ah oui, un café, s'il vous plaît!" "Bellissimo!! Un caffè, prego!!" "Ja bittschön mustana, kiitos!" "Samoin minulle hyvä, että täällä on myyntikärry!" "Ah oui, pour moi aussi un café. Viimeksi sain kahvia tänä aamuna Brysselin asemalla..." (nauraa) "Sopiihan se. Join kyllä juuri Göttingenissä kahvia mutta nyt haluan nauttia Berliinin matkasta. Siis vielä yksi kahvi. Mitä se maksaa?" (kaataa innokkaasti kahvia) "2 euroa 50 senttiä, olkaa hyvä!" (maksaa muiden mukana) "Mon dieu, c'est cher!! Teillähän on ryöstöhinnat!" "Si si, Saksa on kallis maa. (myyjälle) Mutta ei Teidänkään ole helppoa pujotella junan läpi kärryn kanssa." "Tämähän onkin kansainvälinen vaunuosasto! Kaksi ja puoli euroa vai? No olkoon! Haluan hemmotella itseäni tänään. Ei silloin ole niin penneillä väliä..." "Penneillä?? (nauraa) Tarkoitatte kai senteillä?" "Eikö ole omituista tässä on kuusi iäkkäämpää ihmistä, kaikki eri maista, kaikkien tekee mieli kahvia, ja lisäksi olemme yhtä mieltä siitä, että se on un peu cher?!" (nauraa) "Ja mei euron takia se on mahdollista!!" "Sehän kuulostaa melkein mainoslauseelta! Ja kuitenkin, nyt huomaankin, että euron takia voimme vertailla paljon paremmin. Se juolahti mieleeni, kun kahvikupin hinta oli hiukan liikaa meille kaikille kahvinjuojatädeille." (lisää) "...ja kahvinjuojasedille!!" (etsii käsilaukustaan paperinpalasen): "Vertailusta tuli mieleen katsokaapa tätä listaa, jonka hiljattain leikkasin lehdestä ja panin talteen. Siinä sanotaan, mitä erilaiset päivittäistavarat maksavat eri euromaissa..." "Mon dieu!! Onko tämä joku seminaari?!" "Ei, ei mutta katsokaapa: tämähän on jännittävää! Ja kahvikin on listassa: 'pikakahvi, 100 grammaa'..."

5 Nicoletta Gauci: "Mamma mia, ja pikakahvista minä en ainakaan pidä. Olemme Italiassa tottuneet parempaan (luettelee herkutellen): Espresso, Cappuccino,..." "Eihän siitä ole kysymys! Kuulkaapas tätä: Italiassa 100 grammaa kahvia ei maksa edes yhtä euroa, vaan täsmälleen 93 senttiä ja meillä Saksassa siitä kiskotaan neljä euroa 60 senttiä. Miten se on selitettävissä??" "Onko minun kotimaani Suomi myös luettelossa?" "Pitäisi olla, onhan se euromaa. Hetkinen...tässä se on: Te maksatte Suomessa... 3 euroa 79 senttiä kahvistanne." "Ja mitä pikakahvi maksaa kotona Brysselissä, tiedän yksinasuvana muutenkin. Suunnilleen puolitoista euroa c est correct, Madame?" "Aivan oikein! Belgian kohdalla tässä on 1 euro 49 senttiä melkein sama kuin Ranskan 1 euro 52 senttiä." (Christophelle) "Voilà sama kieli, sama hinta." (syventyneenä listaansa) "Mielenkiintoinen teoria! (Vieressään istuvalle:) Oletteko Itävallasta? katsotaan, pitääkö teoria paikkaansa... Siis: Saksassa 4 euroa 60 senttiä...- entä Itävallassa? Hetkinen: Haa, vain 1 euro 67 senttiä! Kieli ei siis ratkaise!" "Se siitä teoriasta!! Juodaan kahvia!" "Mutta eikö se olekin mielenkiintoista? Olisitteko odottaneet sellaisia hintaeroja?! Mitä muuta listassa vielä on?" "Aivan tavallisia tavaroita maitoa, lihaa, saippuaa, sokeria, Coca-Colaa..." (keskeyttää) "Mitä onko meidän Cola belge myös listassa?!" "...jopa vessapaperi, televisio, hammasharja, leipä, taskulaskin ja sanomalehti." "A propos sanomalehti: Luin äskettäin Le Mondesta, että täällä Saksassa kokeillaan ensimmäisiä ikäihmisten asumismuotoja, jotka eivät ole vanhainkoteja. Oletteko kuulleet siitä?" "Että olenko! Olen itse asunut yli neljä vuotta sellaisessa ikäihmisten asuinyhteisössä Göttingenissä! Meitä on yksitoista naista, joiden ikä on vuotta. Järjestämme kaiken itse, meillä ei ole asuntolan johtajia. (nauraa) Eikä edes järjestyssääntöjä..." "Yksitoista naista? Ja miehiä ette vai huolineet mukaan?"

6 Nicoletta Gauci: Else Bräutigam: "Voi ei...! Oikeastaan olisimme halunneet miehiä mukaan asuinyhteisöön. Mutta asiasta kiinnostuneet luomakunnan kruunut kysyivät aina vain, kuka heille laittaa ruokaa, kuka silittää heidän paitansa. Ja niinpä päätimme mieluummin selviytyä ilman heitä..." "Ja kuinka paljon sellainen asunto maksaa, jos saan kysyä?" "Maksan 390 euroa kuussa vuokraa kahden huoneen asunnostani asuinyhteisössä ympäri vuoden, kaikkine kuluineen. Meillä on useita yhteistiloja ja kaunis puutarhakin." "Eh bien, eihän se ole paljon? Tiedän paljonkin kalliimpia vanhainkoteja Ranskassa." "Hinnasta riippumatta on hauska kuulla, että Saksassakin nyt kehitetään asumismuotoja, joissa ikäihmiset saavat itse päättää elämästään. Skandinaviassahan ja Hollannissa niitä on ollut jo kauan. Ja kokemukset niistä ovat olleet todella hyviä!" "Meillä Italiassa perhe huolehtii vanhuksistaan tai sellainen on ainakin tradizione. Mutta epäilen sitä hiukan. Muuttuuhan elämä Italiassakin. Ja huolehtisin mieluiten itse itsestäni. Haluaisin, että omaiseni olisivat ystäviäni, ei hoitajiani..." "Mesdames, siitähän olemme kaikki tasan yhtä mieltä: kukaan ei halua olla hoidettavana." "...ennen kuin meidän on todella pakko. Olette aivan oikeassa sitä nuoremmat eivät useinkaan ymmärrä. Minusta tuntuu, että nuoremmat haluavat joko olla kokonaan omissa oloissaan tai he luulevat joutuvansa auttamaan meitä. Kukaan ei välttämättä kysy, haluanko apua ja millaista apua haluan." "Ja mitä tekemistä tällä kaikella on euron kanssa?" "Chère madame, onko tämä siis sittenkin seminaari? Silloinhan olemme puhuneet asian vierestä!" "Ei suinkaan. Minusta tämä satunnainen tapaamisemme on juuri kiinnostavaa. On aivan toinen asia jutella muista maista olevien ihmisten kanssa kuin jutella heistä. Varsinkin koska voi suoraan kysyä heiltä lisää." "Olen hiukan hämmentynyt. Äsken vielä ajattelin: Miten hienoa, että meillä on yksi valuutta, nyt voimme vertailla elinolosuhteita eri maissa. Mutta nyt huomaan, että meiltä puuttuu vielä paljon, jotta voisimme vertailla kunnolla..."

7 Nicoletta Gauci: "Pitää paikkansa: Meillä on tosin yksi valuutta, mutta kuten näkyy aivan erilaiset hinnat. Ja erilaiset palkat..." "Ei suinkaan. Minusta tämä satunnainen tapaamisemme on juuri kiinnostavaa. On aivan toinen asia jutella muista maista olevien ihmisten kanssa kuin jutella heistä. Varsinkin koska voi suoraan kysyä heiltä lisää." "Olen hiukan hämmentynyt. Äsken vielä ajattelin: Miten hienoa, että meillä on yksi valuutta, nyt voimme vertailla elinolosuhteita eri maissa. Mutta nyt huomaan, että meiltä puuttuu vielä paljon, jotta voisimme vertailla kunnolla..." Nicoletta Gauci: "Pitää paikkansa: Meillä on tosin yksi valuutta, mutta kuten näkyy aivan erilaiset hinnat. Ja erilaiset palkat..." "...ja erilaiset eläkkeet, älkää unohtako niitä! paljonko Te saatte eläkettä, Madame?" "Monsieur, nyt Te olette hiukan liian tuttavallinen eurooppalaisten naapurienne kanssa..." Nicoletta Gauci: Nicoletta Gauci: Hannelore Taube Else Bräutigam: "Tämä keskustelumme on saanut minut uteliaaksi, ja haluan tietää enemmän muiden maiden elinoloista varsinkin ikäihmisten elinoloista. Meidän kahvi-euromme antoi siihen hyvän sysäyksen, eikö totta?" "Aivan oikein! Minusta euro tuntuu samanlaiselta kuin tämä matka: Olemme matkalla, emme vielä perillä." "Si, ja minulla on vielä taskussa parituhatta liiraa. Tässä Teille, Signor, huolitteko pikku setelin muistoksi? Vielä sillä saa kahvikupin itselleen..." (nauraa ja pistää taas kätensä käsilaukkuunsa): "Hyvä idea kuka haluaisi minulta markan?" (myös hilpeänä): "Annan viisi Suomen markkaa!" "...minulla on 10 shillinkiä!" "...oui, annan frangin vaikka on ikävää, että frangi katoaa...!" " Je regrette, mesdames kukkaroni on jo kokonaan siirtynyt euroon!"

8 Tavoite: keskustella eurosta Näkövamman laatu: sokeat ja/tai heikkonäköiset Kohdeyleisö: ryhmä Ikä: aikuiset ja vanhukset Keskustelua kahvikupin ääressä Tavoite: aloittaa keskustelu ja kannustaa puhumaan eurosta Opetusmateriaali: joko kirjoitettu sketsi soveltuvassa muodossa tai kuusi henkilöä, jotka esittävät sketsin Osallistujien lukumäärä: 6 12 osallistujaa. Huomautus: tehtävä edellyttää ohjaajan aktiivista mukanaoloa. Kuusi miestä ja naista kertovat arkikielellä, miten he suhtautuvat euron käyttöönottoon ja miten he uskovat sen vaikuttavan elämäänsä. Keskustelu käydään perjantai-iltapäivällä kahvikupin ääressä; miehet ja naiset keskustelevat Euroopan uudesta valuutasta. Sketsi Laura Marjo Rauno Ville Minä osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa puhuttiin eurosta. Se oli erittäin mielenkiintoista, opin paljon uusia asioita, ja pystyn nyt esittämään oman mielipiteeni. Mutta mitä mieltä te olette uudesta rahasta? Tulemmeko voittamaan vai häviämään tässä jutussa? En tiedä, mutta on syytä olla varuillaan. Pyöristävätköhän kauppiaat hintoja ylöspäin? Ihmettelisin, jos he tekisivät toisinpäin. Mitä sitä turhaan ihmettelemään. Se ei tule olemaan lainkaan vaikeaa; sen sijaan että maksaisimme markoilla käytämmekin euroja. On vain hiukan rasitettava aivosoluja, ja sitä paitsi meillä on kaksi vuotta aikaa tottua... Minä taidan kyllä perehtyä asiaan ennen vuotta Aluksi aion maksaa euromääräisillä shekeillä kaupassa: heti kun saan euromääräisen shekkivihkoni, opettelen käyttämään sitä.

9 Seija Marjo Laura Rauno Ville Seija Rauno Ville Tulee olemaan hankalaa, kun on eurotili ja markkatili, kaikki menee kuitenkin ihan sekaisin. Ja joudun hankkimaan uuden vihon menojeni seuraamista varten ja teen varmaan taas virheitä. Minulla on jo muutenkin vaikeuksia asian kanssa, joten ei pidä pyytää toistaiseksi mahdottomia. Mitä mieltä olette? Olen huomannut, että hinnat on merkitty kaupoissa euroina, ja on hyvä opetella, mitä mikäkin maksaa euroina. Mutta on totta, että se on aikamoista aivojumppaa, ja minä annan aivojeni mielellään levätä välillä, ja jos joutuu pohtimaan vielä tätäkin asiaa, ostosten tekeminen ei todellakaan ole helppoa ja jos mieheni on mukana, siinä on taas uusi riidan aihe. Minä sen sijaan aion ottaa laskimeni mukaan ostoksille, jolloin voin muuntaa markat suoraan euroiksi tai päinvastoin. Minähän en ole suomalainen, joten olen tottunut valuutan muuntamiseen. Meillä asiat hoituvat ihan eri lailla. Kun minä teen ostokset, en juurikaan kiinnitä huomiota hintaan, vaan ostan sitä, mitä tarvitsen tai joskus sitä, mitä tekee mieli. Minä uskon, että alussa on hyvä tietää, mitä päivittäistavarat maksavat euroina. Näin euroa tottuu vähitellen käyttämään. Opimme tietämään, että leipä maksaa yhden euron ja maitolitra 0,50 euroa. Euron avulla on helpompi verrata hintoja muiden maiden hintoihin. Kyllä, jotkut tuotteet tulevat olemaan mielenkiintoisia, kun valuuttaeroja ei enää tarvitse laskea. En usko säästäväni rahaa euron ansiosta, sillä joidenkin tuotteiden hinnat ovat niin alhaisia, että ostan niitä enemmän. Mitä sinä tästä ajattelet, Rauno? Kun käyn kaupassa, aion katsoa, onko hinnat merkitty myös euroina. Loppujen lopuksi kuitenkin voitan, sillä hintoja on helpompi verrata naapurimaiden hintoihin. Minä taas luulen, että seteleiden käyttö tulee olemaan hankalinta. Koska en näe hyvin, minun on voitava tunnustella seteleitä.

10 Seija Laura Marjo Laura Seija Marjo Ville Laura Seija Rauno Olen kuullut, että kolikot on valmistettu näkövammaisten tarpeet huomioon ottaen. Joidenkin kolikoiden syrjässä on esimerkiksi rihlaus. Näin voit tunnistaa eri kolikot tunnustelemalla. Seteleihin kuuluu kuulemma 5, 100 ja 500 euron seteleitä. Mitä ihmettä! 500 euron seteli! Oletko varma, tajuatko kuinka suuri summa se on? Kyllä vain. Tiesitkö, että esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa ihmiset maksavat yleensä käteisellä, kun taas Ranskassa käytetään enemmän shekkejä ja kortteja. Ei se haittaa, sillä kuluttajille tarkoitetuilla kursseilla opetetaan käyttämään rahaa erilaisten leikkien, esimerkiksi kauppaleikin, avulla ihan kuin silloin, kun olimme pieniä. Niin, ostetaan esimerkiksi päärynöitä, omenoita, keksejä tai karkkia. Tuotteiden hinnat löytyvät koteihin jaettavista mainoksista, minkä jälkeen valmistetaan leikkieuroja. Osallistujille annetaan tietty määrä euroja, joilla ostokset tehdään. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa on kulunut. Yllätys, yllätys, rahaa on kulunut suunniteltua enemmän. Leikit ovat asia erikseen, mutta minä haluaisin tietää, kuinka paljon palkkani on euroina. Minäpä pystyn laskimeni avulla muuntamaan hinnat euroiksi ja näin tiedän lähes sentin tarkkuudella, kuinka paljon euroja tililläni on. Minäkin olen laskenut, paljonko minulla olisi rahaa euroina eikä se ole paljon! Muistakaapa, että Euroopan maiden välillä on aina hintakilpailua. Mutta nyt tulee olemaan helpompi verrata hintoja, sillä ei ole valuutanvaihto-ongelmaa. Kaikilla on samat setelit ja samat kolikot. Itse aion maksaa euroilla vasta sitten, kun todella on pakko, niin myöhään kuin mahdollista. Tehkää te mitä haluatte...