2006_2lmu.fm Page 1 Monday, February 27, :30 AM 2/2006. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2006_2lmu.fm Page 1 Monday, February 27, 2006 9:30 AM 2/2006. Sisältö"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _2lmu.fm Page 1 Monday, February 27, :30 AM 2/2006 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 14

2 2006_2lmu.fm Page 2 Monday, February 27, :30 AM Momentti 2/2006 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta ja laki ajoneuvolain muuttamisesta (59-61/2006) HE 16/2005 vp. LaVM 14/2005 Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta tulee voimaan Rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamista koskevan lain 2a luvun 13b :n 2 ja 3 momentti ja lait ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain sekä ajoneuvolain muuttamisesta tulevat voimaan Rikesakkomenettelystä annettuun lakiin otetaan uudet menettelysäännökset, joiden mukaan automaattisessa liikennevalvonnassa havaitusta ylinopeusrikkomuksesta tai liikennemerkkien vastaisesta ajosta linja-auto- tai raitiovaunukaistalla annettu rikesakkomääräys voidaan kuljettajaa selvittämättä lähettää tavallisella kirjeellä ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Jos rikesakkomääräystä määräajassa vastustetaan, poliisi suorittaa esitutkinnan kuljettajan selvittämiseksi ja rikesakko määrätään hänelle. Jos rikesakkomääräystä ei vastusteta, rikesakko on maksettava ja se voidaan periä tarvittaessa ulosottoteitse. Ajoneuvolakia muutetaan siten, että silloin kun auton rekisteriin merkitty omistaja tai haltija eivät kumpikaan ole luonnollisia henkilöitä, autolle on ilmoitettava käyttövastaava. Ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia tarkistetaan niiden tietojen osalta, joita rekisteriin saa tallettaa. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (34/2006) HE 78/2005 vp. HaVM 21/2005 Laki tuli voimaan Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset, joilla pyritään edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeutumista ja sijoittumista suomalaiseen työelämään. Lakiin tehdään myös muutamia teknisiä korjauksia. Laki koe-eläintoiminnasta ja laki eläinsuojelulain muuttamisesta (62-63/2006) HE 32/2005 vp. MmVM 8/2005 Lait tulevat voimaan Laki koe-eläintoiminnasta koskee selkärankaisilla eläimillä harjoitettavaa koe-eläintoimintaa. Lailla korjataan nykyinen koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan säädöstasoltaan perustuslain vaatimuksia. Laki koe-eläintoiminnasta sisältää säännökset koe-eläintoiminnan harjoittamiseen vaadittavan luvan edellytyksistä ja luvan myöntämisestä sekä keskeiset eläinkoetta, eläinkokeen suorittamista ja koe-eläinten käyttöä koskevat periaatteet. Lisäksi laki sisältää säännökset koe-eläintoiminnan valvonnasta. Luvan koe-eläintoimintaan myöntää nykyiseen tapaan lääninhallitus. Koeeläinlaitoskohtaisista koe-eläintoimikunnista luovutaan, ja eläinkokeen suorittamista koskevan lupahakemuksen käsittelee ja luvan myöntää perustettava eläinkoelautakunta, joka toimii Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteydessä. Eläinsuojelulakiin tehdään koeeläintoimintaa koskevan lain edellyttämät teknisluonteiset muutokset. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että eläinkoelautakunnan työjärjestykseen sisällytetään määräykset, jotka varmistavat sen, että niin eläinkoelupahakemuksen käsittelyä valmisteltaessa kuin eläinkoelupahakemuksen varsinaisessa käsittelyssä tarkasteluun otetaan kysymys siitä, edellyttääkö hakemuksen ratkaiseminen uusia periaatteellisia linjauksia. 2) Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan eläinkoelautakunnan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen selvitys, josta käy ilmi, miten eläinkoelupahakemuksia koskevat ratkaisut ovat määrällisesti jakaantuneet eläinkoelautakunnan ja sen jaostojen kesken. Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain 70 :n väliaikaisesta muuttamisesta (26/2006) HE 81/2005 vp. LiVM 31/2005 Laki tulee voimaan Lain 70 on voimassa kolme vuotta lain voimaantulosta. Niin sanottua kytkykauppaa koskevaa säännöstä muutetaan. Kytkykauppakielto koskee edelleen sellaisia matkapuhelimia ja liittymiä, joita voidaan käyttää vain GSM-matkaviestinverkossa, mutta ei enää uudempaa teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten kauppaa. Lakiin otetaan säännös, jonka mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen sekä eräitä muita kuluttajan suojaamiseksi tarpeellisia säännöksiä. Säännös on voimassa kolme vuotta. Samassa yhteydessä viestintämarkkinalakiin tehdään eräitä muita lain soveltamiskäytännössä tarpeelliseksi havaittuja muutoksia. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain 12 :n muuttamisesta, laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 14 :n muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 5 :n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 64 d :n muuttamisesta, laki ulkomaalaislain 86 :n muuttamisesta, laki yhdenvertaisuuslain 11 :n muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain muuttamisesta, laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 2 a :n muuttamisesta, laki työturvallisuuslain 51 :n 2

3 Momentti 2006_2lmu.fm Page 3 Monday, February 27, :30 AM 2 momentin kumoamisesta, laki rikoslain 47 luvun 6 :n 2 momentin kumoamisesta ja laki työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 :n 3 momentin kumoamisesta (44-55/2006) HE 94/2005 vp. TyVM 7/2005 Lait tulivat voimaan Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää säännökset työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Lailla pyritään parantamaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta ja valvonnan tehokkuutta keskittämällä pakkokeinojen käyttöä keskeisiin kysymyksiin. Lähtökohtana on viranomaisten ohjaava ja neuvova toiminta. Yhteistoiminnan osalta lisätään osapuolten sopimismahdollisuuksia. Säädösteknisiä muutoksia tehdään 12 lakiin. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (64/2006) HE 155/2005 vp. StVM 35/2005 Laki tulee voimaan Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, ettei toimeentulotuen perusosaan enää sisälly seitsemää prosenttia asiakkaan asumismenoista. taan niin, että siinä viitataan uuteen lakiin. Nuorisolain 10 ja 11 tulevat voimaan Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus esimerkiksi nuorisolain 11 :n avulla turvaa sellaisten valtakunnallisten järjestöjen rahoituksen, jotka voimassa olevan lain perusteella saavat valtion varoista yleisavustusta vuonna 2005, mutta uuden lain voimaan tultua menettävät kelpoisuutensa tällaisen avustuksen saamiseen. Laki lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain 21 :n muuttamisesta HE 75/2005 vp. HaVM 19/2005 Laki tulee voimaan Lakiin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä tehdään vähäisiä muutoksia. Lain 21 :n 3 momentti tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että perusteellisesti arvioidaan kiinteistöjä koskevien erityisesti henkilötietojen rekisteröinnin nykyisen sääntelyn asianmukaisuutta muun muassa perustuslain 10 :n 1 momentin henkilötietojen suojan näkökulmasta ja ottaen huomioon henkilötietojen lailla säätämistä koskevat eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan kannanotot. virhemaksun enimmäismäärä, 50 euroa, on nyt yhtä suuri kuin liikennesääntörikkomuksesta määrätty rikesakko. Ajoneuvon kuljettajalla on nyt kaksi viikkoa aikaa maksaa pysäköintivirhemaksu entisen yhden viikon sijasta ilman, että maksu puolitoistakertaistuu. Muutoksella vahvistetaan vallitseva käytäntö, sillä yhden viikon maksuaikaa on yleisesti pidetty liian lyhyenä. Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta HE 95/2005 vp. StVM 24/2005 Laki tuli voimaan Sosiaalihuoltolakia täsmennetään palvelutarpeen arvioinnin osalta. Kiireellisissä tilanteissa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Ei-kiireellisissä tilanteissa kunnan on järjestettävä pääsy palvelutarpeen arviointiin 80 vuotta täyttäneille vanhuksille ja kansaneläkelain mukaista erityishoitotukea saaville vammaisille viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Laki ei muuta kunnan velvollisuutta järjestää palveluja, mutta se täsmentää niitä menettelytapoja, joiden avulla palvelujen piiriin tullaan, sekä edistää palvelujen oikea-aikaista suuntaamista niitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi sosiaalihuoltolain 41 :n 2 momenttiin tehdään tekninen korjaus. Nuorisolaki ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta (72-73/2006) HE 28/2005 vp. SiVM 15/2005 Lait tulivat voimaan Nuorisolaki korvaa nuorisotyölain vuodelta Nuorisolaissa säädetään valtion hallinnosta nuorisotyössä ja -politiikassa, opetusministeriön ja lääninhallitusten tehtävistä, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta sekä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustustoimikunnasta. Lisäksi laissa säädetään kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta sekä nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta. Laissa säädetään myös nuorisojärjestöjen ja nuorisokeskusten sekä toimialan muusta valtionrahoituksesta. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muute- Laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 ja 9 :n muuttamisesta HE 168/2005 vp ja LA 119/2003 vp. LiVM 29/2005 Laki tulee voimaan Suurten kaupunkien on mahdollista hakea pysäköintivirhemaksun enimmäismäärän korotusta ruuhkaisissa keskustoissa 40 eurosta 50 euroon. Korotus on mahdollinen ainoastaan sellaisten suurten kaupunkien keskustoissa, jotka on jaettu vyöhykkeisiin tai osiin, joissa on eri suuruiset pysäköintimaksut. Nämä kaupungit voisivat nostaa pysäköintivirhemaksun enimmäismäärää kalleimmalla maksuvyöhykkeellään. Maksun nostolla halutaan vähentää ruuhkaisten keskustojen virheellistä pysäköintiä sekä säilyttää pysäköintitaksan ja pysäköintivirhemaksun välinen ero riittävän suurena. Pysäköinti- Laki kemikaalilain muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laki rikoslain 48 luvun 1 :n muuttamisesta HE 184/2005 vp. YmVM 17/2005 Lait tulivat voimaan Kemikaalilakiin lisätään säännökset pesuaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Lisäksi lain rangaistussäännöstä muutetaan. Kemikaalilakiin ja ympäristönsuojelulakiin lisätään myös säännökset pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Lisäksi lakien rangaistussäännöksiä muutetaan. Rikoslain 3 Momentti 2/2006

4 2006_2lmu.fm Page 4 Monday, February 27, :30 AM ympäristörikoksia koskevia säännöksiä muutetaan. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 2/2006 vp) Serbia ja Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Serbia ja Montenegron välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Belgradissa Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Serbia ja Montenegron kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Esitys (HE 3/2006 vp) laeiksi hedelmöityshoidoista ja isyyslain muuttamisesta Hedelmöityshoidoista esitetään säädettäväksi laki, jolla määriteltäisiin edellytykset hedelmöityshoidon antamiselle sekä sukusolujen luovutukselle ja varastoinnille. Laissa säädettäisiin myös hoidon tuloksena syntyvän lapsen oikeudesta saada tieto alkuperästään. Isyyslakia muutettaisiin samalla niin, että siinä otetaan huomioon tapaukset, joissa lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena. Lain tavoitteena on varmistaa eettisesti, oikeudellisesti ja lääketieteellisesti hyväksyttävät puitteet hedelmöityshoitotoiminnalle. Hedelmöityshoitoa voitaisiin esityksen mukaan antaa kaikille naisille, jos hoidon antamiselle asetetut yleiset edellytykset täyttyvät. Parisuhde ei olisi edellytyksenä hoidon antamiselle. Hedelmöityshoito edellyttäisi hoitoa saavien kirjallista suostumusta. Ratkaisun hoidon antamisesta tekisi aina lääkäri, jonka tulisi varmistua siitä, ettei hoidon antamiselle ole mitään estettä. Hoitoa ei saisi antaa, jos on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä. Myöskään silloin hoitoa ei saisi antaa, kun on syytä olettaa että kyseessä on sijaissynnyttäjäjärjestely eli lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Isyyden määräytyminen Jos hedelmöityshoitoa annetaan aviotai avoparille, olisi avioliitossa aviomies ja avoliitossa avomies hoidon tuloksena syntyvän lapsen isä. Avoliitossa isyys vahvistettaisiin kuten nykyisinkin tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Sukusolun luovuttajan ja lapsen välille ei näissä tapauksissa syntyisi mitään perheoikeudellista suhdetta. Silloin kun hoitoa annetaan naiselle, joka ei elä parisuhteessa miehen kanssa, sukusolujen luovuttajalta tarvitaan suostumus siihen, että hänen solujaan voidaan käyttää tällaiseen hoitoon. Tällöinkään siittiöiden luovuttajaa ei voitaisi vahvistaa lapsen isäksi, ellei hän ole nimenomaisesti suostunut siihen. Lapselle oikeus saada tietää alkuperänsä Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella olisi esityksen mukaan 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Laissa ei kuitenkaan puututtaisi siihen perheen sisäiseen asiaan, kertovatko vanhemmat lapselle, että hän on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena. Lapsen vanhemmilla ei olisi oikeutta saada tietoa luovuttajan henkilöllisyydestä. Poikkeuksena olisi äidin tiedonsaantioikeus silloin, kun hoitoa on annettu hänelle yksin ja luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa isäksi. Samoin sukusolujen luovuttajalla olisi vain tässä poikkeustapauksessa oikeus saada tieto hoidettavasta ja hoidon avulla syntyneestä lapsesta. Sukusolujen luovuttajan asema Luovutettuja sukusoluja saisi käyttää vain luovuttajan suostumuksella. Suostumus olisi peruutettavissa. Peruutuksen jälkeen ei kyseisen luovuttajan sukusoluja enää saisi käyttää hedelmöityshoitoon. Saman luovuttajan sukusoluja saisi käyttää enintään viidelle hoitoa saavalle. Hedelmöityshoidon antaminen ja sukusolujen ja alkioiden varastoiminen olisivat luvanvaraista toimintaa. Luvan myöntäisi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka myös valvoisi toimintaa ja pitäisi rekisteriä sukusolujen luovuttajista. Sukusolujen käyttö hedelmöityshoidossa Hedelmöityshoidossa siittiöitä tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Hoidossa voitaisiin käyttää parin omia ja luovutettuja siittiöitä ja munasoluja sekä alkioita. Sellaisia sukusoluja tai alkioita ei saisi käyttää, joiden perimään on puututtu. Esityksen mukaan hedelmöityshoidossa ei saisi pyrkiä tiettyjen ominaisuuksien saamiseen syntyvälle lapselle. Tästä olisi kuitenkin kaksi poikkeusta. Hoitoon saisi valita sellaisia sukusoluja, joiden luovuttaja ulkonäöltään muistuttaa asianomaista vanhempaa. Lapsen sukupuolen määräytymiseen saisi vaikuttaa siinä tapauksessa, että parin omista sukusoluista syntyvällä lapsella olisi suuri riski sairastua periytyvään sairauteen, jos hän on tiettyä sukupuolta. Suomessa on syntynyt vuoden 2003 loppuun mennessä noin lasta hedelmöityshoidon avulla. Lähitulevaisuudessa arvioidaan tällä tavoin syntyvän yli lasta vuodessa, mikä on vajaat kolme prosenttia kaikista vuosittain syntyvistä lapsista. Esitys (HE 4/2006 vp) laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja valtion virkamieslain 53 ja 55 :n muuttamisesta Poliisin hallinnosta annettua lakia muutetaan siten, että Poliisin tekniikkakeskus voi tarjota palveluitaan myös muille viranomaistahoille kuin poliisihallinnolle. Lakiin otetaan säännökset poliisin ylijohdon ja poliisin lääninjohdon alaisen yksikön ilmoitusvelvollisuudesta hallinnon sisäisessä asiassa sekä poliisiylijohtajan oikeudesta ottaa hallinnon sisäinen asia ratkaistavakseen. Laissa säädetään myös mahdollisuudesta erottaa poliisimies määräaikaisesti virantoimituksesta. Lait on tarkoitettu voimaan

5 Momentti 2006_2lmu.fm Page 5 Monday, February 27, :30 AM Esitys (HE 5/2006 vp) laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta mahdollistaa Suomen osallistumisen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Lailla korvataan nykyinen rauhanturvaamislaki. Lakiin lisätään sääntelyt, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että asevelvollisille voidaan varusmiespalvelusja kertausharjoituskoulutuksen yhteydessä antaa riittävät perusvalmiudet kouluttautua edelleen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Samassa yhteydessä selkeytetään sääntelyä, joka koskee asevelvollisuuslain nojalla palvelevien osallistumista koulutukseen, harjoituksiin ja vierailuihin ulkomailla. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta edellyttää säädösviittausten muuttamista puolustusvoimista annettuun lakiin, rikoslakiin, sotilasoikeudenkäyntilakiin, valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annettuun lakiin sekä siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan annettuun lakiin. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta ehdotetaan säädettäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä niin sanottuna pysyvänä poikkeuslakina. Esitys (HE 6/2006 vp) laeiksi arvopaperimarkkinalain, kauppakamarilain ja Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Säännöksillä saatetaan voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY julkisista ostotarjouksista. Direktiivistä johtuvien lainmuutosten lisäksi tehdään kansallisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuvia muutoksia, joiden takia ajanmukaistetaan arvopaperimarkkinalain 6 luvun säännökset julkisesta ostotarjouksesta kokonaisuudessaan. Arvopaperimarkkinalain ohella muutokset koskevat kauppakamarilakia ja Rahoitustarkastuksesta annettua lakia, jonka säännöksiä hallinnollisista seuraamuksista täydennetään vastaamaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun direktiivin 2003/ 71/EY vaatimuksia. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 7/2006 vp) laiksi ajoneuvoverolain 56 :n muuttamisesta Ajoneuvoverolakia täydennetään säännöksellä veronkannon aputoimintona olevien puhelinpalvelujen järjestämisestä ostopalveluina. Ostopalveluna annettava puhelinneuvonta määritellään sisällöltään laissa ja rajataan siten, ettei siihen sisälly viranomaisille kuuluvaa päätöksentekovallan käyttöä. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta (84/2006) Asetus tulee voimaan Asetuksella säädetään voimaan tulevan rikosseuraamusalan hallintoa koskevan organisaatiouudistuksen mukaisten täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä ja organisaatiosta, virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista sekä ratkaisuvallan käyttämisestä näissä viranomaisissa. Asetuksella perustetaan Vankeinhoitolaitoksen viisi aluevankilaa. Rikosseuraamusvirastoa ja Kriminaalihuoltolaitosta koskevat muutokset nykytilanteeseen ovat vähäisiä. Valtioneuvoston asetus pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä (75/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella laajennetaan pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmän avulla hoidettavia tehtäviä siten, että palvelujärjestelmän avulla voidaan jatkossa hoitaa myös tehtävät, jotka kuuluvat työnantajalle työnantajan väliaikaisesta matalapalkkatuesta annetun lain nojalla. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2003/10/EY) terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämät säännökset voimaan viimeistään Asetuksessa on säännökset työnantajan velvollisuudesta selvittää, tunnistaa, arvioida ja tarvittaessa mitata työssä esiintyvä melu. Asetuksessa määritellään päivittäiset raja- ja toiminta-arvot. Työnantajan on huolehdittava siitä, etteivät rajaarvot ylity. Lisäksi asetuksessa on tarkemmat säännökset melun arvioinnista, mittauksesta, toimenpiteistä toiminta-arvojen ylittyessä, meluntorjuntaohjelmasta sekä työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Asetuksella kumotaan työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta annettu valtioneuvoston päätös (1404/1993). Valtioneuvoston asetus asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoitusten merkitsemisestä ja merkintöjen poistamisesta (78/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään edelleen tarkemmista menettelyistä, jotta asumisoikeusasunnoista annetun lain 50c ja 51 :ssä tarkoitetut merkinnät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, yhtiöjärjestyksiin ja osakkeisiin tulevat tehdyiksi. Asetuksen uusimistarve johtuu asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin voimaan tulleista muutoksista. Asetuksella kumotaan asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoitusten merkitsemisestä annettu asetus (758/1990). Valtioneuvoston asetus aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta (79/2006) Asetus tuli voimaan Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön purku- 5 Momentti 2/2006

6 2006_2lmu.fm Page 6 Monday, February 27, :30 AM avustus huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville aravavuokrataloille. Valtion asuntorahaston varoista myönnettävä avustus on enintään 50 prosenttia kohtuullisista purkukustannuksista. Avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (88/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan sisältö, avustettavaan toimintaan osallistuville asetettavat edellytykset, tahot joille avustusta voidaan myöntää, avustuksen valtionosuusrahoitusta täydentävään luonteeseen liittyvät myöntämisedellytykset sekä avustukset myöntävä viranomainen. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (42/2005). Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin vuonna 2006 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista (90/2006) Asetus tuli voimaan Avustukset myönnetään sairaanhoitopiireille siten, että palvelujen kehittämiseen tarkoitetun kahden miljoonan euron määrärahan myöntävät lääninhallitukset sairaanhoitopiireille niiden jäsenkuntien alle 16-vuotiaiden lukumäärien suhteessa. Oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin osoitetun kahden miljoonan euron määrärahan myöntää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Valtionavustus on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (103/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksen 4 ja 5 tulevat voimaan Nuorisolaki (72/2006) tuli voimaan Lainmuutoksen johdosta joudutaan uusimaan asetus kokonaisuudessaan. Asetuksella kumotaan nuorisotyöstä annettu valtioneuvoston asetus (729/2002). Valtioneuvoston asetus patenttiasetuksen muuttamisesta Asetus tuli voimaan Tasavallan presidentti on hyväksynyt patenttilakisopimukseen liittymisen ja lait sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (895/2005) sekä patenttilain muuttamisesta (896/2005). Patenttilakisopimukseen liittyminen edellyttää patenttilain muuttamisen lisäksi patenttiasetuksen (669/1980) tarkistamista. Patenttiasetukseen ehdotetut muutokset johtuvat osin myös patenttiyhteistyösopimukseen (SopS 58/ 1980) aikaisemmin tehdyistä muutoksista. Valtioneuvoston asetus patenttilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten voimaantulosta Asetus tuli voimaan Tasavallan presidentti on hyväksynyt Euroopan patenttisopimuksen uudistamiskirjaan ja patenttilakisopimukseen liittymisen ja lait sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (894/2005, 895/2005) sekä patenttilain muuttamisesta (896/2005). Sekä Euroopan patenttisopimuksen uudistamiskirjaan että patenttilakisopimukseen liittyminen edellyttävät muutoksia patenttilakiin. Sopimusten edellyttämät patenttilain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kahdessa vaiheessa, sitä mukaa kuin sopimukset tulevat Suomen osalta voimaan. MIETINNÖT YM. Sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittäneen toimikunnan toinen osamietintö Sähköinen asiointi ehdotetaan mahdollistettavaksi kiinteistökaupoissa ja muissa kiinteistöihin liittyvissä oikeustoimissa. Toimikunta ehdottaa, että lakiin lisättäisiin säännökset sähköisestä kiinteistön kaupasta, panttauksesta ja kirjaamismenettelystä. Kiinteistön kauppakirja voitaisiin tehdä sähköisesti oikeusministeriön tietojärjestelmässä. Tätä sähköistä kaupankäyntijärjestelmää käytettäisiin Internetin kautta. Kauppa syntyisi, kun myyjä ja ostaja ovat allekirjoittaneet kauppakirjan turvallisella sähköisellä allekirjoituksella. Kauppa tehtäisiin sähköisellä lomakkeella, johon saataisiin haettua tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista viranomaisrekistereistä. Tietojärjestelmä voisi viranomaisrekisterien ja varmennepalvelujen avulla valvoa muun muassa allekirjoittajien henkilöllisyyden todentamista, kauppakirjan sisällön riittävyyttä ja siihen merkittyjen tietojen oikeellisuutta. Samanaikaisesti kun kauppa tehdään voitaisiin kauppahinta maksaa verkkopankin kautta ja huolehtia vakuuksien siirtämisestä. Näin kiinteistön sähköinen kauppa voitaisiin tehdä samoin ehdoin kuin käteiskauppa. Myös kauppaan liittyvät verot ja muut maksut voisi maksaa samalla kertaa. Julkista kaupanvahvistajaa ei enää tarvittaisi Nykyisin julkisen kaupanvahvistajan on vahvistettava kiinteistön kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Sähköisessä kiinteistökaupassa ei tarvittaisi julkista kaupanvahvistajaa. Sähköinen kauppakirja voitaisiin tehdä missä ja minä ajankohtana tahansa eikä se edellyttäisi viranomaisten tai todistajien myötävaikutusta. Toimikunnan ehdotuksen mukaan kiinteistön luovutustiedot siirrettäisiin viranomaisten rekistereihin suoraan sähköisestä kauppakirjasta. Samalla lainhuuto eli kiinteistön uuden omistajan merkitseminen rekisteriin tulisi vireille ilman eri hakemusta. Sähköinen allekirjoitus vaadittaisiin Toimikunta painottaa, että kiinteistön kauppa on osapuolten kannalta erityisen merkittävä oikeustoimi. Sähköisen kaupankäynnin salliminen onkin perusteltua vain, jos sähköinen kauppakirja on yhtä luotettava ja myös koetaan yhtä turvalliseksi kuin perinteinen kirjallinen, kaupanvahvistajan varmentama kauppakirja. 6

7 Momentti 2006_2lmu.fm Page 7 Monday, February 27, :30 AM Sähköisen kaupankäyntijärjestelmän käyttäjän ja kaupan osapuolten olisi aina todennettava henkilöllisyytensä sähköisellä allekirjoituksella. Tunnistamis- ja allekirjoitusvälineeksi voitaisiin hyväksyä Väestörekisterikeskuksen myöntämän kansalaisvarmenteen ohella myös muita luotettavia ja laajemmin käytettyjä menetelmiä. Valtion olisi korvattava vahingot, jos kaupankäyntijärjestelmän tietoturva pettäisi tai tietojen käsittelyssä tapahtuisi virheitä. Myös silloin, jos sähköistä allekirjoitusta on käytetty oikeudettomasti, ensisijainen vahingonkorvausvastuu olisi valtiolla. Vakuuksien käsittely helpottuisi Toimikunta ehdottaa, että nykyiset paperimuotoiset panttikirjat voitaisiin korvata sähköisillä panttikirjoilla. Sähköisten panttikirjojen käsittely nopeuttaisi ja yksinkertaistaisi lainavakuuksien hankkimista niin kiinteistön kaupan yhteydessä kuin muussakin luotonannossa. Kiinteistövakuudet ovat tärkein yksityishenkilöiden käyttämä vakuusmuoto. Kiinnityksiin ja panttikirjoihin liittyvät hakemukset tehtäisiin ja allekirjoitettaisiin sähköisesti oikeusministeriön tietojärjestelmässä samaan tapaan kuin kiinteistön sähköinen kauppakirja. Myös aikaisemmin hankitut kirjalliset panttikirjat voitaisiin muuttaa sähköisiksi. Tehostaisi kirjaamismenettelyä Kiinteistöihin liittyvät lainhuudatus- ja kiinnityshakemukset liitteineen toimitetaan nykyisin käräjäoikeuteen joko henkilökohtaisesti, postitse tai telekopiona. Suuri osa hakemuksista tehdään pankin tai muun asiamiehen välityksellä. Lainhuudatus- ja kiinnityshakemuksia tehtiin vuonna 2004 kaikkiaan yli kappaletta. Toimikunnan mukaan tavoitteena on, että sähköiset menettelytavat olisivat laajasti käytössä vuoden 2010 paikkeilla. Sähköinen asiointi helpottaisi ja nopeuttaisi hakemusten tekoa ja niiden ratkaisemista. Erityisesti kiinteistöalalla toimivien yritysten ja pankkien hyöty sähköisistä menettelyistä voisi ajan mittaan olla suuri. Myös yksityisen kiinteistön ostajan tai lainanhakijan kustannukset vähenisivät merkittävästi muun muassa kaupanvahvistajan ja asiamiesten palkkioiden jäädessä pois. Edellytyksenä sähköisten palvelujen kehittäminen Lainsäädännön muuttamisen lisäksi sähköisen asioinnin käyttöönotto edellyttää monipuolisten sähköisten palvelujen kehittämistä oikeushallinnossa. Asiointijärjestelmien rakentaminen aiheuttaisi alussa merkittäviä kustannuksia valtiolle ja myös pankeille, joiden olisi muutettava omia tieto- ja maksujärjestelmiään. Oikeusministeriön kustannukset järjestelmän rakentamisesta olisivat noin 3,4 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset lähes miljoona euroa. Sähköisen asioinnin käyttö merkitsisi käräjäoikeuksissa huomattavaa työn säästöä. Rahallinen säästö voisi olla noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty saavutettaisiin kuitenkin vasta järjestelmän riittävän suuren käyttöasteen jälkeen. Toimikunnan mukaan tavoitteena voisi olla, että viiden vuoden kuluttua järjestelmän käyttöönotosta kolmannes kauppakirjoista ja puolet panttikirjoista olisi sähköisessä muodossa. Lähtökohtana kuitenkin olisi, että sähköiset menetelmät ovat aina vain vaihtoehto perinteisille menettelytavoille. Osamietintö on osoitteessa Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan raportti oikeusturvan kehitystoimista Neuvottelukunta korostaa käytännön toimien merkitystä oikeusturvan kehittämisessä. Niitä ovat esimerkiksi tuomioistuinten omassa piirissä syntyneet laatuhankkeet ja neuvottelukunnan aloitteesta syntynyt oikeudellisen neuvonnan yhteistyöhanke Vaasassa. Neuvottelukunta kiirehtii myös viranomaisen passiivisuudesta johtuvan oikeusturvan puutteiden korjaamista. Nykyisin ihmisillä ei juuri ole keinoja velvoittaa viranomaisia toimimaan, vaikka päätökset viipyisivät kohtuuttoman pitkään. Raportti on osoitteessa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen ns. PTR-yhteistoiminnan kustannusten jakamista selvittäneen asiantuntijaryhmän raportti Noin vuoden ajan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos ovat harjoittaneet yhteistä analyysitoimintaa. Viranomaisilla on yhteinen PTR-rikostiedustelukeskus ja alueellisia PTR-analyysiryhmiä. Yhteisellä analyysitoiminnalla on kyetty konkreettisesti tukemaan rikosten esitutkintaa, nostamaan esille rikossarjoja, ylläpitämään tilannekuvaa ja raportoimaan rikollisuudesta aivan uudella tavalla. Nykyään kukin PTR-yhteistyöhön osallistuva viranomainen vastaa itse välittömistä kustannuksista. Yhteistyötahot eivät pääsääntöisesti laskuta toisiaan yhteistyöhön liittyvästä virka-aputoiminnasta. Työryhmä tulee esittämään keväällä kokoontuvalle PTR-johtoryhmälle, että tämä periaate säilytettäisiin jatkossakin. Kansallinen päätöksenteko sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta -mietintö Oikeusministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa perustuslain muuttamiseksi siten, että päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan tekee tasavallan presidentti riippumatta siitä, mikä kansainvälinen taho kulloinkin on operaation toimeenpanijana. Työryhmän työn taustalla on hallituksen viime syksynä eduskunnalle antama sotilaallista kriisinhallintaa koskeva lakiesitys, jonka oli tarkoitus korvata nykyinen rauhanturvaamislaki. Esityksessä ehdotettiin, että tasavallan presidentti päättäisi valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta ja eduskunnan kuulemisen jälkeen Suomen osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioihin riippumatta siitä, onko kyse YK:n, EU:n tai jonkin muun tahon toimeenpanemasta operaatiosta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että ehdotettu EU:n operaatioita koskeva päätösvallan järjestely on ristiriidassa perustuslain kanssa, jonka mukaan EU-asioita koskevat Suomen toimenpiteet kuuluvat valtioneuvostolle. Kannanoton vuoksi hallitus peruutti esityksen joulukuussa. Työryhmä kuuli työnsä aikana tasavallan presidentin kansliaa, eduskunnan virkamiesjohtoa, valtioneuvoston oikeuskansleria sekä valtiosääntöoikeuden, politiikan tutkimuksen ja eu- 7 Momentti 2/2006

8 2006_2lmu.fm Page 8 Monday, February 27, :30 AM rooppaoikeuden tieteellisiä asiantuntijoita. Työryhmän ehdotus ja sen perustelut Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä laati ehdotuksensa perustuslain muuttamiseksi. Muutosta tukevat muun muassa ne selkeyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset, joiden mukaan perustuslain itsessään tulee antaa oikea kuva ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteista ja valtiollisen vallankäytön järjestelmästä. Työryhmä korostaa, että perustuslain muutosta nimenomaisesti edellyttävät EU:n operaatiot saattavat muodostua tulevaisuudessa Suomen kannalta merkittäväksi tavaksi osallistua kriisinhallintaan. Sen vuoksi on tärkeää, että niitä koskevalla päätöksenteolla on selkeä ja pysyvä lainsäädännöllinen perusta. Asian nostamista perustuslain tasolle tukee työryhmän mukaan myös se, että useiden muidenkin EU:n jäsenvaltioiden perustuslait sisältävät sotilaallista kriisinhallintaa koskevia tai sitä sivuavia säännöksiä. Työryhmän kuulemisissa ja sen työssä muutoinkin tuli esille myös useita perusteita, jotka vaihtoehtona perustuslain muutokselle puoltavat sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumista koskevan päätöksentekomenettelyn sääntelyä ns. poikkeuslakina. Poikkeuslaki on perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty laki, joka perustuslain sanamuotoa muuttamatta merkitsee asiallista poikkeusta perustuslaista. Myös perustuslakivaliokunta on viitannut tähän vaihtoehtoon. Päätöksenteossa mukana kaikki ylimmät valtioelimet Työryhmä toteaa, että kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistumista koskeva päätös kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan. Päätöksessä ei ole kyse puolustusvoimien ylipäällikön toimivallan käyttämisestä. Tämän vuoksi osallistumista koskevan päätösvallan sääntely sopii parhaiten perustuslain kohtaan, jossa säädetään toimivallasta kansainvälisissä asioissa. Ehdotettu muotoilu Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan päättää presidentti valtioneuvoston esityksestä eduskunnan käsiteltyä asian sen mukaan kuin lailla säädetään olisi perustuslain 93 pykälän uusi 3 momentti. Säännöksen mukaan presidentti tekisi päätöksen Suomen osallistumisesta riippumatta siitä, onko kyse YK:n, EU:n tai jonkin muun tahon sotilaallisesta kriisinhallintaoperaatiosta. Näin luotaisiin perusta yhtenäiselle päätöksentekojärjestelmälle. Kyse olisi rajatusti vain Suomen osallistumista koskevasta presidentin päätöksestä, joka pohjautuisi presidentin ja valtioneuvoston kiinteään yhteistoimintaan kuten perustuslaki edellyttää. Presidentti tekisi päätöksen perustuslain mukaisessa menettelyssä eli valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Presidentin toimivalta ei ulottuisi EU:n operaatioiden kohdalla EU:n päätöksentekoon, vaan EU:ssa tehtävät päätökset operaatiosta kuuluisivat edelleen valtioneuvoston toimivaltaan perustuslain mukaisesti. Työryhmä pitää tärkeänä, että kaikkien ylimpien valtioelinten osuus päätöksenteossa käy ilmi suoraan perustuslaista. Tämän vuoksi ehdotus sisältää maininnan sekä valtioneuvoston esityksestä että eduskunnan osallistumisesta. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon saisi nykyisestä poiketen perustuslain suojan. Eduskunnan osallistuminen asian käsittelyyn järjestyisi siten kuin sotilaallista kriisinhallintaa koskevassa hallituksen esityksessä ehdotettiin eli operaation laajuudesta ja luonteesta riippuen valtioneuvoston tulisi kuulla joko koko eduskuntaa antamalla sille selonteko tai eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Mietintö on osoitteessa Virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmää pohtineen työryhmän muistio Työryhmä esittää, että nykyisen virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän tilalle perustetaan auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmä. Nimike auktorisoitu kääntäjä on kuvaava tarkoitettaessa henkilöä, jolle on myönnetty oikeus vahvistaa käännöksiä laillisesti päteviksi. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintotoiminta aiotaan sijoittaa lähtien Opetushallitukseen. Työryhmän ehdotuksilla pyritään varmistamaan se, että kansalaisilla, yrityksillä ja viranomaisilla on käytettävissään auktorisoitujen kääntäjien palveluita mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajakielissä, Euroopan unionin virallisissa kielissä ja keskeisissä Euroopan ulkopuolisissa kielissä ja että palveluiden järjestäminen täyttää myös Euroopan unionin asettamat vaatimukset. Muistio on osoitteessa tr35/tr35.pdf. Suomalaisten yliopistojen tohtorikoulutusta tarkasteleva arviointiraportti Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä kansainvälinen arviointiryhmä suosittaa tutkijakoulujärjestelmän jatkamista, mutta ehdottaa uudistuksia järjestelmään. Tohtorikoulutukseen tulisi ryhmän mukaan saada yhtenäiset menettelyohjeet, jotka perustuisivat kansainväliseen vertaisarviointiin. Myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistusta tulisi kehittää kaikissa yliopistoissa ja sen kansainvälistymiseen panostaa. Arviointiryhmä suosittaa, että tutkijakouluissa pyrittäisiin mahdollisimman monelle tarjoamaan neljän vuoden rahoitus luomalla kansallisia tutkijantoimia. Raportti on Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkosivuilla osoitteessa Mielenterveyslain kriminaalipotilaita koskevia säännöksiä tarkastelleen työryhmän muistio Työryhmä ehdottaa, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että kriminaalipotilas voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon tiettyjen muidenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden kuin mielisairauden perusteella. Kysymykseen tulisivat vaikeat, lähellä mielisairautta olevat persoonallisuushäiriöt, esimerkiksi epäluuloinen, eristäytyvä ja psykoosipiirteinen persoonallisuus. Mielenterveyslakiin laadittaisiin myös pykälä kriminaalipotilaita koskevasta velvoitteisesta avohoidosta, johon määräämisestä päättäisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Muistio on sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa 8

9 Momentti 2006_2lmu.fm Page 9 Monday, February 27, :30 AM Ehdotus lasten ja vanhempien välisten valvottujen tapaamisten järjestämisestä Lasten ja vanhempien väliset tuetut ja valvotut tapaamiset tulisi turvata koko maassa. Sosiaalihuoltolakia tulisi muuttaa siten, että kunnalla olisi velvollisuus järjestää tuki tai valvonta lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin, silloin kun se on tarpeen lapsen turvallisuuden varmistamiseksi. Vanhemmat voivat myös itse järjestää tapaamisiin tuen tai valvonnan. Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila oikeusministeriöstä ja lakimies Virpi Kölhi sosiaali- ja terveysministeriöstä selvittivät, miten lasten ja vanhempien väliset valvotut tapaamiset toteutuisivat nykyistä paremmin. Työpari jätti ehdotuksensa oikeusministeriön kansliapäällikölle Kirsti Rissaselle ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikölle Markku Lehdolle 8. helmikuuta. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin työpari ehdottaa otettavaksi nykyistä täsmällisemmät säännökset mahdollisuudesta määrätä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset tuetuiksi tai valvotuiksi. Määräys voitaisiin antaa esimerkiksi silloin, kun se on tarpeen lapsen turvallisuuden varmistamiseksi tai lapsikaappauksen uhan vuoksi. Työpari ehdottaa, että lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tukeminen ja valvonta olisi maksuton sosiaalipalvelu. Sosiaalilautakunnan tekemien olosuhdeselvitysten nopeuttamiseksi työpari ehdottaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin säännöstä, jonka mukaan sosiaalilautakunnan olisi tehtävä selvitys viivytyksettä ja otettava yhteyttä asiassa kuultaviin viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa selvityspyynnön saapumisesta. Tuomioistuimen olisi myös yksilöitävä selvityspyyntö nykyistä tarkemmin. Nykyiset ongelmat ja nykytilan arviointi Monet kunnat järjestävät jo nyt lasten ja vanhempien välisiä valvottuja tapaamisia. Ongelmana on se, ettei valvontaa ole saatavissa kaikissa kunnissa. Kun kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää valvottuja tapaamisia, lapsen ja vanhemman välinen tapaaminen voi kokonaan estyä. Yksityisten järjestämiä valvottuja tapaamisia ei myöskään ole saatavissa kaikilla. Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa viranomaisia ryhtymään positiivisiin toimenpiteisiin perhe-elämän turvaamiseksi: tällainen on myös lapsen oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtio kunnioittaa vanhemmastaan erossa asuvan lapsen oikeutta pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa, ellei se ole lapsen edun vastaista. Julkaisu Lasten tuetut ja valvotut tapaamiset on verkossa: " julkaisut Sähköisen valvonnan työryhmän välimietintö Lokakuun alusta lähtien Suomessa otetaan käyttöön valvottu koevapaus uutena keinona vankien sijoittamiseksi yhteiskuntaan. Valvotussa koevapaudessa vanki voi asua kotonaan, josta käsin hän on velvoitettu käymään töissä, opiskelemaan, osallistumaan kuntoutukseen tai mahdollisiin hoito-ohjelmiin. Oikeusministeriön sähköisen valvonnan työryhmä ehdottaa, että koevapauden tekninen valvonta toteutettaisiin matkapuhelinpaikannuksella. Työryhmä pitää parhaana valvontakeinona matkapuhelinpaikannusta, koska sillä voidaan seurata jatkuvasti valvottavan liikkumista koko maassa. Jos puhelimessa on GPS-satelliittipaikannus, henkilö voidaan paikantaa kymmenen metrin tarkkuudella. Matkapuhelinvalvonta on halpaa, eikä se myöskään leimaa valvottavaa sosiaalisesti, kuten esimerkiksi valvontaranneke. Matkapuhelinvalvonnassa voidaan hyödyntää myös yleisessä tekniikassa kehitettäviä uusia ominaisuuksia. Laitekustannukset sadan vangin valvonnasta matkapuhelimella ja siihen liitettävällä GPS-tekniikalla ovat noin euroa vuodessa. Lisäksi tulevat liikennöinti- ja paikantamiskulut. Kansainvälisesti yleisin sähköinen arestin valvontakeino on ranneketunnistin, joka vaatii kuitenkin toimiakseen myös seurantajärjestelmän ja valtakunnallisen palvelimen. Järjestelmän kokonaishinta on sadan vangin valvonnasta euroa ilman ylläpito ja -liikennöintikuluja. Matkapuhelintekniikkaa on jo käytetty koeluontoisesti 15 Suomen vankilassa poistumislupien valvonnassa. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat olleet järjestelmää eniten käyttävät laitokset. Huonona puolena ovat järjestelmän satunnaiset käyttökatkokset ja epätarkkuus kaupunkiolosuhteissa. Uuden vankeuslain mukaan koevapauteen voi päästä enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautumista. Edellytyksenä on, että vanki sitoutuu ehdottomaan päihteettömyyteen ja noudattaa hänelle annettuja ohjeita. Lisäksi sijoituksen on perustuttava rangaistusajan suunnitelmaan. Työryhmän esityksen mukaan sijoitusvankila arvioisi hyvissä ajoin ennen koevapautta vangin kykyä noudattaa yhteydenpitoa, päihteettömyyttä ja liikkumis- ja toimintamääräyksiä vankilan ulkopuolella. Myös vangin asuinolosuhteet arvioitaisiin. Jos vanki rikkoo lupaehtoja, hänelle voidaan antaa varoitus tai peruuttaa koevapaus määräajaksi tai kokonaan. Pitkäaikaisvankeja valvottaisiin ja heidän pääsyään koevapauteen kontrolloitaisiin tarkemmin kuin muita. Aikaisintaan elinkautisvanki voi päästä koevapauteen 11,5 vuoden vankilassaolon jälkeen. Eräissä tapauksissa pitkäaikaisvangeille määrätään pakollinen koevapaus ennen vapautumista, kun muille vangeille koevapaus voidaan määrätä vain heidän suostumuksellaan. Valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrää on tarkoitus nostaa asteittain. Ensi vuonna koevapaudessa olisi kerrallaan noin 50 vankia, kun vuonna 2011 heitä olisi jo 500. Tavoitteena on, että vuonna 2011 koevapaudessa olisi prosenttia vangeista tämänhetkisestä vankimäärästä laskettuna. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi valvotusta koevapaudesta ja työryhmän välimietintö ovat osoitteessa: Kävelykaduille tulossa liikennesäännöt ja merkki Kävelykatujen liikennekulttuuria halutaan selkiyttää uudella lainsäädännöllä. Esitetyt säännöt koskevat mm. ajoneuvoliikenteen rajoittamista ja pyöräilyä kävelykadulla. Hallitus antoi esityksen kävelykatujen liikennesäännöiksi 23. helmikuuta. Esitys liikennemerkiksi tuodaan valtioneuvoston käsittelyyn myöhemmin keväällä. Kävelykatutyyppiset liikenneväylät ovat lisääntyneet kaupunkien keskustoissa. Nykyisin kävelykadun liikenteelle ei ole erillisiä säännöksiä eikä kävelykatua ole määritelty laissa. Käy- 9 Momentti 2/2006

10 2006_2lmu.fm Page 10 Monday, February 27, :30 AM tännön liikennemerkkijärjestelyt vaihtelevat eri kaupungeissa ja ne ovat monin paikoin vaikeaselkoisia. Uusissa säännöissä kävelykatu olisi tarkoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille, ja kaikkien ajoneuvojen olisi annettava jalankulkijoille esteetön kulku. Jalankulkija saisi kulkea kadun kaikilla osilla ja pyöräilijän olisi sovitettava ajotapansa ja nopeutensa jalankulun mukaan. Kadulle tulisi oma uusi liikennemerkki. Ajoneuvoliikenne rajattaisiin kulkuun kadun varrella oleville kiinteistöille, esimerkiksi pihalle tai autotalliin. Huoltoajo olisi sallittua, kun se osoitetaan liikennemerkillä. Ajonopeus määräytyisi ensisijaisesti jalankulkijoiden mukaan, mutta missään tilanteissa ei saisi ajaa yli 20 km/h. Pysäyttäminen ja pysäköinti kävelykaduille kiellettäisiin. Kävelykadulta tielle tulevan ajoneuvon kuljettajan olisi väistettävä muuta liikennettä. Kävelykadun liikennesääntöjä on valmisteltu viime vaiheessa yhteistyössä useiden kuntien, Suomen Kuntaliiton, Tiehallinnon ja ympäristöministeriön kanssa. Myös tunneleihin uusia sääntöjä Hallitus esittää myös, että tieliikennelakiin lisättäisiin erityissäännös liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajamisesta. Tällaisessa tunnelissa ei ajoneuvoa saisi peruuttaa eikä kääntää takaisin tulosuuntaan. Vaikka tunneli olisi valaistu, ajoneuvossa olisi käytettävä kauko- tai lähivaloja. Ajoneuvon saisi pysäyttää tai pysäköidä ainoastaan hätä- tai vaaratilanteessa. Silloinkin tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan tätä tarkoitusta varten varattuja paikkoja. Uudet säännökset koskevat pitkiä tunneleita. Lyhyissä tunneleissa ei tieliikennelain mukaan nytkään saa pysäyttää tai pysäköidä. ASETETUT TOIMIELIMET Tietosuojalautakunta asetettu seuraavaksi toimikaudeksi Tietosuojalautakunta on asetettu päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Lautakunta käsittelee ja ratkaisee henkilötietojen käsittelyyn liittyviä henkilötietolain soveltamisalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä sekä antaa laissa tarkoitetut poikkeusluvat ja määräykset. Lautakunta seuraa myös henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja voi tehdä aloitteita asiassa. Lautakunnan jäsenet edustavat sekä rekisteröityjä että rekisterinpitäjiä. Puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriöstä. Varapuheenjohtaja toimii professori Ahti Saarenpää Lapin yliopistosta. Muina varsinaisina jäseninä ovat hallintojohtaja Anna-Liisa Reinikainen (Tilastokeskus), itsenäinen konsultti Pertti Saloranta Hämeenlinnasta, johtaja Lea Mäntyniemi (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry), toimitusjohtaja Sven-Gustaf Lindroos (EAN- Finland Oy) ja johtava lakimies Tuula Sario (Suomen Kuluttajaliitto ry). Liikenneturvallisuustoimia valmisteilla Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla Tiehallinnolle annettavan nopeusrajoitusten yleisohjeen uudistaminen. Ohjeessa tarkastellaan muun muassa yleisten ja tiekohtaisten rajoitusten suhdetta. Yleisohjeen uudistaminen on yksi seuraavan viisivuotiskauden liikenneturvallisuustoimista. Esityksiä on myös mm. mopoilijoiden ja motoristien ikärajan alentamisesta sekä promillerajan alentamisesta. Nopeusrajoitusten yleisohjeen uudistamisen on tarkoitus valmistua kesään mennessä. Ohjeessa otetaan kantaa myös mahdolliseen yleisrajoituksen alentamiseen tai moottoriteiden kesänopeuden nostoon. Ajonopeuksia käsitellään liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatimassa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille Nopeusrajoitusmuutokset ovat ainoastaan muutamia lähivuosina selvitettävistä asioista, joilla voitaisiin vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Suunnitelmassa todetaan, että nopeuksien hillitsemiseksi on tarpeen tutkia sekä nopeusrajoituksia että valvonnan tehostamista. Nopeusrajoitukset on määritettävä oikein liikenneympäristön mukaan. Rajoitusten määrittelyohjeet on tarkoitus uudistaa siten, että niissä otetaan nykyistä paremmin huomioon liikenteen määrä, tienvarsiasutus ja tien tyyppi. Muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä otetaan käyttöön siellä, missä se on taloudellisesti järkevää. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa todetaan mopo- ja moottoripyöräkannan kasvun näkyvän jo motoristien vakavien vahinkojen lisäyksenä. Mopoilijoiden ja motoristien ajokortti- ja ajo-opetusvaatimuksia tulisi neuvottelukunnan mielestä tiukentaa liikennetilanteiden ja riskien hallinnan parantamiseksi. Ikärajojen nostoa mopoilijoilla 16:een ja mororisteilla 18:aan vuoteen tulisi myös harkita. Liikenneturvallisuusasioiden neuvottelukunta on nähnyt myös mahdollisuuksia alentaa rattijuopumusrikosten puuttumiskynnystä ja keskeyttää ajo jo kun kuljettajan veren alkoholipitoisuus on 0,2 promillea. KORKEIN OIKEUS KKO:2006:1 Työturvallisuus Laiteturvallisuus Eurooppaoikeus Yhtiö oli tuonut toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta koneen, joka oli varustettu CE-merkinnällä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Kone oli luovutettu edelleen työnantajalle. Kysymys maahantuojan työturvallisuutta koskevista velvollisuuksista ja maahantuojayhtiön toimitusjohtajan rikosoikeudellisesta vastuusta, kun konetta käytettäessä oli aiheutunut työntekijälle tapaturma.(ään.) TyöturvallisuusL 40 1 momentti (144/1993) TyöturvallisuusL 40 2 momentti (144/1993) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/37/EY KKO:2006:2 Oikeudenkäyntimenettely - Muutoksenhaku - Vastavalitus Valitus käräjäoikeuden kiinteistön kauppahinnan alentamista ja asumiskustannusten korvausta koskevassa asiassa antamasta tuomiosta koski vain oikeudenkäyntikuluja ja niihin verrattavia kuluja. Vastavalituksella voitiin vaatia myös hinnanalennuksen ja asu- 10

11 Momentti 2006_2lmu.fm Page 11 Monday, February 27, :30 AM miskustannusten korvauksen korottamista. (Ään.) OK 25 luku 14 a KKO:2006:3 Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Kysymys rikosasiassa annetun tuomion purkamisesta syytetyn eduksi, kun purettavaksi haettu tuomio oli perustunut toiseen tuomioon, joka oli purettu. OK 31 luku 8 3 kohta KKO:2006:4 Työsopimus - Määräaikainen työsopimus - Lomauttaminen Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemminpuolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten osalta oikeutta lomauttaa työntekijöitä työn tilapäisen vähentymisen perusteella. TSL 1 luku 3 2 mom TSL 5 luku 2 1 mom TSL 5 luku 2 3 mom KKO:2006:5 Takaus - Takaussitoumuksen lakkaaminen Takaaja oli lainvoimaisella yksipuolisella tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Kun päävelka oli päävelallisen ja velkojan välisen kahdenkeskisen vapaaehtoista velkajärjestelyä koskevan sopimuksen nojalla sittemmin lakannut, myös takaajan katsottiin vapautuneen vastuusta velkojaa kohtaan. Yksipuoliseen tuomioon perustunut ulosmittaus kumottiin. Ks. KKO:2002:123 TakausL 17 luttaja ei saa käyttää tarjottua etua kokonaisuudessaan heti sitä mukaa kuin laskua kertyy eikä elinkeinonharjoittaja sitoudu edun suuruuden säilyttämiseen edun käyttöaikana. Markkinointi oli kuluttajansuojalain 2 luvun 1 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kuluttajien kannalta sopimatonta. (Ään.) Kysymys myös siitä, oliko elinkeinonharjoittajan markkinointi muutoinkaan, kuten liittymän hintatietojen ja tarjouksen rajoitusten esittämisen suhteen, täyttänyt kulutushyödykkeiden markkinoinnille asetetut vaatimukset. KSL 2 luku A kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa KKO:2006:7 Kiinteistönmuodostamislaki - Kiinteistönmääritys Rasite Lohkomisessa oli perustettu rasitteena tilan X hyväksi oikeus ottaa soraa tilan Y alueelle merkityltä rasitealueelta. Tila Y oli myöhemmin toisessa lohkomisessa jaettu tiloiksi A ja B. Tässä toimituksessa tilojen A ja B omistajat olivat vaatineet, että vahvistettaisiin tiloilla olevan oikeus ottaa soraa tältä rasitealueelta, joka nyt sijaitsi kokonaan tilan A alueella. Vaatimukset oli hylätty, ja toimitus oli tullut lainvoimaiseksi. Tilojen A ja B omistajat vaativat sittemmin vireille pannussa kiinteistönmäärityksessä uudelleen soranottooikeuden vahvistamista. Koska vaatimus oli B:n osalta lainvoimaisesti hylätty lohkomisessa, ei oikeutta voitu vahvistaa kiinteistönmäärityksessä. Kun rasitetta alunperin perustettaessa ei ollut rajoitettu rasitetun tilan Y oikeutta ottaa soraa sen alueella sijainneelta rasitealueelta, kuului tilaan A oikeus soranottoon, sikäli kuin se ei loukannut tilaan X kuuluvaa rasiteoikeutta KKO:2006:8 Siviilipalvelusrikos KKO:2006:9 Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen - Laajennettu hyödyn menettäminen Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin euron arvosta. Varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi tuon rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä vastaava määrä rikoslain 10 luvun 2 :n nojalla ja loppuosa mainitun luvun 3 :n perusteella. RL 10 luku 2 RL 10 luku 3 KKO:2006:10 Kunnianloukkaus Pyrkimättä varmistumaan ilmoittamiensa seikkojen todenperäisyydestä A oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön ja sosiaaliviranomaiselle lastensuojeluilmoituksen, joissa vihjattiin B:n syyllistyneen seksuaali- ja muihin rikoksiin. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin loukanneen B:n kunniaa. RL 24 luku 9 1 mom 1 kohta KKO:2006:11 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen Verovalvonnasta vastaavat verohallinnon virkamiehet olivat käyttäneet verotarkastuskertomuksessa Luxemburgin viranomaisen rikosasiassa oikeusapuna antamia pankkitilitietoja. Kysymys siitä, oliko tietoja käytetty vastoin oikeusapua annettaessa asetettua ehtoa ja olivatko vastaajat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen. (Ään.) RL 40 luku 10 (792/1989) L kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa 27 KKO:2006:6 Kuluttajansuoja - Markkinoinnin sääntely Elinkeinonharjoittajaa kiellettiin jatkamasta matkapuhelinliittymän markkinointia, jossa käytetään maksutonta puheaikaa koskevaa tarjousta, jos ku- Siviilipalvelusmiestä ei voitu tuomita rangaistukseen siviilipalvelusrikoksesta sellaisten tekojen perusteella, joista hänelle oli siviilipalveluslain nojalla jo aikaisemmin määrätty kurinpitorangaistus. SiviilipalvelusL 26 2 mom KKO:2006:12 Tekijänoikeus Kahdessa kirkossa oli järjestetty yhteensä kuusi Kauneimmat joululaulut -nimistä tilaisuutta. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, että teosten esittäminen oli ollut tekijänoikeuslain 11 Momentti 2/2006

12 2006_2lmu.fm Page 12 Monday, February 27, :30 AM 21 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin tilaisuuksien pääasia. TekijänoikeusL 21 2 mom KKO:2006:13 Liikennerikos Kuolemantuottamus A ja B olivat tien risteyksessä kohdattuaan ryhtyneet ajamaan yleisellä tiellä henkilöautoilla kilpaa huomattavaa ylinopeutta käyttäen ja ohittaen muita autoja. A oli ajettuaan tällä tavoin seitsemän kilometrin matkan B:n perässä lähtenyt ohittamaan tätä ja välittömästi törmännyt vastakkaisesta suunnasta tulleeseen autoon, jolloin A ja vastaan tulleen auton kuljettaja kuolivat ja A:n kyydissä olleet matkustajat loukkaantuivat. Myös B:n katsottiin osallistumalla kilpa-ajoon huolimattomuudellaan aiheuttaneen A:n ja vastaan tulleen auton kuljettajan kuoleman sekä matkustajien vammat. (Ään.) Ks. KKO:1979-II-37 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2006:1 Holhoustoimi - Edunvalvoja - Päämiehen etu - Ositus - Holhousviranomaisen lupa - Maistraatti Leskelle määrätty edunvalvoja oli hakenut päämiehensä puolesta holhoustoimesta annetun lain 34 9 kohdassa tarkoitettua lupaa tehdä vainajan perillisten kanssa sopimus osituksesta ja perinnönjaosta, joka toimitettaisiin ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa. Edunvalvojan laatiman ositus- ja perinnönjakokirjaluonnoksen mukaan toimituksessa olisi jaettu vain vainajan omaisuus ja leski saisi pitää oman omaisuutensa. Puolisoilla oli ollut avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Vainajan jälkeen laaditun perukirjan mukaan vainajan varojen säästö oli huomattavasti suurempi kuin lesken varojen säästö. Leskellä olisi siksi avioliittolain 100 nojalla lähtökohtaisesti ollut oikeus saada osituksessa tasinkona puolisonsa varoihin kuulunutta omaisuutta. Näissä olosuhteissa sellaisen ositussopimuksen tekeminen, jolla edunvalvoja päämiehensä puolesta vastikkeetta kokonaan luopuisi päämiehelle kuuluvasta oikeudesta tasinkoon, ei ollut holhoustoimesta annetun lain 35 :n mukaisella tavalla päämiehen edun mukainen. Äänestys 4-1. Laki holhoustoimesta 1 1 mom., 29, 34 1 mom. 9 kohta ja 35 sekä 36 1mom. KHO:2006:5 Valituskelpoisuus - Huomautus - Maatalous - Ympäristötuki - Tilavalvonta - Suojakaista - Ympäristöhoito-ohjelma - Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen Ympäristötuen maksamispäätöksessä oli merkintä tilavalvonnan perusteella annetusta huomautuksesta. Valvontapöytäkirjan mukaan huomautus oli annettu, koska tilan ympäristönhoitoohjelmassa ei ollut vaadittu suojakaistoja. Huomautusta ei asetuksen mukaan voitu antaa kahtena vuonna peräkkäin, vaan mikäli sama puutteellisuus toistuu, tukea oli vähennettävä. Huomautus, jolla ei ollut vaikutusta tuen määrään, ei ollut valituskelpoinen päätös. Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom., 6 1 mom. ja 51 2 mom. Maa- ja metsätalousministeriön antama asetus peltoalaperusteisten tukien valvonnasta (50/2003) 98 5 mom. Ympäristöasiat KHO:2006:2 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaavan muutos - Sisältövaatimukset - Liikerakennusten korttelialue - Vähittäiskaupan suuryksikkö - UNESCO:n maailmanperintökohde - Vanha Rauma - Rakennetun ympäristön vaaliminen - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rauman kaupunginvaltuuston hyväksymällä asemakaavan muutoksella kaava-alueelle oli osoitettu kaksi liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Kysymyksessä ovat kaavaalueen länsiosan muodostava kortteli 242, jolla jo sijaitsee kerrosalaltaan noin k-m²:n suuruinen liikerakennus, ja kaava-alueen itäosan muodostava kortteli 114. Hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyt valitukset. Asemakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden etäisyys Vanhan Rauman keskustaan on vajaat 500 metriä. Etäisyys Vanhan Rauman puutaloalueeseen on lähimmillään noin 200 metriä ja Pyhän Ristin kirkkoon runsaat 300 metriä. Vanhan Rauman alue on vanhana pohjoismaisena puukaupunkina merkitty maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen mukaiseen yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita kohteita sisältävään maailmanperintöluetteloon. Vanhaa Raumaa voidaan luonnehtia kaupunkirakenteellisesti yhtenäiseksi alueeksi, johon kuuluvat hyvin säilynyt historiallinen rakennuskanta, katuverkosto sekä elävä kaupunkiyhdyskunta monipuolisine palveluineen ja liikkeineen. Vanha Rauma sisältyy kohteena ympäristöministeriön ja Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan inventointiin. Kortteliin 242 on muun ohella osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön rakennusala, jonka rakennusoikeus on k-m². Rakennusalaa koskee merkintä 2010:13 000/mo600, joka osoittaa ennen vuotta 2010 rakennusalalle rakennettavaksi sallitun kokonaisrakennusoikeuden kerrosneliömetreinä ja oheismyymälöiden rakennusoikeuden kerrosneliömetreinä. Kaavamääräyksen mukaan oheismyymäläksi ei lueta paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tiloja. Rakennusalalle saa rakentaa yhden yli k-m²:n suuruisen myymälän sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty oheismyymälöiden rakennusoikeudesta. Vuodesta 2010 alkaen mainitut rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden käyttämisen rajoitukset poistuvat. Vähittäiskaupan suuryksikön ja/tai paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osuuden rakennetusta kerrosalasta tulee kuitenkin olla vähintään 75 prosenttia. Kortteliin 114 on muun ohella osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön rakennusala, jonka rakennusoikeus on k-m². Rakennusalaa koskee, kuten korttelia 242, merkintä 2010:13 000/ mo600. Vuodesta 2010 alkaen määräyksessä tarkoitetut rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden käyttämisen rajoitukset poistuvat. Vähittäis- 12

13 Momentti 2006_2lmu.fm Page 13 Monday, February 27, :30 AM kaupan suuryksikön ja/tai paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osuuden rakennetusta kerrosalasta tulee kuitenkin olla vähintään 78 prosenttia. Lisäksi kortteliin on muun ohella osoitettu merkinnällä kl1 paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusala, jolle saa rakentaa myös toimistotiloja ja ympäristöön sopivia tuotantotiloja rakennusoikeutena k-m². Liikerakennusten korttelialueet kuuluvat UNESCO:n maailmanperintökohteen suojavyöhykettä koskevan asemakaavamerkinnän sv3 alueeseen. Suojavyöhykettä koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen rakennus- ja liikennesuunnitelmissa ja toiminnoissa on otettava huomioon Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen erityisaseman vaaliminen. KHO lausui valitukset hyläten, että kun otetaan huomioon asemakaavamuutosalueen etäisyys Vanhasta Raumasta, se seikka, että alueiden välisellä alueella on jo runsaasti ja osin korkeitakin rakennuksia, vesikaton enimmäiskorkeusasemasta kaavassa annetut määräykset ja kaavaan liittyvät rakentamistapaohjeet, kaavan mukaisen rakentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset eivät ole sellaiset, että ne suhteessa Vanhaan Raumaan rakennetun ympäristön vaalimista koskevien maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin ja 39 :n 2 momentin säännösten osalta olisivat asemakaavan sisältövaatimusten vastaisia tai että ne merkitsisivät kulttuuriperinnön arvojen menettämistä tavalla, joka ei edistäisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. KHO lausui edelleen, että asemakaava merkitsee toteutuessaan liikerakentamisen huomattavaa lisäystä Vanhan Rauman välittömässä läheisyydessä. Ilmeistä on, ettei tämä lisärakentaminen voi olla heikentämättä Vanhassa Raumassa toimivien vähittäiskaupan lukuisten liikkeiden kilpailu- ja muita toimintaedellytyksiä. Kaavan mukaisen rakennusoikeuden vaiheittainen käyttöönotto ja erikoistavarakaupan osuuden rajoittaminen eivät voi estää, vaan ainoastaan hidastaa tätä kehityssuuntaa. Kaavamuutoksesta riippumatta liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva kaupan rakennemuutos on Raumalla kuten muuallakin johtanut ja johtaa todennäköisesti myös tulevaisuudessa kauppapalvelujen tarjonnan keskittymiseen aikaisempaa suurempiin yksikköihin. Tällaisten yksikköjen sijoittuminen Vanhan Rauman läheisyyteen toisaalta siis heikentää Vanhan Rauman kauppaliikkeiden toimintaedellytyksiä, mutta toisaalta kaupan painopistealueen säilyminen Rauman keskustan alueella voi myös tukea Vanhan Rauman säilymistä toiminnallisena kaupunkiyhdyskuntana. Vanhan Rauman puurakennusten tiloja on aikaisempina vuosina muutettu kauppaliikkeiksi. Vanhan Rauman historiallinen rakennuskanta ja kaupunkimiljöö ovat siten muotoutuneet kulloistenkin käyttötarpeiden mukaisesti. Asemakaavoituksessa liikerakentamisen mitoituksen perusteina olleista, hallinto-oikeuden päätöksessä mainituista selvityksistä tai asiakirjoista muutoinkaan ilmenevistä seikoista ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaavamuutoksessa osoitetun, kaupunginvaltuuston harkitseman liikerakennusoikeuden määrän tai laadun seurauksena Vanhan Rauman säilyminen elävänä historiallisena kaupunkiyhdyskuntana palveluineen ja liikkeineen vaarantuisi. Äänestys 4 1. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 24 2 mom., 39, 54 ja 210 Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 1 mom. Rakennuslaki 26 1 mom. Kuntalaki 90 KHO:2006:3 Vesitalousasia - Veneväylän ruoppaaminen - Määräajan pidentäminen - Erityinen syy - Lupamääräysten asettaminen - Paimionlahti - Ruoppausmassojen läjittäminen - Natura verkosto - Lintudirektiivi - Arviointivelvollisuus - Luontoarvojen merkittävä heikentäminen - Vesikulkuneuvoja koskevat rajoitukset - Vesiliikennelaki Kysymys oli ennestään veneliikennekäytössä olleen kapeahkon veneväylän ja kahden lyhyemmän sivuväylän ruoppaamisesta vesialueella, joka oli otettu Natura verkostoon lintudirektiivissä tarkoitettuna erityisenä suojelualueena eli SPA-alueena, sekä ruoppausmassojen läjittämisestä kahdelle maa-alueelle, joista toinen rajoittui mainittuun Natura alueeseen ja toinen oli mainitun Natura-alueen välittömässä läheisyydessä. Hanke ei merkittävästi heikentänyt niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue oli otettu Natura verkostoon, kun otettiin muun ohella huomioon, että tarkennettujen lupamääräysten mukaan töiden suorittaminen oli rajoitettava lintujen pesimä- ja muuttokausien ulkopuolelle. Lisäksi Natura verkostoon kuuluvalla vesialueella ja tarpeellisin osin muuallakin lahdessa tuli lintujen pesintärauhan turvaamiseksi ennen ruoppauksen aloittamista olla määrättynä vuosittain voimassa oleva jäiden lähdöstä vähintään toukokuun 15. päivään asti ulottuva kielto liikkua vesikulkuneuvolla. Jollei mainitunlaista kieltopäätöstä ollut annettu, ruoppaukseen ei saanut ryhtyä. Luvan saajan oli lisäksi pyrittävä pitämään voimassa lääninhallituksen antamallaan päätöksellä alueelle määräämä, tuolloin voimassa olleen veneliikennelain mukainen nopeusrajoitus ja aallokon aiheuttamiskielto. Ruoppaus- ja läjitystöitä koskevassa lainvoimaisessa lupapäätöksessä töiden suorittamiseksi asetetun määräajan pidentämistä koskevan hakemuksen hyväksymiselle oli vesilain 2 luvun 12 :n 1 momentti huomioon ottaen edellytykset, kun otettiin muun ohella huomioon myös muut asetetut tarkennetut lupamääräykset sekä asian käsittelyvaiheista saatu selvitys. Vesilaki 1 luku 23 c ja 2 luku 12 1 mom. (553/1994) Luonnonsuojelulaki 65 ja 66 Vesiliikennelaki 1 1 mom., 15 1 ja 2 mom. KHO:2006:4 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Ympäristökeskuksen toimivalta - Kunnan toimivalta - Rakennuslain aikana vahvistettu yleiskaava - Erityinen määräys - Yleiskaavan osa rakennusluvan myöntämisen perusteena - Suunnittelutarve ranta-alueella - SL-alue - Lomarakennus - Kaavamääräykset - Yleiskaavan sisältämä rakentamisrajoitus - Poikkeamisen edellytykset Toimivalta ratkaista poikkeamishakemus lomarakennuksen rakentamiseksi rakennuslain nojalla vahvistetun rantaosayleiskaavan luonnonsuojelualueella (SL) kuului alueelliselle ympäristökeskukselle. Kaava sisälsi rakennuslain 123b :n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen siitä, että rakennusluvan voi myöntää tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ennen vahvistettua rantakaavaa. Hakemuksessa tarkoitettua aluetta koskivat rakennus- 13 Momentti 2/2006

14 2006_2lmu.fm Page 14 Monday, February 27, :30 AM lain 124 a :n mukainen toimenpidekielto ja rakennuslain 135 :n mukainen suojelumääräys. Äänestys 7-1. Maankäyttö- ja rakennuslaki 43 2 mom., 72 1 ja 5 mom., 171 1, 2 ja 3 mom., 172 1mom., 211 Rakennuslaki (370/1958) 6 a (1097/ 1996) 1 ja 5 mom. ja 123 b 1 mom. (1097/1996) Vrt. KHO:2001:43; ks. ja vrt. myös KHO:2003:42 ja KHO:2004:85. KHO:2006:6 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaavan muutos - Rakennuksen suojeluarvo - Suojelumääräys - Yhdenvertaisuus - Suojelumääräyksen kohtuullisuus - Kaavoitusmenettely Asemakaavan muuttamisen tavoitteena oli suojella Helsingin Kulosaaren huvila-alueen arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan sekä historiallisesti arvokkaimmat 1940-, ja luvuilla rakennetut rakennukset, joiden arvot oli todettu vuonna 2002 tehdyssä inventointiraportissa ja joiden suojelutarve arvojen perusteella oli todettu asemakaavaosaston ja kaupunginmuseon yhteisissä neuvotteluissa. Asemakaavan muutoksella muutoksenhakijan omistamalla tontilla sijaitseva rakennus oli osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavamuutoksella oli osoitettu suojeltaviksi 21 muutakin rakennusta, muiden ohella muutoksenhakijan omistaman tontin naapuritontilla sijaitseva rakennus, jonka suojeluarvot edellä mainitun selvityksen mukaan vastasivat muutoksenhakijan omistaman rakennuksen suojeluarvoja. KHO lausui, että päättäessään muutoksenhakijan omistaman rakennuksen ja useiden muiden rakennusten suojelusta kaupunginvaltuuston ei ollut katsottava rikkoneen yhdenvertaisuusperiaatetta eikä käyttäneen harkintavaltaansa väärin, vaikka asemakaavan muutoksessa suojeltaviksi määrätyt rakennukset oli valittu siten, että valituksessa mainitut kaksi tonttia rakennuksineen oli tuossa vaiheessa jätetty kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Äänestys 6-2. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 51, 54 2 ja 3 mom., 57 2 mom., 60, 85 ja 204 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Kuntalaki 90 KHO:2006:7 Ympäristölupa - Vesitalousasia - Luvan myöntämisen edellytykset - Lupaharkinta - Ympäristölupavirasto - Poikkeuksen myöntäminen - Luonnonsuojelu - Turvetuotanto - Luontoarvo - Luontotyyppi - Pienvesien suojelu - Toimivalta - Esikysymys Ympäristölupavirasto ja hallinto-oikeus olivat katsoneet hakemuksessa tarkoitetun turvetuotannon ojituksineen vaarantavan huomattavasti pienvesien suojelutavoitteita, eikä vesilain 1 luvun 15a :n mukaista poikkeusta siten voitu myöntää. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentti ja se seikka, että vesilain 1 luvun 15a ja 17a :ssä tarkoitetut vesiluontotyypit oikeusvaikutuksiltaan merkittävässä määrin rinnastuvat luonnonsuojelulain 4 luvun mukaisiin luontotyyppeihin, ympäristölupa-asian esikysymyksenä on tutkittava vesilain mukaista luontotyyppiä koskevan poikkeuksen tarpeellisuus. Toimivalta poikkeuksen myöntämiseen on kuitenkin vain ympäristölupavirastolla. Koska vesilain 1 luvun 15a :n mukaisen suojelun kohteena on juuri asianomainen pienvesistö, nimenomaan sen luontoarvot ovat mainitun pykälän 1 momentin mukaisen oikeudellisen tarkastelun kohteena silloinkin, kun pienvesistö on osa laajempaa luonnontieteellistä tai vesitaloudellista kokonaisuutta. Vaikka tuon kokonaisuuden ominaisuuksilla voi osaltaan olla merkitystä arvioitaessa pienvesistön tarkempaa luokittelua luontotyyppinä tai sen luontoarvoja ja luonnontilaa, vesilain 1 luvun 15a ei kuitenkaan anna suojaa itse kokonaisuudelle tai siihen sisältyville pienvesistön tai sen reuna- ja vaikutusvyöhykkeen ulkopuolisille luontoarvoille. Hakemuksessa tarkoitetun suon kahteen alle puolen hehtaarin suuruiseen lampeen vesilain mukaisina luontotyyppeinä ei voinut sisältyä koko lähes 300 hehtaarin suuruinen suo, joka luontotyypin luonnontilan vaarantamiskiellosta poikkeamisen epäämisen seurauksena tulisi luontoarvojen perusteella tosiasiassa suojelluksi turvetuotantotoiminnalta ilman luonnonsuojelulain mukaisia ratkaisuja. Sillä, miten vesilain 1 luvun 15 a :n 1 momentin mukaisen luontotyypin luontoarvot yksilöidään, on merkitystä myös pykälän 2 momentissa tarkoitetun pienvesistöjen suojelutavoitteiden yleisemmän vaarantumisen arvioimisessa. Kun ympäristölupavirastolla ja hallinto-oikeudella oli ollut kysymyksessä olevien lampien muodostaman luontotyypin ulottuvuudesta toinen käsitys, asia oli tällä perusteella palautettava ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi sen seikan ratkaisemiseksi, ovatko edellytykset poikkeuksen myöntämiseksi olemassa ilman, että lainkohdassa tarkoitettujen pienvesien suojelutavoitteet kokonaisuutena ottaen huomattavasti vaarantuvat. Vesilaki 1 luku 15 a KKO:N VALITUSLUVAT VL: Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen mittaaminen Vastaaja oli pitänyt hallussaan noin 300 Subutex 8 mg -tablettia sekä vähäisen määrän muita huumausaineita. Kysymys siitä, täyttikö teko törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. VL: Kiinteistönmuodostamislaki - Halkominen Kysymys siitä, voidaanko A:n ja B:n yhteisesti omistamilla tiloilla suoritettavassa kokonaishalkomistoimituksessa ottaa huomioon tiloilla ennen toimituksen vireille tuloa suoritetut puukaupat. VL: Varkaus Kysymys syyllisyydestä varkausrikoksiin. VL: Todistelukustannukset Kysymys siitä, oliko rikosasian vastaajalla, joka oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn oman valituksensa osalta uhalla, että valitus hänen poissaollessaan jätetään sillensä ja kanssasyy- 14

15 Momentti 2006_2lmu.fm Page 15 Monday, February 27, :30 AM tetyn valituksen johdosta sakon uhalla henkilökohtaisesti, oikeus saada valtion varoista korvausta oikeuteen saapumisestaan. VL: Oikeusapu - Oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuus Kysymys rikosasian vastaajan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista asianomistajan avustajalle oikeusapulain nojalla maksettavaksi määrätyt kustannukset. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Vastaaja oli tuomittu käräjäoikeudessa huumausainerikoksesta sakkorangaistukseen sillä perusteella, että hän oli laittomasti postin välityksellä tuonut Suomeen huumausaineeksi luokiteltavaa kodeiinia sisältävää lääkevalmistetta. Kysymys seulonnan edellytyksistä. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Rikosasian asianomistaja, joka ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, vaati syytetyn valituksen johdosta toimitetussa hovioikeuden pääkäsittelyssä korvausten korottamista. Hovioikeus tutki asianomistajan vaatimuksen ja muutti käräjäoikeuden tuomiota vahingonkorvauksen osalta valittajan vahingoksi. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Turvaamistoimi Tuomioistuimen päätösvaltaisuus Kysymys hovioikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta turvaamistointa koskevassa valitusasiassa. VL: Työsopimus Työnantaja oli tehnyt kokoaikatyötä koskevan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tehtävää aikaisemmin määräaikaisen työsopimuksen perusteella hoitaneen työntekijä A:n kanssa. Kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut velvollisuus tarjota mainittua työtä osa-aikaiselle työntekijälleen B:lle. VL: Oikeusapu - Ratkaisupyynnön tutkiminen A haki oikeusaputoimistolta oikeusapua sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli antanut pääasiaa koskevan ratkaisunsa, mutta ennen tyytymättömyyden ilmoitusta koskevan ajan päättymistä. Oikeusapupäätös annettiin sen jälkeen, kun pääasiaa koskeva ratkaisu oli tullut lainvoimaiseksi. A teki oikeusapupäätöksestä ratkaisupyynnön. Kysymys siitä, onko ratkaisupyyntö tutkittava siitä huolimatta, että pääasia on tullut lainvoimaiseksi. VL: Oikeudenkäyntikulut - Rikosasia - Valtion korvausvastuu Kysymys oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a :n mukaisten kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrästä. VL: Avioliitto - Puolison elatus Kansainvälinen yksityisoikeus Puolisot, joista toinen oli Tanskan kansalainen ja toinen Belgian kansalainen, oli tuomittu Suomessa avioeroon. Kysymys lainvalinnasta asiassa, joka koski puolison elatusapua. VL: Lunastuslaki Korvauksen määrääminen Vahingonkorvaus Korko Lunastustoimitus oli pidetty rakennuslain 76 :ssä tarkoitetun korvauksen määräämiseksi rakennukselle kadun rakentamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Kysymys velvollisuudesta suorittaa korkoa lunastuslain mukaisessa menettelyssä määrätylle vahingonkorvaukselle. VL: Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Kuntayhtymä oli purkanut virkasuhteen. Korkein hallinto-oikeus oli todennut purkamisen perusteettomaksi. Kysymys siitä, oliko kuntayhtymä noudattanut vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitettuja toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettuja vaatimuksia. VL: Luvaton pyynti Kysymys luvattomasta pyynnistä. VL: Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys Asiavaltuus A oli ostaessaan määräalan B:ltä sitoutunut siihen, että hänen oli halutessaan luopua tilastaan tarjottava sitä kauppakirjassa tarkemmin määriteltyjen B:n läheisten lunastettavaksi. A oli sittemmin tehnyt C:n kanssa maanvuokrasopimuksen, jolla hän oli antanut kyseisen kiinteistön 100 vuoden määräajaksi vuokralle C:lle. D, joka oli edellä mainitussa kauppakirjassa tarkoitettu B:n läheinen, nosti A:ta ja C:tä vastaan kanteen, jossa hän vaati maanvuokrasopimuksen julistamista pätemättömäksi muun muassa oikeustoimilain 33 :n nojalla. Kysymys siitä, tuliko D:n vaatimus tutkia. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Lisäsuoritusten vahvistaminen Kysymys oikeat tiedot tuloistaan antaneen velallisen velvollisuudesta maksaa lisäsuorituksia, kun tulot oli merkitty maksuohjelmaan liian alhaisiksi. Kysymys myös mahdollisen lisäsuoritusvelvollisuuden kohtuullistamisesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Oikeusvoima Kysymys siitä, estikö aiempien lainvoimaisten rikostuomioiden oikeusvoima tutkimasta asiassa esitettyjä vahingonkorvaus- ja rangaistusvaatimuksia. 15 Momentti 2/2006

16 2006_2lmu.fm Page 16 Monday, February 27, :30 AM VL: Avustaja - Avustajan palkkio Käräjäoikeudessa vireillä olevassa rikosasiassa vastaajalle oikeusapulain nojalla avustajaksi määrätyn asianajajan toimisto sijaitsi viereisen käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Kysymys matkustamisesta syntyneen ajanhukan korvaamisesta. VL: Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen purkaminen Työnantajan A:lle ja B:lle antamien työsopimusten päättämisilmoitusten mukaan työnantaja katsoi A:n ja B:n työsuhteet heti päättyneiksi pitkäaikaisen työkyvyn alenemisen perusteella. Kysymys työnantajan menettelyn lainmukaisuudesta. VL: Vahingonkorvaus - Syyttömästi vangitun korvaus A oli vuosina 1997 ja 1998 ollut vapautensa menettäneenä epäiltynä rikoksista. Syytteitä ei nostettu ja A vaati vuonna 2002 vireille panemillaan kanteilla korvausta vapaudenmenetysten johdosta. Valtio katsoi, että A ei ollut vaatinut korvausta laissa säädetyin tavoin kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona hän oli saanut tietää, ettei syytteitä nosteta. Päätökset syyttämättä jättämisestä oli tehty vuonna 2000 ja valtion mukaan lähetetty A:lle postitse. A kiisti olleensa tietoinen niistä. Kysymys siitä, oliko kanteet nostettu määräajassa. VL: Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Kärsimys Tahallisella henkirikoksella surmansa saanut A ja kärsimyskorvausta vaatinut B, jotka olivat aikaisemmin eläneet avoliitossa, eivät olleet enää noin vuoteen ennen A:n kuolemaa asuneet yhdessä. Kysymys B:n oikeudesta saada vahingonkorvauslain 5 luvun 4a :n mukaista korvausta A:n kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. VL: Rangaistuksen määrääminen Kysymys rangaistuksen määräämisestä oikeudenkäynnin pitkityttyä. VL: Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Käräjäoikeus oli hylännyt syyttäjän nimeämän todistajan A:n vaatimuksen saada valtion varoista korvauksena oikeuteen saapumisesta päivärahaa. A:n valituksesta hovioikeus määräsi maksettavaksi hänen vaatimansa päivärahan. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikulut. VL: Lapsen elatus Kysymys siitä, oliko perusteita lasten elatusavun poistamiseen. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulonnan edellytyksistä rikosperusteisen vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelua koskevassa asiassa. VL: Toimeksianto Oikeudenkäyntiasiamiehen vastuu Päämies oli toimeksiantoa lainoppineelle oikeudenkäyntiasiamiehelle antaessaan ilmoittanut, että hänellä oli ammattijärjestönsä vakuutuksen perusteella oikeusturvaetu. Kysymys asiamiehen velvollisuudesta omaaloitteisesti selvittää oikeusturvaedun saamisen edellytykset. VL: Perintökaari - Testamentti A oli testamentissaan määrännyt, ettei hänen poikansa B:n puolisolla ollut avio-oikeutta B:n A:lta perimään omaisuuteen eikä sen tuottoon, ja että sanottu omaisuus B:n jälkeen oli menevä B:n pojalle C:lle. B lahjoitti huomattavan osan omaisuudesta puolisolleen. Kysymys C:n oikeudesta B:n tekemien lahjoitusten perusteella saada vastikkeeseen rinnastuvaa hyvitystä B:n puolisolta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 133/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuimen

Lisätiedot

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tieliikennelain ja ajoneuvolain 89 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia ja ajoneuvolakia muutettavaksi. Lakeihin

Lisätiedot

Henkilökorttilaki. EV 14/1999 vp - HE 18/1999 vp

Henkilökorttilaki. EV 14/1999 vp - HE 18/1999 vp EV 4/999 vp - HE 8/999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen henkilökorttilaiksi ja laiksi väestötietolain 23 :n muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 8/999 vp henkilökorttilaiksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 158/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain, sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain sekä väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 215/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain annetun lain, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain annetun lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 25/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 82 ja 84 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia.

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. HE 48/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Jalkakäytävän ja pientareen määritelmää

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot