Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen"

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2013

2 1 Sisällys 1 Vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa Jätteen lajittelun parantaminen Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Biojätteen mädätyslaitos Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Tammervoima Vesihuolto Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Yhteenveto Energiankulutus vuonna Energiansäästöinvestoinnit... 32

3 2 1 Vuosi 2013 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2013 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä (sääkorjattu), MWh:n sähkönkäytöstä sekä 460 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus vähentyi vuodessa 2,0 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli pientä, vain Sirkkavuorella olleet pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Lempäälän kunnan ostama sähkö on vuodesta 2012 lähtien 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan sähkön- ja lämmönkulutus on noussut noin neljänneksellä vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Vuonna 2013 kokonaisenergiankulutus kunnassa laski ensimmäistä kertaa energiaseurannan ajalla. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite MWh saavutettiin ja kokonaistavoite on saavutettavissa jatkamalla energiankäytön tehostamista ja siihen tehtäviä investointeja. Vuonna 2013 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän Lämpö on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön Sääksjärven lämpölaitoksella. - Lempoisten koulun suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset mallintavien laskelmien avulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. - Kahdeksan kohteen (Hakkarin koulu, Lempoisten Uimala, Moision koulu, Päiväkoti Mansikkamutka, Kelhon koulu, Mattilan koulu, Säijän koulu ja Nurmen koulu) energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä tehostetaan kunnan ja Lempäälän Lämmön yhteisellä ESCO-hankkeella. Hanke alkoi vuonna 2013 Hakkarin koulun ilmanvaihdon saneerauksen yhteydessä. Hakkarin koulun saneerauksen jatkaminen sekä muut kohteet ovat vuorossa vuosina Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. Tähän raporttiin eri osiot ovat toimijoiden itsensä kirjoittamia. Osuudet Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on kirjoitettu yhteisesti kaikkien kuntien käyttöön, joten näissä raporttiosuuksissa on myös laajemmin seutukunnallisia toimia. Raportissa on myös Lempäälän Lämmön osalta yhteenveto. Lempäälän Lämpö ei kuulu kunnan energiatehokkuussopimuksen piiriin. Heillä on oma energiantuotantoon liittyvä energiatehokkuussopimuksensa.

4 3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla -> Palvelut -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Kestävä kehitys -> Energiatehokkuus ja ilmasto

5 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2013 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Lempäälän kuntastrategian valmistelu Hyväksytty taloussuunnitelma (kunnanvaltuusto ) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2013 (kunnanvaltuusto ) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 laadinnan aloittaminen (seutuhallitus ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaryhmä Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2013 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Vuoden 2013 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen laadintaa ja aloitettiin Säijän osayleiskaavan selvitysten laadinta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Seutuhallitus kiinnitti kuntien huomiota tonttien tarjontaan, tontinluovutusohjelmaan, tonttien varaamiseen vuokra-asuntotuotantoon ja erityisryhmille. - Erityishankkeet Vuonna 2013 ei käynnistetty kaavoitukseen liittyviä erityishankkeita. Seuranta - Lyhyesti mittarit Vuosittain laadittavan kestävän kehityksen mittarit. - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

6 5 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmää uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä. Toteutuneet toimenpiteet - Vuonna 2013 vaihdettiin loput elohopealamput (n 500) pois kunnan katuvaloverkostosta W HQ lamput korvattiin 70 W SpNa lampuilla - Valaistuksen kesäsammutus noin 3 kuukautta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen ohjausjärjestelmän uusiminen määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Energiakustannussäästöt ohjataan järjestelmän kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio Taulukko 4.1 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkulutukset vuosittain Katu- ja ulkovalaistus VUOSI Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus / MWh valaistu katupituus / km arvioitu - valaisinpisteiden lukumäärä arvioitu - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi löytyvät osiosta Yhteenveto Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö Antti Jokela

7 6 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kilometrikorvausten osalta on vähennystä aiemmasta vuodesta 6,5 %, joka merkitsee noin pienempiä kustannuksia energiansäästön lisäksi. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat lisääntyneet vuonna Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin vähentyneet. Käyttötunnit vaihtelevat paljon vuosittain. Taulukko 6.1 Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina Kilometri- korvaus, oma auto muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % -5,4 % Km-korvaus, yli 5000 km muutos % -8 % 97 %** 2 % -7 % -7,2 % Polkupyörä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Perävaunu Koira/Tavara yli 80 kg Lisämatkustaja Muut matkakulut, ei kuittia YHTEENSÄ ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Taulukko 6.2 Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % 24 % -25% Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 % -4 % 9 %

8 7 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Vuoden 2013 alusta lähtien kunnan palvelurakennusten rakennuttaminen ja ylläpito on jaettuna kahteen eri organisaatioon rakennuttamiseen ja tilatoimeen. Energiatehokkuus on mukana sekä palvelurakennusten rakennuttamisen että tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Taloussuunnitelman mukaisesti yksi keskeisistä toiminnan tavoitteista on energiansäästö, jota seurataan kulutusseurannalla ominaiskulutusten avulla. Keinoina ovat sekä energiainvestoinnit että käyttötekniset toimenpiteet. Uusien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöönoton energiatavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2013 aikana saatu pilotointivaiheeseen ns. TAPRE-periaatteet, joita tullaan noudattamaan myös Lempäälän kunnan rakennuskohteissa. (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. TAPRESSA on osapuolina kiinteistön omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus- ja huoltoliikkeitä on mukana 10, arkkitehtitoimistoja kaksi ja suunnittelu- ja konsulttitoimistoja kolme. Koossa on varsin kattava kokonaisuus pirkanmaalaisia rakentamisen toimijoita. Pirkanmaan palvelurakennuskannasta on hankkeessa mukana yli puolet.) Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2013 lopulla 58 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta lähes koko kulutus on tuntitasolla seurattavissa. Veden- ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Kulutustiedon aktiivista käyttöä on parannettu, mutta siinä vielä riittää kehitettävää esimerkiksi hälytyspalvelun käyttöönoton avulla. Vuonna 2013 sähköinen huoltokirja oli aktiivisessa käytössä kiinteistönhuollossa. Toteutuneet toimenpiteet - Energiansäästöinvestoinnit Vuonna 2013 aloitettiin Lempäälän Lämmön yhteisesti tehtävä ESCO-hanke (ESCOhankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas maksaa investoinnin (tai osan siitä) sen tuottamilla säästöillä sopimuksessa määritellyllä palvelukaudella). Tämä ESCO-hanke toteutetaan vuosina ja kohteina ovat Hakkarin koulun IV-saneeraus Laskennallinen säästö lämpöenergiassa 518 MWh sähköenergiassa 63 MWh CO 2 -päästöissä 174 tn/a energiakustannuksissa /vuosi Uimalan aurinkokeräimet sekä lämmitystapamuutos 2014 Moision koulun kylmälaite-lto 2014 Mansikkamutkan lämmitystapamuutos (sähkölämmityksestä aluelämpöön) 2014 Kelhon, Mattilan, Nurmen ja Säijän koulujen lämmitystapamuutokset. Näissä muutetaan lämmitys öljylämmityksestä aluelämpöön. Aluelämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä uusitaan automaatio sekä tasapainotetaan lämpöverkostot kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Näiden muutosten aika on vuonna 2015.

9 8 Saturannan päiväkodin patteri- ja linjasäätöventtiilien vaihto sekä lämmön tasapainotus. Energiasäästö 7 MWh/vuosi. o Uudisrakentaminen Lempoisten koulun laajennus ja peruskorjaushanke aloitettiin vuonna Suunnittelun lähtökohtana oli annettu energiankulutustavoitteet. Suunnittelun aikana tehtiin vertailevat laskelmat eri vaihtoehtojen kannattavuudesta pidemmällä aikajänteellä. o Muuta Kiinteistönhuollossa on tehty aktiivista työtä energiansäästön eteenpäin viemiseksi. Tästä seurauksena on selvä ominaiskulutusten aleneminen kulutusseurannassa olevien kohteiden lämmön- ja sähkönkulutuksessa. Kulutusseurannan ulkopuolisella sähkönkulutuksella on ollut huomattava kasvu jo kahtena vuonna peräkkäin. Syitä tähän ollaan selvittämässä. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistui Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o ESCO-hankeen osalta kts. edellä Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Energian kulutus on vähentynyt kokonaisuudessaan vaikka rakennusmassan onkin lisääntynyt. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt lähes samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Palvelurakennukset rakentaminen, Rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki kunnossapito, Tilapalvelupäällikkö Timo Kujanpää ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

10 9 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa Kiinteistö Oy Sirkkavuori on Lempäälän kunnan omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmiportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972 Porrashuoneet uusittiin ja niihin rakennettiin hissit. Taloon tuli uudet sisääntulokatokset ja ulkoovet. Parvekkeet korjattiin, ikkunat vaihdettiin ja yläpohjaan lisättiin eristystä. Jätehuolto uusittiin. Hissit otettiin käyttöön helmikuussa Ulkopuolisten maalaustöiden osalta sekä pihatöiden osalta hanke valmistui kesällä Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö suoritettiin Kiinteistö Oy Sirkkavuoren kaikissa taloissa. Kehityshankkeet - Kaikkien Sirkkavuoren öljylämmityskohteiden lämmitysmuodon muuttaminen uusiutuvan energian lämmitysmuotoihin. Öljylämmityskohteita on 5 kpl: 1. Kivitasku, Leinikkitie 17, rivitalo, 11 asuntoa ja päiväkoti 2. Mesikämmen, Mesikämmenentie 10, rivitalo, 7 asuntoa 3. Myllykoluntie, Myllykoluntie 7, rivitalo, 6 asuntoa, päiväkoti sekä 2 kpl päivähoitotiloiksi muutettuja paritaloja 4. Korpikuusi, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa 5. Kuljun Ehtoopirtti, Linnajärventie 5, rivitalo, asuntoja 16. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Johanna Heikkilä / Terhi Leppimaa

11 10 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on Tampereen seitsemän kehyskunnan (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa omistajilleen julkisia hankintapalveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli noin euroa. Henkilöstöä yhtiössä on 4 henkilöä. Hankintasopimuksia, joita yhtiö hallinnoi, on noin 110 kappaletta. Tavoite Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy ei voi vastata säästötavoitteista omistajakuntiensa puolesta. KuHa kilpailuttaa hankinnat siten, että ne mahdollistavat säästöt energiamäärissä. (mm. sopimukset 100 %:sti uusituvilla luonnonvaroilla tuotetusta sähköstä, ajoneuvosopimusten hybridi vaihtoehdot, led-valoputket sisäkäyttöön) Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Tekniset muutokset - Oman toiminnan tehostaminen/säästöt - Kehitetään tilaajaosaamista kunnissamme korostaen energiatehokkaita vaihtoehtoja. - Siirtyminen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön - Sähköenergia on jo 100 % vihreää sähköä - Suositellaan tilaajille hybridiajoneuvovaihtoehtoja Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Muutokset johtamisjärjestelmässä, päätöksenteossa. - Päättäjien sitouttaminen energiatehokkaiden vaihtoehtojen suosimiseen sekä elinkaarikustannusajattelun lisääminen/laajentaminen. - Henkilöstönäkökulma, millä tavoin henkilöstöä kannustetaan energia- ja ilmastotoimiin tehostamiseen. - Kun esimiestaso saadaan sitoutettua energia- ja ilmastotoimien tehostamiseen, on myös henkilöstön luonnollinen ajattelu- ja menettelytapojen sulautuminen toimiin helpompaa. - Kehitämme jatkuvasti tilaajaosaamista ja vuosittaisissa hankintakoulutuksissa tuomme esille ja kannustamme suosimaan hankinnoissa energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Lisäksi pyrimme korostamaan tuotteiden elinkaarikustannusten huomioimista. - Onko muita uusia energiatehokkuutta edistäviä tai CO2-päästöjä vähentäviä toimintamalleja otettu käyttöön. - Rakennusten kokonaisvaltaisen energiatehokkuuden huomioiminen paremmin uusissa hankinnoissa. Koulutus ja tiedotus - Millaista koulutusta, neuvontaa ja tiedostusta järjestätte omalle henkilöstölle, poliittisille päättäjille, kasvatus- ja opetustoiminnan henkilöstölle, tiedotusvälineille, asiakkaillenne, kuntalaisille tai muille ryhmille. - Vuosittain järjestämme noin 16 päivää hankintakoulutusta omistajakunnillemme, joissa aiheina on yleisen hankintakoulutuksen lisäksi mm. energiatehokkaat hankinnat, eettiset hankinnat, vastuullisuus hankinnoissa. - Tilaisuuksista ja tapahtumista, montako henkilöä niihin ajatellaan osallistuvan tai monelleko henkilölle suuntaatte tiedostusta, esim. asiakaslehden jakelumäärä tmv. - hankintakoulutuksiimme osallistuu vuosittain noin 200 henkilöä.

12 11 Hankinnat - Onko energiatehokkuus otettu huomioon tekemissänne hankinnoissa ja kuinka se niissä otetaan huomioon. - energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa niissä hankinnoissamme, joissa se on hankinnan sisällön kannalta oleellinen ja huomioitava tekijä. Yhtä ainutta tapaa ei huomioimiseen ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset). Kehitystyö - Millaisia kehityshankeaihioita ja ideoita voitaisiin viedä vaikkapa yhdessä eteenpäin. Toteutusaikataulu - kaikkiin edellisiin toimenpiteisiin. - toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja toimenpiteitä otetaan käyttöön aikataulujen mahdollistamissa puitteissa. Kustannukset - investoinnit, työajan käyttö, ostopalvelut - oman toiminnan kehittäminen ja energiatehokkuuden sekä ilmastotoimen tehostaminen ovat osa normaalia työnkuvaamme, joten näistä tekijöistä ei sen puolesta aiheudu meille lisäkustannuksia tai investointitarpeita Vastuuyksikkö ja henkilö - keneltä esim. saa lisätietoa Mervi Haataja, puh Seuranta ja mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista mitataan. - Yhtiöllämme ei ole olemassa mittareita. Seuranta toteutetaan tilaajien ja toimittajien kanssa yhteistyössä käytävissä sopimuskatselmoinneissa.

13 12 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa Jätekuljetusten kilpailutuksessa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet käytössä olevasta jätteiden kuljetusajoneuvoista on vähäpäästöistä tai muulla vastaavalla tavalla ympäristömyötäisiä. Oletetaan, että vähäpäästöinen kuljetuskalusto on 30 prosenttia energiatehokkaampi (aiheuttaa saman verran vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Jos puolet kalustosta uusiutuu vähäpäästöiseksi vuoteen 2020 mennessä, päästöjen vähenemä alenee 15 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna ottaen huomioon kuljetuskilometrit. Akkujen vaikutusta ei ole huomioitu. Vuonna 2013 asia ei edennyt, koska sopivia kilpailutettavia alueita ei ollut. Tavoitteet Jätehuolto siirtyy ympäristöystävällisempään kalustoon, josta kerätään kokemuksia. Polttoaineen kulutus on 30 % pienempi kuin perinteisen jäteauton polttoaineen kulutus, jossa primäärienergialähteenä toimii diesel. Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätteen lajittelun parantaminen Jätteen lajittelun parantamista kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä tuleva lainsäädäntö asettaa jätteen lajittelulle. Lopullista asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä ei ole vielä annettu. Tavoitteet Lasin, pienmetallin ja kartongin erilliskeräys käynnistetään vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä vuoteen 2016 mennessä. Asiasta on tehty esitys alueelliselle jätehuoltojaostolle. Toteutuneet toimenpiteet 2013: Metallinkeräyksen keräyspaikkojen lukumäärä lisääntyi 6 %. Seuranta ja mittarit Keräyspaikkojen lukumääräinen lisääntyminen Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Alueellinen jätehuoltojaosto 8.3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 aikana: uudet jätetäyttöalueet on liitetty kaasunkeräykseen. Vanhaan jätetäyttöön rakennettiin uusia kaasukaivoja. Vastuutaho ja lisätietoja Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

14 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa jätelain 93 mukaista jäteneuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Neuvontatyön tavoitteena on lisätä kuluttajien ja tuotteiden valmistajien ja palvelujen tarjoajien tietoisuutta materiaalitehokkuudesta. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ja motivaatiota tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ostaa Ekokumppanit Oy:ltä neuvontapalveluja. Ekokumppanit vastaa suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä materiaalitehokkuusneuvonnasta ja sen kehittämisestä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy tekee materiaalitehokkuusneuvontaa integroituna kaikkeen jäteneuvontaan ja osallistuu Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokumppaneiden kanssa kehityshankkeisiin, projekteihin ja kampanjoihin. Toteutuneet toimenpiteet Kouluvierailut Vuonna 2013 Ekokumppanit jatkoi loppuasiakkaille maksuttomien (ympäristösuojelun maksamia) kouluvierailuitten tarjoamista Tampereen ja seutukuntien kouluille ympäristökasvatuksen tueksi. Kohderyhminä olivat kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset, joille pidettiin vastuullisen kulutuksen oppitunteja painottuen ajankohtaisiin aiheisiin. Kouluvierailuita tehtiin yhteensä 226 kpl, joilla tavoitettiin oppilasta, näistä 3-luokkalaisia oli 2587 ja 7-luokkalaisia Valtaosa kouluvierailuista tehtiin Tampereella, mutta oppitunteja pidettiin myös Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Ympäristötori Tampereen Vihreän viikon avasi Ympäristötori, joka kokosi kesäkuussa Tammelantorille ympäristöasiantuntijoita ja ekologisia yrittäjiä. Tapahtumassa toimi Ekokumppanien tavaranvaihtotori, jonka periaatteena on tuoda itselle tarpeetonta, mutta ehjää tavaraa ja vaihtaa se tarpeelliseen. Pirkanmaan Jätehuollon Repe & Romu ottivat maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut sekä sähkölaitteet. Koukkujärven vihermultaa sai ottaa mukaan omalla pussilla tai ämpärillä. Tampereen Puutarhaseura kertoi infopisteellään puutarhatrendeistä parvekepuutarhasta ison pihapiirin kasvivalintoihin, hyötykasveista koristekasveihin. Kokeneet puutarhaharrastajat myös myivät taimia. Torilla oli myös elävää musiikkia, taidetta sekä perhosbaareja, kierrätyskäsitöitä. Torin täysi väkeä osallistui tapahtumaan ja nautti kauniista kesäsäästä. Tähteitä nolla! 2012 pilotoitu Tähteitä nolla! kampanja toistettiin. Siinä haastettiin ala-asteen oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruokajätteen määrää. Viiden kunnan (Kangasala, Orivesi, Nokia, Tampere, Pirkkala), 15 koulun 2998 oppilasta sekä koulujen opettajat osallistuivat Tähteitä nollaan Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Opastetun retken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen voitti arvonnassa 77 oppilaan ja neljän opettajan orivetinen Karpinlahden koulu. Neljän elokuvalipun niput voittivat oriveteläisten Päilahden koulun ja Keskuskoulun, tamperelaisen Rudolf Steiner koulun ja tamperelaisen Tesomajärven koulun keittiöväki. Kampanjaviikon aikana ruokaloissa on ollut esillä oppilaitten teemaan liittyviä piirroksia ja Seppo Leinosen kampanjamateriaalia. Kampanjan toteuttivat Pirkanmaan jätehuolto, Ekokumppanit ja koulujen ruokapalvelujen tarjoajat. Moreenian tavaranvaihtopäivät

15 14 Kevään tavaranvaihtopäivät järjestettiin Nuukuusviikolla huhtikuussa sekä syksyn tilaisuudet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa. Kevään tapahtumaan osallistui yli 400 henkeä, mikä osaltaan johtui Aamulehden päivän menovinkeissä olleesta isosta kuvasta ja tekstistä. Syksyllä osanottajamäärä oli vain 123 henkeä, koska Aamulehdessä ei ollut mitään, mutta toisaalta Tamperelaisessa oli peräti kaksi puffia tapahtumasta. Tapahtumat järjestivät Ekokumppanit Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ylijäämätavarat päätyivät Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kierrätyskeskuksiin Nekalaan, Hervantaan ja Lielahteen. Euroopan jätteen vähentämisen viikko Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa. Suomi osallistui neljättä kertaa viikon viettoon. Suomessa järjestettiin kolmisenkymmentä tapahtumaa, jotka kuuluivat Euroopan jätteen vähentämisen viikon viralliseen ohjelmistoon. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Helin, Ekokumppanit Oy, Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 8.5 Biojätteen mädätyslaitos Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJH) vastuulle kuuluu biojätteen erilliskeräykseen perustuvan noudon ja kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen. Lisäksi PJH vastaanottaa omistajakunnistaan yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvaa lietettä käsiteltäväksi. Tällä hetkellä käsittelymenetelmänä on kompostointi. Hyödyntäminen toteutuu lähinnä suljettavien kaatopaikkarakenteiden pintakerrosmateriaalina ja jalostamisena mullaksi. Kompostointia ei pidetä sellaisenaan tehokkaimpana ja riittävänä prosessointimenettelynä edistämään erilliskerätyn biojätteen hyödyntämistä. Kasvualustanäkökulman lisäksi on tarpeen ottaa huomioon energiana ja lannoitemateriaalina hyödyntäminen. PJH:n strategiana on myös edistää biojätteen erilliskeräystä. Lisäksi PJH:n on ratkaistava roolinsa jätevesien puhdistamolietteiden prosessoijana ja hyödyntämiseen ohjaajana. Tavoitteet PJH:n hallitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä biojätehuollon palvelutuotantomallin tekniikka- ja hyödyntämismenettelyvalintoineen siten, että biologisesti käsiteltävä jäte tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi energiana sekä ravinteina ja maanparannusmateriaaleina. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnat PJH on tilannut konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa perusteet palvelutuotantomallin valintaa koskevaa päätöstä varten. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Hanke vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa myös välillisesti kestävän materiaalitalouden kautta ilmastonmuutosta hidastavasti. Muu kehitystyö Yhtiön hallitus perehdytetään biojätteiden käsittelyn eri vaihtoehtoihin kohdevierailuilla ja asiantuntijoiden kuulemisella. Seutuyhteistyö

16 15 PJH on perustettu toteuttamaan laajaa ylikunnallista kuntayhteistyötä varten. Seuranta ja mittarit Määritellään myöhemmin palvelutuotantomallin toimeenpanon yhteydessä. Kustannukset Biojätteen palvelutuotantomallin valinnasta riippuen investointikustannukset ovat 5-10 miljoonaa euroa. Tavoitteena ovat kuntalaisille edulliset kustannukset (= jätemaksu) suhteessa toteuttaa jätelain mukaiset terveyden ja ympäristön suojelun päämäärät. Vastuutaho ja lisätietoja Käsittelypäällikkö Elina Tiira ja kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät Jätelajien keräykseen sisältyvä syntypaikkalajittelu sekä näin muodostettujen jätelajien nouto ja kuljetus keräyspaikoista käsittelypaikkoihin muodostavat ekologisesti ja taloudellisesti merkittävät vaiheet materiaalien hyödyntämisessä ja asianmukaisessa loppusijoituksessa. Keräyksen ja noudon toteuttaminen putkijärjestelmällä, huolimatta jo lähes 50 vuoden takaisesta ideastaan, on modernina suomalaisena tekniikkainnovaationa noussut taajama-alueilla merkittäväksi kilpailijaksi perinteisille keräys- ja noutomenettelyille. Voidaan toteuttaa useamman kiinteistön vähän tilaa vaativia yhteiskeräyspaikkoja, jätteitä noutavia autoja ei tarvita ja näin jätehuollon aiheuttamat pakokaasupäästöt, melu ja liikenneriskit asukkaille voidaan poistaa. Putkijärjestelmän arvioitu energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni. Tavoitteet Vuorekseen rakennettavan putkijärjestelmän tavoitteena on osoittaa tällaisen keräys- ja noutomenettelyn ekologinen ja taloudellinen toteuttavuus taajama-alueiden päivittäisten jätelajien jätehuoltoratkaisuna. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Investoinnin ja palvelutuotannon toteuttamiseen uusi, edelleen osinkoa jakamaton organisaatiomalli, jossa kiinteistöt ovat mukana investoinnin rahoittamisessa ja jossa pienkiinteistöt osallistuvat liityntämaksun muodossa investoinnin toteuttamiseen. Pirkan Putkikeräys Oy on malli tällaisesta uudesta organisatorisesta toimintamallista. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Putkijärjestelmän investointi ja käyttöönotto on edellyttänyt toimintatavan muutosta rahoitusajattelussa ja palvelutuotannon järjestämisessä. Jätteentuottaja osallistuu investoinnin rahoitukseen jo rakentamisvaiheessa ja jätteen noutopalvelu (eli jätelajien siirto keräyspaikasta keskitetylle koontaasemalle) tapahtuu putkijärjestelmällä eikä kuljetusyrityksen toimesta. Tekniset muutokset Syöttöputkiperustaiset keräyspaikat, maanalainen jätelajien siirtoputkisto ja keskitetty koonta-asema jätelajien kuljetusta varten. Merkittävä muutos on pakkaavien jäteautojen tarpeen poistuminen. Hankinnat Putkijärjestelmän keskeiset hankinnat kohdistuvat putkistosuunnitteluun, laitteistosuunnitteluun ja toimitukseen, putkistorakentamiseen ja koonta-aseman rakentamiseen. Putkijärjestelmän hankinta toteutettiin avoimena julkisena hankintana.

17 16 Koulutus ja tiedotus Putkijärjestelmän käyttöönotto vaatii tietoista ja merkittävää panostusta käyttäjien opastamiseen ja motivoimiseen. On kerrottava, miksi tällaisen järjestelmään käyttöön on ryhdytty ja miten siitä käyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi Vähentää tekniikka- ja toimintatapamuutoksen vuoksi energiankulutusta ja tarvittavan energian tuotannosta muodostuvia päästöjä. Muu kehitystyö Teknisten ratkaisujen sekä putkisto- ja keräyspaikkasuunnittelun kehittäminen. Seuranta ja mittarit Mitään vakiintuneita seuranta- ja mittausmenettelyjä ei ole vielä kehitetty. Luonnollisesti mittarit kehitetään odotettujen hyötyjen osoittamiseen. Kustannukset Vuoreksen putkijärjestelmän arvioitu investoinnin kokonaiskustannus on miljoonaa euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Kallio, Pirkan Putkikeräys Oy 8.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Pirkanmaan Jätehuollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2014 strategian, jossa perustana on asiakkaiden ja yhteiskunnan palvelu kohti kestävää materiaalitaloutta. Tämä perusta tarkoittaa tukeutumista tehokkaasti jätteiden syntypaikkalajitteluun, jotta materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman ekologisesti ja taloudellisesti. Kunnalliset jätehuoltomääräykset muodostavat instrumentin ohjata jätteen tuottajia syntypaikkalajitteluun. Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee alueen jätehuoltomääräysten uudistamista. Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla ja päivittäminen perustuu jätelain uudistukseen. Tammervoiman hyötyvoimalan myötä kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä, vaan ainoastaan tuhkaa ja inerttiä jätettä. Ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Vältetty metaanin muodostuminen kaatopaikalla pienentää ilmastokuormitusta hiilidioksiditonnia vuodessa Jätteestä on noin 50 prosenttia uusiutuvia energialähteitä. Jäte korvaa fossiilisia polttoaineita ja pienentää ilmastokuormitusta hiilidioksiditonnia vuodessa. Vastuutaho ja lisätietoja Alueellinen jätehuoltojaosto Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.8 Tammervoima Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin tonnia jätettä vuodessa ja energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos yhtiöt.

18 17 Tavoitteet Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Hyötyvoimalaitoksen CO2-päästövähenemä on Tampereen energiantuotannossa noin t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä. Tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat, kun hyötyvoimalaitoksen investointipäätös saatiin tehtyä elokuussa ja hankeen rahoitus järjestettyä. Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa. Vuoden 2014 toiminta tulee keskittymään rakennushankeen viimeisten hankintakokonaisuuksien ja urakoiden hankintaan sekä rakennustöiden valvontaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma. Toteutuneet toimenpiteet Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennusja perustustöiden urakkasopimus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaihioista jätettiin syyskuussa investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle. Seuranta ja mittarit Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen käyttö aloitetaan 2016 alussa. Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on 105 milj. euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh ,

19 18 9 Vesihuolto Energiankulutusta seurataan säännöllisesti vesihuollossa. Sähköverkkoyhtiön toimesta vesihuollon kohteet on erotettu oman asiakasnumeron alle, jotta helpommin voidaan seurata kulutuksia. Kulutusseurannassa käytetään hyväksi verkkoyhtiön tietokantoja. Kulutusmääriä seurataan kuukausittain. Kulutusseurannalla on löydetty mm. viallisia laitteita pumppaamoilta, jotka korjaamalla energiankulutusta on saatu pienennettyä. Vesi- ja viemäriverkoston osalta on energiatehokkuudenkin kannalta oleellista, että verkostojen kunto pidetään hyvänä. Verkostojen rappeutuessa niihin voi tulla rikkoutumia ja vuotoja, jotka lisäävät viemäriverkostossa kulkevat veden määrää ja sitä kautta rasittavat turhaan viemärilinjojen, pumppaamojen ja puhdistamon kapasiteettia sekä lisää huoltotöiden määrää huomattavasti. Pumppaamoissa tämä näkyy ensisijaisesti pumppujen käyntiaikojen, ja siten suoran energiankulutuksen, nousuna. Viemäreissä vuotovesien pääsy näkyy putkien kapasiteetin ylittymisenä. Puhdistamolla tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettitarvetta, suurempia pumppaus- ja ilmastuskompressorien energiankäytön kuluja. Puhtaan veden puolella mahdolliset vuodot näkyvät siinä, että alueelle pumpattavaa vesimäärää ja siten samalla pumppujen kapasiteettia joudutaan nostamaan, jotta vettä riittää kaikille tarvitsijoille. Vesihuoltolinjojen kunnossapidon kannalta on oleellista, että niissä tehdään tarkistustoimenpiteitä vuosittain ja linjojen kuntoa seurataan aktiivisesti. Vuotovesien ja vuotojen poistamiseksi on linjastoja saneerattava tarpeellisilta osilta. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma on päivitetty vuodenvaihteessa Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelmassa määritellään alueet, joilta vuotovesiä selvitellään sekä miltä alueelta vesijohtoverkostoja saneerataan. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmaa on päivitetty. Päivitetty ohjelma saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmassa määritellään korjattavat pumppaamot ja käydään läpi mm. pumput, joiden kapasiteettia tarvitsee tarkastella. Vuotovesikartoituksia on tehty mm. Kuljun alueella sekä Sääksjärvellä. Vuodelle 2014 suunniteltu vuotovesikartoituksia seuraavilla alueilla: Koko Sääksjärven alueelle toteutetaan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu, jossa tutkitaan myös vuotovesiä esiintymistä. Vuonna 2013, on toteutettu saneerauksia seuraavilla alueilla (taulukossa yksikkö metriä): Saneeratut linjat 2013 Kohde vj san.tapa jv san.tapa yhteensä Uusi-Eurooppa 519 pitkäsuj. 665 pätkäsuj Kenttätien seutu 474 pitkä- / pakkosuj. + auki kaivaen 474 Siskontie 94 auki kaivaen 94 Sotavallantien seutu 1170 auki kaivaen 1170 Asuntokuja 96 pätkäsuj. 96 Höytämönpolku Lempoisten koulu / Koulutie 147 auki kaivaen Kuljun koulu /Murrontie 82 auki kaivaen Tampereentie 68 pätkäsuj Saneeraus keskitettiin alueille, joissa on vanhaa pääasiassa valuraudasta tehtyä vesijohtoa tai viemärissä on todettu runsaasti vuotovesiä. Saneerausvolyymi oli 0,4 % viemärin osalta koko verkostosta. Harjoittelijoiden ja osin oman henkilöstön voimin tehdyn vuotovesiselvityksen pohjalta viemäriverkoston tarkastuskaivoista saneerattiin betonoimalla 10 pahiten vuotavaa ja muutamia kaivoja saneerattiin auki kaivamalla.

20 19 Vuodelle 2014 saneerauksia toteutetaan alueille: Hakkari Höytämö Miemola Tutkimusten ja saneerausten tavoitteena on pienentää energiankulutusta ja huoltotöitä sekä jätevesien määrää (hulevesien osuuden verran) % nykyisestä tasosta sekä turvata olemassa olevien järjestelmien toimiminen myös tulevaisuudessa. Vesihuollon laitosten uusimisten ja rakentamisen yhteydessä otetaan kilpailutuksessa huomioon laitteiden elinkaarikustannukset 10 vuodelta. Lisäksi elinkaarikustannukset huomioidaan pumppaamojen laitehankinnoissa. Vesihuollon saneerausrahat on nostettu vuodelle 2014 tasolle Vesihuollossa tullaan myös kartoittamaan mahdollisuus aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä jätevesien lämmön talteenoton hyödyntäminen. Lämmön talteenoton hyödyntäminen tulee kyseeseen ainakin siinä tapauksessa, että jätevedenpuhdistamo rakennetaan nykyisen puhdistusprosessin perään jälkikäsittely. Jätevesien lämmön hyödyntäminen vaatii matalalämpötilaisen energian käytön kohteita alueella. Vuoden 2014 alusta Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaa jatkaa Lempäälän Vesi liikelaitos. Kulutustiedot Vesihuollon energiankulutuksen jakautuminen Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 23 % Jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus 34 % käyttöveden siirto 5 % käyttöveden valmistus 5 % jätevesipumppaamoide n sähkönkulutus 43 % Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 513 MWh 417 MWh Muutos 22,9 % Vesihuollon koko sähkönkulutus MWh MWh Muutos -8,4 % Energiankulutus yhteensä MWh MWh Muutos -2,8 % Lempäälän Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Lasse Sampakoski

21 20 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2018 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 alusta kaukolämmön tuotannosta n % tuotettu uusiutuvalla energialla (puuperäinen). Maakaasun tankkausasema on rakennettu Sääksjärvelle vuoden 2013 aikana ja se käyttöönotetaan kesään 2014 mennessä, jolloin tankkausasemasta tulee puolijulkinen eli kaikille rekisteröityneille asiakkaille avoin tankkauspiste. Tankkauspiste tukee ajoneuvokaluston siirtymistä kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Kesällä 2014 tullaan Kuljun kylänosan keskustaan, Palomäen sekä Kuljun koulun alueelle rakentamaan kaukolämmön aluelämpöverkko, ja energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lempäälän terveyskeskus on liitetty kaukokylmäverkkoon, jossa hyödynnetään järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa ja näin ollen energiatehokkuus paranee. Prosessin kylmäaineeksi on valittu mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine. Kaukokylmäverkon on tarkoitus myöhemmin laajeta ja palvella Lempäälän keskustataajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt selvitetään energiatodistusten laadinnan yhteydessä. Energiatodistuksia on laadittu yhteistyössä Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Vuosina on toteutettu ja aiotaan toteuttaa yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa kunnan kiinteistöissä erilaisia ESCO-hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja/tai vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä rakennusten lämmityksessä. Ensimmäisen hankkeen toteuttaminen on aloitettu jo Hakkarin koulussa vuonna 2013 ja koko projekti valmistuu syksyllä Muita kohteita ovat Mansikkamutkan päiväkoti, Lempoisten uimala, Kelhon, Moision, Nurmen, Säijän ja Mattilan koulut. Seuranta Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta.

22 21 Vastuutaho ja lisätietoja Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso

23 22 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. Vision toteuttamisprosessin yhteydessä pyritään tarkastelemaan ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta erityisen innovatiivisesti mm kunnan keskustan kehittymisen vaikutuksia liikenteen ja sen tulevaisuuden mallien ympäristönäkökulmiin. Tampereen Yliopiston kanssa yhteistyössä pohditaan näitä liikenteen, liikennöinnin ja logistiikan uusia ratkaisumalleja Syksyn 2013 aikana Ideaparkissa ja alueella aloitettiin energia- ja jätehuoltokartoituksen teko yhteistyössä Schneider Electricin ja KOY Ideaparkin kanssa. Hankkeen lähtökohtana on vuonna 2013 toteutettu laajempi SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastrukstuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut alkuvuodesta 2013 laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. Lisäksi Lempäälässä kartoitettiin 2012 mm. yritysten jätehuoltoratkaisuja. Lempäälä osallistuu osallistuu myös aktiivisesti sekä kuntana että yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa kehityspoliittisiin prosesseihin, mm Afrikassa. Näissä on ollut tavoitteina mm innovatiivinen jätehuolto ja kierrätyksen kehittäminen sekä mm kierrätettävien materiaalien hyödyntämisen teollistumisen ja köyhyyden vähentämisen raaka-aineena. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa

24 23 Energiatehokkuus Ideaparkissa on otettu huomioon jo rakennusvaiheessa. Ideaparkin lämmönkulutus (4,42 kwh/r-m 3 ) on 82 % ja sähkönkulutus (21,34 kwh/r-m 3 ) 30 % pienempi verrattuna kauppakeskusten keskiarvoon, sillä Motivan tilastojen perusteella Suomen kauppakeskusten keskimääräinen lämpöenergiankulutus on 24,2 kwh/r-m 3 ja sähköenergiankulutus 30,5 KWh/r-m 3. Tulevaisuudessa Ideaparkin energiatehokkuutta voidaan entisestään parantaa ottamalla käyttöön uusiutuvaa ja lähellä tuotettua energiaa. Ideaparkin alueen energia- ja jätehuoltokartoituksen pohjalta tullaan ympäristötietoa tulevaisuudessa esittämään reaaliaikaisessa muodossa omistajalle, vuokralaisille, kuluttajille sekä sidosryhmille kullekin käyttäjäryhmälle heidän tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteena on ympäristöön liittyvillä tehostus- /informaatio-/viestintätavoilla tuoda esille taloudellinen, toiminnallinen ja ympäristöystävällinen toimintatapa kauppakeskuksessa toimiville tahoille. VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.

25 24 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Alla on syskyllä 2013 kerättyä tietoa eri koulujen toimista kestävän kehityksen saralla. Hakkarin koulu Hakkarissa on otettu käyttöön Globaalin kuluttajan ajokortti Ekokumppanien tarjoamaa opetusta 7-luokkalaisille. Wilman käyttö Kelhon koulu Henkilökunta: Biojäteroskis ruoan tähteille. Paperin lajittelu. (Pahvin lajittelu tulossa). Ruoan määrän jatkuva tarkkailu. Tietotekniikan käyttö: Wilma ja dokumenttikamerat. Vanhemmat: Leikkimökin korjaus oppilaille. Oppilaat: Oppilaat vastaavat leikkivälineiden tallessa pysymisestä. Ekokumppaneiden oppitunti. Roskien siivous pihalta ja koulun lähialueilta kevät/ syksy. Askarteluja kierrätysmateriaalista esim. maitopurkit, kananmunakennot. Polkupyörän huolto tn-töissä. OPS:in mukaiset aiheet kestävästä kehityksestä. Monivuotiset kirjat (osin vihkokirjat). Kuljun koulu Oppilaat keräävät kaikista koulutaloista ja luokista kierrätyspaperit. Sekä oppilaat että henkilökunta keräävät myös pahvit erikseen. 6. luokkien oppilaat pyyhkivät ruokailun jälkeen pöydät kummassakin ruokalatilassa. Kopiointien perusasetuksena on kaksipuolinen kopiointi, jolla saadaan säästettyä paperitulosteissa. Suurelta osin luokissa on tykki + dokumenttikamera (joko omana, liisattuna tai lainattuna), jolloin päästään vähemmällä oppituntimateriaalien monistamisella. Esiopetuksessa koneita ei vielä ole. Sisäisessä postituksessa käytetään käytettyjä kirjekuoria. Uusissa lisärakennuksissa WC-tilojen valot sammuvat ja syttyvät liikkeen mukaan, joten valoja ei pääse unohtumaan päälle. Käsityöhankintoja tehdään koululla keskitetysti ja kaikkia kangastilkkuja ja laudankappaleita hyödynnetään loppuun asti. Askarteluissa hyödynnetään aiheiden mukaan kierrätysmateriaaleja. Lukuvuosittain hyödynnetään opetuksessa kunnassa laadittuja KEKE- tai nuukuusviikkomateriaaleja. Kuokkalan koulu Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä. Luokkakohtainen paperinkeräys. Metallin- ja pahvinkeräysastiat koululla. Nuuka monistaminen, kaksipuoleiset monistukset ja pienennökset. Turhien valojen sammuttaminen.

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia Loppuseminaari 29.8.2016 Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut- Tampere näyttää suuntaa - Osapuolet: Joukkoliikenneyksikkö, TKL, Yleisten alueiden suunnittelu,

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Pirkanmaan ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012 Ritva Asula-Myllynen Seutukoordinaattori Tampereen kaupunkiseutu Maankäytön rakennesuunnitelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot