Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen"

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2013

2 1 Sisällys 1 Vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa Jätteen lajittelun parantaminen Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Biojätteen mädätyslaitos Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Tammervoima Vesihuolto Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Yhteenveto Energiankulutus vuonna Energiansäästöinvestoinnit... 32

3 2 1 Vuosi 2013 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2013 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä (sääkorjattu), MWh:n sähkönkäytöstä sekä 460 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus vähentyi vuodessa 2,0 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli pientä, vain Sirkkavuorella olleet pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Lempäälän kunnan ostama sähkö on vuodesta 2012 lähtien 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan sähkön- ja lämmönkulutus on noussut noin neljänneksellä vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Vuonna 2013 kokonaisenergiankulutus kunnassa laski ensimmäistä kertaa energiaseurannan ajalla. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite MWh saavutettiin ja kokonaistavoite on saavutettavissa jatkamalla energiankäytön tehostamista ja siihen tehtäviä investointeja. Vuonna 2013 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän Lämpö on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön Sääksjärven lämpölaitoksella. - Lempoisten koulun suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset mallintavien laskelmien avulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. - Kahdeksan kohteen (Hakkarin koulu, Lempoisten Uimala, Moision koulu, Päiväkoti Mansikkamutka, Kelhon koulu, Mattilan koulu, Säijän koulu ja Nurmen koulu) energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä tehostetaan kunnan ja Lempäälän Lämmön yhteisellä ESCO-hankkeella. Hanke alkoi vuonna 2013 Hakkarin koulun ilmanvaihdon saneerauksen yhteydessä. Hakkarin koulun saneerauksen jatkaminen sekä muut kohteet ovat vuorossa vuosina Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. Tähän raporttiin eri osiot ovat toimijoiden itsensä kirjoittamia. Osuudet Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on kirjoitettu yhteisesti kaikkien kuntien käyttöön, joten näissä raporttiosuuksissa on myös laajemmin seutukunnallisia toimia. Raportissa on myös Lempäälän Lämmön osalta yhteenveto. Lempäälän Lämpö ei kuulu kunnan energiatehokkuussopimuksen piiriin. Heillä on oma energiantuotantoon liittyvä energiatehokkuussopimuksensa.

4 3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla -> Palvelut -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Kestävä kehitys -> Energiatehokkuus ja ilmasto

5 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2013 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Lempäälän kuntastrategian valmistelu Hyväksytty taloussuunnitelma (kunnanvaltuusto ) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2013 (kunnanvaltuusto ) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 laadinnan aloittaminen (seutuhallitus ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaryhmä Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2013 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Vuoden 2013 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen laadintaa ja aloitettiin Säijän osayleiskaavan selvitysten laadinta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Seutuhallitus kiinnitti kuntien huomiota tonttien tarjontaan, tontinluovutusohjelmaan, tonttien varaamiseen vuokra-asuntotuotantoon ja erityisryhmille. - Erityishankkeet Vuonna 2013 ei käynnistetty kaavoitukseen liittyviä erityishankkeita. Seuranta - Lyhyesti mittarit Vuosittain laadittavan kestävän kehityksen mittarit. - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

6 5 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmää uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä. Toteutuneet toimenpiteet - Vuonna 2013 vaihdettiin loput elohopealamput (n 500) pois kunnan katuvaloverkostosta W HQ lamput korvattiin 70 W SpNa lampuilla - Valaistuksen kesäsammutus noin 3 kuukautta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen ohjausjärjestelmän uusiminen määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Energiakustannussäästöt ohjataan järjestelmän kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio Taulukko 4.1 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkulutukset vuosittain Katu- ja ulkovalaistus VUOSI Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus / MWh valaistu katupituus / km arvioitu - valaisinpisteiden lukumäärä arvioitu - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi löytyvät osiosta Yhteenveto Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö Antti Jokela

7 6 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kilometrikorvausten osalta on vähennystä aiemmasta vuodesta 6,5 %, joka merkitsee noin pienempiä kustannuksia energiansäästön lisäksi. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat lisääntyneet vuonna Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin vähentyneet. Käyttötunnit vaihtelevat paljon vuosittain. Taulukko 6.1 Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina Kilometri- korvaus, oma auto muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % -5,4 % Km-korvaus, yli 5000 km muutos % -8 % 97 %** 2 % -7 % -7,2 % Polkupyörä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Perävaunu Koira/Tavara yli 80 kg Lisämatkustaja Muut matkakulut, ei kuittia YHTEENSÄ ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Taulukko 6.2 Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % 24 % -25% Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 % -4 % 9 %

8 7 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Vuoden 2013 alusta lähtien kunnan palvelurakennusten rakennuttaminen ja ylläpito on jaettuna kahteen eri organisaatioon rakennuttamiseen ja tilatoimeen. Energiatehokkuus on mukana sekä palvelurakennusten rakennuttamisen että tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Taloussuunnitelman mukaisesti yksi keskeisistä toiminnan tavoitteista on energiansäästö, jota seurataan kulutusseurannalla ominaiskulutusten avulla. Keinoina ovat sekä energiainvestoinnit että käyttötekniset toimenpiteet. Uusien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöönoton energiatavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2013 aikana saatu pilotointivaiheeseen ns. TAPRE-periaatteet, joita tullaan noudattamaan myös Lempäälän kunnan rakennuskohteissa. (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. TAPRESSA on osapuolina kiinteistön omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus- ja huoltoliikkeitä on mukana 10, arkkitehtitoimistoja kaksi ja suunnittelu- ja konsulttitoimistoja kolme. Koossa on varsin kattava kokonaisuus pirkanmaalaisia rakentamisen toimijoita. Pirkanmaan palvelurakennuskannasta on hankkeessa mukana yli puolet.) Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2013 lopulla 58 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta lähes koko kulutus on tuntitasolla seurattavissa. Veden- ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Kulutustiedon aktiivista käyttöä on parannettu, mutta siinä vielä riittää kehitettävää esimerkiksi hälytyspalvelun käyttöönoton avulla. Vuonna 2013 sähköinen huoltokirja oli aktiivisessa käytössä kiinteistönhuollossa. Toteutuneet toimenpiteet - Energiansäästöinvestoinnit Vuonna 2013 aloitettiin Lempäälän Lämmön yhteisesti tehtävä ESCO-hanke (ESCOhankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas maksaa investoinnin (tai osan siitä) sen tuottamilla säästöillä sopimuksessa määritellyllä palvelukaudella). Tämä ESCO-hanke toteutetaan vuosina ja kohteina ovat Hakkarin koulun IV-saneeraus Laskennallinen säästö lämpöenergiassa 518 MWh sähköenergiassa 63 MWh CO 2 -päästöissä 174 tn/a energiakustannuksissa /vuosi Uimalan aurinkokeräimet sekä lämmitystapamuutos 2014 Moision koulun kylmälaite-lto 2014 Mansikkamutkan lämmitystapamuutos (sähkölämmityksestä aluelämpöön) 2014 Kelhon, Mattilan, Nurmen ja Säijän koulujen lämmitystapamuutokset. Näissä muutetaan lämmitys öljylämmityksestä aluelämpöön. Aluelämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä uusitaan automaatio sekä tasapainotetaan lämpöverkostot kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Näiden muutosten aika on vuonna 2015.

9 8 Saturannan päiväkodin patteri- ja linjasäätöventtiilien vaihto sekä lämmön tasapainotus. Energiasäästö 7 MWh/vuosi. o Uudisrakentaminen Lempoisten koulun laajennus ja peruskorjaushanke aloitettiin vuonna Suunnittelun lähtökohtana oli annettu energiankulutustavoitteet. Suunnittelun aikana tehtiin vertailevat laskelmat eri vaihtoehtojen kannattavuudesta pidemmällä aikajänteellä. o Muuta Kiinteistönhuollossa on tehty aktiivista työtä energiansäästön eteenpäin viemiseksi. Tästä seurauksena on selvä ominaiskulutusten aleneminen kulutusseurannassa olevien kohteiden lämmön- ja sähkönkulutuksessa. Kulutusseurannan ulkopuolisella sähkönkulutuksella on ollut huomattava kasvu jo kahtena vuonna peräkkäin. Syitä tähän ollaan selvittämässä. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistui Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o ESCO-hankeen osalta kts. edellä Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Energian kulutus on vähentynyt kokonaisuudessaan vaikka rakennusmassan onkin lisääntynyt. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt lähes samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Palvelurakennukset rakentaminen, Rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki kunnossapito, Tilapalvelupäällikkö Timo Kujanpää ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

10 9 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa Kiinteistö Oy Sirkkavuori on Lempäälän kunnan omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmiportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972 Porrashuoneet uusittiin ja niihin rakennettiin hissit. Taloon tuli uudet sisääntulokatokset ja ulkoovet. Parvekkeet korjattiin, ikkunat vaihdettiin ja yläpohjaan lisättiin eristystä. Jätehuolto uusittiin. Hissit otettiin käyttöön helmikuussa Ulkopuolisten maalaustöiden osalta sekä pihatöiden osalta hanke valmistui kesällä Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö suoritettiin Kiinteistö Oy Sirkkavuoren kaikissa taloissa. Kehityshankkeet - Kaikkien Sirkkavuoren öljylämmityskohteiden lämmitysmuodon muuttaminen uusiutuvan energian lämmitysmuotoihin. Öljylämmityskohteita on 5 kpl: 1. Kivitasku, Leinikkitie 17, rivitalo, 11 asuntoa ja päiväkoti 2. Mesikämmen, Mesikämmenentie 10, rivitalo, 7 asuntoa 3. Myllykoluntie, Myllykoluntie 7, rivitalo, 6 asuntoa, päiväkoti sekä 2 kpl päivähoitotiloiksi muutettuja paritaloja 4. Korpikuusi, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa 5. Kuljun Ehtoopirtti, Linnajärventie 5, rivitalo, asuntoja 16. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Johanna Heikkilä / Terhi Leppimaa

11 10 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on Tampereen seitsemän kehyskunnan (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa omistajilleen julkisia hankintapalveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli noin euroa. Henkilöstöä yhtiössä on 4 henkilöä. Hankintasopimuksia, joita yhtiö hallinnoi, on noin 110 kappaletta. Tavoite Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy ei voi vastata säästötavoitteista omistajakuntiensa puolesta. KuHa kilpailuttaa hankinnat siten, että ne mahdollistavat säästöt energiamäärissä. (mm. sopimukset 100 %:sti uusituvilla luonnonvaroilla tuotetusta sähköstä, ajoneuvosopimusten hybridi vaihtoehdot, led-valoputket sisäkäyttöön) Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Tekniset muutokset - Oman toiminnan tehostaminen/säästöt - Kehitetään tilaajaosaamista kunnissamme korostaen energiatehokkaita vaihtoehtoja. - Siirtyminen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön - Sähköenergia on jo 100 % vihreää sähköä - Suositellaan tilaajille hybridiajoneuvovaihtoehtoja Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Muutokset johtamisjärjestelmässä, päätöksenteossa. - Päättäjien sitouttaminen energiatehokkaiden vaihtoehtojen suosimiseen sekä elinkaarikustannusajattelun lisääminen/laajentaminen. - Henkilöstönäkökulma, millä tavoin henkilöstöä kannustetaan energia- ja ilmastotoimiin tehostamiseen. - Kun esimiestaso saadaan sitoutettua energia- ja ilmastotoimien tehostamiseen, on myös henkilöstön luonnollinen ajattelu- ja menettelytapojen sulautuminen toimiin helpompaa. - Kehitämme jatkuvasti tilaajaosaamista ja vuosittaisissa hankintakoulutuksissa tuomme esille ja kannustamme suosimaan hankinnoissa energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Lisäksi pyrimme korostamaan tuotteiden elinkaarikustannusten huomioimista. - Onko muita uusia energiatehokkuutta edistäviä tai CO2-päästöjä vähentäviä toimintamalleja otettu käyttöön. - Rakennusten kokonaisvaltaisen energiatehokkuuden huomioiminen paremmin uusissa hankinnoissa. Koulutus ja tiedotus - Millaista koulutusta, neuvontaa ja tiedostusta järjestätte omalle henkilöstölle, poliittisille päättäjille, kasvatus- ja opetustoiminnan henkilöstölle, tiedotusvälineille, asiakkaillenne, kuntalaisille tai muille ryhmille. - Vuosittain järjestämme noin 16 päivää hankintakoulutusta omistajakunnillemme, joissa aiheina on yleisen hankintakoulutuksen lisäksi mm. energiatehokkaat hankinnat, eettiset hankinnat, vastuullisuus hankinnoissa. - Tilaisuuksista ja tapahtumista, montako henkilöä niihin ajatellaan osallistuvan tai monelleko henkilölle suuntaatte tiedostusta, esim. asiakaslehden jakelumäärä tmv. - hankintakoulutuksiimme osallistuu vuosittain noin 200 henkilöä.

12 11 Hankinnat - Onko energiatehokkuus otettu huomioon tekemissänne hankinnoissa ja kuinka se niissä otetaan huomioon. - energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa niissä hankinnoissamme, joissa se on hankinnan sisällön kannalta oleellinen ja huomioitava tekijä. Yhtä ainutta tapaa ei huomioimiseen ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset). Kehitystyö - Millaisia kehityshankeaihioita ja ideoita voitaisiin viedä vaikkapa yhdessä eteenpäin. Toteutusaikataulu - kaikkiin edellisiin toimenpiteisiin. - toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja toimenpiteitä otetaan käyttöön aikataulujen mahdollistamissa puitteissa. Kustannukset - investoinnit, työajan käyttö, ostopalvelut - oman toiminnan kehittäminen ja energiatehokkuuden sekä ilmastotoimen tehostaminen ovat osa normaalia työnkuvaamme, joten näistä tekijöistä ei sen puolesta aiheudu meille lisäkustannuksia tai investointitarpeita Vastuuyksikkö ja henkilö - keneltä esim. saa lisätietoa Mervi Haataja, puh Seuranta ja mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista mitataan. - Yhtiöllämme ei ole olemassa mittareita. Seuranta toteutetaan tilaajien ja toimittajien kanssa yhteistyössä käytävissä sopimuskatselmoinneissa.

13 12 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa Jätekuljetusten kilpailutuksessa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet käytössä olevasta jätteiden kuljetusajoneuvoista on vähäpäästöistä tai muulla vastaavalla tavalla ympäristömyötäisiä. Oletetaan, että vähäpäästöinen kuljetuskalusto on 30 prosenttia energiatehokkaampi (aiheuttaa saman verran vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Jos puolet kalustosta uusiutuu vähäpäästöiseksi vuoteen 2020 mennessä, päästöjen vähenemä alenee 15 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna ottaen huomioon kuljetuskilometrit. Akkujen vaikutusta ei ole huomioitu. Vuonna 2013 asia ei edennyt, koska sopivia kilpailutettavia alueita ei ollut. Tavoitteet Jätehuolto siirtyy ympäristöystävällisempään kalustoon, josta kerätään kokemuksia. Polttoaineen kulutus on 30 % pienempi kuin perinteisen jäteauton polttoaineen kulutus, jossa primäärienergialähteenä toimii diesel. Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätteen lajittelun parantaminen Jätteen lajittelun parantamista kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä tuleva lainsäädäntö asettaa jätteen lajittelulle. Lopullista asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä ei ole vielä annettu. Tavoitteet Lasin, pienmetallin ja kartongin erilliskeräys käynnistetään vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä vuoteen 2016 mennessä. Asiasta on tehty esitys alueelliselle jätehuoltojaostolle. Toteutuneet toimenpiteet 2013: Metallinkeräyksen keräyspaikkojen lukumäärä lisääntyi 6 %. Seuranta ja mittarit Keräyspaikkojen lukumääräinen lisääntyminen Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Alueellinen jätehuoltojaosto 8.3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 aikana: uudet jätetäyttöalueet on liitetty kaasunkeräykseen. Vanhaan jätetäyttöön rakennettiin uusia kaasukaivoja. Vastuutaho ja lisätietoja Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

14 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa jätelain 93 mukaista jäteneuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Neuvontatyön tavoitteena on lisätä kuluttajien ja tuotteiden valmistajien ja palvelujen tarjoajien tietoisuutta materiaalitehokkuudesta. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ja motivaatiota tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ostaa Ekokumppanit Oy:ltä neuvontapalveluja. Ekokumppanit vastaa suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä materiaalitehokkuusneuvonnasta ja sen kehittämisestä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy tekee materiaalitehokkuusneuvontaa integroituna kaikkeen jäteneuvontaan ja osallistuu Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokumppaneiden kanssa kehityshankkeisiin, projekteihin ja kampanjoihin. Toteutuneet toimenpiteet Kouluvierailut Vuonna 2013 Ekokumppanit jatkoi loppuasiakkaille maksuttomien (ympäristösuojelun maksamia) kouluvierailuitten tarjoamista Tampereen ja seutukuntien kouluille ympäristökasvatuksen tueksi. Kohderyhminä olivat kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset, joille pidettiin vastuullisen kulutuksen oppitunteja painottuen ajankohtaisiin aiheisiin. Kouluvierailuita tehtiin yhteensä 226 kpl, joilla tavoitettiin oppilasta, näistä 3-luokkalaisia oli 2587 ja 7-luokkalaisia Valtaosa kouluvierailuista tehtiin Tampereella, mutta oppitunteja pidettiin myös Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Ympäristötori Tampereen Vihreän viikon avasi Ympäristötori, joka kokosi kesäkuussa Tammelantorille ympäristöasiantuntijoita ja ekologisia yrittäjiä. Tapahtumassa toimi Ekokumppanien tavaranvaihtotori, jonka periaatteena on tuoda itselle tarpeetonta, mutta ehjää tavaraa ja vaihtaa se tarpeelliseen. Pirkanmaan Jätehuollon Repe & Romu ottivat maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut sekä sähkölaitteet. Koukkujärven vihermultaa sai ottaa mukaan omalla pussilla tai ämpärillä. Tampereen Puutarhaseura kertoi infopisteellään puutarhatrendeistä parvekepuutarhasta ison pihapiirin kasvivalintoihin, hyötykasveista koristekasveihin. Kokeneet puutarhaharrastajat myös myivät taimia. Torilla oli myös elävää musiikkia, taidetta sekä perhosbaareja, kierrätyskäsitöitä. Torin täysi väkeä osallistui tapahtumaan ja nautti kauniista kesäsäästä. Tähteitä nolla! 2012 pilotoitu Tähteitä nolla! kampanja toistettiin. Siinä haastettiin ala-asteen oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruokajätteen määrää. Viiden kunnan (Kangasala, Orivesi, Nokia, Tampere, Pirkkala), 15 koulun 2998 oppilasta sekä koulujen opettajat osallistuivat Tähteitä nollaan Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Opastetun retken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen voitti arvonnassa 77 oppilaan ja neljän opettajan orivetinen Karpinlahden koulu. Neljän elokuvalipun niput voittivat oriveteläisten Päilahden koulun ja Keskuskoulun, tamperelaisen Rudolf Steiner koulun ja tamperelaisen Tesomajärven koulun keittiöväki. Kampanjaviikon aikana ruokaloissa on ollut esillä oppilaitten teemaan liittyviä piirroksia ja Seppo Leinosen kampanjamateriaalia. Kampanjan toteuttivat Pirkanmaan jätehuolto, Ekokumppanit ja koulujen ruokapalvelujen tarjoajat. Moreenian tavaranvaihtopäivät

15 14 Kevään tavaranvaihtopäivät järjestettiin Nuukuusviikolla huhtikuussa sekä syksyn tilaisuudet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa. Kevään tapahtumaan osallistui yli 400 henkeä, mikä osaltaan johtui Aamulehden päivän menovinkeissä olleesta isosta kuvasta ja tekstistä. Syksyllä osanottajamäärä oli vain 123 henkeä, koska Aamulehdessä ei ollut mitään, mutta toisaalta Tamperelaisessa oli peräti kaksi puffia tapahtumasta. Tapahtumat järjestivät Ekokumppanit Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ylijäämätavarat päätyivät Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kierrätyskeskuksiin Nekalaan, Hervantaan ja Lielahteen. Euroopan jätteen vähentämisen viikko Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa. Suomi osallistui neljättä kertaa viikon viettoon. Suomessa järjestettiin kolmisenkymmentä tapahtumaa, jotka kuuluivat Euroopan jätteen vähentämisen viikon viralliseen ohjelmistoon. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Helin, Ekokumppanit Oy, Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 8.5 Biojätteen mädätyslaitos Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJH) vastuulle kuuluu biojätteen erilliskeräykseen perustuvan noudon ja kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen. Lisäksi PJH vastaanottaa omistajakunnistaan yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvaa lietettä käsiteltäväksi. Tällä hetkellä käsittelymenetelmänä on kompostointi. Hyödyntäminen toteutuu lähinnä suljettavien kaatopaikkarakenteiden pintakerrosmateriaalina ja jalostamisena mullaksi. Kompostointia ei pidetä sellaisenaan tehokkaimpana ja riittävänä prosessointimenettelynä edistämään erilliskerätyn biojätteen hyödyntämistä. Kasvualustanäkökulman lisäksi on tarpeen ottaa huomioon energiana ja lannoitemateriaalina hyödyntäminen. PJH:n strategiana on myös edistää biojätteen erilliskeräystä. Lisäksi PJH:n on ratkaistava roolinsa jätevesien puhdistamolietteiden prosessoijana ja hyödyntämiseen ohjaajana. Tavoitteet PJH:n hallitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä biojätehuollon palvelutuotantomallin tekniikka- ja hyödyntämismenettelyvalintoineen siten, että biologisesti käsiteltävä jäte tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi energiana sekä ravinteina ja maanparannusmateriaaleina. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnat PJH on tilannut konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa perusteet palvelutuotantomallin valintaa koskevaa päätöstä varten. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Hanke vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa myös välillisesti kestävän materiaalitalouden kautta ilmastonmuutosta hidastavasti. Muu kehitystyö Yhtiön hallitus perehdytetään biojätteiden käsittelyn eri vaihtoehtoihin kohdevierailuilla ja asiantuntijoiden kuulemisella. Seutuyhteistyö

16 15 PJH on perustettu toteuttamaan laajaa ylikunnallista kuntayhteistyötä varten. Seuranta ja mittarit Määritellään myöhemmin palvelutuotantomallin toimeenpanon yhteydessä. Kustannukset Biojätteen palvelutuotantomallin valinnasta riippuen investointikustannukset ovat 5-10 miljoonaa euroa. Tavoitteena ovat kuntalaisille edulliset kustannukset (= jätemaksu) suhteessa toteuttaa jätelain mukaiset terveyden ja ympäristön suojelun päämäärät. Vastuutaho ja lisätietoja Käsittelypäällikkö Elina Tiira ja kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät Jätelajien keräykseen sisältyvä syntypaikkalajittelu sekä näin muodostettujen jätelajien nouto ja kuljetus keräyspaikoista käsittelypaikkoihin muodostavat ekologisesti ja taloudellisesti merkittävät vaiheet materiaalien hyödyntämisessä ja asianmukaisessa loppusijoituksessa. Keräyksen ja noudon toteuttaminen putkijärjestelmällä, huolimatta jo lähes 50 vuoden takaisesta ideastaan, on modernina suomalaisena tekniikkainnovaationa noussut taajama-alueilla merkittäväksi kilpailijaksi perinteisille keräys- ja noutomenettelyille. Voidaan toteuttaa useamman kiinteistön vähän tilaa vaativia yhteiskeräyspaikkoja, jätteitä noutavia autoja ei tarvita ja näin jätehuollon aiheuttamat pakokaasupäästöt, melu ja liikenneriskit asukkaille voidaan poistaa. Putkijärjestelmän arvioitu energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni. Tavoitteet Vuorekseen rakennettavan putkijärjestelmän tavoitteena on osoittaa tällaisen keräys- ja noutomenettelyn ekologinen ja taloudellinen toteuttavuus taajama-alueiden päivittäisten jätelajien jätehuoltoratkaisuna. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Investoinnin ja palvelutuotannon toteuttamiseen uusi, edelleen osinkoa jakamaton organisaatiomalli, jossa kiinteistöt ovat mukana investoinnin rahoittamisessa ja jossa pienkiinteistöt osallistuvat liityntämaksun muodossa investoinnin toteuttamiseen. Pirkan Putkikeräys Oy on malli tällaisesta uudesta organisatorisesta toimintamallista. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Putkijärjestelmän investointi ja käyttöönotto on edellyttänyt toimintatavan muutosta rahoitusajattelussa ja palvelutuotannon järjestämisessä. Jätteentuottaja osallistuu investoinnin rahoitukseen jo rakentamisvaiheessa ja jätteen noutopalvelu (eli jätelajien siirto keräyspaikasta keskitetylle koontaasemalle) tapahtuu putkijärjestelmällä eikä kuljetusyrityksen toimesta. Tekniset muutokset Syöttöputkiperustaiset keräyspaikat, maanalainen jätelajien siirtoputkisto ja keskitetty koonta-asema jätelajien kuljetusta varten. Merkittävä muutos on pakkaavien jäteautojen tarpeen poistuminen. Hankinnat Putkijärjestelmän keskeiset hankinnat kohdistuvat putkistosuunnitteluun, laitteistosuunnitteluun ja toimitukseen, putkistorakentamiseen ja koonta-aseman rakentamiseen. Putkijärjestelmän hankinta toteutettiin avoimena julkisena hankintana.

17 16 Koulutus ja tiedotus Putkijärjestelmän käyttöönotto vaatii tietoista ja merkittävää panostusta käyttäjien opastamiseen ja motivoimiseen. On kerrottava, miksi tällaisen järjestelmään käyttöön on ryhdytty ja miten siitä käyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi Vähentää tekniikka- ja toimintatapamuutoksen vuoksi energiankulutusta ja tarvittavan energian tuotannosta muodostuvia päästöjä. Muu kehitystyö Teknisten ratkaisujen sekä putkisto- ja keräyspaikkasuunnittelun kehittäminen. Seuranta ja mittarit Mitään vakiintuneita seuranta- ja mittausmenettelyjä ei ole vielä kehitetty. Luonnollisesti mittarit kehitetään odotettujen hyötyjen osoittamiseen. Kustannukset Vuoreksen putkijärjestelmän arvioitu investoinnin kokonaiskustannus on miljoonaa euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Kallio, Pirkan Putkikeräys Oy 8.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Pirkanmaan Jätehuollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2014 strategian, jossa perustana on asiakkaiden ja yhteiskunnan palvelu kohti kestävää materiaalitaloutta. Tämä perusta tarkoittaa tukeutumista tehokkaasti jätteiden syntypaikkalajitteluun, jotta materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman ekologisesti ja taloudellisesti. Kunnalliset jätehuoltomääräykset muodostavat instrumentin ohjata jätteen tuottajia syntypaikkalajitteluun. Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee alueen jätehuoltomääräysten uudistamista. Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla ja päivittäminen perustuu jätelain uudistukseen. Tammervoiman hyötyvoimalan myötä kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä, vaan ainoastaan tuhkaa ja inerttiä jätettä. Ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Vältetty metaanin muodostuminen kaatopaikalla pienentää ilmastokuormitusta hiilidioksiditonnia vuodessa Jätteestä on noin 50 prosenttia uusiutuvia energialähteitä. Jäte korvaa fossiilisia polttoaineita ja pienentää ilmastokuormitusta hiilidioksiditonnia vuodessa. Vastuutaho ja lisätietoja Alueellinen jätehuoltojaosto Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.8 Tammervoima Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin tonnia jätettä vuodessa ja energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos yhtiöt.

18 17 Tavoitteet Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Hyötyvoimalaitoksen CO2-päästövähenemä on Tampereen energiantuotannossa noin t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä. Tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat, kun hyötyvoimalaitoksen investointipäätös saatiin tehtyä elokuussa ja hankeen rahoitus järjestettyä. Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa. Vuoden 2014 toiminta tulee keskittymään rakennushankeen viimeisten hankintakokonaisuuksien ja urakoiden hankintaan sekä rakennustöiden valvontaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma. Toteutuneet toimenpiteet Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennusja perustustöiden urakkasopimus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaihioista jätettiin syyskuussa investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle. Seuranta ja mittarit Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen käyttö aloitetaan 2016 alussa. Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on 105 milj. euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh ,

19 18 9 Vesihuolto Energiankulutusta seurataan säännöllisesti vesihuollossa. Sähköverkkoyhtiön toimesta vesihuollon kohteet on erotettu oman asiakasnumeron alle, jotta helpommin voidaan seurata kulutuksia. Kulutusseurannassa käytetään hyväksi verkkoyhtiön tietokantoja. Kulutusmääriä seurataan kuukausittain. Kulutusseurannalla on löydetty mm. viallisia laitteita pumppaamoilta, jotka korjaamalla energiankulutusta on saatu pienennettyä. Vesi- ja viemäriverkoston osalta on energiatehokkuudenkin kannalta oleellista, että verkostojen kunto pidetään hyvänä. Verkostojen rappeutuessa niihin voi tulla rikkoutumia ja vuotoja, jotka lisäävät viemäriverkostossa kulkevat veden määrää ja sitä kautta rasittavat turhaan viemärilinjojen, pumppaamojen ja puhdistamon kapasiteettia sekä lisää huoltotöiden määrää huomattavasti. Pumppaamoissa tämä näkyy ensisijaisesti pumppujen käyntiaikojen, ja siten suoran energiankulutuksen, nousuna. Viemäreissä vuotovesien pääsy näkyy putkien kapasiteetin ylittymisenä. Puhdistamolla tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettitarvetta, suurempia pumppaus- ja ilmastuskompressorien energiankäytön kuluja. Puhtaan veden puolella mahdolliset vuodot näkyvät siinä, että alueelle pumpattavaa vesimäärää ja siten samalla pumppujen kapasiteettia joudutaan nostamaan, jotta vettä riittää kaikille tarvitsijoille. Vesihuoltolinjojen kunnossapidon kannalta on oleellista, että niissä tehdään tarkistustoimenpiteitä vuosittain ja linjojen kuntoa seurataan aktiivisesti. Vuotovesien ja vuotojen poistamiseksi on linjastoja saneerattava tarpeellisilta osilta. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma on päivitetty vuodenvaihteessa Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelmassa määritellään alueet, joilta vuotovesiä selvitellään sekä miltä alueelta vesijohtoverkostoja saneerataan. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmaa on päivitetty. Päivitetty ohjelma saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmassa määritellään korjattavat pumppaamot ja käydään läpi mm. pumput, joiden kapasiteettia tarvitsee tarkastella. Vuotovesikartoituksia on tehty mm. Kuljun alueella sekä Sääksjärvellä. Vuodelle 2014 suunniteltu vuotovesikartoituksia seuraavilla alueilla: Koko Sääksjärven alueelle toteutetaan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu, jossa tutkitaan myös vuotovesiä esiintymistä. Vuonna 2013, on toteutettu saneerauksia seuraavilla alueilla (taulukossa yksikkö metriä): Saneeratut linjat 2013 Kohde vj san.tapa jv san.tapa yhteensä Uusi-Eurooppa 519 pitkäsuj. 665 pätkäsuj Kenttätien seutu 474 pitkä- / pakkosuj. + auki kaivaen 474 Siskontie 94 auki kaivaen 94 Sotavallantien seutu 1170 auki kaivaen 1170 Asuntokuja 96 pätkäsuj. 96 Höytämönpolku Lempoisten koulu / Koulutie 147 auki kaivaen Kuljun koulu /Murrontie 82 auki kaivaen Tampereentie 68 pätkäsuj Saneeraus keskitettiin alueille, joissa on vanhaa pääasiassa valuraudasta tehtyä vesijohtoa tai viemärissä on todettu runsaasti vuotovesiä. Saneerausvolyymi oli 0,4 % viemärin osalta koko verkostosta. Harjoittelijoiden ja osin oman henkilöstön voimin tehdyn vuotovesiselvityksen pohjalta viemäriverkoston tarkastuskaivoista saneerattiin betonoimalla 10 pahiten vuotavaa ja muutamia kaivoja saneerattiin auki kaivamalla.

20 19 Vuodelle 2014 saneerauksia toteutetaan alueille: Hakkari Höytämö Miemola Tutkimusten ja saneerausten tavoitteena on pienentää energiankulutusta ja huoltotöitä sekä jätevesien määrää (hulevesien osuuden verran) % nykyisestä tasosta sekä turvata olemassa olevien järjestelmien toimiminen myös tulevaisuudessa. Vesihuollon laitosten uusimisten ja rakentamisen yhteydessä otetaan kilpailutuksessa huomioon laitteiden elinkaarikustannukset 10 vuodelta. Lisäksi elinkaarikustannukset huomioidaan pumppaamojen laitehankinnoissa. Vesihuollon saneerausrahat on nostettu vuodelle 2014 tasolle Vesihuollossa tullaan myös kartoittamaan mahdollisuus aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä jätevesien lämmön talteenoton hyödyntäminen. Lämmön talteenoton hyödyntäminen tulee kyseeseen ainakin siinä tapauksessa, että jätevedenpuhdistamo rakennetaan nykyisen puhdistusprosessin perään jälkikäsittely. Jätevesien lämmön hyödyntäminen vaatii matalalämpötilaisen energian käytön kohteita alueella. Vuoden 2014 alusta Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaa jatkaa Lempäälän Vesi liikelaitos. Kulutustiedot Vesihuollon energiankulutuksen jakautuminen Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 23 % Jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus 34 % käyttöveden siirto 5 % käyttöveden valmistus 5 % jätevesipumppaamoide n sähkönkulutus 43 % Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 513 MWh 417 MWh Muutos 22,9 % Vesihuollon koko sähkönkulutus MWh MWh Muutos -8,4 % Energiankulutus yhteensä MWh MWh Muutos -2,8 % Lempäälän Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Lasse Sampakoski

21 20 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2018 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 alusta kaukolämmön tuotannosta n % tuotettu uusiutuvalla energialla (puuperäinen). Maakaasun tankkausasema on rakennettu Sääksjärvelle vuoden 2013 aikana ja se käyttöönotetaan kesään 2014 mennessä, jolloin tankkausasemasta tulee puolijulkinen eli kaikille rekisteröityneille asiakkaille avoin tankkauspiste. Tankkauspiste tukee ajoneuvokaluston siirtymistä kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Kesällä 2014 tullaan Kuljun kylänosan keskustaan, Palomäen sekä Kuljun koulun alueelle rakentamaan kaukolämmön aluelämpöverkko, ja energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lempäälän terveyskeskus on liitetty kaukokylmäverkkoon, jossa hyödynnetään järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa ja näin ollen energiatehokkuus paranee. Prosessin kylmäaineeksi on valittu mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine. Kaukokylmäverkon on tarkoitus myöhemmin laajeta ja palvella Lempäälän keskustataajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt selvitetään energiatodistusten laadinnan yhteydessä. Energiatodistuksia on laadittu yhteistyössä Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Vuosina on toteutettu ja aiotaan toteuttaa yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa kunnan kiinteistöissä erilaisia ESCO-hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja/tai vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä rakennusten lämmityksessä. Ensimmäisen hankkeen toteuttaminen on aloitettu jo Hakkarin koulussa vuonna 2013 ja koko projekti valmistuu syksyllä Muita kohteita ovat Mansikkamutkan päiväkoti, Lempoisten uimala, Kelhon, Moision, Nurmen, Säijän ja Mattilan koulut. Seuranta Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta.

22 21 Vastuutaho ja lisätietoja Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso

23 22 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. Vision toteuttamisprosessin yhteydessä pyritään tarkastelemaan ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta erityisen innovatiivisesti mm kunnan keskustan kehittymisen vaikutuksia liikenteen ja sen tulevaisuuden mallien ympäristönäkökulmiin. Tampereen Yliopiston kanssa yhteistyössä pohditaan näitä liikenteen, liikennöinnin ja logistiikan uusia ratkaisumalleja Syksyn 2013 aikana Ideaparkissa ja alueella aloitettiin energia- ja jätehuoltokartoituksen teko yhteistyössä Schneider Electricin ja KOY Ideaparkin kanssa. Hankkeen lähtökohtana on vuonna 2013 toteutettu laajempi SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastrukstuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut alkuvuodesta 2013 laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. Lisäksi Lempäälässä kartoitettiin 2012 mm. yritysten jätehuoltoratkaisuja. Lempäälä osallistuu osallistuu myös aktiivisesti sekä kuntana että yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa kehityspoliittisiin prosesseihin, mm Afrikassa. Näissä on ollut tavoitteina mm innovatiivinen jätehuolto ja kierrätyksen kehittäminen sekä mm kierrätettävien materiaalien hyödyntämisen teollistumisen ja köyhyyden vähentämisen raaka-aineena. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa

24 23 Energiatehokkuus Ideaparkissa on otettu huomioon jo rakennusvaiheessa. Ideaparkin lämmönkulutus (4,42 kwh/r-m 3 ) on 82 % ja sähkönkulutus (21,34 kwh/r-m 3 ) 30 % pienempi verrattuna kauppakeskusten keskiarvoon, sillä Motivan tilastojen perusteella Suomen kauppakeskusten keskimääräinen lämpöenergiankulutus on 24,2 kwh/r-m 3 ja sähköenergiankulutus 30,5 KWh/r-m 3. Tulevaisuudessa Ideaparkin energiatehokkuutta voidaan entisestään parantaa ottamalla käyttöön uusiutuvaa ja lähellä tuotettua energiaa. Ideaparkin alueen energia- ja jätehuoltokartoituksen pohjalta tullaan ympäristötietoa tulevaisuudessa esittämään reaaliaikaisessa muodossa omistajalle, vuokralaisille, kuluttajille sekä sidosryhmille kullekin käyttäjäryhmälle heidän tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteena on ympäristöön liittyvillä tehostus- /informaatio-/viestintätavoilla tuoda esille taloudellinen, toiminnallinen ja ympäristöystävällinen toimintatapa kauppakeskuksessa toimiville tahoille. VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.

25 24 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Alla on syskyllä 2013 kerättyä tietoa eri koulujen toimista kestävän kehityksen saralla. Hakkarin koulu Hakkarissa on otettu käyttöön Globaalin kuluttajan ajokortti Ekokumppanien tarjoamaa opetusta 7-luokkalaisille. Wilman käyttö Kelhon koulu Henkilökunta: Biojäteroskis ruoan tähteille. Paperin lajittelu. (Pahvin lajittelu tulossa). Ruoan määrän jatkuva tarkkailu. Tietotekniikan käyttö: Wilma ja dokumenttikamerat. Vanhemmat: Leikkimökin korjaus oppilaille. Oppilaat: Oppilaat vastaavat leikkivälineiden tallessa pysymisestä. Ekokumppaneiden oppitunti. Roskien siivous pihalta ja koulun lähialueilta kevät/ syksy. Askarteluja kierrätysmateriaalista esim. maitopurkit, kananmunakennot. Polkupyörän huolto tn-töissä. OPS:in mukaiset aiheet kestävästä kehityksestä. Monivuotiset kirjat (osin vihkokirjat). Kuljun koulu Oppilaat keräävät kaikista koulutaloista ja luokista kierrätyspaperit. Sekä oppilaat että henkilökunta keräävät myös pahvit erikseen. 6. luokkien oppilaat pyyhkivät ruokailun jälkeen pöydät kummassakin ruokalatilassa. Kopiointien perusasetuksena on kaksipuolinen kopiointi, jolla saadaan säästettyä paperitulosteissa. Suurelta osin luokissa on tykki + dokumenttikamera (joko omana, liisattuna tai lainattuna), jolloin päästään vähemmällä oppituntimateriaalien monistamisella. Esiopetuksessa koneita ei vielä ole. Sisäisessä postituksessa käytetään käytettyjä kirjekuoria. Uusissa lisärakennuksissa WC-tilojen valot sammuvat ja syttyvät liikkeen mukaan, joten valoja ei pääse unohtumaan päälle. Käsityöhankintoja tehdään koululla keskitetysti ja kaikkia kangastilkkuja ja laudankappaleita hyödynnetään loppuun asti. Askarteluissa hyödynnetään aiheiden mukaan kierrätysmateriaaleja. Lukuvuosittain hyödynnetään opetuksessa kunnassa laadittuja KEKE- tai nuukuusviikkomateriaaleja. Kuokkalan koulu Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä. Luokkakohtainen paperinkeräys. Metallin- ja pahvinkeräysastiat koululla. Nuuka monistaminen, kaksipuoleiset monistukset ja pienennökset. Turhien valojen sammuttaminen.

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen raportti 2014 1 Sisällys 1 Vuosi 2014... 3 2 Toimintasuunnitelma... 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus... 5 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö... 7 5 Liikenne

Lisätiedot

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2012 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi 2012... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2012... 4 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2011 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi 2011... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2011... 4 4 Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö...

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot