YRITYKSEN STRATEGISEN VALUUTTARISKIN HALLINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN STRATEGISEN VALUUTTARISKIN HALLINTA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos YRITYKSEN STRATEGISEN VALUUTTARISKIN HALLINTA Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro gradu- tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Ilkka Tapola

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: TAPOLA, ILKKA Tutkielman nimi: Yrityksen strategisen valuuttariskin hallinta Pro gradu -tutkielma: 78 sivua Aika: Toukokuu 2008 Avainsanat: Yrityksen valuuttakurssiriski, strateginen valuuttariski, strategisen valuuttariskin hallinta Kansainvälisten yritysten lisääntyminen, ulkomaille tehtyjen investointien kasvaminen ja maiden välisen kaupankäynnin lisääntyminen tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat suunnittelemaan liiketoimintaansa entistä huolellisemmin ja siten myös arvioimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä entistä tarkemmin. Globaalissa toimintaympäristössä maiden välinen kaupankäynti on siis lisääntynyt merkittävästi ja yritysten toiminta on hajautunut eri maihin entistä useammin, joten yritykset altistuvat enemmän tai vähemmän myös valuuttakurssien vaihteluille ja siksi yritysten tulisi tiedostaa valuuttariskien tärkeys osana yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa Yrityksien käytännöt valuuttariskien hallinnassa painottavat selvästi lyhyen tähtäyksen valuuttariskien hallintaa ja erityisesti transaktioriskin suhteellinen merkitys verrattuna yrityksen strategiseen valuuttariskiin tuntuu olevan olennainen. Toisaalta, rahoituskirjallisuus painottaa nimenomaan strategisen valuuttariskin merkitystä yrityksen valuuttariskin tärkeänä lähteenä, koska sen vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja ne kohdistuvat monitahoisesti yrityksen toimintaan. Sillä koetaan olevan vaikutuksia yrityksen kilpailuasemaan markkinoilla ja siten se vaikuttaa myös yrityksen arvoon, koska muutokset kilpailuasemassa aiheuttavat muutoksia myös yrityksen tuleviin operatiivisiin kassavirtoihin. Strategisen valuuttariskin monitahoiset vaikutukset yrityksen toimintaan aiheuttavat tilanteen, jossa sen hallinta koetaan yrityksissä haastavaksi. Tämä tutkielma tarkastelee, miten yritys pystyy hallitsemaan strategista valuuttariskiä. Tarkastelussa on valuuttariskin hallinnan kokonaisuus käsittäen sekä strategisen valuuttariskin tunnistamisen että strategiselta valuuttariskiltä suojautumisen osa-alueet. Suojauskeinoina tarkastellaan ainoastaan yrityksen sisäisiä rakenteellisia suojauskeinoja, koska ne ovat aihealueen tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle suhteessa erilaisten rahoitusinstrumenttien käyttöön yrityksen valuuttariskin hallinnassa. Tuloksena muodostuu strategisen valuuttariskin hallinnan kokonaisuus. Yrityksen tulee strategisen valuuttariskin tunnistamisessa tarkastella markkinarakennetta, omaa valuuttarakennettaan suhteessa kilpailijoihin sekä operatiivista joustavuuttaan sopeuttaa toimintaansa muuttuneisiin valuuttakursseihin. Tunnistamisen jälkeen yrityksen on päätettävä pyrkiikö se vähentämään strategista valuuttariskiä erilaisin operatiivisin keinoin vai pyrkiikö se aktiivisesti hyötymään reaalisista valuuttakurssimuutoksista. Yritys voi toteuttaa valitsemaansa lähestymistapaa erilaisilla strategioilla tuotannossa ja hankinnassa sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Aihealueen esittely Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen metodologia ja menetelmät Tutkimuksen luonne Tutkielman rakenne VALUUTTAKURSSIRISKI Riskin käsite ja olemus Liiketoiminnan riskit Rahoitusriskit Valuuttakurssiriski Valuuttakurssiriskit yrityksissä FINANSSITEORIAT Ostovoimapariteettiteoria Fisher-efekti ja kansainvälinen Fisher-efekti Korkopariteetti Termiini- ja spot-kurssien välinen yhteys Valuuttakurssien ennustaminen YRITYKSEN STRATEGINEN VALUUTTARISKI Valuuttariskin luokittelu Valuuttariskin elementit Translaatioriski Transaktioriski Operatiivinen riski Yrityksen strateginen valuuttariski STRATEGISEN VALUUTTARISKIN TUNNISTAMINEN Valuuttariskin tunnistaminen Strategisen valuuttariskin tunnistamisen lähtökohdat Strategisen valuuttariskin komponentit Strategisen riskin määrittämisen tekijät Menetelmät yrityksen strategisen valuuttariskin tunnistamisessa Strategisen valuuttariskin tunnistamisen kokonaisuus STRATEGISELTA VALUUTTARISKILTÄ SUOJAUTUMINEN Tulisiko yrityksen suojautua valuuttariskiltä? Erilaisten suojaustoimenpiteiden tehokkuus Suojausstrategiat yrityksen eri toiminnoissa Tuotanto ja hankinta Myynti ja markkinointi Opportunistinen suhtautuminen strategiseen valuuttariskiin Strategiselta valuuttariskiltä suojautumisen kokonaisuus YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 75

4 1 1 JOHDANTO 1.1 Aihealueen esittely Kansainvälisten yritysten lisääntyminen, ulkomaille tehtyjen investointien kasvaminen ja maiden välisen kaupankäynnin lisääntyminen tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat suunnittelemaan liiketoimintaansa entistä huolellisemmin ja siten myös arvioimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä entistä tarkemmin. Globaalissa toimintaympäristössä maiden välinen kaupankäynti on siis lisääntynyt merkittävästi ja yritysten toiminta on hajautunut eri maihin entistä useammin, joten yritykset altistuvat enemmän tai vähemmän myös valuuttakurssien vaihteluille ja siksi yritysten tulisi tiedostaa valuuttariskien tärkeys osana yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Yritysten jatkuva kansainvälistyminen on siis johtanut tilanteeseen, jossa yritykset ovat yhä enemmän alttiina riskille, joka liittyy valuuttakurssien muutoksiin. Siitäkin huolimatta, että valuuttakurssiriskin merkitys yrityksien toimintaan on yleisesti tiedostettu, yritysten kyvyt hallita valuuttariskiä ovat kuitenkin rajoittuneita. Tämä johtuu osin siitä, että valuuttariskin määrittelemiseen liittyy epäselvyyttä ja yrityksillä ei ole sopivia keinoja hallita valuuttariskiä tehokkaasti. (Grant & Soenen 2004, 53) Valuuttariskien hallinnassa on tyypillistä, että yritykset suojaavat usein lyhyen aikavälin valuuttariskiä vastaan ja valuuttakurssien muutoksien vaikutus yrityksen toimintaan pidemmällä aikavälillä jää vähemmälle huomiolle. Tämä on kuitenkin se valuuttariskin osa-alue, jota vastaan yrityksen tulisi suojautua, koska juuri sillä on vaikutusta yrityksen tuleviin kassavirtoihin, ja siten myös koko yrityksen arvoon. (Lessard & Lightstone 1986) Huomioimalla valuuttakurssien muutokset myös pidemmän aikavälin suunnittelussa yritys pystyy turvaamaan omaa kilpailuasemaansa niillä markkinoilla, joissa yrityksellä on toimintaa. Valuuttakurssien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen ovat moniulotteisia ja yrityksen johdon tulisi mahdollisimman hyvin ymmärtää nämä eri

5 2 ulottuvuudet, jotta tehokkaan valuuttariskihallinnan luominen olisi mahdollista. Mitä paremmin valuuttariski ymmärretään yrityksessä, sitä helpompaa on tunnistaa ja määrittää se positio, joka on altis valuuttakurssien liikkeille. Kokonaisvaltainen valuuttariskin hallinta tarkastelee riskin vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Euron käyttöönotolla on ollut myönteisiä vaikutuksia yrityksen valuuttariskihallinnan näkökulmasta, koska sitä riskiä, joka syntyy yritykselle eri valuutoissa käytävästä kaupasta, ei enää ole euroalueeseen kuuluvien valtioiden yrityksillä tehdessään kauppaa sisämarkkinoilla. Siitäkin huolimatta valuuttariskin hallinta on edelleen olennainen tekijä kansainvälisen yrityksen menestyksen kannalta, koska yhä enemmän liiketoimintaa tehdään myös euroalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi suomalaisten yritysten viennistä ja tuonnista ainoastaan noin 30 prosenttia tapahtui vuonna 2007 euroalueen sisällä ja viiden tärkeimmän vientimaan joukkoon kuuluu Saksa ainoana euroalueen valtiona, kun muita maita ovat Venäjä, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat (Lähde: Tullihallitus). Nämä tilastot eivät kerro yritysten käyttämästä kaupankäyntivaluutasta, mutta antavat selvästi kuvaa siitä, että kaupankäyntiä tapahtuu huomattavasti euroalueen ulkopuolelle, jolloin valuuttakurssiriskit ja niihin liittyvät kysymykset ovat luonnollinen osa yrityksen toimintaa. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Valuuttakurssiriskiä ja sen vaikutuksia yrityksen toimintaan on tutkittu varsin runsaasti, mikä on varsin luonnollista ottaen huomioon valuuttariskin potentiaalisen vaikutuksen yrityksen suoritukseen. Myös tämä tutkimus voidaan lukea siihen joukkoon, joka tutkii miten yritys pystyy suojaamaan kassavirtaansa ja siten yrityksen arvoa valuuttakurssin muutoksien vaikutuksilta. Kuitenkin huomattava osa aiheen tutkimuksesta keskittyy tarkastelemaan valuuttariskin suojaamista ainoastaan erilaisilla rahoitusinstrumenteilla jättäen operatiiviset toimenpiteet vähemmälle huomiolle. Friberg (1999, 2) kuvaa lyhyesti, mutta erityisen onnistuneesti aihepiirin aikaisempaa tutkimusta. Hän toteaa, että tutkimusta on valtavasti siitä, miten yrityksen arvoa ja voittoja suojataan rahoitusinstrumenttien avulla ja erilainen rahoituskirjallisuus kattaa sen alueen erittäin

6 3 hyvin, jonka se on päättänyt kattaa. Hän lisää vielä, että on kuitenkin olemassa alueita, joita se ei kata kovin laajasti. Voidaan esimerkiksi ajatella tilannetta, jossa britannialainen yritysjohtaja on huolissaan punnan vahvuudesta ja miettii mitä mahdollisia strategioita voisi toteuttaa asian hallitsemiseksi. Tähän kysymykseen on vaikea löytää apua rahoituskirjallisuudesta. Aiheesta tehdyt empiiriset tutkimukset ja aihetta käsittelevä kirjallisuus antavat ristiriitaisen näkemyksen strategisen valuuttariskin merkityksestä yrityksen toiminnassa. Tämä ristiriitainen näkemys johtuu siitä seikasta, että monissa valuuttariskiä käsittelevissä kirjallisuuslähteissä todetaan, että yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja yrityksen koko arvoon vaikuttava strateginen valuuttariski on valuuttariskityypeistä se, joka on monille yrityksille tärkein valuuttariskin lähde, koska sillä on selkeästi suurin merkitys yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna (ks. esim. Grant & Soenen 2004; Aggarwal & Soenen 1989; Eiteman, Stonehill & Moffett 1993). Toisaalta taas monet tutkimukset koskien yrityksen käytäntöjä valuuttariskien hallinnassa viittaavat selkeästi siihen, että yritykset suojautuvat ensisijaisesti lyhyemmän aikavälin valuuttariskeiltä eli lähinnä transaktioriskiltä ja antavat vähemmän merkitystä strategiselle valuuttariskille (ks. esim. Bodnar, Hayt, & Marston 1998; Hakkarainen, Joseph, Kasanen & Puttonen 1998; Fatemi & Glaum 2000). Myös Jessweinin, Kwokin ja Folksin (1995) tutkimuksen mukaan, joka ei tutki tiettyjen menetelmien käyttöä vaan suhtautumista riskiin, yrityksien treasurer- henkilöt sekä talousjohdon henkilöt antavat suhteellisesti eniten merkitystä transaktioriskille arvioidessaan eri valuuttariskityyppien suhteellista tärkeyttä (Butler 2004, 108). Strategisen valuuttariskin vaikutuksien monitahoinen luonne yrityksen arvoon on todennäköinen syy tähän edellä mainittuun akateemisen kirjallisuuden suositusten ja valuuttariskihallinnan käytäntöjen väliseen epäkohtaan (Fatemi & Glaum 2000, 10). On siis selkeästi tarvetta tutkia, miten yksittäinen yritys voi tunnistaa toimintansa synnyttämän strategisen valuuttariskin ja toisaalta, miten yritys pystyy suojautumaan tältä tarkastelun kohteena olevalta valuuttariskityypiltä. Tutkimusongelma voidaan esittää seuraavassa muodossa: Miten yritys pystyy hallitsemaan strategista valuuttariskiä?

7 4 Valuuttariskin hallinta yrityksessä koostuu kahdesta osasta eli valuuttariskiaseman tunnistamisesta ja valuuttariskiaseman suojaamisesta (Kasanen, Lundström, Puttonen & Veijola 1997, 123). Tämän perusteella voidaan asettaa tutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkimukselle kolme tavoitetta, joiden kautta tutkimusongelmaa tarkastellaan. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää seuraavat asiat: - Mitä tarkoitetaan yrityksen strategisella valuuttariskillä? - Miten yritys tunnistaa toimintansa synnyttämän strategisen valuuttariskin? - Miten yritys suojautuu strategiselta valuuttariskiltä? Valuuttakurssiriskit luokitellaan yleisimmin sekä akateemisessa kirjallisuudessa että käytännössä kolmeen eri tyyppiin: translaatioriskiin, transaktioriskiin ja taloudelliseen riskiin (ks. esim. Kasanen ym. 1997). Translaatioriski viittaa tilanteeseen, jossa yrityksen tilinpäätöslukujen arvot voivat muuttua valuuttakurssien vaihteluiden myötä. Translaatioriski syntyy, kun emoyhtiö muuttaa ulkomaisten tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstietoja yrityksen kotimaanvaluuttamääräisiksi tilinpäätöstilanteessa. Transaktioriski kuvaa taas sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Taloudellinen riski viittaa taas tilanteeseen, jossa valuuttakurssien muutoksilla on vaikutusta yrityksen tuleviin, ei-sopimuspohjaisiin kassavirtoihin. (Butler 2004) Tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle rajataan translaatioriski, koska translaatioriski eroaa luonteeltaan transaktioriskistä ja taloudellisesta riskistä ja se voidaan nähdä omana riskilajinaan. Translaatioriskipositiota voidaan pitää kirjanpidollisena, staattisena ja historiallisena (Hookana 1994). Translaatioriskin tarkasteluperiodina on tilikausi, osavuositilinpäätöksen mukainen ajanjakso tai niitä lyhyempi ajanjakso, jolloin sillä ei ole yritykseen pitkän aikavälin vaikutuksia. Myöskään transaktioriskiä ei tässä tutkielmassa lueta osaksi strategista valuuttariskiä, koska sen hallinta vaatii enimmäkseen lyhyen tähtäyksen eli alle vuoden aikavälin tarkastelua. Kuitenkin näiden valuuttariskityyppien ominaisuuksia käytetään tutkimuksessa hyväksi selitettäessä strategisen valuuttariskin ominaispiirteitä. Tutkimuksen tarkastelun varsinaisena kohteena on edellä mainitun yleisen valuuttariskiluokittelun kolmas tyyppi, joka nähdään nimenomaan yrityksen pitkän

8 5 aikavälin valuuttariskinä. Tämä riskityyppi vaikuttaa yritykseen sen operatiivisen kassavirran kautta. Tästä riskityypistä on alan kirjallisuudessa käytetty eri käsitteitä, kuten taloudellinen riski, operatiivinen riski, kassavirtariski, kilpailukykyriski ja myös strateginen riski. Määritelmät näiden käsitteiden takana eroavat hieman toisistaan, mutta tässä tutkielmassa luonteeltaan pitkäaikaisesta valuuttariskistä käytetään perustellusti käsitettä strateginen valuuttariski, joka määritellään tarkemmin luvussa neljä. Hookana-Turunen (1998) jakaa yrityksen valuuttariskin hallinnan keinot sisäisiin ja ulkoisiin keinoihin. Tämän jälkeen sisäiset keinot voidaan jaotella ns. rakenteellisiin, reaalivirtoihin vaikuttaviin keinoihin ja rahaprosessiin liittyviin rahoituksellisiin keinoihin. Riskienhallintakeinoista tutkimuksessa on tarkastelussa ainoastaan sisäiset rakenteelliset riskienhallintakeinot, jotka ovat nimenomaan pidemmällä aikavälillä sovellettavissa olevia riskienhallintakeinoja, joilla pyritään vaikuttamaan välittömästi riskin syntylähteeseen. 1.3 Tutkimuksen metodologia ja menetelmät Tutkimuksen lähtökohtana on ongelma, jolla on selkeästi sekä tieteellistä että liikkeenjohdollista ulottuvuutta. Tutkimuksen ongelmanratkaisu pyrkii selkeästi teknisen ongelmanratkaisun sijaan tarkasteltavan aiheen jäsentämiseen ja hallintaa auttavaan lähestymistapaan. Tämä luo tietyt edellytykset valittavalle lähestymistavalle ja tässä tapauksessa ongelman tarkastelu edellyttää laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa. Tätä näkemystä puolustaa myös selkeä valinta siitä, että tutkimuksessa ei pyritä tarkasteltavan ongelman ratkaisemiseen siitä näkökulmasta, miten yrityksen strateginen valuuttariski on nimenomaan mitattavissa ja siten ilmaistavissa numeerisessa muodossa eli kvantitatiivisesti. Liiketaloustieteen tutkimusta voidaan tarkastella jakamalla se teoreettiseen ja empiiriseen sekä deskriptiiviseen eli kuvailevaan ja normatiiviseen eli ohjeita antavaan tutkimukseen. Tämän jaon mukaisesti tutkimusotteita ovat luokitelleet esimerkiksi Neilimo ja Näsi (1980, 67), jotka jakavat tutkimusotteet neljään eri kategoriaan: käsiteanalyyttiseen, toiminta-analyyttiseen, päätöksentekometodologiseen ja

9 6 nomoteettiseen. Kasanen, Lukka ja Siitonen (1991) ovat lisänneet tähän malliin vielä viidennen tutkimusotteen, joka on konstruktiivinen tutkimusote. Kuviossa 1 on esitetty tämä viisiosainen tutkimusotemalli kokonaisuudessaan. Tämän tutkimuksen tutkimusotteena on käsiteanalyyttinen tutkimusote. Teoreettinen Empiirinen Deskriptiivinen Normatiivinen Käsiteanalyyttinen Päätöksentekometodologinen Nomoteettinen Toimintaanalyyttinen Konstruktiivinen Kuvio 1. Viisiosainen tutkimusotemalli (Kasanen ym. 1991, 317) 1.4 Tutkimuksen luonne Tehokkaan valuuttariskistrategian luomiseksi yritysjohdon on ensinnäkin määritettävä, mitä on alttiina riskille. Jotta tämän määrittäminen onnistuisi, yrityksen johdolla on oltava sopiva määritelmä valuuttakurssiriskille. On kuitenkin huomattavaa epäjohdonmukaisuutta siitä, miten valuuttakurssin muutoksille altis positio tulisi määrittää eli käsitys valuuttariskistä ei ole yhdenmukainen. Laskentahenkilöillä on oma käsityksensä position määrittämisessä, joka keskittyy kurssimuutoksien vaikutuksiin jo tehtyihin päätöksiin perustuen varojen ja velkojen tasearvoihin eli ns. kirjanpidollinen näkemys. Toisaalta, on olemassa käsitys riskin määrittämisestä, joka perustuu oletukseen siitä, että yrityksen arvo on tulevaisuudessa kertyvien nettokassavirtojen nykyarvo. Tämän käsityksen mukainen positio tarkoittaa valuuttakurssien muutoksien

10 7 vaikutusta näihin tuleviin kassavirtoihin, ja siten myös yrityksen arvoon. (Shapiro 1996, 247) Jaottelun taustalla ilmenee näkemys teoreettisesti oikeiden ja käytännön toimijoiden käsitysten ristiriitaisuudesta eli usein viitattu jaottelu laskentahenkilöiden ja ekonomistien eroavista käsityksistä valuuttakurssiriskin suhteen. Laskentahenkilöille on katsottu olevan tyypillistä staattinen, retrospektiivinen ja kirjanpidollisiin lukuihin perustuva käsitys valuuttariskistä. Taustalla on ajatus siitä, että riskin määrittelyn on katsottu olevan heille ekonomisteja helpompaa sen perustuessa suuressa määrin standardinomaisiin laskentakonventioihin. Aikatähtäys on lyhyehkö ja perustuu kirjanpidon periodeihin, jolloin keskitytään kuluvan kauden raportoitavaan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat tappiot esiintyvät vain raportoiduissa luvuissa ja ne eivät ole kassavirtavaikutteisia. Riskin käsite ja mittaus perustuu ainoastaan nimellisiin valuuttakurssien muutoksiin. Position pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista vaikutusta yrityksen toimintaan ei huomioida sekä siihen voidaan vaikuttaa nopeasti, useimmiten rahoitusmarkkinoilla tehtyjen toimenpiteiden avulla. (Hookana- Turunen 1998) Ns. ekonomista käsitystä valuuttariskistä voidaan luonnehtia enemmänkin dynaamiseksi ja tulevaisuuteen suuntautuvaksi. Tarkastelussa huomio kiinnittyy tulevaisuudessa realisoituviksi odotettuihin kassavirtoihin ja markkina-arvoihin. Valuuttariskiä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon perusliiketoiminnan kokonaisuus, kuten yrityksen toiminnan luonne ja yrityksen asema toimialallaan. Valuuttariskin hallinta tarvitsee strategista näkemystä liiketoiminnasta ja siihen liittyy lyhyen tähtäyksen rahoituksellisten keinojen soveltamista voimakkaampi sitoutumisen luonne, joka tarkoittaa sitä, että positioita ei voida kovin nopeasti muuttaa. Position hallinta myös edellyttää perusliiketoimintaan liittyviä toimia. Yrityksen rahoitustoiminnon lisäksi valuuttariskin hallintaan osallistuvat myös muut toiminnot, kuten markkinointija tuotantotoiminnot. (Hookana- Turunen 1998) On myös olemassa ns. rahoitusteoreetikon näkökulma, joka eroaa edellisestä siten, että siinä painotus on rahoitustoiminnon mahdollisessa kontribuutiossa yrityksen arvon maksimoinnissa. Valuuttariskin hallinnan keinoina tarkastellaan pääasiassa

11 8 rahoitusmarkkinoilla noteerattujen finanssi-instrumenttien käyttöä. (Hookana- Turunen 1998) Tämän tutkimuksen tarkastelussa on yrityksen strateginen valuuttariski, joten käsitys valuuttariskistä tässä tutkimuksessa vastaa edellä mainituista luokitteluista eniten ns. ekonomistista näkemystä. Tässä näkemyksessä valuuttariskiin suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti ja se mielletään tulevaisuuteen suuntautuvaksi. Valuuttariskin hallinta ottaa huomioon tarkasteltavan perusliiketoiminnan kokonaisuutena ja riskiä arvioidaan pidemmällä tähtäyksellä. Tutkimuksen tarkastelu on lähestymistavaltaan kuitenkin hyvin erilainen kuin monet ns. ekonomistisen luonteen mukaiset tutkimukset valuuttakurssiriskin hallinnasta. Tässä tutkimuksessa keskitytään strategisen valuuttariskin hallintaan painottaen riskin tunnistamista sekä riskiltä suojautumista eri toimenpiteiden avulla. Tarkoituksena ei ole pyrkiä ratkaisemaan strategisen valuuttariskin mittaamisen ongelmaa, vaan tarkastella strategista valuuttariskiä yritysjohdon näkökulmasta, koska päätöksentekijöiden täytyy nimenomaan ymmärtää strategisen valuuttariskin vaikutukset yrityksen toimintaan, jotta ne voitaisiin huomioida yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa asianmukaisesti. 1.5 Tutkielman rakenne Tutkielman rakenne muodostuu seitsemästä luvusta, joista ensimmäinen on tutkielman lähtökohtia kuvaileva johdanto. Luvussa käydään läpi aiheenvalinnan taustat ja myös tutkimuksen tavoitteiden asettaminen sisältyy tähän lukuun. Johdannossa tarkastellaan tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja metodologiaa sekä esitellään tutkimusraportin jäsentely. Toisessa luvussa tarkastellaan lyhyesti riskin käsitettä ja olemusta sekä yrityksen toiminnassaan kohtaamia riskejä. Luvussa käydään läpi yrityksen rahoitusriskit ja tämän jälkeen muodostetaan kuva valuuttariskistä hyvin yleisellä tasolla ja siitä, kuinka sen vaikutukset näkyvät yrityksen toiminnassa käytännön tasolla.

12 9 Kolmannessa luvussa läpikäydään yrityksen valuuttariskin hahmottamisen kannalta merkittävimmät finanssiteoriat. Ne selittävät valuuttakurssien, korkojen ja inflaation yhteyksiä ja sitä, mikä vaikutus muuttuneilla valuuttakursseilla on yrityksen toimintaan. Yrityksen valuuttariskin hahmottamisen kannalta on olennaista ymmärtää nämä riippuvuudet. Neljäs luku tarkastelee yrityksen valuuttariskien luokittelua erilaisiin riskityyppeihin ja myös tutkielmassa omaksuttu näkemys valuuttariskien luokittelusta esitellään tässä luvussa. Luku sisältää myös perustelut siitä, miksi operatiivinen riski on yrityksen strateginen valuuttariski, jota tulisi hallita pitkän aikavälin valuuttariskin hallinnalla. Viidennessä luvussa tarkastellaan valuuttariskien hallinnan toista osa-aluetta eli riskin tunnistamista. Tämä luku kuvailee sitä, miten yrityksen on mahdollista tunnistaa riskipositio, joka on altis valuuttakurssien muutoksille. Seuraavassa eli kuudennessa luvussa tarkastellaan vastaavasti hallinnan toista osa-aluetta, joka on tämän tunnistetun riskiposition suojaaminen valuuttakurssien muutoksilta. Luvussa käydään läpi erilaisia operatiivisia strategioita, joiden avulla on mahdollista luoda suojausstrategioita strategista valuuttariskiä vastaan. Viimeinen luku käsittää tutkielman yhteenvedon.

13 10 2 VALUUTTAKURSSIRISKI 2.1 Riskin käsite ja olemus Riski-käsitteestä on esitetty lukuisia ja ainakin yksityiskohtaisemmin analysoituina toisistaan poikkeavia määritelmiä. Arkikielessä sanaa riski käytetään kuvaamaan sitä vaaraa ja epätietoisuutta, joka liittyy onnettomuuden mahdollisuuteen (Kuusela & Ollikainen 2005, 16). Stanford Encyclopedia of Philosophyn mukaan riski-käsitteellä on useita eri määritelmiä, mutta on mahdollista esittää viisi yleisesti käytössä olevaa eri määritelmää siitä, mitä riski-käsitteellä tarkoitetaan (Lähde: Stanfordin yliopiston wwwsivusto): - ei-toivottu tapahtuma, joka saattaa tapahtua tai olla tapahtumatta - ei-toivotun tapahtuman syy - ei-toivotun tapahtuman tapahtumisen todennäköisyys - ei-toivotun tapahtuman tilastollinen odotusarvo - tieto siitä, että päätös on tehty epävarmuuden vallitessa Emme voi varmuudella tuntee tulevia tapahtumia, vaikka tuntisimme eri tapahtumien toteutumisen todennäköisyyksiä. Riskiin liitetään siis olennaisena piirteenä epävarmuus ja riskiin liittyy tappion mahdollisuus tai menettämisen uhka. Riski voidaan määritellä olosuhteeksi, jossa tapahtuman lopputulos poikkeaa toivotusta tai odotetusta lopputuloksesta. (Vaughan 1997) On tarkoituksenmukaista tarkastella riski-käsitettä tarkemmin kytkemällä se yritystoimintaan ja sen toimintaympäristöön liittyviin riskeihin. 2.2 Liiketoiminnan riskit Kasanen ym. (1997, 24) esittävät tyypillisen jaottelun yritystoimintaan liittyvistä riskeistä, joita ovat operationaaliset riskit, vahinkoriskit ja taloudelliset riskit.

14 11 Operationaalisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu mahdollisista puutteista yrityksen järjestelmissä, toimintatavoissa tai valvontarutiineissa. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi riski, joka liittyy virheelliseen päätöksentekoon ulkomaisen tytäryhtiön tulosraportoinnin puutteiden johdosta. Usein myös valuuttariskien alueella tappion on aiheuttanut juuri realisoitunut operationaalinen riski. Vahinkoriskeille on tyypillistä, että niihin ei liity voiton mahdollisuutta, kuten tulipalon tai murron tilanteessa. Nämä riskit aiheuttavat yritykselle vain vahinkoa ja näin ollen niiden voidaan todeta olevan yksipuolisia riskejä. Vahinkoriskit on mahdollista hallita yrityksessä vakuuttamalla, joka perustuu toteutuneen riskin aiheuttamien kustannusten jakamiseen useiden samanlaiselle riskille altistuvien osapuolten kesken. (Kasanen ym. 1997) Taloudelliset riskit eroavat edellä mainituista vahinkoriskeistä siten, että niissä on tyypillisesti sekä voiton että tappion mahdollisuus. Investointipäätöksentekoon liittyy tavallisesti taloudellinen riski, koska päätöksen perusteena oleva arvioitu kannattavuus voi poiketa toteutuvasta kannattavuudesta. Esimerkiksi kysyntä tai valuuttakurssit voivat kehittyä arvioidusta poikkeavasti ja muutos voi olla yritykselle joko suotuisa tai epäsuotuisa. Näin ollen taloudelliset riskit ovat tyypillisesti kaksipuolisia riskejä. (Kasanen ym. 1997) Taloudellisia riskejä voidaan luokitella monin eri tavoin, kuten jakamalla riskit kahteen eri luokkaan: perusliiketoiminnan riskeihin ja yrityksen rahoitustoimintoihin liittyviin riskeihin, joita käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. (Kasanen ym. 1997, 24; Leppiniemi & Puttonen 2002, 193) 2.3 Rahoitusriskit Yrityksen toimintaan liittyvät rahoitusriskit eivät ole aina käytännön kielenkäytössä yksiselitteisiä, sillä termit rahoitus ja rahoitusriski voivat saada eri merkityksen riippuen tarkastelun laajuudesta. Perinteisesti puhuttaessa rahoituksesta yritystoiminnassa sillä viitataan toiminnan vaatiman rahoituksen hankkimiseen ja vastaavasti rahoitusriskillä

15 12 tarkoitetaan riskiä rahoituksen riittävyydestä. Kun rahoitus-termiä tarkastellaan laajemman tulkinnan mukaan, sillä tarkoitetaan koko yrityksen rahoitustoiminnon (treasury -toiminto) toimintakenttää. Laajan tulkinnan mukaisesti rahoitusriskeillä viitataan riskeihin, jotka kuuluvat rahoitustoiminnon vastuualueeseen. (Kasanen ym. 1997; ks. myös Uusi-Rauva 1999) Laajemman tulkinnan mukaiset rahoitusriskit ovat luokiteltu seuraaviin riskeihin (Kuvio 2): maksuvalmiusriski, luottoriski ja markkinariskit. Maksuvalmius- eli likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että yrityksellä ei ole käytettävissä riittävästi likvidejä varoja ja muita rahoitusmahdollisuuksia kattamaan lähteviä rahavirtoja. Likviditeetin puutteesta johtuen yrityksen toiminta voi päättyä maksukyvyttömyyteen. Myydessään luotolla asiakkailleen yritys altistuu luottoriskille myyntisaamisten osalta tai luottoriski on myös olemassa yrityksen sijoittaessa muiden yritysten luottoinstrumentteihin tai käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Markkinariskit liittyvät erilaisten markkinoilla hinnoiteltavien hyödykkeiden kuten valuuttojen, korkoinstrumenttien ja osakkeiden hinnanmuutoksiin. (Niskanen & Niskanen 2003) RAHOITUSRISKIT RISKI LUOTTORISKI RISKIT TEN RISKI KORKORISKI VALUUTTARISKI MAKSUVALMIUS- MARKKINA- OSAKESIJOITUS- HYÖDYKEHINTA- RISKI Kuvio 2. Yrityksen rahoitusriskit (Kasanen ym. 1997, 27) Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten aiheuttamaa epävarmuutta yrityksen tuloksessa ja arvossa. Yrityksen korkoriski voidaan jakaa kahteen osaan: hintariskiin ja korkovirtariskiin. Hintariskistä on kyse tilanteessa, jossa saatavan tai velan nykyarvo muuttuu korkotason muuttuessa. Markkinakorkojen noustessa kiinteäkorkoisen sijoituksen arvo laskee ja korkojen laskiessa arvo nousee, kun vastaavasti lainan arvolle

16 13 käy luonnollisesti päinvastoin. Korkovirtariski viittaa tilanteeseen, jossa yrityksen lainanhoitokulut muuttuvat korkotason muutoksien johdosta ja yrityksen korkovirtariski on sitä suurempi, mitä lyhyempi on erän korkosidonnaisuusaika eli se aika, jonka kuluttua korkomaksuja tarkistetaan. (Leppiniemi & Puttonen 2002) Osakesijoituksiin liittyvät riskit ja hyödykehintariskit ovat hyvin samankaltaisia markkinariskejä kuin korkoriskit ja ne johtuvat siitä, että markkinariskien suojausinstrumentit ja strategiat ovat varsin samanlaisia riippumatta siitä, onko kyseessä raha tai jokin muu hyödyke, jolla on aktiiviset markkinat. (Uusi-Rauva 1999, 204) Rahoitusriskit ovat hyvin olennainen osa yrityksen toimintaa ja yrityksien riskienhallintakäytännöissä rahoitusriskit ovatkin usein otettu huomioon varsin laajasti. Esimerkiksi Fatemi & Glaum (2000) tutkivat yrityksien riskienhallintakäytäntöjä saksalaisissa yrityksissä ja tutkimuksen mukaan rahoitusriskit olivat toiseksi merkittävin riskityyppi luokiteltuna riskin relevanttiuden perusteella. Ainoastaan 4,6 % yrityksistä ei hallitse rahoitusriskejä säännöllisesti. 2.4 Valuuttakurssiriski Yrityksen valuuttakurssiriski on hyvin moniulotteinen ilmiö, jolla on vaikutuksia yrityksen toimintaan monen eri tavoin. Yrityksen ulkomaisen myynnin arvo kotimaisessa valuutassa mitattuna muuttuu valuuttakurssien muuttuessa. Sama yritys saattaa myös hankkia tuotannontekijöitä ulkomailta, jolloin se lisää tai vähentää valuuttariskiään riippuen siitä, onko vienti ja tuonti noteerattu samassa valuutassa. Lisäksi samalla yrityksellä saattaa olla varallisuutta tai velkoja ulkomaisessa valuutassa, joka taas lisää tai vähentää yrityksen valuuttariskiä. Valuuttariski ei rajoitu vain vientiyrityksiin, tuontiyrityksiin ja monikansallisiin yrityksiin. Jopa täysin kotimainen yritys saattaa olla altis valuuttariskille esimerkiksi tilanteessa, jossa paikallinen yritys ilman minkäänlaista ulkomaanvaluuttamääräistä toimintaa kilpailee ulkomaisten vientiyritysten kanssa. (De Jong, Ligterink & Macrae 2002, 5)

17 14 Valuuttakurssiriski on luonnollinen seuraus kansainvälisestä toiminnasta maailmassa, jossa ulkomaisen valuutan arvot muuttuvat suhteessa omaan valuuttaan (Ross, Westerfield & Jaffe 2005, 856). Yritys altistuu valuuttakurssiriskille kuitenkin vasta, kun sen tulojen, varallisuuden tai velkojen arvo voi muuttua valuuttakurssien muuttuessa odottamattomasti (Pugel 2004, 418). Pelkkä kansainvälinen toiminta ei sinänsä aiheuta yritykselle valuuttariskiä, mikäli kaupankäyntivaluuttana on yrityksen kotimaan valuutta. Toisaalta yritys, joka sekä ostaa että myy omassa valuutassaan, saattaa olla altis valuuttakurssien vaihteluille välillisesti eli kansainvälisen kilpailun kautta. Teoriassa on yksinkertaista määritellä yrityksen altistuminen valuuttakurssien muutoksille. Mikäli valuuttariski määritellään yrityksen arvon näkökulmasta, niin valuuttariskillä tarkoitetaan yrityksen arvon muutosta, joka johtuu valuuttakurssien muutoksista. Käytännössä asia on hyvin toisenlainen, koska on hyvin vaikea löytää yksiselitteistä määritelmää valuuttariskille käsitteenä, ja toisaalta keinoja selvittää yrityksen altistuminen valuuttariskille. (Flood & Lessard 1986) Valuuttakurssiriski voidaan jakaa kahteen komponenttiin; valuuttapositioon ja valuuttakurssivaihteluihin. Valuuttapositiolla tarkoitetaan tietyn valuutan määräistä saamista tai velkaa tai kassavirtaa, joka on alttiina valuuttakurssien muutoksille. Se voidaan ilmaista joko kotimaan tai ulkomaan valuutan määräisenä. Valuuttakurssivaihtelu eli valuuttakurssien muutosten mahdollisuus aiheuttaa valuuttakurssiriskin. Toisin sanoen tämä tarkoittaa mahdollisuutta valuuttaposition arvon muutokselle omassa laskentavaluutassa ilmaistuna. Position arvo voi siten valuuttakurssivaihtelun johdosta muuttua joko positiiviseen suuntaan tai negatiiviseen suuntaan. (Levi 1990) 2.5 Valuuttakurssiriskit yrityksissä Seuraamalla talouselämästä kirjoittavien lehtien uutisointia viime kuukausien ajalta on ollut myös yksi tapa luoda näkökulmaa valuuttakurssien muutoksien vaikutuksista yrityksien toimintaan. Varsinkin euron ja dollarin välisen valuuttakurssin kehittyminen

18 15 ja sen vaikutukset yrityksiin on ollut hyvin ajankohtainen aihe, koska euro on vahvistunut suhteessa dollariin todella voimakkaasti. Vuonna 2002 tammikuun lopulla yhdellä eurolla sai 0,89 dollaria, kun taas tällä hetkellä ( ) yhden euron vaihtokurssi suhteessa dollariin on peräti 1,54, joka tarkoittaa yli 70 prosentin muutosta valuuttakurssissa (Lähde: Kauppalehden www-sivusto). Euron vahvistuminen suhteessa dollariin on antanut aiheen huolestua eurooppalaisten vientiyritysten kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta. Euroopassa valuutan heikkeneminen on huolestuttanut yrityselämän edustajien lisäksi myös korkeaa poliittista johtoa kuten Suomen valtiovarainministeriä Jyrki Kataista (Lähde: Haapavaara 2007, 30) sekä Euroopan komission puheenjohtajaa Jose Manuel Barrosoa (Lähde: Kauppalehti , 12). Valuuttakurssien muutoksilla on monellakin tapaa vaikutuksia yrityksien toimintaan ja niiden kannattavuuteen. Heikko dollari kuritti Vaisalaa on lehtiartikkelin otsikko (Lähde: Pulli 2008, 30) ja vielä melko tyypillinen sellainen viime kuukausien ajalta, joka kuvaa hyvin valuuttakurssien muutoksien vaikutuksien potentiaalista merkitystä yrityksen talouteen. Pahimmillaan valuuttakurssien epäedulliset ja voimakkaat muutokset voivat siis johtaa yrityksen koko toiminnan kannattavuuden voimakkaaseen heikentymiseen. Myös eri kurssitasoilla tehtyjen investointien edullisuus saattaa kurssivaihteluiden seurauksena kärsiä, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi yrityksen tuotantolaitoksen lopettaminen tai siirtäminen. Paperiteollisuusyritys UPM joutui lopettamaan Kanadassa sijaitsevan tehtaan, koska Kanadan dollari on vahvistunut voimakkaasti USA:n dollaria vastaan ja yrityksen ei ole enää kannattavaa ylläpitää tuotantoa Kanadassa, jonka tuotanto viedään suurelta osin USA:n markkinoille (Pöysä 2007, 8). Valuuttakurssien muutoksilla on luonnollisesti olemassa myös positiivisia seurauksia, kuten esimerkiksi metalliteollisuusyritys Rautaruukin tilanteessa, jossa yrityksellä on enemmän ostoja kuin myyntiä noteerattuna USA:n dollareissa, jolloin dollarin heikentymisellä on enemmän hyötyvaikutuksia kuin haittavaikutuksia yrityksen kannattavuuteen (Jaakkola 2008, 2). Ajankohtainen esimerkki valuuttakurssiriskien merkityksestä yrityksien toimintaan on eurooppalaisen lentokoneteollisuusyritys Airbusin tilanne. Ongelmia yritykselle on aiheuttanut Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon, koska yrityksen tuotanto sijaitsee suurimmalta osin Euroopassa, mutta lentokonekaupan tapahtuessa dollareissa se tarkoittaa yritykselle sitä, että myynnin kassavirrat on noteerattu

19 16 heikkenevässä valuutassa. Airbusin omistajayhtiön Eads:n johtokunnan jäsen ja henkilöstöjohtaja Jussi Itävuori toteaakin, että kymmenen sentin muutos euron ja dollarin välisessä kurssissa tarkoittaa Airbusin tuloksessa miljardia euroa. Hän toteaa myös, että tulevaisuudessa yrityksen täytyy siirtää tuotantoaan dollarialueelle, jotta kustannukset eivät olisi yhdessä ainoassa valuutassa. (Haapavaara 2008, 8) Valuuttakurssien muutoksien vaikutukset yrityksiin tulevat esille myös pörssiyhtiöiden osalta niiden vuosikertomuksissa, joissa yritysten tulee selvittää rahoitusriskien hallintaa. Esimerkiksi Finnair Oyj:n vuosikertomuksesta vuodelta 2006 käy ilmi, että ilman suojaustoimintaa USA:n dollarin kymmenen prosentin vahvistuminen aiheuttaa tilinpäätöshetkellä 40 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen yrityksen vuositulokseen ja suojaukset huomioon ottaen vaikutus on silti noin 13 miljoonaa dollaria. UPM:lle kymmenen prosentin muutos euron arvossa suhteessa Yhdysvaltain dollariin tarkoittaa ensimmäisten 12 kuukauden osalta noin 50 miljoonan euron vaikutusta ja sen jälkeiseltä ajalta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa ja UPM korostaakin nimenomaan pitkäkestoisten kurssimuutosten merkittävää vaikutusta tulokseen (UPM Oyj:n vuosikertomus 2006, 14).

20 17 3 FINANSSITEORIAT Valuuttakurssien muutoksilla on siis merkittäviä vaikutuksia eri tavoin yrityksien toimintaan, jota myös edellä on pyritty yksinkertaistaen kuvailemaan. Jotta on mahdollista ymmärtää valuuttariskin sisältö ja riskin vaikutukset yritystoimintaan yksityiskohtaisemmin, on tärkeää ymmärtää finanssiteoriat, jotka pyrkivät selittämään inflaation, korkotason ja valuuttakurssien muutoksien riippuvuussuhteita. Näitä riippuvuussuhteita kuvataan pariteettiteorioilla, joiden ymmärtäminen on valuuttariskin tehokkaan hallinnan edellytys. Vaihtuvien valuuttakurssien järjestelmässä valuuttakurssit määräytyvät kulloinkin vallitsevan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kysyntä ja tarjonta puolestaan määräytyvät usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Valuuttakurssien määräytymistä kuvaavia teorioita ovat ostovoimapariteettiteoria, Fisher-efekti, kansainvälinen Fisher-efekti, korkopariteetti sekä termiini- ja spotkurssien välinen yhteys. 3.1 Ostovoimapariteettiteoria Lyhyellä aikavälillä kelluvat valuuttakurssit muuttuvat herkästi, jolloin on hetkiä, kun on haastavaa ymmärtää valuuttakurssien muutoksien syitä. Pitkällä aikavälillä valuuttakurssien muutoksien syitä hallitsevat talouden perustekijät ja ymmärryksemme valuuttakurssien muutoksien trendeistä pitkällä aikavälillä perustuvat oletukseen siitä, että hyödykkeiden hintatasojen ja valuuttakurssien välillä vallitsee ennustettava riippuvuussuhde. Yhden hinnan lain teoria (The Law of One Price) on yksi versio tästä riippuvuussuhteesta, jonka mukaan helposti ja vapaasti vaihdetun hyödykkeen hinta täydellisen kilpailun globaaleilla markkinoilla tulisi olla sama kaikkialla, kunhan nämä eri valuutoissa noteeratut hinnat esitetään samassa valuutassa. (Pugel 2004) Tärkeimpiä valuuttakurssien riippuvuussuhteita selittävistä teorioista on ostovoimapariteettiteoria (Purchasing Power Parity tai PPP), joka on muunnos tästä yhden hinnan laki- teoriasta. Absoluuttisessa muodossa se esittää, että korillinen

21 18 hyödykkeitä maksaa saman verran eri maissa, jos hinta esitetään samassa valuutassa. Absoluuttinen PPP voidaan esittää seuraavan kaavan avulla, jossa P tarkoittaa hyödykekorin hintatasoa mitattuna kotimaisessa valuutassa ja P f tarkoittaa hyödykekorin hintatasoa mitattuna vieraassa valuutassa sekä e tarkoittaa valuuttojen välistä spot- kurssia (Pugel 2004, 454): (1) P = e * P f Yleisemmin käytössä oleva teorian relatiivinen muoto väittää, että maiden väliset valuuttakurssit tasapainottavat maiden hintatasoissa tapahtuvia muutoksia. Suhteellisen ostovoimapariteetin tarkka kaava on (Pugel 2004, 455): (2) (e t / e 0 ) = (P t / P 0 ) / (P f, t / P f, 0 ) missä e t = valuuttojen välinen kurssi hetkellä t e 0 = valuuttojen välinen kurssi hetkellä 0 P t = kotimaan hintataso hetkellä t P 0 = kotimaan hintataso hetkellä 0 P f, t = ulkomaan hintataso hetkellä t P f, 0 = ulkomaan hintataso hetkellä 0 Verrattaessa tätä suhteellisen ostovoimapariteetin kaavaa edellä mainittuun absoluuttiseen versioon, niin voidaan todeta, että suhteellinen pariteetti pitää absoluuttisen pariteetin pitäessä sekä hetkellä 0 että hetkellä t. Suhteellinen versio saattaa olla myös hyödyllinen selittävä tekijä valuuttakurssien muutoksille tietyllä ajanjaksolla, mikäli absoluuttinen versio ei näyttäisi olevan pariteetissa tietyllä hetkellä. Suhteellisen ostovoimapariteetin avulla voidaan arvioida valuuttakurssin heikentymistä tai vahvistumista maiden inflaatiotasoissa tapahtuvien muutosten avulla. Suhteellinen ostovoimapariteetti tarjoaa arvioita valuuttakurssien trendeistä, erityisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Sen mukaan alhaisen inflaatiotason maan valuutan arvolla on taipumusta vahvistua valuuttamarkkinoilla. Vastaavasti, korkean inflaation tulisi heijastua valuuttamarkkinoilla maan valuutan heikentymisenä suhteessa muihin valuuttoihin. (Pugel 2004, 455)

22 19 Ostovoimapariteettiteoria pitää suhteellisen tarkasti tarkasteltuna hyvin pitkällä aikavälillä, mutta heikosti lyhyen aikavälin ajanjaksoilla. Kahden valuutan vaihtokurssi saattaa poiketa pariteettikurssista huomattavasti, jolloin valuuttakurssi ei heijastele maiden hintatasoeroissa tapahtuneita muutoksia. Erot todellisen valuuttakurssin ja pariteettikurssin välillä saattavat olla suuria ja poikkeamat pariteetista saattavat kestää useita vuosia. (Pugel 2004, 458) Valuuttakurssin muutokset eivät välttämättä ole riski yrityksille, koska osa valuuttakurssien muutoksista on tervetullutta eri maiden välisen kilpailutilanteen säilyttämiseksi. Mikäli valuuttakurssi heijastelee maiden hintatasoeroissa tapahtuneita muutoksia ja pysyy näin tasapainoarvossaan, ei se ole yritykselle haitallista. Riskiä yrityksen kannalta on se, jos kurssi poikkeaa pariteetista ja on näin yli- tai aliarvostettu suhteessa ulkomaiseen valuuttaan. Poikkeaminen tapahtuu silloin, kun inflaatioero ei heijastu täysimääräisesti kurssimuutoksiin. Pariteetista poikkeaminen aiheuttaa yritykselle riskiä tulevien kassavirtojen osalta, joista ei ole kiinteitä sopimuksia. Ostovoimapariteettiteorian perusopetus on se, että osa kurssimuutoksista heijastaa vain maiden välisiä inflaatioeroja, jolloin niillä ei ole vaikutusta maiden väliseen kilpailukykyyn. Kilpailuolosuhteet pysyvät niin kauan ennallaan kuin ostovoimapariteetti pitää eli kurssi pysyy pariteetissaan. (Kasanen ym. 1997) Ostovoimapariteettiteoriaan liittyy läheisesti reaalikurssimuutokset, joilla on vaikutusta yritysten suhteelliseen kilpailukykyyn. Nimellinen kurssimuutos eli kahden maan välisen kurssitason muutos on siis täysin luonnollista, jos muutos heijastelee näiden maiden hintatasojen välistä eroa ja näin valuuttakurssi pysyy pariteettitasapainossa. Reaalikurssimuutoksella taas tarkoitetaan kurssikehitystä, joka johtaa siihen, että kurssi poikkeaa pariteettiarvostaan (Kasanen ym. 1997, 135). Yritysten suhteellisen kilpailukyvyn muutos ei siis ole riippuvainen nimelliskurssien muutoksista, vaan muutoksista reaalikurssissa. Tämän seikan ymmärtäminen on lähtökohta siihen, että on mahdollista hahmottaa operatiivisen riskin eli yrityksen strategisen valuuttariskin vaikutukset yrityksen toimintaan. Floodin ja Lessardin (1986, 27) mukaan reaalivaluuttakurssi (RX) voidaan esittää seuraavasti:

23 20 (3) RX = S * (P f / P) missä S = nimellinen valuuttakurssi P f = ulkomainen hintataso P = kotimaan hintataso 3.2 Fisher-efekti ja kansainvälinen Fisher-efekti Markkinoilla noteeratut korot ovat nimelliskorkoja, mutta erotus nimelliskoron ja reaalikoron välillä on olennainen. Nimelliskorot eivät takaa tulevien kassavirtojen ostovoimaa ja siksi rahoitusmaailmassa ollaankin kiinnostuneita reaalikorosta, koska sillä on merkitystä ajateltaessa rahan tulevaa ostovoimaa. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 143) Reaalikorko on siis omaisuuden nettolisäys, jonka sijoittaja odottaa saavuttavansa säästäessään ja sijoittaessaan tietyllä hetkellä ansaittuja tuloja. Toisaalta, se voidaan nähdä tulevana kulutuksena, jonka lainanottaja lupaa lainanantajalle vastineeksi siitä, että sijoittaja on valmis lykkäämään kulutusta. Kuitenkin suurin osa rahoitusmarkkinoilla tehdyistä sopimuksista tehdään nimellisin termein, jolloin reaalikorko on asetettava heijastamaan odotettua inflaatiotasoa. Fisher-efekti väittää, että nimellinen korko koostuu kahdesta komponentista eli reaalikorkovaatimuksesta ja inflaatio-odotuksesta. Reaalikorko voidaan siten laskea Fisherin yhtälöstä (Shapiro 1996): (4) 1 + r = (1 + a) (1 + i) missä r = nimelliskorko a = reaalikorko i = inflaatiotaso Reaalikorkojen odotetaan olevan eri maissa yhtä suuria, jolloin korkean inflaation maissa on korkeammat nimelliskorot kuin matalan inflaation maissa. Mikäli odotettu

24 21 reaalinen tuottovaatimus on korkeampi toisessa maassa, niin sijoittajat siirtävät varojaan näihin korkeamman koron maihin. Tämä arbitraasi jatkuu niin kauan kuin korkoerot maiden välillä tasaantuvat. (Niskanen & Niskanen 2003, 401) Kansainvälinen Fisher-efekti kuvaa kahden valuutan välistä spot-kurssin prosentuaalisen muutoksen ja näiden maiden vertailtavien korkotasoerojen riippuvuussuhdetta. Teorian mukaan maiden välisen spot-kurssin tulisi muuttua saman verran vastakkaissuuntaisesti kuin maiden välinen korkotasoero on tietyllä hetkellä. Muodollisemmin kansainvälinen Fisher-efekti voidaan esittää seuraavan kaavan avulla (Eiteman ym. 1993, 155): (5) ((S 1 S 2 ) / S 2 ) * 100 = i - i f missä S 1 = maiden välinen spot-kurssi periodin alussa S 2 = maiden välinen spot-kurssi periodin lopussa i = kotimaan korkotaso i f = ulkomaan korkotaso Kansainvälinen Fisher-efekti kuvaa sitä vaikutusta, joka eri maiden korkotasoilla on valuuttakurssien muutokseen näiden maiden välillä. Teorian mukaan alhaisen korkotason maan valuutan tulisi vahvistua suhteessa korkean korkotason maan valuuttaan ja päinvastoin. (Shapiro 1996) Kansainvälisen Fisher-efektin perusajatus on se, että rahoitusmarkkinoiden välisen arbitraasin kansainvälisten pääomavirtojen muodossa tulisi turvata se, että maiden väliset korkotasoerot ennustavat harhattomasti maiden valuuttojen välistä tulevaa spotkurssia. Teoria sisältää oletuksen, että sijoittavat kokevat ulkomaiset ja kotimaiset omaisuuserät täydellisinä substituutteina. Mikäli sijoittavat vaativat preemiota siitä, että he sijoittavat ulkomaisiin omaisuuseriin, niin kansainvälinen Fisher-efekti ei tässä tapauksessa pidä tarkasti paikkaansa. (Shapiro 1996, 204)

25 Korkopariteetti Rahavirtojen liikkeet kahden valuutan välillä tarkoituksena hyötyä korkoeroista on yksi merkittävä tekijä spot- ja termiinikurssien väliselle erolle. Itse asiassa, termiinikurssin diskontto tai preemio suhteessa spot -kurssiin on läheisesti riippuvainen korkotasojen erosta kahden valuutan välillä. Korkopariteettiteorian mukaan tehokkailla markkinoilla ilman transaktiokustannuksia maiden korkotasojen eron tulisi olla yhtäläinen termiinikurssiin liittyvän diskonton tai preemion kanssa. Kun olosuhteet ovat tällaiset, termiinikurssin sanotaan olevan korkopariteetissa. Korkopariteetin mukainen termiinikurssi saadaan kaavasta (Shapiro 1996): (6) r h r f = (f 1 e 0 ) / e 0 missä r h = kotimainen korko r f = ulkomainen korko f 1 = termiinikurssi e 0 = spot -kurssi tarkasteluhetkellä Valuuttamarkkinoilla spot- kurssit ja termiinikurssit eivät ole aina korkopariteetin mukaisessa tasapainossa, jolloin esiintyy mahdollisuuksia tehdä riskittömiä arbitraasivoittoja siirtämällä rahaa markkinoiden välillä. Tätä toimenpidettä kutsutaan katetuksi korkoarbitraasiksi. Tähän liittyvät transaktiot vaikuttavat maiden korkotasoihin sekä valuuttamarkkinoiden vaihtokursseihin. Riskittömien voittojen tekeminen on mahdollista niin kauan kuin markkinat ovat jälleen korkopariteetin mukaisessa tasapainossa. (Shapiro 1996, 206) Shapiron (1996, 209) mukaan korkopariteetti on yksi parhaiten dokumentoiduista riippuvuussuhteista kansainvälisen rahoituksen alueella ja on todettu, että markkinoilla ilmenee poikkeamia pariteetista, mutta poikkeamat ovat suhteellisen pieniä ja lyhytkestoisia. Kasasen ym. (1997, 111) toteavatkin korkopariteetin toimivan reaalimaailmassa hyvin verrattuna muihin valuuttakurssien määräytymistä kuvaileviin teorioihin ja käytännössä pankit hinnoittelevat termiinikurssit korkopariteettiteorian avulla.

26 Termiini- ja spot-kurssien välinen yhteys Harhaton termiinikurssi on teoria, joka olettaa, että valuuttojen termiinikurssi on harhaton estimaatti tulevasta spot-kurssista. Tämä perustuu hypoteesiin siitä, että valuuttamarkkinat ovat suhteellisen tehokkaat, jolloin kaikki olennainen informaatio heijastuu nopeasti termiinikursseihin ja spot-kursseihin, transaktiokustannukset ovat alhaisia sekä eri valuutoissa noteeratut instrumentit ovat toisilleen täydellisiä substituutteja. Harhaton termiinikurssi voidaan esittää seuraavasti (Eiteman ym. 1993): (7) S 2 = F 1 missä S 2 = spot-kurssin tuleva arvo hetkellä 2 F 1 = hetkellä 1 termiinikurssin arvo selvityksen toteutuessa hetkellä 2 Useissa tutkimuksissa on testattu harhattoman termiinikurssin paikkansapitävyyttä ja on huomioitava, että ei ole realistista odottaa täydellistä korrelaatiota termiini- ja spotkurssien välille, koska tuleviin spot-kursseihin voivat vaikuttaa tapahtumat, joita on mahdotonta ennustaa täydellisesti tai ne eivät ole laisinkaan ennustettavissa. Aluksi tutkimukset osoittivat, että termiinikurssit ennustavat harhattomasti tulevia spotkursseja, mutta myöhäisemmät tutkimukset tehokkaammilla ekonometrisillä tekniikoilla ovat osoittaneet, että termiinikurssit eivät ole harhattomia ennustajia. Tämä johtuu mahdollisesti sijoittajien vaatimasta riskipreemiosta liittyen termiinisopimuksiin. (Shapiro 1996, 212) Edellä mainitut viisi erilaista teoriaa, jotka kuvaavat eri tekijöitä huomioiden valuuttakurssien määräytymistä, ovat esitetty kokonaisuudessaan kuviossa 3. Jokainen yksittäinen teoria sisältää itsessään ennuste-elementin, mutta yhdessä ne tarjoavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan hinnanmuodostukseen valuuttamarkkinoilla.

27 24 Harhaton termiinikurssi Odotettu muutos valuuttakurssissa Termiinin preemio tai diskontto Kansainvälinen Fisher- efekti Odotettu inflaatioero efekti Ostovoimapariteetti Korkopariteetti Korkoero Fisher- Kuvio 3. Valuuttakurssien määräytymistä kuvaavien teorioiden väliset yhteydet (Eiteman ym. 1993, 159) 3.5 Valuuttakurssien ennustaminen Yritysten talousjohtajat ovat kiinnostuneita saamaan luotettavia ennusteita valuuttakurssien muutoksista, koska kansainvälisissä yrityksissä tehtyjen päätöksien laatu on riippuvainen muun muassa valuuttakurssien ennustamisen tarkkuudesta. Yritysten johtajat tarvitsevat ennusteita avuksi erilaisiin päätöstilanteisiin, jotka koskevat esimerkiksi valuuttaposition suojaamista tai lyhyen sekä pidemmän aikavälin investointi- ja rahoituspäätöksiä. (Madura 1989) On olemassa laaja joukko erilaisia menetelmiä, joiden avulla pyritään ennustamaan valuuttakurssien muutoksia. Erilaiset menetelmät voidaan jakaa neljään luokkaan: tekniseen analyysiin, ennustamiseen talouden perustekijöiden perusteella, markkinaperusteiseen ennustamiseen sekä erilaisien tekniikoiden yhdistämiseen ennustamisessa. (Madura 1989, 207) Eiteman ym. (1993, 160) toteavat, että valuuttakurssien ennustamisessa ennusteiden tekijöille on ensiarvoisen tärkeä metodologinen kysymys se, että tuleeko ennusteiden perustua erilaisiin taloudellisiin

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

VENÄJÄN RUPLAKRIISIN VAIKUTUKSET YRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSIIN JA VALUUTTARISKIN HALLINTAAN

VENÄJÄN RUPLAKRIISIN VAIKUTUKSET YRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSIIN JA VALUUTTARISKIN HALLINTAAN TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu VENÄJÄN RUPLAKRIISIN VAIKUTUKSET YRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSIIN JA VALUUTTARISKIN HALLINTAAN Vakuutustiede Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2016 Tekijä: Tuomo Ojala Ohjaaja:

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa. Jussi Myllymäki 19.9.2012

Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa. Jussi Myllymäki 19.9.2012 Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa Jussi Myllymäki 19.9.2012 Laskutusvaluutan valinta Ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset suosivat usein euron käyttämistä

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa).

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa). RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien osatekijät Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 OP Markets Johdannais- ja valuuttamyynti Jukka Rajavaara 040 526 6342 Jukka.rajavaara@op.fi Markets Agenda 1. Asiakkaiden

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT KÄSITTEEN MITTAAMINEN 1. KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 2. KÄSITTEEN KVANTIFIOINTI 3. SUORITETAAN MITTAUS Puhtaalla mittaamisella on kvantitatiivinen

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS OPINNÄYTETYÖ Valuuttakurssiriskin muodostumiseen vaikuttavat tekijät ja valuuttaposition määritys Niko Suoranta Liiketalous Lokakuu 2007 Työn ohjaaja: Pasi Kuusijärvi

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

RAPALA VMC OYJ Pörssitiedote 4.12.2002 1(9) RAPALA VMC -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.8.2002-31.10.2002

RAPALA VMC OYJ Pörssitiedote 4.12.2002 1(9) RAPALA VMC -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.8.2002-31.10.2002 RAPALA VMC OYJ Pörssitiedote 4.12.2002 1(9) RAPALA VMC -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.8.2002-31.10.2002 Tilikauden ensimmmäinen neljännes sujui odotusten mukaisesti. Konsernin kasvua ja kannattavuutta mittaavien

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI?

VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI? 1 Arvoasuntopäivä 2015 6.5.2015, Pörssitalo, Helsinki VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI? Elias Oikarinen KTT, Akatemiatutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kiinteistösijoittamisen

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

3"! % )" &+ *" & $! " ' *" $! 555 6" ( +&! 7" 3" && &! % *" ' +&! 3"5" &&! 3" "! ( )!." " ' +!. *55 + *" &+ $! " *55 + *"&$!

3! % ) &+ * & $!  ' * $! 555 6 ( +&! 7 3 && &! % * ' +&! 35 &&! 3 ! ( )!.  ' +!. *55 + * &+ $!  *55 + *&$! "$$% &'() &'()*+ "$$% " $ $ $ $ " ' % & "$ % &&&"'&$ (""'$ (" )*""+'+",'$ -)"*"&'&&"$."""+*"+$ ("*" '+ /)" " 01 " " " $ % $% % % & '& " 2 &% & (" $% & ' (" &%' + ' -)"*" '% && % $ %' ' ( )$ %' %."""$ &%

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot