Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Toimisto 2. Uutisia 3. ATP-opas 4. Projektit ja kampanjat 5. Tilastot 1. Toimisto 2. Uutisia Toimisto on lomalla Kiireellisissä asioissa saa yhteyden matkapuhelimella, Ylijohtaja Harri Cavén eläkkeelle Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston päällikkö, ylijohtaja Harri Cavén jää eläkkeelle ensi vuoden alusta. Varatuomari Cavén (62) on työskennellyt liikenneministeriössä vuodesta 1975 alkaen, osastopäällikkönä vuodesta 1989 lähtien. Ministeriö on laittanut liikennepolitiikan osaston osastopäällikön viran hakuun. Virka täytetään viideksi vuodeksi. Osaston toimialaan kuuluvat mm. asiat, jotka koskevat liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, liikenneverkkojen hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä, rautatieliikennettä, merenkulkua ja siviili-ilmailua, tieliikennettä ja ajoneuvoja, liikenteen veroja ja maksuja, tavaraliikennettä ja logistiikkaa sekä liikenteen turvallisuutta ja ympäristökysymyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön organisaatio uudistuu LVM:n organisaatio muuttuu 1. heinäkuuta. Ministeriössä on jatkossakin kolme osastoa: yleinen osasto, liikennepolitiikan osasto ja viestintäpolitiikan osasto. Yksikköjako kuitenkin muuttuu. Liikennepolitiikan osastolle tulee neljä yksikköä nykyisten kolmen sijaan. Uudet yksiköt ovat liikennejärjestelmäyksikkö, liikennepalveluyksikkö, liikenneturvallisuusyksikkö sekä logistiikka- ja Venäjä-yksikkö. Viestintäpolitiikan osastolle eli entiselle viestintämarkkinaosastolle tulee kaksi yksikköä: viestintäverkkoyksikkö ja viestintäpalveluyksikkö. Nykyisin osastolla on kolme yksikköä. Sisäinen hallinto ja valmiusyksikkö liitetään yleiseen osastoon. Ministeriön viestintä jää ainoaksi suoraan ylimmän johdon alaiseksi yksiköksi. Liikennepolitiikan ja viestintäpolitiikan osastojen yksikönpäälliköinä toimivat Mikko Ojajärvi, liikennejärjestelmäyksikkö; Mikael Nyberg, liikennepalveluyksikkö; 1

2 Matti Roine, liikenneturvallisuusyksikkö; Silja Ruokola, logistiikka- ja Venäjä-yksikkö; Juhapekka Ristola, viestintäverkkoyksikkö ja Kristiina Pietikäinen, viestintäpalveluyksikkö. Tehtävät olivat sisäisessä haussa. Osastopäälliköinä jatkavat Harri Cavén (liikennepolitiikan osasto), Liisa Ero (viestintäpolitiikan osasto) ja Juhani Tervala (yleinen osasto). Sähköisen viestinnän lakiesityksellä yksimielinen kannatus Viestinnän tunnistamistietojen käsittelystä syntyi yksimielinen lakiesitys. Esityksen takana ovat kaikki viisi valmisteluun osallistunutta ministeriötä sekä työmarkkinakeskusjärjestöt. Ehdotuksella on siis laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Yksimielisyys osoittaa, että työnantajien ja työntekijöiden intressien yhteensovittamisessa on löydetty tasapainoinen ratkaisu, ja että viestinnän luottamuksellisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Lakiesityksessä ei ole kyse uudesta asiasta vaan voimassa olevan lain selkeyttämisestä. Nykyisen lain väärinkäytöspykälän soveltamisessa oli ajauduttu pattitilanteeseen niin, ettei enää voitu tietää, miten lakia oli sovellettava. Tilanne oli kohtuuton ja lainmuutos välttämätön. On tärkeätä, että yrityssalaisuudet saavat asianmukaista suojaa myös sähköisessä viestinnässä. Suomen lainsäädäntö ei saa olla kilpailijamaitamme huonompi silloin, kun yritykset tekevät ratkaisuja siitä, missä toimintaa harjoitetaan. Ehdotettu sääntely on nykyistä huomattavasti täsmällisempää. Lakiin ehdotetaan sellaisia oikeusturvamekanismeja, joita ei ole tällä hetkellä olemassa lainkaan. Työntekijöiden viestinnän suoja ei heikkene uudistuksessa vaan päinvastoin paranee merkittävästi. Työnantaja ei voisi koskaan seurata viestintää salaa. Kun tunnistamistietoja tulee koneellisen seulonnan perusteella tai muutoin työnantajan tietoon, siitä olisi aina tehtävä työntekijälle kirjallinen selvitys. Kyse on pelkkien tunnistamistietojen, ei viestien sisällön, seurannasta. Työntekijä voisi halutessaan saattaa asian poliisin tai jonkun muun viranomaisen käsiteltäväksi. Käsittely olisi työntekijöille täysin avointa ja läpinäkyvää. Ehdotetun sääntelyn suhteesta perustuslakiin on esitetty hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä. Tämän asian voi lopulta ratkaista vain eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta. Olisi kuitenkin yllättävää, jos lakiesityksessä nähtäisiin ongelmia, kun nykyinen, huomattavasti yleispiirteisempi lakikin on läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulan. On tärkeätä, että lakiesitys saatetaan viivytyksettä eduskunnan käsiteltäväksi. Työryhmä pohtimaan kokeilua tienkäyttömaksuista Liikenneministeri Anu Vehviläinen on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään tiemaksukokeilua. Työryhmän tehtävänä on laatia esitys tiemaksukokeilusta raskaalle liikenteelle valtatiellä 7. Lisäksi työryhmä arvioi yleisemmin tiemaksujen käyttöönottoa Suomessa. Työryhmää ryhtyy vetämään liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Työryhmään tulee mukaan muun muassa valtiovarainministeriön edustus. Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty virkamiestyönä taustaselvitys tienkäyttömaksujen perusteista ja vaikutuksista. Selvityksellä on haluttu lisätä tietämystä tienkäyttömaksuista ja niiden vaikutuksista. Esiselvityksen taustalla on eduskunnan hyväksymä lausuma, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy pikaisesti luomaan raskaalle liikenteelle tiekohtaista tiemaksujärjestelmää. Myös hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilua selvitetään. 2

3 - Suomessa tulee edetä tienkäyttömaksuissa harkitusti ja vaiheittain. Tienkäyttömaksuista ei saa tulla elinkeinoelämälle ja kuljetustoiminnalle lisärasitetta, joka haittaisi elinkeinoelämän ja kuljetusalan kilpailuedellytyksiä, liikenneministeri Vehviläinen linjaa. AKEn maksuihin muutoksia - kuljettajantutkinnon kokeet halpenevat Muun muassa kuljettajantutkinnon kokeiden ja rekisteri-ilmoitusten maksut laskevat heinäkuun alusta. Raha-asiainvaliokunta puolsi 13. kesäkuuta Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamista. Asetuksen mukaan 20 AKEn suoritteen hintaa alennetaan. Esimerkiksi kuljettajantutkinnon teoriakokeen hinta laskee 17 eurosta 15 euroon. Henkilöauto-, moottoripyörä-, kuorma-auto- ja traktorikortin ajokokeen hinta laskee 36 eurosta 33 euroon. AKEn yleisimmän suoritteen eli liitteettömän rekisteri-ilmoituksen hinta laskee 10,70 eurosta 10,20 euroon. Liitteellisen ilmoituksen hinta laskee 15 eurosta 13 euroon. Ammattikuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvontaan liittyvät piirturikortit maksavat jatkossa 100 euroa nykyisen 108 euron sijaan. Ainoa maksujen korotus tehdään ns. itäliikenteen poikkeuslupien hinnoille 118 eurosta 180 euroon. Venäjä on nostanut suomalaisille myönnettävien ylimitta- ja massalupien hintaa vuoden alusta lukien. Lupien hinnoittelussa on noudatettu vastavuoroisuutta. Uusi maksu vastaa keskimäärin Venäjän veloittamaa maksua. Asetuksessa määritellään uutena asiana kuljettajien ammattipätevyyteen liittyvät maksut. Perustason ammattipätevyyskoulutuksen koe maksaa 50 euroa. AKEn maksuja on viimeksi muutettu vuodenvaihteessa. Silloin hintoja korotettiin keskimäärin 1,7 prosenttia vuoden 2006 maksuihin verrattuna. Työryhmä miettimään vähäliikenteisten ratojen asemaa puunkuljetuksissa Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut työryhmän selvittämään vähäliikenteisten ratojen merkitystä puunkuljetuksille. Työryhmä tekee ehdotuksen siitä, mitä kullekin rataosalle tehdään. Vaihtoehtoina ovat rataosuuden parantaminen, sen pitäminen toistaiseksi liikennöitävässä kunnossa tai lopettaminen. Vähäliikenteisillä radoilla on merkittävä asema, kun ryhdytään toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta kotimaisen puunhankinnan lisäämisestä. Myös Venäjän päätös korottaa puun vientitulleja lisännee kuljetuksia vähäliikenteisillä radoilla. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen elokuun loppuun mennessä. Edustettuina ovat liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi Ratahallintokeskus ja metsäteollisuus. Työryhmä kuulee muitakin vähäliikenteisiä ratoja käyttäviä tahoja. Työryhmä käyttää työnsä pohjana muun muassa selvitystä, jonka Ratahallintokeskus teki vuonna 2005 vähäliikenteisten ratojen liikennemääristä ja perusparantamisen kustannuksista. Vähäliikenteiseksi luokiteltiin selvityksessä 18 rataosuutta eri puolilla Suomea, noin kuudesosa koko rataverkosta. Suojateiden pysäytysviivan käyttöä ei laajenneta Suojateiden yhteyteen maalattujen pysäytysviivojen käyttöä ei laajenneta. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt Helsingin kaupungin aloitetta lain muuttamisesta. Ministeriö ei kuitenkaan ryhdy valmistelemaan säädösmuutoksia. Suomen nykysäännökset vastaavat kansainvälistä sopimusta. Sen mukaan pysäytysviivaa käytetään vain stop-merkin ja liikennevalojen yhteydessä. Viiva osoittaa autoilijalle pysähtymispaikan. Helsingin kaupunki ehdotti, että valkoista pysäytysviivaa voitaisiin käyttää viisi metriä ennen suojatietä myös paikoissa, joissa ei ole liikennevaloja. 3

4 Ministeriö pyysi asiasta lausuntoja liikennealan toimijoilta ja useilta kaupungeilta. Osa lausunnonantajista piti esitystä hyvänä, mutta esiin nousivat käytännön toteutuksen ongelmat ja merkinnän tulkinnanvaraisuus. Käytäntö olisi nykyistä sekavampi, koska kaikissa suojateissä ei käytettäisi pysäytysviivaa. Lisäksi viiva kuluu helposti eikä näy lumen alta. Myös kansainvälistä yhdenmukaisuutta pidettiin tärkeänä. Lausuntojen yhteydessä ministeriö toivoi muita ehdotuksia suojateiden turvallisuuden parantamiseksi. Lausunnoissa ehdotettiin mm. heräteraitoja, heijastavia paaluja, valaistuksen parantamista ja valvonnan lisäämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten suojateiden havaittavuutta voitaisiin parantaa. Liikennepoliittisen selonteon valmistelu käyntiin Liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt valmistelemaan liikennepoliittista selontekoa. Hallitusohjelmaan sisältyvällä selonteolla halutaan liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja nykyistä laajempia näkökulmia. Selontekoon tulee liikennejärjestelmän kokonaisuuteen perustuva kehittämis- ja investointiohjelma. Sen aikavälinä on vuotta. Lisäksi laaditaan vaalikauden kattava liikenneväylien investointiohjelma. Selonteossa on tarkoitus ottaa kantaa myös muun muassa joukkoliikenteeseen, logistiikkaan ja ilmastonmuutoksen hillintään. - Selonteolla voidaan nostaa liikennepolitiikan valmistelun tasoa. Tempoilevuudesta ja yksittäisiin tie- ja ratahankkeisiin painottuvasta päätöksenteosta on nyt mahdollisuus siirtyä pitkäjänteiseen toimintaan, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoo. Ministeri Vehviläinen lähetti 29. toukokuuta liikennealan toimijoille kirjeen, jossa ministeriö pyytää näkemyksiä selonteon sisällöstä. Ministeri pyytää määrittelemään ihmisten päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten merkittävimmät ongelmat sekä ehdottamaan niihin ratkaisuja. Vastaajan halutaan myös listaavan tärkeimpinä pitämänsä liikennehankkeet. Lisäksi kysytään keinoista pysäyttää ilmastonmuutosta. Kirjeen saavat mm. monet virastot ja laitokset, maakuntien liitot, suurimmat kaupungit, korkeakoulut sekä liikennealan edunvalvonta- ja kansalaisjärjestöt. Vastausaikaa on kesäkuun loppuun. Selonteon valmisteluun liittyy elo-syyskuussa neljä keskustelu- ja kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö järjestää eri asiakokonaisuuksista keskustelutilaisuuksia liikenteen neuvottelukunnissa. Selonteon laatimista ohjaa liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä. Selonteon valmistelua voi seurata ministeriön verkkosivuilta osoitteessa Sivujen kautta voi myös lähettää palautetta. Suomi kansainvälisen liikennefoorumin puheenjohtajaksi Suomi toimii uuden kansainvälisen liikennefoorumin ensimmäisenä puheenjohtajana seuraavan vuoden ajan. Euroopan liikenneministerikonferenssia CEMTiä päätettiin viime vuonna laajentaa. Konferenssi muuttuu maailmanlaajuiseksi liikennealan foorumiksi International Transport Forumiksi (ITF). Suomen ITF-puheenjohtajuus vahvistetaan CEMTin päätöskokouksessa Bulgarian Sofiassa toukokuuta. Puheenjohtajaksi tulee liikenneministeri Anu Vehviläinen. Sofian kokouksen teemana ovat liikenteen ruuhkat. Tapaamisessa keskustellaan ruuhkien syistä ja keinoista niiden vähentämiseksi. Esillä ovat mm. ruuhkamaksut, rajanylitysten ongelmat sekä investoinnit ruuhkien helpottamiseksi. Uudessa liikennefoorumissa on yhteensä 52 jäsenmaata. Uusia täysivaltaisia jäseniä ovat OECD:n suuret jäsenmaat USA, Kanada, Japani, Korea, Australia ja Meksiko. Ministerien lisäksi mukaan voidaan kutsua mm. yritysten ja tieteen edustajia. Vuosit- 4

5 taisten kokousten välillä korkeinta päätäntävaltaa käyttää liikennehallintokomitea. Suomen puheenjohtajuuskaudella liikennehallintokomiteaa johtaa liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala. Foorumin vuosittaiset kokoukset pidetään tästä lähin Saksan Leipzigissa. Suomen puheenjohtajuuskauden ja ensi vuoden kokouksen teemana on energia ja liikenne. Ministeri Vehviläinen esittelee Sofiassa ensi vuoden kokouksen aiheita. Niitä ovat mm. liikenteen vaikutukset ilmastonmuutokseen, liikenteen energiatehokkuus ja vaihtoehtoiset polttoaineet. Liikenneministeri Vehviläinen tapaa Sofian kokouksen yhteydessä kahden kesken Venäjän liikenneministerin Igor Levitinin. Keskustelujen aiheina ovat mm. rajanylityskysymykset, logistiikkayhteistyö, Helsingin ja Pietarin välinen nopeajunahanke sekä Saimaan kanavan vuokrasopimusneuvottelut. Ministeri Vehviläinen keskustelee myös EU-puheenjohtajamaan Saksan liikenneministerin Wolfgang Tiefenseen kanssa. Esillä ovat ensi viikolla Luxemburgissa pidettävän EU:n liikenneministerikokouksen asiat. Työryhmä: Liikenteen meluntorjuntaan 90 miljoonaa euroa Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esittää 90 miljoonan euron käyttämistä maantie- ja rautatieliikenteen meluntorjuntaan. Näin saataisiin helpotusta noin melualueella asuvalle. Meluntorjunnan teemapaketissa ehdotetut työt kattavat vuodet Tämän jälkeen valtion rahoitusta tarvittaisiin noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kuntien kaavaillaan osallistuvan töiden rahoitukseen 4-7 miljoonalla eurolla vuosittain. Teemapakettiin sisältyy yhteensä 77 maantie- ja 9 rautatieliikenteen meluntorjuntahanketta. Niiden tavoite on, että vuonna 2020 yli 55 desibelin melualueilla asuisi lähes 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuosituhannen vaihteessa. Melua voidaan torjua esimerkiksi meluesteitä rakentamalla ja käyttämällä hiljaisia päällysteitä taajama-alueilla ja kaupunkien sisääntuloteillä. Maantie- tai rautatieliikenteen melualueilla asuu ihmistä. Kaikkiaan liikenteen melualueilla asuu lähes miljoona suomalaista, jos myös taajamien katumelulle ja lentomelulle altistuvat lasketaan mukaan. Työryhmä ehdottaa meluntorjunnan teemapakettia osaksi valmisteilla olevaa liikennepoliittista selontekoa. Liikenneministeri Vehviläinen vierailee itärajalla ja Kymenlaaksossa Liikenneministeri Anu Vehviläinen tutustuu maanantaina 4. kesäkuuta tullin ja rajaaseman toimintaan sekä rekkaparkkeihin Vaalimaalla. Hän vierailee myös Nuijamaalla sekä Kouvolassa ja Kotkassa, joissa esillä ovat logistiikkatoiminnot. Ministerin ohjelmassa on lisäksi käynti Saimaan kanavalla. Liikenteen energiankulutus ja verkkovierailumaksut liikenne- ja viestintäministerien käsittelyssä Euroopan unionin liikenneministerit ja viestintäministerit kokoustavat kesäkuuta Luxemburgissa. Liikenneministerit keskustelevat liikennealan energiastrategiasta. Suomi pitää tärkeänä, että liikenteen energiankulutuksen tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi haetaan aktiivisesti kestäviä ratkaisuja ja konkreettisia toimenpiteitä. Panostusta tarvitaan sekä henkilöautojen että raskaan liikenteen ajoneuvojen energiankulutuksen tehostamiseen. Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmästä kuullaan tilannekatsaus, ja neuvoston on tarkoitus hyväksyä hankkeen jatkolinjaukset. Komissio on selvittänyt, miten vastuu hankkeeseen liittyvistä riskeistä jaettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Esillä on 5

6 vaihtoehto, että julkisen sektorin vastuuta laajennettaisiin kattamaan kehittämisvaihe ja rakentaminen kokonaan käyttöönottoon asti. Komissio esittää vaihtoehtoja myös rahoituksen järjestämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että Galileon kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuonna Liikenneministerit käsittelevät myös merenkulun turvallisuutta parantavia ehdotuksia. Kolmanteen merenkulun turvallisuuspakettiin kuuluvista kolmesta direktiiviehdotuksesta on tavoitteena poliittinen yhteisymmärrys. Ministerit käyvät periaatekeskustelun EU:n LRIT-tietokeskuksen perustamisesta. Tietokeskus mahdollistaisi alusten tunnistamisen ja seurannan aavalla merellä. Verkkovierailumaksuista sopuun Viestintäministerit hyväksynevät verkkovierailu- eli roaming-maksuja koskevan asetuksen sisällön. Euroopan parlamentti on sen jo hyväksynyt. Asetuksen myötä EU:n sisäisten ulkomaanpuhelujen hinnat laskevat merkittävästi. Verkkovierailuille tulee enimmäiskuluttajahinnat. Puhelu maasta toiseen maksaa jatkossa 49 senttiä minuutissa ja puhelun vastaanottaminen 24 senttiä minuutissa. Hintoihin lisätään arvonlisävero. Hinnat laskevat vielä lisää kahtena vuonna asetuksen voimaantulon jälkeen. Verkkovierailuasetuksen on tarkoitus tulla voimaan kesäkuun lopussa. Puheenjohtajamaa Saksa raportoi kokouksessa postipalveludirektiivin uudistamisen vaiheista. Komissio on ehdottanut, että postipalvelut avattaisiin kilpailulle vuoden 2009 alusta. Suomessa postitoiminta on jo avattu lainsäädännössä kilpailulle. Galileon kehittäminen jatkuu uudella mallilla Satelliittinavigointijärjestelmä Galileon valmistelua jatketaan uudella toimintamallilla. Julkisen sektorin vastuu hankkeesta tulee lisääntymään. Euroopan unionin liikenneministerit hyväksyivät Galileo-hankkeen tulevaisuuden toimintaperiaatteet ja rahoituslinjaukset kokouksessaan kesäkuuta Luxemburgissa. Komissio ehdottaa, että julkisen sektorin vastuuta laajennetaan kattamaan kehittämisvaihe ja rakentaminen kokonaan käyttöönottoon asti. Päätös uudesta toimintamallista sekä rahoituspäätös pyritään tekemään liikenneministerien kokouksessa lokakuussa. Galileo-järjestelmään on jo varattu 1 miljardi euroa. Alustavien arvioiden mukaan lisärahaa tarvittaisiin 2,4 miljardia euroa vuosille Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että Galileo on edelleen erittäin merkittävä hanke ja että sen kehittämistä pitää jatkaa. Myös Suomi pitää Galileota tärkeänä hankkeena, jolla on olennainen merkitys Euroopan korkean teknologian teollisuuden kehittämiselle. Galileo-järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuonna Ministerit hyväksyivät päätelmät liikennealan energiastrategiasta, jossa esitetään liikennemuodoittain toimenpiteitä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että päästöjen vähentämiseksi haetaan aktiivisesti kestäviä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ministerit hyväksyivät päätelmät, joissa korostetaan että myös lentoliikenteen päästökauppamallin pitäisi olla globaali. Ministerit päättivät perustaa lentoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Euroopan laajuisen lennonvarmistusjärjestelmän. Järjestelmän kehitystyöstä vastaa helmikuussa perustettu SESAR-yhteisyritys. Liikenneministerit pääsivät yhteisymmärrykseen kolmesta merenkulun turvallisuutta parantavasta direktiiviehdotuksesta. Ne ovat osa kolmatta merenkulun turvallisuuspakettia. Esimerkiksi merionnettomuuksien teknistä tutkintaa halutaan parantaa ja yhtenäistää. Ministerit kävivät periaatekeskustelun EU:n yhteisen LRIT-tietokeskuksen perustamisesta. Tietokeskus mahdollistaisi alusten tunnistamisen ja seurannan aavalla merellä. Kaikilla EU-mailla pitää olla tällainen tietokeskus vuoteen 2009 mennessä. Suomi ja 6

7 monet muut maat kannattivat periaatteessa EU:n yhteisen tietokeskuksen perustamista. Lisätietoja tarvitaan kuitenkin vielä tarvittavista teknisistä ratkaisuista sekä kustannuksista ja niiden jaosta. Ek:n netti uudistui EK:n nettisivujen sisältö, rakenne ja ulkoasu on täysin uudistettu. Tavoitteena on käyttäjäystävällisyys. Ajankohtaiset asiat ja EK:n edunvalvontaan liittyvät aineistot ja näkemykset ovat entistä selkeämmin esillä. Tarjoamme myös uusia palveluja: voit tilata sähköpostiisi linkin uusista tiedotteista ja julkaisuista. Tarjolla on myös kommunikaattorien käyttäjille räätälöity sivusto EK:n verkkosivuilla käydään kuukausittain yli kertaa. Sisältödokumentteja on yli Järjestön parivuotisen historian aikana tieto verkkosivujen käyttäjien tarpeista on karttunut. Sivuston rakennetta on selkeytetty niin, että sivun vasen valikko sisältää EK:n edunvalvontaan liittyvät asiat, ylhäältä löytyy ajankohtaisvalikko jatkuvasti päivittyvine sisältöineen. Uusina palveluina RSS-uutissyöte ja tilastokuvapankki EK tarjoaa nyt kävijöiden käyttöön automaattisen RSS-uutissyötteen tuoreimmista uutisista. Palvelun käyttäjä voi tilata haluamistaan aihealueista uutisotsikot suoraan omaan sähköpostiinsa. Palvelun avulla on helppoa seurata esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluita. Syöte sisältää uutisen otsikon ja suoran linkin, josta jutun pääsee lukemaan. EK:n tietografiikka on kerätty tilastot-osioon yhtenäiseksi kuvapankiksi, josta on helppo ottaa kuvia omiin tarpeisiin. Varsinkin talouteen ja työelämään liittyvät kuvat ovat ainoalaatuisia. Kohdasta Tilastot -> Talous -> Ajantasaiset talouskuvat löytyvät kahden tunnin välein päivittyvät, kansantalouteen liittyvät kuvat. Työelämän tilastokuvissa on suuri määrä palkkoihin ja työvoimakustannuksiin liittyviä kuvia, joita ei ole sellaisenaan muualta saatavissa. Pääsivulla ilmestyy päivittäinen uutinen. Se kertoo EK:n näkemykset ajankohtaisista asioista. Työehtosopimusneuvotteluja voi seurata Työmarkkinakierros sivustolta. Tapahtumakalenterissa on listattu tapahtumat ja koulutustilaisuudet. Kauppapaikasta voi ostaa julkaisuja ja työsuhdelomakkeita. Nettikamera kiertää näkymää Etelärannan ympärillä ja kertoo säätiedot. Valuuttalaskin auttaa kääntämään eurot noin sadalle valuutalle ja päinvastoin. Medialle on oma osionsa, josta löytyvät ajankohtaisaineiston lisäksi myös johtajien kuvia lehdistökäyttöön, lehdistökutsut ja EK:n graafiset ohjeet. EK:n vuosikertomus liitteenä. Löydät EK:n vuosikertomuksen 2006 tämän jäsenkirjeen liitteenä. KEMIANTEOLLISUUS TYYTYVÄINEN NEUVOTTELUTULOKSEN PITKÄÄN SOPI- MUSKAUTEEN Kemianteollisuus ry ja Kemianliitto ry pääsivät aamuyöllä neuvottelutulokseen kemianteollisuuden työntekijöitä koskevista, tammikuun lopussa 2010 päättyvistä työehtosopimuksista. Kemianteollisuus ry:n ja Muoviteollisuus ry:n hallitukset ovat hyväksyneet nämä kemian päätoimialoille syntyneet neuvottelutulokset. Kemianliitto ry käsittelee esitystä hallinnossaan perjantaina Neuvottelutuloksen mukaan sopimuskausi alkaisi välittömästi ja päättyisi Sopimuskauden alkaessa maksettaisiin alakohtaiset euromääräiset kertakorvaukset. Prosentuaaliset yleiskorotukset jaksottuvat vuoden 2007 lokakuulle, vuoden 2008 syyskuulle ja vuoden 2009 toukokuulle. Ne ovat suuruudeltaan 3,4 prosenttia, 2,5 prosenttia ja 2,4 prosenttia. Vuosien 2008 ja 2009 korotuksiin kuuluisi myös 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä. 7

8 Kemianteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Martti Niskanen kiittelee neuvottelutuloksen pitkää sopimuskautta hyväksi ratkaisuksi. Runsaan kahden ja puolen vuoden sopimiskausi merkitsee tietynlaista vakautta alalle ja mahdollistaa kustannuskehityksen ennakoinnin. Neuvotteluissa saatiin aikaan myös uusia avauksia, jotka merkitsevät käytännössä mm. työajan joustavampaa käyttöä yritystasolla. Paikallista sopimista saatiin aimo askelin eteenpäin. Neuvottelutuloksen mukaiset kustannusvaikutukset asettavat haasteita tuottavuuden kehittämiselle kemianteollisuuden eri toimialoilla. Tähän on nyt uusittujen sopimusmääräysten myötä paremmat mahdollisuudet. Kilpailijamaihin nähden sopimusratkaisu oli tälläkin perusteella hyväksyttävissä. Kemianteollisuuden sopimusratkaisu koskee yhteensä noin työntekijää kaikilla kolmella kemianteollisuuden pääsopimusalalla: kemian perusteollisuudessa, muovi- ja kemian tuoteteollisuudessa sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuudessa. EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin: Kemian palkkaratkaisu ei ole ohjenuora eikä astinlauta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Antti Herlin varoittaa työmarkkinaosapuolia tuijottamasta liikaa toisten alojen palkkasopimuksiin. Vanhanaikainen palkkakilpailu olisi vakava uhka myönteiselle työllisyyskehitykselle. Liittojen velvollisuus on arvioida oman alansa tuottavuutta, kilpailukykyä ja kilpailuasemaa kokonaisuudessaan myös pidemmällä sihdillä. Palkankorotusten taso määräytyy näistä lähtökohdista. Kovan kansainvälisen kilpailun keskellä ei voi todellakaan sanoa, että yhden alan ratkaisu antaisi pohjan joidenkin muiden alojen neuvotteluille. Tämä fakta on pitänyt aina, mutta kiihtynyt globalisaatiokehitys korostaa asian merki- tä, Herlin sanoo maanantaina antamassaan tiedotteessa. tys- Liitot kantavat suurta vastuuta oman alansa ja koko Suomen työllisyydestä. Tätä korostettiin myös hiljattain julkistetussa tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportissa. Jos kilpailukyky menetetään, sen palauttaminen on toimikunnan mukaan vaikeaa ja merkitsisi raskaita taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Sen vuoksi jokaisen toimialan on arvioitava omaa tilannettaan. Kemianteollisuuteen viime viikolla syntynyt palkkaratkaisu ei käy ohjenuoraksi saati astinlaudaksi vieläkin korkeammille palkkavaatimuksille. Herlin muistuttaa, että epäonnistuminen palkankorotusten mitoituksessa olisi tuplajättivirhe. Se olisi isku yritysten kilpailukyvylle, mutta myös luvattujen verohelpotusten siirtyminen vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen. Liittojen on hoidettava leiviskänsä niin, että käteen tulee tuplavoitto: työllisyys paranee, ja ostovoima kasvaa palkankorotusten ja verohelpotusten ansiosta kilpailukykyä vaarantamatta. Olisi todella valitettavaa, jos hallitus joutuisi lykkäämään lupaamiaan tuloverokevennyksiä. Verotuksen huojentaminen on välttämätöntä monista syistä, sillä nykyinen huippukireä verotus vähentää sekä työn tekemistä että työn tarjontaa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen varoitus on otettava vakavasti. Herlin patistaa liittoja palkkakilpailun sijasta työehtosopimusten kehittämiseen ja paikallisen sopimisen edistämiseen. Työmarkkinaosapuolilla on luotettavaa tietoa siitä, että yrityskohtaisilla palkka- ja työaikamalleilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Näin luodaan tulevaisuuden palkanmaksuvaraa. PUOLUSTUSVOIMIEN KULJETTAKOULUTUS Puolustusvoimat aloittaa 2009 laajennetun kuljettajakoulutuksen. Valtion kehysbudjetissa on varattu resurssit koulutuskustannusten kattamiseen. Tällä hetkellä PV kouluttaa n ajoneuvokuljettajaa vuosittain, tarkoitus on nostaa määrä n Kaikkien varusmieskuljettajien palvelusaika pitenee 12 kuukauteen. Osa varusmiehistä tulee saamaan CE-luokan kortin (280 h koulutusta) ja osa C-luokan kortin (140 h nopeutettu koulutus). CE-kortin saajat voivat siirtyä suoraan työelämään ja näillä näkymin C-kortin nopeutetun koulutuksen kävijät täytettyään 21 v. Koulutuspaikkoja tulee olemaan näillä näkymin 14 eri puolilla maata, tosin Oulun läänissä vain yksi (Kajaani). 8

9 Yritysten on nyt hyvä miettiä rekrytointitilaisuuksia PV:n koulutuspaikoille, jotta myös saadaan riittävästi uusia kuljettajia alalle. 3. ATP-opas kuljettajille, lyhyt versio ATP-oppaan eli lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas on valmistunut ja sitä on jaettu jäsenistölle jo runsaasti. Vielä löytyy oppaita niitä tarvitseville. Kuljettajille erillinen, lyhennetty versio on valmistumassa painosta kesäkuun lopulla. Toimisto ottaa vastaan ennakkotilauksia! Toistaiseksi on avattu nettilinkki "ATP-aapiseen" seuravilla osoitteilla / nettipolku 1. YTL u 2. Evira j t/elintarvikekuljetukset/k ljetusl mp tilat_ja_olosuhteet/ 4. Projektit ja kampanjat Linkki on avattu myös nettisivuille lainsäädännön lisäksi oheistuksena kirjallisuuteen Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö. Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto valmistuu vuoden loppuun mennessä. 9

10 Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Kuljetusala.com Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan 40/v. Projektin yksityiskohtaisempi suunnittelu on meneillään. Tapahtumapäiviin toivotaan osallistuvan myös LL:n paikalliset jäsenyritykset. Ensimmäiset teemapäivät ovat lokakuussa Viikolla 25 saadaan lopullinen projektiesitys. Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Logistiikka-alan työvoiman ennustettu tarve Logistiikan osalta alan yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen on nyt erittäin tärkeää. Logistiikka on alana kasvussa ja uudet investoinnit luovat työvoiman kysyntää, mikä on paitsi määrällinen kysymys myös osaamiseen liittyvä kysymys. Kuljetusalalla on jo tällä hetkellä työvoimavaje, mikä tulee pahenemaan työvoiman ikääntymisen myötä. Ennakointiselvitykselle on siis selvä tarve ja selvitettäviä asioita ovat mm. seuraavat: Kuinka paljon alan yritykset tarvitsevat työvoimaa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä odotetaan? Millaiset ovat alan koulutusresurssit: määrä ja sisältö. Millaiset ovat alan alihankintaketjut. Teknologian muutosten vaikutukset osaamiseen. Projekti suoritettiin yrityskyselyillä (n. 500 kpl ja 20 haastattelua) ja niiden analysoinnilla sekä puolen päivän työpajalla. Projekti koskee ensisijaisesti Uudenmaan TE keskuk- sen aluetta. Kustannuksista vastasi TE -keskus. LL osallistui projektiin. Loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Tarkempia tuloksia pyrin jakamaan sen jälkeen. Mistä kuljettajat, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun 2006 kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutumassa seuraavassa kokouksessa kesäkuun lopulla. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kuljetusala.com projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Asiakasrajapinnan asiakirjat Liiton hallitus asetti työryhmän kehittämään asiakasrajapinnan sähköistä toimintamallia niin, että saamme standardisoitua ja sähköistettyä mahdollisimman paljon erilaisia asiakirjoja, lippuja ja lappuja, mitkä seuraavat lähetyksiä sekä kehitettyä yhteisen, koko ketjun sähköisen toimintamallin. Kesän aikana päivitetään yhteiset Yleiset toimitusehdot koko kentällä. Näiden perusteella arvioidaan Tiekuljetussopimuslain vaatima muutostarve ja annetaan ehdotus OM:lle. Vakuutusyhtiöiden kanssa tarkennetaan vastuun siirtymisen kohdat. Näiden jälkeen aloitetaan varsinainen yrityskohtainen valmistautuminen sähköiseen ketjuun. Alustava käyttöönottoaikataulu on Tonneittain vastuuta kampanjan materiaalia tullaan jakamaan kevään aikana. Materiaalina on ns. seinätaulu ja ajoneuvotarra. Myös ulkotauluja on laitettu näkyville eräille pääväylille. 5. Tilasto Suomen Pankki Korkotietoa

11 Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre