Maakunnan mansikkapaikka löytyy Liedosta TEHO-hanke luo toivoa Saaristomerelle

Transkriptio

1 VRINI-UOMEN LIITON TIEDOTULEHTI INFORMTIONBLD FÖR EGENTLIG FINLND FÖRBUND Rengaien kesä on entiä laadukkaampi Ringvägens sommar håller hög andard VLOKEIL: Uusi maakuntahallitus Maakunnan mansikkapaikka löyy Liedoa TEHO-hanke luo toivoa aariomerelle Projektet TEHO inger hopp för kärgårdshavet

2 IÄLTÖ INNEHÅLL Kesä aarion Rengaiellä Maakuntahallitus alo-lohja rata, alon seutu uurtorilla Eurooppapäivää vietettiin Kakolassa Kansainvälien asioiden päällikkö Elo eläkkeelle Juho avo: uoraan sanoen Maakunnan mansikkapaikka TEHO-toimilla puhtaampi aariomeri Liiton uudet ja lähtevät työntekijät VIIRI Julkaisija Varsinais-uomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä 600 kpl Päätoimittaja Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu ntti Vaalikivi Kansikuva ntti Vaalikivi VIIRI

3 Hyvä johtaja kuuntelee Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm Turun seudulla on paljon hyvää. Täällä on hyvä asua, työmatkat ovat sujuvia, on luontoa, merta, kulttuuria, osaamia, kaksikielisytä ja rikas hioria. Mutta Turussa on myös parannettavaa. Tämä käy ilmi iirtolaisinituutin tuoreea tutkimuksea Turku ja Tampere kilpasilla, jonka päärahoittaja on Varsinais-uomen liitto. Kun Turkua verrataan Tampereeseen, kolme asiaa on vaaajien mukaan Tampereella paremmin kuin Turussa: yhteiyö, imago ja johtaminen. Meidän jokaisen kannattaa miettiä raportin tuloksia. Maailma muuttuu nopeai. Jos alue haluaa pysyä kehityksen kärjessä sitä pitää johtaa fiksui, pitää luoda yhteiyössä uutta ja vieiä tuloksia positiivisei ja energisei. Jos miettii hyvää johtajuutta 2010-luvun taitteessa, mieleen juolahtaa esimerkki Barack Obama. Obama teki hioriaa tullessaan marraskuussa 2008 valituksi U:n ensimmäiseksi tummaihoiseksi presidentiksi. Häneä on jo tullut kansan idoli ympäri maailmaa. Jopa muslimimaissa selkeä enemmiö tukee häntä - Bushin saatua siellä vain 5 prosentin tuen. Mitä taikuruutta Obama on kätän voittaakseen kansalaien luottamuksen? Hyvä johtaja kuuntelee myös heitä, jotka eivät ääneä häntä seuraavissa vaaleissa. Taikuruus piilee ehkä siinä, että Obama ei ole elän ja vaikuttanut eri sfääreissä kuin kansa, vaan on synntän tunteen, että hän on yksi meiä. TURKU-TMPERE RPORTTI: Tyymättömimpiä Turun seutukunnassa ollaan kunnallialouteen, kuntalaien mielipiteen huomioimiseen sekä kunnallisen päätöksenteon toimivuuteen. Hyvä johtaja kuuntelee. Myös heitä, jotka eivät tule ääneämään häntä seuraavissa vaaleissa. Ja heitä, joiden maailmankatsomus ja taua ovat erilaiset kuin itsellä. Hyvä johtaja punnitsee ja harkitsee kuulemaansa ja uskaltaa sitten tehdä päätöksiä, joiden takana hän seisoo. Tehdessään päätöksiä hän miettii tarkkaan, miten päätökset vaikuttavat ihmien arkeen ja elämään. Barack Obama on ällitän monet tekemällä nopeai vaikeita, poliittisei kiianalaisia päätöksiä, kuten lupaukset Guantanamon vankilan sulkemisea tai Irakin sodan lopettamisea. TURKU-TMPERE RPORTTI: Kunnallia päätöksentekoa kritisoidaan uudiuskyvtömyydeä, hitaudea ja tehottomuudea. Pitäisi uskaltaa ottaa riskejä eikä pelätä epäonniumisia. Hyvä johtaja ymmärtää, ettei hän pyy toimimaan yksin tai parin luotetun kollegan kanssa. Ihmien viisaus on otettava talteen yhä useammin nettivaikuttamisen myötä. Hyvä johtaja on optimii ja uskoo parempaan tulevaisuuteen. Hyvä johtaja osaa nauraa joskus jopa itselleen. En god ledare lyssnar Det finns mycket gott i Åboregionen. Boendet är trivsamt och arbetsresorna korta. Här finns natur, hav, kultur, kunnande, tvåspråkighet och en rik hioria. Men i Åbo finns också sådant att förbättra. Det framkommer ut Migrationsinitutets färska rapport som jämför Åbo och Tammerfors. Tre saker är enligt svararna bättre i Tammerfors än i Åbo: samarbetet, imagen och ledarskapet. Vi borde alla fundera på rapportens resultat. Världen förändras fort. Om en region vill hänga med i utvecklingen måe man i samarbete skapa nt, kommunicera resultaten positivt och energiskt, och ha bra ledarskap. Talar man om gott ledarskap på tröskeln till 2010-talet går tanken osökt till Barack Obama. Obama skrev i november hioria genom att bli vald till U:s föra mörkhyade president. Han har blivit folkets idol runtom i världen, till och med i den muslimska världen. Vilket trolleri har Obama utfört för att vinna folkets förtroende? Trolleriet ligger kanske i att Obama inte levt och arbetat i andra sfärer än folket, utan gett intrycket av att han är en av oss. RPPORTEN ÅBO TMMERFOR: Me missnöjda är man i Åboregionen med den kommunala ekonomin, hur invånarnas åsikter beaktas och med det kommunala beslutsfattandet. En god ledare lyssnar. Också på dem som inte kommer att röa på honom eller henne i följande val. Och på dem som har en annorlunda bakgrund och världsåskådning. En god ledare överväger det han hört och vågar sedan fatta beslut, som han år för. En god ledare överväger noga vilka följder hans beslut har på människors vardag och liv. Obama har förbluffat många med att snabbt våga fatta svåra beslut, t.ex. löftet att änga fängelset i Guantanamo eller avsluta kriget i Irak. RPPORTEN ÅBO-TMMERFOR: Det kommunala beslutsfattandet kritiseras för bri på förnyelse, tröghet och ineffektivitet. Man borde våga ta risker och inte vara så rädd att misslyckas. En god ledare förår att han inte kan arbeta ensam, utan att människors klokhet ska tas till vara allt oftare via internet. En god ledare är optimi och tror på en bättre framtid. En god ledare kan skratta ibland till och med åt sig själv. VIIRI

4 Rengaien kulkija löää saar NTTI VLIKIVI Pyöräilijöiden määrä kasvaa suositulla Rengaiellä. N suunnitellaan uusia reittejä, jotka jatkuvat hvenanmaan saarioon. Jessica Ålgars-Åkerholm aarion Rengaie on houkutellut matkailijoita vuodea Matkailijoiden ja varsinkin pyöräilijöiden määrä kasvaa. aarion Rengaie aloittaa yhteiyön hvenanmaan saarion kanssa projektilla rkipedalo. e tähtää pyöräilurismin kehittämiseen luomalla uusia reittejä yli maakuntarajojen. - Jos rahoitus järjeyy, projektinjohtaja kartoittaa tänä kesänä hvenanmaan reittejä ja palveluja. Ensi kesäksi luodaan pyöräilypaketteja joihin kuuluvat reitit, ruokailut ja yöpymiset, sanoo Länsi-Turunmaan markkinointipäällikkö Niclas Geranius. Tänä kesänä uusitaan ja lisätään kylttejä 250 km pitkän Rengaien varrella. - Pitäähän tietää miten kaukana on seuraava jäätelökioski. Nälkä tulee myös syyskuussa Kaivattua korkeatasoia asumia tuovat uudet hotellit trand Korporömissä ja vanha navetta, hotelli tallbacken Nauvossa. Niclas Geranius toivoo, että myös 1970-luvun mökkikyliä aletaan pian uudiaa. Lyh sesonki on ongelma, mutta Iniön ja Houtskarin yhteysaluksen muuttaminen ympärivuotiseksi vuonna 2010 luo suuria odotuksia. Palvelujen ja yhteyksien pitää toimia myös koulujen alkamisen jälkeen - keskieurooppalaiset saapuvat vaa silloin. Tänä vuonna yhteysalukset liikennöivät saakka, mikä on selkeä parannus. - Ympäri vuoden auki olevia yöpymis- ja oospaikkoja on jo, mutta monet ravintolat ja kahvilat sulkevat elokuun puolivälissä. Tähän pitää saada muutos, Geranius sanoo. Yrittäjät ovat vähitellen oppineet, että Rengaiellä voi tehdä bisneä, Geranius huomauttaa. Vaikka turiimäärät eivät ole valtavia, Rengaie on jo tuottanut alueelle 19,7 miljoonaa euroa. Julkia rahaa Rengaiehen on käetty kolme miljoonaa VIIRI

5 ion aarteet ivureittien paratiisit Yhteiyö suomen- ja ruotsinkielisen saarion kesken on kehittyn Rengaien myötä. Vuodea 1997 yhteinen markkinointinimike on Turun saario. Maailmalla tehdään yhteiyötä hvenanmaan ja Ruotsin kanssa, brändillä candinavian Islands. Niclas Geranius, mitä suosittelet Rengaien matkailijoille? - Älkää kiirehtikö, vaan viettäkää aikaa eri kohteissa. Tehkää piipahduksia pääreitiltä, sivureititkin näkyvät kartalta. Voitte löää paratiisimaisia paikkoja kuten Nauvon Högsarin upea mörasken. Nämä aarteet löyvät myös nettisivuilta Ringvägsresenären hittar skärgårdens skatter kärgårdens Ringväg har lockat turier sedan peciellt cykelturismen växer år för år. Ringvägen planerar samarbete med Ålands skärgård inom projektet rkipedalo. rkipedalo försöker utveckla cykelturismen genom att skapa nya rutter över landskapsgränserna. - Om finansieringen ordnar sig kartlägger en projektledare i sommar Ålands rutter och service. Näa sommar skapar vi cykelpaket där rutter, mat och övernattning ingår, säger Väåbolands marknadsföringschef Niclas Geranius. I sommar förnyas och utökas skyltningen längs den 250 km långa Ringvägen. - Man måe ju veta hur långt det är till näa glasskiosk. Mat behövs också i september Efterlängtat högklassigt boende hämtar nya hotellen trand i Korporöm och forna ladugården, hotell tallbacken i Nagu. Niclas Geranius hoppas att ugbyar från 1970-talet snart moderniseras. Den korta säsongen är ett problem, men att förbindelsebåtrafiken mellan Iniö och Houtskär blir året runt förbindelse år 2010 väcker ora förhoppningar. ervice och förbindelser bör fungera även efter skolarten, eftersom mellaneuropéerna anländer för då. I år trafikerar fartygen till vilket är en klar förbättring. - Matbutiker och övernattning finns året om, men många reauranger änger i augui. De borde hålla öppet längre, säger Geranius. Företagarna börjar lära sig att man kan göra business längs Ringvägen, påpekar Geranius. Trots att turimängderna inte är enorma har Ringvägen under sin exiens hämtat 19,7 miljoner euro till regionen. Bara 3 miljoner i offentliga medel har satsats på Ringvägen. Paradiset vid sidorutten amarbetet mellan finsk och svensk skärgård har utvecklats tack vare Ringvägen. edan år 1997 marknadsför man sig under namnet Åbo skärgård. I världen samarbetar Ringvägen med Åland och verige under brändet candinavian Islands. Niclas Geranius, vad rekommenderar du för Ringvägsresenärer? - kynda inte utan spendera tid på olika platser. Gör avickare från huvudrutten, sidovägarna syns också på kartan. Du kan hitta paradisiska platser som mörasken i Högsar, Nagu. Dessa skatter hittar man också via webbsidorna VIIRI

6 Maakuntahallitus Keväällä valitun maakuntahallituksen jäsenet ja valtuuon puheenjohtajat esittäyvät vaaamalla kysymyksiin: Nimi, puolue, kotikunta, ammatti? Mitä haluat maakuntahallituksessa/valtuuossa ediää? Harraukset? Nya landskapsyrelsens medlemmar och fullmäktiges ordförande svarar på följande frågor: Namn, parti, hemkommun, yrke? Vad vill du arbeta för i landskapsyrelsen/fullmäktige? Hobbies? Ylärivi vas. Markku Roto (hallintojohtaja), Rio Ervelä (Pekka Myllymäen varajäsen), Talvikki Koskinen, Matias Ollila, leksi Randell (valtuuon 2. vpj), Mika Helva, Jaana Ritamäki, nders Laurén, Mari aario, ki Lehtonen, Jorma Leppänen (Katja Taimelan varajäsen), Raimo Nieminen, Mikko Rönnholm (valt. 1. vpj), Tellervo Mutala, nne-mari Virolainen, Juhani Nummentalo. lhaalla vas. Pirjo Rinne (valt. 3.vpj), Pauliina Haijanen, Timo Kaunio (valt.pj), Ilkka Kanerva (hallituksen pj), Juho avo (maakuntajohtaja), ri Korhonen, Teija Ek-Marjamäki, Nina öderlund. Timo Kaunio Kesk., Laitila, kansaneduaja Maakunnan yhtenäisytä ja edunvalvontaa. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Varsinais-uomessa. lueiden ja elinkeinopolitiikan näkökulmaa. Jalkapallo, jääkiekko, maratonjuoksu, kirjoittaminen, kirjallisuus nders Laurén fp, Kimitoön, företagare Förbättra kommunikationerna i skärgården. kapa samarbetsanda i landskapet. Göra Egentliga Finland till en central plats i Öersjöregionen. egling, Rotary, barnens intressen - fotboll och friidrott Mari aario Vihreät, Kaarina, ympäriöasiantuntija Viherkauluyöpaikkojen syntymiä maakuntaan. Joukkoliikennettä. Laen ja nuorten hyvinvointia. Ihmiset: perhe, yävät, yhteisöt. uomen kieli: kirjoittaminen, lukeminen, sanataide. Rentoutuminen: luonto, ruoka, netti nne-mari Virolainen Kok., Lieto, kansaneduaja Maankäön tehoaminen sekä koulutuksen vaaavuus alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja sitä kautta Varsinais- uomen kilpailukyvyn parantaminen. Mökkeily, ulkoilu, sieneys ja lukeminen Pirjo Rinne Vas., Turku, kuntoutusohjaaja Yhteien työllisytä tukevien hankkeiden ediäminen. aariomeren hyvinvoinnin parantaminen. Kuntien väliä yhteiyötä esim. joukkoliikenne, eeettömyys, jätehuolto. Politiikka, naisvoimielu, hiihto ja melonta Mikko Rönnholm DP, Naantali, DI Työmahdollisuuksia. Maakunnan tasapuolia keävää kehityä -maalla, merellä ja ilmassa. Kuntien väliä yhteiyötä outu ja yleien asioiden pohdiskelu VIIRI

7 ri Korhonen DP, Turku, puoluesihteeri Varsinais-uomen kärkihankkeiden toteutumia, maakuntakaavoitua, keävän kehityksen mukaia asumia ja työpaikkojen syntymiä tukevia kaavaratkaisuja, kuntien väliä yhteiyötä liikunta, satunnaiset maratonit, musiikki ki Lehtonen Kok., Turku, toiminnanjohtaja Maakunnan vetovoimaisuuden ja imagon parantamia, kaikkea työpaikkojen turvaamiseen ja lisäämiseen liittyvää toimintaa. Lukeminen, ruuanlaitto ja matkailu Katja Taimela DP, alo, kansaneduaja Joukkoliikenteen ja ratayhteyksien parantaminen. Ympäriön, erityisei Itämerensuojelun, ediäminen. Elinkeinopolitiikka ja yrityen työlliämismahdollisuudet Järjeö- ja seuratoiminta, liikunta, Leevi-pojan harraukset Ilkka Kanerva Kok., Turku, kansaneduaja Varsinais-uomen vahva asema uomessa ja Euroopassa. Monipuolinen elinkeinorakenne ja toimivat työmarkkinat terveen luonnon keskellä. Vahva koulutus ja kannuava oppimisympäriö urheilu ja kulttuuri Pauliina Haijanen Kok., Laitila, varatuomari Varsinais-uomen logiisei arvokkaan sijainnin hyödyntäminen, erityisei VT 8 rakentaminen. Itämeri-rategian hyödyntäminen Varsinais-uomen hyväksi. Varsinaissuomalaia yhteishenkeä ja maakunnan yhtenäisyyden ediämiä Mummoilu, omaishoitajuus, yhdyskuntapalvelu Juhani Nummentalo Kok., alo, mielenterveyshoitaja Tie- ja ratahankkeita, kuten oikorata Turku-Helsinki, sekä paikallisjunaliikenteen kehittämiä alo-turku välillä. alon Itäisen ohituien rahoitua ja toteutua. Monipuolinen kuntourheilu, kesämökin puutarha, meri ja luonto Talvikki Koskinen DP, Turku, toiminnanjohtaja Taata yrityen toimintaedellykset maakunnassa työllisyyden turvaamiseksi. Ediää järkevän yhdyskuntarakenteen mahdolliavaa maakuntakaavaa. ulkapallo ja melonta Mika Helva Vihreät, Turku, koulutuspäällikkö Keävän kehityksen huomioon ottamia kaikessa päätöksenteossa, raideliikenneratkaisuja ja liiton koulutuspoliittisen roolin vahviamia. Politiikka, luova kirjoittaminen ja pyöräily/melonta Matias Ollila Kesk., Turku, opiskelija Tuen maan hallituksen aluepoliittisia pyrkimyksiä, jotta sukupolveni työlliyisi paremmin Varsinais-uomessa. Turun seudun kuntarakenteen kehittäminen. Bioenergiateknologian läpimurto maakuntamme elinkeinoelämässä. Penkkiurheilu, lukeminen ja kuntosali Jouko ntola DP, Uusikaupunki, terveyarkaaja Uudenkaupungin ja Vakka-uomen seutukunnan edunvalvontaa pyrin hoitamaan hyvin. Kuntien yhteiyön kehittäminen, palvelujen turvaaminen. Ulkoilua (talvella hiihto, sauvakävely, kesällä rullaluielua ym), mökkeilyä. Pappana oleminen on tärkeä tehtävä Nina öderlund Vas., Länsi-Turunmaa, koulutuspäällikkö Elävä saario, Itämeren suojelu, pienyrittäjien tukeminen Hyötykasvien ja perennojen kasvatus, lukeminen Tellervo Mutala Kok., Loimaa, yrittäjä Valtatie 9 kehittäminen, uomen Maatalousmuseo arkan toimintaedellyen turvaaminen ja kehittäminen, Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipieen säiltäminen Kuntouinti ja kirjallisuus Raimo Nieminen Vas., alo, asentaja Koko Varsinais-uomen kehittäminen on tärkeää, aion toimia myös asuinalueeni asioissa aktiivisei. Tärkeitä ovat ympäriöasiat, joukkoliikenne ja monipuolinen teollisuuden kehittäminen. Vapaa-ajan kalaus, moottoripyöräily Jaana Ritamäki DP, Paimio, talouspäällikkö Maakunnan asema, maakuntien välinen yhteiyö, paikallisjunaliikenne, hankerahoituen hyödyntäminen maakunnan parhaaksi Opiskelen työn ohessa. Jos aikaa jää, lenkkeilen, uin ja pyöräilen Teija Ek-Marjamäki Kesk. Loimaa, toimionjohtaja Elinkeinoelämään ja koulutukseen liittyvien asioiden ediäminen. Lisäksi tieöön liittyvissä asioissa riittää haaetta. järjeötoiminta, musiikki (laulu) Pekka Myllymäki Kesk., Mynämäki, EU-asiantuntija, maanviljelijä Varsinais-uomen hyvinvointia maaseudulla ja kaupungeissa yhteien tavoitteiden luomisella. Resurssit ja osaaminen kun ovat sekä kaupungeissa että maaseudulla. Yhteiyötä. Jalkapallo, erityisei Inter B-M joukkue, moottoripyörän oon suunnittelu leksi Randell Kok., Turku, kaupunginhallituksen päätoiminen pj Maakunnan kilpailukykyyn liittyvät asiat. Itämeren tila. Pyrin huolehtimaan että vuoropuhelu liiton ja Turun kaupungin välillä on luontevaa ja sujuvaa. Kesäisin pyöräily, golf ja veneily. Talvisin salibandy ja hiihto. Lukeminen ja jalkapallon seuraaminen VIIRI

8 alo-lohja vaihemaakuntakaavaa laaditaan alon ja Lohjan väliä junarataa suunnitellaan n. Rata lyhentäisi matka-aikaa Turua Helsinkiin 30 minuutilla. Janne Virtanen Varsinais-uomen liitossa on käynnietty maakuntakaavan laadinta, jonka tavoitteena on turvata nopean Turku-Helsinki-Pietari -ratayhteyden kehittämismahdollisuudet sekä raideliikenteen kilpailukyky keävänä kulkumuotona. Maakuntakaavassa tavoitteena on osoittaa alo-lohja -ratalinja viivamerkinnällä, jotta kuntakaavoituksessa (yleis- ja asemakaavat) voidaan ko. ratalinjaus ottaa huomioon. alo-lohja-radan YV on käynnissä amanaikaisei ratahallintokeskuksen johdolla on käynnietty alo-lohja -rataosan aluavan yleissuunnitelman ja ympäriövaikutuen arvioinnin (YV) laadinta. uunnitteluprosessissa tutkitaan uusia alo- Lohja linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä verrataan niitä nykyisen Rantaradan vaihtoehtoon. uunnitelmat ovat tulevan vaihemaakuntakaavan ratkaisua linjaavia perusselvityksiä. Maakuntakaavalla varaudutaan uuteen ratalinjaukseen Lohjalle, vaikka radan toteuttaminen lienee kaukana tulevaisuudessa. - Uuden radan myötä matka-aika Turua ja aloa Helsinkiin lyhenee puolella tunnilla nykyiseä. Toisaalta radan rakentamisen kuannukset ovat melkoiset, esiselvityksen mukaan lähes 800 milj. euroa, toteaa maakuntainsinööri Janne Virtanen Varsinais-uomen liitoa. Materiaali syksyllä nähtäville Vaihemaakuntakaavan valmieluaineio ja luonnosmateriaali laitetaan nähtäville syksyllä 2009 rinnan YV-ohjelman kanssa. Vaihemaakuntakaava pyritään tuomaan maakuntavaltuuon hyväkstäväksi vuonna 2011, jonka jälkeen se menee ympäriöminieriön vahviettavaksi. s 6 sma 003 kko sma 004 sl 247a sra 66 ( 4 sl 142 M ( 4 sl 122 sma 002 T sl 006r sl 006j sl 006m sl 006q sl 362b sma 001 at sma 005 sma 006 C TP V alo TP sra 65 TP sma 001 C TP V sma 002 sma 003 R sra 136 sra 41 sra 31 sma 010 TP T T sma 002 E sl 160c T TP sma 004 R V Muurla ( 5 sma 005 sl 160c sma 007 sma 006 M ( 3 at sma 011 sma 003 sma 008 sma 006 ( 1 sl 245 kt kt kt kt sma 009 sma 012 sma 004 at sra 138 sl 244a sma 001 sl 244b sra 137 sl 387c mt/r M sl 297 T ( 3 mt/r at sra 20 sma 005 sma 004 sl 316 sma 002 sl 108 sma 001 sma 003 sma 003 sra 28 sma 004 sl 363 sra 29 sl 289c sl 365a sl 289b M sra 27 uomusjärvi sl 290a sl 290c sl 290a ( 2 at ( 3 amma sl 382c V sma 003 sma 002 at Kisko sma 002 sma 013 sma 001 sl 369 sra 126 sma 004 sma 003 sl alon seudun vahviettu maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavan kaava-alue. Etapplandskapsplan möjliggör tågbana alo-lojo Egentliga Finlands förbund har påbörjat en etapplandskapsplan, vars mål är att utveckla en snabb tågförbindelse mellan Åbo, Helsingfors och :t Petersburg och att öka spårtrafikens konkurrenskraft. Målet med planen är att med ett reck rita ut en tågbana mellan alo och Lojo, så att kommunerna i sin planering kan beakta linjedragningen. amtidigt har man, under ledning av Ban- förvaltningscentralen, påbörjat en allmän plan och miljökonsekvensbedömning för tågbanan alo-lojo. Man granskar olika linjedragningar och deras verkningar, och jämför med nuvarande Kubanan. Byggandet ligger ändå troligen långt i framtiden. - En ny tåglinje gör att reiden från Åbo och alo till huvudaden förkortas med en halv timme. Å andra sidan koar det näan 800 miljoner att bygga tågbanan, säger landskapsingenjör Janne Virtanen vid landskapsförbundet. Utredningsmaterialet läggs till påseende höen Etapplandskapsplanen godkänns i landskapsfullmäktige år 2011 och beyrks av miljöminieriet VIIRI

9 Uusi alo uurtorilla Liiton kesäinen seutukuntatapahtuma pyörähtää uudelleen käyntiin. Turun Vanha uurtori saa elokuussa nuorekkaamman ilmeen, kun alon eutu tuo rikkaan laenkulttuuritarjontansa turkulaien ja koko maakunnan ihmien nähtäville. alon eudun Laenkemut tarjoaa kahtena päivänä monipuolia ohjelmaa niin lapsille kuin lapsenmielisillekin. Markkinatunnelmaa ja syyslomavinkkejä Markkinatunnelmaa tarjoavat alon seudun käsityöyrittäjät ja useat matkailuyrittäjät kojuineen. Heiltä voit poimia ideat koululaien syysloman viettoon. Torikahvilassa nautitaan makoisia virvokkeia ja hyvää seuraa. Tapahtumassa mukana: Talent-showa tuttu taikuri aro orva esityksineen Eksoottisen paimentolaismajansa kanssa maailmaa kiertävä teatteriryhmä Quo Vadis Karismaattinen Gildas Houessou tuo Länsi-frikan rmit mukanaan mmattitaitoinen alon teatteri leikittää ja viihdtää yleisöä Leticia-lapsikuoro positiivisella ja vauhdikkaalla esityksellään Pelimannisuvua tulevat Moranderin haitariveljekset Bändikilpailuissa meneyn 5. Vaihde viihdtää Keanne van deer Keenen taidekuvien nätely. Esimakua nätelyä saa Laenkemujen kuvitusilmeeä. Tapahtuman juontaa Rami Tapper. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja siantuntijuus arvossaan Kria Taipale Kodissamme Brysselissä järjeettiin vaalivalvojaiset ja jännitettiin Varsinais- uomen puolea. Lopputulos oli maakuntamme kannalta mainio - kaksi varsinaissuomalaia meppiä ja yksi "melkein varsinaissuomalainen" menivät läpi. Tilanne on toinen verrattuna vuoteen 2002, jolloin aloitin työskentelyn tässä tehtävässä. Maakunnaamme ei tuolloin ollut valittuna yhtään euroehdokaa - onneksi tilanne myöhemmin korjaantui. Näissä vaaleissa arvoettiin asiantuntijuutta, mikä on erittäin hyvä asia. N valituilla mepeillä tulee olemaan lähivuosina kädet täynnä töitä. Päivittäisen sektorikohtaisen politiikka-, ja lainsäädäntötyön ohella kaksi tärkeintä asiaa tullevat olemaan globaalia talouskriisiä selviäminen ja ilmaon muutoksen hallinta. Tulevina vuosina käsitellään parlamentissa myös Varsinais-uomen kannalta hyvin tärkeitä asioita, kuten Itämeren alueen kehittäminen ja EU:n Itämerirategian toimeenpano, EU:n rahoituskehys ja tulevan EU-rakennerahaokauden aluekehitysohjelmien maantieteellinen kattavuus, sisällöt ja rahoituaso. Myös Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 läheyy vauhdilla. gendalla on siis monta asiaa, joissa voimme tehdä europarlamentaarikoiden kanssa yhteiyötä. Euroeduajan työssä henkilökohtaiset kyv ja taidot merkitsevät paljon. Euroopan parlamentin asema vahviuu merkittäväi, jos Lissabonin sopimus hyväksään. Parlamentia tulisi tasaveroinen lainsäätäjä neuvoon kanssa yhä useammilla aloilla. Budjettivalta laajenisi koskemaan kaikkia EU:n menoja. Euroeduajan työssä henkilökohtaiset kyv ja taidot merkitsevät paljon: pienemmänkin maan eduaja voi noua merkittäväksi vaikuttajaksi. mmattitaitoisella ja yhteiyökykyisellä euroeduajalla tuleekin olemaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan eteenpäin viemiseen. Mutta se suuri haae - miten tuoda EU lähemmäksi kansalaisia? rkipäivän askareiden parissa kiirehtiessämme EU ja sen toimielimet tuntuvat usein kaukaisilta. Euroopan unionissa on toki kehitettävää, mutta EU:ssa päätetään useia sellaisia asioia, jotka vaikuttavat myönteisei meidän jokaisen arkipäivään, kuten elintarvikkeiden puhtaus, ympäriön tilaan liittyvät kysymykset, matkapuhelimella soitettujen ulkomaanpuheluiden hinnat jne. Valitettavan usein uutiskynnyksen nätävät ylittävän ne hassuimmilta ja turhimmilta tuntuvat EU:n päätökset ja direktiivit. Meillä kaikilla onkin paljon vieinnälliä työtä tehtävänä, jotta Euroopan unionin toiminta tulisi nykyiä paremmin tutuksi niille, joita varten EU:ssa tehdään työtä - unionin kansalaisille. VIIRI

10 Eurooppaa juhlittiin Kakolan m Ilkka Kanerva, piispa ri Mäkinen, Juho avo, alme avo, Pirjo Mäkinen Paavo Myllymäki ja Juhana Tuomola Linda Talve ja Tommy Guafsson VIIRI

11 uurien takana JEIC ÅLGR-ÅKERHOLM Ennätysmäiset 400 arvovieraa osalliui 9. toukokuuta Eurooppa-päivän vaaanotolle Kakolassa. Vieraiden joukossa oli mm piispa Kari Mäkinen, minieri tefan Wallin, kunnanjohtajia ja toimittajia. vauspuheen pitivät maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva sekä Turun yliopion rehtori Keijo Virtanen. J. Karjalainen viihdti vieraita. Kakolan kierroksilla kuultiin legendaarisia vangeia kuten Volvo Markkasea ja mitä keinoja vangit keksivät päääkseen vankilan tylsyydeä jos esimerkiksi nieli lusikan, pääsi vähäksi aikaa pois Varsinais-uomen liitto on järjeän Eurooppapäivän vaaanoton vuodea 1997 lähtien kiinnoavissa paikoissa Turussa. Europa firades bakom Kakolas murar Rekordartade 400 gäer deltog den 9 maj i Europadagens mottagning i Kakola. Bland gäerna fanns bl.a. biskop Kari Mäkinen, minier tefan Wallin, kommundirektörer och redaktörer. Välkomtalen hölls av landskapsyrelsens ordförande Ilkka Kanerva och Åbo universitets rektor Keijo Virtanen. J. Karjalainen underhöll gäerna. Under rundturerna i Kakola hörde gäerna om legendariska fångar som Volvo Markkanen och vilka metoder fångarna tog till för att slippa triessen i fängelset om man till exempel sväljer en sked kommer man ut ett tag Egentliga Finlands förbund har ordnat en mottagning på Europadagen sedan år 1997, på olika intressanta platser i Åbo. Mikko Rönnholm, Timo Kaunio, Lauri Palmunen Kirsi ja Martin tjernberg anna Jokela VIIRI

12 Kilpailukykyyn kannattaa satsata Kansainvälien asioiden päällikkö Hannu Elo jäi eläkkeelle muttei lopeta matkuelua. Jessica Ålgars-Åkerholm Käyntikortit 26:a maaa siieissä pinoissa työpöydällä todiavat Hannu Elon pitkää, kansainväliseä uraa Varsinais-uomen liitossa. - Olen tavannut Euroopan maiden eduajien ohella myös kiinalaisia, amerikkalaisia, etelä-afrikkalaisia Kanssakäyminen eri maiden ihmien kanssa on ollut työssäni mielenkiintoisinta. 10. kesäkuuta kansainvälien asioiden päällikkö Hannu Elo jäi kesälomalle loman jälkeen koittavat eläkepäivät vuodessa on aika lailla urautunut. N saan keskittyä enemmän omaan elämääni. Pitäisi panoaa talouteen Elo tuli vuonna 1978 töihin seutukaavaliittoon, vuodea 1994 hän on ollut vauussa Varsinais- uomen liiton kansainväliseä työä. Mitä hyötyä maakunnalla on ollut kansainvälisiä suhteia? - Yhteiyöllä saamme yhteiä hyötyä, liittyen esimerkiksi Itämeren merenkulun turvallisuuteen tai ympäriön tilaan. Maakunnan tasolla eri toimialoille on syntyn uusia kumppanuuksia. Elo mainitsee esimerkkinä satamien kansainväliset yhteydet sekä Turun ja Mecklenburg- Etupommerin yhteiyön bioteknologian saralla. Liitto toimii oven avaajana uusiin yhteiyömuotoihin. Ulkomaalaiset hämmäelevät, että näin pienellä alueella on maailman huipputason tuotantoa. Hannu Elo jättää liiton kansainväliset asiat taakseen, mutta aikoo matkuella myös eläkeläisenä. Miten kv-toimintaa tulisi kehittää? - Pitää karsia kuihtuneita osia ja panoaa Varsinais-uomen talouden ja kilpailukyvyn vahviamiseen, tulojen kehittämiseen ja työllisyeen, sanoo Elo. Varsinais-uomella on ainoana uomessa yhteiyösopimus venäläisen suuralueen, 17 miljoonan asukkaan Luoteis-Venäjän, kanssa. Elon mieleä suhteita pitäisi aktivoida. yksyllä avattava uomi-talo Pietarissa luo suuria odotuksia. Huipputuotantoa pikkukylissä Metropolialue-politiikka on muodissa, mutta uomessa on pienempiä keskuksia, joilla on merkittävää kansainväliä kilpailuetua, Hannu Elo muiuttaa. Huipputuotantolaitoksia ei löydy vain Turua, vaan myös mm. aloa ja Uudeakaupungia jopa pieniä kyliä. - Ulkomaalaiset hämmäelevät, että näin pienellä alueella on maailman huipputason tuotantoa. Emme ole suurin maakunta, mutta meneyvä. Matkuelu ei lopu tähän Notkuvat kirjahyll täynnä kirjallisuutta takaavat mielen virikettä eläkepäivillä. - aa nähdä, ehkä jopa kirjoitan jotain itse, hän hymyilee salaperäiseen Hannumaiseen tyyliinsä. Matkuelukaan ei lopu tähän, pitäähän vaimo Theakin siitä. Välimeren maat kiinnoavat eniten. Tää lähtien Hannu Elo saa matkoillaan nauttia auringoa ja kauniia maisemia, kilometrikaupalla kävellen. Enää ei tarvitse varata muiden lentolippuja, järjeellä tapaamisia ja vahtia aikatauluja eikä edes kerätä käyntikortteja VIIRI

13 VRINI-UOMEN MERIKLUTERI on joutunut vakaviin vaikeuksiin. Ellei kukaan tilaa laivoja, ei niiden suunnittelulla ja rakentamisella voi elää. Valtion työryhmä kartoitti jo mahdolliset toimet meriteollisuuden auttamiseksi. Lialle koottiin 10 eri aluilaua lähinnä viranomaiskätöön. Niille ei ole vielä rahoitua, joten valtion vuoden 2009 budjetti on ratkaiseva. Maakunnan pienemmät telakat (Uusikaupunki, Teijo) ja eräät suunnittelu- ja alihankintayritykset voisivat saada niiä lisätöitä. uuri kysymys on kuitenkin TX Europe Turussa, jolle työryhmä ei osannut ehdottaa mitään. Varsinais-uomen liiton toimea koottiin kesäkuun alussa työryhmä vaikuttamaan asiaan. Työryhmässä on eduus myös atakunnaa ja hvenanmaalta. Ennen vuoden 2009 valtion budjetin vahviamia pitää saada syntymään tahtotila ja esitykset, joilla kansainvälisei ediynein meriosaaminen voidaan pitää koossa Lounais-uomessa. Keinoina tulevat vaaan mm. kilpailijamaissa käössä oleva Tax Lease järjeelmä ja EU:ssa hyväksty Innovaatiotuki sekä TEKE rahoitus. Meriosaamiseen liittyvää koulutua tulee vahviaa. Ennakoidaan, että seuraava rieilijätilaus Turkuun saadaan vaa vuoden 2010 lopulla. iis samoihin aikoihin, kun viimeinen n työn alla olevia laivoia on valmiumassa. Tilanne aiheuttaa koko maakuntaan syvän työllisyysnotkahduksen. Maakunnassa luotetaan vihreän teknologian laivojen suunnitteluun Maakunnassa luotetaan uuden sukupolven vihreämmän teknologian mukaien laivojen suunnittelun ja rakentamisen olevan vahvuutemme taas laman hellittäessä ja markkinoiden lähtiessä kasvuun. Vaihtoehto olisi välitön juliautuminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja täysin uusien tulevaisuuden alojen työpaikkojen luominen valtion tuella maakuntaan. Toivottavai n valittava rategia osoittautuu keäväksi. ITÄMERITRTEGIT RYHTIÄ yhteiyöhankkeisiin. Muutama viikko sitten julkiettu EU:n uusi Itämerirategia hyväksään minierikokouksessa lokakuussa. trategia on Varsinais-uomelle erittäin tärkeä lähialueohjelma. Vaikka ohjelma tukeutuukin olemassa olevien EU-ohjelmien rahoituskehyksiin eikä tuo uutta rahaa toimenpiteisiin luodaan siinä koko Itämeren alueen valtioiden, alueiden ja kuntien yhteiyölle käännön tavoitteet. Varsinais- uomen liitto on osalliunut vahvai rategian valmieluun. Tärkeimmät tavoitteemme ovat hyvin asiakirjaan kirjattuna: Itämeren ympäriön parantamiseen vaikuttavat konkreettiset toimet vaaavat tavoitteitamme. Meriturvallisuus on ollut toinen uomen vaalima pilari. Vauraus pilari poiaa markkinoiden eeitä ja vahviaa innovaatio- ja tutkimusyhteiyötä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisena korkeakoulukeskuksena olemme antaneet suuren merkityksen näiden verkoojen vahviamiselle. Neljäntenä pilarina ovat saavutettavuuteen liittyvät infrahankkeet, joihin kuuluvat mm. Pohjolan kolmion kehittäminen ja vetovoimakysymyksenä matkailun vahviaminen. Vahva yhteiyöalueiden verkoo antaa Varsinais-uomelle hyvät edellykset yhteioimintaan rategian toteuttamisessa. Olemme jo enneään vauuviranomainen Central Baltic Interreg IV -ohjelmassa. N hyväkstävä koko Itämeren EU rategia lisää tukea koko aluetta koskeviin yhteishankkeisiin. Varsinais- uomen on syä pyrkiä aktiiviseen rooliin myös tässä. EU:N TULEVN RKENNERHTOKUDEN periaatteia käydään jo tiukkaa keskuelua. Kuukausi sitten julkaiiin ns. Barcan raportti, jossa hahmoteltiin koheesiopolitiikan tulevaisuutta 2013 jälkeen. Jo tulevan syksyn aikana on mm. uomen osalta käävä keskuelu siitä, haluammeko edelleen saada rakennepoliittisia tukia aluekehittämiseen muuallekin kuin alikehittyneimmille ja harvaanasutuille alueillemme (Itä-uomi, Lappi, saario). Kun edelliä ratkaisua 2005 tehtiin, käiin hallituksessa kovaa keskuelua nettomaksaja näkökulmaa. Pyrittiin pienentämään EU:n budjettia ja samalla saamiamme EU-rakennetukia. ama keskuelu on varmai taas edessä. Hallituksen eduskunnalle toukokuussa antaman EU-selonteon mukaan tuet tulee keskittää köyhimmille alueille (Euroopassa). uomi kuitenkin esittää tukia EU:n pohjoisille, harvaanasutuille ja syrjäisille alueille. Muiden alueiden tukijärjeelmissä merkittävää on kilpailukykypainotus; kasvu ja työllisyys. Ohjelmien ja hallinnon yksinkertaiaminen ja tukien ehdolliaminen talouden rakenneuudiuksiin. Rakennerahaoohjelmien rahoitus Etelä-uomen maakuntien alueelle on 1000 Milj. euroa Rakennerahao-ohjelmien kokonaisrahoitus Etelä-uomen maakuntien liittouman alueelle on noin 1000 M euroa. Varsinais- uomessa valtaosan saavat Vakka-uomen, Loimaan ja Turunmaan seutukunnat haaeellisina alueina sekä ne toimijat, jotka osalliuvat Etelä-uomen alueen yhteisiin teema-hankkeisiin. Vaikka rakennepoliittiset tuet ovatkin suurelta osin EU:n kautta kierrätettävää uomen veronmaksajilta kerättyä rahaa, on vaikea uskoa, että vaaavaa kehittämishankkeisiin suunnattua resurssia voisi saada alueille suoraan valtion budjetia. Kokemus panee epäilemään tällaien puheenvuorojen pitävytä. Niitä kuitenkin on jo esitetty. Keskuelu uomen politiikaa asiassa on ajankohtaia n. Teema on syä pitää esillä myös eduskuntavaalikampanjan aikana. Lopullisen ratkaisun uomen linjaa asiassa tekee seuraava hallitus keväällä VIIRI

14 Vanhalinna on romanttinen kei LIEDON VNHLINN Missä sijaitsee: Vanha Härkätie 111, 7 km Turun keskuaa voinna: ti - su klo Ruoka, juoma: Kesäkahvila Vanha Talli, kahvia, leivonnaisia, makeisia, kesän uutuutena vohvelit Huomaa myös tämä: idan takan on viikinkiajan hauta. Lapsille on keinu ja puujalat VIIRI

15 das lähellä Turkua Jessica Ålgars-Åkerholm Maakunnan mansikkapaikka Kun ajat muutaman kilometriä Turun keskuaa koilliseen autojen äänet hiljenevät ja sinua ympäröi vihreä, perinteinen maaseutumaisema urajoen kupeessa. Edessä kohoaa Linnavuori 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuoren takaa löyy yksi maakuntamme helmiä, kartanokokonaisuus Liedon Vanhalinna. Niityltä kuuluu lampaan määintä. Mikä tuoksuu niin hyvältä? Tuoksu johtaa 1800-luvun navetan kahvilaan täältähän saa vaapaiettuja vohveleita! - Tuoreen raparperihillon kera, tehty Vanhalinnan omaa raparperia, sanovat kesätyöntekijät kseli yrjänen ja Veera ahlberg ylpeinä. JEIC ÅLGR-ÅKERHOLM Häitä ja hioriaa Vanhalinna on niin romanttinen keidas, ettei ole ihme että kartanossa vietetään vuosittain 50 hääjuhlaa ja 350 muuta juhlaa. Vierailijoita on vuodessa noin Monet kiipeävät 200 rappua ylös Linnavuorelle ihailemaan kansallismaisemaa ja syömään piknikin. Kannattaa tutuua myös museoihin, joissa avautuu maakuntamme hioria kivikaudelle ai. Tämän kesän erikoisnätelyssä on esillä Turun kaakelitehtaan ( ) kätö- ja koriekeramiikkaa, jota ei ole ennen esitelty yleisölle näin laajai. Mauno ja Eer Wanhalinnan perinnettä vaalii kodikas kartanokotimuseo, joa löyy vanhan Turun yliopion, Phoenixin, kalueet. Mauno Wanhalinnan asekokoelmakin on vaikuttava näky. rkeologinen nätely esittelee Linnavuoren kaivauksilta löydettyä esineiöä. Elämänlanka kuvaa lounaissuomalaisen naisen työtä ja elämää. Lisäksi voi ihailla Elias Lönnrotin keräämiä viikinkiajan kasveja. Vanhalinna en romantisk oas nära Åbo När du kör några kilometer mot nordo från Åbo centrum tynar billjuden och du omges av ett grönt, fridfullt ålandskap. Framför dig höjer sig Linnavuori 55 m ovanför vattenan. Bakom berget finns en av landskapets pärlor, herrgårdsmiljön Vanhalinna i Lundo. Från ängen hörs får bräka. Vad doftar så gott? Doften leder till kaféet i 1800-talsallet här får man ju nygräddade våfflor! - Med färsk rabarbersylt, gjord av Vanhalinnas egen rabarber, säger sommararbetarna kseli yrjänen och Veera ahlberg olt. Vanhalinna är en romantisk oas där ca 50 bröllop firas varje år, liksom 350 andra feer. Årligen har herrgården besökare. Många kliver de 200 trapporna upp till Linnavuori för att beundra nationallandskapet och äta picknick. Det lönar sig också att besöka museerna, som skildrar vår hioria sedan enåldern. ommarens specialutällning visar Åbo kakelfabriks ( ) bruks- och prydnadskeramik, som inte förr har visats i denna omfattning. Mauno och Eer Wanhalinnas tradition värnas i herrgårdsmuseet, där man kan se möbler från gamla Turun yliopio, Phoenix. Mauno Wanhalinnas vapensamling är en imponerande syn. Den arkeologiska utällningen visar föremål som hittats under utgrävningar vid Linnavuori. En utällning visar kvinnans arbete och liv i sydvära Finland. Dessutom kan man beundra vikingatidens växter, insamlade av Elias Lönnrot. VIIRI

16 TEHO-toimilla puhtaampi aar IRI KULML Koeikoilla pyritään vähentämään pelloilta ojiin huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumia vesiöihin. Ne toimivat maisemallisena elementtinä sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Pilottihanke TEHO kehittää maatiloille toimivia vesiensuojelukeinoja. Tuloksia hyödynnetään minieriöissä ai. Tänä kesänä teataan esimerkiksi kerääjäkasveja. Jessica Ålgars-Åkerholm aariomerta ei pelaeta heiluttamalla taikasauvaa, vaan kaikkien kuormittajien erilaisilla toimilla. - Maanviljelyn osuus kuormituksea on edelleen suuri, sanoo iri Kulmala. Hän on projektikoordinaattori TEHO-hankkeessa, jonka avulla haetaan uusia vesiensuojelukeinoja maatiloille. vainsana on tilakohtaisuus. Kun autetaan viljelijää löämään toimenpiteet, joiden hyödyn itse huomaa, hän motivoituu entiseään. Jos tekee vain kaavamaisia tukien ehtona olevia toimenpiteitä, motivaatio laskee vähitellen. Kerääjäkasvit sitovat ravinteita Runsaat 120 maatilaa tulivat jo viime vuonna mukaan pilottihankkeeseen. Mukaan toivotaan ainakin muutamaa naapuritilaa, jotta voidaan tutkia tilaryppäitä. Tänä kesänä maatiloilla teataan suojelumenetelmiä, kuten kerääjäkasveja jotka kylvetään viljan aluskasviksi. Ne jäävät kasvamaan sadonkorjuun jälkeen ja sitovat maaa vapautuvia ravinteita. aariossa voisi kylvää varhaisperunan noon jälkeen aikaia ohraa, jotta pellot eivät jää paljaiksi koko kesäksi. -Tämä ei ole kuannuskysymys, mutta viljelijät tarvitsevat lisätietoa: mitä pitäisi kylvää ja milloin? Muutamilla tiloilla selvitetään miten maahan levitetty kipsi sitoo fosforia. uojavyöhykkeet lisäävät suosiotaan Varsinais-uomessa. Koeikot imevät ravinteita, mutta niiden tuki on pieni kuannuksiin nähden, iri Kulmala sanoo. Kun valuma-alueet ovat suuria, vaaditaan usean hehtaarin kokoisia koeikkoja. Kunnat voisivat nätää tietä TEHO-hanke ja sen tulokset kiinnoavat myös muualla uomessa. iri Kulmala välittää viljelijöiden terveiset minieriöihin ai. Hanke on saanut tehtäväkseen antaa ehdotuksia uomen seuraavaan ympäriötukijärjeelmään. Kolme vuotta on lyh aika ympäriöhankkeelle. - Toivon, että rahoitua löyy työn jatkamiseen. Olemme jo osoittaneet, että tämänkaltainen työ on tarpeen, Kulmala sanoo. Mitä kunnat maanomiajina voisivat tehdä? - Kunnat voisivat toimia esimerkkeinä ja laittaa vuokrasopimukseen ehtoja esimerkiksi suojavyöhykkeiä. Ehdot on huomioitava vuokran suuruudessa. iri Kulmala koordinoi TEHO-hanketta VIIRI

17 iomeri I sommar teas nya vattenskyddsmetoder Lantbruket år fortfarande för en or del av näringsbelaningen i kärgårdshavet. Pilotprojektet TEHO försöker hitta nya vattenskyddsmetoder för lantbruket. Nyckelorden är lokala lösningar. - När man hjälper odlaren att hitta de åtgärder vars nta han själv märker, ökar motivationen, säger iri Kulmala, projektkoordinator för TEHO. Drygt 120 gårdar kom med redan i fjol. peciellt granngårdar välkomnas ännu med, så att man kan udera örre helheter. I sommar teas skyddsmetoder som fånggrödor. De blir kvar på åkern efter skördning och samlar upp näring ur marken. I skärgården kan man så korn när nypotatisen är skördad, så år inte åkrarna bara hela sommaren. På vissa gårdar utreder man hur gips som breds ut på marken binder fosfor. kyddszoner blir populärare i Egentliga Finland. edimenteringsbassänger samlar upp näring, men ödsummorna är otillräckliga, säger iri Kulmala. Projektet TEHO och dess resultat intresserar i övriga Finland. iri Kulmala för odlarnas hälsningar ända till minierierna. Projektet har fått i uppdrag att ge förslag till Finlands näa miljöödsprogram. Tre år är en kort tid för ett miljöprogram - iri Kulmala hoppas på atlig finansiering också efter år Vad kan kommunerna som markägare göra? - De kunde fungera som förebilder och exempelvis kräva skyddszoner i sina hyresavtal. För miljövänliga gärningar bör odlaren få hyreslättnader. TEHO-hanke Toimii vuosina Varsinais-uomessa ja atakunnassa Rahoitus: 2 miljoonaa euroa, YM ja MMM Tavoite: vähentää maatalouden ravinnekuormitua vesiöihin Runsaat 120 tilaa mukana, useimmat Varsinais-uomea Toteutuksea vaaavat Lounais-uomen ympäriökeskus, Varsinais-uomen MTK, atakunnan MTK Varsinais-uomessa suhtaudutaan vakavai ilmaonmuutokseen Varsinais-uomen liitto on nimenn kuluvan vuoden teemaksi Ilmaonmuutoksen hillitsemisen ja muutokseen sopeutumisen (ILMUTOP). Haae on suuri ja siksi sen toteuttamiseen yritetään saada mukaan suuri joukko toimijoita. Teemaa vetää VLONI - Varsinais-uomen keävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Teeman tueksi elokuussa 2009 allekirjoitetaan ohjelmasopimus ja siihen liittyen laaditaan ilmaorategia. Tavoitteena on koko maakunnan yhteisvoimin saada ilmaomuutoksen hillitsemiselle myönteinen ilmapiiri laatia käännönläheinen muutoksen hillitsemiä ja siihen sopeutumia koskeva ohjelma sitouttaa koko maakunta ohjelman toteuttamiseen. New Bridges hankkeen tuloksia hyödynnetään PR-prosessissa Turun kaupunkiseudun elämänlaadun haaeita pohdittiin Raision kaupungintalolla noin 70 vaikuttajan voimin. Vilkkaaseen keskueluun osalliuivat virkamiehet, poliitikot sekä kansalaisjärjeöjen ja yrityen eduajat. siantuntijoiden aluukset tarjosivat uusia näkökulmia kaupunkielämään. Esimerkiksi teknillisen korkeakoulun tutkija nna Broberg osoitti, että Turun seudulla tiiviit kaupunkialueet tarjoavat lapsille enemmän virikkeitä ja suuremman liikkumisvapauden kuin reuna-alueet. ntti Vasasen mukaan seudun asukkailta löyy toisiaan erottuvia kaupunkimaisia ja maaseutumaisia asumioiveita. Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sekä Turun opetuoimenjohtaja Timo Jalonen esittelivät julkien palveluiden kehittämisen haaeita. akari omerpalo Linea Konsultit Oy:ä totesi, että keävä liikkuminen edelltää tulevaisuudessa joukkoliikennevyöhykkeen laajentamia Turun naapurikuntiin. Työryhmissä pohdittiin asumisen, palveluiden ja liikkumisen haaeita. Työryhmien esitykset keskeisiksi haaeiksi purettiin Raision valtuuosalissa, ja asiaa ääneettiin kymmenen tärkeimmän haaeen osoittamiseksi. Keskeisiksi haaeissa korouivat liikkumiarpeisiin vaikuttaminen, monipuoliset palvelukeskukset ja sosiaalinen tasapainoisuus. Määritell haaeet ohjaavat New Bridges projektin jatkotyöskentelyä Turun kaupunkiseudulla. luesuunnittelulla elämänlaatua New Bridges EU-hankkeessa edietään maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen hallintaa. Tavoitteena on kehittää kaupunki- ja aluesuunnittelua vaaamaan paremmin eri asukasryhmien ja yrittäjien odotuksia vetovoimaisea asuin- ja toimintaympäriöä sekä ediää korkeaa elämänlaatua. Turun kaupunkiseudulla New Bridges -hankkeen tulokset hyödynnetään PR -prosessissa sovitun Turun kaupunkiseudun rakennemallin valmielussa. New Bridges on Interreg IVB -rahoitteinen EU-hanke Hanketta koordinoi Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäriösihteeriö Turussa. Hankkeen suomalaiset partnerit ovat Varsinais-uomen liitto ja Turun kaupunki. Mukana ovat myös Örebron kaupunki (Ruotsi), Kolmioalue/Triangle Region (Tanska), Zemgalen alue (Latvia), Kaunasin alue ja ECT- Liettua (Liettua), la-leesian alue (Puola), Hiidenmaan maakunta (Viro), Hampurin kaupunkiosavaltio (aksa) sekä tutkimuskeskus Nordregio (Ruotsi). VIIRI

18 Liiton väki hyväeli pitkäaikaiset kollegansa Varsinais-uomen liiton pitkäaikaiset työntekijät, edunvalvonnan sihteeri Tuula Kaukonen, maakuntajohtajan sihteeri Marja Grönqvi ja ympäriöinsinööri Hannu avikko jäivät eläkkeelle keväällä Jäähyväisjuhlissa hyväeltiin myös liiton suunnittelujohtaja Eero Löönen, joka toimii nykyään Porvoon kaupunginarkkitehtina. Uudeksi suunnittelujohtajaksi valittiin toukokuussa arkkitehti Heikki aarento, joka on toiminut vs. suunnittelujohtajana Varsinais-uomen liitossa elokuua 2008 lähtien. Maakuntajohtajan uusi sihteeri on Minna Kivikoski. Edunvalvonnan sihteerinä toimii Leena Karlröm. Hannu avikon työtehtäviä on jaettu maankäön osaamisryhmän työntekijöille. Liiton henkilökunta hyväeli kollegansa ja yävänsä. Vas. Marja Grönqvi, Hannu avikko, Tuula Kaukonen. Liiton rkki voitti tietovisan Tietokilpailujoukkue Liiton rkki on voittanut ravintola Pikku-Torressa Turussa järjeetyn tietokilpailusarjan QuizMaer. Joukkueeseen kuuluivat Lauri Palmunen, Timo Juvonen, Ville Roslakka ja Lasse Nurmi Varsinais-uomen liitoa, Matti Peikola, ntti Vasanen ja ntti Tulonen Turun yliopioa, sekä Meri Malmari Turun kauppakorkeakoulua. Yhdeksää visailukierroksea koouneen kilpailun toiseksi sijoittui Maantiekiitäjät, johon kuului kaksi Varsinais-uomen liiton työntekijää, anna Jokela ja Juha Riihelä. Liiton rkki löysi ryhmädynamiikan ja voitti tietovisa-kultaa. Ymmärrä tietosi laatu Liiton arkin jäsenten mieleä vaikeinta kisailussa on löää oman ryhmän dynamiikka. Pitää ymmärtää oman tiedon laatu ja varmuuden taso, sekä myös tulkita muiden joukkueen jäsenten tavat tuoda esiin omaa tietämyään. Yleensä oikea vaaus löyy siten, että useampi joukkueen jäsen on kirjoittanut paperille saman vaauksen. Liiton rkki uskoo, että joukkueen vahvuus tulee sen jäsenten heterogeenisuudea - joukkueea löyy eriikäisiä jäseniä, joilla on erilainen koulutus- ja harrauspohja VIIRI

19 Tervetuloa liittoon Minna, Mikko ja Pyry Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-uomen liiton uusia työntekijöitä ovat maakuntajohtajan sihteeri Minna Kivikoski sekä projektisuunnittelijat Mikko Laaksonen ja Pyry Liukas. Mitä teitte ennen kuin tulitte tänne töihin? Minna: Olin johdon assienttina Nokialla, Espoon Keilaniemessä. Mikko: elvitin Turun kaupungissa keävää liikennepolitiikkaa EU-hankkeessa BUTRIP. Pyry: Olin 12 v töissä valokuvaamossa, 4 vuoden ajan minulla on ollut oma IT-firma. Opiskelen IT-alaa Turun yliopiossa. Mitä teette Varsinais-uomen liitossa? Minna: Maakuntajohtajan sihteerinä pidän huolta Juho avon aikatauluia ja matkajärjeelyiä, järjeän tilaisuuksia ja olen sihteerinä johtoryhmän kokouksissa. Mikko: Vaaan liiton osuudea 3-vuotisessa New Bridges EU-hankkeessa. Hanke tutkii kaupungin ja maaseudun vuorovaikutua aluekehityksessä ja kkeyy kaupunkiseudun rakennemalliin. Hanke etenee mm. sidosryhmätapaamien myötä. Pyry: Kehitän Lounaispaikalle uutta verkkoportaalia, johon liittyy karttapalvelu ja muut nettipalvelut. Tuloksia syntyy pro gradu-työni keväällä Mitä tavoitteita teillä on työssänne? Minna: Haluan hoitaa työni mahdollisimman hyvin, luoda yhteiyöverkooa ja kehittyä moniosaajaksi. Mikko: New Bridges voi parhaimmillaan osaltaan vaikuttaa siihen, ettei yhteiskuntarakennetta hajauteta enempää. iihen meillä ei ole varaa. Tällä tavalla ihmien elämän laatukin kohenee. Pyry: Tuntuu hyvältä kehittää ja luoda jotain sellaia, mitä on harvoin nähty. Toivon, että nettiportaalin tekninen lopputulos ja käettävyys häikäisee. Koodaaminen on minulle kutsumuyö joskus tulen töihin klo 07 vain koska haluan koodata. Kuvateki: Vas. Pyry Liukas, Mikko Laaksonen ja Minna Kivikoski VIIRI

20 Egentliga Finlands förbund Varsinais Regional Council of outhwe Finland uomen liitto