Romupommi tikittää. Puhutaan. Isosaaren varusmieskoulutus loppuu. Linnakesaari on tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Romupommi tikittää. Puhutaan. Isosaaren varusmieskoulutus loppuu. Linnakesaari on tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Isosaaren varusmieskoulutus loppuu Linnakesaari on tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 12 (1079) verkossa > Grafiikka: Tuukka Hettula Romupommi tikittää Puolustusvoimien materiaali vanhenee kovaa vauhtia. Massavanheneminen koskettaa erityisesti maavoimien alueellisia joukkoja. Kaluston vanheneminen koettelee maavoimien suorituskykyä. Vanhaa materiaalia tuhotaan tonneittain ja varastointi aiheuttaa haasteita. Kaluston yhtäkkinen vanhentuminen herättää myös epäilyjä. uutiset, sivu 3 Varusmieskuljettajia halutaan ammattikuljettajiksi uutiset, sivu 5 Kenraalikunnan kokoonpano 1. heinäkuuta kentällä, sivu 10 Puhutaan ja soitetaan mitä halutaan vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 12/2011 pääkirjoitus Säästökiviä kääntämään 200 miljoonaa on iso summa ja sen säästämiseksi on tehtävä kipeitäkin päätöksiä. Uusi hallitusohjelma edellyttää puolustusvoimilta 200 miljoonan leikkauksia. Ennen ohjelman julkaisua puolustushallinnossa toivottiin nykylinjan jatkumista tai jopa pientä korotusta mutta myös leikkauksiin oli varauduttu. Niin sanottu nollalinja olisi saattanut tulla pitkällä tähtäimellä jopa halvemmaksi kuin puolustusbudjetin leikkaus. Nopeat leikkaukset budjettiin ovat vaikeita, koska puolustusbudjetissa on paljon sidottua rahaa eli isot materiaalihankinnat on suurelta osin jo sovittu ja tehdyistä kaupoista syntyvät laskut on maksettava ajallaan. Hankintojen viivästyttämi- nen maksaa lisää. Myös toimintamenoissa on paljon kiinteitä eriä, joista joustaminen ei juuri onnistu. Esimerkiksi varusmieskoulutusta ei voi jättää väliin joltakin vuodelta. 200 miljoonaa on iso summa ja sen säästämiseksi on tehtävä kipeitäkin päätöksiä. Sen tornitouhua kanssa puolustusvoimat voi kuitenkin elää ja jatkaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan järjestelmän ylläpitämistä.asiaa helpottaa se, ettei säästämistarpeiden jakautumista neljälle vuodelle ainakaan toistaiseksi määrätty yksityiskohtaisemmin. Leikkaukset tarkoittavat koko puolustushallinnon läpikäyntiä. Jokainen kivi käännetään. Säästöpaineita on toiminnan, materiaalin ja henkilöstön osalta. Puolustusvoimat on liian iso kone tulevalle kehykselle. Puolustusvoimat ei missään tapauksessa tavoittele irtisanomisia, mutta näyttää siltä, ettei niiltä voi välttyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus hyvästä ja vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta, mutta muotoilu on hieman väljempi kuin edellisessä selonteossa. Siihen kirjatun hyvän työnantajan periaatteen mukaan henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus yritetään turvata puolustushallinnossa tai muun työnantajan palveluksessa mahdollisimman tehokkaalla tavalla ja irtisanomiset pyritään välttämään. *** Positiivinen asia hallitusohjelmassa on se, että puolustushallinnolle annettiin valtuudet toteuttaa uudistus, joka aloitetaan saman tien. Lisää linjauksia odotetaan aikanaan valmistuvalta turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta selonteolta. *** Viime viikolla päättyneessä Pyörremyrsky harjoituksessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median hyödyntämistä viestinnässä ja yhteydenpidossa. Sosiaalisessa mediassa pitää huolehtia tiukasti operaatioturvallisuudesta. Joukkojen liikkeistä tai henkilöiden tehtävistä ei toki ole saanut aikaisemminkaan puhua. Nykyisin tiedon levittäminen on kuitenkin paljon helpompaa ja vahingot todennäköisempiä.tietovuodon vaikutukset ovat vaarallisempia, sillä esimerkiksi väärä tilapäivitys leviää hetkessä ympäri maailmaa. Yhtä kaikki, sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, ja myös puolustusvoimien on se hyväksyttävä. Jos harjoituksille ei itse perusteta verkkosivuja ja sosiaalisen median foorumeita, syntyy varmasti epävirallisia. > nurkka Tarvitaan veteraanien arvoja Missä ovat tänään vastuu, keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys, missä yhteinen tahto pitää huoli Suomesta ja yhteisestä Euroopasta? Missä on taktikoinnin ja vain omien ryhmätavoitteiden toteuttamisen sijasta kyky toimia isänmaamme ja monesti syrjäytyneiden kansalaisten puolesta? Kysymykset ovat nousseet yhteiskunnasta kiinnostuneiden mieliin viimeisten parin kuukauden aikana. *** Velvollisuudentunto, isänmaallisuus, oikeudenmukaisuus, kunnia ja yhteisöllisyys nuo arvot ovat maamme veteraanien, koko veteraanisukupolven arvoja. Ne ovat luettavissa Tammenlehvän Perinneliiton suorittaman veteraanitutkimuksen tuloksista. Niistä johdettuna olen liittänyt näihin veteraanien arvoihin myös yhteisen vastuun ja tulevaisuudenuskon, joita ilman emme tänäänkään selviä. Vahvat, tunnistettavissa olevat arvot lisäävät luottamusta yhteisöön, kasvattavat turvallisuuden tunnetta ja elämisen ennustettavuutta. Jos arvot ja moraali ovat kohdallaan, hyvinvointiyhteiskuntamme kehitys jatkuu vaikeuksista huolimatta myönteisenä ja me suomalaiset voimme luottaa siihen, että heikoimmastakin pidetään huolta. *** Yhtenäiskulttuurin rapautuminen, rajojen madaltuminen ja elämäntapojen jatkuva muutos ovat haasteita erityisesti arvojen kohdalla tässä tietotekniikan avaamassa, informaatiota ja erilaisia samaistumismahdollisuuksia tulvivassa maailmassa. Nyt kaivataan vastuuta ja velvollisuudentuntoa, etiikan ja moraalin käsitteistä ponnistavia itseisarvoja oikeudenmukaisuudesta lähimmäisenrakkauteen ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamiseen. Ympärilleen katsoen, maailmanmenoa tarkkaillen, yli horisontin huomiseen tähyten on helppo todeta, että veteraanien arvopohjalle on yhteiskunnallinen tilaus. *** Parasta koko veteraanisukupolven uhrausten ja hyvinvointiyhteiskuntamme perustan luoneen jälleenrakennustyön kunnioittamista on heidän arvojensa siirtäminen huomisiin aikakausiin. Näin menetellen yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla veteraaniperinnön vaalinta ja suomalaisen yhteiskunnan hyvä tulevaisuus. Kimmo Kajaste Maakuntaneuvos Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen jäsen Kapteeniluutnantti, res kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö miinalaiva Pohjanmaa lähettää Libyaan? mielipide Reserviläisten asema korostuu tulevaisuudessa Kyllä 65% Ei Puolustusvoimien rakennemuutos ja lisääntyvät tehostamisvaatimukset, maakuntajoukot ja maanpuolustuskoulutus ovat nostaneet reserviläisten kysyntää merkittävästi erilaisiin sodan- ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Uusvanhana ajatuksena keskusteluun on tullut kodinturvajoukkojen tuleva asema. Uskon, että oikein toimittuna vapaaehtoisen maanpuolustustyön arvo kasvaa ja me reserviläisjärjestöissä toimivat aktiivit saamme lisää vastuuta ylläpitää ja huolehtia maanpuolustustahdosta. Oman näkökulman keskusteluun ja vaatimuksiin kuitenkin tuo voimakas kansainvälistyminen. Tulevat reserviläiset ja vapaaehtoisen maapuolustuksen toimijat tulevat jatkossakin pääosin asevelvollisuuden suorittaneista. Näin ollen toivonkin, että Suomessa säilyy jatkossakin yleinen asevelvollisuus. Historialliset syyt ja Suomen geopoliittinen asema jopa velvoittaa siihen. Tämä olisi toivottavaa jatkuvuuden ja yleisen maanpuolustustahdonkin kannalta. Suomi ei elä enää "impivaarassa", vaan joudumme vastaamaan tuleviin muutoksiin aika nopeallakin aikataululla. Olkaamme siis osa ratkaisua eikä ongelmaa.tässä ratkaisujoukossa pitää meidän reserviläistenkin olla nyt ja tulevaisuudessa. Esko Raskila puheenjohtaja Pirkanmaan Reserviläispiiri MPK hallituksen jäsen 35% Vastauksia yhteensä: 1280 Seuraava kysymys: Seurasitko Pyörremyrskyä sosiaalisessa mediassa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh TOIMITTAJAT Kokelas Ilkka Penttinen Puh Kokelas Petri Ruohio Puh Alikersantti Tuomas Hämäläinen Puh Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa:

3 ruotuväki 12/2011 uutiset 3 Puolustusvoimien materiaali vanhenee vauhdilla Materiaalin vanheneminen koskettaa etenkin maavoimia. Museovehkeillä ei sotaan kannata lähteä. Jan Hellman Puolustusvoimien materiaali on vanhenemassa ennätystahtia. Massavanheneminen koskee pääsääntöisesti maavoimien alueellisia joukkoja, joiden kalusto vanhenee vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaluston uusiminen on maavoimien uskottavuuden ja suoriutumiskyvyn kannalta kriittisen tärkeää. Massavanheneminen muuttuu vakavaksi, jos siihen ei ajoissa puututa. Myrsky on nousemassa ja nyt yritetään välttää, että se ei päälle asti pääsisi, puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Kyösti Halonen varoittaa. Materiaalin massavanhenemisväitteet ovat myös joutuneet kritiikin kohteeksi. Kaikki eivät massavanhenemiseen usko. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön mukaan massavanheneminen on jo terminä täysin epämääräinen. Massavanheneminen on saanut poliittisia sävyjä. Siitä on tullut uskonkappale, jota käytetään tarkoitushakuisesti hävittämisohjelmien ja sodan ajan joukkojen pienentämisen perusteena. Nyt massavanhenevaksi väitetty materiaali on suurin piirtein samanlaista kuin mitä Venäjä käytti Georgiassa länsimaisesti varustellun vastustajan lyömiseen, Niinistö tarkentaa. Varastointi on ongelmallista Kuva: Esa Ylijääskö Kyösti Halonen ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö ovat eri mieltä massavanhenemisesta, mutta jakavat huolen puolustuskyvyn säilymisestä. Pääosa maavoimien tämän hetken materiaalista hankittiin kylmän sodan aikaan. Tämä materiaali on suunniteltu massa-armeijalle. Materiaalin uusiminen liittyy puolustusvoimien uudistukseen, jonka on tarkoitus valmistua 2016 mennessä. Uudistuksesta johtuen edessä häämöttää reserviläisjoukkojen vähentäminen noin sotilaalla. Teknisemmästä materiaalista johtuen tarvitaan vähemmän käyttäjiä. Sitä ei voi samalla tavalla varastoida ja käytön on oltava säännöllistä. Sähköjärjestelmiä ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita ei voida loputtomasti varastoida, sillä ne rupeavat vanhenemaan. Museovehkeillä ei sotaan kannata lähteä, Halonen täsmentää. Erityisesti materiaalin varastointi jakaa mielipiteitä. Väitteitä kustannuksista on kritisoitu liioitelluiksi. Varastointikustannukset eivät voi olla mahdottomia. Syy on pikemminkin jälkikäteen keksitty, Niinistö väittää. Toimivaa tavaraa ei pidä hävittää Käytöstä poistuvien tavaroiden lista on pitkä. Tiensä päähän tulee muun muassa aseita, vaatteita, majoituskalustoa, ampumatarvikkeita, viestijärjestelmiä sekä kenttäkeittimiä. Iso osa ampumatarvikkeista alkaa vanhentua vuosikymmenen lopussa. Hankinta-ajan kaluston ampumatarvikkeiden valmistusta ei enää ole ja rauhan aikana ampumatarvikevalmistuksen ylläpitäminen ei ole realistista, Halonen perustelee. Osa kalustosta on valmiiksi vanhentunutta Jan Hellman Vanhentuva kalusto on hankittu pääosin luvuilla. Vanhimpana päivitystä kaipaavat ennen toista maailmansotaa rakennetut kenttäkeittimet. Keittimet ovat 1920-luvulla suunniteltu ja modernisoitu 1940-luvulla. Asejärjestelmistä vanhimmat uudistusta tarvitsevat on hankittu 1960-luvun alussa. Esimerkiksi 95 S raskaan singon eli Mustin jalusta on vuodelta Itse ase on kehitetty vuonna Nuorin uudistettava kalusto hankittiin Suomeen 1990-luvulla. Tämä kalusto on ollut käytössä ainoastaan muutaman vuosikymmenen. Usealla vuosikymmenellä hankitun kaluston samanaikainen vanhentuminen herättää kysymyksiä. On erikoista, että yhtäkkiä tulee kriittinen piste missä kaikki vanhenee. Mieluummin pitäisi sanoa, että tietty kalustoryhmä vanhenee, kuten esimerkiksi viestintäjärjestelmät. Valikoivaan asevelvollisuuteen liittyvä ajattelu näyttää olevan massavanhenemisen taustalla. Onko tässä poliittista tarkoitushakuisuutta taustalla, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö pohtii. Massavanhentumista ei olisi voinut välttää. Myöhemmin hankittuja elektronisempia laitteita joudutaan jatkuvasti uusimaan. Toisaalta Itä-Saksalta 1990-luvulla hankittu materiaali oli jo valmiiksi vuotta vanhaa. Nyt materiaali on jo noin 40 vuotta vanhaa. Harva ajaa 40 vuotta vanhalla autolla, paitsi museoautolla, puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Kyösti Halonen vastaa. Massavanhentumisen yhteydessä on poistettu myös toimintakelpoista materiaalia. Itä-Saksan jäämistöstä hankitut T-72M1 -panssarivaunut olivat toimintakunnossa poistuessaan puolustusvoimien käytöstä. Suomesta on hävitetty tonneittain toimintakelpoista ja kustannustehokasta materiaalia. Materiaalilla ei ole absoluuttista vanhenemishetkeä, jos se on sotateknisesti toimivaa ja käyttökelpoista. Tehdyt hävittämiset pitää tutkia, ja meneillään olevat romutukset tulee lopettaa tutkimusten ajaksi. Toimivaa tavaraa ei pidä hävittää. Syylliset on saatava vastuuseen, Niinistö vaatii. Huoli puolustuskyvystä Halonen ja Niinistö ovat kummatkin aidosti huolissaan puolustuskyvyn tasosta. Hankintojen lykkäytyessä syntyy tilanne, jossa vanhat järjestelmät eivät ole käyttökelpoisia, eikä uusia ole olemassa. Koulutusjärjestelmän luominen ja reserviläisten kouluttaminen vie noin vuotta, joten nyt alkaa tulemaan pakkotilanne hankinnoille. Perälauta lähestyy ja jos loppuun asti viivytellään, sitten ei ole mitään jäljellä. Kyse on siitä, millaista suorituskykyä puolustusvoimilta halutaan, Halonen lopettaa. Kutsuvieraat tarkistivat Pyörremyrskyn Reserviläiset näyttävät olevan todella motivoituneita, mikä on aika vaikuttavaa, ETYJ-tarkkailija, norjalainen everstiluutnantti Anders Dalaaker sanoi. Kuva: Niko Tiranis Miika Lähdeniemi Perjantaina päättyneen sotaharjoitus Pyörremyrskyn aikana Suomessa vieraili 12-henkinen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tarkkailuryhmä. Kyseessä oli Wienin asiakirjan mukainen luottamusta ja turvallisuutta lisäävä vapaaehtoinen tarkastus. Suomi halusi kutsua Itämeren alueen valtiot seuraamaan harjoitusta. Kutsuun vastasi kuusi valtiota, vierailua johtanut eversti Arto- Pekka Nurminen kertoi. Ryhmä vieraili muun muassa Karjalan Prikaatissa ja Isosaaressa. Ryhmälle esiteltiin taistelutilannetta ja he pääsivät myös esittämään kysymyksiä harjoitukseen osallistuneille. He ovat osoittaneet kiinnostusta ja esittäneet aktiivisesti kysymyksiä. Ja ovat myös saaneet erittäin hyviä vastauksia, eversti Nurminen kiitteli. Ryhmä koostui Norjan, Ruotsin, Venäjän, Saksan, Puolan ja Liettuan edustajista. Sotilasarvoltaan tarkkailijat olivat majurista everstiin. ETYJ-tarkkailijoiden kanssa harjoitukseen tutustui myös 14 sotilasasiamiestä. Reserviläiset tekivät vaikutuksen Norjalainen everstiluutnantti Anders Dalaaker ihaili erityisesti reserviläisten roolia sotaharjoituksessa. He tulevat muutaman vuoden jälkeen harjoitukseen ja tapaavat vanhoja armeijakavereita. He näyttävät olevan todella motivoituneita, mikä on aika vaikuttavaa, Dalaaker sanoi. Dalaakerin mukaan Norjassa reserviläistoiminta on Suomeen verrattuna huomattavasti vähäisempää. Meillä ollaan muutenkin siirtymässä ammattimaisempaan armeijaan. Täällä järjestelmä näyttää kuitenkin toimivan hyvin, Dalaaker viittasi yleiseen asevelvollisuuteen. Dalaaker oli tehnyt taustatyönsä hyvin, sillä hän oli ennen Suomen-vierailua kuunnellut Radio Kipinää ja käynyt harjoituksen Youtube-kanavalla. Sotaharjoitus Pyörremyrsky keräsi kahden viikon aikana koolle enimmillään varusmiestä ja reserviläistä.

4 4 uutiset ruotuväki 12/2011 lyhyesti Pääesikunnan päällikkö Arabiemiraattien leipiin Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli on siirtymässä Arabiemiraattien hallinnon palvelukseen. Hänelle on tarjottu tehtävää asevoimien ylimmän johdon neuvonantajana. Uudet tehtävät merkitsevät sitä, että Koli eroaa puolustusvoimien virasta. Kolin on määrä aloittaa Arabiemiraateissa lokakuun alussa. Koli pitää valintaansa arvostuksen osoituksena suomalaiselle osaamiselle ja puolustusjärjestelmälle. Hän pitää pestiä hyvänä tilaisuutena työskennellä ainutlaatuisella näköalapaikalla ja hankkia perheensä kanssa uudenlainen elämänkokemus. MLä Salama iski kahteen varusmieheen Pyörremyrsky-sotaharjoituksessa sunnuntaina salama iski kahdessa erillisissä tapahtumissa varusmieheen. Salamaniskut tapahtuivat noin kahden tunnin välein Etelä-Karjalan Taipalsaaren ampuma-alueella. Lieviä vammoja saaneet molemmat varusmiehet saivat ensiapua paikan päällä ja lähetettiin tarkkailtavaksi Etelä-Karjalan keskussairaalaan. He pystyivät palaamaan harjoitukseen. Joukoille on annettu ohjeistuksia, miten tällaisissa tilanteissa menetellään. Kaikesta huolimatta joskus näin pääsee käymään, kertoo tiedottaja Tuuli Harviainen. IPe Romumetallijutussa tuomittiin ehdollista vankeutta Puolustusvoimien entinen myyntipäällikkö tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen puolustusvoimien romumetallin myyntiin liittyvässä jutussa. Muutama vuosi sitten eläkkeelle siirtynyt mies syyllistyi muun muassa lahjuksen ottamiseen ja törkeään petokseen. Tarjouskilpailussa suositun Stena Recycling -yhtiön kaksi edustajaa sai törkeästä petoksesta ja yrityssalaisuuden rikkomisesta noin 1,5 vuoden ehdolliset vankeusrangaistukset. Yhtiön kolmas edustaja tuomittiin sakkoihin lahjuksen antamisesta. KMä Kranaatti haavoitti varusmiestä Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä Porin Prikaatissa Säkylässä. Varusmies sai räjähdyksen seurauksena käteensä haavan. Lisäksi hän ja toinen paikalla ollut varusmies altistuivat melulle. Tapahtunut oli huolimattoman toiminnan seurausta. Näkisin, että takana oli riittävä koulutus ja toimenpiteet, kapteeni Hannu Pietilä Porin Prikaatista kertoo. Varusmiehet toimitettiin jatkotutkimuksiin Säkylän varuskunnan terveysasemalle, mutta he selvisivät ilman vakavia vammoja. Onnettomuus sattui taisteluammuntoissa, joihin liittyi harjoituskäsikranaattien käyttöä. THä Isosaaren varusmieskoulutus vasaran alle Varusmieskoulutus siirtyy Upinniemeen. Isosaari toimii tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena. Kalle Mäkelä Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on tehnyt merivoimien esityksestä päätöksen, jonka mukaan varusmieskoulutus Isosaaressa lakkautetaan ensi vuoden alussa. Lakkautuspäätös on osa merivoimiin kohdistuvaa hallinnollista rakennemuutosta. Muutoksen myötä Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merivoimien Koulutuskeskus yhdistetään ja niiden antama peruskoulutus keskitetään Upinniemeen. Pitkään lakkauttamisesta oli spekuloitu, mutta tavallaan se tuli yllätyksenä kuitenkin, Isosaaren päällikkö, kapteeniluutnantti Klaus Fromholz toteaa. Kaikki Isosaaren 150 alokasta astuu palvelukseen Upinniemeen. Varusmiesjohtajat mukaan lukien Kirkkonummella sijaitsevaan varuskuntaan siirtyy yhteensä noin 180 uutta varusmiestä. Komentaja Timo Korpela Merivoimien Esikunnasta uskoo, että uudistuksen jälkeen koulutus on tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Tällä tavalla varusmiesyksiköissä päästään kouluttajien ja koulutettavien määrissä suositusten mukaiseen suhteeseen, Korpela kertoo. Näin koulutusryhmät pienenevät, hän tiivistää. Aikataulu on tiukka mutta realistinen Ensi vuonna eivät varusmiehet ole seuraamassa lipunnostoa Isosaaren linnakkeella. Merivoimiin kohdistuvaa muutosta on Korpelan mukaan valmisteltu jo vuosien ajan ja siihen ollaan valmistauduttu henkisesti. Silti hän myöntää tavoitteen tulevan vastaan nopeasti. Aikataulu on toki haasteellinen, ei pelkästään varusmiesten järjestelyiden osalta, mutta etenkin henkilökunnan siirtojen osalta, Korpela pohtii. Suomenlahden Meripuolustusalueella tulee tehdä rutkasti töitä, jotta koulutussuunnitelmat saadaan päivitettyä ja varusmiehet otettua vastaan, hän täydentää. Upinniemen varuskunnan kapasiteetin lähestyessä ylärajaa, on erilaisten käytännön asioiden oltava kunnossa. Kouluttajaresursseja ja vuodepaikkoja tulee Upinniemessä olemaan tarvittava määrä, Korpela lupaa. Isosaarta ei hylätä kokonaan Kaikki toiminta ei Isosaaressa päätöksen jälkeen lakkaa. Tulevaisuudessa linnakesaari toimii rannikkojoukkojen harjoitus- ja koulutusalueena. Varusmiehiä ja kertausharjoitusjoukkoja koulutetaan Suomenlahden ja Saaristomeren kohteissa muun muassa paikallistuntemuksen lisäämiseksi. Muiden puolustushaarojen Kalle Mäkelä Kapteeniluutnantti Klaus Fromholz jää Isosaaren viimeiseksi päälliköksi, jonka alaisuudessa varusmiehiä koulutetaan. Fromholz on nauttinut viettämästään ajasta linnakesaarella. On ollut suuri etuoikeus saada palvella idyllisellä Isosaaren linnakkeella, Fromholz toteaa. 31 vuotta Rannikkorykmentin Paraati täytti Rovaniemen kadut Miika Lähdeniemi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä riitti vilskettä koulujen päättäjäislauantaina. Samalla kun koululaiset kirmasivat kesälaitumille, sotilasta osallistui puolustusvoimain lippujuhlan paraatiin. Paraati alkoi keskuskentältä, missä Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala ilmoitti paraatijoukot maavoimien komentajalle, kenraaliluutnantti Ilkka Asparalle. Juhlapuheen pitänyt kenraaliluutnantti Aspara piti paraateja hyvänä keinona jalkautua tavallisen kansan pariin. Tämä on eräs tapa osoittaa koruttomalla ja pelkistetyllä tavalla kansallisen puolustuksemme suorituskykyä, Aspara sanoi. Paraatijoukkoon kuuluneille, heinäkuussa kotiutuville varusmiehille Aspara lähetti rohkaisevat terveiset. Voitte olla ylpeitä itsestänne. Olette ansainneet yhteiskunnan täyden kiitoksen. Marssien sillan yli joukot ovat jo käyttäneet Isosaarta. Santahaminan meluongelmien johdosta käyttö saattaa lisääntyä, Korpela valaisee. alueella toiminut ja asunut Suomenlinnan Rannikkorykmentin tiedottaja Anu Vuorinen kirjoitti kirjan saaren historiasta. Oli kuin kohtalon ivaa, että elämää linnakesaaressa kuvaava Isosaari Pääkaupungin etuvartio - opus saapui saarelle juuri samana päivänä, kun lakkautuspäätös julkistettiin. Isosaaren historiaan perehdyttävän niteen kirjoittaja otti tiedon lakkauttamisesta raskaasti. Täällä on jo kaikki koulutukseen tarvittava maasto sekä infrastruktuuri olemassa, Fromholz lisää. Lakkautuspäätös herättää tunteita Jukka Haaksiala johti paraatijoukot ohimarssiin. Kuva: Esa Ylijääskö Päätös vetosi erittäin vahvasti tunteisiini. Tieto oli masentava ja sitä voisi kuvata kylmäksi suihkuksi, Anu Vuorinen harmittelee. Alunperin oli puhetta, että vain esikunta siirtyisi Upinniemeen ja varusmieskoulutus saisi saarella jatkua. Mutta toisin kävi, hän lisää. Valtaosa Isosaaren henkilökunnasta siirretään muutoksen myötä pois saarelta muihin tehtäviin. Ketään ei irtisanota. Lippujuhlan paraati huipentui ohimarssiin Jätkänkynttilän sillalla. Katujen varteen kerääntyi runsaasti kansaa seuraamaan, kun sotilaat ja moottoriajoneuvot marssivat läpi kaupungin. Ilmavoimien Hornet-hävittäjät ja Hawk-suihkukoneet suorittivat ylilennon Jätkänkynttilän sillan yli. Niiden lisäksi yleisö pääsi ihastelemaan muun muassa panssarivaunuja, moottoripyöriä ja kuorma-autoja. Kaupungilla järjestettiin kalustonäyttely jo aamupäivällä ennen paraatia. Katukuvassa näkyi kymmeniä moottorimarssiin valmistautuvia ajoneuvoja sekä muuta kalustoa. Se teki vaikutuksen etenkin perheiden pienimpiin. Taitaa vaatia insinöörin paperit, että pääsee tuollaisen rattiin, ohikulkija ihasteli puolustusvoimien ajoneuvoa. Pohjois-Suomi on merkittävä sotilasalue Lippujuhlan paraatin teemana oli Puolen Suomen puolustajat pohjoista suorituskykyä. Pohjois- Suomen Sotilaslääni käsittää noin puolet Suomen pinta-alasta. Kyseessä onkin tärkeä alue, jossa puolustusvoimat on merkittävä toimija. Se luo kaupungille turvaa, niin konkreettisesti kuin myös taloudenkin muodossa. Eikä pelkästään Rovaniemelle, vaan myös koko Lappiin, Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin huomautti puheessaan. Puolustusvoimain lippujuhlan päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 lähtien. 4. kesäkuuta on marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Kuva: Ilkka Penttinen

5 ruotuväki 12/2011 uutiset 5 Varusmieskuljettajista halutaan ammattikuljettajia Petri Ruohio Puolustusvoimat ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pääsivät alkukesästä sopimukseen yhteistyön tiivistämisestä. Armeijalle tarjotaan SKALin koulutusmateriaaleja, minkä lisäksi yhdistyksen asiantuntijat ovat käytettävissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksessa. SKAL pääsee paremmin jalkautumaan varuskuntiin markkinoimaan kuljetusalaa. Aiemmin vierailimme noin kolmasosassa kuljettajakoulutusta antavista joukko-osastoista. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus vierailla jokaisessa, valottaa SKALin koulutusasiantuntija Kari Suutarinen. SKAL valmistelee verkkoon työvoimapankkia. Sen avulla tuoreet kuljettajat sekä kuljetusyrittäjät pyritään saattamaan yhteen. Tavoite on, että sillä saisi kiinni aidosti alalle haluavia sekä niitä, jotka haluavat vaikka rahoittaa opintojaan, SKALin toimitusjohtaja Iiro Lehtonen selvittää. Kriisiajat etusijalla Kalle Mäkelä Isosaaren varusmieskoulutuksen lakkauttamisen lisäksi merivoimissa tehdään muita hallinnollisia uudistuksia. Muutosten tarkoituksena on keventää päätösten hallintoa, parantaa toiminnan taloudellisuutta sekä vapauttaa joukko-osastot ydintoimintoihinsa. Käytännössä huolto- ja kunnossapitoa pyritään selkeyttämään keskittämällä merivoimien järjestelmien ja alusten 2. tason kunnossapito Merivoimien Materiaalilaitokselle. Upiniemeen ja Turkuun perustetaan alueelliset kunnossapitokeskukset joukko-osastoista lakkautettavista korjaamoista. Joukko-osastojen toteuttamaa Petri Ruohio Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Stefan Wallinille jaettiin hallitusneuvottelujen päätteeksi puolustusministerin salkku. Wallin ei vielä tuoreeltaan osannut arvioida, mikä puolustusministeriössä tulee muuttumaan hänen aikanaan. Sen tiedämme vasta kun työni on tehty. Tulen joka tapauksessa Nykyisin kertaamaan tulevan reserviläisen on mahdollista saada ammattipätevyyden jatkokoulutusta kertauksen aikana. Puolustusvoimien tarve yhteistyön syventämiseen lähti huolesta, ettei kuljettajia riitä joukkotuotannon tarpeisiin, kertoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Puolustusvoimat on suurin raskaan kaluston kouluttaja Suomessa. Armeija kouluttaa vuosittain lähes kuljettajaa. SKALin mukaan alalle tarvitaan joka vuosi suunnilleen sama määrä uutta verta. Lääkkeeksi kuljettajapulaan on mietitty markkinointia kutsunnoissa sekä tarkempaa seulontaa ennen varusmiespalvelusta. Ilmavoimissa pilotoidaan hanketta, jossa kuljettajan tehtäviin haetaan kuten muihin erityistehtäviin. Heinäkuun saapumiserä on toinen, jossa erikoisjoukkohaussa valitut kuljettajat astuvat palvelukseen, Suurnäkki kertoo. Ilmavoimien kuljettajamäärä on pieni, lisäksi kuljettajan tehtävät ovat erityisen vaativia, mutta mielenkiintoisia, Suurnäkki taustoittaa erikoisjoukkohakua. Vähemmän ohilaukauksia Tilastoja koulutettujen jäämisestä alalle ei ole vielä tarjolla, mutta SKAL arvioi heitä olevan noin kolmannes. Merivoimat virtaviivaistaa hallintoaan Merivoimien alusten huoltoa ja kunnostusta pyritään selkeyttämään. tekemään parhaani, ja pitämään puolustusministeriön asiat esillä politiikan ytimessä. Ministeriön kannalta on hyvä, että puolueeni puheenjohtajana istun hallituksen johtoryhmässä, Wallin kommentoi. Ministeriö on Wallinille entuudestaan tuttu, sillä hän on ollut talossa erityisavustajana vuosituhannen vaihteessa. Hän on kaikkiaan seitsemäs RKP:n riveistä puolustusministeriksi noussut. Edellinen RKP:läinen nähtiin tehtävässä vuosina , kun ministerinä toimi Jan-Erik Enestam. Kehittämistä ja uudistamista Wallinin valtakaudesta on tulossa haasteellinen, sillä hallitusohjelmaan kirjattiin tiukat vaatimukset puolustusvoimien toiminnan tehostamisesta. Puolustusvoimilta ja Arvioisin, että kolmasosa jää suoraan alalle, toinen kolmannes tekee kuljettajan töitä kausityönä ja loput eivät hyödynnä saamaansa koulutusta, Suutarinen toteaa. Alalle jäävien osuutta haluamme nostaa. Jokainen ohilaukaus on liikaa, linjaa puolestaan Lehtonen. Suurnäkki allekirjoittaa tämän. Ei ole kenenkään etu, että hyvä ja kallis koulutus menee hukkaan. kunnossapitoa kutsutaan 1. tason kunnossapidoksi. Puolustusvoimien huoltolaitokset ja kumppanit suorittavat ylempää 2. tason kunnossapitoa, komentaja Timo Korpela Merivoimien Esikunnasta selvittää. Esimerkiksi ajoneuvojen määräaikaishuollot ja varalaitteiden vaihdot ovat 1. tasoa. Laitteiston vaihdot taas ovat 2. tasoa, hän jatkaa. Yli sata henkilöä vaihtaa joukko-osastoa Huoltolaitokset siirretään vastuussa olevan laitoksen suoraan johtoon. Ne jäävät edelleen sijoituspaikkakunnilleen eikä niiden paikalliset roolit muutu. Yli sadan työntekijän osalta edessä on joukko-osaston ja palveluspaikkakunnan vaihto. Muita koskevat muutokset jäävät lähinnä hallinnolliselle tasolle. Tulevien kunnossapitokeskusten henkilöstön osalta johto-organisaatio muuttuu, mutta työt jatkuvat samalla tavalla kuin ennenkin, Korpela linjaa. Stefan Wallin uudistamaan puolustusvoimia Kuva: Esa Ylijääskö sen materiaalihankintoihin käytettävissä olevista varoista vähennetään ensi vaalikauden kuluessa 200 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen urheilu- ja kulttuuriministerin tavoitteet uudessa tehtävässä ovat selkeät. Haluan kehittää ja uudistaa puolustusvoimia, varusmiespalvelusta ja Suomen kansainvälistä asemaa hallitusohjelman ja samalla vahvan suomalaisen maanpuolustustahdon hengessä. Kuva: Esa Yliujääskö tähtäimessä Miten yksinhuoltaja suorittaa varusmiespalveluksen? Jan Hellman Yksinhuoltajien asepalveluksesta on tehty kolme kirjallista kysymystä hallitukselle. Asia ei ole kuitenkaan edennyt tätä pidemmälle, joten yksinhuoltajat suorittavat palveluksensa normaalisti. Oikeusasiamiehensihteeri Kristian Holman, miten yksinhuoltajaisä suorittaa varusmiespalveluksensa? Puolustusministerin antamissa vastauksissa vuonna 2000 todetaan, että asianomaisen kotikunnan, sotilasläänin esikunnan sekä joukko-osaston yhteistoimin on luotavissa järjestelmä, jossa asianomaisen varusmiespalvelus ja yksinhuoltajuus sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Ei ole tietoa eikä kokemusta miten tällainen kokonaisuus tosiasiassa toimii. Jos lapsella ei ole muita läheisiä, saako isä vapautuksen palveluksesta? Voimassa olevan lain perusteella yksinhuoltajuus ei ole vapautusperuste, mutta palveluk- uutisia muualta Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä sen aloittamisajankohtaa voidaan muuttaa. Hallituksen esityksessä on todettu seuraavaa: palveluksen ajankohtaa voidaan muuttaa ammattiin valmistautumisen, opiskelun, taloudellisista syistä ja erityisestä henkilökohtaisesta syystä, esimerkiksi sen vuoksi, että palvelukseen määrätty on elinkeinonharjoittaja tai yksinhuoltaja. Tuomitaanko yksinhuoltaja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vankeuteen jos hän ei suostu astumaan varusmies- tai siviilipalvelukseen? Asevelvollisuuslain 13 luvun 118 :stä ilmenee rangaistussäännös jos kieltäytyy asevelvollisuudesta. Lastensuojelulain (417/ 2007) 2 :n mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä torstaina Porin Prikaatissa, uutisoi Satakunnan Kansa verkkosivuillaan. Varusmies sai räjähdyksen seurauksena käteensä haavan, minkä lisäksi hän ja eräs toinen paikalla ollut varusmies altistuivat melulle. Molemmat toimitettiin jatkotutkimuksiin terveysasemalle.varusmiehet osallistuivat taisteluammuntoihin, joihin liittyi myös harjoituskäsikranaattien käyttöä. Ilmeisesti varomattoman käsittelyn seurauksena varusmiehen kädessä ollut sytytin räjähti ja aiheutti haavan varusmiehen hansikkain suojattuun käteen. Satakunnan Kansa16.6. Yhdysvaltalaiskone loukkasi Ahvenanmaan ilmatilaa Yhdysvaltalaisen lentokoneen epäillään loukanneen Ahvenanmaan ilmatilaa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Puolustusministeriön mukaan Yhdysvaltojen ilmavoimien taitolentoryhmän huoltolentokoneen epäillään lentäneen Ahvenanmaan demilitarisoidun merialueen yli eilen illalla. Taitolentoryhmän kone oli matkalla Turusta Saksan Ramsteiniin. Tämä oli varmaan hyvin pitkälle vahinko, varsinkin kun katsoo koneen reittiä Turusta Saksan länsiosiin, arvioi puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen. Ilmatilan loukkauksia sattuu muutamia vuosittain. Edellisen kerran yhdysvaltalaiskoneen epäiltiin käyneen Suomen ilmatilassa luvatta maaliskuussa. Helsingin Sanomat Yllättävä esitys: Kodinturvajoukot Suomeen Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö esittää vapaaehtoisten kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen, kirjoittaa Uusi Suomi verkkosivuillaan. Niinistön kirjoittamassa blogissaan hänen mielestä asiaa pitäisi tarkastella globaaliselta kannalta. Kuten muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vapaaehtoinen maanpuolustus on järjestetty kodinturvajoukoiksi. Samantyyppistä toimintaa löytyy myös Virosta. Olisiko Suomenkin syytä seurata naapureiden esimerkkiä? Kodinturvajoukot olisivat tässä konseptissa kiinteä osa puolustusvoimia. Ne olisivat osa puolustusvoimien sodan ajan joukkoja, jotka keskittyisivät erityisesti alueelliseen ja paikalliseen puolustukseen. Joukot sitoutuisivat harjoittelemaan vapaaehtoisesti, ja rauhan aikana niille voitaisiin antaa virka-aputehtäviä, Niinistö pohtii. Uusi Suomi16.6. Toimittanut Henri Ågren

6 6 ylennykset 4.6. ruotuväki 12/ kunniamerkkejä ja ylennyksiä lyhyesti Puheloinen pokkasi juhlapäivän korkeimman kunniamerkin Kalle Mäkelä Kenraalikuntaan kaksi uutta jäsentä Uusien prikaatikenraalien ohella kenraalikunnassa nähtiin neljä ylennystä. Sadat saivat ylennyksen lippujuhlan päivän kunniaksi. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myönnettiin ylennysten ohella kunniamerkkejä. Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä vietettävän lippujuhlan päivän lisäksi ylennyksiä ja kunniamerkkejä jaetaan perinteisesti itsenäisyyspäivänä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen vastaanotti juhlapäivän korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin. Kunniamerkki on arvoltaan kolmanneksi merkittävin. Vuodesta 2008 maavoimien komentajana toiminut ja piakkoin reserviin siirtyvä kenraaliluutnantti Ilkka Aspara sai 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen. Lippueamiraali Georgij Alafuzoffille myönnettiin tilaisuudessa 1. luokan Vapaudenristi. Alafuzoff toimii puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä. Yhteensä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä myönnettiin 840 ansioitunutta Suomen kansalaista. Puolustusvoimain komentajan myöntämiä sotilasansiomitaleja myönnettiin 167 henkilölle. Lisäksi puolustusministeri Jyri Häkämies myönsi Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitaleja. Reservin ylennykset edelleen laskussa Tasavallan presidentti Tarja Halonen ylensi kaikkiaan 750 reservinupseeria ja erikoisupseeria. Ylennysten määrä on ollut laskussa parin vuoden ajan. Viime vuonna 940 reservinupseeria sai ylennyksen. Kaksi vuotta sitten ylennyksiä myönnettiin Reserville myönnettyjen ylennysten määrä ei ole parista viime vuodesta huolimatta täysin laskusuhdanteessa. Puolustusvoimien säästökuurin jälkeen vuonna 2008 reservissä ylennettiin alle 600 upseeria. Reservin ylennysten määrä onkin vahvasti yhteydessä kertausharjoitusten määrään. Korkeimmat ylennykset reservissä saivat everstiluutnantit Jarmo Jaakkola Hämeenlinnasta sekä Kari Silvennoinen Ilmajoelta. Valtaosa myönnetyistä ylennyksistä oli luutnantin sotilasarvoja. Ylennys on tunnustus hyvästä työstä Kapteeni Johanna Franzén Kaartin Jääkärirykmentin 2. Jääkärikomppanian varapäällikkönä toimiva kapteeni Johanna Franzén iloitsee saamastaan ylennyksestä. Vaikka tunnustus ei täydellisenä yllätyksenä Franzénille tullutkaan, pitää hän ylennystä silti arvossaan. Ainahan ylennys on hieno asia. Se on eräänlainen palkinto tehdystä työstä ja samalla se kannustaa tulevaan, Franzén toteaa. Eversti Timo Mustaniemi Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Timo Mustaniemi ylennettiin 4.6. everstiksi. Ylennyksen lisäksi Mustaniemi aloittaa pian uudessa tehtävässä. Siirryn Pääesikunnan Henkilöstöosaston apulaispäälliköksi syyskuun alussa, Mustaniemi kertoo. Toki mahdollinen ylennys oli osin odotettavissa, mutta ei ylennys uuden tehtäväni myötä kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Tuleva tehtäväänmääräykseni ainoastaan viittasi siihen, että mahdollinen ylennys voisi tulla kyseeseen; jossakin vaiheessa, hän jatkaa. Lääkintämajuri Jari Autti Lääkintämajuri Jari Autti jatkaa ylennyksensä jälkeen tehtävissään Luonetjärven terveysaseman päällikkönä Tikkakoskella. Tietysti on mukavaa, että saa ylennyksen. Näin lääkärinä arvon ylennys ei kuitenkaan juuri tehtäviini tai palkkaani vaikuta. Se on enemmänkin hieno tunnustus tekemästäni työstä, Autti sanoo. Ylennyksestä majuriksi oli Auttin mukaan hieman vihjailtu. Tarkkaa ajankohtaa hän ei kuitenkaan osannut ennalta arvioida. Majuri Janne Kosonen Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen ylennettiin reservin majuriksi. Korkeimman reservin sotilasarvon saavuttamisesta huolimatta Kososella riittää edelleen työintoa. Työni sekä kertausharjoitukset ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla käyminen ovat edelleen mielestäni tärkeitä, Kosonen huomauttaa. Ylennykset ovat pikemminkin plussaa siinä ohessa, hän jatkaa. Kalle Mäkelä Kainuun Prikaatin komentaja Jukka Ojala sekä puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtaja Harri Ohra-Aho ylennettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä prikaatikenraaleiksi. Ylennys oli ilman muuta iloinen yllätys, tuore prikaatikenraali Jukka Ojala myöntää. Ojala haluaa kuitenkin nöyrästi muistuttaa, ettei hänelle osoitettu kunnianosoitus ole pelkästään henkilökohtainen saavutus. Tässä annetaan erittäin paljon huomiota myös Kainuun Prikaatille ja kaikille heille, jotka siellä työskentelevät, Ojala toteaa. Uusien prikaatikenraalien lisäksi kenraalikunnassa nähtiin neljä ylennystä. Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Markku Nikkilä ja Pääesikunnan suunnitteluosastolla erityistehtävässä palveleva Seppo Toivonen ylennettiin kenraalimajureiksi. Kenraaliluutnantin arvo myönnettiin Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja Raimo Jyväsjärvelle sekä puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltoselle. Kuusi uutta everstiä ja yksi kommodori Everstiksi: everstiluutnantit Risto Olavi Kolstela (PE), Kaarle Olavi Lagerstam (PE), Hannu Kalevi Ojala (PE), Timo Juhani Mustaniemi (MPKK), Erkki Tuomas Petteri Koskinen (KAIPR), Petri Tapani Lammi (MAAVMATLE). Kommodoriksi: komentaja Erkki Heikki Juhani Mikkola (PVTK). Everstiluutnantiksi: majurit Henrik Johannes Elo (PE), Markku Juhani Pajuniemi (PE), Timo Markus Hakalahti (PE), Vesa Pekka Helminen (PE), Juhana Matias Skyttä (PE), Markku Tapio Viitasaari (PE), Jari Petri Kalevi Virolainen (PE), Ari-Pekka Juhani Väänänen (PE), Harri Ilmari Nuutinen (MPKK), Jari Marko Juhani Sormunen (MPKK), Jaakko Juhana Nenonen (PVJJK), Hannu Olavi Peltonen (PVJJK), Kari Tapio Aho (PVTK), Kimmo Tuomas Tarvainen (PVTK), Kari Timo Litendahl (ESSLE), Timo Tapio Heijari (KARPR), Janne Petteri Hakaniemi (LSSLE), Juhapekka Lötjönen (PE), Janne Heikki Myller (MAASK), Petri Kalevi Rantanen (MAAVE), Vesa Petteri Valtonen (MAAVE), Veijo Juhani Jokinen (MAAVMATLE), Jarmo Juhani Kiikka (TYKPR), Ari Pekka Pellinen (UTJR), Mikko Antero Rastas (ILMAVE). Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajuri Ari-Jaakko Tuominen (MAAVMATLE). Komentajaksi: komentajakapteenit Jari Henry Danielsson (MPKK), Jan-Erik Aitos (MERI- VE), Tapio Kalevi Lineri (MERI- VE), Juha-Mikko Ravanti (ME- RIVE), Hannu Raimo Kalevi Kinnunen (MERIVE). Insinöörikomentajaksi: insinöörikomentajakapteeni Klaus Yrjö Salkola (MERIVE) Majuriksi: kapteenit Sami Petteri Rivalli (HÄMR), Mika Petri Kalevi Kuutsa (KARLSTO), Jari Marko Tapani Nissinen (LAP- ITR), Klaus Juhana Hannunpoika Jukka Ojala suhtautuu ylennykseensä nöyrästi. Luotola (UTJR), Tuomo Santeri Oksanen (MAAVE), Kimmo Tapio Juntunen (RUK), Pasi Tapio Heinua (KAIPR), Jouni Tapani Koskinen (MAAVE), Jarkko Juhani Lohi (MAAVE), Juha Martti Putkisaari (UTJR), Tomi Timo Tapio Kallunki (MAASK), Petri Albin Ilmari Lakkapää (PSPR), Tero Uolevi Tarkiainen (MAAVE), Niko Petteri Pihamaa (PE), Matti Tapio Isosomppi (ILMASK), Jani Jochen Knuuti (LAPLSTO), Mika Marko Tapio Korhonen (IL- MASK), Erkki Juhani Pekkanen (ILMAVTK), Pekka Henrikki Kamppinen (LENTOSK). Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Arto Esa Johannes Kantsila (PE), Tapio Antero Pulkkinen (PVJJK), Matti Henrikki Härkki (MAAVMATLE), Marko Petri Sallinen (ILMAVE), Juhani Mikael Riihiniitty (SATLSTO). Lääkintämajuriksi: lääkintäkapteeni Jari Tapani Autti (SOTLK). Komentajakapteeniksi: kapteeniluutnantit Tapio Antti Alho (MPKK), Juha Matti Seppänen (MERIVMATL), Heikki Tapio Vierelä (SMMEPA). Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantit Keijo Hannes Maksimainen (MERIV- MATL), Jari Kalevi Vainio (ME- RIVTL). Kapteeniksi: yliluutnantit Jussi Tuomas Partanen (HÄMR), Otto Julius Pekkarinen (HÄMR), Antti Aleksi Alahonko (KAARTJR), Johanna Marianne Franzén (KAARTJR), Ville-Pekka Nevalainen (KAIPR), Jukka Tapani Sahinoja (KAIPR), Juha Nikolai Grönroos (KARPR), Simo Mikko Petteri Lapatto (KARPR), Mika Henrik Nortunen (KARPR), Matti Paavali Ojala (KARPR), Esa Juhani Rajala (KARPR), Jarmo Markus Tyyskä (KARPR), Jaakko Johannes Jokela (LAPITR), Marko Petteri Välimäki (MAASK), Kimmo Johannes Frilander (PIONR), Pasi Johannes Jalkanen (PIONR), Timo Aleksi Punnala (PIONR), Jaakko Pekka Rautanen (PIONR), Katri Emilia Teho (PIONR), Antti Samuli Ahtola (PKARPR), Jari Matti Petteri Kokkonen (PKARPR), Ville Aleksi Vaittinen (PKARPR), Sebastian Juhani Kekki (PORPR), Ville Juhani Korhonen (PORPR), Jaakko Tapani Mussaari (PORPR), Antti Mikael Seppä (PORPR), Antti Iisakki Turunen (PORPR), Matti Johannes Uotila (PORPR), Ville Matias Alapiha (PSPR), Pekka Juhani Jokinen (PSPR), Mikko Johannes Jurmu (PSPR), Mika Eelis Törmänen (PSPR), Antti Ilmari Vuorenvirta (PSPR), Vesa-Pekka Muona (RUK), Mika Markus Salonen (RUK), Tuomas Antero Mäkinen (TYKPR), Juha Jaakko Lepistö (UUDPR), Jani Juhani Mikkonen (VIESTIR), Sami Petteri Nenonen (ILMASK), Tuomas Antero Pernu (ILMASK), Jarmo Sakari Puistovirta (ILMASK), Miika Pauli Kalervo Teppo (ILMASK), Lasse Markus Louhela (LAPLS- TO), Staffan Henrik Kullström (LENTOSK), Tuukka Tapani Antikainen (KARLSTO), Tommi Samuli Eskola (SATLSTO), Minna Katriina Liimatainen (SATLS- TO), Eero Iisakki Pietilä (SATLS- TO), Jari Petteri Sorvari (SATLS- TO), Petri Olavi Kumpulainen (PVTK), Sakari Matias Kallo (ESHR), Jukka Sakari Kumpula (ESHR), Mika Sakari Vesikko (HÄMR), Vesa Juhani Wallden (HÄMR), Raimo Johannes Haavisto (JPR), Tapio Emil Hoppula (JPR), Petri Antero Peltonen (KARPR), Simo Olavi Vähäuski (KARPR), Jarmo Markus Parkkinen (MAASK), Jouni Olavi Ketola (MAAVMATLE), Ari Ismo Surakka (RUK), Kari Antero Grönlund (SMMEPA), Anssi Juha Ensio Tuomi (KARLSTO). Insinöörikapteeniksi: insinööriyliluutnantit Jari Juhani Kuisti (PE), Konsta Aaron Sievänen (PE), Jukka Pekka Niemeläinen (PVJJK), Teemu Petteri Salminen (KOEAL), Pekka Sakari Riipinen (LSHR), Atte Juhani Salonen (MAAVMATLE), Harri Petteri Harvonen (PORPR), Juha Matti Mäkinen (PORPR), Jarno Tapio Alasaari (PSPR), Lasse Risto Pekka Lahdenmaa (PSPR), Ville Veikko Vasankari (PSPR), Anssi Juhani Sainio (UTJR), Arto Aleksi Metsoila (VIESTIR), Jarmo Jouni Tapio Salastie (VIESTIR), Timo Petteri Tuura (VIESTIR), Kari Marko Järvinen (ILMAV- MATL), Hannu Ari Ensio Kiminkinen (ILMAVMATL), Pasi Jorma Johannes Mäenpää (ILMAV- MATL), Jukka Olavi Vittaniemi (ILMAVMATL), Veli-Matti Kärkkäinen (SATLSTO), Marko Tapio Oja (SATLSTO). Lääkintäkapteeniksi: lääkintäyliluutnantti Mika Tapio Salonen (SOTLK). Musiikkikapteeniksi: musiikkiyliluutnantti Ville Tapani Paakkunainen (HÄMR). Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantit Risto Juhani Kaila (ILMAVMATL), Esa Veikko Soininen (ILMAVMATL) Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Heidi Anna Maria Asp (SLMEPA), Heikki-Ilari Hirvonen (SLMEPA), Aleksi Valdemar Laine (SLMEPA), Jari Tapio Räisänen (SLMEPA), Rieti Petteri Suuronen (SLMEPA), Eero Olavi Ågren (SMMEPA). Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Juha Tapani Vengasaho (MERIVE), Jussi Pekka Vilhelm Hanski (MERIV- MATL), Tommi Antero Holma (MERIVMATL), Päivi Tuulikki Kumpulainen (SMMEPA). Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantit Matti Ilmari Juola (SMMEPA), Kai Juhani Pekkanen (SMMEPA). Kuva: Satu Hujanen

7 ruotuväki 12/2011 reportaasi 7 Kuva: Esa Ylijääskö Vara-ampuja heittää raskaasta singosta ampumisen jälkeen laukauksen ulos. Ammusmies on taustalla antamassa uutta tilalle. TUL-TA! Pyörremyrsky-sotaharjoitus liikutti taistelijoita Kymin lentokentän alueella. Sininen valtio pääsi keltaisen niskan päälle. Tuomas Hämäläinen Alusta alkaen on selvää, ettei ole kyse elämästä ja kuolemasta. Ilmapiiri on leppoisa. Hymy huulilla, huumori kukkien rennosti eteenpäin. Ratkaisut ovat monin paikoin rohkeita, eikä kukaan tunnu pelkäävän mitään. Olisiko sodassa näin? Mene ja tiedä. Nyt ollaan sotaharjoituksessa. Pyörremyrsky 2011 jyllää toisessa harjoitusvaiheessaan Kotkassa Kymin lentokentän alueella. Sinistä valtiota on edustamassa Pohjois-Karjalan Prikaatin taisteluosaston osia, keltainen valtio koostuu pitkälti Maasotakoulun taistelijoista. Taistelussa on monia samoja elementtejä kuin oikeassa sodassa. Kovilla panoksilla ei ammuta, mutta leikki on silti kaukana. Sotaharjoitus vastaa sotaa realistisesti tällaisessa kriisin alkuvaiheessa, joka on pikkupiirteistä nakertamista. Todenmukaisuudesta on kuitenkin vaikea sanoa, kun emme ole sotineet vuosikymmeniin, Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä nakkaa Taistelukiima korkealla Tiistain lämmin sää on nostanut taistelumotivaation huippuunsa. Sotamiehet ovat innosta piukeina. Esimerkiksi raskassinkojoukkueen panssarintorjuntamiehet näyttävät urheaa ja kovaa aselajin mukaista luonnettaan. 140-kiloinen raskas sinko liikkuu kahden taistelijan vetämänä sen näköisesti, että harjoituskertoja on jokunen takana. Välillä "musti" juuttuu kumpuihin ja oksiin, mutta pienien korjausliikkeiden jälkeen musta surmaaja pääsee taas uralleen. Ehkä aseen liikuttamisesta voisi lanseerata sanonnan "rykien eteenpäin". Tietyssä pisteessä panssarintorjujankin hermot joutuvat koetukselle. Kymin lentokentän laidalle kivikon taakse asemoidulla raskaalla singolla pitäisi pystyä alikersantti Mäkisen mukaan vaikuttamaan enemmän oikealle. Raskassinkoryhmä joutuu alikersantti Kuivalaisen johdolla siirtopuuhiin. Minä käyn katsomassa täältä, Kuivalainen sanoo ja tarkastaa tilannetta sivummalta. Ollaan liian näkyvillä. Edemmäs vielä. Iso läjä kiviä ja puita on tiellä, eikä sinko ole liikkua mihinkään. Hetken tuskailun jälkeen Kuivalaiselta pääsee muutama ärräpää. Ei paljoa kiinnosta kohta enää. Sinko siirtyy lopulta muutaman metrin vasemmalle, ja ryhmän jääkäri toteaa aseman olevan hyvä. Pian kolmen taistelijan suusta pääsee alikersantin luvalla savua. Vihollista ei näy, joten tilanteen voi käyttää hyväkseen. Olemme aiempina päivinä tiedustelleet tasoja. Tänään torjumme maahanlaskua, Kuivalainen setvii ryhmän odottaessa helikoptereita ja tankkeja. Sininen suttaa keltaisen Kolmesta keltaisen valtion rakuunaryhmästä koostuva joukkue mittelee sinisen NLAW-ohjussinko- ja jääkärijoukkueita vastaan. Nyt me tapetaan. Nyt poika laulaa! keltaista edustava rakuuna Kurkela uhoaa. Vastahyökkäykseen valmistautuvat ryhmät jaetaan taistelujaotuksen mukaan kolmeen jonoon. Nyt me tapetaan. Nyt poika laulaa! Kärkiryhmän tavoittaessa aukean laidan ja havaitessa vihollista alkaa yhteinen tulitus "tul-ta!"-komennolla. "Tänne tänne!" -huudot kaikuvat, ja toimintaa ohjaa kuhina ja sykähtely. Taistelutilanne vaatii tarkkaa keskittymistä. NLAW-joukkueen miehet listivät hetkessä koko keltaisen kärkiryhmän. Raivoisan hyökkäyksen tuloksena tovin kuluttua koko keltainen joukkue on pian mennyttä. Kun ei ole karttoja, ei ole radiota ja on muutama epäselvä kohta, niin näin käy. Olisi pitänyt mennä risteykseen, mutta kun ei tunne alueita, on vaikea mennä. Kukaan ei edes näe niitä, keltaisen ryhmänjohtajana toimiva Huotilainen lataa. Sinisen eteneminen on harjoitellumman ja organisoituneemman oloista, keltaisen liike näyttää sattumanvaraisemmalta. Poika ei laula. Taistelija haavoittuu oikeasti Seuraavaan taisteluun kouluttaja yksinkertaistaa keltaisen liikkumisen avojonoon. Keltainen mittelee tasaisen väännön NLAW-joukkueen kanssa, ennen kuin kouluttaja antaa riittävän räiskimisen jälkeen komennon: "Tuli seis!" Päivän taistelut päättyvät, kun keltaisen alikersantille käy ilkeästi. Hän hyppää taistelutilanteessa vatsalleen ja laskeutuu sanojensa mukaan kevyesti maahan. Mutta maassa sattuu ja kovaa. Taistelun draama piirtyy lihaksi tuskaisen, selällään makavaan alikersantin olemuksessa. Paikalle Keltaisen valtion taistelijat valmistautuivat vaativaan maihinnousuun miinalautta Porkkalalla. hälytetään lääkintäaliupseeri ja lähihoitajana siviilissä operoinut rakuuna. Maassa alkoi poltella ihoa ja vatsa kramppaamaan. Kun tulin tielle, alkoi kouristella. Koskee vatsan sisälle ja oksettaa. Lääkintäaliupseeri kehottaa hengittämään rauhallisesti ja laittaa jääpussia vatsalle. Haavoittunut taistelija kuljetetaan Haminaan lääkärintarkastukseen tarkempaa diagnoosia varten. Onneksi harjoituksessa ei koeta vakavampia onnettomuuksia. Voisi sodassa pahemminkin käydä. Lisää kuvia netissä >

8 8 RAUHANVÄLITYS ruotuväki 12/2011 Rauhanvälitystä harjoitetaan usealla eri tasolla. Kansainväliset, alueelliset ja kansalliset prosessit saavat eniten julkisuutta, mutta myös ruohonjuuritasolla tehdään merkittävää työtä. Rauhanprosessi on vuosia kestävää työtä yhteiskunnan vakauttamiseksi ja kehittämiseksi. M oni muistaa Indonesian Acehin rauhanprosessin. Siinä presidentti Martti Ahtisaarella ja perustamallaan Crisis Management Initiative -järjestöllä (CMI) oli merkittävä rooli rauhanvälittäjinä. Järjestö seuraa yhä vuoden 2005 rauhansopimuksen toteutumista. Presidentti Ahtisaari perusti CMI:n vuonna Erityisesti Acehin prosessin jälkeen järjestön osaamiselle on ollut kysyntää kasvavassa määrin. - Työmme painopisteet ovat tällä hetkellä Afrikassa, Lähi-idässä, Mustanmeren alueella sekä Kaakkois-Aasiassa. Helsingin lisäksi meillä on toimisto Brysselissä. Lisäksi olemme läsnä myös esimerkiksi Etiopiassa Addis Abebassa ja Jordaniassa Ammanissa. Olemme avaamassa pisteen Georgian Tbilisiin, josta tullaan koordinoimaan Mustanmeren alueen työtä. Uusista hankkeista esimerkkejä ovat Jemenin ja Etelä- Sudanin hankkeet, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie kertoo. Esimerkiksi Mustanmeren alueelle CMI lähti alun perin vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia konfliktin ratkaisussa. Pian se ryhtyi luomaan kansalaisyhteiskunnan puitteisiin rauhanrakentamisen verkostoa. Viime vuonna CMI aloitti Azerbaijanin ja Armenian välisen Vuoristo-Karabakhin konfliktin rauhanomaisen ratkaisuprosessin tukemisen.tuki keskittyy nuorten kanssa tehtävään työhön. Virallinen rauhanprosessi siellä keskittyy valtiotasolle, ja jättää huomiotta monet kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot. Meidän kohderyhmämme ovat nuoret vaikuttajat. Pyrimme osallistamaan heitä kestävään rauhaan johtavaan rauhanomaiseen konfliktinratkaisuun dialogin opettelemisen keinoin. Länsi-Afrikassa olemme juuri aloittaneet sukupuolittunutta väkivaltaa ja rauhanvälittämistä koskevan hankkeen, jossa keskitytään naisnäkökulmaan rauhanprosesseissa. Haluamme naiset mukaan neuvottelemaan vallanjaosta. Pekka Haavisto käy neuvotteluja kodeissa Kansanedustaja Pekka Haaviston ensimmäiset kokemukset kriisialueilta olivat kansanedustajakaudella Irakin panttivankikriisistä ja Lähi-idästä. Kehitysyhteistyöministerikaudellaan Afrikan ja Balkanin kriisit olivat usein esillä. - Vuosina tein töitä YK:lle konfliktien ympäristövaikutusten selvittämiseksi, minä aikana vierailin lukuisilla konfliktialueilla maailmassa.vuodesta 2007 olen ollut mukana Somalian rauhanprosessissa avustaen siellä YK:ta. Samaan aikaan olen osallistunut myös Sudanissa Darfurin rauhanprosessiin, joka on virallisesti YK:n ja Afrikan unionin operaatio. Darfurissa humanitaarinen kriisi jatkuu edelleen mittavana, ja olen jatkuvasti yhteydessä kapinallisryhmiin kriisin ratkaisemiseksi, Haavisto kertoo. Haavisto on myös Suomen ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä. Darfurissa Haavisto on kulkenut kaupungista toiseen yrittäen saada kaikki osapuolet mukaan rauhansopimukseen. - Olen tavannut kentällä sissiryhmiä sekä valtavan määrän kansalaisyhteiskunnan edustajia naisjärjestöistä yksittäisiin kyläläisiin. Somalian Mogadishussa olen puhunut 15-vuotiaiden poikien kanssa, joita yritetään rekrytoida merirosvoiksi. Minun neuvottelutaktiikkani konfliktialueilla eroaa monen muun taktiikasta siinä, että haluan tavata ihmisiä heidän kotipihoillaan. Olen usein mennyt paikkoihin, jonne harva suostuu menemään tai joiden taustajärjestöjen turvallisuusmääräykset estävät sen. Pekka Haavisto kertoo, että rauhanneuvotteluissa sovitaan esimerkiksi pakolaisten asemasta puhuttaessa turvallisuuden takaamisesta. Naisten asema huomioidaan niin turvallisuutta pohdittaessa kuin päätettäessä hyvinvoinnin jakamisesta. Rauhansopimuksissa pyritään vastaamaan myös inhimillisiin perustarpeisin Darfurissa kaikki konfliktin osapuolet lähtivät mukaan vuoden 2005 rauhansopimukseen. Hallitus, arabien asejoukot janjaweedit sekä hallitusta vastustavat ryhmät Sudanin vapautusarmeija SLA/SPLM ja Oikeus ja Tasa-arvo - liike JEM ryhtyivät rakentamaan rauhaa yhteiskuntaan. - On vaikea kuvitella sellaisen rauhansopimuksen olevan mahdollinen, jossa aseelliset ryhmät eivät olisi mukana.vaikka kansalaisyhteiskunnan osallistuminen rauhansopimukseen on tärkeää, sitä ei saada yksin sen varassa aikaiseksi. Mutta neuvottelijat eivät valitse sopimuksen osapuolia, joten joskus joillakin aseellisilla ryhmillä voi olla prosessissa yliedustus. Vastaavasti jotkut esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan osat voivat olla aliedustettuja osuuteensa verrattuna, Pekka Haavisto kertoo. Vaikka jälkimmäisessä tilanteessa ulkopuoliset eivät voi määrätä kokoonpanoa uusiksi, he voivat hienovaraisesti yrittää vaikuttaa kokoonpanoon. Sillä rauhansopimus, joka ei edusta kansaa, harvoin kestää. - Sopimuksen tulee olla kaikkien kansalaisten hyväksyttävissä. Kun sopimus on tehty, se lähtee kyliin ja sotaleireihin koetukselle. Jos mahdollisimman monen ryhmän tarpeet ovat siinä huomioidut, sen mahdollisuudet toteutua ovat hyvät. Joskus johtaja on hyväksynyt kannattajiensa mielestä huonon sopimuksen: johtajasta ja sopimuksesta on irtisanouduttu. Pyrin aina siihen, että esimerkiksi neuvottelevat sissiryhmät allekirjoittaisivat vain sopimuksen, jonka pystyvät myös toteuttamaan. Rauha edellyttää sopimusta poliittisen vallan jaosta. Myös talousasiat ja aseistariisunta kuuluvat rauhanprosessien ensimmäisiin kysymyksiin. Rauhanprosesseissa tulee päästä sopimukseen vallan- sekä hyvinvoinnin jaosta ja turvallisuuden järjestämisestä.vallanjako on esimerkiksi kylien vaikutusvallan kasvattamista, ja hyvinvoinnin jako resurssien käyttämistä kehityksen hyväksi. Turvallisuus voi olla ihmisten paluun mahdollistamista kotikyliinsä. Myös konfliktin aikaiset väkivallanteot tulee jollakin tavalla sovittaa: joko paikallisin tavoin tai kansainvälisin esimerkiksi sotarikostuomioistuimissa.

9 ruotuväki 12/2011 RAUHANVÄLITYS 9 Pelastakaa Lapset -järjestössä pidetään ehdottomana edellytyksenä kestävälle rauhalle perusopetuksen järjestämistä. Koulutusjärjestelmässä voidaan myös käsitellä laajemmin lasten oikeuksien kysymyksiä. Pelastakaa Lapset -järjestössä uskotaan perusopetuksen vakauttavan oloja Nepalissa solmittiin vuonna 2006 rauhansopimus, ja YK:n Nepalin operaatio tulitauon valvomiseksi päättyi tämän vuoden alussa. Poliittinen tilanne on edelleen epävakaa sisäpoliittisten jännitteiden vuoksi, ja yhteiskunnan vakauttamisessa on vielä tekemistä. - Olemme olleet vakauttamassa oloja Nepalissa satsaamalla sen perusopetuksen kehittämiseen. Olemme olleet mukana luomassa koko maan kattavaa julkista koulujärjestelmää, mikä on toteutunutkin. - Keniassa autoimme vaalien jälkeisessä kaaoksessa perheistään eroon joutuneita lapsia, ja arvioimme lisäksi maan koulujen tilanteita, Suomen Pelastakaa Lapset -järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen mainitsee esimerkkejä heidän rauhantyöstään. Pelastakaa Lapset -järjestö neuvottelee parhaillaan myös Sudanissa hallituksen, YK:n ja humanitaaristen toimijoiden kanssa pakolaislasten tilanteesta. Järjestö pyrkii varmistamaan, että lasten oikeus koulutukseen ja suojeluun toteutuisi maan poliittisesta kehityksestä päätettäessä. - Teemme konkreettista työtä Sudanissa sellaisilla alueilla, joissa valtio ei ole läsnä. Siellä kumppaneitamme ovat paikalliset sekä muut kansainväliset järjestöt. Tekemämme työ esimerkiksi perusopetuksen parissa vahvistaa tai edesauttaa samalla valtion rakenteiden syntymistä. Lapset ovat esillä rauhanneuvotteluissa, mutta apu loppuu liian pian Kansalaisyhteiskunnan rauhantyö on tuottanut jo konkreettisia tuloksia Pelastakaa Lapset -järjestön hankkeissa. Esimerkiksi Nepalissa lasten rekrytointi aseellisiin joukkoihin väheni alueilla, joissa lapsikerhot osallistuivat aktiivisesti järjestön aloittamaan rauhantyöhön. - Me kuulemme ja osallistamme lapsia eri keinoin rauhantyöhön. Pyrimme myös siihen, että ne yhteiskunnan sektorit, jotka koskettavat lapsia, olisivat hyvin edustettuina rauhanneuvotteluissa. Tällaisia sektoreitahan ovat erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveyssektorit, Anne Haaranen sanoo. Pelastakaa Lapset -järjestö on toiminut jo pitkään Norsunluurannikolla ja Liberiassa.Työtä on tehty lasten suojelemiseksi ja koulunkäynnin edistämiseksi. Norsunluurannikolla on järjestön läsnäolon aikana koettu sisällissota, ja myös sen jälkeen väkivaltaisuudet ovat jatkuneet. Liberiassa järjestö on toiminut kahden sisällissodan aikana. - Kun konfliktialueilla ryhdytään vakauttamaan taas oloja, kukaan ei sano, etteivät lasten asiat olisi tärkeitä huomioida. Käytännössä vähäisiä resursseja saatetaan kuitenkin jakaa epätasaisesti. Lisäksi se on ongelma, että kansainvälinen apu loppuu sitten, kun kohu on laantunut. Suomessa osataan välittää rauhaa CMI:ssä uskotaan, että suomalaiset sopivat hyvin rauhanvälittäjiksi. Suomella on siitä niin kokemusta, koulutusta, kansainvälistä tunnustusta kuin tuloksiakin. - Suomalaiset toimijat otetaan usein eri lailla vastaan kuin huonomaineiset entiset siirtomaaherrat. Suomella ei myöskään ajatella olevan valtaintressejä toimintansa motiivina. Lisäksi koetaan, että suomalaiset omaa historiaansa vasten ymmärtävät hyvin konflikteja. Suomalaiset osaavat arvostaa ihmisiä taustasta riippumatta. Presidentti Martti Ahtisaaren rauhanvälitystyö ja osaaminen tunnetaan ulkomailla - ehkä paremmin kuin Suomessa, Tuija Talvitie sanoo. CMI toimii konfliktinratkaisuissa sekä niin sanotulla toisella että ensimmäisellä raiteella. Toisella raiteella viitataan toimijoihin, jotka välittävät kansalaisyhteiskunnan ja valtion virallisten edustajien välillä. Jälkimmäiset kulkevat ensimmäisellä raiteella, ja kolmas raide edustaa ruohonjuuritasoa. - Pyrimme paikallisten kumppaneidemme avulla ymmärtämään, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Sitten tuomme niitä näkemyksiä ensimmäisen tason toimijoiden tietoon. Yleensä rauhanprosesseissa nostetaan yksi karismaattinen henkilö esiin, jota kiitetään koko työstä. Todellisuudessa hänen takanaan on todella iso massa, jolta hän on saanut tietoa konfliktin luonteesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Rauhanprosessissa rauhanneuvottelut ovat yksi osa vuosia kestävää rauhanrakennusprosessia. Neuvottelutilanteessa on pohjimmiltaan kysymys aina erilaisten intressien yhteensovittamisesta. Neuvotteluissa tulee hallita koko kokonaisuus, ja ymmärtää asioiden keskinäinen riippuvuus. Kestävän rauhan aikaansaaminen on erittäin vaikeaa. Täydellistä ratkaisua on turha etsiä, tarpeeksi hyvällä sopimuksella on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi. Neuvotteluissa aloitetaan asioista, joista ollaan riittävän samaa mieltä, ja niiden jälkeen edetään vaikeampiin kysymyksiin. Ulkopuolisten neuvottelijoiden tulee tiedostaa omat ennakkoluulonsa, ja heidän täytyy kyetä kulttuuriseen navigoimiseen. Tuija Talvitie kertoo, että CMI on voittoa tavoittelematon järjestö. Sitä tukevat eri tahot Suomen ulkoministeriöstä yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Valtaosa CMI:n toiminnasta on pitkän aikavälin toimintaa, mutta ajoittain CMI reagoi myös kiireellisiin pyyntöihin.

10 10 KENRAALIKUNTA ruotuväki 12/2011 Kenraali ARI PUHELOINEN Puolustusvoimain komentaja Puolustusministeriö Kenraaliluutnantti ARTO RÄTY Puolustusministeriön kansliapäällikkö ESA PULKKINEN Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pääesikunta Kenraaliluutnantti MARKKU KOLI Pääesikunnan päällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Maavoimien komentaja Kontra-amiraali ANTERO KARUMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Insinöörikenraalimajuri JUKKA JUUSTI Pv:n sotatalouspäällikkö Pv:n pääinsinööri VESA TYNKKYNEN Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö VELI-PEKKA PARKATTI Maavoimien operaatiopäällikkö KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja SAKARI HONKAMAA Komentopäällikkö Lippueamiraali GEORGIJ ALAFUZOFF Tiedustelupäällikkö JORMA ALA-SANKILA Valmiuspäällikkö LAURI PURANEN Logistiikkapäällikkö Lippueamiraali KARI TAKANEN Suunnittelupäällikkö JUKKA PENNANEN Itä-Suomen sotilasläänin komentaja JUHANI KÄÄRIÄINEN Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja MARKKU NIKKILÄ Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja JUKKA HAAKSIALA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Kenttäpiispa HANNU NISKANEN HARRI OHRA-AHO Johtamisjärjestelmäpäällikkö Lääkintäkenraalimajuri PENTTI KURONEN Pv:n ylilääkäri Insinööriprikaatikenraali VELI PEKKA VALTONEN Sotavarustepäällikkö SEPPO TOIVONEN erityistehtävässä TIMO KIVINEN Karjalan Prikaatin komentaja JUKKA OJALA Kainuun Prikaatin komentaja Kansainväliset tehtävät PERTTI SALMINEN Sotilasedustaja EU ja NATO JUHA KILPIÄ UNTSO:n komentaja Merivoimat Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Merivoimien komentaja Lippueamiraali VELI-JUKKA PENNALA Merivoimien esikuntapäällikkö Rajavartiolaitos Kenraaliluutnantti JAAKKO KAUKANEN Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali MATTI MÖTTÖNEN Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö MIKKO KIRJAVAINEN Raja- ja meriosaston päällikkö Lippueamiraali ERKKI UITTI Henkilöstöosaston päällikkö ILKKA LAITINEN Euroopan rajaturvallisuusviraston pääjohtaja FRONTEX Ilmavoimat JARMO LINDBERG Ilmavoimien komentaja KARI SALMI Ilmavoimien esikuntapäällikkö

11 ruotuväki 12/2011 kentällä 11 Hämeenmaa palasi kaukaa palveluksessa Pidemmät koulutuspurjehdukset tarjoavat hyvät harjoittelumahdollisuudet. Omaiset ovat tyytyväisiä monipuolisiin yhteydenpitokanaviin. Ilkka Penttinen Aurinkoinen Suomenlinna oli täynnä tervehtijöitä, kun miinalaiva Hämeenmaa palasi viisi viikkoa kestäneeltä koulutuspurjehdukseltaan. Itäisellä Atlantilla ja Pohjanmerellä vieraillut Hämeenmaa piipahti Corkissa Irlannissa, Norjan pääkaupungissa Oslossa sekä Portugalin Funchalissa. Koulutuspurjehdukseen osallistui kahden eri merikadettikurssin kadetteja, varusmiehiä ja Hämeenmaan palkattua sotilashenkilöstöä. Kadeteille purjehdus oli hyvä mahdollisuus testata osaamistaan kansainvälisillä merillä. Kolmannen vuoden kadetti Eetu Pekanpalo kertoo koulutuksen tarjoavan sopivia haasteita. Tietyllä tapaa on niin paljon koulutettavia asioita, että tarvitaan pidempiä matkoja, jotta niihin saadaan kunnolla ote. Kohokohdaksi Pekanpalo mainitsee paluupäivän, muttei pelkästään paluun johdosta. Oikeastaan tämän aamun koulutustarkastusammunta oli oikein multihuipentuma, mies virnistää. Erilaista ja laajempaa koulutusta meripeninkulmaa ja 37 päivää kestäneelle koulutuspurjehdukselle jouduttiin tekemään muutamia muutoksia Hämeenmaa-laivaan. Sitä ei ole alkujaan tehty koulutukseen, toisin kuin ruotuväki 40 vuotta sitten Kahden päihtyneen noin parikymmenvuotiaan rähinöitsijän ja heitä pidättämään saapumeen kahden poliisin välille kehkeytyi käsirysy Hangossa. Rähinöitsijöistä toinen teki erittäin kovaa vastarintaa ja onnistui kaatamaan toisen poliisimiehistä. Poliisit pyysivät apua paikalle kerääntyneiltä useilta kymmeniltä uteliailta, mutta tuloksetta. Russarön linnakkeella palvelevat kersantit Risto Aronpuro ja Matti Ukkonen olivat seuranneet tapahtumien kulkua baarista, josta se oli alkanut. Kolmen miehen Jan Telford Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti on nimitetty puolustusvoimien sotatalouspäällikon tehtäviin 1. heinäkuuta alkaen. Hän jatkaa edelleen puolustusvoimien pääinsinöörin virassa. Juusti toimii heinäkuuhun asti Pääesikunnassa erityistehtävässä. Hän on toiminut Pääesikunnassa aikaisemmin myös sotavarustepäällikkönä. hieman suurempaa miinalaiva Pohjanmaata. Aluksen merenkulku-upseeri luutnantti Harri Hjulgren kertoo koulutuksen sujuneen hyvin muutoksista hyvin, aluksen pienestä koosta huolimatta. Keli oli paikoitellen alusluokalle hieman kova, varsinkin Irlannin Corkin alueella. Mutta koulutustavoitteet saavutettiin ja reissu meni hyvin. Pidemmät reissut tarjoavat parempia harjoittelumahdollisuuksia ja toimivat koulutuksellisesti. seurue oli saapunut sinne ilmeisesti jonkin verran maistelleena, josta johtuen kahvilahenkilökunta ei suostunut tarjoilemaan heille. Rähinöitsijät eivät olleet henkilökunnan pyynnöstä suostuneet poistumaan, vaan yksi oli aloittanut rähinöinnin käyden häiritsemässä töitä baarin keittiössä. Tämän jälkeen henkilökunta hälytti poliisit paikalle. Baarin ulkopuolella kehkeytyi kahden rähinöitsijän ja poliisin välille ilmitappelu. Ulkoa kuuluvien tappeluäänien vuoksi riensi paikalle myös mainitut kersantit Yhteydenpito kotiin toimii Maissa kadetteja oli vastassa innostunut ryhmä omaisia. Ensimmäisen vuoden kadetin Jere Niemisen äiti, Kirsti Kolehmainen kertoo yhteydenpidon laivalle sujuneen hyvin. Laitettiin joka legillä viestiä internetissä toimivan merivoimien sivuston kautta ja olimme puhelimessa paljon yhteydessä. Ja postiin olemme laittaneet kotipaikkakunnan, Janakkalan, paikallissanomat Varusmieskersantit auttoivat poliisia eteenpäin Hämeenmaan koulutuspurjehduksella osallistui sekä nuorimman, simppukurssin, että vanhimman kadettikurssin kadetteja. Aronpuro ja Ukkonen. Isokokoisina ja rotevina miehinä he saivatkin pian yhdessä poliisien kanssa järjestyksen palautetuksi ja rähinöitsijät poliisiautoon. Pieniltäkään vammoilta ei vältytty, sillä toinen poliisi sekä kersantti Ukkonen saivat vertavuotavat haavat huuliinsa. Varusmieskersanttien esimerkillisen toiminnan vuoksi on linnakkeen päällikkö ehdottanut heille kuntoisuuslomaa. VKAL Ruotuväki 9/ Sotatalousasiat materiaaliekspertille Aiemmat tehtäväni puolustusvoimissa ovat liittyneet kiinteästi materiaalin elinkaareen. Olen ollut Materiaalilaitoksen silloisella elektroniikkaosastolla valmistelemassa hankintoja. Sittemmin toimin Riihimäellä sijainneen materiaalin ylläpidosta vastanneen Elektroniikkakeskuskorjaamon johtajana. Vuosina toimin Suomen NATO-edustustossa ja Euroopan Puolustusviraston (EDA) Materiaalijohtajana EU-virassa. Tehtävänä oli eurooppalaisen materiaaliyhteistyön edistäminen ja yhteisprojektien muodostaminen. Tehtävä oli erittäin mielenkiintoinen ja parasta siinä oli hyvähenkinen monikansallinen osastoni, joka koostui kaikkiaan 11 EU-maan asiantuntijoista Tärkeimmät asiat, joista tulen tulevassa sotatalouspäällikön tehtävässäni vastaamaan ovat logistiikan suorituskyky, materiaalihankkeet ja puolustusvoimien kehittämisohjelmien hankeohjaus. Suurimpia haasteita lienevät puolustusvoimien tarve uudistua ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön sekä toimeen tuleminen määrärahatason puitteissa. Tulevassa asemassani tärkeintä on rakentava yhteistyö eli verkottuminen eri puolustushaarojen sekä Puolustusministeriön kanssa. Lisäksi tehtävä edellyttää jatkuvaa yhteistoimintaa puolustusvoimien muun ylimmän johdon kanssa, joten oma aktiivisuus on tehtävän hoidon kannalta välttämätöntä. kulkemaan, poikaansa vastaan tullut Kolehmainen kertoo hymyillen. Myös Pekanpalon äiti Marie Stigzelius kertoo viestinnän hoituneen erinomaisen hyvin. Hieman se viisi viikkoa jännitti, mutta sivuilla oli mukava käydä katsomassa, miten on mennyt. Vaikka yhteydenpito on onnistunutkin ja joka paikasta on tullut kortti, niin kyllähän tämä kotiinpaluu aina herkistää. Kersantit Aronpuro ja Ukkonen palvelivat Hangon Rannikkopatteriston Russarön linnakkeella. Jukka Juusti tulee vastaamaan esimerkiksi puolustusvoimien materiaalihankinnoista. Kuva: Esa Ylijääskö Kuva: Ruotuväki Kuva: Esa Ylijääskö NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Riku Toivola, upseerikokelas. 26 TOIMENKUVA tutkijakokelas, varusmiespappi PALVELUSPAIKKA Maasotakoulu KOULUTUS Filologi (MA) Petri Ruohio JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kuntoa vieläkin on Karjalassa. Lappeenrannan Maasotakoululla on pitkät perinteet tutkijakokelaille.tavallisesti heidän tehtävänään on tutkia erilaisia tietojärjestelmiä ja kouluttaa niiden käyttöä. Upseerikokelas Riku Toivolan tehtäväkenttä on kuitenkin hieman erilainen. Toivola on puolustusvoimien kirkollisen työn ensimmäinen tutkijakokelas. Kaksi päivää ennen palvelukseen astumista Venäjältä Suomeen palannut Toivola ei alussa arvellut päätyvänsä tutkijatehtäviin. Kaikki tuntui olevan sattumaa. Aloitin Pohjois-Karjalan Prikaatin Sissikomppaniassa ja hakeuduin teologian ylioppilaana varusmiespappien koulutukseen. Joku sotilaspapeista sai sitten idean, että tätä minun muuta koulutusta voisi hyödyntää jotenkin. Toivolalla on takataskussaan venäjän kielen ja kirjallisuuden alalta spesialistin tutkinto. Se vastaa ylempää korkeakoulututkintoa. Opintonsa hän on suorittanut Pietarissa Venäjällä. Tietotaitoaan Toivola on päässyt hyödyntämään laajojen arkistopinojen parissa. Tutkimuksen teemakin on ehtinyt kuukausien aikana vaihtumaan. Alunperin minun piti tutkia venäläisten sotilasasiakirjojen pohjalta ortodoksisen sotilaspapiston työtä Suomessa tsaarin aikana. Sitten suuntaus siirtyi nykypäivään, koska idästä kantautui uutisia, että siellä nousee uudestaan sotilaspapistoa eli tsaarin aikainen järjestelmä kokee renessanssia, Toivola taustoittaa. Lopulta tutkimuksen aiheeksi muotoutui henkisen kunnon järjestelyt ja menetelmät Venäjän armeijassa. Toivolan tutkimus on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissäkin ympyröissä. Ilmeisesti tällaisella henkisen alan tutkimuksella olisi enemmänkin kysyntää, hän pohtii. ASUINPAIKKA Havumetsä vaihtui arkistoon Kaipuu kuusikkoon Liperi Toimistotilat ja arkistot ovat syöneet leijonanosan miehen palvelusajasta. Sissi-ruk:n käyneen miehen sielussa herääkin silloin tällöin kaipuu takaisin metsään. Varsinkin tuolla toimistossa, kun on hikisesti istunut ja tutkimus ei ole tuntunut edistyvän. Sellaisissa tilanteissa on tullut fiilis, että kunpa olisin siellä metsässä taas havujen alla piilossa, Toivola hymyilee. On Toivola toki silloin tällöin uloskin päässyt. Sain osallistua Maasotakoulun edustajana SM-hiihtoihin. Kaksi viikkoa parasta palvelusaikaa keväthangilla, Toivola summaa Kontiolahdella käytyjä kisoja. Varusmiespapin ja tutkijakokelaan rooleja ei ole hänen mukaansa ollut hankala sovittaa yhteen. Varusmiehet ovat uskaltaneet lähestyä häntä johtaja-asemasta huolimatta. Enimmäkseen se on ollut sellaista käytäväjutustelua. Puhutaan ongelmista ja jos joku tarvitsee jossain apua. Jotakin taas helpottaa se, että hänen puolestaan rukoillaan, Toivola kertoo. Runoilijat inspiraationa Armeijaan lähtö ei ollut Toivolalle itsestäänselvyys. Päätyminen palvelukseen myöhäisellä iällä oli sattumien summa. Toivolan suvussa on vahvat siteet puolustusvoimiin, joten mies arveli saavansa palvelusaikana tarvitsemansa tuen kotijoukoiltaan. Lisäksi suurin osa suosikkirunoilijoistani on ollut sotilaita, Toivola lisää. Palveluksen jälkeen miestä odottavat ainakin opettajantyöt Pietarin alueella. Poissuljettu ei ole myöskään tulevaisuus puolustusvoimissa. Saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan.

12 12 kentällä ruotuväki 12/2011 Hellemaiharit hengittävät aavikolla Helleasun maihinnousukengät kestävät hyvin kuumuutta. Jalkineet on suunniteltu suomalaiselle jalalle. Tuomas Hämäläinen Kuumat aavikko-olosuhteet vaativat sen mukaiset varusteet. Suomalaiset rauhanturvaajat pukevat tällaisissa oloissa jalkaansa "hellemaihareiksi" kutsuttavat erikoismaihinnousukengät. Työ- ja turvajalkinevalmistaja Laitosjalkine Oy:n valmistamat helleasun maihinnousukengät ovat ominaisuuksiltaan juuri puolustusvoimien kansainvälisiä operaatioita varten räätälöidyt. Jalkineiden vahvuus on siinä, että ne ovat hyvin hengittävät ja kevyen tuntuiset. Siksi ne toimivat aavikolla. Ne kestävät kuumissa olosuhteissa sekä eristävät hyvin kuumuutta. Ne tuntuvat jaloissa normaaleja kenkiä huomattavasti vilpoisimmilta, Laitosjalkineen toimitusjohtaja Sakari Anttila kuvailee. Helleasun kengät on suunniteltu suomalaiseen jalkaan, ja niissä on erityisen tilava lesti. Suomalainen jalka on laajempi, leveämpi ja rintavampi kuin vaikkapa italialaisilla, ranskalaisilla ja saksalaisilla. Jos jalkine ei ole oikeankokoinen, astumiseen tulee tyhjäkäyntiä tai jalkine puristaa tai hiertää vääristä paikoista. Siksi puolustusvoimat suosii pitkälti kotimaisten valmistajien kenkiä, Anttila summaa. Ulkopohja on luonnonkumia Helleasun maihinnousukengät on valmistettu suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Kuva: Laitosjalkine Oy Malliltaan jalkine on korkeavartinen nauhallinen varsikenkä, jossa päällismateriaalina on vettä hylkivää hiekan väristä haljasnahkaa. Jalkineet pitävät vettä jopa kolme tuntia. Hengittävyyttä on lisätty erikoislujalla, kestävällä ja kevyellä polyamidikankaalla, jolla on korvattu osa varresta. Kuumankestävästä luonnonkumista valmistettu jalkineen ulkopohja on erityisen pitävä uuden INNOBITE-pitopohjamuotoilun ansiosta. Kumipohja toimii eristeenä samalla lailla pakkasella ja helteellä, Anttila kertoo. Maihareiden mukavuuden viimeistelee anatomisesti muotoiltu, kosteutta hyvin imevä sisäpohjallinen. Se voidaan tarvittaessa pestä koneessa. Iskua vaimentaa antistaattinen ja kuumaa eristävä polyuretaanieriste. Laatu ratkaisi Laitosjalkine Oy voitti toukokuussa puolustusvoimien jalkinetarjouskilpailut sekä kaupunkitaistelijan maihinnousukengistä että helleasun maihinnousukengistä. Tilaus on kummankin mallin osalta toinen. Puolustusvoimien tilaukset toimitetaan elo- ja syyskuussa Kaupunkitaistelijan maihareiden osuus siitä on muutamia kymmeniä, Hellamaihareiden noin tuhat paria. Anttila korostaa, etteivät Laitosjalkineen kengät olleet halvimmasta päästä. Niiden valtti oli laadussa. Siinä hellemaiharit myös eroavat perustavimmin verrattuna tavallisiin maihinnousukenkiin. Nämä ovat ihan erityyppiset tuotteet. Kun kanssavalmistajat kinaavat perusmaihareista ja asiakas tilaa, niin halvin voittaa. Sen tietää, ettei tuossa hommassa saa halvalla parasta tulosta. Me emme ole tinkineet tuotannosta, vaan olemme tehneet kenkiä muita kalliimpaan hintaan. huomio! verkossa Sosiaalinen media piti Pyörremyrskyn kontrollissa Kymppitonnin isänmaallinen spin-off: Vemppatonni. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Föger Nakmann Kalle Mäkelä Puolustusvoimilla oli mahdollisuus harjoitella Pyörremyrsky-sotaharjoituksen aikana sosiaalisen median hyödyntämistä sekä sen edellyttämää operaatioturvallisuutta. Perinteisen verkkosivusisällön lisäksi Pyörremyrsky sai laajaa näkyvyyttä Facebookissa, Twitterissä sekä YouTubessa. Puolustusvoimien viestintäjohtajan, eversti Jyrki Heinosen mukaan sotaharjoitus on myös oiva tilaisuus kartoittaa, mitä resursseja sosiaaliseen mediaan panostaminen puolustusvoimilta todella vaatii. Ajatuksena on se, että kun todella menemme mukaan sosiaaliseen mediaan, on meillä oltava selkeä ymmärrys, miten siellä toimitaan. Silloin ei enää harjoitella, Heinonen toteaa. Sotaharjoitukseen liittyvää sosiaalisen median sisältöä tuottivat sekä varusmiehet, reserviläiset että puolustusvoimien henkilökunta. Onnistunut kokeilu Sotaharjoitus Pyörremyrskyn aikana tehdystä kokeilusta saadut tulokset olivat hyviä. Sosiaalisen median etu on integroitavuus. Kaikki sisältö on olemassa yhtä aikaa eri jakelukanavissa. Kertyneet kokemukset ovat positiivisia. Sosiaalisen median kanavamme tavoittaa nyt niin monta eri tahoa, että voimme sanoa olevamme ihan oikeasti siellä mukana, Heinonen iloitsee. Pääesikunnan Viestintäosastolla kertausharjoituksessa oleva Teemu Arina huomauttaa, että etenkin Facebookissa Pyörremyrskyllä oli hyvä mahdollisuus saada näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa tyypillinen aaltovaikutus voi saada tietyn ilmiön leviämään kulovalkean tavoin. Sotaharjoituksen puolivälissä sen Facebook-sivulla oli yli fania. Vaikka määrä ei tunnu kovin suurelta esimerkiksi television keräämiin katsojamääriin verrattuna, tässä on kyse verkostovaikutuksista, Arina kertoo. Aina kun käyttäjä tekee sosiaalisessa mediassa jotain, näkyy se myös tämän ystävillä ja niin edelleen, hän jatkaa. Grafiikka: Tuukka Hettula Pyörremyrsky lähemmäs yleisöä Yksi painopiste Pyörremyrskyn aikana oli luoda autenttista kuvaa sotaharjoituksen arjesta. Pääesikunnan Viestintäosaston tiedottaja, Pyörremyrskyn sosiaalisen median kanavapäällikkönä toiminut Anna Leena Lind toteaa, että he ovat halunneet harjoitella myös kaksisuuntaista viestintää. Kun yhdistämme sosiaalisen median eri kanavia, voimme tehdä sotaharjoituksesta lähestyttävämmän. Läpinäkyvyys lisää avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta, Lind uskoo. Lindin mukaan on tärkeää, että sosiaalinen media Pyörremyrskyssä tarjoaa käyttäjille ihmisläheistä sisältöä. Sosiaalinen media välittää hyvin inhimillisiä kokemuksia. Sellaisia asioita, joihin voi helposti samaistua, Lind näkee. Yllätyin, kun yksi harjoituksen alkuvaiheen eniten kommentoiduista asioista oli se, kun kirjoitin olevani väsynyt ja vetäytyväni hetekalleni nukkumaan. Se tavallaan avasi minulle sen, että sosiaalinen media kaipaa inhimillistä kosketusta, hän summaa.

13 ruotuväki 12/2011 vapaalla 13 Kuvat: Pekka Söderlund/Kankaanpään Seutu Jouni Itävalon edustama Kankaanpään Maila on aloittanut kautensa sarjanousijaksi erittäin hyvin. Päivällä kersantti, illalla polttaja Pesäpalloilija Jouni Itävalo taistelee kotiseurassaan Kankaanpään Mailassa. Jan Telford Tykistöaliupseerin virassa oleva kersantti Jouni Itävalo pelaa toisena ammattinaan pesäpalloa korkeimmalla sarjatasolla. Kotikaupungin joukkue Kankaanpään Maila nousi viime kauden päätteeksi takaisin Superpesikseen, jonka myötä Itävalo palasi juniorivuosien seuraansa. Itävalo aloitti pelin pelaamisen 6-vuotiaana, joten lajin parissa on vierähtänyt jo reilut 20 vuotta. Innostus lajiin sai alkunsa kotiympyröistä. Isäni pelasi tuolloin Kankaanpään Mailassa Superpesistä ja sitä kautta pesäpallokentät tulivat tutuiksi, Itävalo kertoo. Harrastin nuorena monia lajeja kuten jalkapalloa ja yleisurheilua, mutta aikanaan päätin raa'asti keskittyä pesäpalloon. Se oli ehkä lähinnä sydäntäkin. Kersantti on pelannut uransa aikana Superia myös Imatralla ja Oulussa, mutta KaMan sarjanousun myötä avautui mahdollisuus palata takaisin synnyinseuduille. Kankaanpäässä elettiin syksyllä varsinaista pesäpallobuumia. Pesäpallo on iso asia kaupunkilaisille, ja kaikesta kuvastuu, että he ovat odottaneet pitkään seuran menestymistä. Kaiken takana pitkä ja raskas harjoittelu Pesäpallokausi alkaa toukokuussa ja finaalit tahkotaan syyskuussa. Jouni Itävalon mielestä pesäpallo on otollinen sotilasurheilulaji. Kuva: Esa Ylijääskö Neljän kuukauden ottelurupeamaa edeltää kuitenkin lähes ympärivuotinen harjoittelujakso. Syksyllä pelien loputtua huilataan hieman, ja silloinkin pidetään yleiskuntoa yllä. Taitoa, kestävyyttä ja nopeutta vaativaa lajia varten on harjoiteltava monipuolisesti. Fyysisten harjoitteiden lisäksi aikaa vievät myös lyönti- ja heittoharjoitteet. Myös taktisella harjoittelulla on iso osa varsinkin kauden alla. Joukkueelle luodaan tietty pelikirja, jonka mukaan pelataan koko kausi, Itävalo selventää. Työt sopivat hyvin yhteen Itävalolla ei ole ollut vaikeuksia sovittaa työtään puolustusvoimissa yhteen pesäpallouransa kanssa. Töiden ohella Itävalo on ehtinyt käymään harjoituksissa ja pelissä. Koko prikaatissa on suhtauduttu todella myönteisesti ja asioista on voinut aina sopia. Totta kai ensin omat työt pitää hoitaa kunnialla, Itävalo sanoo. Esimerkiksi KaMan kotipelipäivänä Itävalo saapuu aamulla normaalisti töihin. Aamupäivän viimeisten harjoitusten jälkeen mies siirtyy kotiin valmistautumaan illan mittelöön. Pesäpallo sopii sotilaalle Muun kaupungin tavoin myös Niinisalon varuskunnassa pesäpalloa pelataan ja seurataan aktiivisesti. Henkilökunnalla on oma joukkuekin, joka pelaa muita lähialueen joukkueita vastaan. Itävalon mukaan pesäpallosta on tulossa osa varusmiesten liikuntakoulutusta Tykistöprikaatissa. Myös sotilasurheiluliitto järjestää Tykistöprikaatissa pesäpallon mestaruusturnauksen, jonka toivotaan lisäävän pesäpallon suosiota puolustusvoimissa. Pesäpallo parantaa yleiskuntoa ja liikkuvuutta. Laji on myös hyvä yhteishengen kohottaja ja kehittää pelisilmää, Itävalo sanoo. Sotilaille peli on kehitettykin, joten sotilaalle se sopii erinomaisesti, hän muistuttaa. tupavisa 1. Mikä on Suomen kansalliskala? 2. Minkälainen kalastusväline on jerkki? 3. Mikä on ammattikalastajien yleisin pyyntimuoto kun kalastetaan silakkaa? 4. Millaista kalastusmuotoa voidaan pitää historiallisesti vanhimpana? 5. Mikä on Savon maakuntakala? 6. Kuuluuko tokko kalalajeihin? 7. Mikä kala tunnetaan maailman suurimpana? 8. Kuka presidenteistämme lanseerasi nimen kirjolohi? 9. Mitä kalaa voidaan pitää yleisimpänä onkikalastuksessa? 10. Millainen kalastusväline esiintyy kyseisessä kuvassa? vastaukset 1. Ahven 2. Vaappu-uistin 3. Troolaus 4. Perhokalastusta 5. Muikku 6. Kyllä 7. Valashai 8. Kekkonen 9. Särkeä 10. Jigi

14 14 vapaalla ruotuväki 12/2011 elokuvat näyttely Priest Ohjaus Scott Steward Pääosissa Paul Bettany, Cam Gigandet, Maggie Q, Karl Urban, Lily Collins Ensi-ilta Vampyyreita tulee ovista ja ikkunoista. Myös Scott Stewardin tuore ohjaus Priest on täynnä tuttuja verenimijöitä. Korealaiseen sarjakuvaan pohjautuvan elokuvan vampyyrit eivät onneksi muistuta Twilight-sarjan glitter-vampyyreja, mikä lienee ainoa positiivinen asia koko elokuvassa. Elokuvan maailma on synkkä sekoitus teollisen vallankumouksen, villin lännen ja fantasian sekoitusta. Ihmisen luonnolliset viholliset, eläimelliset ja väkivaltaiset vampyyrit, on saatu kukistettua pitkän sodan päätteeksi. Ihmiset elävät totalitaarisen kirkon alaisuudessa keskellä saastetta. Aiemmin mainittu sota on tehnyt kaupunkeja ympäröivästä maailmasta pelkkää aavikkoa. Kaiken keskiössä ovat vampyyrien pahimmat viholliset, papit. Nämä papit eivät tosin pidä iltahartauksia, vaan vetivät vampyyreja turpaan aikaisemmassa sodassa ja muistuttavat erehdyttävästi jedejä. Sodan jälkeen papit ovat kuitenkin hajautettu, eikä heillä ole enää sijaa yhteiskunnassa. Tästä alkaa perinteinen efektiseikkailu, jossa vampyyrien kidnappaamaa tytärtään etsivä yksittäinen pappi (Paul Bettany) pelastaa puolivahingossa ihmiskunnan. Ulkoasultaan elokuva yrittää näyttää Sin Cityltä aavikolla. Visuaalisesti pätkä on tyylikäs ja sieluton. Se on ahdettu liian täyteen mäiskettä, jotta yksinkertaisesta juonesta saisi mitään irti. Ilkka Penttinen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n sotilaan paljastamaton katse. Taustalla kuulusteluhuone, jossa Mossadin agentit hiillostavat palestiinalaista. Kuva: Jan Telford Unknown Ohjaus Jaume Collet-Serra Pääosissa Liam Neeson, January Jones, Diane Kruger, Aidan Quinn Ensi-ilta Salaisuudet on tehty vakoiltaviksi Liam Neesonin näyttelemä tohtori Martin Harris herää muistinsa osittain menettäneenä berliiniläisestä sairaalasta auto-onnettomuuden jälkeen. Edes hänen vaimonsa ei muista miestään, eikä mikään muukaan ole enää ennallaan. Ajojahti alkaa ja Berliinin kadut saavat tuntea tohtori Harrisin raivon. Mutta kuka jahtaa ja ketä? Onko kyseessä harha vai alamaailman katala salajuoni? Tohtorin johdolla näiden kysymysten ympärillä pyöritään vajaa pari tuntia ja ainakaan mikään ei ole sitä, miltä näyttää. Ohjaaja Jaume Collet-Serra luottaa samaan mystisyyden varjoon kuin edellisessä tekeleessään Orphan. Lopun jännityksen kannalta on kuitenkin hölmöä, että vaihtoehdot vähenevät nopeasti. Lisäksi alusta asti on selvää, mistä ei ainakaan ole kysymys. Juoni olisi voinut olla vielä paljon rosoisempi ja monimutkaisempi. Lopuksi myös hieman harmittaa, kun kaiken takana kummittelee vain paha raha. Onneksi rempseä tekemisen meininki pelastaa paljon. Tahattoman komiikan rajoja koetellaan, kun tohtori kolkkaa pahiksia kuin Jet Li konsanaan. Takaa-ajossakin tuntuu, että olisi pikemminkin Ayrton Sennan kyydissä. Mutta mitäpä ei siemeniä tutkiva tohtori osaisi. Elokuva toimii myös hyvänä mainoksena kansainväliselle hotelliketjulle. Jan Hellman Vakoilun historia lienee yhtä pitkä kuin ihmisyhteisöjenkin. Silti historiankirjat keskittyvät usein käsittelemään poliittisia ja taloudellisia syitä eri tapahtumien selittämiseksi, vakoilun jäädessä lähes olemattomalle huomiolle. Vakoilumuseon näyttelypäällikkö, Pirkka Turja painottaa, että on erityisen tärkeää kerätä tietoa vakoilusta yhteen paikkaan, koska näistä asioista ei opita mistään muualta. Tampereen keskustassa entisessä Finlaysonin tehtaassa sijaitseva Vakoilumuseo on lajissaan maailman ensimmäinen. Sinne on kerätty laajasti tietoa historian kuuluisista agenteista sekä välineitä ja teknisiä laitteita, joita vakoojat ovat hyödyntäneet urkkiessaan tarvitsemiaan tietoja. Vakoojat historian kirjoittajina Vakoilumuseoon on kerätty tietoiskuja kovimman luokan agenteista, jotka paljastavat kävijälle kuinka suuri kädenjälki heillä on ollut eilisen ja tämän päivän maailmassa. Yksittäiset vakoojat ovat muokanneet jopa maailman historiaa enemmän kuin monet kuninkaat tai hallitukset, Turja sivaltaa. Ehkä parhaimpana esimerkkinä voidaan pitää Richard Sorgea, joka toimi neuvostoliittolaisen sotilastiedustelupalvelun GRU:n vakoojana toisen maailmansodan aikana Saksassa ja Japanissa. Hän välitti Stalinille tiedon, ettei Japanilla ollut aikomuksia hyökätä Neuvostoliittoon, vaan maa suunnitteli hyökkäystä Yhdysvaltoihin. Sorge yritti kertoa asiasta henkensä uhalla kolmesti. Viimein Stalin suostui uskomaan häntä saatuaan samat tiedot koodinmurtajiltaan. Puolitoista miljoonaa sotilasta siirrettiin länsirintamalle, ja lienee selvää, miten tämä vaikutti sodan kulkuun, Turja sanoo. Tutustumisen arvoisina voidaan pitää myös James Bondin esikuvana pidettyä Sidney Reillya, hiljattain paljastunutta venäläistä vakoojaa Anna Chapmania sekä kylmän sodan aikaan FBI:lle kenties vahingollisinta agenttia, Robert Hansenia. Vakoilijan työkaluja Museo pyrkii tuomaan esille, minkälainen merkitys vakoilulla on ollut politiikan, talouden ja sodankäynnin lisäksi myös yritysten ja aatteiden välisessä kilpailussa. Kävijä pääsee tutustumaan muun muassa salakirjoituslaitteisiin ja toisessa maailmansodassa käytettyihin viestintälaitteisiin. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, kuinka monta elämää on virrannut pois kävelykepin sisään piilotetun miekan kautta. Monet laitteista ovat vitriinien takana ulottumattomissa, mutta kävijän on mahdollista myös itse testata muun muassa pimeänäkölaitteita sekä hakkeroida sähköposteja. Kävijä pääsee myös kulkemaan salakuuntelulaittein varustetun pimeän vakoilutunnelin läpi. Erityisen kiehtovana voi pitää monipuolista naamioitujen teräaseiden kokoelmaa. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, kuinka monta elämää on virrannut pois kävelykepin sisään piilotetun miekan kautta. Parhaat vakoojat pimennossa Museo keskittyy pitkälti historiaan, vaikka myös nykypäivänä vaikuttavista vakoojista sekä heidän käyttämistään menetelmistä on pyritty kokoamaan tietoa; siinä määrin kuin sitä julkisuuteen tihkuu. Parhaimmat vakoojat eivät päädy vakoilumuseon seinälle eikä tiedustelupalveluiden tekemisistä ole paljoa varmennettua tietoa, Turja selventää. Näyttelypäällikkö tekee selväksi, että modernin teknologian myötä vakoileminen on vain lisääntynyt. Lienee turhaa kuvitella, että mikään tieto olisi koskaan täysin suojeltavissa. Jan Telford levyt Hugh Laurie: Let Them Talk Warner Music Kaikki mihin Hugh Laurie koskee tuntuu muuttuvan kullaksi. Tällä kertaa näyttelijä-kirjailija-käsikirjoittaja on päättänyt ryhtyä muusikoksi. Esikoislevyllään suosikkinäyttelijä ottaa käsittelyynsä luvun alun blues-klassikoita, jotka vievät kuulijan mennessään New Orleansin sumuisiin kuppiloihin. Heti ensimmäisestä kappaleesta käy selväksi, että Laurie on yhtä kotonaan studiossa kuin kameran edessä. Uravalinta on varmasti ollut vaikea, sillä Laurie olisi myös voinut valita musiikin leipälajikseen. Laulu, piano ja kitara hoituvat kaikki tältä monilahjakkuudelta hillityn tyylikkäästi. Viimeistään nyt voidaan unohtaa epäilyt sijaisnäyttelijän käyttämisestä House-sarjan kohtauksissa, joissa Laurie fiilistelee kitara kourassaan. Toisaalta puitteet levyn tekoon ovat olleet kunnossa. Tuottajavelho Joe Henryltä pitää odottaa vain parasta, sillä yksi Grammy blueslevyn tuottamisesta miehellä on jo takan reunustallaan vuodelta Oman panoksensa Laurien esikoiseen käy myös antamassa itse Sir Tom Jones kappaleessa Baby Please Make A Change. Suuren yleisön odotukset eivät varmastikaan olleet kovin korkealla tämän projektin suhteen. Sen verran moni näyttelijä on kokeillut epäonnisesti siipiään musiikin saralla. Levyllään Cambridgen yliopiston kasvatti tekee iloisen poikkeuksen ja yllättää jokaisen epäilijänsä. Let Them Talkissa epäilyttää vain se, näytteleekö Laurie ainoastaan blues-muusikkoa. Tosin onko sillä mitään väliä, kun kyseessä on varmasti yksi vuoden kovimmista kiekoista. Jos levyn mukana tulisi pullo viskiä ja pari sikaria, ansaitsisi se kuusi tornia. Jan Hellman Foo Fighters: Wasting Light RCA Foo Fightersin seitsemäs studioalbumi Wasting Light muistuttaa bändin kahta ensimmäistä levyä. Nokkamies Dave Grohlin sooloprojektina syntynyt levy Foo Fighters sekä läpimurtoplatta The Colour and the Shape ovat saaneet tiukan kilpailijan bändin kovimman lätyn asemasta. Parin viimeisimmän levyn epätasaisuus ja kliinisyys ovat vaihtuneet 16 vuoden takaiseen persoonallisempaan soundiin. Tiivistettynä Grohlin autotallissa äänitetyllä albumilla voi kuulla The Colour and the Shapen tyylisiä melodioita esikoislevyn asenteella. Levyn biiseistä löytyy useita viittauksia kuolemaan. Etenkin "I Should Have Known" raottaa Grohlin synkempää puolta ja tekee selväksi, että hän on kantanut Kurt Cobainin itsemurhan synnyttämiä demoneita sisällään pitkään. Biisillä on mukana silloinen Nirvana-basisti Krist Novoselic, mikä vain teroittaa kipaleen sanomaa. Synkistelystä huolimatta kuulijan ei tarvitse pelätä sitä, että Wasting Light yrittäisi selvästi alleviivata käsittelemiään tummia teemoja. Lätyn aloittava Bridge Burning ei jätä arvailujen varaan, minkä orkesterin tuotos on kyseessä. Vaikka Wasting Light on lyriikoiltaan synkintä Foota, päättää"walk" albumin kuitenkin tutummissa tunnelmissa. Biisi palauttaa Grohlin takaisin synkistä viboista siksi lupsakaksi hepuksi, joka skulaa skebaa siinä mukavassa melodista rokkia rypistävässä bändissä. Toisaalta bändi näpäyttää nyt niitä arvostelijoita, jotka ovat pitäneet heitä pelkkänä vesitettynä versiona Nirvanasta. Grohl on päättänyt raottaa yleisölle synkempää puoltaan, joka koostuu henkilökohtaisten luurankojen lisäksi Cobainin kuoleman synnyttämästä taakasta. Kalle Mäkelä

15 ruotuväki 12/2011 VAPAALLA 15 Maksimit päällä vedetty radioshow päättyy ja suomalaisen viihdetaivaan konkari voi hetken vetää henkeä. Sitten alkaa seuraavan päivän lähetyksen valmistelu. Tässä välissä mies on lupautunut antamaan Ruotuväelle haastattelun. Armeijassa suorapuheinen kirjuri keräsi pahaa silmää. Miehestä on tehty kymmenkunta kantelua Julkisen sanan neuvostolle, kolmesta on seurannut huomautus. Kyseinen rääväsuu on Jussi Heikelä Radio Rockista. Suoraksi huomauttelijaksi itseään tituleeraava Heikelä ei kuitenkaan siviilielämän puolella tykkää painostaa ihmisiä samalla tavalla kuin ohjelmassaan. - Pokerinpelaajaystäväni Ville Wahlbeck on sanonut, että duunissa mä olen ihan v-mäinen ja kaikki maailman ilkeydet tulee esille, mutta siviilissä olen sellainen sovitteleva olisko mitenkään mahdollista diplomaatti, Heikelä kertoo. Heikelä Korporaation suosion mies uskoo perustuvan ristiriitojen luomiseen ja asioiden liioittelemiseen. - Se on sellainen koelaboratorio, jossa katsotaan miten ihminen reagoi painostukseen ja kärjistämiseen. Vaikka Heikelä on saanut muutamia huomautuksiakin JSN:lta, se ei ole vaikuttanut miehen esiintymiseen. - Välillä on tullut ehdottomia ylilyöntejä, mutta jos rupeaa pitämään filtteriä päällä etukäteen, jää ohjelmasta heti hyviä juttuja pois. Viihdepuolella on ja pysyy Seitsemän vuotta radiossa showisäntänä alkaa olla niin pitkä aika, ettei Suomesta löydy montaa vastaavaa. Heikelän sanoin hän alkaa lähestyä alallaan eläkeikää, ja tulevaisuudessa häntä odottavat varmasti uudet haasteet. - Jotenkin se tulee liittymään viihdebisnekseen, en mä ainakaan osaa kuvitella mitä muuta se voisi olla, Heikelä arvioi. - Mutta en mä olisi kyllä ikinä kuvitellut päätyväni esiintyväksi ihmiseksi, ja vielä radioon. Kaikissa mahdollisissa koulun kevätjuhlissa pyrin olemaan ihan minimiroolissa ja mahdollisimman vähän esillä. Ennen helppous, nyt elämys Heikelä suoritti asepalveluksensa Uudenmaan Jääkäripataljoonassa kahdeksan kuukauden palvelusajalla aliupseerikoulun kirjurina. Nuorella miehellä oli sen verran mielikuvitusta, että olisi hyvin voinut viettää aikaansa muuallakin kuin armeijan vihreissä. - Luontaisesti ihminen pyrkii mukavuuteen ja helppouteen. Vähän kuin lohi virtaavassa vedessä pyrkii sellaiseen kivenkoloon, missä vesi virtaa näppärästi kiduksien läpi, showmies analysoi. Myöhemmin Heikelästä on tullut enemmän elämyshakuinen ja mikäli hän lähtisi nyt inttiin, hän aikoisi ottaa siitä kaiken irti. - Varmasti yrittäisin AUKiin ja pyrkisin RUKiin. Brutaaleimmillaan työelämä on suoraviivaista käskynantoa, ja sitä intissä kyllä oppisi. Radio Kipinän aalloille? Puolustusvoimien kanssa Heikelä on ollut vuosien saatossa tekemisissä. Hän on päässyt muun muassa miinalautalle kokeilemaan ilmatorjuntatykkiä ja laskemaan miinoja veteen. Kenties hänen suoria huomautuksiaan kuullaan vielä joskus sotaharjoituksien yhteydessä pyörivässä Radio Kipinässä. - Monta kertaa minua on sinne pyydetty, ja halua olisikin lähteä, kunhan saataisiin aikataulut sopimaan nykyisten töiden kanssa yhteen. Ei arvannut Utin Jääkärirykmentin viestijoukkueen johtaja, luutnantti Heikki Lind, millainen leviää pohjalaasta uhoava sankari hänellä koulutettavanaan oli. Tämä oppilas ei pääosin muista varusmiehistä poikennut. Joskus hän tosin toteutti intohimojaan kouluttajiensa kauhuksi. Kerran hän laskeutui esteradan korkeimmalta kiipeilytelineeltä voltilla kerien. Kauhusta kalpea kouluttaja vannotti, ettei oppilas enää koskaan tekisi sellaisia temppuja. Oppilas on armeijan jälkeen Extreme Duudsoneista tv-yleisölle tutuksi tullut Jukka Hildén. Särmä sotilas Hildén asui palvelusaikansa vanhan sähkötysradion lempinimen mukaan nimetyssä tupa Kyyneleessä. Laskuvarjohyppyjä hän suoritti intissä toistakymmentä.titaamisessa, eli sähköttämisessä, Hildén saavutti toisen luokan. Jo eläkkeelle siirtynyt Lind ei enää nimeltä muista kurssilla numero 39 palvellutta Hildéniä. Kun puhe siirtyy Duudsoneihin, muistuu hyväkuntoinen taistelija myös kouluttajan mieleen. Ai perhana, joo. Olipa hän silloin vielä säntillinen sotilas, Lind tokaisee. Kaikki alkoi MoonTV:stä Hildén oli hurjapää jo pienenä. Naapurista löytyi parhaaksi kaveriksi toinen tuleva Duudsoni, Jarno Jarppi Leppälä. Mustelmat, venähdykset tai murtumatkaan eivät viikarien menoa hillinneet. Lopulta olikin itsestäänselvää, että Ala- Härmän mies pyrkisi juuri laskuvarjojääkäriksi. Samalla kun Hildén kävi armeijaa, suunnittelivat kaverukset taltioivansa pähkähulluja tempauksiaan televisiota varten. Hildénin päästyä Utista vuonna 2001 he panivat toimeksi. Duudsonit perustivat Rabbit Films -tuotantoyhtiön ja saivat temppuhurjastelunsa julkaisijaksi jo edesmenneen MoonTV-kanavan. Katsojat saivat kauhistella uskaliaita temppuja, kuten mäenlaskua pensasaidan läpi ostoskärryillä tai auton perässä vedettävän hetekan päällä tasapainoilua. Menestys tekee kipeää Neljän kaveruksen ja Britney-possun muodostama joukko ponkaisi lopulta ensimmäisten Maailmankiertue-tuotantokausien jälkeen suuren yleisön tietoisuuteen. Kolhuja pelkäämättömien stunttien ympärille rakennetusta ohjelmaideasta poiki menestyvä tuote. Ohjelmia on myyty jo yli 150 maahan. Lisäksi kesäiset livetapahtumat vetävät yleisöä. Veijarien hulluttelun suosio on kuitenkin synnyttänyt jäljittelijöitä, jotka usein päätyvät ensiapuklinikalle. Huolestuneet vanhemmat ovatkin vaatineet esittämisaikojen siirtämistä myöhemmäksi tai jopa Duudsonien vetämistä pois ruudusta. Piiskaniskut ja tikat vatsassa tekevät varmasti kipeää. Tuskan ja irvistysten jälkeen hurjapäät kuitenkin repeävät katsojan kanssa naurunremakkaan. Liekö hurjien pohjalaisten suosion taustalla lasten piirretyistä tuttu väkivallan viihteellistyminen vai tuskan kokeminen jonkun muun kautta?

16 16 takakansi ruotuväki 12/2011 potretti Markkinaraon metsästäjä Petri Ruohio Hannu Karpo löytyy suolakaivoksena tunnetusta leikkaamosta. Saman videonauhaviidakon keskellä mies on juoninut uusia journalistisia tempauksia 1980-luvulta lähtien eli koko MTV:llä vietetyn ajan. Nyt loppu on lähellä. Kesän Karpon parhaat -sarja on viimeinen mahdollisuus nähdä miehen tekemää uutta materiaalia televisiossa. Nyt alkaa kolmas kesä, luojan kiitos viimeinen, Karpo puuskahtaa. Toimittajan uralle paljasjalkaisen stadilaisen vei aikanaan palava halu kirjoittaa. Kirjoittelin paljon, joka paikkaan mistä sai vähän fyrkkaa, Karpo muistelee. Karpo toteaa aina pitäneensä kirjoittamisesta. Televisiotyöhönkin se liittyy olennaisesti, mutta jotain hän on tv-työssä aina karsastanut. Ainut mitä tässä vierastan on esiintyminen. Mielelläni kuvaan, äänitän, ohjaan ja sen sellaista. Se lauteillenousu on aina vähän tympeää. Tein monta vuotta ohjelmia siten, että en esiintynyt kertaakaan naamallani ohjelmissa, Karpo alleviivaa. Reilut kaksi vuosikymmentä mies viihtyi Yleisradion palveluksessa. Olosuhteiden pakosta tie vei lopulta Pöllölaaksoon. En saanut enää työkaluja Yleisradiosta. Minulle annettiin yksi kuvauspäivä kuukaudessa. Sanoin, että se on sama kuin kirjoittavalle toimittajalle olisi annettu yhdeksi päiväksi kuukaudessa kirjoituskone, Karpo perustelee lähtöään. Aiheista ei pulaa Karpolla on ollut aina selkeä filosofia työssään. Olen aina pyrkinyt löytämään markkinaraon, Karpo toteaa. Yleensä minua on viehättänyt mennä sellaiselle alueelle, joka on ollut jostain syystä aliarvostettu. Tai sitten asiaan on liittynyt paljon vaivannäköä, hän jatkaa. Suomalaiset ovat yllättävän hyviä esiintymään. Toki joskus joutuu tekemään enemmän töitä, Hannu Karpo muistelee. Erään tikkakoskelaisnaisen repliikit jouduttiin jopa kirjoittamaan erillisille muistilapuille. Esimerkkinä mies mainitsee 60- luvun alussa kehittämänsä revolverijournalismin. Siinä vastapeluri piti aina pahoinpidellä, jotta hän tunnustaisi esimerkiksi menetelleensä väärin tai käyttäytyneensä kyseenalaisesti. Ne oli hirveitä ohjelmia, Karpo muistelee. Jossain vaiheessa löytyi sitten liikenne. Se oli semmoinen, joka kaikkia kiinnosti, mutta kukaan ei halunnut tehdä siitä ohjelmia, Karpo kertoo. Parhaimmillaan lähes kahden miljoonan katsojakeskiarvoja rohmunneen Karpolla on asiaa -ohjelman idea hahmottui myös nopeasti. Ajattelin, että tehdään sellainen makasiiniohjelma, joka perustuu tositapahtumiin Suomesta. Kyseenalaisiin tai iloisiinkin asioihin. Ei kaikki ole ollut ihan dorkaa. Ideoista ei ainakaan tullut ohjelmanteossa pulaa. Me saatiin sellaiset vihjettä vuosittain, joista tehtiin noin 180. Se käsitti noin puolet ohjelmistosta. Loput oli sitten itse keksittyjä tai löydettyjä, Karpo taustoittaa. Tapausten löytämisessä auttoi myös Karpon kattava Suomen tuntemus. Oikeastaan Ahvenanmaan kunnat ja Hailuoto ovat ainoat kunnat, missä en ole koskaan käynyt. Välillä vaaditaan persettä Karpo on vuosien saatossa laittanut itsensä likoon työtunteja säästämättä. Välillä on yksinkertaisesti vain mentävä pidemmälle. Se vaan vaatii persettä. Kuvatessani tapanilalaista salakauppiasta linnoittauduin orapihlajaaitaan kameran kanssa ja odotin, että ihmiset kävivät hakemassa viinaa häneltä. Ei sinne päivänvalossa olisi voinut kömpiä. Ei kaikki ole ollut ihan dorkaa. Sotkamossa salametsästäjiä huijattiin tekometsäkanalinnuilla. Yksi metsästäjä ampui metsolta pään irti ja muu lintu jäi sitten rautalangalla kiinni puuhun. Silloin jätkää vietiin ja lujaa. Sydän jäi Haminaan Armeijaan Karpo lähti vapaaehtoisena. Palveluspaikaksi valikoitui Kymen Jääkäripataljoona Haminassa. Helsingissä kasvaneelle kaupunki oli eksoottinen kokemus. Siihen aikaan yli puolet väestöstä oli sotilaita, joten sotilas oli asukkaille luonnollinen ilmiö. He osasivat suhtautua kivasti varusmiehiin. Sitä muistelen vieläkin lämpimästi. Palveluksen jälkeen paluu harmaisiin vei kymmenkunta vuotta. Kertausharjoituskutsu alkoi kiinnostaa pian ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Yleisradion johto määräsi minut jonnekin Bomboliaan työmatkalle. Silloin vein kertausharjoituskutsun johtajalle ja sanoin, että katso kun isänmaa kutsuu, Karpo naurahtaa. Sen jälkeen mies kertasi aktiivisesti ja lopulliseksi sotilasarvoksi jäikin reservin majuri. Pidän sitä kyllä tunnustuksena, vaikka en ole koskaan sillä elämöinytkään, Karpo pohtii nimitystään. Hannu Karpo Ikä: 69 Ammatti: Toimittaja Koulutus: Ylioppilas Sotilasarvo: Res. majuri Ohi on. Kuvat: Esa Ylijääskö poiminta Merivoimat osana Turun juhlavuotta Henri Ågren Laivaston Soittokunta esiintyy merivoimien vuosipäiväjuhlassa. Kuva: Esa Ylijääskö Merivoimien vuosipäivää vietetään 9. heinäkuuta museokeskus Forum Marinumissa, Turussa. Juhla alkaa kello 8.00 lipunnostotilaisuudella ja katselmuksella, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua merivoimien kalustonäyttelyyn sekä aluksiin. Näyttelyssä ovat esillä merivoimien maakalustoa, ohjuksia ja tutkia. Alukset ovat avoinna yleisölle kello välisenä aikana. Vuosipäivää voidaan pitää merkittävänä tapahtumana vierailijoidan osalta Turun kaupungin saavutettua Euroopan kulttuuripääkaupunki tittelin. Kun tilaisuus oli Turussa viimeksi vuonna 2008 tapahtuma keräsi noin vierasta. Uskon, että samoihin lukemiin pääsemme myös tänäkin vuonna, kapteeniluutnantti Seppo Järvinen Saaristomeren Meripuolustusalueelta kertoo. Tilaisuuden aikana voi tutustua Forum Marinum näyttelyihin sekä opastettuihin museokierroksiin. Tänä vuonna tarjoamme ohjattuja kierroksia ryhmille, jolloin on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua entisaikaisiin sekä nykyisiin merivoimiin, toimitusjohtaja Jaakko Tikka Forum Marinumista kertoo. Juhlan tausta ajoittuu vuoteen 1790, jolloin Ruotsi otti historiansa suuriman merivoiton Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Merivoimien vuosipäivä lauantaina 9. heinäkuuta Turussa > kalenteri Lentäjien Juhannus Kauhava Perinteinen koko perheen juhannusjuhla kokoaa jälleen kansan yhteen Kauhavalle. Luvassa on lentonäytöksiä, tivoli, nimekkäitä esiintyjiä sekä leppoista tunnelmaa. Katso lisää osoitteesta > MILjazz kiertue Rovaniemi Lapin Sotilassoittokunta yhteistyössä Norrbotten Big Bandin ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kanssa valloittavat Suomen pohjoisen ulottuvuuden. Koko perheen konsertti järjestetään kello Jutajaisten areenalla. Vapaa pääsy. Katso lisää osoitteesta > Salpavaellus Itä-Suomi Patikoitava vaellus esittelee historiallista Salpa-asemaa perusteellisesti kolmella erilaisella reitillä Itä-Suomessa. Voit patikoida kahden yön kestävän luolareitin taikka yhden päivän kyläkierroksen, jonka varteen osuvat niin Salpalinja-museo kuin Pioneerimuseokin. Katso lisää osoitteesta > Konnevesi-päivät Konnevesi Kunnan keskustan puistossa pääset tutustumaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön sekä reserviläistoimintaan. Mukana ovat myös Puolustusvoimien aluetoimiston edustaja sekä maakuntajoukot. Vapaa pääsy. Katso lisää osoitteesta >

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE

ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE PÄÄESIKUNTA Nro AM7771101.07.00 ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE 4. 5. 2016 touko kuun päivänä 2016 Esittelijä: Puolustusvoimain komentaja 1. Esitetään, että alla mainitut henkilö ylennetään puolustusvoimissa

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!!

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!! Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennykset puolustushallinnossa Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2016 everstiksi Tommi Haapalan Porin prikaatista,

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015 1(5) YLIVÄÄPELI Hokkanen Kari Pekka Laukaa Hämäläinen Juha Pekka Pihtipudas Löfman Sami Markus Närhi Timo Tapani Laukaa Pentikäinen Martti Olavi VÄÄPELI Heikkinen Panu Jarkko Laukaa Junka Janne Sakari

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Luokka: Joukkuekilpailu Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Sijoitus JoukkueID JoukkueNimi Yhteispisteet Kilpailu % Jäsenet Pisteet 1 3 VAU 1324,7205 100,0000 Heino Kari 686,1939 Lee Kenny 638,5266

Lisätiedot

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 15. - 18.06.2015 18:36:26 Aikataulu 16.06. tiistai 10.00 12.00 14.00 16.00 18.00 20.00 50m Kivääri makuu SML-Hirvi 25m Pienoispistooli 50m Kivääri 3x20 ls Palvelupistooli Palvelukivääri

Lisätiedot

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A)

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 (188) 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 15:25,20 2 16:02,35 0:00,00 3 16:21,51 0:19,16 4 16:21,62 0:19,27 5 17:55,03 1:52,68 6 16:37,86 0:35,51 7 16:36,13 0:33,78 8 16:44,08 0:41,73 2 (188) 20 Lehto Miro (A) 1

Lisätiedot

SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA.

SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA. SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA. DTF 3. HALKOSAARI, LASSI. POWER BULL RY 4. HIRVIMÄKI, ANTERO. JURVAN

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos Petri Mäki 19 203 202 233 156 212 171 1177 tulos + tas 222 221 252 175 231 190 1291 Helvi Mäkipää 11 141 176 213 191 191 183

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kauden paras Sukunimi Etunimi Seura Synt.aika Paikkakunta 1 Nieminen Tuomas SU 160981 10,00 Seinäjoki 14.12.06 2 Kiiskinen Pertti OuTa 181073 10,30 Seinäjoki 14.12.06

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kokonaistilanne. Page 1

Kokonaistilanne. Page 1 Jyväskylä Liiton erikoiskilpailu Keuruu Tervaken kilpailu Hutunki Syyskisa Äänekoski Syyskynnöt Jyväskylä Valmet erikoinen Hutunki Talven odotus Jyväskylä Silver open Äänekoski X-Games Keuruu Kaamoskaadot

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg Ilmoittaja I-ohjaaja II-ohjaaja Rattipojat Oy Tuomas Tiusanen Kalle Rahikainen

Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg Ilmoittaja I-ohjaaja II-ohjaaja Rattipojat Oy Tuomas Tiusanen Kalle Rahikainen Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 7. Rattipojat Oy Tuomas Tiusanen Kalle Rahikainen Matka: 202,94 km Nissan Primastar 2,000 13,79 6,795 3,398 1,000 Luokka 2 Kuorma-autot enintään 2500kg I 1. 9.

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011

Lounais-Suomen aluemestaruuskilpailu 2011 Säkylä 03. - 04.09.2011 19:30:55 25m Pienoispistooli 20 ls, sarja 12T 1. Tuomas Lammintausta KaA 91 97 188 188 2. Casper Corell KaA 90 86 176 176 25m Pienoispistooli 10 ls, sarja N 1. Ritva Lapinniemi

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Esittely puolustusvoimien henkilöstölle 08.02.2012 7. helmikuuta 2012 1 Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli Esityksen rakenne: Lähtökohdat o Puolustusvoimauudistuksen

Lisätiedot

Eräluettelo IOP SM 2015

Eräluettelo IOP SM 2015 Eräluettelo IOP SM 2015 Erä 1 klo 11 00, II osa klo 11 40, joht. Torikka, tulkkaa Huhtamäki, kirjaa Lamberg A 1.Sorri Tarja SA N A2. Sand Marju, SUA N A3. Niemi Heli IU N A4. Wolkoff Olga ESA N A5. Kivistö

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

25. - 26.11.1995 Kauhajoki, Karhu

25. - 26.11.1995 Kauhajoki, Karhu 25. - 26.11.1995 Kauhajoki, Karhu 48 kg 1. Jussi Ojala Seinäjoen Paini-Miehet 3. Jarkko Ala-Huikku Ilmajoen Kisailijat 52 kg 2. Janne Vakkila Kyrön Voima 3. Teppo Haukilahti Tampereen Voimailijat 57 kg

Lisätiedot

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015 Pienoiskivääri lauantai.7.05 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 0:0 mennessä. Makuu Asento 4 M 50 Juha Haavisto KuusA x x 5 M Ville Nokipii P-HA x x 6 M 60 Ensio Miikkulainen

Lisätiedot

KARTUN PALUU (kisa III/III)

KARTUN PALUU (kisa III/III) Pikashakin puolimaraton Tampere, TammerShakki 9.5.2013 KARTUN PALUU (kisa III/III) ALKUERÄRYHMÄ 1 keskivahvuus 2334 1 Pohjala Henri VammSK 2508 2 Karttunen Mika TammerSh 2478 3 Luukkonen Tommi JyS 2405

Lisätiedot

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015 METSÄSTYSHAULIKKO SIJ A MIEHET Alkuk Finaal i TULOS 1 Roiha Matti Särkisalmen Seudun Metsästysyhdistys 23 24 47 2 Suuronen Janne Kympin Kyttääjät 23 22 45 3 Korpi Kai Oravalan Metsästäjät 22 22 44 4 Pitkänen

Lisätiedot

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala Yleinen 1. Saviahde Vesa PHA 2. Hyvärinen Niklas RS 3. Heikkilä Sami K-64 3. Holmberg Krister RS 5. Heikkilä Tomi-Pekka K-64 6. Jetsonen Markku KAMS 7. Koskela Tarmo BSPA 8. Holmberg Henrik RS 9. Suoknuuti

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000 Sija. Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 3. Käyttöauto Oy Jyväskylä Risto Vainio Ilkka Mansala 2. 18. Markku Lehisto Jaakko Riikonen Raimo Alm 3. 9. Markku Lehisto Markku Lehisto Juha Tammisto

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti Kauhajoella 22.3.2015 T U L O K S E T Kauhajoen Karhu *Kilpailun sarjat: *M150 ; M1501 ; M1502 ; M1503 ; M151 ; M1511 ;

Lisätiedot

Ilmaolympiapistoolin SM-kilpailut 2012 Eräluettelo Lauantai 24.3.2012 Sivu 1 (6)

Ilmaolympiapistoolin SM-kilpailut 2012 Eräluettelo Lauantai 24.3.2012 Sivu 1 (6) Lauantai 24.3.2012 Sivu 1 (6) I erä klo 11:00, toinen puolikas 15:00 1. Y 2. Heikkinen Matti P-HA Y 3. Helassalo Heikki RSA Y 4. Virtanen Seppo P-HA Y 5. Meinander Ari LAS Y 6. Nevalainen Tarja SA Y 7.

Lisätiedot

Jousiammunnan Taulu-SM2012

Jousiammunnan Taulu-SM2012 Jousiammunnan Taulu-SM Oulun Jousimiehet ry (OJM-5) Hietasaaren jousiammuntakenttä,.. -- @ 5: TEKONIEMI Antti T# 9 3 KULLA Mika -- @ 5: LINDROOS Tero T# 3 SISTONEN Antero -- @ 5: 9 EKHOLM Pyry T# 3 SÄVEL

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 50m pist. Y 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 Tomi Harju 10 19 10 39 Kirsi Kaaro 8 2 4 14 Jyrki Turja 8 6 14 Jorma Jäntti 12 12 Kalle Mykkänen 8 8 Juha Valjus 8 8 Kalle Wegelius 6 1 7 Juhani

Lisätiedot

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010 N-14 20 km 0 lähtenyttä 0 ilmoittautunutta M-14 20 km 1. (3) Jonas Nordström Akilles 6268 35:25,2 2. (4) Waltteri Lepistö PoTa 4986 36:45,6 +1:20,5 3. (2) Casper Holmen P-P 5757 40:43,5 +5:18,4 3 lähtenyttä

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H 10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50 1. Matti Gröger 1. Jari Kallio Kokemäki 97 94 97 98 96 97 579 2. Joni Röman HKI 95 95 94 97 96 99 576 3. Lasse Voutilainen LP/Joensuu 94 96

Lisätiedot

Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Hiihdon ja ampumahiihdon SM-kilpailut 15. 17.3.2011 Kalajoki Sprintti NYL A-finaali 1.5 km V Sija Nimi Seura Loppuaika Ero 1. Pauliina Mäkelä Helsingin pol 5.06,0 2. Miia Lehtinen Pirkanmaan po 5.06,5

Lisätiedot

Kierrosajat 1 / 5. SM Jäärata Saarijärvi

Kierrosajat 1 / 5. SM Jäärata Saarijärvi Ensimmäinen kierrosaika puuttuu, koska ensimmäinen ajanottosilmukan ylitys on jo ensimmäinen kierros.ensimmäinen kierros on kuitenkin kokonaisajassa mukana Joltain kuljettajalta saattaa puuttua kierrosaikoja

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 54 kg 2. Jussi Ojala Seinäjoen Paini-Miehet 3. Turaj Amirkhani Vaasan Toverit 58 kg 1. Tero Välimäki Teuvan Rivakka 2. Markku Varsanpää Vaasan Voima-Veikot 3. Marko Rinne

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

RESL SM-ampumakilpailu

RESL SM-ampumakilpailu 22.08.2011 16:01:35 50m pienoiskivääri 60 ls makuu joukkueet, sarja H 1. Etelä-Häme 2 1759 Alik Pekka Saari 588, Rva Hanna-Kaija Nieminen 586, Pion Jani Kortteissto 585 2. Etelä-Pohjanmaa 1748 Hra Jaakko

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 98 99 100 98 99 98 592 2. Jaakko Björkbacka KarMAS 95 97 97 97 97 93 576 3. Markku Niemi AlavA 95 92 95 92 96 96 566 4. Veli Ylinen AlavA 91 96 92 96

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET Miehet 1 Etelä-Aho Teemu 265 Lakeuden Urheilukalastajat 3265 2 Niittymaa Ari 52 Viialan perhokalastajat x 3030 3 Ollikainen Juha-Pekka 35 Mikkelin Kalamiehet Mi1 2970 4 Kervinen Esa 169 Iisalmen pilkkijät

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p =======================

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p ======================= Miehet 10 vuotta 3 km p 11.00.00 M10 3 km 1 Elmeri Konstari Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10 3 km 2 Konsta Peltola Keuruun Kisailijat 11.00.00 M10 3 km 3 Elias Ronkainen Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

POLIISIN AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT 2012

POLIISIN AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT 2012 Turku - Salo 07. - 10m Ilmakivääri 60 ls, sarja Y 1. Jari Kallio SAT PL 97 97 97 98 98 96 583 2. Joni Röman HKI PL 94 98 98 97 98 95 580 3. Tapio Kajan P-S PL 92 98 94 93 96 94 567 4. Lasse Voutilainen

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

SUOMEN KÄDENVÄÄNTÖLIITTO RY SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 2014 LAUANTAI 10.5.2014, RAAHE Osallistujia: 76

SUOMEN KÄDENVÄÄNTÖLIITTO RY SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 2014 LAUANTAI 10.5.2014, RAAHE Osallistujia: 76 SUOMEN KÄDENVÄÄNTÖLIITTO RY SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 2014 LAUANTAI 10.5.2014, RAAHE Osallistujia: 76 Miehet Noviisi -80kg Oikea 1 Niko Eerola TKT-Nääsvääntö, Tampere 10 2 Jani Kuukasjärvi Team Pro-Am,

Lisätiedot