OTA YHTEYTTÄ TULE KÄYMÄÄN. Jokikievari Matarankatu Jyväskylä. Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros Jyväskylä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OTA YHTEYTTÄ TULE KÄYMÄÄN. Jokikievari Matarankatu 6 40100 Jyväskylä. Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros 40100 Jyväskylä. www.jstry."

Transkriptio

1 Kievarin UUTISET 1/2013

2 TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Ruokapalveluesimies Raija Niemi Hanketyöntekijä Tanja Närhi TULE KÄYMÄÄN Jokikievari Matarankatu Jyväskylä Jokikievarin keittiö Avoinna: ma pe la Taloustoimisto Avoinna: ma pe Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros Jyväskylä Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo Toimisto avoinna: ma pe

3 Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Säpäkkä alkuvuosi... 4 Yksilön vai yhteisön kriisi... 6 Vuosikokous Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä... 9 Raija Niemi - Ruokapalveluesimies Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja Kohtaamisia Jyväskylässä Saako työtön tehdä vapaaehtoistyötä? Laulellen Kangasniemellä Haluaisitko ryhtyä Omille jaloille tukihenkilöksi? LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry Yhteystiedot Matarankatu Jyväskylä Päätoimittaja Tuija Öystilä Taitto Mikko Jylänki Jarkko Kolu Kannen kuva Tasavallan presidentin vierailu Matarassa (Kuva: Anna Sarkkinen) Seuraava lehti syksy/2013 Palautteet:

4 Pääkirjoitus Säpäkkä alkuvuosi Alkuvuoden hektisyyden vuoksi Kievarin Uutiset 1/2013 saatiin koottua kasaan vasta kesän kynnyksellä. Olen tästä pahoillani. Vuosi ei työttömien kannalta ole lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Työttömyys on lisääntynyt edelleen. Jyväskylän työttömyysaste oli maaliskuun lopussa huimat 14,4 %. Vuoden alusta tuli voimaan TE-toimiston palvelu-uudistus, joka ruuhkautti pahasti TE-toimistot ja aiheutti harmia sekä harmaita hiuksia lukuisille työttömille ja työnantajille. Uudistuksen tavoitteena oli kuitenkin selkiyttää palveluita. Ehkä näin käykin ajan mittaan, ainakin toivon näin. Tiedottaminen siirtyy yhä enemmän verkkoon 4 Kuten varmaan huomaatte, julkaisemme tämänkertaisen Kievarin Uutiset ainoastaan verkkolehtenä. Lehti toimitetaan jatkossakin tässä muodossa. Tarvittaessa julkaisemme myös painettuja jäsentiedotteita. Tiedän, ettei tämä ole kaikille mieleen, mutta muutokseen on vahvat perusteet. Viime vuoden lopulla järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin millaisessa muodossa lehteä jatkossa halutaan. Kyselyyn päädyttiin siksi, että oli herännyt epäily ettei lehteä kovin paljon lueta. Kyselyyn vastasi vain viitisenkymmentä jäsentä - vaikka lehti, jossa asiasta tiedotettiin meni kuitenkin noin 1000 jäsenelle. Epäilymme taisivat osua oikeaan. Teimme alhaisesta vastausprosentista sen johtopäätöksen, ettei painettua lehteä ole enää järkevää julkaista, sillä paino- ja postikustannuksiin kului vuosittain noin 20 tuhatta euroa. Jäsenlehden ja nettisivujen ohella tärkeäksi tiedotuskanavaksi on noussut Facebook (www.facebook.com). Yhdistyksen Facebook-sivuilta löytyy muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja linkkejä sekä kuvia ja juttuja yhdistyksen omasta toiminnasta. Henkilöstömuutoksia Yhdistyksen vuosikokous pidettiin huhtikuun alussa, kiitokset kaikille mukana olleille. Yhdistyksen hallitus uudistui yhdellä jäsenellä. Mukaan saatiin yhdistyskonkari Petäjävedeltä, Erja Horpio. Hän toimi helmikuussa toimintansa lopettaneen Petäjäveden Työttömät ry:n toiminnanjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Uskon, että saimme Erjasta sitoutuneen ja asiaa tuntevan hallitustoimijan, jolla on kokemusta niin työttömien edunvalvonnasta kuin työllistämistoiminnastakin. Täydennys olikin tarpeen, sillä hallitustyöstä jäi pois pitkäaikainen aktiivinen jäsen, Pirjo-Liisa Junttila. Pirjo- Liisa jäi tammikuussa myös eläkkeelle Jokikievarin pääemännän tehtävistä. Kiitän häntä hänen pitkästä ja ansiokkaasta toiminnastaan alueen työttömien ja yhdistyksen hyväksi ja toivotan hänelle antoisia ja kokemusrikkaita eläkepäiviä. Tammikuussa Jokikievarin ruokalaja pitopalvelutoimintaa ryhtyi luotsaamaan ruokapalveluesimies Raija Niemi. Toiminta oli tullut hänelle jo ennestään tutuksi hänen toimiessaan apuemäntänä. Raijan kokemuksiin ja mietteisiin voitte tutustua tuonnempana tässä lehdessä. Säpäkällä eteenpäin Tammikuussa saatiin ELY-keskukselta jännityksellä odotettu rahoituspäätös uudelle työllistämishanke Säpäkälle. Tämä mahdollistaa yhdistyksen työllistämistoiminnan jatkuvuuden toivon mukaan seuraavat kolme vuotta. ELYkeskuksen lisäksi työllistämistoimintaa rahoittavat Jyväskylän kaupunki ja TEhallinto. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä kolmannen sektorin työllistäjä. Viime vuonna yhdistys työllisti tai tarjosi työharjoittelupaikan yhteensä 148 henkilölle. Säpäkkä-hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin. Vielä nimen muutoksesta Kyselin teiltä jäseniltä jo viime vuonna ehdotuksia yhdistyksen uudeksi nimeksi ja kyselen niitä edelleen. Olen saanut ainoastaan yhden nimiehdotuksen, enkä ole ollenkaan varma, oliko se ihan vakavissaan esitetty. Toivon mukaan seuraavassa vuosikokouksessa ehdimme paneutua asiaan paremmin.

5 Vielä kertauksen vuoksi kerron syitä tähän muutokseen. Suurimpana syynä tähän muutostarpeeseen on, että nykyinen nimi koetaan sävyltään leimaavaksi. Olemme saaneet tästä palautetta niin meillä työssä olleilta kuin TE-toimiston virkailijoiltakin. Joidenkin mielestä yhdistyksen nimi toimii jopa työllistymisen esteenä. Nimen muutos vaatii sääntömuutosta ja samalla voisimme lisätä sääntöihin, että rekisteröidymme sosiaali- ja terveysalan yhdistykseksi. Tällöin meillä olisi mahdollisuus löytää uusia hyviä yhteistyökumppaneita ja rahoitusmahdollisuuksia. Edunvalvontaa Jyvässeudun Työttömät ry valvoo työttömien etuja yhdessä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n kanssa. Tänä vuonna edunvalvonnan painopisteenä on muun muassa työmarkkinatuen suojaosa, joka mahdollistaisi 500 euron ansion ilman että tuki vaikuttaa muihin etuuksiin. Tämän lisäksi vaaditaan, että työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain. Lämpöisiä kesäpäiviä toivotellen! Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry Muistoja vuosien varrelta? Onko sinulla jokin tarina kerrottavana Jyvässeudun Työttömät ry:n 20-vuotisesta historiasta? Haluatko, että tarinasi julkaistaan Kievarin Uutisissa tai JST ry:n nettisivuilla? Ota yhteyttä päätoimittaja Tuija Öystilään p , s-posti: 5

6 YKSILÖN VAI YHTEISÖN KRIISI? 6 Pitkittyessään työttömyys kutistaa, ahdistaa, itkettää, vituttaa, masentaa, suututtaa, turhauttaa ja katkeroittaa. Jatkuva varuillaan olo, itsensä ja ympäristön kontrolloiminen sekä taloudellinen epävarmuus estävät levollisen mielialan. Tämän myötä ihmisen elimistökin väsyy ja altistuu sairauksille. Työttömät toki kärsivät rahan puutteesta, mutta myös voimattomuudesta siitä, että he eivät pysty vaikuttamaan elämäänsä eivätkä saa riittävästi apua ongelmien kohtaamiseen ja arjesta selviämiseen. Tilanteesta seuraava syrjäytyneisyys ja osattomuus saattavat purkautua rajuina tekoina. Ja huolestuttavat lieveilmiöt ovat jo näkyvissä. Apua ja palveluja vaille tuntuvat jäävän juuri ne, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Pystyykö nykyinen järjestelmämme vastaamaan näihin syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ilmentymiin? Kuntien terveydenhoitopalveluiden resurssit ovat selvästi alimitoitettuja, palveluista ei tiedoteta eikä niitä ole riittävästi saatavilla. Terveydenhoitohenkilöstö ei tunne työttömien maksutonta terveyspalvelua eikä kykene tunnistamaan kokonaisvaltaisesti kohderyhmän erityispalveluntarpeita. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan koko avosairaanhoidon henkilöstön asiantuntijakouluttamista kohtaamaan ja tunnistamaan riittävän ajoissa työttömyyden mukanaan tuomat terveysongelmat (mm. paniikkihäiriöt ja muut mielenterveysongelmat) ja tämän oppimisprosessin on oltava jatkuva. Valitettavasti jo olemassa olevat kuntoutuspalvelut taas toimivat tyhjäkäynnillä, kun työttömillä ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista eri kuntoutusmahdollisuuksista. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö tulppaa vastentahtoiseen hoitoon ohjaamisen ja usein jopa omaehtoinen hoitoon hakeutuminen tuntuu toivottoman vaikealta. Vuodenvaihteessa toteutetun työttömyysturvalain uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu parantaa työttömien yhdenvertaista kohtelua, kannustaa työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun, työvoimapalveluihin osallistumiseen sekä omien työllistymisedellytysten parantamiseen. Todellisuudessa lakiuudistus ei todellakaan kannusta vaan kurjistaa, eriarvoistaa, katkeroittaa ja tekee välinpitämättömäksi. Työttömyyden ahdinkoon ja huono-osaisuuteen ajautunut ihminen ei ensimmäisenä ajattele kansalaisvelvollisuuksiaan ja yhteiskuntavastuutaan. Tällöin se, mistä toimeentulo tulee menettää merkityksensä. Ydinkysymys on arjessa jaksaminen ja siitä jollain keinoin selviäminen. Avuksi tarvitaan TE-hallinnon, kuntien työllistämisyksiköiden, työvoimapalvelukeskusten ja aikuissosiaalityön poikkihallinnollista yhteistyötä siten, että saadaan aikaan yksilölliset asiakaslähtöiset tarkoituksenmukaiset palvelut. Mitä sitten todellisuudessa tapahtuu? Kuvaaja Iida Liimatainen Valtionvarainministeriön valmistelemalla Asiakaspalvelu2014 hankkeella tavoitellaan sitä, että asiakas saa jatkossa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä eli ns. yhden luukun periaatteella (etä- ja videoyhteyspalveluna). Tämän seurauksena julkiset palvelut (sis. poliisi, te-toimisto, Verohallinto, maistraatti, ELY-keskus, työvoiman palvelukeskus ja Kela) etääntyvät ja muuttuvat kasvottomiksi, joten tarvittava erityisosaaminen on osattava itse etsiä. Tänä päivänä meiltä */ välityömarkkinoiden toimijoilta odotetaan moniammatillista osaamista, innovatiivisuutta, ongelmien ratkaisukykyä, vertaistuen jakamista ja loputonta jaksamista, jotta selviytyisimme alati kurjistuvassa toimintaympäristössä ja haastavien asiakkaiden kohtaamisesta. Avuksi tähän välityömarkkinoiden haasteelliseen tehtävään esitän Terveysluotsi-palvelun kehittämistä. Tavoitteena olisi helpommin lähestyttävä ja tavoitettava kiertävä terveydenhoitaja, joka jalkautuisi sinne missä työttö-

7 mät ovat. Lisäksi terveystupa- ja terveyskioskipalveluja tulee lisätä paikoille, joissa on normaalia päivittäistä asiakasvirtaa. Myös hammashuolto tulee saattaa osaksi työttömien terveydenhuoltopalveluita. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden tulisi olla työttömien etuutena, aivan kuten ne ovat työsuhde-etuna työssä olevilla. Eläkeselvittelyihin tulee panostaa niin, ettei työkyvyttömien tarvitse turhaan kuormittaa te-toimistojen alati supistuvia jo nyt ylikuormittuneita palveluita. Työttömien vertaistukitoimintaan on löydyttävä yhtenäinen rahoitusinstrumentti, joka takaa jatkuvan toiminnan kehittämismahdollisuuden. Jokaiseen kuntaa tulee nimetä hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen toiminta on saatettava kansalaisille näkyväksi ja kuuluvaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on toimintasektoreittain nimettävä vastuuhenkilöt. Järjestökentän osaaminen ja asiantuntijuus on tunnistettava ja tunnustettava osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja toimijoille on koottava työkalupakki, josta löytyy koottua tietoa terveyden edistämiseen kehitetyistä ja jo tarjolla olevista palveluista. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat on koottava mukaan tietoon perustuvaan päätöksen tekoon ja toimijoita on myös rohkaistava oikea aikaiseen päätöksen tekoon. Esimerkkinä keskustelun avaukselle haluan vielä nostaa valtion budjettikirjan kirjauksen: Kohta 51. Julkiset työvoimapalvelut Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään maan työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahan käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60-prosentilla maan keskimääräisen tason. Samalla esittää kysymyksen: Olisiko tässä nyt toiminnan paikka? Yhteiskunnan kannaltahan työllisyydenhoidon määrärahat ovat pieniä menoeriä, joista osa palautuu verokertyminä sekä selkeinä säästöinä (mm. Kelan passiivituki-, toimeentulotukimenot jne.) suoraan kunnille. Henkisen ilmapiirin on tässä maassa muututtava jos tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi ja menestyvä Suomi! Työ luo parasta sosiaalipolitiikkaa Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja */ Välityömarkkinat on kehitetty Suomessa 1990-luvulla vallinneen laman mukanaan tuoman suurtyöttömyyden purkuun ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan välityömarkkinoiden (sis. järjestöt, säätiöt, työpajat ja sosiaaliset yritykset) tarkoitus on tarjota lähinnä vaikeasti työllistyville työnhakijoille työllistymismahdollisuuksia työttömyyden ja vapaiden työmarkkinoiden välillä aikana, jolloin maassamme vallitsee korkea työttömyys ja näin turvata osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, jolloin työvoimalle on taas kysyntää. Jäseneksi voit liittyä toimistoissamme Matarankatu 4:ssä tai 6:ssa. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä työttömät työnhakijat, lomautetut työttömyyskorvausta saavat, työttömänä koulutuksessa olevat, työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 5 / vuosi. Muut henkilöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on 12 / vuosi. 7

8 Vuosikokous 2013 Jyvässeudun Työttömät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Jyvässeudun Työttömät ry on sitoutumaton työttömien etujärjestö, joka toimii työttömien työnsaannin edistämiseksi, elämän laadun ja toimeentulon parantamiseksi sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Jyvässeudun Työttömät ry:n hallitus: Hallituksen puheenjohtaja Tuija Öystilä, Erja Horpio (vpj.), Pia Kervinen, Satu Kortelainen, Kari Otollinen, Sirpa Pietikäinen, Päivi Salkojärvi, Ljubov Sopanen ja Pirjo- Riitta Viinikka. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämä työvoimapoliittinen Säpäkkä hankerahoitus on mahdollistanut kolmen hanketyöntekijän palkkaamisen toimintavuoden ajaksi. Hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhteistyö muiden jyväskyläläisten työllisyyttä edistävien toimijoiden kanssa on lujittunut Kansalaistoiminnankeskus Mataraan muuton myötä. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä jyväskyläläinen kolmannen sektorin työllistäjä (vuonna 2012 erilaisissa työmarkkinatoimenpiteissä oli 148 henkilöä). On perusteltua, että yhdistys jatkaa ja kehittää työllistämistoimintaansa ja hyödyntää siinä vuosien mittaan hankkimaansa osaamista ja kokemusta. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin. Yhdistykselle toiminta-avustusta ovat myöntäneet: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Kunnossa kaiken ikää ohjelma sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Lisäksi toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotolla ja rahoitusta kerätään myös myyjäistapahtumilla sekä jäsenmaksuilla. Jyvässeudun Työttömät ry:n ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry: edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Palkkatukityöstä karttuva työssäoloehto on nostettava täysimääräiseksi ja työmarkkinatukeen on määriteltävä suojaosa, joka mahdollistaa 500 euron ansion, ilman että se vaikuttaa muihin etuuksiin. Lisäksi työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain. Vasemmalta takaa; Päivi Salkojärvi, Kari Otollinen, Ljubov Sopanen, Erja Horpio ja Satu Kortelainen. Edessä; Pia Kervinen ja puheenjohtaja Tuija Öystilä. Kuvasta puuttuvat; Sirpa Pietikäinen ja Pirjo-Riitta Viinikka 8

9 Kansalaisten kohtaamispaikkojen merkitys on kasvanut yhteiskunnallisten tehostamis- ja säästämistoimien myötä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osoitti arvostavansa järjestökentän työyhteisöllisyyden, osallisuuden ja sitä myöten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä vierailemalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa - jo toistamiseen. Ensimmäisen kerran hän tutustui paikkaan tammikuussa presidentinvaalikampanjansa aikana. Kansalaistoiminnankeskus Matara on keskisuomalaisten järjestöjen ja kansalaisten tarpeesta syntynyt kohtaamispaikka kansalaisten olohuone. Yksi keskuksen keskeisistä tavoitteista on yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Matarassa toimii noin kolmenkymmenen eri järjestön ohella mm. Jyvässeudun Työttömät ry:n ruokala Jokikievari, SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut. Presidentin Kanslian ohjeistuksen mukaan vierailu pidettiin salassa aivan Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä viime hetkiin saakka, sillä presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio halusivat tutustua keskuksen toimintaan nimenomaan sen normaalissa arjessa, siten ettei luontaista asiakasvirtaa estettäsi edes heidän vierailunsa aikana. Aivan normaali ei päivä tietenkään ollut, siitä pitivät huolen nuo tummiin pukeutuneet turvamiehet ja -naiset sekä valtaisa mediaedustajien joukko. Kättelyiden lomassa Monikulttuurikeskus Glorian väki esitti presidenttiparille tervehdyslaulun neljällä eri kielellä. Yksi esityskielistä oli svahili, jota pari kuunteli sujuvasti hymyssä suin. Omassa tervehdyspuheessaan presidentti korosti, etteivät suuret markkinavoimat pelkästään riitä tuottamaan hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös pienen ihmisen panostusta ja siitä tämä järjestötyö on oiva esimerkki. Presidentti oli myös pannut merkille, että Matara yhdistää erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja joissain tapauksissa autettavista itsestään tulee auttajia, jolloin voidaan puhua aidosta vertaistuesta. Lahjaksi presidentti Niinistölle ja rouva Haukiolle ojennettiin paikallista suk- laata sekä sporttiset Matara liikuttaa urheilupaidat. Mataran vieraskirjaan presidentti kirjoitti: Matara sen kun parantaa! Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry Kuvaaja Anna Sarkkinen Kuvaaja Tanja Närhi Kuvaaja Sari Naappi. 9

10 Kesä-syyskuun 2013 lomat ovat haettavissa. Loppuvuoden 2013 lomat tulevat haettavaksi elokuun aikana. Hakemukset tulee palauttaa viimeistään kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kerää voimia arkeen! Solaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Kuka voi hakea tuettua lomaa? Tuettua lomaa voivan hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollista hakea yksin tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat: Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut. Sosiaaliset syyt: työttömyys. lomautukset, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne. Terveydelliset syyt: fyysinen tai psyyjkinen sairaus, pitkäaikaissairaudet, vammat. Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. Lisätietoja: Lisätietoja ja hakulomakkeita saa myös sähköpostilla tai soittamalla palvelunumeroon klo Puhelun hinta on 0,14 /min + pvm. Hakulomakkeita saa myös Jyvässeudun Työttömät ry:n toimistosta osoitteesta Matarankatu 4. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry:n toimisto, p , Hakemukset osoitteeseen: Solaris-lomat ry Kauppakaarre HELSINKI HUOM! Hakulomakkeet voi palauttaa sähköisesti. Järjestöjen lomille hakemusta ei voi palauttaa sähköisesti, vaan hakemus lähetetään ryhmän yhteyshenkilölle. 10

11 Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun). HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , KIRJALLISUUSPIIRI Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry p , KIEVARIN LAULAJAT Kievarin Laulajat harjoittelee maanantaisin klo Matarankatu 6:ssa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio, p PAINONHALLINTARYHMÄ Ryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , TARINATUPA Keskusteluryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kerran kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua! JST ry työllistää Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnan- ja ompelunohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin. AVOIMET TYÖPAIKAT Jokikievariin tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä ja leipuri. Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä Palveluosastolla ei tällä hetkellä avoimia työpaikkoja. Lisätietoja: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme 11

12 Raija Niemi - Ruokapalveluesimies Raija aloitti Jyvässeudun Työttömien yhdistyksen ruokalan ruokapalveluesimiehenä tammikuussa Hän vastaa Jokikievarin ruoka- ja pitopalvelusta. Ruokala- ja pitopalveluhenkilöstön rekrytoinnista vastaa Tuija Öystilä. Raija tuntuu olevan kutsumusammatissaan kun kuuntelee hänen kertomustaan. Hän on pienestä asti saanut äitinsä opastuksella touhuta keittiössä. Kansakoulun ja kansalaiskoulun jälkeen Raija meni ammattikouluun opiskelemaan keittäjäksi v Sen jälkeen hän työskenteli eri laitosten keittiöissä keittäjänä ja emäntänä sekä leipomossa. Raija sai nähdä ja kokea alansa koneistumisen sekä työn muuttumisen hektisemmäksi. Kun Raijan poika lähti armeijaan, halusi Raijakin jotain uutta elämäänsä. Hän opiskeli ilta-opiskeluna hierojaterapeutin koulutuksen. Vaikkei siitä hänelle uutta ammattia tullutkaan, se koitui läheisten ja sukulaisten onneksi sillä he saivat olla hierottavina. Raija halusi uudistua ja kehittyä omassa ammatissaan ja hakeutui opiskelemaan hotelii-ravintola suurtalousesimieheksi. Ensin hänen täytyi opiskella sitä miten opiskellaan koska siitä oli aikaa kun hän viimeksi oli istunut koulun penkillä. Aikuisopiskelu vaati omatoimisuutta. Raija valmistui v Opiskelun jälkeen Raijalla oli oma yritys Keuruulla joka tarjosi pitopalvelua ja lounaspalveluja A-oikeuksilla. Perhesyistä Raija myi osuutensa pois. Sen jälkeen Raija meni miniänsä leipomoon töihin. Välillä työskentely JST ry:n ruokalassa Kumppanuustalolla apuemäntänä toi mukavaa vaihtelua. Ja kuten tapana on, työtä löytyi tekevälle sen jälkeen jälleen leipomosta. Raija on yhden lapsen isoäiti ja 7-vuotias pojanpoika onkin Raijan aarre, jonka kanssa hän haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa. Raija ei käytä kotonaan eineksiä. Hän 12 haluaa tietää mitä syö. Raija ei pidä siitä että elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ovat puutteellisia ja virheellisiä. Raija suosii pääsääntöisesti kasvisruokaa ja vaalea lihaa. Pääsiäismenuun tulee ainakin keväistä salaattia ja mämmiä. Raija harrastaa koiran ulkoiluttamista, käsitöitä, lukemista ja posliinimaalausta. Nauraen hän toteaa, että jo 30 vuotta kestänyt harrastus on täyttänyt sekä sukulaisten kaapit että mitan hänen töistään. Raija on juhannuksena syntyneenä todellinen kesän lapsi. Etelän lämpö ja erityisesti Kreikan aurinko on Raijan suosikki. Siellä hän on käynyt 10 kertaa ja yhä edelleen sinne halajaa. Kreikan ruokakulttuuri on myös Raijalle mieleen. Ruoka-asioissa Raija on sukunsa neuvonantaja. Nykyisessä työssään Raija viihtyy hyvin ja kokee saavansa toteuttaa asioita itsenäisesti. Hän toivoo, että hän osaa toimia reilusti johdettaviaan kohtaan ja haluaa mahdollistaa sen että työntekijöillä on mukavaa tulla töihin. Raija toivoo työyhteisöönsä yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä vaikkapa työpaikkakuntoilun merkeissä. Mutta keittiötyön luonteen vuoksi sitä on vaikeaa mahdollistaa työaikana. Raija kertoo että asiakkaiden suosikit ovat kala- ja kokoliharuoat. Eksoottisten ruokalajien tarjoaminen on käynyt mielessä mutta siinä on omat haasteensa. Osa asiakkaista haluaa sitä tuttua ja turvallista mutta osa on kokeilunhaluisia ja heille olisi mukava tarjota uusia makuelämyksiä. Koska työntekijöinä on eri maiden kansallisuuksia edustettuina on Raijan mielestä fiksua ottaa heiltä oppia ja siten monipuolistaa ja rikastuttaa suomalaista ruokaperinnettä. Kirjoitti Marja Kortesalmi

13 Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä Tanja tuli toiseksi hanketyöntekijäksi Tuijan pariksi Säpäkkä-hankkeeseen. Eija Tuohimaa on hankkeen vetäjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 500 päivää työttömänä olleet, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, maahanmuuttajat sekä nuoret työnhakijat. Hankkeen tavoitteita ovat mm. kohderyhmään kuuluvien kokonaisvaltainen palvelutarpeen kartoittaminen, avoimille työmarkkinoille työllistymisen ja kouluttautumisen tukeminen sekä työllistymistä edistävien lyhytkestoisten koulutusten järjestäminen hankkeessa. Tanja aloitti yhdistyksellä 11. päivä helmikuuta Kävin peruskoulun ja lukion Joensuussa. Sen jälkeen lähdin Korpilahdelle Alkio-opistoon opiskelemaan ympäristöalaa. Se oli hyvä tapa ottaa etäisyyttä kotipaikkakunnan kuvioihin ja samalla hyvä välivuosi miettiä, mikä minusta tulee isona. Opintojen aikana varmistui ainakin se, ettei minusta tule ympäristöalan ammattilaista, vaikka olinkin työskennellyt jo pitkään sivutoimisena havaintoaseman hoitajana Suomen ympäristökeskuksella. Hieman myöhemmin aloitin sairaanhoitajaopinnot Joensuussa, innostuttuani alasta muutaman hoitotyön harjoittelujakson jälkeen. 2,5 vuoden opiskelun jälkeen totesin kuitenkin, että en halua tehdä hoitotyötä lopun elämääni. Opintoihin kuuluvissa käytännön harjoitteluissa tapasin useita loppuun palaneita ja työhönsä kyynistyneitä hoitajia. Jo silloin hoitohenkilöstön määrä suhteessa potilaslukuun ja avun tarpeeseen oli riittämätön. Tässä jouduin kohtaamaan myös oman riittämättömyyden tunteeni. Hoitoalan opintojen keskeydyttyä Tanja pääsi opiskelemaan Kuopion yliopistoon yhteiskuntatieteitä: sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalipsykologiaa. Tämä ala tuntui heti alkuvaiheessa omalta ja innostavalta. Kolmen vuoden päästä hän siirtyi Jyväskylän yliopistoon jatkamaan tutkinnon loppuun asti. Gradun aihe käsitteli mielenterveysongelmia kokeneita nuoria ja heidän osallisuuden/ syrjäytymisen kokemuksiaan. Valmistuin vuonna Huomasin ettei minulla ollut riittäviä verkostoja ja olin työttömänä noin puolitoista vuotta. Kävin tuona aikana useammassa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Olin mukana myös yhdistystoiminnassa ja vapaaehtoistyöntekijänä. Eikä aikaakaan kun Tanja sai jalkansa oven väliin avoimeen yliopistoon, ensin harjoittelijana ja sitten projektiin palkattuna työntekijänä. Reilun vuoden työskentelyn jälkeen määräaikainen työsuhde päättyi ja edessä oli työttömyys. Tämän jälkeen työ- ja harjoittelujaksot ovat vuorotelleet työttömyysjaksojen kanssa. Palkkatyön lisäksi olen ollut työelämävalmennus- ja harjoittelujaksoilla mm. eri yhdistyksissä. Pidin näitä jaksoja antoisina ja mielenkiintoisina, vaikka monet arvostelivat ja pitivät valmennusta ja harjoittelua nöyryyttävinä ja koulutetulle ihmiselle tarpeettomina. Työttömänä ollessani koin välillä etten kelpaa mihinkään, enkä osaa enää mitään. Ulkopuolelta tulevat odotukset loivat turhia paineita. Itseluottamus ja usko omiin kykyihin säilyivät paljolti toisilta työttömiltä saadun vertaistuen avulla. Koko ajan tiesin kuitenkin mitä haluan jatkossa tehdä työkseni; heikommassa asemassa olevia tukevaa järjestö- tai yhdistysalan työtä. Perheeseeni kuuluu mies, pieni vilkas poika ja koira; parson russell-terrieri. Kotona vapaalla ollessani luen, kuuntelen musiikkia ja ulkoilen koiran kanssa. Liikuntaa harrastaisin enemmän, jos olisi aikaa ja sopivat harrastusmahdollisuudet vaivattoman matkan päässä. Meillä kotityöt jakautuu sen mukaan, mistä itse pitää ja on kiinnostunut (siivousta lukuun ottamatta). Minä hoidan leipomisen, lumityöt ja 13

14 ruohonleikkaamisen ja toimin miehen rakennusprojekteissa maalariapulaisena. Mieheni suunnittelee ja laittaa puutarhaa sekä piharakennuksia ja kokkaa myös mielellään. Tulevaisuuden työkuvioista puhuttaessa Tanja toivoo toimivansa yhdistystai järjestötehtävissä, tosin ei johtotehtävissä tai kellokkaana vaan pikemmin kehittäjänä ja taustavaikuttajana. Hän haluaa työskennellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta esim. jossakin mielenterveysjärjestössä tai olla muuten edistämässä vähemmistöjen asioita ja oikeuksia. Minulle palkkaa ja uraa tärkeämpää ovat työn merkityksellisyys ja omien arvojen mukainen työ. Se tuo mukanaan viihtyvyyden ja tyytyväisyyden. Ja jos jostain syystä nämä toiveet eivät toteudu, olen valmis miettimään vaikkapa opiskelua oppisopimuksella toiselle alalle. Miten Tanja päätyi Jyvässeudun työttömien yhdistykseen töihin? Olin kiinnostunut palkkatuella tiedottajan tehtävästä mutta toisella paikkakunnalla asuvana en olisi saanut kuntalisää. Sitten avautui mahdollisuus työllistyä hanketyöntekijäksi. Nyt kaksi kuukautta tätä työtä tehneenä olen jo alkuinnostuksestani hieman rauhoit- tunut ja ideat, toiveet ja suunnitelmat ovat realisoituneet ajan käytön asettamiin puitteisiin. Tanjalta on siis tulossa yhdistyksen työntekijöille ja työttömille jäsenille erilaisia aktiviteetteja ja infotilaisuuksia. Tanjan avustuksella työllistettyjen ja työkokeilijoiden työnhakuasiakirjat päivitetään, selvitellään mm. koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia sekä mietitään muita jatkotyöllistymiseen liittyviä asioita. Tutustu Säpäkkä-hanke esitteeseen seuraavalla aukeamalla. Haastatteli Marja Kortesalmi Wire Liikuntaryhmä tiedote Wire liikuntaryhmien kesävuorot Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) Ei Wire liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. Syksyn 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: alkaen. Mahdollisista muista uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoa p / Onko taloutesi hallinnassa? Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Wire Liikuntaryhmä tiedote Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja Wire liikuntaryhmien kesävuorot Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) Talous- ja velkaneuvojat Ei Wire auttavat liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) - velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. - neuvotteluissa velkojien Syksyn kanssa 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: alkaen. - maksuaikataulujen Mahdollisista ja velkojen muista järjestelyssä uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. - tuomioistuimelle Lisätietoa tehtävän p. 014 velkajärjestelyhakemuksen / ja 8576 maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA, Hannikaisenkatu 37 Neuvonta ja ajanvaraus päivystysaikana ti to klo 12-14, p. (014) Lisätietoa: 14

15 - sivusto internetissä ja Facebookissa! Mikä? Palkkatuki. on yhdistysten työ- ja harjoittelupaikkojen välittämiseen tarkoitettu internet-sivusto. Sivusto toimii netissä ja facebookissa. Miksi? Sivusto syntyi, kun toimijat kokivat, etteivät asiakkaat löydä heillä avoimina olevia työpaikkoja. Sivuston kautta keskisuomalaiset yhdistykset ja järjestöt voivat tiedottaa avoimina olevista palkkatukityöpaikoistaan, joista muutoin työttömien työnhakijoiden on ollut hankala saada tietoa. Sivustoa voi käyttää apuna myös valmennus-, koulutus- ja ohjaustyössä, koska sivuilla on paljon hyvää tietoa työttömyyteen ja työnhakuun liittyen. Sivusto on pyritty rakentamaan työttömän työnhakijan tarpeiden näkökulmasta, jotta tarvittavaa tietoa löytyisi mahdollisimman paljon yhdeltä sivustolta. Miten? Yhdistys täyttää sivustolla olevan lomakkeen joka lähetetään eteenpäin. Hankkeemme henkilöstö on sitoutunut ylläpitämään sivustoa ja paikka ilmoitetaan sivuilla ja facebookissa vuorokauden sisällä (arkipäivisin) lomakkeen lähettämisestä. Työnhakijoita ohjeistetaan tarkistamaan palkkatukioikeutensa ensin TEtoimistosta ja vasta sen jälkeen olemaan yhteydessä työnantajaan. Facebookin kautta tavoitellaan laajaa yleisöä, niin työpaikkoja tarjoavia työnantajia kuin työtä tarvitsevia työnhakijoita! Sivustoa tullaan kehittään edelleen esiin tulevien tarpeiden mukaan ja palautetta otetaan mielellään vastaan! Oletko jo tutustunut ilmaiseen OsaajaPLUS arviointimenetelmään? Se sisältää kattavan lomakkeiston asiakkaan ohjaukseen. Arviointiin liittyvät lomakkeet ovat internetpohjaisia ja kaikkien käytettävissä. Lomakkeistot ohjeineen ladattavissa sivulta. Sivuston takana VälittäjäPLUS-hanke on Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoima välittäjäorganisaatiohanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä osahankkeiden toiminta-alueiden kunnat. VälittäjäPLUS-hankkeesta rahoitetaan työllistämistoiminnan kehittämishankkeita Keski-Suomessa. Kohderyhmänä ovat 3. sektorin toimijat ja heidän asiakkaansa sekä toimijoiden yhteistyökumppanit ja työnantajat. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia. VälittäjäPLUS käynnistyi kesäkuussa 2011 ja se toimii osahankkeiden tukena ja ohjaa hankkeita niiden toteutuksen ajan. Tavoitteena on kehittää työllistämistoimintaa. Yhdessä osahankkeiden kanssa arvioidaan ja tunnistetaan sopivia toimintatapoja sekä parannetaan toiminnassa mukana olevien yhteistyötahojen verkostoitumista. VälittäjäPLUS-hankkeen projektipäällikkö Eija Lapin mielestä on tärkeää, että asiakkaille mahdollistetaan oikea-aikainen ohjaus jopa henkilökohtaisesti sekä etsitään kiinnostavia ja mielekkäitä työllistymismahdollisuuksia. Osahankkeita ovat Tempo Pihtiputaalla (Viitaseudun Kumppanuus ry), Etumatka Äänekoskella (Äänekosken katulähetys ry), Välitän 2 Hankasalmella (Hankasalmen 4H ry) sekä Jyväskylässä Tulevaisuuden uudet tekijät TUT (Jyvässeudun 4H ry), Kasi (Keski-Suomen MSyhdistys ry) ja Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry). 15

16 -hanke OPPIA IKÄ KAIKKI! yössäoloaika a o ahdollista suoritaa lyhytkoulutuksia esi. hy ie iaosaaja ja atk koulutukset. utki e yhdessä yös uut koulutus ahdollisuutesi. yössäolojakso aika a sel itä e ahdollisuutesi jatkotyöllistyä. TARJOAMME ERILAISIA TYÖTEHTÄVIÄ JOKIKIEVARI a ue ä tä ruoka al elutyö tekijä lei uri kokki PALVELUOSASTO toi istotyö tekijä it tukihe kilö iedotaja työ suu itelija toi istoassiste sii ooja ahi estari assiste sii ooja o elija kutoja harrasteohjaaja kudo a ja o elu ohjaaja ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TYÖTÄ TOIMEENTULOA 16

17 -hanke HANKKEEN HALLINNOINTI y ässeu u Työ ö ät ry TOTEUTUSALUE JA -AIKA Jyväskylä, KOHDERYHMÄ yli päi ää työ ö i ä olleet pitkäaikaistyö ö ät ja uut heikossa työ arkki a-ase assa ole at aaha uu ajat ja uoret työ hakijat. TAVOITE Koh eryh ä koko ais altai e pal elutarpee kartoi a i e ja a oi ille työ arkki oille työllisty ise ja koulu autu ise tuke i e koh eryh ä lyhytkestoi e koulutus ha kkeessa ja yritysyhteistyö kehi ä i e. SÄPÄKKÄ -HANKKEEN ASIAKKAAKSI? i ä jy äskyläläi e oletko tällä hetkellä joute - il a työpaikkaa tai koulutusta? Tarkistetaa yh essä olisiko eillä tarjota i ulle työ - tai työkokeilujakso. YHTEISTYÖKUMPPANIT y äskylä kaupu ki T -toi isto Työ oi apal elukeskus T Kela Töihi -pal elu RAHOITUS Keski- uo e -keskus OTA YHTEYTTÄ Tuija Öysilä puh. isäietoja.jstry.i ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TYÖTÄ TOIMEENTULOA 17

18 Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokous 4.4. valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Erja Horpion. Hallitus valitsi Erjan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Omien sanojensa mukaan Erja on empaattinen tunneihminen, sosiaalinen ja muista vastuuta ottava. Häntä voisi kuvata myös hurtilla huumorintajulla varustetuksi naiseksi, joka lähtee ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin ja tapahtumiin. Toisten auttaminen on Erjalla verissä: kouluajoiltaan hän muistaa tilanteita, joissa jotakin toista oppilasta kiusattiin ja hän oli aina valmiina auttamaan, puolustamaan heikompaa Erja on toiminut aiemmin Petäjäveden työttömien yhdistyksessä toiminnanjohtajana ja pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä. Petäjäveden Työttömät ry perustettiin kesäkuussa 2003 ja Erja oli yksi sen perustajajäsenistä. Toiminta on ollut aktiivista ja sille oli ilmeinen tarve Petäjäveden kunnassa. Alkuvaiheessa neljän henkilön voimin perustettu yhdistys asetti tavoitteekseen oman toimitilan saamisen 18 ja kirpputoritoiminnan käynnistämisen. Sittemmin ensimmäinen pieni, ahdas toimitilahuone vaihtui teollisuushalliin ja lopulta Kuntalan tarjoamiin tiloihin. Kunnantalosta kehittyi muutamassa vuodessa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan keskus ja sillä oli suuri merkitys työttömien arjessa. Petäjäveden Työttömät ylläpiti omaa kahviota ja kirpputoria, jakoi EU-ruokapaketteja ja teki yhteistyötä paikallisen kauppaliikkeen kanssa ruoka-avustuskassien jakelussa. Lisäksi yhdistys työllisti vuosittain useita henkilöitä ja tarjosi samalla työapua kodin siivous- ja pihatöihin kyläpiika-/kylärenkitoiminnalla. Vapaaehtoisten vähäisestä määrästä huolimatta yhdistyksen hallitus oli aktiivinen ja kaikessa toiminnassa täytettiin rahoittajan vaatimukset. Näin erittäin tarpeelliseksi koettu toiminta sai jatkua, samalla kun esim. Multian ja Keuruun työttömien yhdistykset joutuivat lopettamaan. Tämän vuoden alussa ( ) liki 10-vuotias Petäjäveden työttömien yhdistys jouduttiin kuitenkin lopettamaan, sillä se ei enää saanut ELYkeskukselta toimintansa ylläpitoon tarvittavaa rahoitusta. Vaikkei tulevaisuudesta voi koskaan olla varma, kenties joskus vielä Petäjäveden porukkakin lämmittää toimintansa uudelleen käyntiin. Tämän asian Erja jättää vielä avoimeksi Erjan työhistoriaan kuuluu mm. 25 vuotta talotehtaalla työskentelyä, myyjän ja kassanhoitajan tehtäviä sekä viimeisin pesti yhdistyksen toiminnanjohtajana. Työn ohella Erja on toiminut myös itsenäisenä tukihenkilönä Petäjäveden seudulla. Tällä hetkellä Erja on määräaikaisessa työsuhteessa henkilökohtaisena avustajana. Työn päätyttyä hän aikoo suunnata seuraavaan, itselle hyvin mieluisaan tehtävään: tyttärelleen syntyvän lapsen hoitajaksi. Vapaaehtoistyötä Erja on tehnyt parikymmentä vuotta Palokuntanaisissa, jonka aikana hän kouluttautui mm. henkisen ja sosiaalisen ensiavun saralla. Monenlaista muutakin koulutusta ja kurssia on vuosien varrella tullut käytyä, työllisyyteen liittyen esim. Välityömarkkinoiden osaaja-koulutus. Eräänlaiseksi vapaaehtoistyöksi voi katsoa myös luottamustehtävien hoitamisen: Erjalla on takanaan jo reilut 4 vuotta Petäjäveden kunnallispolitiikassa. Kuten muussa elämässään, myös politiikan saralla hän pitää tärkeänä perusturva-asioista huolehtimista ja heikompien oikeuksien puolustamista. Kunnanvaltuutettuna ja perusturvalautakunnassa hänelle ovat tulleet tutuksi mm. omaishoidon tuesta ja vammaispalveluista käytävät keskustelut lukuisia lakitekstejä unohtamatta Alun perin Säynätsalosta kotoisin oleva Erja asuu Petäjäveden Metsäkulmalla, lähellä Jyväskylän rajaa. Pieni punaruskea hirsitalo sijaitsee metsän keskellä ja aivan veden äärellä. Pihapuutarhassa kasvatetaan mm. aroniaa (jota Erjan mukaan riittäisi muillekin jakaa) ja joka kevät seurataan joutsenten paluuta lähijärvelle. Erja kertoo olevansa hyvin eläinrakas omien koirien ja kissojen lisäksi hän on hoitanut usein toistenkin lemmikkejä. Erjan perheeseen kuuluu mies, kaksi aikuista lasta sekä kissa. 2-vuotias lapsenlapsi saa pian seuraa toukokuussa syntyvästä pikkuvauvasta. Erjan harrasteisiin kuuluvat eläimet, valokuvaus ja puutarhanhoito.

19 Kysymykseen, mikä sinulle on elämässäsi tärkeää? Erja antaa vastauksen: Lapset ovat tärkeitä. Ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen. Oman itsen huoltaminen tahtoo usein jäädä toiselle sijalle arkielämän pyörteissä. Tämä on kuitenkin työn alla, Erja sanoo. Lasten, eläinten ja harrastusten lisäksi Erja nauttii rentouttavasta autolla ajosta sekä moottoripyörän kyydistä. Moottoripyöräilyyn Erjalla ja hänen miehellään liittyy olennaisesti jokakesäinen reissu Kesälahden Ponutaipaleelle, perinteikkääseen motoristitapahtumaan. Erjan sanoin: Sinne on pakko päästä! Pariskunta on tehnyt pyörällään pitkiäkin ajoreissuja kotimaassa ja jalkatreenit kesän ajokautta varten täytyy aloittaa jo helmikuussa. Koska moottoripyörän jalkalauta on korkealla, istuimelle nousu vaatii ponnistusta, selittää Erja asiaa heikommin tuntevalle. Heikoilla pohkeilla ei pitkälle ponnisteta.. Motoristeilta vaaditaan siis ilmeisen hyvää fyysistä kuntoa, jotta jaksaa istua yhdessä asennossa pitkänkin matkaa Erjan pitkäaikaista kokemusta työttömien yhdistyksen aktiivina huomioitiin keväällä Jyvässeudun Työttömissä ja häntä kysyttiin mukaan hallituksen toimintaan. Erja oli aiemmin yhdistyksen kannatusjäsen ja nyt varsinainen jäsen. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön (TVY) hallituksessa Erja on ollut 2 vuotta varajäsenenä. Jstry:ssä hän on vielä varsin tuore toimija, vasta kevätvuosikokous käytynä. Omat tavoitteet ovat kuitenkin jo selvillä: hyödyntää omaa osaamista ja tietotaitoa jäsenistön hyväksi. Lopuksi Erja haluaa välittää terveisensä kaikille Jstry:n jäsenille: Puhalletaan yhteen hiileen - tätä kautta saadaan tulosta aikaiseksi, yhdessä! HAASTATTELI: TANJA NÄRHI Kohtaamisia Jyväskylässä Pidemmän aikaa jo vireillä ollut ja hartaasti odotettu Turun Seudun TST ry:n toimijoiden vierailukäynti Jyväskylään toteutui vihdoinkin Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaalla oli ilo esitellä yhdistyksen toimintaa ja uudehkoja toimitiloja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Turun Seudun TST ry:n puheenjohtaja/toiminnan koordinoija Joe Majaselle, Matti Kontiolle, Hannu Isotalolle sekä Harri Laaksoselle. Esittelyjen ja kuulumisten vaihdon jälkeen piipahdettiin vielä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen ylläpitämillä Veturitalleilla, jossa tutustuttiin mm. rap-musiikin levytysstudioon ja nuorisobändien treenitiloihin. Yhdistystoiminta tänä päivänä elää suuressa murroksessa, toimijoita tippuu kelkasta - kuka mistäkin syystä ja toiminnanvetäjät joutuvat kamppailemaan haasteellisissa olosuhteissa - usein jopa oman jaksamisensa rajamailla. Ulkopuoliset tekijät asettavat toiminnoille jatkuvasti uusia velvoitteita ja vaatimuksia ja siksi tämän tyyppiset kohtaamiset, jossa on mahdollista jakaa omia ja kuulla toisten samojen haasteiden parissa työskentelevien kokemuksia ja ajatuksia. JST ry kiittää vierailijoita mukavasta kohtaamisesta ja toivottaa Turun Seudun TST ry:lle intoa, virtaa ja jaksamista sinne Turkuun remontin keskelle! Eija Tuohimaa Kuvassa: Erja Horpio, Eija Tuohimaa, Otto (Kari Otollinen), Joe Majanen, Harri Laaksonen ja Hannu Isotalo. Kuvaaja: Matti Kontio 19

20 KK-Kunto Oy/Jyväskylä Kurssit 2013 Kelan ammatilliset kuntoutuskurssit: Kurssit on tarkoitettu vuotiaille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä alentuneen tai uhattuna olevan työkykyisyyden vuoksi. Kurssien tavoitteena on parantaa ja säilyttää kuntoutujien työkykyä ja auttaa kuntoutujia pääsemään työelämään. Aikuisten lyhytkestoinen kurssi (kurssinro 46128): , lisäksi 3 seurantapäivää Aikuisten pitkäkestoinen kurssi (kurssinro 46132): , lisäksi 4 seurantapäivää Nuorten kurssi (kurssinro 46266): , lisäksi 5 seurantapäivää Hakeutuminen Lisätietoja Kelan kuntoutushakemus KU101 ja selvitys terveydentilasta kuntoutusperusteluineen (B-lausunto) KK-Kunnon Jyväskylän yksikköön. Hakuaika 3kk, hakuajan umpeuduttua kannattaa kuitenkin kysellä vielä vapaita tai peruutuspaikkoja. Aino Lahti, palvelupäällikkö p HAKUAIKA KURSSEILLE PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ, HAE NYT! TUTUSTU MYÖS MUIHIN PALVELUIHIMME jyväskylä (mm. työkokeilut, työhönvalmennukset ja mielenterveyskuntoutujien valmennukset) KK-Kunto Oy / Jyväskylä Betonitie 4,40340 Jyväskylä, puh , 20

21 Sinustako vapaaehtoinen? Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen riittää oman elämänkokemuksen tuomat tiedot ja taidot. Iällä ja sukupuolella ei ole väliä. Tärkeintä on läsnäolosi sekä toisten ihmisten kohtaaminen sellaisena kuin sinä olet. Toimii kuin harrastus Auttamisen halu ja hyödyksi oleminen saavat useat lähtemään vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisena saat uutta sisältöä elämään sekä uusia ystäviä. Vapaaehtoistoiminta on kuin harrastus, jota teet silloin kuin se sinulle parhaiten sopii. Jokaiselle jotakin Voit valita useista tehtävistä juuri sinulle sopivan ja eniten kiinnostavan tavan osallistua ja vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Mukaan toimintaan Jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä Vapariin. Vaparin yhteystiedot: Palvelusihteeri, puh Koordinaattori, puh VAPAAEHTOISTOIMINNAN INFOT 2013 tämän vuoden viimeinen info on toukokuun 28. päivä kello osoitteessa Matarankatu 6. Infoon ei tarvitse ilmoittautua ja se on maksuton. 21

22 SAAKO TYÖTÖN TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ? Työttömien oikeus vapaaehtoistoimintaan on ollut viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja työttömien omissa keskusteluissa. Poliittinen keskustelu työttömän vapaaehtoistyöstä käynnistyi kun Kansalaisareena ry, Helsingin VALIKKOverkosto ja Espoon Vapaaehtoisverkosto jättivät asiasta vetoomuksen Työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuun lopulla. Vetoomuksen jättämisen jälkeen työttömien vapaaehtoistoiminnasta on jätetty eduskunnassa jo kaksi kirjallista kysymystä. Työministeri Lauri Ihalainen vastasi molempiin, että ongelmat ovat työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa. Ministeriö selvittää parhaillaan, kuinka työttömyysturvalain soveltamista selkiytetään: Täsmennetäänkö työttömyysturvalain vapaaehtois- ja talkootyötä koskevaa säännöstä vai annetaanko työ- ja elinkeinotoimistoille selkeämmät tulkintaohjeet. hyvin vaihtelevia ja ennakoimattomia. Päätökset työnhakijan oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä tehdään TEtoimistoissa aina tapauskohtaisesti. Päätöksenteon kriteerinä on yleensä se, onko henkilö työmarkkinoiden käytettävissä. Kuitenkin jopa hyvin epäsäännöllisestä ja ajallisesti lyhyestä osallistumisesta saatetaan määrätä karenssi. Hankalaa rajankäyntiä aiheuttaa lain kohta, joka epää päivärahan silloin, kun työtön työskentelee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yrittäjänä. Suuri osa vapaaehtoistyöstä kuitenkin on sellaista, mitä tehdään myös palkkatyönä: esimerkiksi yhdistyksen kahvion pito, urheiluvalmennus, leirien ohjaaminen, nettisivujen ylläpito, vanhuksen kodin siivous tai lumityöt jne. Työttömyysturvalain yksi tavoite on edistää työttömien osallistumista yleishyödylliseen vapaaehtoistoimintaan. Työ- ja elinkeinotoimiston virallisen ohjeistuksen mukaan työttömällä työnhakijalla on oikeus osallistua tavanomaiseen vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön, työttömyysetuuttaan menettämättä. Näissä asioissa kehotetaan kuitenkin ottamaan aina etukäteen yhteyttä lähimpään TE-toimistoon. Ongelmaksi onkin muodostunut ohjeistuksen tulkinta: mikä katsotaan tavanomaiseksi vapaaehtois- ja talkootyöksi. Joidenkin kokemusten mukaan työttömälle ei ole annettu lupaa vapaaehtoistyöhön työnhakijana ollessaan. Toisten kokemus on sen sijaan aivan päinvastainen: työvoimaviranomaiset ovat jopa kannustaneet työttömänä olevaa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Eri viranomaisilta voi saada samaan kysymykseen täysin toisistaan poikkeavia vastauksia. TE-toimistojen tulkinnat laista ja työttömien oikeudesta vapaaehtoistoimintaan ovat maanlaajuisesti 22 Tekevätkö työttömät siis vapaaehtoistyötä kaikessa hiljaisuudessa, viranomaisilta kyselemättä? Kyllä monet tekevät. Ja sitten on valitettavasti myös niitä, jotka eivät uskalla edes kysyä TEtoimistosta, vaan päättävät vain jäädä kotiin. Se on ehkä kaikkein huonoin vaihtoehto, sillä joillekin ihmisille vapaaehtoistyö on ainoa asia, joka pitää

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Paranna työnhakutaitojasi netissä!

Paranna työnhakutaitojasi netissä! Paranna työnhakutaitojasi netissä! te-palvelut.fi/jobitti CV-netti anna työnantajan löytää sinut Laita oma työnhakuilmoitus nettiin ilmaiseksi. CV-netin käyttöön tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 Kuva olis kiva Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry Toimintakertomus 2014 Sisältö YLEISTÄ... 1 JÄSENISTÖ... 2 HALLINTO... 2 HENKILÖSTÖ... 3 HARRASTETOIMINTA... 4 KOULUTUS JA INFOT... 5 OPINTORAHASTO...

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällys

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällys YLEISTÄ... 1 Toimitilat... 1 JÄSENYYS... 2 EDUNVALVONTA... 2 TYÖLLISTÄMINEN JA TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN PARANTAMINEN... 2 TALOUS... 2 Taloushallinto... 3 HANKKEET... 3 Sirpakka-hanke...

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden 2005 Työllisyyskatsaus, elokuu 2013 24.9.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 24.4.2014 klo

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.

Lisätiedot