OTA YHTEYTTÄ TULE KÄYMÄÄN. Jokikievari Matarankatu Jyväskylä. Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros Jyväskylä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OTA YHTEYTTÄ TULE KÄYMÄÄN. Jokikievari Matarankatu 6 40100 Jyväskylä. Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros 40100 Jyväskylä. www.jstry."

Transkriptio

1 Kievarin UUTISET 1/2013

2 TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Ruokapalveluesimies Raija Niemi Hanketyöntekijä Tanja Närhi TULE KÄYMÄÄN Jokikievari Matarankatu Jyväskylä Jokikievarin keittiö Avoinna: ma pe la Taloustoimisto Avoinna: ma pe Palveluosasto Matarankatu 4, 3. kerros Jyväskylä Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo Toimisto avoinna: ma pe

3 Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Säpäkkä alkuvuosi... 4 Yksilön vai yhteisön kriisi... 6 Vuosikokous Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä... 9 Raija Niemi - Ruokapalveluesimies Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja Kohtaamisia Jyväskylässä Saako työtön tehdä vapaaehtoistyötä? Laulellen Kangasniemellä Haluaisitko ryhtyä Omille jaloille tukihenkilöksi? LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry Yhteystiedot Matarankatu Jyväskylä Päätoimittaja Tuija Öystilä Taitto Mikko Jylänki Jarkko Kolu Kannen kuva Tasavallan presidentin vierailu Matarassa (Kuva: Anna Sarkkinen) Seuraava lehti syksy/2013 Palautteet:

4 Pääkirjoitus Säpäkkä alkuvuosi Alkuvuoden hektisyyden vuoksi Kievarin Uutiset 1/2013 saatiin koottua kasaan vasta kesän kynnyksellä. Olen tästä pahoillani. Vuosi ei työttömien kannalta ole lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Työttömyys on lisääntynyt edelleen. Jyväskylän työttömyysaste oli maaliskuun lopussa huimat 14,4 %. Vuoden alusta tuli voimaan TE-toimiston palvelu-uudistus, joka ruuhkautti pahasti TE-toimistot ja aiheutti harmia sekä harmaita hiuksia lukuisille työttömille ja työnantajille. Uudistuksen tavoitteena oli kuitenkin selkiyttää palveluita. Ehkä näin käykin ajan mittaan, ainakin toivon näin. Tiedottaminen siirtyy yhä enemmän verkkoon 4 Kuten varmaan huomaatte, julkaisemme tämänkertaisen Kievarin Uutiset ainoastaan verkkolehtenä. Lehti toimitetaan jatkossakin tässä muodossa. Tarvittaessa julkaisemme myös painettuja jäsentiedotteita. Tiedän, ettei tämä ole kaikille mieleen, mutta muutokseen on vahvat perusteet. Viime vuoden lopulla järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin millaisessa muodossa lehteä jatkossa halutaan. Kyselyyn päädyttiin siksi, että oli herännyt epäily ettei lehteä kovin paljon lueta. Kyselyyn vastasi vain viitisenkymmentä jäsentä - vaikka lehti, jossa asiasta tiedotettiin meni kuitenkin noin 1000 jäsenelle. Epäilymme taisivat osua oikeaan. Teimme alhaisesta vastausprosentista sen johtopäätöksen, ettei painettua lehteä ole enää järkevää julkaista, sillä paino- ja postikustannuksiin kului vuosittain noin 20 tuhatta euroa. Jäsenlehden ja nettisivujen ohella tärkeäksi tiedotuskanavaksi on noussut Facebook (www.facebook.com). Yhdistyksen Facebook-sivuilta löytyy muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja linkkejä sekä kuvia ja juttuja yhdistyksen omasta toiminnasta. Henkilöstömuutoksia Yhdistyksen vuosikokous pidettiin huhtikuun alussa, kiitokset kaikille mukana olleille. Yhdistyksen hallitus uudistui yhdellä jäsenellä. Mukaan saatiin yhdistyskonkari Petäjävedeltä, Erja Horpio. Hän toimi helmikuussa toimintansa lopettaneen Petäjäveden Työttömät ry:n toiminnanjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Uskon, että saimme Erjasta sitoutuneen ja asiaa tuntevan hallitustoimijan, jolla on kokemusta niin työttömien edunvalvonnasta kuin työllistämistoiminnastakin. Täydennys olikin tarpeen, sillä hallitustyöstä jäi pois pitkäaikainen aktiivinen jäsen, Pirjo-Liisa Junttila. Pirjo- Liisa jäi tammikuussa myös eläkkeelle Jokikievarin pääemännän tehtävistä. Kiitän häntä hänen pitkästä ja ansiokkaasta toiminnastaan alueen työttömien ja yhdistyksen hyväksi ja toivotan hänelle antoisia ja kokemusrikkaita eläkepäiviä. Tammikuussa Jokikievarin ruokalaja pitopalvelutoimintaa ryhtyi luotsaamaan ruokapalveluesimies Raija Niemi. Toiminta oli tullut hänelle jo ennestään tutuksi hänen toimiessaan apuemäntänä. Raijan kokemuksiin ja mietteisiin voitte tutustua tuonnempana tässä lehdessä. Säpäkällä eteenpäin Tammikuussa saatiin ELY-keskukselta jännityksellä odotettu rahoituspäätös uudelle työllistämishanke Säpäkälle. Tämä mahdollistaa yhdistyksen työllistämistoiminnan jatkuvuuden toivon mukaan seuraavat kolme vuotta. ELYkeskuksen lisäksi työllistämistoimintaa rahoittavat Jyväskylän kaupunki ja TEhallinto. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä kolmannen sektorin työllistäjä. Viime vuonna yhdistys työllisti tai tarjosi työharjoittelupaikan yhteensä 148 henkilölle. Säpäkkä-hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin. Vielä nimen muutoksesta Kyselin teiltä jäseniltä jo viime vuonna ehdotuksia yhdistyksen uudeksi nimeksi ja kyselen niitä edelleen. Olen saanut ainoastaan yhden nimiehdotuksen, enkä ole ollenkaan varma, oliko se ihan vakavissaan esitetty. Toivon mukaan seuraavassa vuosikokouksessa ehdimme paneutua asiaan paremmin.

5 Vielä kertauksen vuoksi kerron syitä tähän muutokseen. Suurimpana syynä tähän muutostarpeeseen on, että nykyinen nimi koetaan sävyltään leimaavaksi. Olemme saaneet tästä palautetta niin meillä työssä olleilta kuin TE-toimiston virkailijoiltakin. Joidenkin mielestä yhdistyksen nimi toimii jopa työllistymisen esteenä. Nimen muutos vaatii sääntömuutosta ja samalla voisimme lisätä sääntöihin, että rekisteröidymme sosiaali- ja terveysalan yhdistykseksi. Tällöin meillä olisi mahdollisuus löytää uusia hyviä yhteistyökumppaneita ja rahoitusmahdollisuuksia. Edunvalvontaa Jyvässeudun Työttömät ry valvoo työttömien etuja yhdessä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n kanssa. Tänä vuonna edunvalvonnan painopisteenä on muun muassa työmarkkinatuen suojaosa, joka mahdollistaisi 500 euron ansion ilman että tuki vaikuttaa muihin etuuksiin. Tämän lisäksi vaaditaan, että työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain. Lämpöisiä kesäpäiviä toivotellen! Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry Muistoja vuosien varrelta? Onko sinulla jokin tarina kerrottavana Jyvässeudun Työttömät ry:n 20-vuotisesta historiasta? Haluatko, että tarinasi julkaistaan Kievarin Uutisissa tai JST ry:n nettisivuilla? Ota yhteyttä päätoimittaja Tuija Öystilään p , s-posti: 5

6 YKSILÖN VAI YHTEISÖN KRIISI? 6 Pitkittyessään työttömyys kutistaa, ahdistaa, itkettää, vituttaa, masentaa, suututtaa, turhauttaa ja katkeroittaa. Jatkuva varuillaan olo, itsensä ja ympäristön kontrolloiminen sekä taloudellinen epävarmuus estävät levollisen mielialan. Tämän myötä ihmisen elimistökin väsyy ja altistuu sairauksille. Työttömät toki kärsivät rahan puutteesta, mutta myös voimattomuudesta siitä, että he eivät pysty vaikuttamaan elämäänsä eivätkä saa riittävästi apua ongelmien kohtaamiseen ja arjesta selviämiseen. Tilanteesta seuraava syrjäytyneisyys ja osattomuus saattavat purkautua rajuina tekoina. Ja huolestuttavat lieveilmiöt ovat jo näkyvissä. Apua ja palveluja vaille tuntuvat jäävän juuri ne, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Pystyykö nykyinen järjestelmämme vastaamaan näihin syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ilmentymiin? Kuntien terveydenhoitopalveluiden resurssit ovat selvästi alimitoitettuja, palveluista ei tiedoteta eikä niitä ole riittävästi saatavilla. Terveydenhoitohenkilöstö ei tunne työttömien maksutonta terveyspalvelua eikä kykene tunnistamaan kokonaisvaltaisesti kohderyhmän erityispalveluntarpeita. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan koko avosairaanhoidon henkilöstön asiantuntijakouluttamista kohtaamaan ja tunnistamaan riittävän ajoissa työttömyyden mukanaan tuomat terveysongelmat (mm. paniikkihäiriöt ja muut mielenterveysongelmat) ja tämän oppimisprosessin on oltava jatkuva. Valitettavasti jo olemassa olevat kuntoutuspalvelut taas toimivat tyhjäkäynnillä, kun työttömillä ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista eri kuntoutusmahdollisuuksista. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö tulppaa vastentahtoiseen hoitoon ohjaamisen ja usein jopa omaehtoinen hoitoon hakeutuminen tuntuu toivottoman vaikealta. Vuodenvaihteessa toteutetun työttömyysturvalain uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu parantaa työttömien yhdenvertaista kohtelua, kannustaa työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun, työvoimapalveluihin osallistumiseen sekä omien työllistymisedellytysten parantamiseen. Todellisuudessa lakiuudistus ei todellakaan kannusta vaan kurjistaa, eriarvoistaa, katkeroittaa ja tekee välinpitämättömäksi. Työttömyyden ahdinkoon ja huono-osaisuuteen ajautunut ihminen ei ensimmäisenä ajattele kansalaisvelvollisuuksiaan ja yhteiskuntavastuutaan. Tällöin se, mistä toimeentulo tulee menettää merkityksensä. Ydinkysymys on arjessa jaksaminen ja siitä jollain keinoin selviäminen. Avuksi tarvitaan TE-hallinnon, kuntien työllistämisyksiköiden, työvoimapalvelukeskusten ja aikuissosiaalityön poikkihallinnollista yhteistyötä siten, että saadaan aikaan yksilölliset asiakaslähtöiset tarkoituksenmukaiset palvelut. Mitä sitten todellisuudessa tapahtuu? Kuvaaja Iida Liimatainen Valtionvarainministeriön valmistelemalla Asiakaspalvelu2014 hankkeella tavoitellaan sitä, että asiakas saa jatkossa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä eli ns. yhden luukun periaatteella (etä- ja videoyhteyspalveluna). Tämän seurauksena julkiset palvelut (sis. poliisi, te-toimisto, Verohallinto, maistraatti, ELY-keskus, työvoiman palvelukeskus ja Kela) etääntyvät ja muuttuvat kasvottomiksi, joten tarvittava erityisosaaminen on osattava itse etsiä. Tänä päivänä meiltä */ välityömarkkinoiden toimijoilta odotetaan moniammatillista osaamista, innovatiivisuutta, ongelmien ratkaisukykyä, vertaistuen jakamista ja loputonta jaksamista, jotta selviytyisimme alati kurjistuvassa toimintaympäristössä ja haastavien asiakkaiden kohtaamisesta. Avuksi tähän välityömarkkinoiden haasteelliseen tehtävään esitän Terveysluotsi-palvelun kehittämistä. Tavoitteena olisi helpommin lähestyttävä ja tavoitettava kiertävä terveydenhoitaja, joka jalkautuisi sinne missä työttö-

7 mät ovat. Lisäksi terveystupa- ja terveyskioskipalveluja tulee lisätä paikoille, joissa on normaalia päivittäistä asiakasvirtaa. Myös hammashuolto tulee saattaa osaksi työttömien terveydenhuoltopalveluita. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden tulisi olla työttömien etuutena, aivan kuten ne ovat työsuhde-etuna työssä olevilla. Eläkeselvittelyihin tulee panostaa niin, ettei työkyvyttömien tarvitse turhaan kuormittaa te-toimistojen alati supistuvia jo nyt ylikuormittuneita palveluita. Työttömien vertaistukitoimintaan on löydyttävä yhtenäinen rahoitusinstrumentti, joka takaa jatkuvan toiminnan kehittämismahdollisuuden. Jokaiseen kuntaa tulee nimetä hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen toiminta on saatettava kansalaisille näkyväksi ja kuuluvaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on toimintasektoreittain nimettävä vastuuhenkilöt. Järjestökentän osaaminen ja asiantuntijuus on tunnistettava ja tunnustettava osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja toimijoille on koottava työkalupakki, josta löytyy koottua tietoa terveyden edistämiseen kehitetyistä ja jo tarjolla olevista palveluista. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat on koottava mukaan tietoon perustuvaan päätöksen tekoon ja toimijoita on myös rohkaistava oikea aikaiseen päätöksen tekoon. Esimerkkinä keskustelun avaukselle haluan vielä nostaa valtion budjettikirjan kirjauksen: Kohta 51. Julkiset työvoimapalvelut Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään maan työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahan käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60-prosentilla maan keskimääräisen tason. Samalla esittää kysymyksen: Olisiko tässä nyt toiminnan paikka? Yhteiskunnan kannaltahan työllisyydenhoidon määrärahat ovat pieniä menoeriä, joista osa palautuu verokertyminä sekä selkeinä säästöinä (mm. Kelan passiivituki-, toimeentulotukimenot jne.) suoraan kunnille. Henkisen ilmapiirin on tässä maassa muututtava jos tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi ja menestyvä Suomi! Työ luo parasta sosiaalipolitiikkaa Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja */ Välityömarkkinat on kehitetty Suomessa 1990-luvulla vallinneen laman mukanaan tuoman suurtyöttömyyden purkuun ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan välityömarkkinoiden (sis. järjestöt, säätiöt, työpajat ja sosiaaliset yritykset) tarkoitus on tarjota lähinnä vaikeasti työllistyville työnhakijoille työllistymismahdollisuuksia työttömyyden ja vapaiden työmarkkinoiden välillä aikana, jolloin maassamme vallitsee korkea työttömyys ja näin turvata osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, jolloin työvoimalle on taas kysyntää. Jäseneksi voit liittyä toimistoissamme Matarankatu 4:ssä tai 6:ssa. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä työttömät työnhakijat, lomautetut työttömyyskorvausta saavat, työttömänä koulutuksessa olevat, työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 5 / vuosi. Muut henkilöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on 12 / vuosi. 7

8 Vuosikokous 2013 Jyvässeudun Työttömät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Jyvässeudun Työttömät ry on sitoutumaton työttömien etujärjestö, joka toimii työttömien työnsaannin edistämiseksi, elämän laadun ja toimeentulon parantamiseksi sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Jyvässeudun Työttömät ry:n hallitus: Hallituksen puheenjohtaja Tuija Öystilä, Erja Horpio (vpj.), Pia Kervinen, Satu Kortelainen, Kari Otollinen, Sirpa Pietikäinen, Päivi Salkojärvi, Ljubov Sopanen ja Pirjo- Riitta Viinikka. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämä työvoimapoliittinen Säpäkkä hankerahoitus on mahdollistanut kolmen hanketyöntekijän palkkaamisen toimintavuoden ajaksi. Hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhteistyö muiden jyväskyläläisten työllisyyttä edistävien toimijoiden kanssa on lujittunut Kansalaistoiminnankeskus Mataraan muuton myötä. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä jyväskyläläinen kolmannen sektorin työllistäjä (vuonna 2012 erilaisissa työmarkkinatoimenpiteissä oli 148 henkilöä). On perusteltua, että yhdistys jatkaa ja kehittää työllistämistoimintaansa ja hyödyntää siinä vuosien mittaan hankkimaansa osaamista ja kokemusta. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin. Yhdistykselle toiminta-avustusta ovat myöntäneet: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Kunnossa kaiken ikää ohjelma sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Lisäksi toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotolla ja rahoitusta kerätään myös myyjäistapahtumilla sekä jäsenmaksuilla. Jyvässeudun Työttömät ry:n ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry: edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Palkkatukityöstä karttuva työssäoloehto on nostettava täysimääräiseksi ja työmarkkinatukeen on määriteltävä suojaosa, joka mahdollistaa 500 euron ansion, ilman että se vaikuttaa muihin etuuksiin. Lisäksi työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain. Vasemmalta takaa; Päivi Salkojärvi, Kari Otollinen, Ljubov Sopanen, Erja Horpio ja Satu Kortelainen. Edessä; Pia Kervinen ja puheenjohtaja Tuija Öystilä. Kuvasta puuttuvat; Sirpa Pietikäinen ja Pirjo-Riitta Viinikka 8

9 Kansalaisten kohtaamispaikkojen merkitys on kasvanut yhteiskunnallisten tehostamis- ja säästämistoimien myötä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osoitti arvostavansa järjestökentän työyhteisöllisyyden, osallisuuden ja sitä myöten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä vierailemalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa - jo toistamiseen. Ensimmäisen kerran hän tutustui paikkaan tammikuussa presidentinvaalikampanjansa aikana. Kansalaistoiminnankeskus Matara on keskisuomalaisten järjestöjen ja kansalaisten tarpeesta syntynyt kohtaamispaikka kansalaisten olohuone. Yksi keskuksen keskeisistä tavoitteista on yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Matarassa toimii noin kolmenkymmenen eri järjestön ohella mm. Jyvässeudun Työttömät ry:n ruokala Jokikievari, SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut. Presidentin Kanslian ohjeistuksen mukaan vierailu pidettiin salassa aivan Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä viime hetkiin saakka, sillä presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio halusivat tutustua keskuksen toimintaan nimenomaan sen normaalissa arjessa, siten ettei luontaista asiakasvirtaa estettäsi edes heidän vierailunsa aikana. Aivan normaali ei päivä tietenkään ollut, siitä pitivät huolen nuo tummiin pukeutuneet turvamiehet ja -naiset sekä valtaisa mediaedustajien joukko. Kättelyiden lomassa Monikulttuurikeskus Glorian väki esitti presidenttiparille tervehdyslaulun neljällä eri kielellä. Yksi esityskielistä oli svahili, jota pari kuunteli sujuvasti hymyssä suin. Omassa tervehdyspuheessaan presidentti korosti, etteivät suuret markkinavoimat pelkästään riitä tuottamaan hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös pienen ihmisen panostusta ja siitä tämä järjestötyö on oiva esimerkki. Presidentti oli myös pannut merkille, että Matara yhdistää erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja joissain tapauksissa autettavista itsestään tulee auttajia, jolloin voidaan puhua aidosta vertaistuesta. Lahjaksi presidentti Niinistölle ja rouva Haukiolle ojennettiin paikallista suk- laata sekä sporttiset Matara liikuttaa urheilupaidat. Mataran vieraskirjaan presidentti kirjoitti: Matara sen kun parantaa! Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry Kuvaaja Anna Sarkkinen Kuvaaja Tanja Närhi Kuvaaja Sari Naappi. 9

10 Kesä-syyskuun 2013 lomat ovat haettavissa. Loppuvuoden 2013 lomat tulevat haettavaksi elokuun aikana. Hakemukset tulee palauttaa viimeistään kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kerää voimia arkeen! Solaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Kuka voi hakea tuettua lomaa? Tuettua lomaa voivan hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollista hakea yksin tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat: Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut. Sosiaaliset syyt: työttömyys. lomautukset, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne. Terveydelliset syyt: fyysinen tai psyyjkinen sairaus, pitkäaikaissairaudet, vammat. Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. Lisätietoja: Lisätietoja ja hakulomakkeita saa myös sähköpostilla tai soittamalla palvelunumeroon klo Puhelun hinta on 0,14 /min + pvm. Hakulomakkeita saa myös Jyvässeudun Työttömät ry:n toimistosta osoitteesta Matarankatu 4. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry:n toimisto, p , Hakemukset osoitteeseen: Solaris-lomat ry Kauppakaarre HELSINKI HUOM! Hakulomakkeet voi palauttaa sähköisesti. Järjestöjen lomille hakemusta ei voi palauttaa sähköisesti, vaan hakemus lähetetään ryhmän yhteyshenkilölle. 10

11 Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun). HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , KIRJALLISUUSPIIRI Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry p , KIEVARIN LAULAJAT Kievarin Laulajat harjoittelee maanantaisin klo Matarankatu 6:ssa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio, p PAINONHALLINTARYHMÄ Ryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , TARINATUPA Keskusteluryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kerran kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua! JST ry työllistää Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnan- ja ompelunohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin. AVOIMET TYÖPAIKAT Jokikievariin tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä ja leipuri. Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä Palveluosastolla ei tällä hetkellä avoimia työpaikkoja. Lisätietoja: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme 11

12 Raija Niemi - Ruokapalveluesimies Raija aloitti Jyvässeudun Työttömien yhdistyksen ruokalan ruokapalveluesimiehenä tammikuussa Hän vastaa Jokikievarin ruoka- ja pitopalvelusta. Ruokala- ja pitopalveluhenkilöstön rekrytoinnista vastaa Tuija Öystilä. Raija tuntuu olevan kutsumusammatissaan kun kuuntelee hänen kertomustaan. Hän on pienestä asti saanut äitinsä opastuksella touhuta keittiössä. Kansakoulun ja kansalaiskoulun jälkeen Raija meni ammattikouluun opiskelemaan keittäjäksi v Sen jälkeen hän työskenteli eri laitosten keittiöissä keittäjänä ja emäntänä sekä leipomossa. Raija sai nähdä ja kokea alansa koneistumisen sekä työn muuttumisen hektisemmäksi. Kun Raijan poika lähti armeijaan, halusi Raijakin jotain uutta elämäänsä. Hän opiskeli ilta-opiskeluna hierojaterapeutin koulutuksen. Vaikkei siitä hänelle uutta ammattia tullutkaan, se koitui läheisten ja sukulaisten onneksi sillä he saivat olla hierottavina. Raija halusi uudistua ja kehittyä omassa ammatissaan ja hakeutui opiskelemaan hotelii-ravintola suurtalousesimieheksi. Ensin hänen täytyi opiskella sitä miten opiskellaan koska siitä oli aikaa kun hän viimeksi oli istunut koulun penkillä. Aikuisopiskelu vaati omatoimisuutta. Raija valmistui v Opiskelun jälkeen Raijalla oli oma yritys Keuruulla joka tarjosi pitopalvelua ja lounaspalveluja A-oikeuksilla. Perhesyistä Raija myi osuutensa pois. Sen jälkeen Raija meni miniänsä leipomoon töihin. Välillä työskentely JST ry:n ruokalassa Kumppanuustalolla apuemäntänä toi mukavaa vaihtelua. Ja kuten tapana on, työtä löytyi tekevälle sen jälkeen jälleen leipomosta. Raija on yhden lapsen isoäiti ja 7-vuotias pojanpoika onkin Raijan aarre, jonka kanssa hän haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa. Raija ei käytä kotonaan eineksiä. Hän 12 haluaa tietää mitä syö. Raija ei pidä siitä että elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ovat puutteellisia ja virheellisiä. Raija suosii pääsääntöisesti kasvisruokaa ja vaalea lihaa. Pääsiäismenuun tulee ainakin keväistä salaattia ja mämmiä. Raija harrastaa koiran ulkoiluttamista, käsitöitä, lukemista ja posliinimaalausta. Nauraen hän toteaa, että jo 30 vuotta kestänyt harrastus on täyttänyt sekä sukulaisten kaapit että mitan hänen töistään. Raija on juhannuksena syntyneenä todellinen kesän lapsi. Etelän lämpö ja erityisesti Kreikan aurinko on Raijan suosikki. Siellä hän on käynyt 10 kertaa ja yhä edelleen sinne halajaa. Kreikan ruokakulttuuri on myös Raijalle mieleen. Ruoka-asioissa Raija on sukunsa neuvonantaja. Nykyisessä työssään Raija viihtyy hyvin ja kokee saavansa toteuttaa asioita itsenäisesti. Hän toivoo, että hän osaa toimia reilusti johdettaviaan kohtaan ja haluaa mahdollistaa sen että työntekijöillä on mukavaa tulla töihin. Raija toivoo työyhteisöönsä yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä vaikkapa työpaikkakuntoilun merkeissä. Mutta keittiötyön luonteen vuoksi sitä on vaikeaa mahdollistaa työaikana. Raija kertoo että asiakkaiden suosikit ovat kala- ja kokoliharuoat. Eksoottisten ruokalajien tarjoaminen on käynyt mielessä mutta siinä on omat haasteensa. Osa asiakkaista haluaa sitä tuttua ja turvallista mutta osa on kokeilunhaluisia ja heille olisi mukava tarjota uusia makuelämyksiä. Koska työntekijöinä on eri maiden kansallisuuksia edustettuina on Raijan mielestä fiksua ottaa heiltä oppia ja siten monipuolistaa ja rikastuttaa suomalaista ruokaperinnettä. Kirjoitti Marja Kortesalmi

13 Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä Tanja tuli toiseksi hanketyöntekijäksi Tuijan pariksi Säpäkkä-hankkeeseen. Eija Tuohimaa on hankkeen vetäjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 500 päivää työttömänä olleet, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, maahanmuuttajat sekä nuoret työnhakijat. Hankkeen tavoitteita ovat mm. kohderyhmään kuuluvien kokonaisvaltainen palvelutarpeen kartoittaminen, avoimille työmarkkinoille työllistymisen ja kouluttautumisen tukeminen sekä työllistymistä edistävien lyhytkestoisten koulutusten järjestäminen hankkeessa. Tanja aloitti yhdistyksellä 11. päivä helmikuuta Kävin peruskoulun ja lukion Joensuussa. Sen jälkeen lähdin Korpilahdelle Alkio-opistoon opiskelemaan ympäristöalaa. Se oli hyvä tapa ottaa etäisyyttä kotipaikkakunnan kuvioihin ja samalla hyvä välivuosi miettiä, mikä minusta tulee isona. Opintojen aikana varmistui ainakin se, ettei minusta tule ympäristöalan ammattilaista, vaikka olinkin työskennellyt jo pitkään sivutoimisena havaintoaseman hoitajana Suomen ympäristökeskuksella. Hieman myöhemmin aloitin sairaanhoitajaopinnot Joensuussa, innostuttuani alasta muutaman hoitotyön harjoittelujakson jälkeen. 2,5 vuoden opiskelun jälkeen totesin kuitenkin, että en halua tehdä hoitotyötä lopun elämääni. Opintoihin kuuluvissa käytännön harjoitteluissa tapasin useita loppuun palaneita ja työhönsä kyynistyneitä hoitajia. Jo silloin hoitohenkilöstön määrä suhteessa potilaslukuun ja avun tarpeeseen oli riittämätön. Tässä jouduin kohtaamaan myös oman riittämättömyyden tunteeni. Hoitoalan opintojen keskeydyttyä Tanja pääsi opiskelemaan Kuopion yliopistoon yhteiskuntatieteitä: sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalipsykologiaa. Tämä ala tuntui heti alkuvaiheessa omalta ja innostavalta. Kolmen vuoden päästä hän siirtyi Jyväskylän yliopistoon jatkamaan tutkinnon loppuun asti. Gradun aihe käsitteli mielenterveysongelmia kokeneita nuoria ja heidän osallisuuden/ syrjäytymisen kokemuksiaan. Valmistuin vuonna Huomasin ettei minulla ollut riittäviä verkostoja ja olin työttömänä noin puolitoista vuotta. Kävin tuona aikana useammassa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Olin mukana myös yhdistystoiminnassa ja vapaaehtoistyöntekijänä. Eikä aikaakaan kun Tanja sai jalkansa oven väliin avoimeen yliopistoon, ensin harjoittelijana ja sitten projektiin palkattuna työntekijänä. Reilun vuoden työskentelyn jälkeen määräaikainen työsuhde päättyi ja edessä oli työttömyys. Tämän jälkeen työ- ja harjoittelujaksot ovat vuorotelleet työttömyysjaksojen kanssa. Palkkatyön lisäksi olen ollut työelämävalmennus- ja harjoittelujaksoilla mm. eri yhdistyksissä. Pidin näitä jaksoja antoisina ja mielenkiintoisina, vaikka monet arvostelivat ja pitivät valmennusta ja harjoittelua nöyryyttävinä ja koulutetulle ihmiselle tarpeettomina. Työttömänä ollessani koin välillä etten kelpaa mihinkään, enkä osaa enää mitään. Ulkopuolelta tulevat odotukset loivat turhia paineita. Itseluottamus ja usko omiin kykyihin säilyivät paljolti toisilta työttömiltä saadun vertaistuen avulla. Koko ajan tiesin kuitenkin mitä haluan jatkossa tehdä työkseni; heikommassa asemassa olevia tukevaa järjestö- tai yhdistysalan työtä. Perheeseeni kuuluu mies, pieni vilkas poika ja koira; parson russell-terrieri. Kotona vapaalla ollessani luen, kuuntelen musiikkia ja ulkoilen koiran kanssa. Liikuntaa harrastaisin enemmän, jos olisi aikaa ja sopivat harrastusmahdollisuudet vaivattoman matkan päässä. Meillä kotityöt jakautuu sen mukaan, mistä itse pitää ja on kiinnostunut (siivousta lukuun ottamatta). Minä hoidan leipomisen, lumityöt ja 13

14 ruohonleikkaamisen ja toimin miehen rakennusprojekteissa maalariapulaisena. Mieheni suunnittelee ja laittaa puutarhaa sekä piharakennuksia ja kokkaa myös mielellään. Tulevaisuuden työkuvioista puhuttaessa Tanja toivoo toimivansa yhdistystai järjestötehtävissä, tosin ei johtotehtävissä tai kellokkaana vaan pikemmin kehittäjänä ja taustavaikuttajana. Hän haluaa työskennellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta esim. jossakin mielenterveysjärjestössä tai olla muuten edistämässä vähemmistöjen asioita ja oikeuksia. Minulle palkkaa ja uraa tärkeämpää ovat työn merkityksellisyys ja omien arvojen mukainen työ. Se tuo mukanaan viihtyvyyden ja tyytyväisyyden. Ja jos jostain syystä nämä toiveet eivät toteudu, olen valmis miettimään vaikkapa opiskelua oppisopimuksella toiselle alalle. Miten Tanja päätyi Jyvässeudun työttömien yhdistykseen töihin? Olin kiinnostunut palkkatuella tiedottajan tehtävästä mutta toisella paikkakunnalla asuvana en olisi saanut kuntalisää. Sitten avautui mahdollisuus työllistyä hanketyöntekijäksi. Nyt kaksi kuukautta tätä työtä tehneenä olen jo alkuinnostuksestani hieman rauhoit- tunut ja ideat, toiveet ja suunnitelmat ovat realisoituneet ajan käytön asettamiin puitteisiin. Tanjalta on siis tulossa yhdistyksen työntekijöille ja työttömille jäsenille erilaisia aktiviteetteja ja infotilaisuuksia. Tanjan avustuksella työllistettyjen ja työkokeilijoiden työnhakuasiakirjat päivitetään, selvitellään mm. koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia sekä mietitään muita jatkotyöllistymiseen liittyviä asioita. Tutustu Säpäkkä-hanke esitteeseen seuraavalla aukeamalla. Haastatteli Marja Kortesalmi Wire Liikuntaryhmä tiedote Wire liikuntaryhmien kesävuorot Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) Ei Wire liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. Syksyn 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: alkaen. Mahdollisista muista uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoa p / Onko taloutesi hallinnassa? Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Wire Liikuntaryhmä tiedote Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja Wire liikuntaryhmien kesävuorot Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) Talous- ja velkaneuvojat Ei Wire auttavat liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) - velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. - neuvotteluissa velkojien Syksyn kanssa 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: alkaen. - maksuaikataulujen Mahdollisista ja velkojen muista järjestelyssä uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. - tuomioistuimelle Lisätietoa tehtävän p. 014 velkajärjestelyhakemuksen / ja 8576 maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA, Hannikaisenkatu 37 Neuvonta ja ajanvaraus päivystysaikana ti to klo 12-14, p. (014) Lisätietoa: 14

15 - sivusto internetissä ja Facebookissa! Mikä? Palkkatuki. on yhdistysten työ- ja harjoittelupaikkojen välittämiseen tarkoitettu internet-sivusto. Sivusto toimii netissä ja facebookissa. Miksi? Sivusto syntyi, kun toimijat kokivat, etteivät asiakkaat löydä heillä avoimina olevia työpaikkoja. Sivuston kautta keskisuomalaiset yhdistykset ja järjestöt voivat tiedottaa avoimina olevista palkkatukityöpaikoistaan, joista muutoin työttömien työnhakijoiden on ollut hankala saada tietoa. Sivustoa voi käyttää apuna myös valmennus-, koulutus- ja ohjaustyössä, koska sivuilla on paljon hyvää tietoa työttömyyteen ja työnhakuun liittyen. Sivusto on pyritty rakentamaan työttömän työnhakijan tarpeiden näkökulmasta, jotta tarvittavaa tietoa löytyisi mahdollisimman paljon yhdeltä sivustolta. Miten? Yhdistys täyttää sivustolla olevan lomakkeen joka lähetetään eteenpäin. Hankkeemme henkilöstö on sitoutunut ylläpitämään sivustoa ja paikka ilmoitetaan sivuilla ja facebookissa vuorokauden sisällä (arkipäivisin) lomakkeen lähettämisestä. Työnhakijoita ohjeistetaan tarkistamaan palkkatukioikeutensa ensin TEtoimistosta ja vasta sen jälkeen olemaan yhteydessä työnantajaan. Facebookin kautta tavoitellaan laajaa yleisöä, niin työpaikkoja tarjoavia työnantajia kuin työtä tarvitsevia työnhakijoita! Sivustoa tullaan kehittään edelleen esiin tulevien tarpeiden mukaan ja palautetta otetaan mielellään vastaan! Oletko jo tutustunut ilmaiseen OsaajaPLUS arviointimenetelmään? Se sisältää kattavan lomakkeiston asiakkaan ohjaukseen. Arviointiin liittyvät lomakkeet ovat internetpohjaisia ja kaikkien käytettävissä. Lomakkeistot ohjeineen ladattavissa sivulta. Sivuston takana VälittäjäPLUS-hanke on Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoima välittäjäorganisaatiohanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä osahankkeiden toiminta-alueiden kunnat. VälittäjäPLUS-hankkeesta rahoitetaan työllistämistoiminnan kehittämishankkeita Keski-Suomessa. Kohderyhmänä ovat 3. sektorin toimijat ja heidän asiakkaansa sekä toimijoiden yhteistyökumppanit ja työnantajat. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia. VälittäjäPLUS käynnistyi kesäkuussa 2011 ja se toimii osahankkeiden tukena ja ohjaa hankkeita niiden toteutuksen ajan. Tavoitteena on kehittää työllistämistoimintaa. Yhdessä osahankkeiden kanssa arvioidaan ja tunnistetaan sopivia toimintatapoja sekä parannetaan toiminnassa mukana olevien yhteistyötahojen verkostoitumista. VälittäjäPLUS-hankkeen projektipäällikkö Eija Lapin mielestä on tärkeää, että asiakkaille mahdollistetaan oikea-aikainen ohjaus jopa henkilökohtaisesti sekä etsitään kiinnostavia ja mielekkäitä työllistymismahdollisuuksia. Osahankkeita ovat Tempo Pihtiputaalla (Viitaseudun Kumppanuus ry), Etumatka Äänekoskella (Äänekosken katulähetys ry), Välitän 2 Hankasalmella (Hankasalmen 4H ry) sekä Jyväskylässä Tulevaisuuden uudet tekijät TUT (Jyvässeudun 4H ry), Kasi (Keski-Suomen MSyhdistys ry) ja Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry). 15

16 -hanke OPPIA IKÄ KAIKKI! yössäoloaika a o ahdollista suoritaa lyhytkoulutuksia esi. hy ie iaosaaja ja atk koulutukset. utki e yhdessä yös uut koulutus ahdollisuutesi. yössäolojakso aika a sel itä e ahdollisuutesi jatkotyöllistyä. TARJOAMME ERILAISIA TYÖTEHTÄVIÄ JOKIKIEVARI a ue ä tä ruoka al elutyö tekijä lei uri kokki PALVELUOSASTO toi istotyö tekijä it tukihe kilö iedotaja työ suu itelija toi istoassiste sii ooja ahi estari assiste sii ooja o elija kutoja harrasteohjaaja kudo a ja o elu ohjaaja ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TYÖTÄ TOIMEENTULOA 16

17 -hanke HANKKEEN HALLINNOINTI y ässeu u Työ ö ät ry TOTEUTUSALUE JA -AIKA Jyväskylä, KOHDERYHMÄ yli päi ää työ ö i ä olleet pitkäaikaistyö ö ät ja uut heikossa työ arkki a-ase assa ole at aaha uu ajat ja uoret työ hakijat. TAVOITE Koh eryh ä koko ais altai e pal elutarpee kartoi a i e ja a oi ille työ arkki oille työllisty ise ja koulu autu ise tuke i e koh eryh ä lyhytkestoi e koulutus ha kkeessa ja yritysyhteistyö kehi ä i e. SÄPÄKKÄ -HANKKEEN ASIAKKAAKSI? i ä jy äskyläläi e oletko tällä hetkellä joute - il a työpaikkaa tai koulutusta? Tarkistetaa yh essä olisiko eillä tarjota i ulle työ - tai työkokeilujakso. YHTEISTYÖKUMPPANIT y äskylä kaupu ki T -toi isto Työ oi apal elukeskus T Kela Töihi -pal elu RAHOITUS Keski- uo e -keskus OTA YHTEYTTÄ Tuija Öysilä puh. isäietoja.jstry.i ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TYÖTÄ TOIMEENTULOA 17

18 Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokous 4.4. valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Erja Horpion. Hallitus valitsi Erjan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Omien sanojensa mukaan Erja on empaattinen tunneihminen, sosiaalinen ja muista vastuuta ottava. Häntä voisi kuvata myös hurtilla huumorintajulla varustetuksi naiseksi, joka lähtee ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin ja tapahtumiin. Toisten auttaminen on Erjalla verissä: kouluajoiltaan hän muistaa tilanteita, joissa jotakin toista oppilasta kiusattiin ja hän oli aina valmiina auttamaan, puolustamaan heikompaa Erja on toiminut aiemmin Petäjäveden työttömien yhdistyksessä toiminnanjohtajana ja pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä. Petäjäveden Työttömät ry perustettiin kesäkuussa 2003 ja Erja oli yksi sen perustajajäsenistä. Toiminta on ollut aktiivista ja sille oli ilmeinen tarve Petäjäveden kunnassa. Alkuvaiheessa neljän henkilön voimin perustettu yhdistys asetti tavoitteekseen oman toimitilan saamisen 18 ja kirpputoritoiminnan käynnistämisen. Sittemmin ensimmäinen pieni, ahdas toimitilahuone vaihtui teollisuushalliin ja lopulta Kuntalan tarjoamiin tiloihin. Kunnantalosta kehittyi muutamassa vuodessa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan keskus ja sillä oli suuri merkitys työttömien arjessa. Petäjäveden Työttömät ylläpiti omaa kahviota ja kirpputoria, jakoi EU-ruokapaketteja ja teki yhteistyötä paikallisen kauppaliikkeen kanssa ruoka-avustuskassien jakelussa. Lisäksi yhdistys työllisti vuosittain useita henkilöitä ja tarjosi samalla työapua kodin siivous- ja pihatöihin kyläpiika-/kylärenkitoiminnalla. Vapaaehtoisten vähäisestä määrästä huolimatta yhdistyksen hallitus oli aktiivinen ja kaikessa toiminnassa täytettiin rahoittajan vaatimukset. Näin erittäin tarpeelliseksi koettu toiminta sai jatkua, samalla kun esim. Multian ja Keuruun työttömien yhdistykset joutuivat lopettamaan. Tämän vuoden alussa ( ) liki 10-vuotias Petäjäveden työttömien yhdistys jouduttiin kuitenkin lopettamaan, sillä se ei enää saanut ELYkeskukselta toimintansa ylläpitoon tarvittavaa rahoitusta. Vaikkei tulevaisuudesta voi koskaan olla varma, kenties joskus vielä Petäjäveden porukkakin lämmittää toimintansa uudelleen käyntiin. Tämän asian Erja jättää vielä avoimeksi Erjan työhistoriaan kuuluu mm. 25 vuotta talotehtaalla työskentelyä, myyjän ja kassanhoitajan tehtäviä sekä viimeisin pesti yhdistyksen toiminnanjohtajana. Työn ohella Erja on toiminut myös itsenäisenä tukihenkilönä Petäjäveden seudulla. Tällä hetkellä Erja on määräaikaisessa työsuhteessa henkilökohtaisena avustajana. Työn päätyttyä hän aikoo suunnata seuraavaan, itselle hyvin mieluisaan tehtävään: tyttärelleen syntyvän lapsen hoitajaksi. Vapaaehtoistyötä Erja on tehnyt parikymmentä vuotta Palokuntanaisissa, jonka aikana hän kouluttautui mm. henkisen ja sosiaalisen ensiavun saralla. Monenlaista muutakin koulutusta ja kurssia on vuosien varrella tullut käytyä, työllisyyteen liittyen esim. Välityömarkkinoiden osaaja-koulutus. Eräänlaiseksi vapaaehtoistyöksi voi katsoa myös luottamustehtävien hoitamisen: Erjalla on takanaan jo reilut 4 vuotta Petäjäveden kunnallispolitiikassa. Kuten muussa elämässään, myös politiikan saralla hän pitää tärkeänä perusturva-asioista huolehtimista ja heikompien oikeuksien puolustamista. Kunnanvaltuutettuna ja perusturvalautakunnassa hänelle ovat tulleet tutuksi mm. omaishoidon tuesta ja vammaispalveluista käytävät keskustelut lukuisia lakitekstejä unohtamatta Alun perin Säynätsalosta kotoisin oleva Erja asuu Petäjäveden Metsäkulmalla, lähellä Jyväskylän rajaa. Pieni punaruskea hirsitalo sijaitsee metsän keskellä ja aivan veden äärellä. Pihapuutarhassa kasvatetaan mm. aroniaa (jota Erjan mukaan riittäisi muillekin jakaa) ja joka kevät seurataan joutsenten paluuta lähijärvelle. Erja kertoo olevansa hyvin eläinrakas omien koirien ja kissojen lisäksi hän on hoitanut usein toistenkin lemmikkejä. Erjan perheeseen kuuluu mies, kaksi aikuista lasta sekä kissa. 2-vuotias lapsenlapsi saa pian seuraa toukokuussa syntyvästä pikkuvauvasta. Erjan harrasteisiin kuuluvat eläimet, valokuvaus ja puutarhanhoito.

19 Kysymykseen, mikä sinulle on elämässäsi tärkeää? Erja antaa vastauksen: Lapset ovat tärkeitä. Ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen. Oman itsen huoltaminen tahtoo usein jäädä toiselle sijalle arkielämän pyörteissä. Tämä on kuitenkin työn alla, Erja sanoo. Lasten, eläinten ja harrastusten lisäksi Erja nauttii rentouttavasta autolla ajosta sekä moottoripyörän kyydistä. Moottoripyöräilyyn Erjalla ja hänen miehellään liittyy olennaisesti jokakesäinen reissu Kesälahden Ponutaipaleelle, perinteikkääseen motoristitapahtumaan. Erjan sanoin: Sinne on pakko päästä! Pariskunta on tehnyt pyörällään pitkiäkin ajoreissuja kotimaassa ja jalkatreenit kesän ajokautta varten täytyy aloittaa jo helmikuussa. Koska moottoripyörän jalkalauta on korkealla, istuimelle nousu vaatii ponnistusta, selittää Erja asiaa heikommin tuntevalle. Heikoilla pohkeilla ei pitkälle ponnisteta.. Motoristeilta vaaditaan siis ilmeisen hyvää fyysistä kuntoa, jotta jaksaa istua yhdessä asennossa pitkänkin matkaa Erjan pitkäaikaista kokemusta työttömien yhdistyksen aktiivina huomioitiin keväällä Jyvässeudun Työttömissä ja häntä kysyttiin mukaan hallituksen toimintaan. Erja oli aiemmin yhdistyksen kannatusjäsen ja nyt varsinainen jäsen. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön (TVY) hallituksessa Erja on ollut 2 vuotta varajäsenenä. Jstry:ssä hän on vielä varsin tuore toimija, vasta kevätvuosikokous käytynä. Omat tavoitteet ovat kuitenkin jo selvillä: hyödyntää omaa osaamista ja tietotaitoa jäsenistön hyväksi. Lopuksi Erja haluaa välittää terveisensä kaikille Jstry:n jäsenille: Puhalletaan yhteen hiileen - tätä kautta saadaan tulosta aikaiseksi, yhdessä! HAASTATTELI: TANJA NÄRHI Kohtaamisia Jyväskylässä Pidemmän aikaa jo vireillä ollut ja hartaasti odotettu Turun Seudun TST ry:n toimijoiden vierailukäynti Jyväskylään toteutui vihdoinkin Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaalla oli ilo esitellä yhdistyksen toimintaa ja uudehkoja toimitiloja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Turun Seudun TST ry:n puheenjohtaja/toiminnan koordinoija Joe Majaselle, Matti Kontiolle, Hannu Isotalolle sekä Harri Laaksoselle. Esittelyjen ja kuulumisten vaihdon jälkeen piipahdettiin vielä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen ylläpitämillä Veturitalleilla, jossa tutustuttiin mm. rap-musiikin levytysstudioon ja nuorisobändien treenitiloihin. Yhdistystoiminta tänä päivänä elää suuressa murroksessa, toimijoita tippuu kelkasta - kuka mistäkin syystä ja toiminnanvetäjät joutuvat kamppailemaan haasteellisissa olosuhteissa - usein jopa oman jaksamisensa rajamailla. Ulkopuoliset tekijät asettavat toiminnoille jatkuvasti uusia velvoitteita ja vaatimuksia ja siksi tämän tyyppiset kohtaamiset, jossa on mahdollista jakaa omia ja kuulla toisten samojen haasteiden parissa työskentelevien kokemuksia ja ajatuksia. JST ry kiittää vierailijoita mukavasta kohtaamisesta ja toivottaa Turun Seudun TST ry:lle intoa, virtaa ja jaksamista sinne Turkuun remontin keskelle! Eija Tuohimaa Kuvassa: Erja Horpio, Eija Tuohimaa, Otto (Kari Otollinen), Joe Majanen, Harri Laaksonen ja Hannu Isotalo. Kuvaaja: Matti Kontio 19

20 KK-Kunto Oy/Jyväskylä Kurssit 2013 Kelan ammatilliset kuntoutuskurssit: Kurssit on tarkoitettu vuotiaille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä alentuneen tai uhattuna olevan työkykyisyyden vuoksi. Kurssien tavoitteena on parantaa ja säilyttää kuntoutujien työkykyä ja auttaa kuntoutujia pääsemään työelämään. Aikuisten lyhytkestoinen kurssi (kurssinro 46128): , lisäksi 3 seurantapäivää Aikuisten pitkäkestoinen kurssi (kurssinro 46132): , lisäksi 4 seurantapäivää Nuorten kurssi (kurssinro 46266): , lisäksi 5 seurantapäivää Hakeutuminen Lisätietoja Kelan kuntoutushakemus KU101 ja selvitys terveydentilasta kuntoutusperusteluineen (B-lausunto) KK-Kunnon Jyväskylän yksikköön. Hakuaika 3kk, hakuajan umpeuduttua kannattaa kuitenkin kysellä vielä vapaita tai peruutuspaikkoja. Aino Lahti, palvelupäällikkö p HAKUAIKA KURSSEILLE PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ, HAE NYT! TUTUSTU MYÖS MUIHIN PALVELUIHIMME jyväskylä (mm. työkokeilut, työhönvalmennukset ja mielenterveyskuntoutujien valmennukset) KK-Kunto Oy / Jyväskylä Betonitie 4,40340 Jyväskylä, puh , 20

21 Sinustako vapaaehtoinen? Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen riittää oman elämänkokemuksen tuomat tiedot ja taidot. Iällä ja sukupuolella ei ole väliä. Tärkeintä on läsnäolosi sekä toisten ihmisten kohtaaminen sellaisena kuin sinä olet. Toimii kuin harrastus Auttamisen halu ja hyödyksi oleminen saavat useat lähtemään vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisena saat uutta sisältöä elämään sekä uusia ystäviä. Vapaaehtoistoiminta on kuin harrastus, jota teet silloin kuin se sinulle parhaiten sopii. Jokaiselle jotakin Voit valita useista tehtävistä juuri sinulle sopivan ja eniten kiinnostavan tavan osallistua ja vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Mukaan toimintaan Jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä Vapariin. Vaparin yhteystiedot: Palvelusihteeri, puh Koordinaattori, puh VAPAAEHTOISTOIMINNAN INFOT 2013 tämän vuoden viimeinen info on toukokuun 28. päivä kello osoitteessa Matarankatu 6. Infoon ei tarvitse ilmoittautua ja se on maksuton. 21

22 SAAKO TYÖTÖN TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ? Työttömien oikeus vapaaehtoistoimintaan on ollut viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja työttömien omissa keskusteluissa. Poliittinen keskustelu työttömän vapaaehtoistyöstä käynnistyi kun Kansalaisareena ry, Helsingin VALIKKOverkosto ja Espoon Vapaaehtoisverkosto jättivät asiasta vetoomuksen Työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuun lopulla. Vetoomuksen jättämisen jälkeen työttömien vapaaehtoistoiminnasta on jätetty eduskunnassa jo kaksi kirjallista kysymystä. Työministeri Lauri Ihalainen vastasi molempiin, että ongelmat ovat työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa. Ministeriö selvittää parhaillaan, kuinka työttömyysturvalain soveltamista selkiytetään: Täsmennetäänkö työttömyysturvalain vapaaehtois- ja talkootyötä koskevaa säännöstä vai annetaanko työ- ja elinkeinotoimistoille selkeämmät tulkintaohjeet. hyvin vaihtelevia ja ennakoimattomia. Päätökset työnhakijan oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä tehdään TEtoimistoissa aina tapauskohtaisesti. Päätöksenteon kriteerinä on yleensä se, onko henkilö työmarkkinoiden käytettävissä. Kuitenkin jopa hyvin epäsäännöllisestä ja ajallisesti lyhyestä osallistumisesta saatetaan määrätä karenssi. Hankalaa rajankäyntiä aiheuttaa lain kohta, joka epää päivärahan silloin, kun työtön työskentelee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yrittäjänä. Suuri osa vapaaehtoistyöstä kuitenkin on sellaista, mitä tehdään myös palkkatyönä: esimerkiksi yhdistyksen kahvion pito, urheiluvalmennus, leirien ohjaaminen, nettisivujen ylläpito, vanhuksen kodin siivous tai lumityöt jne. Työttömyysturvalain yksi tavoite on edistää työttömien osallistumista yleishyödylliseen vapaaehtoistoimintaan. Työ- ja elinkeinotoimiston virallisen ohjeistuksen mukaan työttömällä työnhakijalla on oikeus osallistua tavanomaiseen vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön, työttömyysetuuttaan menettämättä. Näissä asioissa kehotetaan kuitenkin ottamaan aina etukäteen yhteyttä lähimpään TE-toimistoon. Ongelmaksi onkin muodostunut ohjeistuksen tulkinta: mikä katsotaan tavanomaiseksi vapaaehtois- ja talkootyöksi. Joidenkin kokemusten mukaan työttömälle ei ole annettu lupaa vapaaehtoistyöhön työnhakijana ollessaan. Toisten kokemus on sen sijaan aivan päinvastainen: työvoimaviranomaiset ovat jopa kannustaneet työttömänä olevaa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Eri viranomaisilta voi saada samaan kysymykseen täysin toisistaan poikkeavia vastauksia. TE-toimistojen tulkinnat laista ja työttömien oikeudesta vapaaehtoistoimintaan ovat maanlaajuisesti 22 Tekevätkö työttömät siis vapaaehtoistyötä kaikessa hiljaisuudessa, viranomaisilta kyselemättä? Kyllä monet tekevät. Ja sitten on valitettavasti myös niitä, jotka eivät uskalla edes kysyä TEtoimistosta, vaan päättävät vain jäädä kotiin. Se on ehkä kaikkein huonoin vaihtoehto, sillä joillekin ihmisille vapaaehtoistyö on ainoa asia, joka pitää

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot