Kauko Komulaiselle moottoripyörä on elämäntapa s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauko Komulaiselle moottoripyörä on elämäntapa s. 12"

Transkriptio

1 Kansanedustaja Kari Rajamäki lupaa myötätuulta suomalaiselle kauppamerenkululle Riksdagsledamot Kari Rajamäki utlovar förliga vindar för den finska handelssjöfarten s. 4 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 1/2012 Kauko Komulaiselle moottoripyörä on elämäntapa s. 12 För Kauko Komulainen är motorcykeln ett levnadssätt Albatrossi Albatrossen 1

2 Sisältö ı Innehåll 4 Suomen merenkulun erityisasema EU:ssa enemmän esille 6 Den finländska sjöfartens särposition bör framhävas mera på EU-nivå Suomi on saari. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja Suomen lipulla oleva tonnisto ovat pienelle maallemme elintärkeitä. 8 Meriseminaari kuivalla maalla KUVA FOTO: SDP 4 Finland är en östat. Industrins konkurrenskraft, bevarandet av vår know-how och det under finsk flagg seglande tonnaget är livsviktiga. 10 Sjöseminariet på torra land Merenkulun asiantuntijat kokoontuivat perinteiseen tapaamiseen Finlandia-talolle. Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter och tjänstemän på Finlandiahuset. 12 Moottoripyörällä mantereet tutuiksi 14 Med motorcykel kors och tvärs över kontinenterna Kotkalainen stuertti Kauko Komulainen jäi vanhuuseläkkeelle 56-vuotiaana kesällä Eläkepäivistä aika moni on kulunut moottoripyörän satulassa. 8 Kotkabördiga stuerten Kauko Komulainen gick sommaren 2006 i ålderspension som 56-åring. Av pensionärsdagarna har rätt många tillbringats i motorcykelsadeln. 16 Ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 vuoden seilauksella 18 På intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år II konemestari Juhani Ratilainen jäi keväällä 2011 ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden jälkeen ro-ro alus M/V Norqueenilta palveltuaan sillä peräti 31 vuotta. 12 II maskinmästare Juhani Ratilainen går våren 2012 på intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år. I pension går han från ro-rofartyget M/V Norqueen efter att ha tjänstgjort ombord på detta i hela 31 år. Vakiot Ordinarie 11 Pärjätään Ylilääkärin terveiset 19 Michaela vastaa Tietoa eläkkeistä 20 Tilastot Suomalainen merenkulkija Sijoitukset Kaksijakoinen vuosi Lyhyesti Vi klarar oss Hälsningar från överläkaren 19 Michaela svarar Info om pensionerna 20 Statistik Den finländska sjöfararen Investering Tudelat år Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja Huvudredaktör Helena Jaatinen Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post Osoitteenmuutokset adressförändringarna Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Helena Jaatinen, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 2/2012 vko/vecka 39 Kannen kuva Pärmbild Kauko Komulainen Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki 2 Albatrossi Albatrossen

3 Pääkirjoitus ı Ledaren Suomalaisen merenkulun tulevaisuus vaakalaudalla Den finländska sjöfartens framtid är i vågskålen SUOMI ON SAARI, on vanha ja käytössä kulunut sanonta. Ja kuitenkin se mitä suurimmassa määrin pitää paikkansa. Suurin osa viennistämme ja tuonnistamme suuntautuu läntiseen Eurooppaan päin. Toki meillä suuren Venäjän naapurina on tietynlainen erityisasema, jota emme ehkä ole pystyneet täysimääräisesti hyödyntämään. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki vaatiikin suomalaisia tuomaan EU-yhteyksissä esille Suomelle tärkeitä kansallisia etuja ja korostamaan maantieteellisen asemamme merkitystä. PITKÄLLISEN KÄSITTELYN jälkeen saatiin lopulta EUkomissiosta myönteinen vastaus uudelle tonnistoverolainsäädännölle; maaliskuun alussa voimaan tullut laki täyttää suurelta osin varustamoelinkeinon sille asettamat odotukset. Se on merkittävä edistysaskel merenkulun edellytysten parantamisessa. Varustamoilla on nyt erinomaiset mahdollisuudet tonniston uusimiseen. Ja voisiko alusten määrä jopa lisääntyä? TÄMÄ EI kuitenkaan yksin riitä. Merenkulun strategian valmistelu on tarkoitus aloittaa liikennepoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen. Elinkeinon tulevaisuus riippuu kuitenkin strategioista ja hyvistä tarkoituksista huolimatta suurelta osin siitä, miten valtion merenkulkuun kohdistuvat säästötavoitteet aiotaan tulevina vuosina toteuttaa. Vastauksia pitäisi saada jo tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Jaksan uskoa, että säästöjä ei tehdä pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle ja Suomen teollisuudelle. Voisivatko oikein kohdistetut toimenpiteet olla joissakin tapauksissa myös omiaan parantamaan merenkulun toimintaedellytyksiä, vaikka ne säästävät kustannuksia? o ATT FINLAND ÄR EN Ö är ett gammalt och utslitet talesätt. Och ändå äger det i högsta grad sin riktighet. Största delen av vår export och import är inriktad på västra Europa. Givetvis har vi som granne till stora Ryssland en viss särställning som vi kanske inte har förstått att utnyttja riktigt helt. Därför fordrar ju ordföranden för statsutskottets trafiksektion, riksdagsledamot Kari Rajamäki, att Finland i EU-sammanhang ska föra fram för landet viktiga nationella fördelar och understryka den betydelse vår geografiska position har. EFTER EN UTDRAGEN behandling fick vi till slut ett positivt svar av EU-kommissionen på den nya lagstiftningen för tonnagebeskattningen. Lagen, som trädde i kraft i början av mars, fyller i stort sett de förväntningar rederinäringen ställde på den. Lagen är ett viktigt steg framåt för förbättrande av förutsättningarna för sjöfartens verksamhet. Rederierna har nu utmärkta möjligheter att förnya sitt tonnage. Kan antalet fartyg rentav utökas? ENBART DETTA räcker dock inte. Efter att den trafikpolitiska redogörelsen färdigställts är det meningen att inleda beredningen av en sjöfartsstrategi. Näringens framtid beror trots allt på strategier och oaktat alla goda avsikter på hur staten under de kommande åren har för avsikt att verkställa sina till sjöfarten fokuserade sparmål. Svar bör erhållas redan fram till dess denna tidning utkommer. Min förhoppning är att sparåtgärder inte genomförs utan att överväga vilka helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår land. Kan måhända rätt inriktade åtgärder i vissa fall också vara ägnade att förbättra sjöfartens verksamhetsförutsättningar trots att de sparar in kostnader? o Jaksan uskoa, että säästöjä ei tehdä pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle ja Suomen teollisuudelle. Min förhoppning är att sparåtgärder inte genomförs utan att överväga vilka helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår land. Helena Jaatinen Toimitusjohtaja Verkställande direktör Albatrossi Albatrossen 3

4 Haastattelu ı Kansanedustaja Kari Rajamäki Suomen merenkulun erityisasema EU:ssa enemmän esille Pohjoinen ulottuvuutemme, rajamme Venäjään ja riippuvuutemme merikuljetuksista tekevät Suomesta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen saarivaltion. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja Suomen lipulla oleva tonnisto ovat pienelle Suomelle elintärkeää. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju KANSANEDUSTAJA ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäen mielestä EU-komission papereihin pitäisi saada Suomelle tärkeitä merenkulun linjauksia sekä sitouttaa EU näkemään yhteiset strategiset etumme. Teollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen on edellytys Suomen kansalliselle selviytymiselle. Se on meidän pelastusrengas, Rajamäki toteaa. Hän harmittelee sitä, ettei riittävän ajoissa ole havahduttu miettimään keinoja ja tehty strategiaa, joilla estettäisiin mm. savupiipputeollisuuden katoaminen Suomesta. Suomalaiset ovat liian kolkkapoikamaisia luotetaan liikaa asioiden hoituvan itsestään. Toisaalta ollaan menty ilman selkeää strategiaa ja poliittista ohjausta niin EU-tason kuin kansainvälisten järjestöjen kokouksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on IMOn rikkipäätös. Suomi on rikkiasiassa ajelehtinut tilanteeseen, jossa päätöksen vaikutukset muodostuvat elinkeinolle ja teollisuudelle katastrofaaliseksi. Nyt viimeistään meidän suomalaisten on ryhdyttävä pitämään ääntä ja tuotava esiin kansainvälisillä foorumeilla Suomelle tärkeitä kansallisia asioita sekä erityisasemaa, hän jatkaa. Suomen EU-liittymissopimukseen olisi aikanaan pitänyt neuvotella erityisehtoja poikkeuksellisen ulottuvuuden vaikutuksista maallemme sekä erityisrahoitusta infran kehittämiseen. Muun muassa Irlanti onnistui saarivaltiona saamaan erityisrahoitusta infran kuten satamien ja lentokenttien rakentamiseen. Nyt tässä Suomen tilanteessa on tehtävä kaikki mahdollinen. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan, Rajamäki lausuu. Komission papereihin täytyisi saada Suomelle tärkeitä merkintöja ja Suomen on osattava puhua itsensä myös niiden keskiöön. IMON RIKKIPÄÄTÖKSEN kansallinen aikataulu ja täytäntöönpano on arvioitava uudelleen ja huolehdittava siitä, että jatkossa tällaisia virheitä ei pääse tapahtumaan. Kaikista Itämeren rannikon valtioista Suomelle aiheutuu päätöksestä kaikkein raskain vaikutus. Noin 80 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse Itämerellä. Rikkipäätös oli omaan polvilumpioon ampumista, jyrähtää Rajamäki. Ympäristö- ja ekologiset näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia, mutta Suomella ei ole varaa menettää lisää teollisuutta. Ei näin vihreä voi kukaan olla, ettei ajattele samalla Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuutta hän toteaa. Toisaalta hän toteaa, että rikkimääräyksistä voi tulla uusia markkina-alueita suomalaiselle rikkipesureita kehittävälle teollisuudelle. Mutta nyt suunniteltu aikataulu on merenkulkuelinkeinolle aivan liian kireä. EUROOPAN LAAJUISEN liikenneverkon (TEN-T) rakentamishanke sai vauhtia Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna Ruotsi on sen jälkeen lähtenyt voimakkaasti kehittämään omaa liikenneverkkoaan tähtäimenä päästä keskeiseen asemaan pohjoisena maana. Suomen pitää nyt viimeistään tuoda esille Venäjän ja yhteisen rajamme tuomat mahdollisuudet kehitettäessä Euroopan pohjoisten alueiden logistiikkaa. Mahdollisuuksia tarjoavat Suomen luonnonvarat, Koillisväylä ja Barentsin meri, Aasian ja Kiinan kasvavat markkina-asemat sekä yhteistyö Venäjän kanssa. Reitti pohjoisille merille täytyy korvamerkitä Suomen kautta ja lähteä rakentamaan osin EU-rahoituksella raideliikennettä sekä kehittämään satamiamme. Liikenneverkon reititystä Suomen kautta tukee myös talvimerenkulun osaaminen. Komission papereihin täytyisi saada 4 Albatrossi Albatrossen

5 Kari Rajamäki Kansanedustaja 1983 Pohjois-Savon vaalipiiri Valtiovarainvaliokunnan Liikennejaoston pj. Syntynyt Kotikunta Varkaus Puolue SDP Koulutus Hallintotieteiden maisteri Perhe Naimisissa, neljä lasta. Suomelle tärkeitä merkintöja ja Suomen on osattava puhua itsensä myös niiden keskiöön. Venäjän naapurimaana Suomella on maantieteellisesti ja myös Eurooppatasolla strateginen asema. Miksi emme hyödyntäisi tätä, hän toteaa. Lisäksi Rajamäki korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä kansallisella tasolla eri toimijoiden kesken. Emme saa antaa Ruotsille tässä asiassa etusijaa, Rajamäki sanoo ja jatkaa, että Suomella on hyvät mahdollisuudet, jos tahtotilaa vaan löytyy. MAAMME HISTORIASSA on perinteisesti lähdetty takamaastosta neuvottelemaan taskurahoista. Rajamäki korostaa, että nyt pitää uskaltaa olla etunojassa ja rohkeasti tuoda rohkeasti esille Suomen strateginen asema ja sen mukanaan tuomat edut koko Euroopalle. Liikennepoliittinen selonteko ja liikenneministeri Merja Kyllösen logistiikkaseminaarissa esille tuoma merenkulun strategia ovat Suomelle nyt entistä tärkeämpiä. Liikennepoliittinen selonteko on lähdössä lausuntokierrokselle ja se annettaneen Eduskunnalle huhtikuussa Merenkulun strategian valmistelu on ministerin mukaan käynnistymässä. Maaliskuussa voimaan tullut uusi tonnistoverolainsäädäntö tuo Suomen merenkululle uusia mahdollisuuksia. Nopea voimaansaattaminen pitkään kestäneen EU-hyväksymiskäsittelyn jälkeen on malliesimerkki merkittävästä kansallisesta teosta Suomen lipun pelastamiseksi. Tonnistoverolaki tuo entistä paremmat mahdollisuudet tonniston uusiutumiseen, se parantaa kansainvälistä kilpailukykyämme sekä turvaa merenkulun e u osaamisen se säilymisen Suomessa. Kuudessatoista muussa EUn jäsenvaltiossa on oma merenkulun tukijärjestelmänsä. Oli jo aika saada Suomelle aidosti kilpailukykyinen tonnistoverolainsäädäntö. Uskomme sen tuovan Suomen lipulle lisää tonnistoa, Rajamäki summaa eduskunnan käsittelyä. sitä, että nykyisen järjestelmän epäkohtia muutetaan siten, että otettaisiin min huomioon alusten jäissä liikkumisen ominaisuudet. Lisäksi si sen pitäisi kannustaa rakentamaan Suomen lipulle uusia aluksia, jotka pärjäävät talviolosuhteissa losuhteissa ilman jäänmurtoapua. Lisäksi hän toteaa, ettei jokiproomujen hinaaminen aminen jäissä kansallisella panostuksella ole Suomen etu. Merenkulun tukiin kohdistuviin valtiontalouden säästötavoitteisiin Rajamäki ei halua ottaa kantaa. a. Niitä valmistellaan eri työryhmissä. Hän kuitenkin toteaa lopuksi, että hänestä ä ei ole tarkoituksenmukaistpienentää elinkeinon mahdollisuuksia nyt, kun on luotu uusia usia parem- toimintaedellytyksiä Suomen merenkululle toimia kansainvälisillä erittäin kilpailluilla markkinoilla. KAIKKI NYT hartiavoimin tehtävä työ, edesauttaa taa Suomea selviytymään myös tulevaisuudessa, a, Rajamäki summaa. Merenkululla on merkittävä asema ja sen avulla myös suomalainen teollisuus voi menestyä ja voida paremmin. Toivottavasti saamme nähdä ä yhä useammassa suomalaisen varustamon aluksessa Suomen lipun. Silloin täyttyy myös oma huoltovarmuusvelvoitteem- vo me. o > NYKYINEN väylämaksujärjestelmä mä kaipaa myös valtiovarainvaliokunnan ainvaliokunnan liikennejaoston ja Rajamäen mukaan uudista- mista. Jaosto on pitänyt tärkeänä Albatrossi Albatrossen 5

6 Intervju ı Riksdagsledamot Kari Rajamäki Den finländska sjöfartens särposition bör framhävas mera på EU-nivå Vår nordliga dimension och gränsen mot Ryssland samt vårt beroende av sjötrans-porter gör Finland till en enligt europeisk måttstock exceptionell östat. Industrins konkurrenskraft, bevarandet av vår know-how och det under finsk flagg seglande tonnaget är livsviktigt för lilla Finland. ENLIGT RIKSDAGSLEDAMOTEN och ordföranden för statsutskottets trafiksektion Kari Rajamäkis åsikt bör sjöfartens för Finland viktiga riktlinjer fås noterade i EU-kommissionens handlingar samt EU fås att förbinda sig vid våra gemensamma strategiska fördelar. Säkerställandet av industrins verksamhetsförutsättningar är en förutsättning för att Finland ska klara sig nationellt. Det är vår frälsarkrans, konstaterar Kari Rajamäki. Han förargar sig över att vi inte vaknat i tid för att fundera på lösningar och utarbeta en strategi som bl.a. skulle förhindra skorstensindustrin från att försvinna från vårt land. Finländarna är alltför vargungelika de litar för mycket på att sakerna reder sig av sig själv. Å andra sidan har vi deltagit i såväl möten på EU-nivå som internationella organisationers möten utan klar strategi och politisk styrning. Ett exempel på det här är IMOs svavelbeslut. Finland har i svavelfrågan drivits in i en situation där följderna av beslutet blir katastrofala för näring och industri. Senast nu bör vi finländare börja föra liv och vid internationella forum föra fram för vårt land viktiga nationella frågor och särställning, fortsätter han. I tiden borde det också ha förhandlats om särvillkor i Finlands EU-anslutningsfördrag med hänsyn till verkningarna av vårt lands exceptionella geografiska utsträckning samt särfinansiering för utveckling av infrastrukturen. Bl.a. Irland lyckades som östat få särfinansiering för utveckling av sin infra, t.ex. för byggande av hamnar och flygfält. I den situation Finland är just nu gäller det att vara aktiv. Framförallt inte bli liggande i elden, säger Rajamäki. DEN NATIONELLA TIDTABELLEN och verkställigheten av IMOs svavelbeslut bör bestämmas på nytt och framöver bör det sörjas för att dylika missar inte sker. Av alla kuststater vid Östersjön drabbas Finland allra hårdast av beslutet. Omkring 80 % av vår export och import rör sig sjövägen över Östersjön. Euroopan komission ehdotus Suomen ydinverkoksi Europeiska kommissionens förslag till kärnnätverk i F inland LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO KÄLLA: TRAFIKVERKET Rautatieverkko Järnvägsnät Tieverkko Vägnät Satama Hamn Lentokenttä Flygfält Yhteydet naapurimaihin Förbindelser med grannländer Itämeren moottoritie Östersjöns motorväg Svavelbeslutet var som att skjuta sig i egen knäskål, dundrar Rajamäki. Miljö- och ekologiska synpunkter är förståeliga och värda att understödas men Finland har inte råd att förlora ytterligare industri. Så grön kan ingen vara att personen ifråga inte samtidigt tänker på välfärdsstaten Finlands framtid konstaterar Rajamäki. Å andra sidan fastslår han att svavelbestämmelserna kan föra med sig nya Turku Åbo Kemi Tornio Torneå Kokkola Karleby Oulu Uleåborg Jyväskylä Tampere Tammerfors Lahti Lahtis Kouvola Hamina Kotka Fredrikshamn Helsinki Helsingfors Vainikkala Vaalimaa 6 Albatrossi Albatrossen

7 marknadområden för den finländska industri som utvecklar svavelskrubbrar. Men den nu planerade tidtabellen är alldeles för stram för sjöfartsnäringen. UNDER SVERIGES ordförandeperiod 2009 blev det fart på byggprojektet Det transeuropeiska transportnätet (TEN-T). Därefter började Sverige kraftigt utveckla sitt eget transportnätverk i syfte att uppnå en central position bland de nordiska länderna. Senast nu måste Finland lyfta fram de möjligheter den gemensamma gränsen med Ryssland erbjuder vid utveckling av logistiken i Europas nordliga regioner. Möjligheter erbjuder bl.a. naturresurserna i Finland, Nordostpasagen och Barentshav, de växande marknaderna i Asien och Kina samt samarbetet med Ryssland. Leden till de nordliga haven bör öronmärkas via Finland och bygge av ett spårnätverk, delvis med EUfinansiering, inledas. Ytterligare bör utveckling av våra hamnar inledas. En uppläggning av trafiknätverket via Finland stöder även de finländska sjöfararnas know-how inom vintersjöfarten. För Finland betydelsefulla noteringar bör nu fås införda i kommissionens dokument och Finland bör nu kunna plädera för att komma in i kärnan av dessa. Med Ryssland som grannland har Finland en såväl geografiskt som på europeisk nivå strategisk position. Varför skulle vi inte utnyttja detta, konstaterar han. Därtill understryker Rajamäki vikten av ett nära samarbete på nationell nivå mellan olika aktörer. Vi får inte ge Sverige förtur i den här frågan, säger Rajamäki och fortsätter med att konstatera Finland har nu goda möjligheter om det bara finns vilja. UNDER VÅRT LANDS historia man traditionellt utgått från utmarkerna för att förhandla om fickpengar. Rajamäki understryker att det nu gäller att våga vara framåt och oförväget föra fram Finlands strategiska position och de fördelar denna för med sig för hela Europa. Den trafikpolitiska redogörelsen och sjöfartens strategi, som presenterades av trafikminister Merja Kyllönen på logistikseminariet, är nu viktigare än någonsin för Finland. Den trafikpolitiska redogörelsen är på väg ut på remiss och torde ges riksdagen i april Beredningen av strategin för sjöfarten håller enligt ministern på att komma igång. Den nya lagtiftningen om tonnagebeskattningen som trädde i kraft i mars för med sig nya möjligheter för Finlands sjöfart. Det snabba sättandet i kraft efter den långdragna behandlingen i EU för godkännande är ett föredömligt exempel på en betydelsefull nationell gärning för att rädda den finska flaggen. Tonnageskattelagen medför bättre möjligheter än tidigare för förnyelse av tonnaget, den förbättrar vår internationella konkurrenskraft samt tryggar bevarandet av sjöfartens know-how i Finland.16 andra medlemsstater i EU har egna stödsystem för sjöfarten. Det var på tiden att Finland fick en genuint konkurrenskraftig beskattningslagstiftning för tonnaget. Vi är övertygade om att den för med sig mera tonnage under finsk flagg, summerar Rajamäki behandlingen i riksdagen. OCKSÅ DET NUVARANDE systemet för farledsavgifter kräver förnyelse enligt statsutskottets trafiksektion och Rajamäki. Sektionen har hållit för viktigt att olägenheterna i det nuvarande systemet ändras så att fartygens egenskaper vid gång i is beaktas bättre. Ytterligare borde systemet sporra till byggande av nya fartyg under finsk flagg som klarar sig i vinterförhållanden utan hjälp av isbrytare. Därtill konstaterar han att bogsering av flodpråmar i is med nationella insatser inte är någon fördel för Finland. RAJAMÄKI VILL INTE ta ställning till statsfinansernas sparmål för sjöfarten. De bereds i olika arbetsgrupper. Han konstaterar dock till slut att det enligt honom inte är ändamålsenligt att minska näringens möjligheter nu när det har skapats nya förutsättningar för den finska sjöfarten att fungera på en internationell marknad där konkurrensen är ytterst hård. Till slut summerar riksdagsledamot Kari Rajamäki: Allt det arbete som nu satsas hjälper Finland att klara sig även i framtiden. Sjöfarten har en viktig position och med dess hjälp kan också den finska industrin vara framgångsrik och må bättre. Förhoppningsvis får vi se en finsk flagg på allt fler finska rederiers fartyg. Då fylls också vår egen skyldighet att stå för underhållssäkerhet. o > Kari Rajamäki Riksdagsledamot 1983 Norra Savolax valdistrikt Ordf. för statsutskottets trafiksektion Född Hemkommun Varkaus Parti SDP Utbildning Förvaltningsmagister Familj Gift, fyra barn. o Albatrossi Albatrossen 7

8 Tapahtumat ı Merenkulun seminaari Merenkulun asiantuntijat Finlandia-talolla Meriseminaari kuivalla maalla Kiirettä on kaikkialla. Kesti aikansa, ennen kuin kuudenkymmenen henkilön kalenterista löytyi sopiva ajankohta. Keskeisellä paikalla sijaitseva Finlandia-talo sopi hyvin seminaarin pitopaikaksi. Kansanedustajien ja merenkulkuihmisten lisäksi paikalla oli virkamiehiä ministeriöistä ja eduskunnan valiokunnista. Teksti ja kuvat Text och foto Pekka Karppanen SUOMALAISESSA merenkulussa on tuskin koskaan ollut seesteistä aikaa, mutta 2010-luvulla on tapahtunut lievää positiivista kehitystä. Eikä vähiten sen vuoksi, että kaikki veneessä olijat ovat alkaneet meloa samaan suuntaan. Järjestöjen yhteisymmärrys ja valtiovallan vastaantulo ovat alkaneet näkyä tonniston keski-iän nuorentumisessa ja työpaikkojen laskun pysähtymisessä. Uudistettu tonnistoverolaki ja työehtosopimukset, sekä miehistötuet ilmentävät merenkulkupolitiikan pitkäjänteisyyttä. Suomen merenkulun kilpailuasema on parantunut. Suomen Varustamot Ry:n puheenjohtaja Thomas Franck ja Suomen Merimiesunioni ry:n puheenjohtaja Simo Zitting olivat samoilla linjoilla. Tummia pilviä taivaalla Suomalaisvarustamot ovat varsin ennakkoluulottomasti lähteneet tekemään pioneerityötä ympäristönsuojelun eteen. Laivoihin asennetaan painolastivesien ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä. Uusia polttoaineratkaisuja kehitetään. Kestää kuitenkin aikansa, että järjestelmät toimivat ja kapasiteettia riittää niiden asentamiseen kaikkiin, tai edes uudisrakennuslaivoihin. Seminaariväessä herätti keskustelua valmisteilla oleva rikkidirektiivi. Edustaja Kari Rajamäki puolusti voimakkaasti elinkeinon kantaa voimaantulon liian nopeasta aikataulusta. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenisi, jos rikkidirektiivi rajoittuisi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Suomalaisia työpaikkoja katoaisi ja merenkulku kärsisi muiden kuljetusmuotojen kustannuksella. Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenneja viestintäministeriöstä muistutti, että valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. Merenkulun tukiin on kiinnitetty huomiota kohteita etsittäessä. Kauppa-alusten energiatehokkuusindeksi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n energiatehokkuusindeksi EEDI tulee pakolliseksi vuoden 2013 alusta uusille kontti-, kuivabulk-, tankki- ja matkustaja-aluksille. Tarkoitus on konetehoja pienentämällä vähentää päästöjä. Toimitusjohtaja Olof Widen Suomen Varustamot Ry: stä tähdensi, että Suomen talviset olosuhteet vaativat laivoilta suurta konetehoa. Kuljetuksia hoidetaan paljon roro- ja ropax- aluksilla. Talviolosuhteet pitää huomioida myös maan huoltovarmuutta suunniteltaessa. Toimitusjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskuksesta huomautti kotimaisen tonniston merkityksestä yhteiskunnan kuljetusten turvaamiseksi poikkeusoloissa. Arktisen merenkulun osaamista Teknologiateollisuuden puheenvuoron käytti toimitusjohtaja Jorma Turunen. Hän tähdensi toimivan jäänmurron tärkeyttä ja kehotti tilaamaan uuden murtajan kotimaiselta telakalta. Olemassa olevaa huippuosaamista saadaan näin ylläpidettyä ja kehitettyä. Hän vastusti voimakkaasti rikkidirektiiviä, joka maksaisi Suomelle jopa työpaikkaa. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta 8 Albatrossi Albatrossen

9 Merenkulussa on tapahtunut käänne myönteisempään suuntaan aivan viime vuosina järjestöjen ja valtiovallan yhteistyön ansiosta, Simo Zitting totesi. Tack vare samarbetet mellan organisationerna och statsmakten har det under de allra senaste åren skett en vändning i en gynnsammare riktning inom sjöfarten, konstaterade Simo Zitting. Seminaariin osallistui kansanedustajia, merenkulkualan vaikuttajia sekä virkamiehiä ministeriöistä ja valiokunnista. I seminariet deltog riksdagsledamöter, sjöfartsbranschens påverkare samt tjänstemän från ministerier och utskott. MEPAn toimitusjohtaja Martti Karlsson toimi seminaarin puheenjohtajana yhdessä MEKin toimitusjohtajan, Helena Jaatisen kanssa. SSBs vd Martti Karlsson fungerade tillsammans med SPKs vd Helena Jaatinen som seminariets introduktörer. Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne- ja viestintäministeriöstä muistutti, että valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. Överdirektör Minna Kivimäki från kommunikationsministeriet påpekade att de råder ett hårt spartryck på statsfinanserna. kehotti elinkeinoa olemaan valppaana Koillisväylän ja muiden arktisten vesien hyödyntämisessä. Hereillä on oltukin. Nesteen tankkerit purjehtivat Muurmanskista Kiinaan ja Arctian kaksi monitoimimurtajaa on rahdattu Alaskan vesille. Hernesniemi totesi merenkulkijoiden ikärakenteen olevan terve, nuoria on sopivasti. Hänen mukaansa koulutusta olisi järkeistettävä toimintoja yhdistelemällä. Hänellä oli myös keino jäänmurtajakaluston uudistamiseen. Myydään monitoimimurtajat ja offshore -liiketoiminta. Saaduilla rahoilla kustannetaan uusia murtajia. Seminaarin loppukeskustelun veti ja päätössanat lausui hallituksen puheenjohtaja Kari Välimäki Merimieseläkekassasta. o > TILAISUUDEN ISÄNTINÄ toimivat Merimiespalvelutoimisto ja Merimieseläkekassa. MEPA:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lonka avasi seminaarin. Toimitusjohtajat Martti Karlsson (MEPA) ja Helena Jaatinen (MEK) toimivat puheenjohtajina. o Albatrossi Albatrossen 9

10 Evenemang ı Sjöfartseminariet Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter och tjänstemän på Finlandiahuset Det traditionella seminariet hölls nu på torra land Bråttom, bråttom överallt. Det tog sin tid innan det hittades en lämplig tidpunkt i sextio personers kalendrar. Det centralt belägna Finlandiahuset lämpade sig utmärkt som plats för seminariet. Utöver riksdagsledamöter och sjöfartsmänniskor fanns det tjänstemän från ministerier och riksdagens utskott på plats. MEPAn hallituksen puheenjohtaja, valtakunnansovittelija Esa Lonka piti seminaarin avauspuheen. Ordföranden för SSBs styrelse, riksförlikningsman Esa Lonka höll seminariets öppningsanförande. INOM DEN FINLÄNDSKA sjöfarten har det knappast någonsin funnits lugna tider men under 2010-talet har det skett en svagt positiv utveckling. Och inte minst för att alla som finns med i båten har börjat ro åt samma håll. Organisationernas samförstånd och statsmaktens tillmötesgående har börjat ses i form av en sänkt medelålder för tonnaget och av att den sjunkande trenden för antalet arbetsplatser avstannat. Den reviderade tonnageskattelagen och kollektivavtalen samt manskapsstöden är uttryck för en långsiktig sjöfartspolitik. Den finländska sjöfartens konkurrensläge har förbättrrats. Ordföranden för Rederierna i Finland rf Thomas Franck och ordföranden för Finlands Sjömans-Union FS-U rf Simo Zitting var på samma linje. Mörka moln på himlen De finländska rederierna har rätt fördomsfritt inlett ett pionjärarbete som gagnar miljöskyddet. På fartygen installeras reningssystem för barlastvattnet och avgaserna. Nya bränslelösningar utvecklas. Det tar dock sin tid innan systemen fungerar och kapaciteten räcker för att installera dessa system i alla fartyg för att inte tala om nybyggen. Svaveldirektivet, som är under beredning, väckte livlig debatt bland seminariedeltagarna. Riksdagsledamoten Kari Rajamäki försvarade kraftigt näringens ståndpunkt att ikraftträdandet sker med en alltför snabb tidtabell. Den finländska industrins konkurrenskraft skulle försvagas om svaveldirektivet träder i kraft enligt den ursprungliga tidsplanen. Finska arbetsplatser skulle försvinna och sjöfarten skulle lida på bekostnad av andra transportformer. Överdirektör Minna Kivimäki från kommunikationsministeriet påpekade att de råder ett hårt spartryck på statsfinanserna. Vid sökandet efter objekt har uppmärksamhet fästs vid sjöfartens stöd. Handelsfartygens index för energieffekten Från början av 2013 blir den internationella sjöfararorganisationen IMO:s index för energieffekten EEDI obligatoriskt för nya container-, torrbulk-, tank- och passagerarfartyg. Avsikten är att genom sänkning av maskineffekten minska utsläppen. Rederierna i Finland rf:s vd Olof Widen framhöll att förhållandena vintertid i Finland kräver stor maskineffekt av fartygen. Transporterna sköts i stor utsträckning av roro-och ropaxfartyg. Förhållandena vintertid bör beaktas även vid planering av vårt lands försörjningssäkerhet. Vd Ilkka Kananen från Försörjningsberedskapscentralen underströk det inhemska tonnagets betydelse för tryggandet av samhällets transporter under exceptionella förhållanden. 10 Albatrossi Albatrossen

11 Pärjätään ı Vi klarar oss Know-how om arktisk sjöfart Teknologiindustrins anförande hölls av vd Jorma Turunen. Han underströk vikten av fungerande isbrytning och rekommenderade att vid beställning av nya isbrytare göra det av ett inhemskt varv. På så sätt kan vi upprätthålla och utveckla existerande toppkunnande. Han motsatte sig starkt svaveldirektivet. Det skulle kosta Finland upp till arbetsplatser. Forskningsdirektör Hannu Hernesniemi vid Näringslivets forskningsinstitut (ETLA) uppmanade näringen att vara på alerten när det gäller att utnyttja Nordostpasagen och andra arktiska vatten. Det har också några aktörer varit. Nestes tankfartyg seglar från Murmansk till Kina och Arctias två multipurposeisbrytare har fraktats till Alaskas vatten. Hernesniemi konstaterade att sjöfararnas åldersstruktur är sund, antalet ungdomar är lämpligt. Enligt honom kunde utbildningen rationaliseras genom att sammanslå funktioner. Han har också en lösning för förnyandet av isbrytarmaterielet. Sälj multipurposeisbrytarna och offshore-affärsverksamheten. Sedan kan nya isbrytare finansieras med de erhållna pengarna. Seminariets slutdiskussion leddes och avslutningsorden uttalades av ordföranden för Sjömanspensionskassans styrelse Kari Välimäki. o SOM VÄRDAR för begivenheten fungerade Sjömansservicebyrån (SSB) och Sjömanspensionskassan (SPK). Ordföranden för SSBs styrelse Esa Lonka öppnade seminariet. Verkställande direktörerna Martti Karlsson (SSB) och Helena Jaatinen (SPK) fungerade som seminariets ordförande. o Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Hyvinvointia työssä Välmående i arbetet ON PALJON PERUSTEITA, joiden nojalla ihmisen tulisi käyttää työntekoon osa koko ajan pidentyvästä eliniästään. Jotta tämä olisi kohtuullista merenkulkualan kaltaisessa fyysisestikin vaativassa työssä, olisi eläkeikäkeskusteluun liitettävä pohdinta siitä, miten pärjäämistä voitaisiin edistää. Tässä ja vuoden muissa Albatrosseissa nostan esiin tähän liittyviä keskeisiä asioita. KUKIN MEISTÄ voi vaikuttaa omaan työssä jaksamiseensa merkittävästi. Vain osa vakavista sairauksista on sellaisia, että ne voivat iskeä elämäntavoista riippumatta. Tällaisia ovat mm. monet syöpäsairaudet, mutta näiden osuus ennenaikaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä on vähäinen. Suuria eläkkeelle vieviä sairausryhmiä ovat masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat ja aivoverenkierron häiriöt. Niiden syntyyn henkilö itse voi vaikuttaa, vaikka toki vain osaksi. Tukielinongelmia voidaan ainakin osaksi hallita hyvällä fyysisellä kunnolla ja pysymällä normaalipainoisena. Aivoverenkierron sairaudet liittyvät usein korkeaan verenpaineeseen (ylipaino ja alkoholi pahentavat) ja tupakointiin. Masennuksen syyt ovat moninaiset, mutta selvää on, että alkoholin suurkulutus on masennusta pahentava tekijä. KAIKKIEN MERENKULKIJOIDEN elämäntapoja ei voine sanoa esimerkillisiksi. Laiva työpaikkana vaikeuttaa edellä mainittujen riskitekijöiden hallintaa, ja paljon riippuu itse kunkin merihenkilön omasta motivaatiosta kehon ja mielen huoltamiseen. Työnantaja voi toki edistää kuntoilua ja terveellistä ravitsemusta, työterveyshuolto voi hoitaa sairauksia. Terveellisten elämäntapojen noudattamisessa ja erityisesti alkoholin ja tupakoinnin rajoittamisessa peiliin katsominen on ensisijainen toimenpide. o DET FINNS MÅNGA orsaker som stöder tanken att människan ska använda en del av sin allt längre livslängd för arbete. För att detta ska vara rimligt också i ett fysiskt krävande arbete av det slag sjöfartsbranschen erbjuder bör till den här diskussionen om pensionsåldern även fogas ett begrundande av hur avklarandet av den längre arbetskarriären kunde främjas. I det här och årets övriga nummer av Albatrossen kommer jag att ta upp till detta knutna centrala frågor. ENVAR AV OSS kan i hög grad påverka sitt eget orkande i arbetet. Bara en del av de allvarligare sjukdomarna är sådana att de kan slå till oberoende av levnadsvanor. Av det slaget är bl.a. många former av cancer men dessas andel av orsakerna till förtida invalidpensioner är obetydlig. Stora grupper av sjukdomar som kan leda till pension är depression, muskuloskeletala sjukdomar och störningar i hjärnans blodcirkulation. På uppkomsten av dessa kan envar själv inverka om också bara till en del. En del av problem med stödorganen kan åtminstone delvis fås under kontroll genom god fysisk kondition och genom att hålla normalvikt. Sjukdomar i samband med störningar i hjärnans blodcirkulation har ofta samband med högt blodtryck (övervikt och alkohol förvärrar) och rökning. Orsakerna till depression är mångahanda men klart är att storkonsumtion av alkohol är en förvärrande faktor. ALLA SJÖFARARES levnadsvanor torde inte kunna sägas vara exemplariska. Fartyget som arbetsplats försvårar kontrollen över ovannämnda riskfaktorer och mycket beror på respektive sjöfarares egen motivation till vård av sin egen kropp och själ. Arbetsgivaren kan givetvis främja kondition och sund kost och företagshälsovården kan sköta sjukdomar. Men när det gäller iakttagande av sunda levnadsvanor och särskilt begränsning av alkohol och rökning är den primära åtgärden att se sig i spegeln. o Albatrossi Albatrossen 11

12 Työ ja harrastus ı Matkalla maailmalla Stuertti Kauko Komulaisen tarinat Moottoripyörällä mantereet tutuiksi Laivan työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi esimiestyö ja koko porukan fiilis tehdä yhdessä töitä, summaa kotkalainen stuertti Kauko Komulainen. Kauko jäi vanhuuseläkkeelle 56-vuotiaana kesällä 2006 seilattuaan 415 meripalvelukuukautta. Teksti Text Marina Paulaharju Kuvat Foto Kaukon ja Marjatan kotialbumi Kaukos och Marjattas album KUN OLI SE MAHDOLLISUUS ja siltä tuntui, jäin pois», Kauko Komulainen kertoo. Lokakuussa 2007 hän palasi takaisin merille töihin mutta sijaisena. Näin hänellä oli myös paremmat mahdollisuudet moottoripyöräreissuihin, joita hän on avosiippansa Marjatan kanssa tehnyt jo useita. Viimeisin reissu oli Uuteen Seelantiin ja seuraavaksi mennään taas Amerikkaa valloittamaan. Tilapäinen työnteko vanhuuseläkkeellä on ihan mukavaa. Siitä saa ylimääräistä rahaa moottoripyöräreissuihin ja eläkettäkin kertyy lisää, vaikka lisäyksen eläkkeeseen saakin vasta täytettyään 68 vuotta. hän summaa. Kauko lähti aikanaan merille 19-vuotiaana konemestarin uran kiilto silmissä. Minun ja Suomen kauppalaivaston onneksi konejobeja ei silloin ollut ja näin päädyin laivakeittiöön töihin hän muistelee. Kaukon ensimmäinen pesti suuntautui byssakallena Amerikkaan vanhan Finnsailorin kanssa. Sen jälkeen on seilattu kaikki valtameret sekä nähty lukuisia satamia, kaupunkeja, maita ja mantereita. Finnpolariksen kanssa Kauko teki kolme matkaa jopa Antartikselle. INNOSTUS MOOTTORIPYÖRIIN alkoi jo nuorena miehenä mutta kaverin moottoripyöräonnettomuus vakuutti Kaukon isän harrastuksen vaarallisuudesta. Isä kielsi moottoripyörän hankinnan. Asia jäi kuitenkin Kaukolle kytemään. Täytettyään 50 vuotta vuonna 1999 hän hankki ensimmäisen oman moottoripyörän. Kai se oli osaltaan tätä merenkulkijan niin sanottua laitostumista, Kauko toteaa. Muutamilla seilauskavereilla oli moottoripyörät ja he innostivat minuakin hankkimaan sellaisen. Ensimmäisen Custom-mallisen moottoripyörän ajaminen kotiin oli jännittävä hetki. Marjatta, Kaukon avosiippa ajoi autolla perässä ja huolehti siitä, ettei kukaan pääse väliin. Jännittävä ensimmäinen ajo sujui hyvin ja siitä lähtien Marjatta on voinut luottaa Kaukon ajotaitoihin. Vuosien mittaan pyörien moottoritilavuudet ovat ensimmäisestä kasvaneet. Nykyisin Kauko ja Marjatta ajavat kuutioisella Triumph Rocketilla. Pyörä on madallettu, jotta tällainen persjalkainen mies pystyy sitä ajamaan, hän kertoo. Rocket on maailman suurin tehdasvalmisteinen moottoripyörä - pyörien kuninkuusluokkaa. Vaikka pyörässä on valtavasti voimaa, sitä on helppo käsitellä. Pyörän mataluus ja alhainen painopiste tekevät ajonautinnosta huippuhienon. KOTIMAASSA ja muualla Euroopassa Kauko ja Marjatta ovat ajelleet useita kesiä. Moottoripyörä korvaa kesäisin henkilöauton. Ajamme vuodessa km. Päiväetappimme pyrimme pitämään kilometrissä, mutta joskus voi mennä tuhatkin kilometriä rikki. Silloin pitää kyllä välillä pysähtyä huilaamaan, Marjatta ja Kauko kertovat. Eräänkin kerran Marjatta on vahtinut tien poskessa huilaavaa Kaukoa ja moottoripyörää tavaroineen. Joskus on vaan otettava pienet nokkaunet, jotta jaksaa jatkaa määränpäähän, Kauko toteaa. Valtamerten yli toiselle mantereelle moottoripyöräreissuun Kauko ja Marjatta suuntasivat ensimmäistä kertaa vuonna Klassikkoreitti Route 66 Chicagosta Los Angelesiin oman moottoripyöräkerhon porukassa innosti heitä uusiin reissuihin. Mutta ajo kahdestaan kiinnosti enemmän kuin porukassa ajaminen. Kun ajaa 12 Albatrossi Albatrossen

13 Chigaco MEKSIKOON Kauko ja Marjatta pääsivät sitten kesällä Siellä sattui yhteenajo pakettiauton kanssa ja pyörän kaatuminen ja onnettomuus katkaisi Marjatalta sääriluun. Se on Kaukon mukaan ainut reissuilla sattunut onnettomuus. Sitäkin he pitävät enemmän kokemuksena kuin harmituksena. Onnettomuus sattui pienessä kylässä Tyynenmeren rannikolla ja vertaansa vailla olevan ystävällisen paikallisväestön sekä vakuutusyhtiön SOS-palvelun avustuksella Marjatta saatiin onnellisesti Acapulcon kautta koti-suomeen toipumaan. Kauko jäi Meksikoon, korjautti pyörän vauriot, palautti pyörän Cancuniin ja lensi perässä kotiin. Meksikon reissusta toivottuaan Kaukoa alkoi kutkuttaa tutun matkajärjestäjän Uuden Seelannin reissu. Vakuutusrahat olivat tulleet tilille ja seilauksiakin oli ollut sopivasti tarjolla, joten matkarahat näyttivät kertyvän kokoon. Marjatan jalkakin oli tervehtynyt hyvin ja näin Kauko ja Marjatta ilmoittautuivat reissulle mukaan. Kaukon mielissä siinsi myös seilausmuistot 80-luvulta tästä erittäin upeasta maasta. Tammikuussa 2011 matkaan siis lähdettiin. Matkareitti meni Hongkongin kautta menomatkalla ja paluumatkan he tekivät Rio de Janeiron kautta. Siellä he huilasivat ja Kauko muisteli menneitä: mm. Florida baari oli paikallaan Praca Maualla. Maapallo tuli samalla kierrettyä, muistelee Kauko. USS Alabama porukassa, haasteeksi muodostuu porukan pysyminen yhdessä. Kaupunkien liikennevalot, ruuhkat ja erilaiset käännökset jakavat ajoporukan helposti, he toteavat. Talvella Kauko suunnitteli ensimmäistä omaa Meksikon reissua, mutta matka meni puihin kun H1N1 eli sikainfluenssa-aalto pyyhkäisi yli maapallon. Ensimmäiset hälyttävät uutiset taudin leviämisestä tulivat juuri Meksikosta. Matkavaraukset piti perua ja miettiä uutta kohdetta. Mantereen yli piti päästä ja niin Kauko ja Marjatta suuntasivat Meksikon sijaan Amerikan etelävaltioiden alueelle syvään etelään. Matkallaan Miamista New Orleansiin he kiersivät monet musiikin mekat Graceland mukaan lukien Elvis Presleyn Gracelandin ja syntymäkodin Tupelossa. PARISKUNNAN Amerikan valloitus jatkuu tulevana kesänä, kun he suuntaavat uuteen reissuun. Matkan valmistelut ovat jo pitkällä: uudet ajopuvut ja kypärät on hankittu sekä lentoliput ja moottoripyörä varattu. Tutut merimiessäkit otetaan tällekin reissulle mukaan. Ne on niin helppo sitoa pyörän taakse eikä tavaraa ole liikaa. Reissulla he viipyvät reilu pari kuukautta ja eräänä kohteena on tällä kertaa maailman suurin moottoripyörätapahtuma Sturgisissa South Dakotassa elokuussa. Ajamme New Yorkista suurten järvien ympäri Los Angelesiin, josta lennämme Honoluluun. Havaijilla ajelemme moottoripyörällä kolme päivää. Kotiin lennämme Pekingin kautta. Siellä tyydymme ihailemaan nähtävyyksiä ihan jalkamiehinä, Kauko kertoo seuraavasta reissusta. Kauko ja Marjatta ottavat reissuiltaan paljon kuvia sekä pitävät matkapäiväkirjaa. Matkoilla mukana on videokamera, sanelin ja tavallinen kamera. Matkakertomuksia kuvineen on julkaistu netissä osoitteessa www. moottoripyora.org _matkailu_mat- kakertomukset_kotkan-ja-marjatan- [kohde]-reissu toisten harrastajien iloksi ja hyödyksi. Sieltä he myös ovat löytäneet vinkkejä uusista kohteista. o Albatrossi Albatrossen 13

14 Arbete och fritidsintressen ı Resor ute i världen Med motorcykel kors och tvärs över kontinenterna Arbetsgemenskapens välbefinnande på fartyget påverkas avsevärt av förmansarbetet och av hela gängets känsla för att arbeta tillsammans, summerar Kotkabördige stuerten Kauko Komulainen. Kauko gick sommaren 2006 i ålderspension som 56-åring efter att ha seglat i 415 sjötjänstmånader. Grand Canyon Mississippi Tahko NÄR DEN MÖJLIGHETEN fanns och det kändes bra så hoppade jag av, berättar han. I oktober 2007 återvände han till arbetet på sjön men som vikarie. Så här hade han också bättre möjligheter att bege sig ut på motorcykelresor tillsammans med sin sambo Marjatta. Redan tidigare hade de gjort flera sådana resor. Den senaste gick till Nya Zeeland och målet för följande färd är att på nytt erövra Amerika. Att som pensionär jobba tillfälligt känns riktigt bra. Det ger extra prassel hyra förde öd honom som bysskalle till för motorcykelfärderna och det får ju Amerika ombord på gamla Finnsailor. också pensionen att växa, fast det tillskottet till pensionen får man ju först hav och sett otaliga hamnar, städer, Efter det har han seglat på alla världs- efter att ha fyllt 68, sammanfattar länder och kontinenter. Med Finnpolaris gjorde Kauko t.o.m. tre resor till han. Kauko gick i tiden till sjöss som 19-åring med en karriär som maskinmästare hägrande för ögonen. Till Antarktis. min och Finlands handelsflottas lycka INTRESSET FÖR MOTORCYKLAR vaknade fanns det inte maskinjobb den tiden redan som ung men en kamrats motorcykelolycka övertygade Kaukos far om och så hamnade jag på jobb i fartygsköket, kommer han ihåg. Kaukos första intressets riskfylldhet. Fadern förbjöd 14 Albatrossi Albatrossen

15 Kauko att skaffa sig en motorcykel. Tanken grodde dock inom Kauko. Efter att han fyllt 50 år skaffade han 1999 sin första egna motorcykel. Till saken kanhända också bidrog den här så kallade institutionaliseringen som sjöfarare råkar ut för, konstaterar Kauko. Men några av hans seglarkamrater hade motorcyklar och de uppmuntrade mig att också skaffa en sån. Hemkörandet av den första motorcykeln av modell Custom var ett spännande ögonblick. Kaukos sambo Marjatta följde efter med bil och sörjde för att ingen kilade in emellan dem. Den spännande första turen förlöpte bra och efter det har Marjatta litat på Kaukos körskicklighet. Sedan den första motorcykeln har cyklarnas motorvolym under årens lopp ökat. Idag kör Kauko och Marjatta med en 2300 kubiks Triumph Rocket. Cykeln har gjorts lägre så att en sån här kortbent gubbe ska kunna köra den, berättar Kauko. Rocket är världens största fabrikstillverkade motorcykel cyklarnas kungsklass. Trots att den har enorma krafter är den lätt att manövrera. Cykelns låghet och låga tyngdpunkt ger en toppenfin körnjutning. Under många somrar har Kauko och Marjatta åkt omkring såväl i vårt eget land som i det övriga Europa. Motorcykeln ersätter sommartid personbilen. Vi kör årligen km. Dagsetappen försöker vi hålla vid km men det händer ibland att tusen kilometer överskrids. Då måste vi nog stanna för att vila, berättar Marjatta och Kauko. En gång har det t.o.m. hänt att Marjatta vaktat den invid vägen vilande Kauko och den parkerade motorcykeln med all utrustning. Ibland är det bara så att man måste ta sig en liten tupplur för att orka fortsätta ända till dagsetappens mål, konstaterar Kauko. Första gången Kauko och Marjatta styrde motorcykelfärden över oceaner till en annan kontinent var Den klassiska leden Route 66 från Chicago till Los Angeles tillsammans med gänget från den egna motorcykelklubben inspirerade dem till nya färder. Men körandet på tumanhand var mera intressant än att färdas med gänget. När man kör som ett gäng blir det en utmaning att hålla ihop gänget. Trafikljusen i städerna, rusningstiderna och olika vändningar splittrar lätt gänget, konstaterar de. VINTERN planerade Kauko den första egna färden till Mexico men färden torkade in när H1N1, dvs vågen av svininfluensa svepte över jorden. De första alarmerande nyheterna om sjukdomens spridning kom just från Mexico. Reserveringarna för resan måste avbokas och nytt resemål planeras. Avsikten var att färdas tvärs över kontinenten och det resulterade i att Kauko och Marjatta istället för att åka till Mexico åkte till de amerikanska sydstaterna djupt i södern. På sin färd från Miami till New Orleans besökte de månget musikens mecka inklusive Elvis Presleys Graceland och födelsehemmet i Tupelo. Mexico Till Mexico kunde Kauko och Marjatta sedan åka sommaren Där inträffade en kollision med en paketbil, motorcykeln välte och vid olyckan bröt Marjatta ett skenben. Enligt Kauko är det enda gången det inträffat en olycka på någon av deras färder. Och den gången anser de vara mera en erfarenhet än ett förargelsemoment. Olyckan inträffade i en liten by vid Stillahavskusten och med hjälp av en vänlig lokalbefolkning utan like och försäkringsbolagets SOS-tjänst kunde Marjatta via Acapulco resa hem till Finland för att återhämta sig. Kauko stannade i Mexico, lät reparera motorcykelns skador, återställde den till Cancun och flög sedan också han hem. När Kauko återhämtat sig efter Mexicoresan började en Nya Zeelandresa som ordnades av en bekant researrangör fresta Kauko. Försäkringspengarna hade landat på kontot och även seglatser hade erbjudits i lämplig omfattning, så det verkade som om tillräckligt med resepengar skulle samlas. Marjattas ben hade tillfrisknat tillfredsställande och så kunde Kauko och Marjatta anmäla sig till resan. I Kaukos tankar hägrade också minnen från seglatser på 80-talet till detta synnerligen storslagna land. I januari 2011 anträddes så resan. Utresan gick via Hongkong och returen förde dem via Rio de Janeiro. Där vilade de och Kauko återkallade gångna dagar i minnet, bl.a. Florida-baren fanns ännu på plats i Praca Maua. Samtidigt rundade vi jorden, minns Kauko. PARETS ERÖVRING av Amerika fortsätter inkommande sommar när de beger sig på en ny resa. Förberedelserna för resan är redan långt komna: nya kördräkter och hjälmar har anskaffats samt flygbiljetter och motorcykel reserverats. De bekanta sjömanssäckarna tas med också på den här resan. De är lätta att binda baktill på cykeln och det kommer inte för mycket utrustning med. På färden stannar de drygt två månader. Den här gången är ett av målen världens största motorcykelevenemang i South Dakota i augusti. Från New York kör vi runt de stora sjöarna till Los Angeles, därefter flyger vi till Honolulu. På Hawaii kör vi runt med motorcykel i tre dagar. Hem flyger vi via Peking. Där nöjer vi oss med att beundra sevärdheter till fots, berättar Kauko om följande resa. Kauko och Marjatta tar mycket foton på sina resor och för resedagbok. Med sig på resorna har de videokamera, diktafon och vanlig kamera. Reseberättelser med foton har de publicerat på nätet på adressen www. moottoripyora.org_matkailu_mat- kakertomukset_kotkan-ja-marjatan- [resemål]-reissu andra resenärer till glädje och nytta. Där har de också själva hittat tips om nya resemål. o Albatrossi Albatrossen 15

16 Merenkulun tervaskannot ı II konemestari Juhani Ratilainen Ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 vuoden seilauksella Aluksen koneen sielua pitää ymmärtää ja käydä välillä myös konehuoneen puolella, II konemestari Juhani Ratilainen ohjeistaa nuorempia. Hän jää keväällä 2011 ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden jälkeen. Koko meriuransa hän on työskennellyt Bore-varustamolla. Eläkkeelle hän siirtyy ro-ro alus M/V Norqueenilta, palveltuaan sillä peräti 31 vuotta. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju PITKÄ MERIPALVELU alkoi 15-vuotiaana kun Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Juhani Ratilainen jutteli merellä työskentelevien serkkujensa kanssa. Serkut saivat Juhanin houkuteltua merelle töihin. Ensimmäiset pestit olivat messipoikana ja salonkivillenä. Konehuoneeseen hän siirtyi Moottoripuoli ja koneet ovat aina kiinnostaneet Juhania. Hän päätti pätevöityä merityössä konepuolelle ja hankkikin pätevyyskirjan II konemestariksi 70-luvun alussa käymällä kurssimuotoisen alikonemestarin koulutuksen. Siihen aikaan hankittiin praktiikkaa myös telakkatyöstä ja tämä vaihe vei Juhani hetkeksi töihin Turun telakalle. Se jäi Juhanin ainoaksi maapuolen työksi. Ainut, mitä Juhani harmittelee niiltä ajoilta on, ettei hän jatkanut opiskeluja ja pätevöitynyt I konemestariksi. Tietoa ja taitoa olisi ollut jatko-opintoihinkin mutta työ merellä veti pidemmän korren. Kannustan nuoria mestareita jatkamaan opintoja ja hankkimaan mahdollisimman laajan pätevyyden silloin ei ole lasikattoa tiellä. KONEHUONEESSA tapahtuu seilauksen aikana paljon, joten mestareiden pitää koneensa tuntea. Nuorten, uransa alkutaipaleella olevien pitäisi käydä myös ropaamassa koneita ja niiden muttereita, venttiileitä ja muita tärkeitä osia. Kaikki elämä ei ole tietokoneissa ja niiden ohjaimissa vaikka toki valvonta tapahtuukin valtaosaltaan myös vanhoissa laivoissa nykyään päätteillä, hän muistuttaa. Vanhempia laivoja, joiden tekniikka on aivan erilaista kuin uusien, on vielä pitkään vesillä vaikka uusia korvaavia tulee koko ajan myös Suomen lipulle. Seilauksen aikana tehdään koneille ja laitteille pienempiä korjauksia ja säätöjä. Laivan päältä löytyy aina varaosina mm. laakereita, mäntiä ja sylintereitä. MERIELÄMÄ OLI ennen oli aika hurjaa aikaa. Juhani muistelee pestiään 80-luvulla kuivarahtialuksessa, joka kuljetti Afrikkaan käytettyjä romuautoja ja muuta kappaletavaraa. Takaisin tuotiin kaakaota ja tukkeja mutta usein osin tyhjänäkin. Pari vuotta yhteen mittaan siinä hurahti mutta mitäs poikamies nyt silloin olisi muuta tehnyt hän naurahtaa. Aina tuon tuosta oli salamatkustajiakin mukana ja niitä sitten pudotettiin seuraavassa satamassa pois. Ne olivat aikoja ne, muistelee Ratilainen. Muutokset laivayhteisöissä ovat myös olleet vuosien aikana väistämättömiä. Enää ei ole erillisiä päällystö- ja miehistömessejä. Kaikilla on oma yksiö ilman keittomahdollisuutta, jossa voi vapaa-aikana levätä. Henkilöstön määrä on pienentynyt ja työtahti on kiristynyt. Nykytekniikan avulla voi pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Vapaa-ajan viettäminen laivayhteisössä on myös saanut uusia ulottuvuuk- 16 Albatrossi Albatrossen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1032/2008 vp Saattohoidon ja vaikean kivun hoidon huomioiminen terveydenhoitolakiuudistuksessa Eduskunnan puhemiehelle Kivun hoidon toteuttaminen on käytännössä ongelmallista. Vaikean

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2010 vp Valtion virkasääntöjen noudattaminen Eduskunnan puhemiehelle Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelma kertoi kesäkuun alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan, oikeustieteiden

Lisätiedot