R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S

Transkriptio

1 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS kuva arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin arkisto P Y Y N I K I N U I M A H A L L I R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S A R K K I T E H TI T O I M I S T O H A N N A L Y Y T I N E N K Y

2 2

3 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Esipuhe Pyynikin uimahallin korttelin rakennushistoriallisen selvityksen tavoitteena oli inventoida kohteen nykyinen rakennuskanta ja arvioida sen rakennustaiteellista merkitystä ajankohtaisen suunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin. Selvityksen on tilannut korttelin omistaja, Tampereen kaupunki, jota edustaa Tilakeskuksen johtaja Ilkka Ojala. Selvitys on toteutettu Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky:n nimissä toukokuussa Työhön on osallistunut allekirjoittaneen lisäksi arkkitehtiylioppilas Terhi Lehtimäki. Selvitys perustuu kohdeinventoinnin lisäksi kirjallisuus- ja arkistokartoitukseen. Harry W. Schreckin arkkitehtitoimiston arkiston valokuvat ja piirustukset osoittautuivat tärkeäksi tietolähteeksi. Tekstin lähdeviitteet esitetään selvityksen lopussa ja kuvien lähteet kuvan yhteydessä. Mikäli kuvan lähdetietoa ei ole esitetty, kuva on tekijän. Kohteesta ei ole laadittu ajantasapiirustuksia. Rakennuksen osien eriaikaiset muutostöiden osasuunnitelmat ovat olemassa. Tämän työn puitteissa ei ollut mahdollisuutta laatia kattavia piirustusluetteloita eri arkistoista löytyvästä suunnitteluaineistosta. Ajantasapiirustusten laatiminen ja arkistopiirustusten luettelointi onkin ajankohtaista korttelin peruskorjaustöiden suunnitteluvaiheessa. Selvitys jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä historialuvussa kerrotaan uimahallin korttelin rakentamisen ja muutosten vaiheista. Toinen luku, arkkitehtuuri, kuvailee kokonaisuuden rakennustaiteellisia ja teknisiä ominaisuuksia. Kolmannessa luvussa inventoidaan rakennukset tilakokonaisuuksittain. Huomio on kiinnitetty erityisesti uimahallin ja retkeilymajan raken- 3

4 nuksiin. Muut korttelin toiminnalliset osat inventoidaan vain kokonaisuuden osana. Loppuyhteenvetoon on koottu luonnehdinta korttelin tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa huomioitavista rakennuskannan olennaisista ominaisuuksista. Tampereella Hanna Lyytinen, arkkitehti SAFA 4

5 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Sisällysluettelo 1 Historia Rakennushankkeen taustat Rakennuspaikka Tilaohjelma Arkkitehtikilpailu Rakentamisen valmistelu Suunnitelmat Arkkitehti Muut suunnittelijat Vastavalmistunut rakennus Muutosten- ja käytön historia Rakennusluvan varaiset käyttötarkoitus- ja tilamuutokset Kunnossapitokorjaukset ja muutokset Nykytilanne Muutostöiden merkitysten arviointi 26 2 Uimahallin korttelin arkkitehtuuri Arkkitehtuuritaustat Modernismin suomalainen tulkinta Rakennusmateriaalit Uimahallin rakennushahmo ja kaupunkikuva Kaupunkikuvan kerroksellisuus Kaupunkirakenteen nivel Tilarakenne Punatiili Tampereella Luonnon ja valon arkkitehtuuria Toiminnallisuus ja käyttö Rakennustapa ja tekniikka Runkorakenteet ja materiaalit 35 5

6 2.4.2 Rakennus- ja pintamateriaalit Rakennusosat Talotekniikka 38 3 Inventointi Uimahallin aulatilat Pukuhuoneet, pesu- ja saunatilat Allasosasto Retkeilymaja Aula- ja yhteistilat Majoitushuoneet Liiketilat Julkisivut 48 4 Yhteenveto 51 6 Lähdeluettelo 53 Piirustusliitteet 1 Ehdotuspiirustussarja todennäköisestä kilpailuvaiheen 2 Rakennuslupapiirustussarja Tilakeskuksen kiinteistöhallinnan ajantasapiirustukset 6

7 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 1 Historia 1.1 Rakennushankkeen taustat Tampereen uimahallihankkeesta oli puhuttu jo vuosisadan alussa (1). Kauppaneuvos Rafael Haarla testamenttasi 2 miljoonaa markkaa uimahallin rakentamiseen Tampereelle vuonna Kun apulaiskaupunginjohtaja Erkki Lindfors nosti esiin Uimahallin rakentamisen 1950-luvun vaihteessa, hanke ei sijoittunut sodan jälkeisessä jälleenrakentamisurakassa kaupungin välttämättömimpien rakennushankkeiden joukkoon. Kaupunginjohto esitti valtuustolle vaihtoehdoiksi pienoishallien rakentamisen suunnitteilla olevien Amurin ja Härmälän koulujen yhteyteen ja yhden kunnollisen, keskeisen uimahallin rakentamisen. Nollavaihtoehtoa ei esitetty. Luonnollisesti lopputuloksena oli, että Tampere tarvitsi yhden riittävän suuren uimahallin mahdollisimman keskelle kaupunkia. (2) Kaupunginhallitus asetti toimikunnan valmistelemaan hanketta ja etsimään sopivaa tonttia. Toimikuntaan valittiin osastonhoitaja Einari Saarinen, kauppaneuvos Kalle Kaihari, rakennustoimiston johtaja Aarne Ruohtula, arkkitehti Harry W. Schreck, kauppias Otto Salonen ja teknikko Arvo Veijalainen. Myöhemmin Schreckin tilalle valittiin DI Paavo Leppänen. (3) 7

8 1.1.1 Rakennuspaikka Toimikunta selvitti uimahallirakentamiseen sopivat vapaat tontit. Esillä olleista vaihtoehdoista urheilutalosäätiö kannatti uimahallin rakentamista Ratinanniemeen suunnitteilla olevan urheilutalon yhteyteen. Stadionin rakennussuunnitelma sisälsikin tässä vaiheessa uimahallin ja saunat. Suunnitelman pienoismalli oli ollut yleisön nähtävillä, ja maaliskuussa 1952 valtuusto oli tehnyt päätöksen hallin rakentamisesta Ratinanniemeen. Hanke kuitenkin raukesi. (4) Lokakuussa 1952 toimikunta ehdotti kaupunginhallitukselle uimahallin rakennuspaikaksi sen nykyistä korttelia. Plassina tunnetulla alueella pidettiin hevosmarkkinoita vuoteen 1910, jolloin Hippos valmistui. Alue oli vuonna 1944 varattu alustavasti lääninhallituksen talohankkeelle, joka oli kuitenkin viivästynyt valtuusto hyväksyi esitetyn rakennuspaikan uimahallille. (5) Tilaohjelma Valtuusto hyväksyi rakennustoimikunnan esittämän alustavan tilaohjelman Ohjelmaan sisältyivät uimahalli, saunalaitos, retkeilymaja, keskuspesula, autotalli, kahvila, ravintola ja edellisten toimintojen vaatimat yleiset tilat. (6) Arkkitehti Harry Schreckin laatimien esisuunnitelmien perusteella uimahallikorttelin tilaohjelma tarkentui seuraavasti: Noin m 3 tilaan mahtuisi asiakas-palveluosasto (mm. parturi, kampaamo, hieronta), hikoilu-, pesu- ja pukuhuoneet, uimahalli, uimahallin katsomo, saunat naisille, miehille ja perheille, pesula, myymälä, kioski ja varastoja, retkeilyhotelli ravintoloineen, autohalli sekä konehuoneet ja lämpökeskus. (7) Kaupunginvaltuusto päätti uimahallin ja saunalaitoksen rakentamisesta valitulle tontille Arkkitehtikilpailu Kohteen suunnittelusta päätettiin järjestää arkkitehtikutsukilpailu (kaupunginhallitus ). Kilpailuun kutsuttiin arkkitehdit Jorma Järvi, Harry W. Schreck ja Einari Teräsvirta. Arkkitehtikilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat valmistelevan toimikunnan jäsenten lisäksi yliarkkitehti Bertel Strömmer ja arkkitehti Waldemar Baeckman Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n edustajana. 8

9 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Kilpailu päättyi Harry W. Schreck voitti kilpailun ja sai laadittavakseen lopulliset rakennuspiirustukset. Kilpailulautakunta totesi voittaneen suunnitelman muuten hallituksi ja eteväksi, mutta tilaratkaisut olivat viekotelleet tekijää liian avokätiseen kuutioiden käyttöön. Haluttiin halvempi ratkaisu. (8) Arkkitehtikilpailuehdotuksia ei ole säilytetty Tampereen kaupungin arkistossa eikä Tilakeskuksen arkistossa eikä kilpailutulosta esitelty Arkkitehtilehden kilpailuliitteessä. Voidaan olettaa, että arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin arkistosta löytyneet oheiset valokuvat pienoismallista ja pienoismallin ehdotusta vastaava päiväämätön piirustussarja tunnuksella KAS on nimenomaan voittanut kilpailuehdotus. Piirustukset on numeroitu kuten kilpailuplanssit numeroidaan, mutta hämmästyttävästi niiden kulmassa ei ole nimimerkkiä, vaan arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin leima. Tämä oletetun kilpailuvaiheen suunnitelmat on koottu piirustusliitteeseen nro 1. Yläpuolella pienoismallivalokuvia kilpailuvaiheen ehdotuksesta. Alakuvassa kilpailuehdotuksen pohjakerroksen liikennekaavio. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) 9

10 Kilpailuvaiheen piirustuksia. Yläkuvassa perspektiivikuva Pyynikintorin suunnasta lännestä Alakuvassa asemapiirustus (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Kilpailuehdotuksessa korttelin toiminnat sijoittuvat sisäänkäyntien yksityiskohtia myöten toteutuneen lopullisen suunnitelman mukaisesti. Rakennusmassojen muodot ja sijoittuminen tontille ovat sen sijaan muuttuneet. Kilpailuehdotuksessa uimahalliosan poikkileikkaus on paraabeli. Retkeilymajarakennus sijoittuu poikittain tontin kapeampaan sivuun pääty kohti Pirkankatua. Retkeilymajarakennuksen massan muotoilu on moderni ja sen kaupunkikuvallinen asema varsin dominoiva verrattuna toteutettuun. Epäilemättä kilpailuehdotuksen rakenneratkaisut olisivat nostaneet merkittävästi hankkeen kustannuksia Rakentamisen valmistelu Kaupungin hallitus asetti rakennustoimikunnan, johon valittiin uimahallihankkeen valmistelevan toimikunnan jäsenten lisäksi sosiaalijohtaja Eero Kivelä, kansliasihteeri Mauno Lindholm, pankinjohtaja Jouni Pelttari ja järjestösihteeri Y. Rantala. Vielä tässä vaiheessa urheilupiirit esittivät uimahallitalon rakentamista Ratinaan suunnitteilla olevien urheilustadionrakennelmien yhteyteen. Kaupungin yliarkkitehti Bertel Strömmer oli tutkinut tilanteen ja todennut, että Ratinanniemelle suunnitellut toiminnot täyttäisivät alueen ilman uimahalliakin. Valittua rakennuspaikkaa tuki myös saunapula, joka oli pahin Tammerkosken länsipuolella keskustassa ja Amurissa. (9) 10

11 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Rakennustoimikunta kävi keväällä 1954 opintomatkalla Tanskassa ja Ruotsissa. Matkan tuloksena uimahallin tilaohjelmaan lisättiin soutajien ja melojien harjoitteluallas ja ultraviolettivalohuone, oman aikansa solarium. Katsomon ihannekooksi laskettiin paikkaa. (10) 1.2 Suunnitelmat Uimahallin suunnittelu ajoittui vuosiin Rakennuslupapiirustukset on päivätty Työpiirustusten (mittakaava 1:100) ja osapiirustusten originaalit on säilytetty edelleen toimivan arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin ja Harri Hietulan arkistossa. Detalji- ja työsuunnitelmat ovat varsin kattavat. Ne esittävät yksityiskohtaisesti nykyisen uimahallin suunnitteluratkaisut. Kaupungin tilakeskuksen arkistossa on muovikopiosarja pääpiirustuksista ja piirustussarja, mikä on laadittu Tampereen kaupungin rakennustoimistossa. Näiden mahdollisten työmaan loppupiirustusten suunnittelija on edelleen Harry W. Schreck, piirtäjinä Reijo Eskelinen ja Pirkko Nummi. Pienoismallivalokuvia uimahallikorttelin suunnitelmista Alimmassa kuvassa uimahallin retkeilymajan toisen kerroksen ravintolaosa työntyy erkkerinä ulos julkisivulinjasta. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Piirustusliitteessä esitetään kilpailuvaiheen ehdotuksen lisäksi pääpiirustukset, loppupiirustukset ja päivittämättömät ajantasapiirustukset. Koska rakennusryhmä on säilynyt paikoin pintarakenteita myöten alkuperäisessä asussa, alkuperäisiä työpiirustuksia on liitetty inventoinnin yhteyteen lukuun 3. Tämän työn puitteissa ei ole mahdollista laatia kattavaa piirustusluetteloa hajallaan olevasta materiaalista. Uimahallin rakenne- ja talotekniikkasuunnitelmia ei ole etsitty. Rakennuslupa Tilapäinen rakennuslupa myönnetty Rakennuslupapiirustukset on päivätty Lopullinen rakennuslupa myönnetty Loppukatselmuspäivämäärä 11

12 Kuvissa päiväämättömiä luonnosvaiheen suunnitelmia (Lähde: Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) Yläkuvassa uimahallin yläikkuna on pystysuorassa, kun se toteutusvaiheessa sai lopullisen vinon suunnan. Keskikuvassa uimahallin pitkittäisleikkaus Alakuvassa julkisivu Kortelahdenkadulle. Luonnos eroaa toteutuksesta Puutarhakadun suuntaisen rakennuksen päätyikkunoiden ja sisäänkäyntijärjestelyjen suhteen Arkkitehti Arkkitehti Harry W. Schreckin lisäksi suunnittelutyöhön osallistuivat arkkitehdit Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo. (11) Arkkitehti Harry W. Schreck oli keskeinen sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Tampereella toiminut arkkitehti. Hän oli 1930-luvulla Erkki Huttusen arkkitehtitoimistossa suunnittelemassa Kotkan kaupungintaloa. Yhdessä he voittivat Stadion-kilpailun ensimmäisen vaiheen (1933). Tampereelle Schreck suunnitteli Suomen pankin talon arkkitehtikilpailun voiton perusteella (valm. 1943) ja Kalevan tornit (valm ). Schreckin toimisto suunnitteli seuraavien vuosikymmenien kuluessa useita muita julkisia rakennuksia ja peruskorjauksia Tampereelle. 12

13 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Muut suunnittelijat rakennesuunnittelija LVV-suunnittelija sähkösuunnittelija ilmastointisuunnittelija vedenpuhdistussuunnit. pesulasuunnitelmatins. keittiöasiantuntija akustiikan asiantuntija DI E. A. Luokola ins.tsto J. Saarto ins. T. Ahtee DI T. Kranck DI E. Kajaste A. Kalanti talousopettaja Tellervo Hakkarainen DI Paavo Arni Rakentaminen Pääurakan sai turkulainen rakennusliike Arvonen Oy. Rakennustyöt aloitettiin (12) Harjannostajaisia vietettiin (13) 1.3 Vastavalmistunut rakennus Retkeilymajarakennus valmistui korttelin rakennuskohteista ensimmäisenä. Se otettiin käyttöön ja käsitti 15 kahden hengen ja 25 kuuden hengen huonetta, vuodetilaa yhteensä 180 hengelle. Retkeilymajan yhteydessä oleva uimahallitalon itsepalveluravintola valmistui heinäkuun alkupäivinä. Uimahalli valmistui joulukuussa 1956 ja se vihittiin käyttöön Pukuhuonetiloissa oli saunassa kävijöitä varten 130 ja yksinomaan uimahallissa kävijöille 218 pukeutumistilaa. Uimareita varten oli erilliset hikoiluhuoneet, joissa oli ennen peseytymistä ja uimista käytävä. Yleisten naisten ja miesten saunojen lisäksi talossa oli yhteensä 7 tilaussaunaa. Pesula ja muut aputilat valmistuivat pian vihkimisen jälkeen. (14) Paikannuskaavio Valmistuessaan uimahalli oli merkkitapaus ja sen saama huomio ylitti kaikki odotukset. Uutisoitiin, että Tampereen uimahallista oli muodostunut alansa ykkönen, kaunein ja parhain uimahalli ei vain Suomessa vaan laajemmallakin mittapuulla katsottuna. (15) Arkkitehti kertoi olevansa tyytyväinen erityisesti kahteen ominaisuuteen: uimahallin avaruuteen ja valoisuuteen sekä sen akustiikkaan. Suuren länsipäädyn ikkunan lisäksi itäpäädyn lasiseinä ja kattoikkunat toivat halliin valoa epäsuorasti uimahallin baarin läpi. (16) 13

14 Sisäkuva uima-allasosastolta länsisivun suuren ikkunan suuntaan (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Uimahallin kahvibaarin ja katsomon sisäänkäynti Pirkankadun ja Kortelahdenkadun kulmassa (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Uimahallin aula alkuperäisessä asussaan (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) 14

15 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Kaksi ulkokuvaa retkeilymajalta kohti uimahallia. Yläkuvassa retkeilymajarakennuksen komea pääty, alakuvassa retkeilymajan sisäänkäyntikerroksen sisäänvedetty pylväskäytävä ja lasitiiliseinäke. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) 15

16 Sisäkuva uima-allasosastolta. Itäpäätyseinässä näkyy seinäreliefin lisäksi suurten ikkunoiden takana valoisa kahvila. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Seinäreliefin figuuri Uimahallin mosaiikkitaideteos Vuonna 1956 toimeenpannun kilpailun voiton perusteella taiteilija Olavi Valavuori toteutti mosaiikkitaideteoksen uimahallin itäiselle päätyseinälle. Teos, joka paljastettiin Tampereen päivänä , käsittää kolme noin 4 metrin korkuista antiikin etruskilaiseen ja roomalaiseen taiteeseen viittaavaa figuuria. Mosaiikkipinta-ala on 10 m 2 ja mosaiikin menekki noin 200 kg. Teoksen rahoitti Rafael Haarlan säätiö. Kilpailun kaksi muuta palkittua mosaiikkiluonnosta on kehystetty ja ripustettu aulaan. (17) Veistos Uimahallin retkeilymajan edustalle hankittavasta veistoksesta järjestettiin 1959 kutsukilpailu viidelle kuvanveistäjälle. Kilpailun tuloksena päätettiin tilata Eila Hiltuselta, Viljo Savikurjelta ja Ossi Sommalta uudet luonnokset. Jatkokilpailun jälkeen helmikuussa 1960 tilattiin toteutus taiteilija Eila Hiltuselta ehdotuksesta Veden alla. Ennen lopullista sijoittamistaan retkeilymajan edustalla olevaan suihkualtaaseen, veistos kiersi sekä Helsingissä että ulkomailla kansainvälisissä taidenäyttelyissä, joissa se sai 16

17 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS poikkeuksellista huomiota. Tamperelainen suuri yleisö ei kuitenkaan pitänyt ammattikriitikkojen ylistämästä teoksesta. Veistos jouduttiin siirtämään varastoon, koska se ja sen taustana ollut Aarno Ruusuvuoren suunnittelema lasiputkiseinämä joutuivat toistuvasti ohikulkijoiden ilkivallan kohteiksi. Uudelleen Veden alla -veistos pääsi esille vuonna 1986 juuri valmistuneen pääkirjasto Metson sisäänkäyntiportaiden yhteyteen. (18) Uimahallin hallinto Eila Hiltusen veistos Veden alla. (Lähde Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma) Ilmakuva uimahallin korttelista. Kuva näyttää hyvin korttelin istutusalueen ja sisäpihan. Suihkukaivon yhteydessä on Eila Hiltusen veistos ja Aarno Ruusuvuoren lasiseinäke. (Lähde Seppälä, Saunasäätiö) Vastavalmistuneen rakennuksen hoitoa ja hallintoa varten perustettiin Tampereen saunasäätiö, jolle uimahalli- ja pesulalaitos sekä retkeilymaja ravintoloineen vuokrattiin. Laitoksen ylläpito haluttiin ratkaista liiketaloudellisin periaattein, ilman kunnallisen hallinnon muodollisuuksia. Pyynikin uimahallissa kokeiltiin nykyään ajankohtaista yhteiskunnan toimintojen yksityistämistä. (19) Vuodesta 1978 uimahalli on ollut kaupungin liikuntatoimen hallinnassa. Korttelin rakennuksista ainoastaan retkeilymajahotelli jäi Tampereen saunasäätiön hallintaan. 17

18 1.4 Muutosten- ja käytön historia Vaikka uimahallin korttelin rakennusten toimintatapa ja väliosan käyttötarkoituskin on muuttunut, on rakennuskanta säilyttänyt hämmästyttävän hyvin alkuperäiset piirteensä. Seuraavissa luvuissa esitetään ne rakennusten rakennusluvanvaraiset muutostyöt ja viime vuosikymmenen kunnossapitokorjaukset, jotka on löytyneet rakennusvalvonnan piirustusarkistosta ja kaupungin Tilakeskuksen tietokannasta. Sivuilla esitetään julkisivujen muutosvaiheet rakennuslupapiirustusten avulla Rakennusluvan varaiset käyttötarkoitus- ja tilamuutokset Muutostiedot perustuvat Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkiston lupa-asiakirjoihin ellei muuta lähdettä ole merkitty. Vuosiluku kertoo kyseisen rakennustoimenpiteen rakennusluvan myöntämisajankohdan. Merkittävät muutosvaiheet on tuotu esiin lihavoidulla tekstillä.. Uimahallin kahvilan sisäänkäynti ennen 1967 muutosta ja muutoksen jälkeen. (ylempi kuva Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreckin kokoelma, alakuva tekijän) 1959 Kattoterassi Uimahallirakennuksen katolle tehtiin ulkokahvila ja auringonottopaikka. Kattoterassi jäi kuitenkin pian pois käytöstä laitoksen oman savupiipun savupäästöjen vuoksi. (20) 1963 Kemiallinen pesula Kemiallisen pesulan tilat Kortelahdenkadun puoleisiin myymälätiloihin, uusi ulko-ovi ulkoportaineen ja pieniä tilamuutoksia I.krs ja kellari. Suunnittelija Jaakko Ilveskoski 1967 Uimahallin kahvilan sisäänkäynti muutos Pirkankadun ja Kortelahdenkadun kulmassa yhtenäinen, kaksikerroksinen kahvilan aulatila jaettiin kahdeksi, erikerroksissa toimivaksi itsenäiseksi tilaksi purkamalla sisäpuolinen kierreporras ja valamalla tilalle uusi välipohja. Toisen kerroksen baariin ja uimahallin katsomoon kulkua varten rakennettiin uusi betoninen ulkoporras ja ulko-ovi toiseen kerrokseen, baariin johtanut katutason ulko-ovi ja porras purettiin. Kadunkulman iso lasipinta korvattiin uimahallin toimistotilojen tyyppisillä umpiosallisilla ikkunoilla. Suunnittelija Jaakko Ilveskoski 18

19 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 1970 Tilamuutoksia kellarissa Suuri osa kellarin autohallista jaettiin kemiallisen pesulan varastotiloiksi ja henkilökunnan puku- ja pesutiloiksi rakentamalla kantavien pilareiden väleihin tiiliseinät. Suunnittelija Jaakko Autere 1980 Kesäkahvio retkeilymajan edustalle suihkukaivon reunalle Suunnittelija Euro-Elementti Oy, Oy, rak.arkkit. Lauri Pitkänen jätetty jälleen ulkoravintolan suunnitelma rakennusvalvontaan. Suunnittelija m- plan, Maria Kuikka, sis.arkkit (valm.) Sisäänkäynnin invaluiska Pääsisäänkäynnin yhteyteen tehtiin betonirakenteinen invaluiska. Uimahallin ison länsipäätyikkunan alareunaa nostettiin. Kaikkien peseytymistilojen suihkujärjestelyjä muutettiin. 3. kerroksen väliosan pukuhuoneet muutettiin ryhmäpukuhuoneiksi. Huonetilan takka muurattu mahdollisesti samassa vaiheessa Ulkoilmoituskyltti (21) 1982 Opistot pesulan tiloihin Keskuspesulan tilat muutettiin kodinhoitajaopiston (I krs) ja lastentarhanopettajaopiston (II krs) käyttöön. Suuret avoimet tilat jaettiin luokkahuoneiksi ja käytäviksi muuratuin väliseinin. Suunnittelija Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto, Jukka Hagman Pieniä tila- ja käyttömuutoksia kellarissa Osa vuoden 1970 väliseinistä purettiin. Suunnittelu Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto Perhepäiväohjaajien työtila entisen kahvibaarin tiloihin Kortelahdenkadun puoleinen entinen kahvibaaritila oli toiminut kahvilatoiminnan jälkeen kokoustilana tilat muutettiin perhepäivähoidonohjaajien toimistotyötiloiksi. Suunnittelija Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto Valomainoslaite, Uimahallin Maja 1986 Retkeilymajan huonejakomuutoksia Suunnittelija Pientalosuunnittelu Auli Suoniemi Oy 19

20 1.4.2 Kunnossapitokorjaukset ja muutokset Kunnossapitokorjausten tiedot luetellaan Tampereen kaupungin tilakeskuksen päivätyn Pyynikin uimahallin korjaustarveselvityksen mukaisesti. Halliosa 1979 altaan laitteiden ja tilojen osittainen peruskorjaus 1987 altaan seinämien paikkaus (2kpl 120 mm:n vahvuisia betonivaluja altaan kylkeen) 1989 naisten saunan betonikaton korjaus ja katodinen suojaus 1989 naisten saunan pintaremontti 1990 altaan seinämien halkeamien ulkopuolinen injektointi 1990-l alkup. allasosaston Pirkankadun puoleisten yläikkunoiden uusiminen 1993 allasosaston päädyn ison lasiseinän uusiminen krs halliin johtavien käytävien akryylibetonointi krs halliin johtavien käytävien matotus ja seinien osittainen laatoitus 1994 miesten pukuhuoneen remontti 2.krs 1996 miesten saunan remontti 1997 sisämaalaustöitä krs tilaussaunojen lämmöneristämistä 1997 ikkunoiden kunnostusta 1999 kellarin kemikaalitilojen ilmanvaihdon tehostaminen 1999 pääsulkuventtiilien uusiminen (vesilaitos) 1999 miesten saunan remontti 1999 uimavalvojien kopin rakentaminen allasosaton katsomoon 1999 allasosaston selostamon kunnostus krs sosiaalitilojen pintaremontti 2000 aulan yläpuolisen tasakaton bitumieristyksen ja villojen uusiminen 2001 miesten saunan pintarakenteiden uusimista 2001 naisten saunan perusparannus 2002 allasosaston ikkunaseinän tiilimuurauksen kiinnitysten uusiminen ja tiilisaumojen kunnostus 2002 sisääntuloaulan alakaton purku Retkeilymaja 1987 peruskorjaus I-vaihe 3.krs huoneiden ja wc-tilojen korjaus nousujohtojen ja viemäreiden uusiminen 1988 katutason wc- ja saniteettitilojen korjaus 1990 peruskorjaus II-vaihe 4.-7.krs wc- ja saniteettitilojen korjaus ilmastointikanavien uusiminen ja uudelleenjärjestely 1991 peruskorjaus III-vaihe 20

21 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 1995 vesikatteen ja syöksytorvien osittainen uusiminen 1999 sähkökeskusten uusiminen 1999 parvekkeiden kunnostus 2000 julkisivun tiilisaumojen korjaus 2000 syöksytorvien uusiminen Matala osa, ranskalainen päiväkoti ja liiketilat 1991 perhepäiväohjaajien työtila muutettu päiväkodiksi 1999 liikesiiven ikkunaseinien uusimista (3kpl) 2000 sosiaalialan oppilaitoksen (2.krs) luokkatilojen pintaremontti, valaistus- ja kalustemuutoksia 2000 kellarikrs. tilojen kunnostaminen sosiaalialan oppilaitoksen sosiaalitiloksi 2000 Puutarhakadun puoleisen julkisivun tiilisaumojen uusiminen 2001 taidemuseon tilojen hissin kunnostus 2001 asuntosiiven sisäpihan julkisivurappauksen uusiminen ja parvekkeiden kunnostus 2002 liikesiiven ikkunaseinien uusimista (2kpl) 1.5 Nykytilanne Kalevan uintikeskuksen valmistumisen myötä 1980 Pyynikin uimahalli menetti asemansa kaupungin suurimpana uimahallina. Uimahallikorttelin rakennusten status on laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden kuluessa rinnan rakennusten kunnon kanssa. Rakennusten tekniset järjestelmät, uimahallin allasosasto ja muut yleiset tilat ovat huonokuntoiset. Rakennushistoriallisen selvityksen näkökulmasta tilanne on kuitenkin hyvä, koska laajojen peruskorjausten myötä usein menetetään tietoa rakennuksen alkuperäisestä arkkitehtuurista. Saunasäätiön historian mukaan 60-luvulla suunniteltiin Puutarhakadun puoleisen massan korottamista jopa kolmella kerroksella. Kirjan mukaan hankkeesta luovuttiin rakenneteknisten vaikeuksien vuoksi. Arkkitehti Schreckin piirustusarkistosta löytyy vuonna 1971 päivätty luonnos, jossa on tutkittu Kortelahdenkadun puoleisen tasakatto-osuuden korottamista yhdellä kerroksella. Nämä merkittävät muutoshankkeet ovat kuitenkin jäänet toteuttamatta. Uimahallikorttelin rakennuskanta onkin säilyttänyt hämmästyttävän hyvin alkuperäiset piirteensä kuluneen 46 vuoden ajan. Uimahalli ja retkeilymaja toimivat edelleen alkuperäisissä tiloissa ja käytössä. Uimahallin sauna- ja pesutilojen pinnat on uusittu, retkeilymajan (sivulle 26) 21

22 Kortelahdenkadun julkisivun vaiheet rakennuslupapiirustusten mukaan piirustukset eivät ole mittakaavassa 1954 pääpiirustukset Uimahallin kahvilan sisäänkäynnin muutos 1981 Sisäänkäynnin invaluiska 22

23 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Pirkankadun julkisivun vaiheet rakennuslupapiirustusten mukaan piirustukset eivät ole mittakaavassa 1954 pääpiirustukset kemiallinen pesula 1967 Uimahallin kahvilan sisäänkäynnin muutos 23

24 Länsijulkisivun vaiheet rakennuslupapiirustusten mukaan piirustukset eivät ole mittakaavassa 1954 pääpiirustukset Päätyikkunan alareunan nosto 24

25 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Puutarhakadun julkisivun vaiheet rakennuslupapiirustusten mukaan piirustukset eivät ole mittakaavassa 1954 pääpiirustukset

26 majoitushuoneiden jakoa on muutettu pintaremontin yhteydessä, mutta allas- ja aulatilat ovat pintarakenteita myöten alkuperäisessä asussaan. Keskuspesulan ja uimahallin kahvilan käyttötarkoituksen muutoksista aiheutuneet tila- ja julkisivumuutokset on toteutettu alkuperäisen rakennuskannan vaipan sisäpuolella. Muita toteutuneita rakennusteknisiä muutos- ja korjaustoimenpiteitä voidaan pitää käytön ja ikääntymisen aiheuttamien vaurioiden välttämättöminä kunnossapitokorjauksina. 1.6 Muutostöiden merkitysten arviointi Rakennuskannan teknisten ja toiminnallisten muutostöiden yhteydessä alkuperäisen arkkitehtuurin ilmaisuvoima ja eheys on heikentynyt. Pirkan- ja Kortelahdenkatujen kulman kaksikerroksisen kahvilan lopettamisen myötä keskustan suuntainen sisääntulojulkisivu on yksityistynyt. Toisen kerroksen tiloihin johtava uusi, betoninen sisäänkäyntiportaikko, nykyinen pesulan sisäänkäynti ja uimahallin pääsisäänkäynnin invaluiska tukkivat kulman. Julkisen rakennuksen pääsisäänkäynti ei avaudu enää keskustan suuntaan. Uimahallin kahviotoiminnan loppuminen on merkinnyt paitsi palvelutason laskemista, myös hallin sisätilojen valaistuksen ja tilakokemuksen heikkenemistä. Allastiloista menetettiin näköyhteys Kortelahdenkadulle. Erillisten neonkirjaimien muodostama sisäänkäynnin katoksen valomainos on korvattu suhteettoman suurella valolaatikolla. Teknisten järjestelmien kunnossapitoremonteissa sisustusvalaisimia on korvattu kattoon kiinnitetyin, suunnittelemattomin loisteputkivalaisimin. Altaan vedenalainen valaistus on peitetty (ilmeisesti 1987 altaan seinämien valupaikkausten yhteydessä). Länsipäädyn suuren ikkunan alareunaa on nostettu. Uimahallin aulan kattoikkunoiden peittäminen on vähentynyt luonnonvaloa aulassa. 26

27 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2 Uimahallin korttelin arkkitehtuuri 2.1 Arkkitehtuuritaustat Modernismin suomalainen tulkinta Sodan jälkeisellä jälleenrakentamiskaudella moderni arkkitehtuuri arkipäiväistyi. Kun muualla länsimaissa modernismi kehittyi lasin ja teräksen käytön myötä entistä rationaalisemmaksi, Suomessa yleistyi rakennuspaikan ominaisuuksiin ja paikalliseen rakentamisen perinteeseen pohjautuva suunnittelukäytäntö. Sodan jälkeen 40- luvulla rakennustaide sai jopa romanttisia piirteitä vastareaktiona funktionalismin ehdottomuudelle. Pienimittakaavaisuus, kodikkuus ja luonnonmateriaalien käyttö tulivat tärkeiksi arvoiksi. 50-luvun rakentamisesta karisivat romanttiset lisät, mutta luonnonläheisyys nousi ajan suomalaisen arkkitehtuurin keskeiseksi tavoitteeksi. Se oli suomalaisen modernismin omaleimainen erityispiirre. (23) Suomalainen arkkitehtuuri nousi maailmanmaineeseen Alvar Aallon johdolla 1950-luvulla. Luonnonläheisyyden yhdistäminen moderniin muotokieleen tuotti omaperäisen, suomalaisen version modernismista. Aallon arkkitehtuurille tyypillinen ominaisuus hajottaa rakennuksen kokonaisuus epäsymmetrisesti sijoitettuihin osiin juonsi sekä suomalaisesta talonpoikaisperinteestä että 20-luvun pohjoismaisesta klassismista esikuvinaan Ateenan Akropolis tai Hadrianuksen huvila Tivolissa. (24) 27

28 2.1.2 Rakennusmateriaalit 1950-luvulla arkkitehtuuri rakennettiin vielä käsityönä ennen siirtymistä teolliseen rakennustuotantoon. Paikalla valettu betonirakenne antoi vapauden vapaasti muotoiltujen, plastisten sisätilojen suunnitteluun. Myös tiilimuurauksella, puuverhouksella ja rimoituksella voitiin luoda eläviä, vapaita muotoja. Alvar Aallon kansainvälisesti merkittävät julkiset työt olivat esimerkkeinä arkkitehdeille. Aalto etääntyi valkoisesta modernismista ja valitsi tiilen julkisivumateriaaliksi. Aallon punatiilisistä merkkirakennuksista voidaan mainita Baker House (MIT opiskelija-asuntola, valm. 1949), Säynätsalon kunnantalo (1951), Kansaneläkelaitos (kilpailu 1951, valm.1956) ja Kulttuuritalo (1958). (25) Paikalla valetun betonirungon, tiilijulkisivujen ja puuverhouksen rinnalla suosittiin lasitiiltä, suuria lasipintoja ja luonnon kiveä sekä liuskeena että hakattuna graniittina. Reliefi- ja mosaiikkitaideteokset kuuluivat aikakauden julkisten rakennusten tyypilliseen koristeluun. Uimahallikilpailun toinen arkkitehtituomari Woldemar Baeckman suunnitteli Hugo Harmian kanssa Kauppakorkeakoulun (1950), jonka julkisivu on tiiltä ja sisäänkäyntijulkisivua koristavat reliefifiguurit. Pyynikin uimahallin ikkunajulkisivujen seinä- ja välipohjalinjojen piirtämässä ikkunaruudukossa on nähtävissä yhtäläisyyksiä kauppakorkeakoulun julkisivuun. Retkeilymajan aulan paikalla valettu betoninen kierreporras 28

29 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Uimahallin rakennushahmo ja kaupunkikuva Kaupunkikuvan kerroksellisuus Uimahalli kuuluu Pirkankadulle sijoittuvien eri-ikäisten julkisten rakennusten sarjaan. Vierekkäisissä kortteleissa sijaitsevat pääkirjasto Metso, Hiekan taidemuseo, VPK:n jugend talo, uimahalli ja Tampereen taidemuseo. Pirkankadun vastakkaisella puolella kaupunkitilaa muodostavat Aleksanterin kirkko, Pyynikin kirkkopuisto ja sitä reunustavat koulurakennukset. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Pyynikintori ja sitä ympäröivä yhtenäinen luvun klassismia edustava rakennuskanta sekä Amurin työväenmuseo. Kaupunkikuvaa leimaa julkisten rakennusten suuri määrä ja alueiden puistomaisuus. Uimahalli edustaa alueella 1950-luvun jälleenrakentamisen aikaa. 50- ja 60-luvuilla sekä Pyynikin kirkkopuiston eteläpuolisten että uimahallin korttelin pohjoispuolisten asuinkortteleiden puutalot korvattiin kivirakenteisilla asuintaloilla. Viimeisin uudisrakennus lähikortteleissa on kaupunginkirjasto Metso, joka valmistui vuonna Kaupunkikuva on kerroksellinen, vaihteleva ja väljä. Pirkankadun pohjoisreunan väljyyttä voidaan pitää myös sattumanvaraisen kaupunkisuunnittelun tuloksena. Kartta Pyynikin uimahallin ympäristön rakennuskulttuurista. Julkiset rakennukset on rasteroitu. luettelossa rakennusten valmistumisvuodet. 1 Taidemuseo asuinkerrostalo 3 Katolinen kirkko 4 asuinkerrostalo Amurin portti asuinkerrostalo VPK:n talo Pyynikin kirkkopuisto asuinkerrostalo Pirkankontu Hiekan taidemuseo Metso Aleksanterin kirkko Lastentarhanopettajaopisto Yhteiskoulun lukio Pyynikintori Näkymä Pirkankadulta länteen. Uimahallin kortteli oikealla. 29

30 2.2.2 Kaupunkirakenteen nivel Yläkuvassa akselikäännös tiilikulmassa. Alakuvassa näkymä Pirkankadulta itään. Päätteenä retkeilymajarakennuksen päätyseinä. Uimahallin rakennuskompleksi sijaitsee kahden eri koordinaatistoon sijoittuvan ruutukaavakorttelirakenteen nivelessä. Vanhan keskustan kosken suuntaiset 1700-luvun lopun asemakaavaan perustuvat ruutukorttelit liittyvät Pyynikin harjun ja Pirkankadun suuntaisiin, maastoon vapaasti sijoittuviin kortteleihin uimahallin kiilamaisessa kolmiokorttelissa. Uimahalliosa sijoittuu kolmiomaisen korttelin leveälle sivulle ja kolmion kärkeen entisen pesulasiiven päätteeksi nousee seitsemänkerroksinen retkeilymaja. Osien väliin jää kolmionmuotoinen istutusalue. Koordinaatiston käännös on nähtävissä sisätilojen muodossa ja nurkkien tiilimuuratuissa yksityiskohdissa. Retkeilymajan torni on komea maamerkki saavuttaessa Pirkankadulta lännen suunnasta keskustaan. Pirkankadun pohjoispuolen avoimet puistomaiset alueet jatkuvat uimahallin istutusalueen yli uimahallin länsipäätyyn, ja edelleen kadun vastakkaiselle puolelle Aleksanterin kirkkopuistoon. Länsipäädyn ikkunan asema avoimessa kaupunkikuvassa on merkittävä. Alla Pohjapiirustus 2. krs (Tilakeskus) Arkkitehdin luonnosperspektiivikuva uimahallin allasosastosta. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) 30

31 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Suunnitelmaperspektiivikuva pitkittäissuuntaan länteen uimahallin allasosastosta (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) Tilarakenne Yläkuvassa uimahallin länsipääty ja korttelin istutusalue. Keskellä näkymä Puutarhakadulta retkeilymajarakennuksen ohi itään. Alakuvassa uimahallin aulassa näkyvä orgaaninen muoto. Uimahallin korttelin samanaikaisesti rakennettua rakennuskantaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Rakennuskanta jakautuu erillisiin, tarkoituksenmukaisiin yksiköihin. Toiminnallisilla yksiköillä ei ole sisäyhteyttä. Korttelin sisään jäävät peräkkäiset ulkotilat toimivat rakennusmassoja yhdistävänä välitilana. Rakennusosien ulkohahmo noudattaa sisätilan käyttötarkoituksen vaatimusta. Harjakattoiset retkeilymaja- ja pesulasiivet poikkeavat uimahalliosan ulkohahmosta. Pienen, kaksikerroksisen asunto-osan ilmeikäs pihajulkisivu on rapattu, muiden julkisivujen ollessa tiilimuurattuja. Uimahallin kattomuoto seuraa sisätilassa näkyvän kantavan betonirungon muotoa ja yläikkunanauhaa, mikä yhdessä länsisivun suuren ikkunan kanssa tekee hallista valoisan. Suuret eri ilmansuuntiin suuntaavat ikkunat kuuluvat erottamattomasti arkkitehtoniseen kokonaisratkaisuun ja jäsentävät näkyvästi rakennuksen ulkoasua. Uimahallin muodon voi ajatella kasvaneen orgaanisesti valaistus- ja luonnonläheisyyslähtökohdista. Muotoa ei ole suorakulmaistettu, vaan se on saanut jäädä epäsäännölliseksi. Ratkaisussa voidaan nähdä yhtymäkohtia Aallon tapaan hajottaa rakennuksen kokonaisuus epäsymmetrisesti sijoitettuihin osiin. Osat kootaan yhteen uimahallin aulan ja pihan muodostamassa välitilassa, joka on kokonaisuuden kannalta yhtä tärkeä kuin varsinaiset rakennusmassat. Orgaaninen viiva on selvimmin nähtävissä uimahallin aulassa, missä sivuseinät noudattavat korttelin kahta eri akselisuuntaa. 31

32 2.2.4 Punatiili Tampereella Yläkuvassa asunto-osan sisäpihajulkisivu uimahallin länsipäädyn ja korttelin istutusalueen takana. Keskellä uimahallinnallasosasto alkuperäisessä asussaan. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) Alakuvassa uimahallin aulan ikkuna. Julkisivun punatiili jatkuu sisäseinässä. Uimahallin rakentamisen aikoihin Tampereella rakennettiin paljon kouluja ja asuntoja. Rapattujen julkisivujen valta-kaudella valittiin uimahallin ohella vain muutamiin Kalevan kaupunginosaan valmistuneisiin kohteisiin julkisivumateriaaliksi punatiili (Vrt. Pekolan talot, Alvar Aalto; 1950, 1951, 1953, ja Kalevankartano, Dag Englund, Lauri Silvennoinen; ). Myöhemmin teollisuuden rakennusmuistomerkkien arvostuksen nousun myötä punainen tiilijulkisivu on saanut keskeisen roolin tamperelaisessa rakentamisessa Luonnon ja valon arkkitehtuuria Uimahallin korttelin Pirkankatuun rajoittuva istutusalue osoittaa hyvin, kuinka luonto haluttiin arkkitehtuurin osaksi kaupungin keskustassakin. Allassalin länsisivun 156 m²:n suuruinen ikkuna oli valmistuessaan Tampereen suurin. Rautatieaseman 85 m²:n ikkuna jäi toiseksi. Ikkunan alaosa jouduttiin peittämään pian rakennuksen käyttöönoton jälkeen verholla suojaamaan uimareita ohikulkijoiden uteliailta katseilta. Vuonna 1980 ikkunan alareunaa nostettiin vajaa metri, ja kokonaan ikkuna uusittiin Toisen kerroksen baarin ja allasosaston välissä on ollut lasiseinä. Tilojen jatkuvuuden ja valoisuuden luoma arkkitehtoninen ilmaisuvoima on vähentynyt, kun lasiseinä on peitetty umpeen. Suuren altaan kummallakin sivulla vesirajan alapuolella on 16 halkaisijaltaan 400 mm ikkunoin varustettua valoaukkoa, joista allas on voitu valaista kilpailujen aikana. Valoaukot ovat heijastaneet luonnonvaloa altaan alapuolella olevaan melojien harjoitustilaan. (26) Julkisivumateriaalien toistuminen ja jatkuminen sisätilassa Seinät ovat ulospäin ja sisälle samaa materiaalia, punatiiltä, lasitiiltä, puuta, valkoista rappausta ja lasia. Aulassa julkisivun tiiliverhous jatkuu yhtenäisenä ikkunapinnan molemmin puolin. 32

33 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2.3 Toiminnallisuus ja käyttö Yleistä Elintapojen yleisen muutoksen ja kaupungin kasvun myötä Uimahallin alkuperäiset toimintaperiaatteet ja tarpeet ovat muuttuneet. Yhteiskunnan ylläpitämä ravintolatoiminta uimahallin majan ravintolassa on loppunut. Elintason nousun myötä yleisten saunojen tarve on vähentynyt. Kunnallinen pesulatoiminta on hajautettu tai ulkoistettu. Vain tarpeet asumiseen, kohtuuhintaiseen majoittumiseen ja uimiseen ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Uimahallin varhaisaikojen osittain ihanteelliset suunnitteluratkaisut kuuluvat sodan jälkeiseen, 1960-luvun aikana yleisesti vahvistuneeseen henkiseen ilmapiiriin, jossa keskeisiä arvoja olivat tulevaisuudenusko ja luottamus teknologian kehittymiseen. Uimahallin kahvibaarin kattoterassin lähtökohta oli epärealistinen. Auringonotto etenkin itään suuntautuneella terassilla on ilmastossamme harvinaista. Suuret ikkunapinnat 1950-luvun ikkunalasien lämmöneristävyyksin uimahallin kosteassa sisäilmassa lienevät tuottaneet kosteusongelmia. Kuvassa uimahallin kassan avaintaulun suunnitelma. Avaintaulusta seurattiin asiakkaan uimakäynnin kestoa. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) 33

34 Sauna-, pesu- ja pukutilat Uimahallitilat ovat säilyneet alkuperäisessä käytössä vaikkakin kylpemistarve on muuttunut merkittävästi 45 vuoden kuluessa. Kaupunkilaisten yleisiksi saunoiksi tarkoitettujen pesu-, saunaja pukuhuoneosastojen tunnelma on hygieeninen, jopa laitosmainen ja niiden määrä on suuri suhteessa nykyiseen käyttöön. Vaikkakin uimahallin tilojen sijoittelun toimintaperiaate vastaa nykyistä uimahallisuunnittelukäytäntöä, lähtökohta, jonka mukaan kaikista lukuisista eri saunoista oli pääsy uimahalliin, on tuottanut Puutarhakadun saunasiivessä tehottoman kaksikäytävällisen pohjaratkaisun. Lisäksi naisten ja miesten pukuhuoneiden sijoittuminen eri kerroksiin voidaan nähdä liikunta esteisten näkökulmasta epätasa-arvoisena ratkaisuna. Yläkuvassa uimahallin pukuhuoneen koppi. Alakuvassa pukuhuoneosasto alkuperäisessä asussaan. (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) Pukuhuoneiden toiminnallisuus on aikoinaan mietitty huolella. Pukukoppien erillisloossiratkaisu on havaittu nykyaikaisissa kylpylöissä toimivaksi. Arkkitehti on suunnitellut oivalliset pukukopit: tilavien pukuhuoneiden erillisten lossien lukittava kaapin ovi kääntyy pukeutumistilanteessa suojaoveksi. 34

35 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2.4 Rakennustapa ja tekniikka Runkorakenteet ja materiaalit Uimahallirakennuksen kantava runkorakenne on paikalla valettu teräsbetonirakenne. Julkisivut on työmaalla puhtaaksimuurattua punatiiltä. Allas- ja räystäsrakenteet on valettu työmaalla. Yläkuvassa uimahallin aulan kattoikkunan työpiirustus (Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck) Retkeilymajarakennuksen runkorakenne on teräsbetoninen pilarilaatta rakenne. Julkisivun umpiseinien kantava sisäkuori on valettu betonista. Rakennuksessa on kolme kantavaa pilarilinjaa: yksi keskellä runkoa, kaksi julkisivulinjassa. Julkisivujen pilarilinjat ja välipohja muodostavat eteläjulkisivussa aiheen, joka on työpiirustusten mukaan toteutettu lämmöneristyksen ulkopuolelle valkoisella, hiotulla, mosaiikkisella peitelevyllä juottamalla alusbetoniin. Majoituskerroksissa kerroskorkeus on 2850 mm, välipohjalaatan vahvuus on noin 200 mm. Alakuvassa uimahallin asunto-osan sisäpihajulkisivu uimahallin länsipäädyn ja korttelin istutusalueen takana Rakennus- ja pintamateriaalit Uimahallin korttelin rakennusten alkuperäiset pintamateriaalit ovat varsin nykyaikaisia. Sisäkatot on verhoiltu alumiinipäällystetyillä ja maalatuilla kipsikattolevyillä, kiinteät kalusteet ovat viilu- tai vaneripintaisia. Ajankohdan uusi materiaali oli vinyylimuovi. Sen status oli korkea. Lattioiden lisäksi vinyyli nostettiin jalopuulla päällystettyjen tiskien jalkalistaksi. Seuraavassa esitellään rakennuksessa käytettyjä pintamateriaaleja yleisesti rakennusosittain. Inventoinnissa yksilöidään materiaalien käyttökohteet. 35

36 36 Uimahallin kahvilan puretun sisäportaan työpiirustus

37 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Vesikatto Rakennusten viistokatto-osuuksilla vesikatto on alkuperäinen saumattu kuparipeltikatto. Aulan tasakatto-osuus on pinnoitettu kermillä. Alkuperäiset vedenpoistojärjestelmät ja suojapellitykset ovat kuparia. Julkisivut Julkisivuissa käytetään puhtaaksimuuratun punatiilen ohella valkoista kiviaineista rakennuslevyä (katso luku runkorakenteet), ruskeaksi maalattua ponttilautaa ja lasitiiltä. Sokkelit Sokkelit on pinnoitettu mustalla pukkelipintaiseksi (pukkelilla n:o 4) pystyjuovitetulla graniitilla. Tukimuurien lakikivet tehdään myös pukkelipintaiseksi pystyjuovitusta graniitista. Pihaalueen askelmat ja tasot on puolihienoksi hakattua tummanharmaata graniittia. Sisäkatot Aulatilojen ja pesuhuoneiden alkuperäinen sisäkattomateriaali on rei itetty metallikattolevy tuotenimeltään Alumex. Pukuhuoneissa vastaava rei itetty kattolevy on valkoiseksi maalattua kipsilevyä tuotenimeltään Kipsonit. Maalatun betonikaton ohella puurimoitusta on käytetty sahapintaisena allasosaston ja katoksen kattoverhouksena. Sisäseinät Tasoitettu maalipinta on rakennusten yleisin seinäpinnoite. Allasosaston seinillä on sahapintainen rimoitus ja kennotiili, joiden taustalla on akustiikkaa vaimentava villoitus. Pesuhuoneista allasosastolle johtavien käytävien seiniä on pinnoitettu maalatulla poimuteräsohutlevyllä. Alkuperäiset laatoitukset on toteutettu 1950-luvun käytännön mukaisesti puskusaumoin. Yläkuvassa uimahallin korttelin kattokuva kuvattuna retkeilymajan parvekkeelta. Alakuvassa punatiilijulkisivun yksityiskohta.. Alakuvassa uimahallin tiiliseinää ja sisäkaton rimoitusta. Työpiirustusten mukaan saunojen lauteiden materiaali oli alun perin teak-puuta. Kiinteät puukalusteet vaneroitiin ja jätettiin joko puupintaisiksi tai maalattiin. Kalusteissa käytettiin useita jalopuulajeja: iroko-teak ia, reunalistoissa jaava-teak ia, tammea, tummaa jalavaa ja punahonkaa. Lattiat Yleisö- ja pukuhuonetilojen lattioiden yleisin pintakäsittely on vinyyli sekä laattana, kauppanimeltään Hovilaatta (27), että mattona. Aulan tiskien jalkalista on toteutettu työpiirustusten mukaan mustalla Vinylillä, muovilla. Saniteettitilojen lattialaatta on kuusikulmainen keraaminen laatta. 37

38 2.4.3 Rakennusosat Portaat Rakennuksissa on useita yksilöllisiä, betonista valettuja portaita. Erityisen hieno on retkeilymajarakennuksen betoninen kierreporras, mikä oli tyypillinen aihe ja 1960-luvun arkkitehtuurissa. Uimahallin kahvilan aulan kierreporras on purettu 1967 sisäänkäyntimuutosten yhteydessä. Ikkunat ja ovet Pääosa ikkunoista on alkuperäisiä, kaksinkertaisia, peittomaalattuja puuikkunoita. Alkuperäiset ovet ovat sekä lasiaukollisia teräskehysovia että vaneripinnoitettuja, peittomaalattuja puuovia. Osa Pirkankadun katutason myymälöiden teräsulko-ovista on uusittu. Retkeilymajan aulan kierreporras Talotekniikka Uimahallikorttelin rakennusten talotekniikka ja sen kunto selostetaan Tampereen kaupungin tilakeskuksen päivätyssä Pyynikin uimahallin korjaustarveselvityksessä. Tässä selvityksessä esitetään vain alkuperäisiä taloteknisiä erityispiirteitä kirjallisten tietojen perusteella. Vedenpuhdistus Alkuperäinen uima-altaan vedenpuhdistusmenetelmä oli Magno- Kloor. (28) Ilmanpuhdistusjärjestelmä Allasosaston katon harjassa altaan keskikohdan yläpuolella on alkuperäinen ilman raikastussuihku ilman puhdistusta varten normaalin koneellisen ilmanvaihdon lisäksi. (29) Lämmitys Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Pääosin patterit ovat alkuperäisiä ripapattereita. Allas- ja pesuhuoneosastoissa on lattialämmitys. 38

39 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS 3 Inventointi Nykytilanteen kuvaus keskittyy uimahallin ja retkeilymajan inventointiin. Keskuspesulan tiloihin korjattuja oppilaitosten tiloja, entisen kahvibaarin tiloja, asunto-osaa, toimistotiloja ja päiväkotia ei ole inventoitu erikseen tämän selvityksen puitteissa. 3.1 Uimahallin aulatilat Yläkuvassa uimahallin sisäänkäyntiaula toisen kerroksen tasanteelta. Alakuvassa kassatiski, joka alunperin oli kokonaan parven alla. lattia Hovi-vinyylilaatta, vihreä (30) seinät peittomaalattu tasoite katto sisäkatto purettu 2002, raakavalubetonipalkisto suljettuine kattoikkuna-aukkoineen näkyvissä ovet peittomaalattu vanerilevyovi ikkunat valkoiseksi peittomaalatuissa kiinteissä ikkunoissa sisäpuolinen lasilista tammea tiski yläosa lasitettu, alaosa lakattu vaneeraus; tiskissä ja sivuissa punahonkavaneeraus, reunalistat jaava-teak ia takaseinä kiinteä, valkoiseksi peittomaalatuin vaneripintaisin liukuovin varustettu kaapisto alkuperäiset takaseinän kassatiskit poistettu molemmista kerroksista valaisimet loisteputkivalaisimet (ei alkuperäiset) patterit ripapatterit Aulan porras askelmat vinyylimatto käsijohde koivua, johdepuu pinnojen alapuolella tammea 39

40 Aulan molemmissa kerroksissa oli takaseinällä oheisen työpiirustuksen mukaiset kassatiskit. Yläkerran tiski on poistettu kokonaan, alakerrassa ovat takaseinän kaapistot säilyneet. Lähde Harry W. Schreckin arkisto 40

41 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Tilaussaunojen porras seinät peittomaalaus askelmat vinyylimatto käsijohde ja johdepuu pinnojen alapuolella koivua 3.2 Pukuhuoneet, pesu- ja saunatilat Tilaussaunojen portaan kaide, pienat ja askelman jalkapuu. Uimahallin kaikki pesu- ja saunatilat on remontoitu aikavälillä Näiden uusittujen tilojen pintarakenteita ei inventoida tässä selvityksessä. Miesten pukuhuonetta lukuunottamatta pukuhuoneet ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Kolmannen kerroksen tilaussaunojen pukeutumisloosseissa on muovipintaisella patjalla päällystetty vuode. Muissa pukuhuoneissa koppi on mitoitettu istumiseen. Yläkuva: Paljasjalkaporras yhdistää allasosaston naisten ja tilaussaunojen pukutiloihin. Alakuva: Naisten pukukoppeja Saunaosastojen käytävät lattia kitkapintainen akryylilattiapinnoite (1993) seinät peittomaalattu tasoite, profiloitu teräsohutlevy tai laatoitus katto valkoiseksi maalattu, rei itetty, neliön muotoinen kipsilevykasetti (Kipsonit) ovet peittomaalattu puulevyovi ikkunat aukossa kirkas lasitiili Paljasjalkaporras seinät peittomaalaus portaan korkea takaseinä maalattu tummanpurppuranpunaiseksi askelmat vinyylimatto käsijohde ja johdepuu pinnojen alapuolella koivua Naisten saunatilojen pukuhuoneet 1.krs Alun perin saunojen paikalla oli yksi suuri hikoiluhuone. pkh lattia Hovi-vinyylilaatta (31) 41

42 Naisten pukutilojen hiustenkuivauspiste 1.krs. seinät katto ovet pukukoppi väliseinät valaisimet kalusteet peittomaalattu tasoite valkoiseksi maalattu, rei itetty neliökipsilevy peittomaalattu puulevyovi teräsputkirunkoon pultattu maalattu, kova puukuiturakennuslevy. Vaneripintaiset, puurunkoiset, lukittavat kaapin ovet kääntyvät pukukopin suojaoveksi loisteputkikattovalaisimet saunojen edustalla on hiustenkuivauspisteet 60-luvun varustein. Hieronta- ja saunatilat Alunperin hierontahuoneiden paikalla oli pukuhuone. Miesten saunat 2.krs Sekä kylpy- että pukuhuonetilojen pinnat kunnostettu viime vuosina. Alunperin saunojen paikalla oli yksi suuri hikoiluhuone. Vihtasaunojen pukuhuone 2.krs Alunperin vihtominen oli sallittua ainoastaan näissä nk. vihtasaunoissa. Siitä nimitys. Toinen saunoista oli kuivasauna, toinen löylysauna. pkh lattia Hovi-vinyylilaatta (32) seinät peittomaalattu tasoite katto valkoiseksi maalattu, rei itetty neliökipsilevy ovet peittomaalattu puulevyovi pukukoppi väliseinät teräsputkirunkoon pultattu maalattu, kova puukuiturakennuslevy. Vaneripintaiset, puurunkoiset, lukittavat kaapin ovet kääntyvät pukukopin suojaoveksi valaisimet loisteputkikattovalaisimet käytössä. Rinnalla säilytetty opaalilasinen seinäplafondi Toisen kerroksen nk. vihtasaunojen pukutiloja Puutarhakadun puoleisessa siivessä 42

43 PYYNIKIN UIMAHALLIN RAKENNUSHISTORIASELVITYS Tilaussaunojen pukuhuone A 3.krs Tilaussaunojen pukeutumistiloja pkh lattia Hovi-vinyylilaatta (33) seinät ulkoseinillä peittomaalattu tasoite käytävänvastainen väliseinä teräsputkirunkoinen kalustelevyseinä, joka avoin yläpuolelta pesuhuoneiden väliseinä verhoiltu maalatulla poimuteräsohutlevyllä katto valkoiseksi maalattu, rei itetty neliökipsilevy ovet peittomaalattu puulevyovi valaisimet loisteputkikattovalaisin pukukoppi väliseinät teräsputkirunkoon pultattu maalattu, kova puukuiturakennuslevy. Vaneripintaiset, puurunkoiset, lukittavat kaapin ovet kääntyvät pukukopin suojaoveksi kalusteet kaappi ja muovipintaisella patjalla päällystetty teräsputkivuode Yläkuvassa kolmannen kerroksen ryhmäpukuhuone. Alakuvissa pukuhuoneista altaille johtavia käytävätiloja. Alhaalla oikealla näkyy paljasjalkaportaan purppuranpunainen takaseinä Tilaussaunojen pukuhuone B 3.krs Alun perin kopitettu pukuhuone on avattu ryhmäpukuhuoneeksi ja lisätty metallirakenteinen takka vuonna pkh lattia Hovi-vinyylilaatta (34) seinät peittomaalattu tasoite katto valkoiseksi maalattu, rei itetty neliökipsilevy ovet peittomaalattu puulevyovi valaisimet valkoinen metallilevylieriövalaisin, jossa sisässä kapeampi messinkilieriö (ehkä 1981 vaiheesta) 43