Osallisuuden mahdollisuuksia koulun henkilöstön näkökulma

Transkriptio

1 Osallisuuden mahdollisuuksia koulun henkilöstön näkökulma SOSIAALINEN OSALLISUUS Mukana toiminnassa yhdenvertaisena toisten kanssa koulun tapahtumissa ja teemapäivissä kaikki ovat mukana osallistumista, mukana olemista, integraatiota riittävät resurssit ja tukitoimet; esim. ohjaajia ja erityisopettajia pitää olla riittävästi toimitaan saman katon alla (yhtenäiskoulu 1-9) tieto esim. eri tapahtumista kulkee esteettömyys asenteet: moninaisuus on rikkaus arvostava kohtelu suvaitsevaisuuteen kasvattaminen erilaisuuden ymmärtäminen ennakkoluulojen vähentäminen pienryhmissä opiskeleva on osa kotiluokkaa: mahdollisuuksien mukaan mukana yleisopetuksessa sama välituntipiha riittävän pienet ryhmät ryhmäyttäminen tärkeää luottamuksellinen, avoin yhteistyö kodin ja koulun välillä ystävyysluokkatoiminta ->kummiluokka aikuisten ammattitaito: tarpeiden ja toiveiden tiedostaminen ja huomioiminen luokkatunnusten muuttuminen normaaliin muotoon; ei enää pienryhmätunnusta pienryhmät toimivat yhteistyössä normaaliluokkien kanssa vierailuja puolin ja toisin oppilastutor-toiminta tukemaan inkluusiota yhteistyö vanhempien & eri tahojen kanssa hyvästä yhteishengestä huolehtiminen oppilasryhmissä kokemuksia isoista ryhmistä ja myös toisin päin säilytetään pienryhmät erityislasten vanhempia koululle kertomaan ryhmätyöt hyvän esimerkki huumoria ei saa unohtaa koulun ulkopuolelle suuntautuvat reissut, retket yms. osallistavat myös aikuisten tulee kohdata oppilaat ihmisinä ja yksilöinä, eikä komentaa ylhäältäpäin avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen luokkaan ja kouluun on avain sille, että

2 PÄÄTÖKSENTEKO-OSALLISUUS mukana oppilaskuntatoiminnassa, hallituksessa, tukioppilaina lapsi mukaan palavereihin otetaan oppilaat mukaan päätöksentekoon niiltä osin, kuin kykenevät osallistumaan avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen luokkaan ja kouluun on avain sille, että TIEDOLLINEN OSALLISUUS tukiopetus+erityisopetus sopiva vaativuustaso opetuksessa->eriyttäminen opetusmateriaalit erityisoppilaille sopivia hyvät apuvälineet esim. tiedonhankintaan avoimuus, tietoa kaikille tiedonkulku kodin ja koulun välillä tiedon siirto koulun sisällä tiedon siirto alakoulun ja yläkoulun välillä sekä yläkoulun ja toisen asteen kanssa aikaa konsultointiin ja yhteistyöhön muiden opettajien kanssa KERTOMUKSELLINEN OSALLISUUS yhteiset projektit oppilastöitä seinillä juhliin esiintymään erityisoppilaita ja esiintyminen yleisopetuksen luokan mukana aikuisten tulee kohdata oppilaat ihmisinä ja yksilöinä, eikä komentaa ylhäältäpäin avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen luokkaan ja kouluun on avain sille, että VASTUUOSALLISUUS oppilailla tiettyjä vastuita ja itsenäisiä tehtäviä yhteinen arki

3 Osallisuuden esteitä koulun henkilöstön näkökulma ASENTEET asenteissa joillakin korjattavaa, sekä aikuisilla, että lapsilla joustamattomuus (opettajilla) asenne tai ilmapiiri eristävä aikuisen välinpitämätön ja liian autoritäärinen asenne ennakkoluulot negatiivinen asenne, suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan luokan/opettajan negatiivinen asenne tai aiemmat huonot kokemukset kärsimättömyys kaavoihin kangistuminen kiusaava opettaja ryhmän paine (oppilailla) liika suojelunhalu: kohtelee erityislapsia liian suojelevasti, ei rohkeutta antaa lapsille tilaisuutta osallistua leima otsassa: erityislapsi RAKENTEET taloudellinen niukkuus, ajan puute, resurssien puute, henkilöresurssien puute, esim. integrointiin ei riitä ohjaajia byrokratia-ajan puute/liikaa byrokratiaa liian suuret ryhmät erityislasten eristäminen kotiluokkasysteemi puuttuu koulussamme (paitsi Tupa) suuret opetusryhmät vaikeuttavat eriyttämistä ohjaajan ollessa pois integrointi jää usein väliin henkilöiden (esim. ohjaajien) tiuha vaihtuvuus teoriavaltaisuus iso väkimäärä voi joskus hankaloittaa esim. tapahtumien järjestämistä erityisoppilas vain pukataan isoon ryhmään ilman resursseja tai ohjeistusta jotkut opettajat vaativat ehdottomasti ohjaajan mukaan integraatiotunnille; aina ei resursseja tähän, aina ei myöskään tarvetta integraatiota hankaloittaa se, jos oppilaat eivät löydä yhteisiä toimintatapoja ylimääräinen sälä, johon energia menee-> aika ja energia perustehtäviin! jos tarvittavaa tukea ei kotiluokassa, joudutaan miettimään pienryhmää (resurssi) yhteisen suunnitteluajan puute hankaloittaa se, että yhdestä pienryhmästä integroidutaan useaan luokkaan integrointiluokka vaihtuu lukkarin takia pienryhmien lakkauttaminen

4 jos lastenhoitoa ei ole järjestetty esim. vanhempainilloissa TIETO tiedon puute: opettajien vähäinen tietämys ja ymmärrys erityisoppilaiden tuen tarpeista opettajat eivät aina tiedä, millaisia lapsia erityisryhmissä opiskelee yhteistyö voisi olla runsaampaa, jos tietoa olisi lisää tiedonpuute lapsen diagnooseista ja tarpeista ja aiemmin hyviksi havaituista toimintatavoista tieto eri tapahtumista ei ole tavoittanut pienryhmiä vaitiolovelvollisuus ei aina edistä lapsen parasta vähäinen kommunikointi LAPSEEN TAI PERHEESEEN LIITTYVÄT ASIAT omat rajoitteet sosiaalisissa tilanteissa terveydelliset asiat jos vanhemmat itse avun tarpeessa Miten kodit mukaan? VUOROVAIKUTUS pitää säännöllisesti yhteyttä huoltajan Wilma-tunnukset pitää olla kunnossa myönteinen palaute oppilaasta kotiin, esim. Wilma selkeät pelisäännöt, mihin asioihin huoltaja ylipäänsä voi vaikuttaa matala kynnys olla yhteydessä tämä voi olla vaikeaa joidenkin kohdalla esim. vanhempien työn vuoksi tai sitten heillä voi itsellä olla isoja ongelmia (ei toki kaikilla) vanhempien omaehtoinen kontakti kouluun ja opettajiin-> vanhemmat mukaan setvimään omien lastensa asioita pitää huolta hyvien ja luontevien välien luomisesta vanhempiin toivoisi, että vanhemmat jaksaisivat vastata Wilmaviesteihin ollaan rohkeasti yhteydessä koululle muulloinkin kuin ongelmatilanteissa vanhempien kanssa keskustelut kunnioitetaan vanhempien asiantuntemusta tiedotus vanhemmille tarpeeksi tietoa lasten kouluarjen todellisuudesta ja siitä, mitä on mahdollista toteuttaa riittävästi mahdollisuuksia henkilökohtaisille tapaamisille

5 selkeästi sovitut yhteiset toimintamallit kotona ja koulussa ja niistä kiinni pitäminen MUKAAN KOULUN ARKEEN vanhempien/isovanhempien vierailut, osaksi koulun arkea rohkeammin mukaan luokkaan, arkeen, retkille, liikuntatunneille, käsitöihin yms. AVOIMET OVET AINA! vanhemmat ja koulumummut ja papat : luokkiin, välkälle, kerhoja pitämään (toimintakerho, sadunkerrontakerho, rieskan leipominen) aktivoidaan osallistumaan koulutoimintaan, järjestetään yhteisiä tapahtumia, kerhoja vanhemmat/isovanhemmat osallistuvat esim. teemapäiviin ja mahdollisesti opetukseen (esim. eri ammattien edustajat opo-tunnille tai historiaan, käsitöihin, kotitaloustunnille) Koulun korvaksi välitunneille ja siirtymätilanteisiin vanhempien ammattipäivä kirjanlukuhetki teemapäivät tai viikot vanhemmille ja isovanhemmille vanhempia/isovanhempia mukaan suunnitteluun vanhempainillat, juhlat, tapahtumat, la-koulupäivät TET-jaksoja vanhempien työpaikoille Kodin ja koulun päivä hyvä käytäntö kokemustiedon kerääminen kutsumalla vanhemmat ja isovanhemmat koululle neulominen; pyytää vanhempia/isovanhempia yhdessä opettamaan perinteisiä käsitöitä VANHEMPAINYHDISTYS vanhempainyhdistys näkyvä ja kuuluva vanhempainyhdistystoimintaan osallistuminen jokaisesta luokasta edustaja vanhempainyhdistykseen, myös pienryhmistä TUKI KOTONA JA VAPAA-AJALLA osallistuu aktiivisesti lapsen koulunkäyntiin; on kiinnostunut, tukee ja auttaa koulutyössä ja arjessa myös asettamalla selkeät rajat ja niiden noudattaminen kokemustieto, vertaistuki riittävästi tukea kotien arkeen, jotta vanhemmat jaksavat ja ehtivät osallistua koulunkin toimintaan