REHTORIT JA OPPILAITOSJOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REHTORIT JA OPPILAITOSJOHTAMINEN"

Transkriptio

1 Minna Honkanen REHTORIT JA OPPILAITOSJOHTAMINEN Tutkimusinventaari Muistiot 2012:8

2 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:8 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN X (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ Esipuhe Johdanto Taustaa Suomen rehtorit lukuina vuonna Pätevyys ja kouluttautuminen Mitä rehtorius on? Oppilaitosjohtamisen nykytila Rehtorin työnkuva Koettu rehtorius Rehtori organisaation, henkilöstön ja oppimisen johtajana Oppilaitosjohtamisen monet muodot Instruktionaalinen johtaminen ja hallinnollinen johtaminen Suomalaisten rehtoreiden johtamistyyli PISA-tulosten valossa Instruktionaalisen ja pedagogisen johtamisen välinen ero Opettajien näkemykset rehtorin roolista Miten määritellään hyvä rehtori? Miten rehtorit todellisuudessa käyttävät aikansa? Aluerehtorijärjestelmä ja systeemijohtaminen Rehtorin työssä jaksaminen Pohdinta Lähteet...40

4

5 Esipuhe Oppilaitosjohtamisen kehittäminen on Opetushallituksen keskeisiä strategisia tavoitteita. Käsillä olevaan muistioon on koottu yhteen oppilaitosjohtamista koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa. Tarkastelun kohteena on muun muassa rehtoreiden määrä ja kelpoisuustilanne, rehtoriuden ja oppilaitosjohtamisen nykytila, oppilaitosjohtaminen PISA-tulosten valossa, rehtoreiden ajankäyttö sekä rehtoreiden työssä jaksaminen. Muistio liittyy temaattisesti yhteen Opetushallituksen keväällä 2012 julkaiseman Muuttuva oppilaitosjohtaminen -tilannekatsauksen kanssa. Kummatkin julkaisut rakentavat toisiaan täydentävästi tietoperustaa oppilaitosjohtamisen kehittämiselle ja tukemiselle. Muistion on laatinut kasvatustieteiden maisteri Minna Honkanen hänen ollessaan suorittamassa valtionhallinnon harjoittelujaksoaan Opetushallituksessa kesällä Kiitän Minnaa hyvin tehdystä ja ansiokkaasta työstä. Helsingissä Petri Pohjonen Ylijohtaja Opetushallitus 5

6 6

7 1 Johdanto Ennen rehtorin viran hakua ajattelin, että rehtorin virka on avioliitto koulun kanssa. Nyt ajattelen aivan samalla tavalla. Ero ajattelussa on se, että oma avioliitto on todellisuudessa vasta kakkosliitto. Näin on kirjoittanut Hannu Suoniemi (2000, 35) teoksessa Kirjeitä rehtoreilta. Nämä lauseet kuvaavat omalla tavallaan sitä, mitä rehtorius on. Ensinnäkin rehtorina toimiminen vaatii täydellistä omistautumista oppilaitokselle niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Se, että Suoniemi sanoo oman avioliittonsa olevan vasta kakkosliitto, kertonee puolestaan siitä, miten paljon työ vaatii, ja toisaalta siitä, kuinka täydellisen sitoutuneita rehtorit yleensä ovat työhönsä. Teksti antaa myös ymmärtää, että rehtorin työ on ollut vielä sitovampaa kuin mitä Suoniemi osasi kuvitella rehtorin virkaa hakiessaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole pakkoavioliitto, sillä rehtorin virkaa on nimenomaan haettu. Rehtorin virassa oletetaan lähtökohtaisesti toimivan sellaisten henkilöiden, jotka tahtovat haasteita ja ovat valmiita astumaan suuriin saappaisiin. Vuohijoki (2007, 175) kuitenkin toteaa, että Suomessa suuri osa rehtoreista (lähes 40 %) on ajautunut tehtäväänsä ilman, että olisi itse sitä varsinaisesti halunnut. Tällöin kyseessä on voinut olla pyyntö tai suositus. Kuten Vuohijokikin toteaa, koulut ansaitsisivat johtajan, joka on itse tahtonut tulla rehtoriksi. Rehtorin työ ei vain näyttäydy nykyään erityisen vetovoimaisena. Rehtorin työnkuva on laajentunut ja rehtoriin kohdistetut odotukset ovat lisääntyneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi ilman, että resurssit olisivat välttämättä lisääntyneet samassa tahdissa. Suuri määrä rehtoreita on jäämässä eläkkeelle lähivuosina ja uusia rehtoreita on saatava rekrytoitua heidän tilalleen. Oppilaitosjohtaminen on siis ajankohtainen ja tärkeä aihe, johon on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tämän meta-analyysin lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvällä oppilaitoksen johtamisella voidaan vaikuttaa oppimistulosten, toimintakulttuurin, työhyvinvoinnin, taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittymiseen. Tavoitteena on koota yhteen rehtoreita ja oppilaitosjohtamista koskevaa tutkimustietoa ja tarkastella, millaisia johtopäätöksiä sen pohjalta voidaan tehdä. Raportin toivotaan edistävän ajankohtaista johtajuuskeskustelua ja tarjoavan tietopohjaa oppilaitosjohdon kouluttamisen kehittämiseen. 7

8 2 Taustaa 2.1 Suomen rehtorit lukuina vuonna 2010 Opettajat Suomessa seurantaraportin mukaan Suomessa oli kevätlukukaudella 2010 yhteensä perusopetuksen rehtoria. Työhönsä muodollisesti kelpoisia näistä rehtoreista oli 98,6 %. Naisten osuus (42,9 %) rehtoreista oli pienempi kuin miesten (57,1 %). Yli puolet (56,2 %) rehtoreista oli vähintään 50-vuotiaita asteikolla alle 40 vuotta; vuotta; vähintään 50 vuotta. Vähintään 50-vuotiaiden osuus oli noussut vertailuvuodesta ,7 prosenttiyksikköä. Lukiokoulutuksessa oli kevätlukukaudella 2010 yhteensä 373 rehtoria. Muodollisesti kelpoisia rehtoreita oli 98,7 %. Lukioiden rehtoreista selvästi yli puolet (65,9 %) oli naisia, ja vähintään 50-vuotiaiden osuus oli 59 %. Toisin kuin peruskoulussa, lukiossa vähintään 50-vuotiaiden rehtoreiden osuus oli laskenut vuodesta Lasku oli 4,8 prosenttiyksikköä. Ammatillisen koulutuksen puolella rehtoreita oli keväällä 2010 yhteensä 163, joista työhönsä muodollisesti kelpoisten osuus oli hieman pienempi (90,2 %) kuin peruskoulussa ja lukiossa. Rehtoreista naisia oli 38,7 prosenttia eli vähän yli kolmannes. Vähintään 50-vuotiaiden osuus oli ammatillisen koulutuksen rehtoreiden keskuudessa jopa 72,4 %. Vapaan sivistystyön puolella eli kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa työskenteli keväällä 2010 kaikkiaan 213 rehtoria tai johtajaa. Tästä joukosta noin 96 %:lla oli muodollinen kelpoisuus työhönsä. Naisten osuus rehtoreista oli 54 % ja ikäjakauman mukaan vähintään 50-vuotiaiden osuus 68 %. (Kumpulainen 2011.) Luvut on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Rehtorit vuonna Oppilaitos Rehtoreiden Muodollisesti Miehiä/Naisia Vähintään määrä (kpl) joista: kelpoisia (%) (%) 50-vuotiaita (%) Peruskoulu ,6 57,1/42,9 56,2 Lukio ,7 34,1/65,9 59,0 Ammatillinen koulutus ,2 62,3/38,7 72,4 Vapaa sivistystyö 213 ~96 46/54 68 Kumpulainen (toim.) Pätevyys ja kouluttautuminen Rehtorin työhön vaadittavat opinnot ja työkokemus on listattu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1998/986). Asetuksen kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa sanotaan, että rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on 1. ylempi korkeakoulututkinto 2. tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus 3. riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä 4. opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. ( /865) 8

9 Kohdassa neljä mainittu opetushallinnon tutkinto koostuu kahdesta osasta (A & B). A-osassa (6 op) käsitellään julkisoikeuden perusteita ja yleis- ja kunnallishallintoa. B-osaan (9 op) kuuluu henkilöstö-, talous- ja opetusalan hallinto. Tutkinto suoritetaan pääasiassa kirjallisissa kuulusteluissa, mutta myös muista suoritustavoista voidaan tarvittaessa sopia. Kuulusteluiden kysymykset laaditaan ja tarkastetaan Opetushallituksessa. Kuulusteluita myös järjestetään lähinnä Opetushallituksessa Helsingissä, mutta tarvittaessa myös muilla paikkakunnilla. (www.oph.fi.) Kohdan neljä kelpoisuusvaatimus voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa yliopistossa 25 opintopisteen laajuisina opetushallinnon opintoina. Opintoja järjestää esimerkiksi Jyväskylän yliopiston rehtori-instituutti. Suomessa rehtoreilla on vahva pedagoginen osaaminen opettajan pätevyyden myötä. Asetuksen neljännessä kohdassa vaaditut opetuksen hallinnon opinnot täydentävät rehtorin työssä tarvittavaa osaamista. Rehtoreille järjestettävä täydennyskoulutus tarjoaa osaltaan tukea rehtorin vaativaan ja usein melko yksinäiseen työhön. Täydennyskoulutusta järjestävät muun muassa Suomen Rehtorit ry, Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy sekä eri yliopistojen koulutus- ja kehittämispalvelut (www.oph.fi). Valtio on viime vuosina osoittanut varoja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutukseen yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2010 käynnistetyn Osaava-kehittämisohjelman myötä summa kaksinkertaistui. (Kumpulainen 2010, 108.) Osaava-ohjelma on määräaikainen, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka avulla pyritään edistämään koulujen ja oppilaitosten sekä vapaan sivistystyön organisaatioiden henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen kehittämistä. Ohjelman tavoitteena on saada täydennyskoulutuksen piiriin erityisesti sellaisia henkilöitä, joiden osallistuminen koulutuksiin on ollut viime vuosina vähäistä. Yhtenä erityisenä kohderyhmänä Osaava-ohjelmassa on juuri oppilaitosjohto. (www.minedu.fi) 9

10 3 Mitä rehtorius on? Portin, Schneider, DeArmond ja Gundlach (2003) esittävät, että nykyään kiinnitetään paljon huomiota siihen, mitä kaikkea rehtorit voisivat tehdä, ja oletetaan, että näitä asioita kaikkien rehtoreiden myös pitäisi tehdä. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä rehtorit oikeastaan todellisuudessa tekevät. Samansuuntaisia ajatuksia ovat esittäneet myös Spillane, Halverson ja Diamond (2004): While there is an expansive literature about what school structures, programmes, roles, and processes are necessary for instructional change, we know less about how these changes are undertaken or enacted by school leaders. Spillanen ym. mukaan on vaikea tarjota hyödyllistä tietoa oppilaitoksen johtajille näiden työskentelyä varten, jos ei ole riittävää tietoa siitä, miten johtajat käytännössä toimivat. (Mts. 4 5.) Kysyttäessä nyt, mitä rehtorius on, ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, mitä rehtorin työnkuvaan kuuluu ja mahdollisuuksien mukaan pyritään myös kuvaamaan sitä, miten rehtorit käytännössä toimivat. Rehtorius nähdään tässä yhteydessä kuitenkin myös käsitteenä, joka ei kata vain rehtorin suorittamia työtehtäviä vaan rehtorin koko todellisuuden. Tähän kuuluu tehtyjen töiden lisäksi esimerkiksi erilaisia ulkoa tulevia odotuksia ja muutospaineita, jotka enemmän tai vähemmän vaikuttavat rehtorin työskentelyyn. 3.1 Oppilaitosjohtamisen nykytila Rehtorin työnkuva on viime vuosikymmeninä laajentunut ja muuttunut monella tavalla. Ahonen (2001) esimerkiksi esittää, että johtamista ei voi enää toteuttaa vain oman koulun näkökulmasta, vaan on tiedostettava myös erilaiset yhteiskunnalliset muutosprosessit ja tulevaisuuden näkymät. Koulun ulkopuolisten yhteyksien solmiminen ja ylläpitäminen ovat tärkeä osa rehtorin toimenkuvaa tänä päivänä. (Mts ) Hämäläinen, Taipale, Salonen, Nieminen ja Ahonen (2002) toteavatkin, että johtamisessa tapahtuneet muutokset ovat yhteydessä ajan henkeen, sillä onhan koulu sidoksissa muuhun yhteiskuntaan (mts. 13). Yksi ajankohtainen aihe koulumaailmassa on maahanmuuttajien ja sen myötä erilaisuuden lisääntyminen. Ahonen (2001) on sitä mieltä, että haastavinta ei ole niinkään toiseen kulttuuriin tai uskontoon tutustuminen vaan pikemminkin omiin asenteisiin tutustuminen. Jokainen rehtori ja koulu omaksuu omanlaisensa tavan kohdata uusia kulttuureita, mutta se vaatii yleensä jonkinlaista prosessointia. (Mts ) Ajan henkeä kuvaa myös markkinoituminen. Kun peruskoulun koulupiireistä 1990-luvulla luovuttiin, tarjoutui kouluille mahdollisuus profiloitua ja sitä kautta valita oppilaitaan. Myös perheet saivat mahdollisuuden valita eri koulujen väliltä. Tilanne on synnyttänyt isompiin kuntiin koulumarkkinat, ja opetuksen järjestämiseen on tullut asiakaslähtöisyyttä, kun koulut ovat jossain määrin kilpailutilanteessa kunnan sisällä. (Ks. esim. Seppänen 2006.) Rehtorilla on koulun johtajana päätösvalta siitä, mihin suuntaan koulua lähdetään kehittämään. Mustonen (2007) tuo esiin oppilaiden pahoinvoinnin sekä oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, jotka ovat jatkuvasti lisääntyneet 1990-luvulta asti. Taustalla on lama ja työttömyys, joiden perheille aiheuttamat kriisit ja sosiaaliset ongelmat näkyvät lapsissa ja nuorissa. (Mts. 53.) Oppilashuolto ja siihen liittyvä moniammatillinen yhteistyö koulun 10

11 ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi) kanssa ovatkin tulleet hyvin tärkeäksi osaksi koulun toimintaa ja sitä kautta myös lisänneet rehtorin työtehtäviä. Vanhemmat ovat niin ikään tuoneet omat haasteensa koulun arkeen. Jos koulutuksen markkinoituminen on luonut opetuksen järjestämiseen asiakaslähtöisyyttä, niin voisi sanoa, että jotkut perheet ovat myös melko hyvin omaksuneet asiakkaan roolin ja usein vieläpä sen vaativan asiakkaan roolin. Ahonen (2001) kirjoittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneessä kirjassaan, että vanhemmat ovat alkaneet ottaa yhteyttä kouluhallinnon virkamiehiin paljon useammin kuin aikaisemmin. Hän nimittää tätä ihmiset muistavat, että presidenttikin on olemassa -ilmiöksi. Ahosen mukaan vanhemmat siis esittävät tyytymättömyytensä koulua kohtaan usein suoraan kunnan koulu- tai opetusvirastoon tai lääninhallitukseen (nyk. aluehallintovirasto), jolloin koulun rehtori ja opettaja saavat tiedon asiasta vasta myöhemmin mutkan kautta. Tämä luonnollisesti pitkittää asian selvittämistä ja osoittautuu yleensä turhaksi. Joskus tyytymättömyydestä koulua kohtaan kirjoitetaan myös esimerkiksi lehtien palstoilla, jolloin rehtorin on vaikea osoittaa asiayhteyteen liittyviä taustatekijöitä (muun muassa vaitiolovelvollisuuden takia) ja näin puolustaa kouluaan. Ahonen toteaakin, että rehtori joutuu työssään lakkaamatta torjumaan väärinkäsityksiä ja samalla kuitenkin huomioimaan kritiikin, jotta aiheellisen palautteen myötä voitaisiin kehittää koulun toimintaa. (Ahonen 2001, ) Rehtorin työtä ja erilaisia ratkaisuja ohjaavat nykyään monet eri tekijät. Hämäläisen ym. (2002) mukaan aikanaan voitiin jakaa rehtorit karkeasti kolmeen tyyppiin: yhteen, joka kuuntelee vain opettajia, toiseen, joka kuuntelee vain oppilaita ja kolmanteen, joka toimii tarkasti hallinnon ohjeiden mukaan. Tänä päivänä vastaavanlainen jako ei toimi, sillä merkittäviä viestejä tulee paljon, niin koulun sisältä kuin ulkopuoleltakin. Ulkoapäin vaikuttavia toimijoita ovat muun muassa vanhemmat, koulun ylläpitäjä ja yhteistyökumppanit. (Mts ) Rehtorin toimintaan vaikuttavat myös lainsäädäntö sekä normiohjaus, johon kuuluu esimerkiksi opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi rehtorin on koulun toimintaa kehittääkseen hyvä ottaa huomioon erilaisten tutkimusten ja mittausten tulokset. Huomattavan suuri merkitys on tietysti myös käytössä olevilla resursseilla. Ulkopuolelta tulevat viestit voivat aiheuttaa rehtorille kehittämispaineita ja rehtorin omia kehittämisideoita saatetaan puolestaan vastustaa. Nykyisessä mallissa, jossa paikallisella suunnittelulla ja päätöksenteolla on selvä merkitys, on tärkeää kuitenkin olla avoin ulkopuolisille viesteille. Johtamisen taito piileekin siinä, että ristiriitaistenkin viestien keskellä rehtori kykenee toimimaan tasapainoisesti ja johdonmukaisesti. (Hämäläinen ym. 2002, 107.) Kuviossa 1 rehtori kuvataan ikään kuin suodattimena, jonka kautta erilaiset velvoitteet, vaikutteet ja opit siirtyvät käytännön johtamiseen. 11

12 Työtä ohjaavat tekijät -ylläpitäjäohjaus -lainsäädäntö-, rahoitus- ja koulutuspoliittinen ohjaus -opetussuunnitelma- ja normiohjaus -resurssit Ulkoa tulevat vaikutteet -kumppanuudet ja verkostot -vanhemmat -tutkimus- ja arviointitieto -oppimistulokset, kouluviihtyvyys- ja työhyvinvointitulokset Yhteistyö ja tuki -kumppanuudet ja verkostot -sidosryhmät -luottamushenkilöt -edunvalvonta -koulutus Rehtori Oppilaitoksen johtaminen -hallintokäytännöt -tavoitteiden asettaminen -tulosten seuranta -oppilaitoksen kiinteistöön liittyviä ja muita käytännön asioita Henkilöstön johtaminen -rekrytointi -yhteisön kehittäminen -mentorointi -opetusprosessin johtaminen - suunnan ja vision näyttäminen -asiantuntijuuden ja ammattimaisuuden vaaliminen Tulokset Kuvio 1. Rehtori toimintakentällä. 3.2 Rehtorin työnkuva Ahonen (2001) on teoksessaan Ammattina rehtori listannut rehtorin työhön liittyviä erilaisia tehtäviä ja toteaa heti alkuun, että Rehtori on ensinnäkin viime kädessä vastuussa kaikesta koulun toiminnasta. Rehtorin työnkuvaan kuuluvat muun muassa henkilöstöasiat, talousasiat, kiinteistöön liittyvät asiat, opetuksen järjestäminen ja kehittäminen sekä lukuisat määrittelemättömät ja joskus tälle kuulumattomatkin tehtävät, jotka tulevat enemmän tai vähemmän yllättäen ja vaativat usein nopeaa reagointia. (Mts. 12

13 36 38.) Mustosen (2003, 101) mukaan rehtorin tehtäviin kuuluu lisäksi muun muassa tiedottaminen koulun toiminnasta ja siihen liittyvistä määräyksistä ja ohjeista sekä yhteydenpito toisiin kouluihin, kouluvirastoon ja muihin kunnan sekä valtion viranomaisiin. Koska Suomessa rehtorin kelpoisuusvaatimuksena on opettajan koulutus, kuuluu rehtorin työhön myös opetusvelvollisuus. Opetusvelvollisuuden määrä ja muodot määräytyvät koulun koon, kouluasteen ja tehtävänimikkeen perusteella. (Kettunen 2007, 153.) Siihen, miten paljon rehtorille kaiken kaikkiaan tulee tehtäviä, vaikuttaa koulun koon ohella muun muassa se, onko koulussa apulaisrehtoria tai koulusihteeriä. Tehtävien määrään vaikuttaa myös koululautakunnan ja kouluviraston päätäntävalta. Tehtävien jakautuminen eri toimijoiden välillä vaihtelee kuntakohtaisesti. (Mustonen 2003, 101.) Valtionhallinnolta on parin viime vuosikymmenen aikana delegoitu tehtäviä paikallistasolle ja lopulta yksittäisille kouluille, mikä on pääsääntöisesti kasvattanut rehtoreiden työmäärää huomattavasti. Moni rehtori sai 1990-luvulla pikatahtiin toteutetun hallinnon hajauttamisen ja kuntien heikon taloustilanteen seurauksena hoitaakseen kunnan opetuspäällikön, koulutoimenjohtajan tai useamman rehtorin tehtäviä. Palkka ei kuitenkaan yleensä noussut työmäärän lisäännyttyä. (Johnson 2005; Taipale 2005.) Perinteisesti rehtorin tehtävät on kirjattu lakiin ja asetuksiin. Keskusjohtoisen koulutuspolitiikan aikana rehtorin tehtäväksi jäikin suurelta osin vain ulkoa tulevien ohjeiden toteuttaminen. Sittemmin rehtorin laissa määriteltyjen tehtävien määrä on vähentynyt, vaikka todellisuudessa tehtävien määrä on kasvanut huomattavasti. Kunnat määrittelevät nykyään itse koulujensa rehtorien tehtävät omissa säädöksissään. (Mustonen 2007; Pesonen 2009.) Seuraavassa kuviossa on kuvattu Mustosen (2003; 2007) mukaisesti sitä muutosta, mikä rehtorin työnkuvassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Aikajanaa kuvaavan nuolen päässä on joitakin esimerkkejä rehtorin uusista tehtävistä, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi osittain hallinnon hajauttamisesta aiheutuneiden toimenpiteiden ja osittain ajan henkeä kuvaavien ilmiöiden seurauksena. Hallinnon hajauttaminen Kansakoulu -johtamis-, valvonta-, seuranta- ja valmistelutehtävät -ei paljon päätösvaltaa Oppikoulu -selkeämpi esimiesasema kuin kansakoulussa -rehtorin rooli toimitusjohtajan kaltainen Peruskoulu -aluksi hyvin keskitetty ohjaus, rehtorin tehtävät tarkasti kirjattuna laissa ja asetuksissa ja -90-luvun vaihteessa tarkat tehtäväluettelot poistuneet, joissakin kunnissa delegoitu kunnan koulutoimelta tehtäviä rehtorille Tarkka tehtävien määrittely Tehtävien määrittelemättömyys VÄHÄINEN AUTONOMIA RUNSAS AUTONOMIA Kuvio 2. Rehtorin työnkuvan muutos kansakoulusta tähän päivään Mustosen (2003; 2007) mukaisesti. 13

14 Monet lähteet kertovat rehtoreiden moninaistuneesta työnkuvasta, joka näyttäytyy usein epätoivoisen kuormittavana. Suomen Rehtorit ry:n (SURE-FIRE) vuonna 2004 toteuttaman rehtorikyselyn raportin yhteenvedossa on arveltu, että rehtorin työnkuvan taustalla voi olla myös myyttinen kuva rehtorin täydellisestä ammattitaidosta, jonka mukaan rehtori on koulunsa esimerkillinen keulakuva, joka itsensä uhraten vastaa kaikesta ja osaa, tietää ja jaksaa kaiken. Raportin mukaan kyselyyn vastanneista rehtoreista oli välittynyt sellainen kuva, et tä he ovat erittäin hyvin sitoutuneita työhönsä ja tahtoisivat suoriutua siitä vieläkin paremmin. (Johnson 2005, 20.) Tämän perusteella voisi siis ajatella, että rehtorin työnkuva määräytyy osittain myös sen mukaan, miten suuren roolin ja vastuun rehtori itse omaksuu itselleen. Kaiken kaikkiaan voitaneen olla ainakin yhtä mieltä siitä, mikä SURE-FIRE:n raportissakin oli perusolettamuksena: tänä päivänä on vaikea löytää kahta samanlaista rehtorin tehtävää. 3.3 Koettu rehtorius Tilastotietojen valossa suuri osa rehtoreista on saavuttamassa eläkeiän viimeistään vuoden päästä. Uusien rehtoreiden tarve niin ikään lisääntyy samassa ajassa. Tulevaisuutta ajatellen olisikin tärkeää, että rehtorina toimimiseen liittyisi myönteisiä mielikuvia, jotta ammattiin olisi tarpeeksi pyrkijöitä. Suomen Rehtorit ry:n (SURE-FIRE) ja Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) rehtorineuvottelukunnan vuonna 2004 perusopetuksen ja lukion rehtoreille kohdistaman rehtorikyselyn tulokset kuitenkin viestittävät, että rehtorit ovat melko tyytymättömiä oppilaitosjohtamisen tämänhetkiseen tilanteeseen. Kuten edellä on todettu, valtionhallinnolta on 1990-luvulta lähtien delegoitu tehtäviä paikallistasolle ja kunnilta edelleen kouluille. Joissakin kunnissa on heikon taloudellisen tilanteen takia karsittu henkilöstöä ja sen myötä rehtorinvirkaan on yhdistetty muita virkoja tai rehtorit ovat saaneet uusia kouluyksikköjä johtaakseen. Rehtorikyselyyn vastasi yhteensä 587 peruskoulun ja lukion rehtoria, joista 97,7 % oli sitä mieltä, että rehtorin työmäärä on lisääntynyt viime vuosina ja toisaalta käsitys siitä, mitä kaikkea rehtorin toimenkuvaan nykyään liittyy, on hämärtynyt. Myöskään resurssit eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin tehtävien kanssa. Tyytymättömyyttä aiheutti erityisesti palkka, joka ei vastaa tehtyä työmäärää. Heikkoa palkkaa huolestuttavammaksi asiaksi nousi kyselyn perusteella kuitenkin rehtoreiden jaksaminen, sillä työpäivät venyvät jatkuvasti ja viikkotyöaika on kyselyn perusteella jopa 50 tuntia. (Johnson 2005.) SURE-FIRE:n ja OAJ:n kyselyyn oli tullut useita melko kärkeviä kommentteja, jotka viestittivät rehtoreiden turhautuneisuudesta. Voi olla, että koska kysely oli tullut rehtoreiden edunvalvojajärjestöiltä, rehtorit provosoituivat ilmaisemaan työn epäkohtia tavallista hanakammin. Voidaan siis pohtia sitä, onko rehtoreiden työtyytymättömyys todellisuudessa niin suurta kuin mitä kysely antoi ymmärtää. Joka tapauksessa on tärkeää, että rehtorit saavat ääntään kuuluviin kyselyiden ja tutkimusten kautta. 3.4 Rehtori organisaation, henkilöstön ja oppimisen johtajana Rehtorin työssä johtaminen on vastuun kantamista organisaatiosta ja sen henkilöstöstä. Asioiden ja ihmisten johtaminen vaatii rehtorilta sekä vahvaa hallinnollista tietämystä että hyviä ihmissuhdetaitoja. Rehtorin tehtävänä on myös vastata oppilaitoksen kehittämisestä ja tuloksellisuudesta, mikä niin ikään edellyttää tiettyjä valmiuksia. Hämäläinen ym. (2002, Quinnin ym mukaan) ovat tarkastelleet oppilaitoksen johtamisen kohdealueita. Rehtorin rooli on tarkastelussa jaettu neljään alueeseen: sisäiseen kontrollointiin ja koordinointiin, ihmissuhdejohtamiseen, tulosjohtamiseen ja 14

15 ulkoisten suhteiden hoitamiseen. Oppilaitoksen kontrolloijana ja koordinaattorina rehtori valvoo, että työt talon sisällä sujuvat suunnitelmien mukaan. Rehtorin on siis oltava jatkuvasti selvillä siitä, mitä oppilaitoksessa milloinkin tapahtuu ja varmistettava tiedonkulku henkilökunnan välillä. Ihmissuhdejohtajana rehtori luo positiivista työilmapiiriä ja ryhmähenkeä sekä toisaalta tukee kunkin opettajan yksilöllistä toimintaa ja kehittymistä parhaansa mukaan. Tulosjohtajana rehtori myös yrittää kannustaa opettajia nostamaan opetuksen tavoitetasoa, mikä puolestaan parantaisi koulun arvostusta ja kilpailuasemaa. Tulostavoitteista keskustellaan organisaation sisällä ja niiden toteutumista seurataan. Ulkoisten suhteiden hoitamiseen kuuluu oppilaitoksen toimintaa edistävien resurssien, yhteistyökumppaneiden ja uusien aluevaltausten tavoittelu. Tällä johtamisen kohdealueella rehtori siis edustaa oppilaitostaan ja luo yhteyksiä sen ulkopuolelle. (Hämäläinen ym. 2002, ) Kaikilla organisaatioilla on Hämäläisen ym. (2002) mukaan perustehtävä, joka yhdistää sen jäseniä ja johon kiteytyy organisaation koko toiminnan tarkoitus. Oppilaitoksissa tämä perustehtävä on oppiminen. Oppiminen on siis sekä oppilaiden että opettajien ja rehtoreiden perimmäinen tavoite oppilaitoksessa toimimiselle. (Mts. 129.) Rehtoreiden työssä korostuukin Helakorven (2001) mukaan yhä enemmän organisaation ja henkilöstön johtamisen lisäksi myös tietämyksen ja osaamisen johtaminen. Tähän liittyvät niin visiot, arvot kuin tiedekin ja yhä enemmän myös strateginen, tulevaisuutta ennakoiva toiminta. Helakorpi esittää, että tulevaisuudessa opiskelijoiden tekemät valinnat oppilaitosten välillä ratkaisevat entistä enemmän sen, mikä oppilaitos menestyy ja mikä ei. Tämän vuoksi oppilaitoksen on omaksuttava tiettyjä yritysmaailmalle ominaisia piirteitä menestyäkseen kilpailussa. Johtamisessa ei siis enää riitä, että tietää, miten asiat tehdään (operatiivinen johtaminen) vaan täytyisi myös olla näkemys siitä, mitä asioita tehdään (strateginen johtaminen). Strategisen johtamisen tarve on syntynyt yksittäisiin oppilaitoksiin sen myötä, kun niiden päätösvaltaa on lisätty. (Helakorpi 2001, ) Hargreaves ym. (2008) esittävät, että Suomessa rehtori ei miellä itseään varsinaiseksi pomoksi, sillä hänellä on taustalla vaadittu opettajan pätevyys ja työkokemus sekä edelleen työssään opetusvelvollisuus. Samasta syystä myöskään opettajat eivät miellä rehtoria sillä tavalla pomoksi kuin monien organisaatioiden alaisilla on yleensä tapana. Suomalaisessa koulussa suhteet rehtoreiden ja opettajien välillä eivät siis ole kovin hierarkkiset ja Hargreavesin ym. mukaan on usein jopa vaikeaa erottaa kouluympäristössä opettajia ja rehtoreita toisistaan (Hargreaves ym. 2008, 83). Suomalainen rehtori ei kuitenkaan pidä tilannetta välttämättä näin yksioikoisena. Suoniemi (2000) esimerkiksi on kirjoittanut: ( ) Oman aikansa ottaa myös vahdin ja unilukkarin työ. Rehtori ja kanslisti ovat opettajakunnan luokanvalvojia. Jatkuvasti on vahdittava joidenkin opettajien tehtävien hoitoa ajallaan. Neuvomista rutiiniasioissa riittää aina vaan ja uudestaan. (Suoniemi 2000, 34.) Suoniemen kertoman perusteella rehtorin on siis valvottava ja ohjattava alaistensa työntekoa, mikä asettaa rehtorin ja opettajan väistämättä erilaiseen asemaan keskenään. Oppilaitoksen johtaminen on tasapainoilua johtamisen eri alueiden välillä ja toisaalta myös alueiden sisällä. On esimerkiksi tärkeää, ettei sisäinen kontrollointi mene liian pitkälle tai rehtori ole liian dominoiva, sillä se voi tukahduttaa aloitteellisuutta ja luovuutta sekä sitä kautta oppilaitoksen kehittymistä. Toisaalta liian heikko johtaminen aiheuttaa 15

16 hämmennystä ja turvattomuutta. Ansiokkainta olisikin pystyä tarvittaessa muuttamaan johtamistapaansa tilannekohtaisesti. (Hämäläinen ym ) Hämäläisen ym. (2002) mukaan johtajan tehtävä vaatii erityistä kykyä ymmärtää kokonaisuuksia sekä joustavuutta, jotta omaa toimintaa on mahdollista suunnata kokonaisuuden kannalta oikeisiin kohteisiin (Mts. 115). 16

17 4 Oppilaitosjohtamisen monet muodot Kirjallisuudessa esitetään useita erilaisia johtamistyylejä ja johtajuuden osa-alueita, joita rehtorin työhön voidaan liittää. Helakorpi (2001) mainitsee muun muassa strategisen johtamisen, joka liittyy koulujen kilpailuasemaan koulutusmarkkinoilla, talouden ja hallinnon johtamisen ja pedagogisen johtamisen (josta lisää tuonnempana). Yleisemmällä tasolla Helakorpi jakaa oppilaitosjohtamisen asioiden, ihmisten ja tietämyksen johtamiseen, kuten edellä on mainittu. Portin ym. (2003) puolestaan ovat muodostaneet tutkimuksensa tulosten pohjalta seitsemän johtamisen ydinaluetta, jotka koskevat kaikkia rehtoreita oppilaitoksen tyypistä riippumatta. Nämä ovat: instruktionaalinen johtaminen (opetuksen laadun valvominen ja kehittäminen), koulun kulttuurin (esim. traditiot ja historia) johtaminen, hallinnollinen johtaminen, henkilöstön johtaminen, strateginen johtaminen, ulkoinen johtaminen (edustaminen, koulun ulkopuolisten suhteiden hoitaminen, uusien oppilaiden rekrytointi jne.) sekä mikropoliittinen johtaminen (sisäisten tavoitteiden suojaaminen ja edistäminen, taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisääminen). Seuraavassa on otettu lähempään tarkasteluun jako instruktionaalisen ja hallinnollisen johtamisen sekä niiden alaryhmien välillä. Kyseinen jaottelu on OECD:n tekemän tutkimuksen mukainen. 4.1 Instruktionaalinen johtaminen ja hallinnollinen johtaminen OECD:n toteuttamassa tutkimuksessa Teaching and Learning International Survey (TALIS) on koottu yhteen erilaisia yläasteen ja lukion rehtoreiden johtamistapoja 23 eri maasta. Suomi ei ole kohdemaiden joukossa. Tulosten perusteella johtamistavat on jaettu viiteen eri ryhmään, jotka ovat: 1) johtaminen koulun tavoitteiden pohjalta (management for school goals), 2) instruktionaalinen johtaminen (instructional management), 3) suora ohjaamisen valvonta (direct supervision of instruction in the school), 4) vastuullinen johtaminen (accountable management) ja 5) byrokraattinen johtaminen (bureaucratic management). Nämä johtamistavat voidaan sisällyttää kahteen laajempaan johtamistyyliin, jotka ovat instruktionaalinen johtaminen (instructional leadership) ja hallinnollinen johtaminen (administrative leadership). Kyseinen jako on esitetty seuraavassa kuviossa TALIS:n julkaisun mukaisesti. 17

18 Johtaminen koulun tavoitteiden pohjalta Instruktionaalinen johtaminen Instruktionaalinen johtaminen Suora ohjaamisen valvonta Vastuullinen johtaminen Byrokraattinen johtaminen Hallinnollinen johtaminen LÄHDE OECD, TALIS. 2009, 195. Kuvio 3. Johtamistyylit. Rehtorit, jotka kyselyn perusteella johtavat koulua sen tavoitteiden pohjalta, keskittyvät varmistamaan, että opettajan toiminta luokkahuoneissa on näihin tavoitteisiin perustuvaa. Nämä rehtorit ottavat oppilaiden suoriutumistason huomioon tavoitteita määriteltäessä, ja opetussuunnitelman rooli koulun toiminnassa on keskeinen. Maiden välisessä vertailussa Unkarin, Puolan ja Slovenian rehtorit kuuluvat niiden kymmenen maan joukkoon, jotka ovat selvästi TALIS:n keskiarvon yläpuolella tässä kohtaa, kun taas Itävalta, Tanska, Italia ja Espanja ovat huomattavasti keskiarvon alapuolella. Keskiarvon kohdalle sijoittuvia maita ovat Viro, Liettua ja Meksiko. Rehtorit, joiden johtaminen on ensisijaisesti instruktionaalista eli ohjaavaa, pyrkivät tukemaan opettajan työtä auttamalla ongelmatilanteissa ja muun muassa tiedottamalla opettajia kehittymismahdollisuuksista. Rehtori myös reagoi herkästi oppilaiden keskuudessa esiintyvään häiriökäyttäytymiseen. Kaiken kaikkiaan instruktionaalinen rehtori siis panostaa työssään huomattavasti luokkahuoneissa tapahtuvaan toimintaan. Tämän johtamistavan suhteen muun muassa Brasilia, Malta ja Tanska ovat keskiarvon yläpuolella ja Viro, Malesia sekä Slovakian tasavalta keskiarvon alapuolella. Kolmas ohjaavaan johtamistyyliin kuuluva toimintatapa on suora ohjaamisen valvonta. Tähän ryhmään kuuluvat rehtorit valvovat opettajien antamaa opetusta ja tekevät parannusehdotuksia sen mukaan sekä tarkkailevat oppilaiden pyrkimyksiä ja työskentelyä. Maiden välisessä vertailussa muun muassa Brasilia, Puola ja Slovenia ovat niiden 11 maan joukossa, joissa tätä johtamistapaa toteuttavia rehtoreita oli keskimääräistä enemmän. TALIS-keskiarvon alapuolelle jäi toiset yksitoista maata, muun muassa Tanska, Irlanti ja Portugali. Itävalta sijoittui ainoana maana keskiarvon tasolle. 18

19 Vastuullisessa johtamistavassa, joka kuuluu hallinnollisen johtamistyylin alaisuuteen, rehtorit kokevat ensisijaiseksi tehtäväkseen toimia vastuullisesti sekä koulun sisällä että ulkopuolisia tahoja silmällä pitäen. Koulun toiminnassa pyritään noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Kyseisen johtamistavan suhteen huomattavasti keskiarvon yläpuolella maiden välisessä vertailussa olivat Bulgaria, Malesia ja Norja. Byrokraattinen johtamistapa perustuu edellistäkin selvemmin virallisten sääntöjen noudattamiseen. Koulun toiminta on tällöin tehtäväorientoitunutta ja järjestelmällistä. Rehtori keskittyy hallinnollisiin tehtäviin ja raportoi koulun toiminnasta ylemmille viranomaisille. TALIS:n maavertailussa keskiarvon ylittäneitä oli tässä johtamistavassa kahdeksan, joista esimerkkeinä Bulgaria, Malesia ja Turkki. Kaksi johtamistyyliä, instruktionaalinen ja hallinnollinen johtaminen, eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Monessa maassa rehtorit toimivat molempien tyylien mukaisesti. Instruktionaalisessa johtamisessa on myös huomattavia maakohtaisia eroja ja joissakin maissa naisrehtorit käyttävät tätä johtamistyyliä miesrehtoreita enemmän. (OECD, TALIS. 2009, ) Suomi ei ollut TALIS:n kohdemaiden joukossa, mutta tutkimus tarjoaa kehyksen, jonka avulla voidaan pohtia myös suomalaisrehtoreiden johtamistyyliä. Seuraavassa luvussa tarkastellaan tuloksia, joita on saatu rehtoreille osoitetun PISAkyselyn kautta. Vertailukohdaksi on otettu OECD:n keskiarvot. 4.2 Suomalaisten rehtoreiden johtamistyyli PISA-tulosten valossa Edellä on esitelty OECD:n toteuttaman TALIS-tutkimuksen tarjoamia tuloksia rehtoreiden johtamistavoista. Nyt tarkasteltavat Suomen sekä myöhemmin myös eräiden muiden maiden PISA 2009-tulokset 1 on saatu samojen kysymysten tai tarkemmin ottaen väittämien kautta. Käsittelyssä on rehtoreille osoitetun PISA-kyselyn kysymys 26, jolla on haluttu selvittää rehtorin johtamistapoja koulussaan. TALIS-tutkimuksessa näillä samoilla väittämillä mitattiin kolmea ensimmäistä edellä esitettyä johtamistapaa eli 1) johtamista koulun tavoitteiden pohjalta, 2) instruktionaalista johtamista ja 3) suoraa ohjaamisen valvontaa. PISA-kyselyssä ei ollut lainkaan hallinnolliseen johtamiseen liittyviä väittämiä, joten tässä kohtaa Suomen osalta voidaan arvioida lähinnä sitä, missä määrin rehtorit toteuttavat instruktionaalista johtamista. Väittämät ja niiden tuloksista tehdyt diagrammit on tässä esitetty sen mukaan, miten ne olivat TALIS-kyselyssä järjestetty mittaamaan eri johtamistyylien esiintyvyyttä. 1 Database PISA

20 Kysymys 26: Alla on väittämiä johtamisestasi tässä koulussa. Ole hyvä ja osoita, kuinka usein seuraavat toiminnat ovat toteutuneet koulussasi viime lukuvuoden aikana. Koulun tavoitteiden johtamisen indeksi 26 a) Varmistan, että opettajien ammatillisen kehityksen toiminnat ovat koulun opetuksen päämäärien mukaisia Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 26 b) Varmistan, että opettajat toimivat koulun opetuksellisten päämäärien mukaisesti Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 20

21 26 d) Käytän oppilaiden suoriutumistuloksia koulun opetuksellisten päämäärien kehittämisessä Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 26 j) Otan koetulokset huomioon opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 21

22 26 k) Varmistan, että opetussuunnitelman koordinointiin liittyvä vastuu on selvillä Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein Instruktionaalisen johtamisen indeksi 26 g) Kun opettajalla on ongelmia luokassaan, teen aloitteen keskustellaksemme niistä Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 22

23 26 h) Tiedotan opettajia mahdollisuuksista päivittää tietojaan ja taitojaan Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 26 l) Kun opettaja ottaa puheeksi ongelman, ratkaisemme sen yhdessä Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 23

24 26 m) Kiinnitän huomiota häiritsevään käytökseen luokassa Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein Suoran ohjaamisen valvonnan indeksi 26 c) Tarkkailen ohjaamista luokkahuoneissa Suomi OECD keskiarvo Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 24

25 26 e) Esitän opettajille ehdotuksia kuten, miten he voisivat parantaa opettamistaan Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 26 f) Valvon oppilaiden työskentelyä Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 25

26 26 i) Tarkistan, onko toiminta luokkahuoneessa sopusoinnussa opetuksellisten tavoitteidemme kanssa Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa rehtorit toimivat enemmän instruktionaalisen johtamistavan mukaisesti kuin tavoitejohtamisen tai valvontaan perustuvan johtamisen mukaisesti. Suomessa opettajat ovat tunnetusti melko autonomisia, mikä näkyy muun muassa kohdan 26 c) Tarkkailen ohjaamista luokkahuoneissa tuloksista. Suomessa on selkeästi OECD-maiden keskiarvoa harvinaisempaa, että rehtori valvoisi opettajia tai esittäisi parantamisehdotuksia opetusta koskien (kohta 26 e). Myös tulosjohtamiseen liittyvät käytänteet ovat Suomessa harvinaisempia kuin OECD-maissa keskimäärin. Esimerkiksi koetuloksia ei juurikaan huomioda opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa (kohta 26 j). PISA-kyselystä ei selviä, kuinka paljon suomalaisrehtorit keskittyvät hallinnollisiin tehtäviin työssään. Yleinen käsitys lienee, että kohtuullisen iso osa rehtorin työstä on hallinnollisia tehtäviä, koska opettajat saavat melko itsenäisesti hoitaa opettamisen. Toisaalta esimerkiksi oppilashuolto ja kodin ja koulun välinen yhteistyö ovat nykyään olennainen osa koulun arkea ja rehtorilla on näissä asioissa usein merkittävä rooli. Kysymyksen 26 viimeistä väittämää, n) Otan vastuulleni oppitunnit opettajilta, jotka ovat yllättäen poissa, ei ollut TALIS:n tutkimuksessa mukana. Alla oleva diagrammi väittämän tuloksista osoittaa, että kyseistä käytäntöä ei esiinny OECDmaissa kovinkaan usein. Suomessa rehtorit kuitenkin toimivat opettajan sijaisena hieman useammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämäkin puhuu sen seikan puolesta, että suomalainen rehtori ei ole koulussaan pelkästään hallinnollinen toimija. 26

27 26 n) Otan vastuulleni oppitunnit opettajilta, jotka ovat yllättäen poissa Suomi OECD keskiarvo 10 0 Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein Kahden väittämän kohdalla Suomi poikkesi hyvin selkeästi OECD:n keskiarvosta. Suomessa on huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa harvinaisempaa, että rehtori tarkkailee ohjaamista luokkahuoneissa (26 c). Myös koetulosten huomioonottamista opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa (26 j) tapahtuu Suomessa paljon harvemmin. Näiden kahden väittämän osalta on kiinnostavaa tarkastella Suomen tuloksia muutaman muun maan rinnalla. Seuraaviin diagrammeihin on otettu mukaan kahdeksan maata Suomen lisäksi. 26 c) Tarkkailen ohjaamista luokkahuoneissa. Kiina (Shanghai) USA Iso-Britannia Ruotsi Korea Japani Saksa Kanada OECD keskiarvo Suomi Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 27

28 26 j) Otan koetulokset huomioon opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa. Kiina (Shanghai) USA Iso-Britannia Ruotsi Korea Japani Saksa Kanada OECD keskiarvo Suomi Ei koskaan Harvoin Melko usein Hyvin usein 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuten diagrammeista voidaan nähdä, Suomi erottuu muista, samankaltaisistakin maista varsin selkeästi. Mielenkiintoista näissä tuloksissa on esimerkiksi se, että PISA-vertailun ykkösen, Shanghai-Kiinan ja kolmanneksi sijoittuneen Suomen käytännöt ovat näiltä osin aivan päinvastaiset. Toiseksi sijoittuneessa Koreassa ei tarkkailla opettajan työtä luokkahuoneissa yhtä paljon kuin Shanghai-Kiinassa, mutta kuitenkin enemmän kuin Suomessa. Sama pätee koetulosten huomioimiseen opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa. Muiden maiden tulokset kuitenkin osoittavat, että näillä käytänteillä ei ole suoraa yhteyttä tuloksiin. Kärkikolmikon vertailu kyseisten käytäntöjen osalta osoittanee lähinnä sen, että hyvien tulosten saavuttamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa kaavaa. Se, että Suomessa rehtori ei esimerkiksi tarkkaile oppitunteja, ei välttämättä tarkoita sitä, ettei suomalainen rehtori pitäisi tällaista toimintaa hyödyllisenä. Nyström (2000) on vuosituhannen vaihteessa pohtinut, tuolloin jo työuransa tehneenä seniorirehtorina, millaista hänen oma ajankäyttönsä oli: On vaikeata sanoa jälkikäteen kuinka johdonmukaisesti itse olen toiminut. Tiedän kuitenkin, että olen käyttänyt liian vähän aikaa opetuksen seurantaan eri luokissa. Siitä olen pahoillani. Mielestäni tällainen seuranta on koulunjohtajan tärkeä tehtävä. Mahdollisuus tai pakko toimia joskus sairaiden opettajien sijaisena on hyvin käytettyä aikaa, varsinkin lukiossa, jossa rehtori ei normaalisti itse opeta. Nämä tunnit antavat tietoa sekä aineenopetuksesta että oppilaiden oloista. Sijaistunnit rehtorin opetusvelvollisuuden osana olisi varmasti hyvä ratkaisu. (Nyström 2000, ) Nyströmin kirjoituksesta saa sellaisen vaikutelman, että oppituntien seuraamiseen ei jäänyt aikaa kenties priorisointisyistä. Suomessa luottamus opettajien ammattitaitoon lienee yksi suurimmista syistä siihen, miksi rehtori ei liioin tarkkaile eri luokkien oppitunteja, vaan käyttää aikansa muihin tehtäviin. Mutta miksi oppilaiden koetuloksia ei oteta huomioon opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa? Ja entä jos kaksi edellä mainittua käytäntöä otettaisiinkin käyttöön myös suomalaisissa kouluissa? Voisivatko Suomen tulokset PISA-vertailussa sen myötä parantua entisestään? 28

29 4.3 Instruktionaalisen ja pedagogisen johtamisen välinen ero Suomessa ei puhuta juurikaan instruktionaalisesta tai suomennettuna ohjaavasta johtamisesta. Suomalaisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa sen sijaan puhutaan pedagogisesta johtamisesta, mikä helposti rinnastetaan instruktionaaliseen johtamiseen. Näissä kahdessa johtamistavassa on kuitenkin eroavaisuuksia. Karikoski (2009) on tuonut rehtoriutta käsittelevässä väitöskirjassaan esiin pedagogisen ja instruktionaalisen johtamisen eroja. Molemmissa johtamistavoissa on lähtökohtana opetuksen arvioiminen ja sen myötä opetustyön sekä lopulta oppimistulosten parantaminen. Pedagoginen johtaminen on kuitenkin Karikosken mukaan enemmän kuin instruktionaalinen johtaminen. Alla olevalla taulukolla Karikoski on esittänyt MacNeill n, Cavanagh n ja Silcox n (2005) mukaan pedagogisen ja instruktionaalisen johtamisen eroja. Taulukko 2. Pedagogisen ja instruktionaalisen johtamisen eroja. (Karikoski 2009, 40) Instruktionaalinen johtaminen Opettajan ohjaaminen Opetussuunnitelman toteuttaminen Luokkahuone Tavoitteena testitulokset Opettaminen työtä Hierarkia Koulun toiminnan hallinta Rehtori opettajien ohjaajana Pragmaattinen luonteeltaan Karikoski 2009, 40 MacNeill n ym mukaan. Pedagoginen johtaminen Oppilaan ohjaaminen Oppilaan tarpeiden ja kiinnostuksien huomioiminen Yhteydet koulun ulkopuolelle Testitulokset nähdään keinona tutkia oppilaiden oppimista Opettaminen ammatti Jaettu johtajuus Ammatillisen oppimisyhteisön luominen Rehtori opettajien ammatillisen kehittymisen johtajana Moraalinen ja tukeva Kuten taulukosta nähdään, pedagoginen johtaminen nähdään vuorovaikutteisempana, sensitiivisempänä ja vähemmän hierarkkisena kuin instruktiivinen johtaminen. Pedagogiseen johtamiseen lienee hyvä pyrkiä, mutta sen toteutuminen luultavasti vaihtelee Suomessakin melko paljon. Rehtori on kuitenkin yksilö siinä missä muutkin ja johtamismallit ovat niin ikään yksilöllisiä. Pelkästään rehtoreiden toimenkuvan ja vastuualueiden vaihtelevuus Suomen erikokoisissa kunnissa ja kouluissa aiheuttanee sen, että osalla rehtoreista on enemmän aikaa pedagogiseen johtamiseen kuin toisilla. Toisaalta eri rehtorit voivat myös priorisoida ajankäyttöään eri tavalla hallinnollisen ja pedagogisen johtamisen välillä. Hyviin tuloksiin voidaan usein päästä monella eri tavalla, kuten edellä esitetyn maavertailun yhteydessä todettiin. Erilaisista johtamistavoista ei siis voitane nostaa yhtä ylitse muiden. 4.4 Opettajien näkemykset rehtorin roolista Koska opettajat ovat koululle ja rehtorille erittäin tärkeitä työntekijöitä ja rehtori yleensä opettajille tärkeä tuki, ei ole yhdentekevää, mitä opettajat ajattelevat rehtorin roolista oppilaitosyhteisössä. Erätuuli ja Leino (1993) ovat tutkineet, millaista on Rehtorin työ opettajan näkökulmasta. Tutkimus on lähes kahdenkymmenen vuoden takainen, joten tulokset voivat olla tänä päivänä jo aivan erilaisia. Kymmenen vuotta tuoreempaa tietoa samasta aiheesta tarjoaa Mustosen (2003) teos Mihin rehtoria tarvitaan? Rehtorin tehtävät ja niiden toteutuminen Pohjois-Savon yleissivistävässä koulussa. Näiden kahden teoksen tuloksia vertailemalla voimmekin selvittää, oliko opettajien näkökulma rehtorin työtä kohtaan muuttunut kymmenessä vuodessa ja jos, niin kuinka paljon. Tämän pohjalta voitaneen sanoa jotain myös nykyisestä tilanteesta. 29

30 Erätuulen ja Leinon (1993) tutkimuksessa on selvitetty opettajien arvio 55:n eri tehtäväalueen tärkeydestä. Mustosen (2003) tutkimuksessa käsiteltyjä tehtäviä on yhteensä 40 ja ne on jaoteltu arviointi- ja kehittämistehtäviin, suunnittelu- ja organisointitehtäviin sekä toimeenpanotehtäviin. Tarkastelun kohteena olevissa tehtävissä on tutkimusten kesken jonkin verran eroja, joista osa selittyy selkeästi rehtorin työnkuvan muutoksesta vuosikymmenen aikana. Erätuulen ja Leinon tutkimuksessa vuodelta 1993 kiinnitettiin paljon huomiota opettajien osallistumisen tärkeyden arviointiin koulua koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Mustosen tutkimuksessa sen sijaan opettajien osallistumista tai tehtävien delegoimista opettajille ei käsitelty juurikaan. Molemmissa tutkimuksissa käsiteltyjä tehtäviä olivat muun muassa koulun tavoitteet, kodin ja koulun yhteistyö, oppituntien seuranta ja opettajien ohjaus. Mustosen tutkimuksessa kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta kuvastivat muun muassa seuraavanlaisten tehtävien mukaan tuleminen: oppilasvalinnan organisointi, koulun johtamista koskevan tiedon seuraaminen ja yhteydenpito laajasti eri tahoihin (kouluvirasto, muut kunnan viranomaiset, muut koulut ja valtion viranomaiset). Erätuulen ja Leinon (1993) tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että koulun tavoitteet ja tiedonkulku koulun sisällä olivat opettajien mielestä rehtorin tärkeimmät tehtävät. Muita tärkeinä pidettyjä tehtäväalueita olivat tuntikehyksen pedagoginen jakaminen, ilmapiirin luominen, kehittämishankkeiden suunnittelu, opettajien pitäminen ajan tasalla, vastuun jakaminen, koulun imagon luominen, pitkän tähtäimen suunnitelmien valmisteleminen ja aikaa opettajien kuuntelemiseen. Kaikkein turhimmaksi rehtorin tehtäväksi opettajat olivat arvioineet oppituntien kuuntelemisen. Melko tai erittäin turhiksi määriteltiin myös kodin ja koulun yhteistyö, opettajien välisen yhteistyön suunnitteleminen, määräysten välittäminen opettajakunnalle, kokeilujen hillitseminen, hankalien oppilaiden siirtäminen pois koulusta ja pedagogisten ohjeiden antaminen opettajille. Erätuulen ja Leinon mukaan opettajat mielsivät tietyt tehtävät heille itselleen kuuluviksi, eivätkä halunneet, että rehtori puuttuu niihin. (Erätuuli & Leino 1993, ) Mustosen (2003) tutkimus kymmenen vuotta myöhemmin osoitti, että opettajat pitivät melko tärkeänä tai tärkeänä rehtorin tehtävinä muun muassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä, opettajien motivointia kouluyhteisönsä kehittämiseen, koululaitoksen kehittämisen seurantaa, työsuunnitelman laadintaa, ohjeiden ja määräysten selostamista opettajille, opetus- ja kasvatustavoitteiden arviointia, koulun johtamista koskevan tiedon seuraamista, opetussuunnitelman kehittämistä, kokousten ja neuvotteluiden valmistelua ja johtamista, työjärjestyksen laatimista, tavoitteiden määrittelyä, koulutarvikkeiden ja opetusvälineiden hankkimista sekä yleiskuvan luomista kouluyhteisön toiminnasta ja sen arviointia. Turhimpina tehtävinä pidettiin päättökokeiden valmistelua ja hoitamista, opettajien neuvontaa ja ohjausta sekä opettajien pitämien tuntien seurantaa. Selvästi vaikeimmin arvioitavaksi osoittautui oppilasvalinnan organisointi, joka oli yksi uusimmista tehtävistä. Kuitenkin useampi piti sitä mieluummin tärkeänä kuin turhana. (Mustonen 2003, ). Tutkimusten tulokset on koottu taulukkoon 3. Tuloksia vertailemalla voidaan havaita sekä muutoksia että samankaltaisuuksia. Kymmenen vuoden aikana kodin ja koulun yhteistyö oli muuttunut opettajien näkemyksissä rehtorin turhaksi koetuista tehtävistä tärkeimmäksi koettuun. Ohjeiden ja määräysten välittäminen opettajille on myös mielletty 90-luvun alussa melko turhaksi tehtäväksi ja kymmenen vuotta myöhemmin päinvastoin tärkeäksi. Oppituntien seurantaa ei kuitenkaan rehtorilta kaivattu vielä myöhem- 30

31 mänkään tutkimuksen perusteella ja kuten PISA-tulokset edellä osoittavat, se on edelleen hyvin harvinaista suomalaisissa kouluissa. Erätuuli ja Leino (1993) esittävät tutkimuksensa pohdinta-osiossa, että pedagogisessa johtamisessa käytännön toiminnan seuranta olisi välttämätöntä, mutta se ei saa opettajien kannatusta taakseen. Erätuuli ja Leino myös pohtivat, että tuolloin vasta lähivuosien tavoitteena olleet koulukohtainen opetussuunnitelma ja koulun jatkuva arviointi saattaisivat tässä suhteessa muuttaa käytäntöjä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että asiaan ei ole tullut eikä ole tulossakaan merkittävää muutosta. Sekä Erätuulen ja Leinon (1993) että Mustosen (2003) tutkimuksessa oli myös tutkittu opettajien arvioita rehtorin tehtävien toteutumisesta niiden tärkeyden lisäksi. Erätuuli ja Leino saivat tulokseksi, että rehtorin tehtävistä toteutuu aika pitkälti ne, joita opettajat pitävät tärkeinä ja vastaavasti huonommin ne, joita opettajat eivät odotakaan rehtorin tekevän (Erätuuli & Leino 1993, 19 21). Mustosen (2003, ) tutkimuksessa oli havaittavissa sama ilmiö, joskin siinä opettajat osoittautuivat melko kriittisiksi rehtorin tehtävien toteutumista arvioidessaan. Taulukko 3. Rehtorin tärkeimmät ja turhimmat tehtävät opettajien näkökulmasta vuosina 1993 ja Rehtorin tärkeimmät tehtävät opettajien näkökulmasta Rehtorin turhimmat tehtävät opettajien näkökulmasta (Erätuuli & Leino) 1993 (Mustonen) 2003 koulun tavoitteiden määrittely kodin ja koulun välinen yhteistyö tiedonkulku koulun sisällä opettajien motivointi kouluyhteisönsä tuntikehyksen pedagoginen jakaminen kehittämiseen ilmapiirin luominen koululaitoksen kehittymisen seuranta kehittämishankkeiden suunnittelu työsuunnitelman laadinta opettajien pysyttäminen ajan tasalla ohjeiden ja määräysten selostaminen vastuun jakaminen opettajille koulun imagon luominen opetus- ja kasvatustavoitteiden arviointi pitkän tähtäimen suunnitelmien valmistelemineminen koulun johtamista koskevan tiedon seuraa- opettajien kuunteleminen opetussuunnitelman kehittäminen kokousten ja neuvotteluiden valmistelu ja johtaminen työjärjestyksen laatiminen tavoitteiden määritteleminen koulutarvikkeiden ja opetusvälineiden hankkiminen yleiskuvan luominen kouluyhteisön toiminnasta ja sen arviointi oppituntien kuunteleminen päättökokeiden valmistelu ja hoitaminen kodin ja koulun yhteistyö opettajien neuvonta ja ohjaus opettajien välisen yhteistyön suunnitteleminen opettajien pitämien tuntien seuranta määräysten välittäminen opettajakunnalle kokeilujen hillitseminen hankalien oppilaiden siirtäminen pois koulusta pedagogisten ohjeiden antaminen opettajille 31

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016. Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03.

Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016. Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03. Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016 Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03.05/2016 KH 09.02.2016 38 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 22.12.2015

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Koulutusjohtamisen instituutti

Koulutusjohtamisen instituutti OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Liikunnanopettajan työ 1) Liikunnanopettajan työ 2) Liikunnanopettajan kelpoisuus ja palkkaus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen muuttuneet sopimusmääräykset (OVTES 2014 2016)

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen muuttuneet sopimusmääräykset (OVTES 2014 2016) KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 3 1 (5) Freund Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen muuttuneet sopimusmääräykset (OVTES 2014 2016) Tulkintaa muuttamattomat muutokset 1.1.2016 voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot