JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA"

Transkriptio

1 JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Lauri Soukka Kehittämishankeraportti Tammikuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Soukka, Lauri KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 15 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Rautio, Tuija Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Ilmasotakoulussa on ollut tarve tarkastella ja kehittää sotilasammatillisia opintoja. Yhtenä tavoitteena työskentelyssä oli rakentaa uusi koulutusmalli, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa, tietylle opiskelijaryhmälle suunnatussa opetuksessa opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, mikä sitoi resursseja. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa on osallistuttu johtamisen opintojen kehittämiseen ja rakennettu yksi johtamisen opintoihin kuuluva opintojakso, Rauhan ajan johtamisympäristöt. Hankeraportissa tuodaan esille miten opintojakson rakentaminen käynnistyi ja mitkä seikat vaikuttivat sisällön valintaan. Raportissa kerrotaan opintojen rakenne ja toteutusmalli. Opinnot toteutetaan osittain verkko-opintoina. Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys rakentuu enimmäkseen ryhmäoppimiseen sekä koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin ja hyviin käytänteisiin. Lähteinä on käytetty myös johtamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä puolustusvoimien omia oppaita. Kehittämishakkeena olleesta opintojaksosta on saatu ensimmäiset kokemukset ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Avainsanat (asiasanat) Johtaminen, johtamisympäristöt, sotilasammatillinen koulutus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Soukka, Lauri DESCRIPTION Date Type of Publication Development project report Pages 15 Language Finnish Confidential Title LEADERSHIP STUDIES AT THE AIR FORCE ACADEMY Peacetime leadership environments programme Until Degree Programme Vocational Teacher Education Tutor(s) Rautio, Tuija Assigned by Abstract At the Air Force Academy, there is a need to revise and develop professional military studies. One aim in this work has been to build up a new educational model, where a move is made away from course-specific instruction towards an open teaching programme, and where the teaching is described as clearly as possible both for the part of its content and aims. According to the old model, which was aimed at a certain student group, students were kept in their own separate groups. This meant that teaching of the same content had to be done several times over, which in turn bound resources. The aim of the new model was to release an open teaching programme, from within which, in accordance with their own needs, students can choose and compile their own studies. The objective of the development project has been to study the development of leadership studies and create a leadership studies programme entitled Peacetime leadership environments. The project report emphasises how creating this course began and what factors affected the choice of content. The report describes the structure of the studies and the model for their implementation. The studies are realised partly in the form of network-based studies. The theoretical framework for the development project is built mostly on group learning and plans for steering education as well as best practices for this. Sources used include also literature relating to leadership and the Defence Forces own guidelines. The first experiences relating to the programme used as the development project have been received and the intention is to further develop it. Keywords Leadership, leadership environments, professional military education Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT OPINTOJAKSON KEHITTÄMINEN OPINTOJAKSON RAKENNE JA TAVOITTEET VALMISTAVAT TEHTÄVÄT LÄHIOPETUKSEN SISÄLTÖ SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT ARVIOINTI PEDAGOGISET PERIAATTEET KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN POHDINTA...13 LÄHTEET

5 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU Ilmasotakoulu on yksi kolmesta puolustusvoimissa toimivista puolustushaarakoulusta. Se sijaitsee Tikkakoskella, Jyväskylän pohjoispuolella. Yksi Ilmasotakoulun tehtävistä on järjestää ja kehittää oman puolustushaaran henkilöstölle annettavaa koulutusta sekä ohjata muissa ilmavoimien joukko-osastoissa tapahtuvaa koulutustoimintaa. Muita puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu ja Merisotakoulu. Ilmasotakoulu suunnittelee, toteuttaa ja kehittää ilmavoimien upseeri- ja aliupseerikoulutusta, henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastaa elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena. Puolustusvoimissa organisaatioiden osaamista kehitetään osaamiskartoitusten perusteella. Yksilöiden osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Osaamisen kehittäminen on organisaation ja sen yksilöiden kykyjen ja valmiuksien suunnitelmallista tuottamista. Puolustusvoimien koko henkilöstön kehittämisen päämääränä on luoda osaamista sotilaallisen suorituskyvyn varmistamiseksi. Suorituskyvyn edellyttämää osaamista luodaan puolustusvoimien koulutusjärjestelmässä. Sen tarkoituksena on kehittää koko henkilöstön tehtävissä edellyttävää osaamista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteiskunnan muun koulutuksen osana huomioiden puolustusvoimien tarpeet ja erityispiirteet. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä. Tässä työssä on keskitetty tarkastelemaan Ilmasotakoulussa annettavan palkatun henkilöstön koulutuksen kehittämistä ja johtamisen opintoihin kuuluvaa Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojaksoa. 2

6 Palkatun henkilöstön osaaminen varmistetaan luomalla edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, ura- ja henkilösuunnittelulle sekä toimivalle tehtäväkierrolle. Puolustusvoimissa on mahdollista harjoittaa sotatieteellisiä opintoja, suorittaa sotilasalan akateemisia perus- ja jatkotutkintoja sekä osallistua täydennyskoulutukseen. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen koostuu peruskoulutuksesta jatkokoulutuksesta täydennyskoulutuksesta perehtymisestä ja työssä oppimisesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa perustettiin vuoden 2008 alussa opettajaryhmät pääaineittain: Sotilaspedagogiikan, sotataidon, tekniikan ja johtamisen opettajaryhmät. Opettajaryhmän toimintaa johtaa kyseisen oppiaineen pääopettaja. Yhtenä tavoitteena opettajaryhmän työskentelyssä oli lähteä rakentamaan uutta koulutusmallia, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa kurssikohtaisessa opetuksessa tiettyä kurssia tai opintokokonaisuutta suorittavat opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, joskus jopa samanaikaisesti. Tämä sitoi luonnollisesti opetushenkilöstöä ja -kalustoa. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta eri kurssien opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa samalla opintojaksolla voi olla useiden eri kurssien opiskelijoita, esimerkiksi akateemisia opintojaan suorittavia kadetteja ja ammatillisessa koulutuksessa olevia aliupseereja. Oppimistehtävillä säädellään koulutuksen tasoeroja opiskelijaryhmien välillä, heille asetettujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Tänä päivänä Ilmasotakoulussa opetus pyritään järjestämään opiskelijalähtöisesti. Ajattelussa on tapahtunut selkeästi muutos. Aiemmin opettajan katsottiin kantavan vastuun tavoitteiden asettamisesta ja opiskelijan oppi- 3

7 misesta. Nykyään opiskelija asettaa tavoitteet opinnoille, tietysti huomioiden organisaation tavoitteet, ja vastuu opinnoista on opiskelijalla. Tämä tapahtuu tietysti opettajan tukemana. Opettaja on kasvattaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen (Luukkanen 2004, 21). Myös opettajien osalta alussa oli muutosvastarintaa. Osa opettajista olisi halunnut pitää vanhasta mallista kiinni. Opetuksen avaaminen julkiseksi sisällön ja tavoitteiden suhteen ehkä koettiin vaikeaksi ja opettajan vapautta rajoittavaksi. Saadut palautteet ja kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet suunnan olevan oikean, eikä uusi toteutusmalli aseta opettajalle rajoitteita opetusmenetelmien käyttöön. 2 RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT -OPINTOJAKSON KEHIT- TÄMINEN Opettajaryhmiä muodostettaessa koulutuskeskuksen henkilöstö jaettiin opettajaryhmiin osaamisen ja halukkuuden perusteella. Itse kuulun johtamisen opettajaryhmään. Opettajaryhmässä lähdettiin kartoittamaan johtamisen opintoihin liittyvään opetustarjontaa perehtymällä jo käynnissä olevien koulutusten opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmien tarkastelu osoitti useissa koulutuksissa olevan hyvin samansisältöisiä tavoitteita. Samanaikaisesti selvitettiin millaisia tarpeita on opiskelijoiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja vastaako opetuksen tavoitteet niihin. Edellä mainitun työn perusteella saimme selvitettyä mitä opintojaksoja meidän tulee johtamisen opinnoissa tarjota. Samanlainen työ on tehty muiden pääaineiden, sotilaspedagogiikan, sotataidon ja tekniikan opetuksen osalta. Näistä opintojaksoista muodostuu Ilmasotakoulun koulutuskalenteri, opintokori tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Opinnot ovat luokiteltu tasomäärittelyltään perus-, yleis- sekä mestaritason opintoihin. Opintokokonaisuudet ja kurssit muodostuvat edellä mainituista opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia ja osa opiskelijan valittavissa oman tarpeen mukaisesti. 4

8 Opintojaksot ovat avoimia opetustapahtumia. Yksittäiselle opintojaksolle voi ilmoittautua kuka tahansa ilmavoimien työntekijä jos opinnot tukevat hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Tarve pyritään kartoittamaan vuosittain kehityskeskusteluun liittyen ja päätöksen opintojaksolle esittämisestä tekee työntekijän esimies. Jakson nimi Laajuus Opintojakson ajankohta Lähipäivät (vk) Perustason opinnot IVJP1.1 Johtamisen perusteet (vk 3) IVJP2.1 Henkilöstövoimavarojen johtaminen I (vk 6) IVJP3.1 Johtajana kehittyminen (vk 13) IVJP4.1 Ammatillinen viestintä - ja tutkimus (vk 4) IVJP5.1 Turvallisuustoiminnan perusteet 0, (vk 4) Yleistason opinnot IVJY1.1 Johtamisen arvot ja etiikka (vk 4) IVJY2.1 Henkilöstövoimavarojen (vk 8) johtaminen II IVJY3.1 Osaamisen johtaminen I (vk 10) IVJY4.1 Osaamisen johtaminen II (vk 16) IVJY5.1 Puolustusvoimien organisaatiokulttuuri (vk 7) IVJY6.1 Prosessijohtaminen ja (vk 7) TRSS-suunnittelu (vk 22) IVJY7.1 Rauhanajan johtamisympäristöt (vk 22) IVJY8.1 Sodanajan johtamisympäristöt Johtamisen opinnot, kevät (vk 23) Vastuuhenkilö Winhakoodi Opiskelupaikkoja (max) Juha Jokitalo 35 Kimmo Taskinen 35 Anssi Aaltonen 35 Riitta Penttinen 35 Tapio Pihlajamäki Mikko Hakuli 35 Sauli Keskinen 35 Kimmo Taskinen 35 Hannu Tapanainen 35 Hannu Tapanainen 35 Juha Jokitalo 35 Jarmo Heikkinen 35 Lauri Soukka 35 Kimmo Pispa 35 Taulukko 1: Keväällä 2009 Ilmasotakoulussa toteutettavat johtamisen opinnot. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Edellä mainitun opettajaryhmässä tehdyn kartoitustyön perusteella määritellyt opintojaksot jaettiin ryhmän opettajien kesken. Vastuulleni tuli opintojakso, joka käsittelee opiskelijoiden rauhan aikaisia johtamisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi varusmieskoulutusta antava perusyksikkö, viestikorjaamo, lentoyksikkö, esikunnan osasto jne. Eli se ympäristö, työyhteisö, jossa opiskelija tekee normaalia jokapäiväistä työtään. 5

9 Opiskelijoiden työyhteisöt ovat hyvin erilaisia tehtäviensä, henkilöstörakenteensa ja toimintaympäristöjensä puolesta. Lähdin selvittämään mitä yhteisiä, johtamistoimintaan vaikuttavia asioita löytyy jokaisesta työyhteisöstä. Ensimmäisenä nousi esiin normisto, joka ohjaa ja säätelee työyhteisön toimintaa. Puolustusvoimien toimintaa on ohjeistettu kohtuullisen tarkasti. Ylimpänä normistossa ovat lait ja asetukset, mm. laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki ja työturvallisuuslaki. Tämän lisäksi on lukuisia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita, jotka säätelevät mm. talouteen, henkilöstöasioiden hoitoon ja työsuojeluun liittyviä asioita. Oman haasteensa luovat varomääräykset, joilla ohjeistetaan toimintaa vaarallisissa olosuhteissa, kuten ammunnoissa tai fyysisesti raskaassa koulutuksessa. Toiseksi pohdin mikä olisi sellainen tekijä, joka on viime aikoina ollut vaikuttamassa jokaiseen työyhteisöön riippumatta toimintaympäristöstä. Voimakkaasti lisääntynyt kansainvälinen toiminta näkyy varmasti kaikissa työyhteisöissä, ja sen vaikutusta työyhteisön toimintaa ja johtamiseen ei välttämättä ole kaikilta osin pystytty ottamaan huomioon. Kolmantena käsiteltävänä asiana tuli esille tarve keskustella työyhteisön toiminnasta, sen merkityksestä jäsenilleen, niin alaisille kuin esimiehillekin. Miten esimiesten on huomioitava tämä omassa johtamistoiminnassaan, millaisia kokemuksia opiskelijoilla asiasta on? Kolme edellä mainittua asiaa ovat sellaisia, jotka vaikuttavat jokaisen työyhteisöön ja sen johtamistoimintaan. Näitä asioita käsitellään opintojaksolla yhdessä sekä pienryhmissä. Lisäksi jokainen opiskelija tuo esille oman johtamisympäristönsä erityispiirteitä. Tämä avaa laajempaa ymmärrystä muille opiskelijoille erilaisista ilmavoimien rauhan ajan johtamisympäristöistä. 2.1 Opintojakson rakenne ja tavoitteet Oppilas hakeutuu opintojaksolle ura- tai henkilöstösuunnittelun pohjalta. Ilmasotakoulu julkistaa koulutustarjonnan ilmavoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun (TRSS-prosessi) perusteella vuosittain syksyllä. Joukko- 6

10 osastot suunnittelevat henkilöstönsä osaamisen tavoitteita tämän koulutustarjonnan perusteella. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojakso on yhden opintoviikon laajuinen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, pääosin verkkotyöskentelynä. Opintoihin kuuluu valmistavia tehtäviä, lähiopetusta Ilmasotakoululla sekä syventäviä tehtäviä. Opintojaksolle on rakennettu Puolustusvoimien koulutusportaaliin työtila, johon opiskelijat kutsutaan. Työtilassa on kerrottu opintojakson tavoitteet, ohjeet ennakoivien tehtävien tekemiseen, lähipäivien ohjelma sekä ohjeet syventävien tehtävien tekemiseen. Opintojakson tavoitteina on, että opiskelija tarkastelee omaa rauhan aikaista toimintaympäristöä, työyhteisöä johtamisen näkökulmasta perehtyy keskeisesti omaan rauhan ajan toimintaympäristöön vaikuttavaan normistoon ymmärtää työyhteisön tarkoituksen ja merkityksen rauhanajan toiminnassa tarkastelee erilaisia toimintaympäristöjä johtamisen näkökulmasta yhteisöllistä oppimista hyödyntäen tutustuu toisten opiskelijoiden kautta myös itselle vieraampiin toimintaympäristöihin. 2.2 Valmistavat tehtävät Opintojakson opinnot aloitetaan itsenäisesti laadittavilla valmistavilla tehtävillä ennen lähiopetusta. Alla lainaus työtilasta: Aloita opinnot tutustumalla työtilaan ja opintojen sisältöön sekä tekemällä toinen alla olevista vaihtoehtoisista ennakkotehtävistä ennen lähiopetusta: A. Selvitä mitkä normistot ohjaavat työyhteisösi (perusyksikkö, viestitekniikkakeskus, huoltokeskus, esikunta tms.) toimintaa. Pohdi myös, mitä jo- 7

11 kaisen työntekijän tulee tietää oman organisaationsa hallinnosta, perustehtävästä, visiosta, strategioista, taloudesta ja pelisäännöistä. Miksi? B. Pohdi miten puolustusvoimien kansainvälistymisen haaste vaikuttaa työyhteisösi toimintaan. Millaista kv-hanketyötä työyhteisössäsi tai toimialallasi tehdään? Miten se vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja johtamiseen? Millaisessa kv-toiminnassa itse haluat olla mukana? Laadi esitettyjen kysymysten pohjalta 2-3 sivun laajuinen selvitys ja valmistaudu sen pohjalta käytävään ryhmäkeskusteluun lähijaksolla. Palauta työsi viimeistään viikkoa ennen lähijaksoa ennakkotehtävien palautuskansioon. Edellisen lisäksi tutustu materiaali -kansiossa oleviin verkkojulkaisuihin ja lähdekirjallisuuteen. 2.3 Lähiopetuksen sisältö Lähipäivillä käsitellään ennakkotehtävien pohjalta ensin yhteisesti työyhteisön toimintaan vaikuttavaa normistoa, mm. sen hallinnointia ja tiedottamista eri työpaikoilla. Aiheen käsittelyssä keskitytään kaikille yhteisiin, jokaisen työtä ohjaavaan normistoon. Lähiopetuksen sisältöön on valittu aiheita, jotka ovat tukemassa opiskelijoita omassa esimiestyössään. Lähiopetuksessa käsiteltäviä aiheita päivitetään tarvittaessa saadun palautteen ja osaamistarpeiden mukaisesti. Opiskelijat tuovat myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan henkilökohtaisia osaamistavoitteita esille. Alla on esimerkkejä lähiopetuksen sisällöstä: Työsuojelu vaikuttaa jokaisen työyhteisön toimintaan. Esimiehen tulee olla selvillä oman työpaikkansa työsuojeluorganisaatiosta ja - henkilöstöstä, miten se toimii ja millä tavalla se on huomioitava johtamistoiminnassa. Aihetta käsitellään työsuojelupäällikön johdolla. 8

12 Työyhteisö on sen jäsenilleen erittäin tärkeä. Aihetta käsitellään esimiestyön näkökulmasta ja pohditaan toimivan työyhteisön vaikutusta työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Yhtenä oppimisen ohjausmuotona Ilmasotakoulussa on jo pitkään käytetty vertaisryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on hyödyntää opiskelijapienryhmän asiantuntemusta ja itseohjautuvuutta. Ryhmän jäsenet kehittävät yhdessä yhteistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta asiasisällöstä. Edellä mainittujen aiheiden ja ennakkotehtävien pohjalta käydään ryhmäkeskustelu ryhmäohjaajien johdolla. 2.4 Syventävät tehtävät Syventävät tehtävät tehdään lähipäivien jälkeen. Tehtävät palautetaan koulutusportaaliin, ja opiskelijat saavat verkossa palautteen töistään. Alla lainaus työtilasta: A. Valitse yksi opintojaksoon kuuluva kirja ja kirjoita sen perusteella työyhteisön johtamisen haasteita pohtiva raportti (2-4 sivua). Tarkastele kirjoituksessasi miten kirjan herättämät ajatukset näkyvät työyhteisösi johtamisessa ja miten haluaisit niiden siinä näkyvän. Ei siis referaattia kirjan sisällöstä. Palauta raportti opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. B. Arvioi ennakkotehtävän, ryhmäkeskustelun ja raportin perusteella vertaisopiskelijan oppimista. Anna hänelle palautetta kommentoimalla raportin palautuskansiossa olevaa työtä. C. Opintojakson suorittaminen edellyttää verkkokeskusteluun osallistumista. Verkkokeskustelussa Sinun täytyy tehdä yksi keskustelun avaus ja kommentoida vähintään kahta kirjoitusta. Tee keskustelun avaus lähijakson opetuksesta tai lukemastasi kirjasta esiin nousseista ajatuksista. Muista toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja omien mielipiteiden perustelu. D. Laadi reflektio, jossa pohdit omaa oppimistasi, miten koit ennakkotehtävät, lähiopetuksen ja syventävän käsittelyn. Millaisia ajatuksia opintojakso sinussa herätti, onko niillä vaikutusta omaan toimintaasi työyhtei- 9

13 sössä esimiehenä tai työntekijänä? Tee tämä tehtävä viimeisenä ja palauta se opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. Opiskelija valitsee ao. kirjallisuusluettelosta yhden opintojaksoon kuuluvan kirjan sekä tutustuu verkkojulkaisuihin: - Borgman, M. & Packalén E Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. Helsinki: Tammi - Juuti Pauli & Vuorela Antti Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Juva: PS-kustannus - Juuti, Pauli (2006) Johtaminen eilen, tänään, huomenna. Otava - Järvinen Pekka (2005): Ammattina esimies. WSOY - Mäkisalo, M Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Helsinki: Tammi - Ruohotie Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY - Ruohotie Pekka ja Honka Juhani (2002): Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita: Helsinki - Suomen Reserviupseeriliitto Tulikoe. Ihmisten johtaminen sodan ja rauhan aikana - Valtanen Mikko (toim.) Johtamisen sosiaalipsykologia. Johtamisen laitos - Viitala Riitta Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Arviointi Opiskelija saa palautetta koko opintojen ajan; valmistavista tehtävistä, ryhmäkeskusteluista lähijaksolla sekä syventävistä tehtävistä. Oppimista arvioidaan opettajilta saadun palautteen, vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin avulla. Oppimiseen annetaan aikaa; asioiden syvällinen omaksuminen ja pohdiskeleva, soveltava kirjoittaminen vie aikaa. Hyväksytty oppimistehtävä sisältää aina teoriatiedon lisäksi tiedon soveltamista ja omia kokemuksia. 10

14 Opiskelijat käsittelevät lähipäivillä tekemiään ennakkotehtäviä ryhmäkeskusteluissa, sekä antavat verkossa palautetta toisille lähipäivien jälkeen tehtävien syventävien tehtävien osalta. Tämä on myös osa arviointia ja jatkuvan palautteen saamista. Ryhmänormit takaavat töiden laadun ja riittävän tason. Ryhmänormit ovat ryhmän omia, epävirallisia käyttäytymissääntöjä, joilla ryhmä kontrolloi jäsentensä käyttäytymistä. Ryhmänormit ovat se välittävä mekanismi, jonka kautta ryhmäkiinteys vaikuttaa ryhmän jäsenten käyttäytymiseen. Ryhmä kontrolloi sisäisesti ryhmänormien noudattamista. (Kouluttajan opas 2006, 37.) Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty / täydennettävä. 3 PEDAGOGISET PERIAATTEET Opintojakson toteutuksessa on haluttu hyödyntää opiskelijoiden erilaista osaamista ja kokemusta, ovathan kaikki jo työskennelleet vuosia puolustusvoimissa ja tulevat hyvin erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Ryhmäoppiminen on merkittävä keino tavoitteen saavuttamisessa (Ruohotie, 2000, 55). Yhteisten oppimistehtävien avulla ryhmäoppiminen sidotaan niihin erilaisiin toimintakulttuureihin, joita esimerkiksi suomalaisessa sotilasorganisaatiossa on omaksuttu sen historian kuluessa. Ryhmätoiminnan myötä toimintakulttuuria voidaan myös arvioida ja pyrkiä kehittämään edelleen. Vertaisryhmäoppimisen tärkeimpänä tavoitteena on kaikkien ryhmäläisten osallistuminen jaetun tietämyksen rakentamiseen joko uuden tiedon, parempien argumenttien tai selkeämmän ymmärryksen aikaansaamiseksi. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 28.) Opintojaksolla on haluttu hyödyntää ryhmäoppimista senkin vuoksi, että se on hyvin yleisesti käytössä niin henkilökunnan kuin varusmiesten koulutuksessa. Vaikka oppiminen on aina yksilöllistä, puolustusvoimien toiminnalle 11

15 on ominaista, että oppiminen tapahtuu pitkälti tietyn ryhmän tai joukon osana. Tämän takia vuorovaikutus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja pienryhmätoiminta painottuvat oppimisessa. Vertaistuella, esimerkiksi taistelijaparilla ja ryhmällä, on monessa oppimistapahtumassa tärkeä merkitys. (Kouluttajan opas 2006, 20.) Opiskelija voi hyödyntää opintojaksolla saatuja kokemuksia ryhmäoppimisesta myös omassa työssään. Opiskelijat ryhmäytetään ennen opintoja Ilmasotakoululla järjestettävillä infopäivillä. Muodostettavat ryhmät toimivat opiskelijoiden keskinäisenä vertaisryhmänä mm. työskentelyssä lähijaksoilla ja Verkkosotakoulussa opintojakson työtilassa. Ryhmäytyminen on tärkeä osa yhteisöllisessä oppimisessa. Toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset muodostavat ryhmän vasta, kun heillä on keskinäistä vuorovaikutusta, yhteinen tavoite, tietyt säännöt ja tietty työnjako (Niemistö 2000, 16). Lähipäivillä olleista ryhmäkeskusteluista sekä koulutusportaalissa tapahtuneista verkkokeskusteluista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta. Ne on koettu oppimisen syventämisen ja tiedon jakamisen kannalta erittäin hedelmällisiksi. Keskusteluissa on lähestytty samaa ongelmaa useasta näkökulmasta, sellaisistakin joista opiskelijalla itsellä ei ole ollut tietoa tai kokemusta. Esimerkiksi lentäjät, lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö tarkastelee kysymystä omasta näkökulmasta ja tuo kokemuksensa ja osaamisensa kaikkien tietoon sekä samalla laajentaa omaa näkemystään. Opiskelijat kantavat vastuun oppimisesta opinnoille asetettujen ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opintorakenteella pyritään parantamaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoja. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN Kehittämishankkeeni on osa Ilmasotakoulun johtamisen opintojen kehittämistä. Kuluneen vuoden aikana muodostettiin aiemmin mainitut opettajaryhmät. Opettajaryhmien sisällä työskentely on käynnistynyt pääopettajan 12

16 johdolla ja edennyt ryhmien välillä suunnilleen samaan tahtiin. Koulutustarjontaan kuuluvat opintojaksot ovat pääpiirteittäin valmistuneet syksyn aikana, osa opintojaksoista, mm. oma opintojaksoni on jo pidetty ensimmäiselle opiskelijaryhmälle. Tehdyn työn pohjalta on julkaistu puolustusvoimallinen asiakirja Ilmasotakoulun koulutuskalenteri Kalenterista selviää kaikki Ilmasotakoulussa annettava sotilasammatillinen koulutus ja sen liitteenä olevasta opiskelijan oppaasta opintojen sisällöt, tavoitteet, toteutustavat ja ohjeet opintoihin hakeutumisesta. Jatkossa uusi koulutuskalenteri ilmestyy edellisen vuoden syksyllä. Vaikka nyt tehty työmäärä on kohtuullisen suuri, tulee se kuitenkin jatkossa helpottamaan resurssipulaa. Samansisältöistä opetusta ei tarvitse pitää useille pienille opiskelijaryhmille, vaan opiskelijat voidaan yhdistää samaan opintojaksoon. Opetuksessa pystytään myös hyödyntämään heterogeenisen opiskelijaryhmän erilaiset kokemukset ja laaja-alainen ammattitaito ja näin edistämään kaikkien opiskelijoiden oppimista. Jatkossa opintojaksojen sisältöä ja toteutusmallia kehitetään saadun opiskelijapalautteen sekä koulutukseen lähettävien joukko-osastojen antaman palautteen ja kehitysesitysten pohjalta. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojaksossa hyödynnän entistä enemmän opiskelijoiden omia kokemuksia sekä ammatillista osaamista. Valmistautumalla ryhmäkeskusteluun opiskelija tarkastelee kriittisesti omaa ja työyhteisönsä toimintaa. Samalla hän tuo toisille opiskelijoille pohdittavaksi uusia näkökulmia johtamistoimintaan sekä laajentaa näkemystä muista, itselle vieraammista ilmavoimien toimintaympäristöistä. Selkeästi kehitettävä osa-alue on arviointiin liittyen perusteiden tarkentaminen opiskelijoille vertaisarvioinnin laatimiseen. 5 POHDINTA Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen opettajaresurssit ovat olleet viime vuosina aika lujilla. Pitemmän aikaa on tiedostettu tarve tehostaa opetusta ko- 13

17 koamalla useammasta opiskelijaryhmästä opiskelijoita samalle opintojaksolle. Ongelmana on ollut se, etteivät eri kurssien opetuksen tavoitteet ole olleet kaikilta osin selvillä. Opetussuunnitelmien tarkastelun kautta tavoitteita tarkennettiin vastaamaan paremmin osaamisen kehittämistarpeeseen. Samalla tarkasteltiin miten eri opiskelijaryhmien opetusta voidaan yhdistää. Nyt eri opintokokonaisuuksia opiskelevat opiskelijat voivat olla samoilla opintojaksoilla, mutta he tekevät siinä tarvittaessa hieman erilaisia oppimistehtäviä. Näin voidaan säädellä opintojen tasoa eri opintokokonaisuuksien välillä. Opintojaksojen uudelleen rakentaminen on mahdollistanut edellä mainitun toiminnan ja uskoakseni se tulee jatkossa helpottamaan opettajien työtä. Samoin pystymme tarjoamaan opiskelijalle enemmän valinnaisuutta opintoihinsa. Avoimesta koulutustarjonnasta on myös mahdollisuus poimia yksittäisiä opintojaksoja tai pelkkiä luentoja vaikka ei olisi opiskelemassa mitään opintokokonaisuutta. Koin, että työ oli oman kehittymiseni kannalta merkityksellinen. Se paransi valmiuksiani omaan opettajuuteen ja kannusti edelleen osallistumaan Ilmasotakoulussa annettavan koulutuksen sekä oman osaamisen kehittämiseen. Kokemukseni ryhmäohjaamisesta ovat olleet positiivisia. Opiskelijat omaavat valtavan määrän tietoa ja kokemuksia. Kun on onnistunut saamaan sen esille ja jaettavaksi ryhmän kesken, se on hieno tunne. Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olen oppinut paljon uutta. 14

18 LÄHTEET Ilmasotakoulu Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009 Luukkainen, O., Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PSkustannus Mikko Valtanen (toim.) JOHTAMISEN SOSIAALIPSYKOLOGIA - Käsitteitä ja käytäntöjä sotilasyhteisössä. Helsinki: Edita Prima Oy Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammerpaino Pääesikunta/Koulutusosasto Kouluttajan opas. Helsinki: Edita Prima Oy 15

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN Arto Karttunen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 Tekijä(t) Karttunen Arto Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SOTILASAMMATILLISTA PEDAGOGIIKKAA KEHITTÄMÄSSÄ Kouluttaja kasvattajana ja asiantuntijana -opintojakso

SOTILASAMMATILLISTA PEDAGOGIIKKAA KEHITTÄMÄSSÄ Kouluttaja kasvattajana ja asiantuntijana -opintojakso SOTILASAMMATILLISTA PEDAGOGIIKKAA KEHITTÄMÄSSÄ Kouluttaja kasvattajana ja asiantuntijana -opintojakso Pasi Pulli Kehittämishankeraportti Huhtikuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Henkilöstön tukeminen muutoksessa

Henkilöstön tukeminen muutoksessa Henkilöstön tukeminen muutoksessa Kuva aineistopankista, 200 dpi, pienennä case Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto (TIETOS) Pirkko Tikkanen, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto IT2008 24.10.2008

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat muu kuin luento- tai pienryhmämuotoiseen,

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot