JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA"

Transkriptio

1 JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Lauri Soukka Kehittämishankeraportti Tammikuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Soukka, Lauri KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 15 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Rautio, Tuija Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Ilmasotakoulussa on ollut tarve tarkastella ja kehittää sotilasammatillisia opintoja. Yhtenä tavoitteena työskentelyssä oli rakentaa uusi koulutusmalli, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa, tietylle opiskelijaryhmälle suunnatussa opetuksessa opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, mikä sitoi resursseja. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa on osallistuttu johtamisen opintojen kehittämiseen ja rakennettu yksi johtamisen opintoihin kuuluva opintojakso, Rauhan ajan johtamisympäristöt. Hankeraportissa tuodaan esille miten opintojakson rakentaminen käynnistyi ja mitkä seikat vaikuttivat sisällön valintaan. Raportissa kerrotaan opintojen rakenne ja toteutusmalli. Opinnot toteutetaan osittain verkko-opintoina. Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys rakentuu enimmäkseen ryhmäoppimiseen sekä koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin ja hyviin käytänteisiin. Lähteinä on käytetty myös johtamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä puolustusvoimien omia oppaita. Kehittämishakkeena olleesta opintojaksosta on saatu ensimmäiset kokemukset ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Avainsanat (asiasanat) Johtaminen, johtamisympäristöt, sotilasammatillinen koulutus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Soukka, Lauri DESCRIPTION Date Type of Publication Development project report Pages 15 Language Finnish Confidential Title LEADERSHIP STUDIES AT THE AIR FORCE ACADEMY Peacetime leadership environments programme Until Degree Programme Vocational Teacher Education Tutor(s) Rautio, Tuija Assigned by Abstract At the Air Force Academy, there is a need to revise and develop professional military studies. One aim in this work has been to build up a new educational model, where a move is made away from course-specific instruction towards an open teaching programme, and where the teaching is described as clearly as possible both for the part of its content and aims. According to the old model, which was aimed at a certain student group, students were kept in their own separate groups. This meant that teaching of the same content had to be done several times over, which in turn bound resources. The aim of the new model was to release an open teaching programme, from within which, in accordance with their own needs, students can choose and compile their own studies. The objective of the development project has been to study the development of leadership studies and create a leadership studies programme entitled Peacetime leadership environments. The project report emphasises how creating this course began and what factors affected the choice of content. The report describes the structure of the studies and the model for their implementation. The studies are realised partly in the form of network-based studies. The theoretical framework for the development project is built mostly on group learning and plans for steering education as well as best practices for this. Sources used include also literature relating to leadership and the Defence Forces own guidelines. The first experiences relating to the programme used as the development project have been received and the intention is to further develop it. Keywords Leadership, leadership environments, professional military education Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT OPINTOJAKSON KEHITTÄMINEN OPINTOJAKSON RAKENNE JA TAVOITTEET VALMISTAVAT TEHTÄVÄT LÄHIOPETUKSEN SISÄLTÖ SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT ARVIOINTI PEDAGOGISET PERIAATTEET KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN POHDINTA...13 LÄHTEET

5 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU Ilmasotakoulu on yksi kolmesta puolustusvoimissa toimivista puolustushaarakoulusta. Se sijaitsee Tikkakoskella, Jyväskylän pohjoispuolella. Yksi Ilmasotakoulun tehtävistä on järjestää ja kehittää oman puolustushaaran henkilöstölle annettavaa koulutusta sekä ohjata muissa ilmavoimien joukko-osastoissa tapahtuvaa koulutustoimintaa. Muita puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu ja Merisotakoulu. Ilmasotakoulu suunnittelee, toteuttaa ja kehittää ilmavoimien upseeri- ja aliupseerikoulutusta, henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastaa elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena. Puolustusvoimissa organisaatioiden osaamista kehitetään osaamiskartoitusten perusteella. Yksilöiden osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Osaamisen kehittäminen on organisaation ja sen yksilöiden kykyjen ja valmiuksien suunnitelmallista tuottamista. Puolustusvoimien koko henkilöstön kehittämisen päämääränä on luoda osaamista sotilaallisen suorituskyvyn varmistamiseksi. Suorituskyvyn edellyttämää osaamista luodaan puolustusvoimien koulutusjärjestelmässä. Sen tarkoituksena on kehittää koko henkilöstön tehtävissä edellyttävää osaamista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteiskunnan muun koulutuksen osana huomioiden puolustusvoimien tarpeet ja erityispiirteet. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä. Tässä työssä on keskitetty tarkastelemaan Ilmasotakoulussa annettavan palkatun henkilöstön koulutuksen kehittämistä ja johtamisen opintoihin kuuluvaa Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojaksoa. 2

6 Palkatun henkilöstön osaaminen varmistetaan luomalla edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, ura- ja henkilösuunnittelulle sekä toimivalle tehtäväkierrolle. Puolustusvoimissa on mahdollista harjoittaa sotatieteellisiä opintoja, suorittaa sotilasalan akateemisia perus- ja jatkotutkintoja sekä osallistua täydennyskoulutukseen. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen koostuu peruskoulutuksesta jatkokoulutuksesta täydennyskoulutuksesta perehtymisestä ja työssä oppimisesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa perustettiin vuoden 2008 alussa opettajaryhmät pääaineittain: Sotilaspedagogiikan, sotataidon, tekniikan ja johtamisen opettajaryhmät. Opettajaryhmän toimintaa johtaa kyseisen oppiaineen pääopettaja. Yhtenä tavoitteena opettajaryhmän työskentelyssä oli lähteä rakentamaan uutta koulutusmallia, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa kurssikohtaisessa opetuksessa tiettyä kurssia tai opintokokonaisuutta suorittavat opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, joskus jopa samanaikaisesti. Tämä sitoi luonnollisesti opetushenkilöstöä ja -kalustoa. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta eri kurssien opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa samalla opintojaksolla voi olla useiden eri kurssien opiskelijoita, esimerkiksi akateemisia opintojaan suorittavia kadetteja ja ammatillisessa koulutuksessa olevia aliupseereja. Oppimistehtävillä säädellään koulutuksen tasoeroja opiskelijaryhmien välillä, heille asetettujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Tänä päivänä Ilmasotakoulussa opetus pyritään järjestämään opiskelijalähtöisesti. Ajattelussa on tapahtunut selkeästi muutos. Aiemmin opettajan katsottiin kantavan vastuun tavoitteiden asettamisesta ja opiskelijan oppi- 3

7 misesta. Nykyään opiskelija asettaa tavoitteet opinnoille, tietysti huomioiden organisaation tavoitteet, ja vastuu opinnoista on opiskelijalla. Tämä tapahtuu tietysti opettajan tukemana. Opettaja on kasvattaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen (Luukkanen 2004, 21). Myös opettajien osalta alussa oli muutosvastarintaa. Osa opettajista olisi halunnut pitää vanhasta mallista kiinni. Opetuksen avaaminen julkiseksi sisällön ja tavoitteiden suhteen ehkä koettiin vaikeaksi ja opettajan vapautta rajoittavaksi. Saadut palautteet ja kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet suunnan olevan oikean, eikä uusi toteutusmalli aseta opettajalle rajoitteita opetusmenetelmien käyttöön. 2 RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT -OPINTOJAKSON KEHIT- TÄMINEN Opettajaryhmiä muodostettaessa koulutuskeskuksen henkilöstö jaettiin opettajaryhmiin osaamisen ja halukkuuden perusteella. Itse kuulun johtamisen opettajaryhmään. Opettajaryhmässä lähdettiin kartoittamaan johtamisen opintoihin liittyvään opetustarjontaa perehtymällä jo käynnissä olevien koulutusten opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmien tarkastelu osoitti useissa koulutuksissa olevan hyvin samansisältöisiä tavoitteita. Samanaikaisesti selvitettiin millaisia tarpeita on opiskelijoiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja vastaako opetuksen tavoitteet niihin. Edellä mainitun työn perusteella saimme selvitettyä mitä opintojaksoja meidän tulee johtamisen opinnoissa tarjota. Samanlainen työ on tehty muiden pääaineiden, sotilaspedagogiikan, sotataidon ja tekniikan opetuksen osalta. Näistä opintojaksoista muodostuu Ilmasotakoulun koulutuskalenteri, opintokori tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Opinnot ovat luokiteltu tasomäärittelyltään perus-, yleis- sekä mestaritason opintoihin. Opintokokonaisuudet ja kurssit muodostuvat edellä mainituista opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia ja osa opiskelijan valittavissa oman tarpeen mukaisesti. 4

8 Opintojaksot ovat avoimia opetustapahtumia. Yksittäiselle opintojaksolle voi ilmoittautua kuka tahansa ilmavoimien työntekijä jos opinnot tukevat hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Tarve pyritään kartoittamaan vuosittain kehityskeskusteluun liittyen ja päätöksen opintojaksolle esittämisestä tekee työntekijän esimies. Jakson nimi Laajuus Opintojakson ajankohta Lähipäivät (vk) Perustason opinnot IVJP1.1 Johtamisen perusteet (vk 3) IVJP2.1 Henkilöstövoimavarojen johtaminen I (vk 6) IVJP3.1 Johtajana kehittyminen (vk 13) IVJP4.1 Ammatillinen viestintä - ja tutkimus (vk 4) IVJP5.1 Turvallisuustoiminnan perusteet 0, (vk 4) Yleistason opinnot IVJY1.1 Johtamisen arvot ja etiikka (vk 4) IVJY2.1 Henkilöstövoimavarojen (vk 8) johtaminen II IVJY3.1 Osaamisen johtaminen I (vk 10) IVJY4.1 Osaamisen johtaminen II (vk 16) IVJY5.1 Puolustusvoimien organisaatiokulttuuri (vk 7) IVJY6.1 Prosessijohtaminen ja (vk 7) TRSS-suunnittelu (vk 22) IVJY7.1 Rauhanajan johtamisympäristöt (vk 22) IVJY8.1 Sodanajan johtamisympäristöt Johtamisen opinnot, kevät (vk 23) Vastuuhenkilö Winhakoodi Opiskelupaikkoja (max) Juha Jokitalo 35 Kimmo Taskinen 35 Anssi Aaltonen 35 Riitta Penttinen 35 Tapio Pihlajamäki Mikko Hakuli 35 Sauli Keskinen 35 Kimmo Taskinen 35 Hannu Tapanainen 35 Hannu Tapanainen 35 Juha Jokitalo 35 Jarmo Heikkinen 35 Lauri Soukka 35 Kimmo Pispa 35 Taulukko 1: Keväällä 2009 Ilmasotakoulussa toteutettavat johtamisen opinnot. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Edellä mainitun opettajaryhmässä tehdyn kartoitustyön perusteella määritellyt opintojaksot jaettiin ryhmän opettajien kesken. Vastuulleni tuli opintojakso, joka käsittelee opiskelijoiden rauhan aikaisia johtamisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi varusmieskoulutusta antava perusyksikkö, viestikorjaamo, lentoyksikkö, esikunnan osasto jne. Eli se ympäristö, työyhteisö, jossa opiskelija tekee normaalia jokapäiväistä työtään. 5

9 Opiskelijoiden työyhteisöt ovat hyvin erilaisia tehtäviensä, henkilöstörakenteensa ja toimintaympäristöjensä puolesta. Lähdin selvittämään mitä yhteisiä, johtamistoimintaan vaikuttavia asioita löytyy jokaisesta työyhteisöstä. Ensimmäisenä nousi esiin normisto, joka ohjaa ja säätelee työyhteisön toimintaa. Puolustusvoimien toimintaa on ohjeistettu kohtuullisen tarkasti. Ylimpänä normistossa ovat lait ja asetukset, mm. laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki ja työturvallisuuslaki. Tämän lisäksi on lukuisia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita, jotka säätelevät mm. talouteen, henkilöstöasioiden hoitoon ja työsuojeluun liittyviä asioita. Oman haasteensa luovat varomääräykset, joilla ohjeistetaan toimintaa vaarallisissa olosuhteissa, kuten ammunnoissa tai fyysisesti raskaassa koulutuksessa. Toiseksi pohdin mikä olisi sellainen tekijä, joka on viime aikoina ollut vaikuttamassa jokaiseen työyhteisöön riippumatta toimintaympäristöstä. Voimakkaasti lisääntynyt kansainvälinen toiminta näkyy varmasti kaikissa työyhteisöissä, ja sen vaikutusta työyhteisön toimintaa ja johtamiseen ei välttämättä ole kaikilta osin pystytty ottamaan huomioon. Kolmantena käsiteltävänä asiana tuli esille tarve keskustella työyhteisön toiminnasta, sen merkityksestä jäsenilleen, niin alaisille kuin esimiehillekin. Miten esimiesten on huomioitava tämä omassa johtamistoiminnassaan, millaisia kokemuksia opiskelijoilla asiasta on? Kolme edellä mainittua asiaa ovat sellaisia, jotka vaikuttavat jokaisen työyhteisöön ja sen johtamistoimintaan. Näitä asioita käsitellään opintojaksolla yhdessä sekä pienryhmissä. Lisäksi jokainen opiskelija tuo esille oman johtamisympäristönsä erityispiirteitä. Tämä avaa laajempaa ymmärrystä muille opiskelijoille erilaisista ilmavoimien rauhan ajan johtamisympäristöistä. 2.1 Opintojakson rakenne ja tavoitteet Oppilas hakeutuu opintojaksolle ura- tai henkilöstösuunnittelun pohjalta. Ilmasotakoulu julkistaa koulutustarjonnan ilmavoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun (TRSS-prosessi) perusteella vuosittain syksyllä. Joukko- 6

10 osastot suunnittelevat henkilöstönsä osaamisen tavoitteita tämän koulutustarjonnan perusteella. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojakso on yhden opintoviikon laajuinen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, pääosin verkkotyöskentelynä. Opintoihin kuuluu valmistavia tehtäviä, lähiopetusta Ilmasotakoululla sekä syventäviä tehtäviä. Opintojaksolle on rakennettu Puolustusvoimien koulutusportaaliin työtila, johon opiskelijat kutsutaan. Työtilassa on kerrottu opintojakson tavoitteet, ohjeet ennakoivien tehtävien tekemiseen, lähipäivien ohjelma sekä ohjeet syventävien tehtävien tekemiseen. Opintojakson tavoitteina on, että opiskelija tarkastelee omaa rauhan aikaista toimintaympäristöä, työyhteisöä johtamisen näkökulmasta perehtyy keskeisesti omaan rauhan ajan toimintaympäristöön vaikuttavaan normistoon ymmärtää työyhteisön tarkoituksen ja merkityksen rauhanajan toiminnassa tarkastelee erilaisia toimintaympäristöjä johtamisen näkökulmasta yhteisöllistä oppimista hyödyntäen tutustuu toisten opiskelijoiden kautta myös itselle vieraampiin toimintaympäristöihin. 2.2 Valmistavat tehtävät Opintojakson opinnot aloitetaan itsenäisesti laadittavilla valmistavilla tehtävillä ennen lähiopetusta. Alla lainaus työtilasta: Aloita opinnot tutustumalla työtilaan ja opintojen sisältöön sekä tekemällä toinen alla olevista vaihtoehtoisista ennakkotehtävistä ennen lähiopetusta: A. Selvitä mitkä normistot ohjaavat työyhteisösi (perusyksikkö, viestitekniikkakeskus, huoltokeskus, esikunta tms.) toimintaa. Pohdi myös, mitä jo- 7

11 kaisen työntekijän tulee tietää oman organisaationsa hallinnosta, perustehtävästä, visiosta, strategioista, taloudesta ja pelisäännöistä. Miksi? B. Pohdi miten puolustusvoimien kansainvälistymisen haaste vaikuttaa työyhteisösi toimintaan. Millaista kv-hanketyötä työyhteisössäsi tai toimialallasi tehdään? Miten se vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja johtamiseen? Millaisessa kv-toiminnassa itse haluat olla mukana? Laadi esitettyjen kysymysten pohjalta 2-3 sivun laajuinen selvitys ja valmistaudu sen pohjalta käytävään ryhmäkeskusteluun lähijaksolla. Palauta työsi viimeistään viikkoa ennen lähijaksoa ennakkotehtävien palautuskansioon. Edellisen lisäksi tutustu materiaali -kansiossa oleviin verkkojulkaisuihin ja lähdekirjallisuuteen. 2.3 Lähiopetuksen sisältö Lähipäivillä käsitellään ennakkotehtävien pohjalta ensin yhteisesti työyhteisön toimintaan vaikuttavaa normistoa, mm. sen hallinnointia ja tiedottamista eri työpaikoilla. Aiheen käsittelyssä keskitytään kaikille yhteisiin, jokaisen työtä ohjaavaan normistoon. Lähiopetuksen sisältöön on valittu aiheita, jotka ovat tukemassa opiskelijoita omassa esimiestyössään. Lähiopetuksessa käsiteltäviä aiheita päivitetään tarvittaessa saadun palautteen ja osaamistarpeiden mukaisesti. Opiskelijat tuovat myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan henkilökohtaisia osaamistavoitteita esille. Alla on esimerkkejä lähiopetuksen sisällöstä: Työsuojelu vaikuttaa jokaisen työyhteisön toimintaan. Esimiehen tulee olla selvillä oman työpaikkansa työsuojeluorganisaatiosta ja - henkilöstöstä, miten se toimii ja millä tavalla se on huomioitava johtamistoiminnassa. Aihetta käsitellään työsuojelupäällikön johdolla. 8

12 Työyhteisö on sen jäsenilleen erittäin tärkeä. Aihetta käsitellään esimiestyön näkökulmasta ja pohditaan toimivan työyhteisön vaikutusta työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Yhtenä oppimisen ohjausmuotona Ilmasotakoulussa on jo pitkään käytetty vertaisryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on hyödyntää opiskelijapienryhmän asiantuntemusta ja itseohjautuvuutta. Ryhmän jäsenet kehittävät yhdessä yhteistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta asiasisällöstä. Edellä mainittujen aiheiden ja ennakkotehtävien pohjalta käydään ryhmäkeskustelu ryhmäohjaajien johdolla. 2.4 Syventävät tehtävät Syventävät tehtävät tehdään lähipäivien jälkeen. Tehtävät palautetaan koulutusportaaliin, ja opiskelijat saavat verkossa palautteen töistään. Alla lainaus työtilasta: A. Valitse yksi opintojaksoon kuuluva kirja ja kirjoita sen perusteella työyhteisön johtamisen haasteita pohtiva raportti (2-4 sivua). Tarkastele kirjoituksessasi miten kirjan herättämät ajatukset näkyvät työyhteisösi johtamisessa ja miten haluaisit niiden siinä näkyvän. Ei siis referaattia kirjan sisällöstä. Palauta raportti opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. B. Arvioi ennakkotehtävän, ryhmäkeskustelun ja raportin perusteella vertaisopiskelijan oppimista. Anna hänelle palautetta kommentoimalla raportin palautuskansiossa olevaa työtä. C. Opintojakson suorittaminen edellyttää verkkokeskusteluun osallistumista. Verkkokeskustelussa Sinun täytyy tehdä yksi keskustelun avaus ja kommentoida vähintään kahta kirjoitusta. Tee keskustelun avaus lähijakson opetuksesta tai lukemastasi kirjasta esiin nousseista ajatuksista. Muista toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja omien mielipiteiden perustelu. D. Laadi reflektio, jossa pohdit omaa oppimistasi, miten koit ennakkotehtävät, lähiopetuksen ja syventävän käsittelyn. Millaisia ajatuksia opintojakso sinussa herätti, onko niillä vaikutusta omaan toimintaasi työyhtei- 9

13 sössä esimiehenä tai työntekijänä? Tee tämä tehtävä viimeisenä ja palauta se opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. Opiskelija valitsee ao. kirjallisuusluettelosta yhden opintojaksoon kuuluvan kirjan sekä tutustuu verkkojulkaisuihin: - Borgman, M. & Packalén E Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. Helsinki: Tammi - Juuti Pauli & Vuorela Antti Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Juva: PS-kustannus - Juuti, Pauli (2006) Johtaminen eilen, tänään, huomenna. Otava - Järvinen Pekka (2005): Ammattina esimies. WSOY - Mäkisalo, M Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Helsinki: Tammi - Ruohotie Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY - Ruohotie Pekka ja Honka Juhani (2002): Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita: Helsinki - Suomen Reserviupseeriliitto Tulikoe. Ihmisten johtaminen sodan ja rauhan aikana - Valtanen Mikko (toim.) Johtamisen sosiaalipsykologia. Johtamisen laitos - Viitala Riitta Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Arviointi Opiskelija saa palautetta koko opintojen ajan; valmistavista tehtävistä, ryhmäkeskusteluista lähijaksolla sekä syventävistä tehtävistä. Oppimista arvioidaan opettajilta saadun palautteen, vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin avulla. Oppimiseen annetaan aikaa; asioiden syvällinen omaksuminen ja pohdiskeleva, soveltava kirjoittaminen vie aikaa. Hyväksytty oppimistehtävä sisältää aina teoriatiedon lisäksi tiedon soveltamista ja omia kokemuksia. 10

14 Opiskelijat käsittelevät lähipäivillä tekemiään ennakkotehtäviä ryhmäkeskusteluissa, sekä antavat verkossa palautetta toisille lähipäivien jälkeen tehtävien syventävien tehtävien osalta. Tämä on myös osa arviointia ja jatkuvan palautteen saamista. Ryhmänormit takaavat töiden laadun ja riittävän tason. Ryhmänormit ovat ryhmän omia, epävirallisia käyttäytymissääntöjä, joilla ryhmä kontrolloi jäsentensä käyttäytymistä. Ryhmänormit ovat se välittävä mekanismi, jonka kautta ryhmäkiinteys vaikuttaa ryhmän jäsenten käyttäytymiseen. Ryhmä kontrolloi sisäisesti ryhmänormien noudattamista. (Kouluttajan opas 2006, 37.) Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty / täydennettävä. 3 PEDAGOGISET PERIAATTEET Opintojakson toteutuksessa on haluttu hyödyntää opiskelijoiden erilaista osaamista ja kokemusta, ovathan kaikki jo työskennelleet vuosia puolustusvoimissa ja tulevat hyvin erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Ryhmäoppiminen on merkittävä keino tavoitteen saavuttamisessa (Ruohotie, 2000, 55). Yhteisten oppimistehtävien avulla ryhmäoppiminen sidotaan niihin erilaisiin toimintakulttuureihin, joita esimerkiksi suomalaisessa sotilasorganisaatiossa on omaksuttu sen historian kuluessa. Ryhmätoiminnan myötä toimintakulttuuria voidaan myös arvioida ja pyrkiä kehittämään edelleen. Vertaisryhmäoppimisen tärkeimpänä tavoitteena on kaikkien ryhmäläisten osallistuminen jaetun tietämyksen rakentamiseen joko uuden tiedon, parempien argumenttien tai selkeämmän ymmärryksen aikaansaamiseksi. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 28.) Opintojaksolla on haluttu hyödyntää ryhmäoppimista senkin vuoksi, että se on hyvin yleisesti käytössä niin henkilökunnan kuin varusmiesten koulutuksessa. Vaikka oppiminen on aina yksilöllistä, puolustusvoimien toiminnalle 11

15 on ominaista, että oppiminen tapahtuu pitkälti tietyn ryhmän tai joukon osana. Tämän takia vuorovaikutus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja pienryhmätoiminta painottuvat oppimisessa. Vertaistuella, esimerkiksi taistelijaparilla ja ryhmällä, on monessa oppimistapahtumassa tärkeä merkitys. (Kouluttajan opas 2006, 20.) Opiskelija voi hyödyntää opintojaksolla saatuja kokemuksia ryhmäoppimisesta myös omassa työssään. Opiskelijat ryhmäytetään ennen opintoja Ilmasotakoululla järjestettävillä infopäivillä. Muodostettavat ryhmät toimivat opiskelijoiden keskinäisenä vertaisryhmänä mm. työskentelyssä lähijaksoilla ja Verkkosotakoulussa opintojakson työtilassa. Ryhmäytyminen on tärkeä osa yhteisöllisessä oppimisessa. Toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset muodostavat ryhmän vasta, kun heillä on keskinäistä vuorovaikutusta, yhteinen tavoite, tietyt säännöt ja tietty työnjako (Niemistö 2000, 16). Lähipäivillä olleista ryhmäkeskusteluista sekä koulutusportaalissa tapahtuneista verkkokeskusteluista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta. Ne on koettu oppimisen syventämisen ja tiedon jakamisen kannalta erittäin hedelmällisiksi. Keskusteluissa on lähestytty samaa ongelmaa useasta näkökulmasta, sellaisistakin joista opiskelijalla itsellä ei ole ollut tietoa tai kokemusta. Esimerkiksi lentäjät, lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö tarkastelee kysymystä omasta näkökulmasta ja tuo kokemuksensa ja osaamisensa kaikkien tietoon sekä samalla laajentaa omaa näkemystään. Opiskelijat kantavat vastuun oppimisesta opinnoille asetettujen ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opintorakenteella pyritään parantamaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoja. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN Kehittämishankkeeni on osa Ilmasotakoulun johtamisen opintojen kehittämistä. Kuluneen vuoden aikana muodostettiin aiemmin mainitut opettajaryhmät. Opettajaryhmien sisällä työskentely on käynnistynyt pääopettajan 12

16 johdolla ja edennyt ryhmien välillä suunnilleen samaan tahtiin. Koulutustarjontaan kuuluvat opintojaksot ovat pääpiirteittäin valmistuneet syksyn aikana, osa opintojaksoista, mm. oma opintojaksoni on jo pidetty ensimmäiselle opiskelijaryhmälle. Tehdyn työn pohjalta on julkaistu puolustusvoimallinen asiakirja Ilmasotakoulun koulutuskalenteri Kalenterista selviää kaikki Ilmasotakoulussa annettava sotilasammatillinen koulutus ja sen liitteenä olevasta opiskelijan oppaasta opintojen sisällöt, tavoitteet, toteutustavat ja ohjeet opintoihin hakeutumisesta. Jatkossa uusi koulutuskalenteri ilmestyy edellisen vuoden syksyllä. Vaikka nyt tehty työmäärä on kohtuullisen suuri, tulee se kuitenkin jatkossa helpottamaan resurssipulaa. Samansisältöistä opetusta ei tarvitse pitää useille pienille opiskelijaryhmille, vaan opiskelijat voidaan yhdistää samaan opintojaksoon. Opetuksessa pystytään myös hyödyntämään heterogeenisen opiskelijaryhmän erilaiset kokemukset ja laaja-alainen ammattitaito ja näin edistämään kaikkien opiskelijoiden oppimista. Jatkossa opintojaksojen sisältöä ja toteutusmallia kehitetään saadun opiskelijapalautteen sekä koulutukseen lähettävien joukko-osastojen antaman palautteen ja kehitysesitysten pohjalta. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojaksossa hyödynnän entistä enemmän opiskelijoiden omia kokemuksia sekä ammatillista osaamista. Valmistautumalla ryhmäkeskusteluun opiskelija tarkastelee kriittisesti omaa ja työyhteisönsä toimintaa. Samalla hän tuo toisille opiskelijoille pohdittavaksi uusia näkökulmia johtamistoimintaan sekä laajentaa näkemystä muista, itselle vieraammista ilmavoimien toimintaympäristöistä. Selkeästi kehitettävä osa-alue on arviointiin liittyen perusteiden tarkentaminen opiskelijoille vertaisarvioinnin laatimiseen. 5 POHDINTA Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen opettajaresurssit ovat olleet viime vuosina aika lujilla. Pitemmän aikaa on tiedostettu tarve tehostaa opetusta ko- 13

17 koamalla useammasta opiskelijaryhmästä opiskelijoita samalle opintojaksolle. Ongelmana on ollut se, etteivät eri kurssien opetuksen tavoitteet ole olleet kaikilta osin selvillä. Opetussuunnitelmien tarkastelun kautta tavoitteita tarkennettiin vastaamaan paremmin osaamisen kehittämistarpeeseen. Samalla tarkasteltiin miten eri opiskelijaryhmien opetusta voidaan yhdistää. Nyt eri opintokokonaisuuksia opiskelevat opiskelijat voivat olla samoilla opintojaksoilla, mutta he tekevät siinä tarvittaessa hieman erilaisia oppimistehtäviä. Näin voidaan säädellä opintojen tasoa eri opintokokonaisuuksien välillä. Opintojaksojen uudelleen rakentaminen on mahdollistanut edellä mainitun toiminnan ja uskoakseni se tulee jatkossa helpottamaan opettajien työtä. Samoin pystymme tarjoamaan opiskelijalle enemmän valinnaisuutta opintoihinsa. Avoimesta koulutustarjonnasta on myös mahdollisuus poimia yksittäisiä opintojaksoja tai pelkkiä luentoja vaikka ei olisi opiskelemassa mitään opintokokonaisuutta. Koin, että työ oli oman kehittymiseni kannalta merkityksellinen. Se paransi valmiuksiani omaan opettajuuteen ja kannusti edelleen osallistumaan Ilmasotakoulussa annettavan koulutuksen sekä oman osaamisen kehittämiseen. Kokemukseni ryhmäohjaamisesta ovat olleet positiivisia. Opiskelijat omaavat valtavan määrän tietoa ja kokemuksia. Kun on onnistunut saamaan sen esille ja jaettavaksi ryhmän kesken, se on hieno tunne. Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olen oppinut paljon uutta. 14

18 LÄHTEET Ilmasotakoulu Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009 Luukkainen, O., Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PSkustannus Mikko Valtanen (toim.) JOHTAMISEN SOSIAALIPSYKOLOGIA - Käsitteitä ja käytäntöjä sotilasyhteisössä. Helsinki: Edita Prima Oy Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammerpaino Pääesikunta/Koulutusosasto Kouluttajan opas. Helsinki: Edita Prima Oy 15

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN Arto Karttunen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 Tekijä(t) Karttunen Arto Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Henkilöstön tukeminen muutoksessa

Henkilöstön tukeminen muutoksessa Henkilöstön tukeminen muutoksessa Kuva aineistopankista, 200 dpi, pienennä case Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto (TIETOS) Pirkko Tikkanen, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto IT2008 24.10.2008

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

VASTUULLISEN JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUS

VASTUULLISEN JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUS 1 VASTUULLISEN JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUS OHJE KEHITTÄMISHANKKEEN (10 OP) LAADINTAAN Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutukseen kuuluu koulutuksen näyttönä toimiva kehittämishanke. Kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot