JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA"

Transkriptio

1 JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Lauri Soukka Kehittämishankeraportti Tammikuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Soukka, Lauri KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 15 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Rautio, Tuija Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Ilmasotakoulussa on ollut tarve tarkastella ja kehittää sotilasammatillisia opintoja. Yhtenä tavoitteena työskentelyssä oli rakentaa uusi koulutusmalli, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa, tietylle opiskelijaryhmälle suunnatussa opetuksessa opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, mikä sitoi resursseja. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa on osallistuttu johtamisen opintojen kehittämiseen ja rakennettu yksi johtamisen opintoihin kuuluva opintojakso, Rauhan ajan johtamisympäristöt. Hankeraportissa tuodaan esille miten opintojakson rakentaminen käynnistyi ja mitkä seikat vaikuttivat sisällön valintaan. Raportissa kerrotaan opintojen rakenne ja toteutusmalli. Opinnot toteutetaan osittain verkko-opintoina. Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys rakentuu enimmäkseen ryhmäoppimiseen sekä koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin ja hyviin käytänteisiin. Lähteinä on käytetty myös johtamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä puolustusvoimien omia oppaita. Kehittämishakkeena olleesta opintojaksosta on saatu ensimmäiset kokemukset ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Avainsanat (asiasanat) Johtaminen, johtamisympäristöt, sotilasammatillinen koulutus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Soukka, Lauri DESCRIPTION Date Type of Publication Development project report Pages 15 Language Finnish Confidential Title LEADERSHIP STUDIES AT THE AIR FORCE ACADEMY Peacetime leadership environments programme Until Degree Programme Vocational Teacher Education Tutor(s) Rautio, Tuija Assigned by Abstract At the Air Force Academy, there is a need to revise and develop professional military studies. One aim in this work has been to build up a new educational model, where a move is made away from course-specific instruction towards an open teaching programme, and where the teaching is described as clearly as possible both for the part of its content and aims. According to the old model, which was aimed at a certain student group, students were kept in their own separate groups. This meant that teaching of the same content had to be done several times over, which in turn bound resources. The aim of the new model was to release an open teaching programme, from within which, in accordance with their own needs, students can choose and compile their own studies. The objective of the development project has been to study the development of leadership studies and create a leadership studies programme entitled Peacetime leadership environments. The project report emphasises how creating this course began and what factors affected the choice of content. The report describes the structure of the studies and the model for their implementation. The studies are realised partly in the form of network-based studies. The theoretical framework for the development project is built mostly on group learning and plans for steering education as well as best practices for this. Sources used include also literature relating to leadership and the Defence Forces own guidelines. The first experiences relating to the programme used as the development project have been received and the intention is to further develop it. Keywords Leadership, leadership environments, professional military education Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT OPINTOJAKSON KEHITTÄMINEN OPINTOJAKSON RAKENNE JA TAVOITTEET VALMISTAVAT TEHTÄVÄT LÄHIOPETUKSEN SISÄLTÖ SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT ARVIOINTI PEDAGOGISET PERIAATTEET KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN POHDINTA...13 LÄHTEET

5 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU Ilmasotakoulu on yksi kolmesta puolustusvoimissa toimivista puolustushaarakoulusta. Se sijaitsee Tikkakoskella, Jyväskylän pohjoispuolella. Yksi Ilmasotakoulun tehtävistä on järjestää ja kehittää oman puolustushaaran henkilöstölle annettavaa koulutusta sekä ohjata muissa ilmavoimien joukko-osastoissa tapahtuvaa koulutustoimintaa. Muita puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu ja Merisotakoulu. Ilmasotakoulu suunnittelee, toteuttaa ja kehittää ilmavoimien upseeri- ja aliupseerikoulutusta, henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastaa elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena. Puolustusvoimissa organisaatioiden osaamista kehitetään osaamiskartoitusten perusteella. Yksilöiden osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Osaamisen kehittäminen on organisaation ja sen yksilöiden kykyjen ja valmiuksien suunnitelmallista tuottamista. Puolustusvoimien koko henkilöstön kehittämisen päämääränä on luoda osaamista sotilaallisen suorituskyvyn varmistamiseksi. Suorituskyvyn edellyttämää osaamista luodaan puolustusvoimien koulutusjärjestelmässä. Sen tarkoituksena on kehittää koko henkilöstön tehtävissä edellyttävää osaamista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteiskunnan muun koulutuksen osana huomioiden puolustusvoimien tarpeet ja erityispiirteet. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä. Tässä työssä on keskitetty tarkastelemaan Ilmasotakoulussa annettavan palkatun henkilöstön koulutuksen kehittämistä ja johtamisen opintoihin kuuluvaa Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojaksoa. 2

6 Palkatun henkilöstön osaaminen varmistetaan luomalla edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, ura- ja henkilösuunnittelulle sekä toimivalle tehtäväkierrolle. Puolustusvoimissa on mahdollista harjoittaa sotatieteellisiä opintoja, suorittaa sotilasalan akateemisia perus- ja jatkotutkintoja sekä osallistua täydennyskoulutukseen. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen koostuu peruskoulutuksesta jatkokoulutuksesta täydennyskoulutuksesta perehtymisestä ja työssä oppimisesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa perustettiin vuoden 2008 alussa opettajaryhmät pääaineittain: Sotilaspedagogiikan, sotataidon, tekniikan ja johtamisen opettajaryhmät. Opettajaryhmän toimintaa johtaa kyseisen oppiaineen pääopettaja. Yhtenä tavoitteena opettajaryhmän työskentelyssä oli lähteä rakentamaan uutta koulutusmallia, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa kurssikohtaisessa opetuksessa tiettyä kurssia tai opintokokonaisuutta suorittavat opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, joskus jopa samanaikaisesti. Tämä sitoi luonnollisesti opetushenkilöstöä ja -kalustoa. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta eri kurssien opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa samalla opintojaksolla voi olla useiden eri kurssien opiskelijoita, esimerkiksi akateemisia opintojaan suorittavia kadetteja ja ammatillisessa koulutuksessa olevia aliupseereja. Oppimistehtävillä säädellään koulutuksen tasoeroja opiskelijaryhmien välillä, heille asetettujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Tänä päivänä Ilmasotakoulussa opetus pyritään järjestämään opiskelijalähtöisesti. Ajattelussa on tapahtunut selkeästi muutos. Aiemmin opettajan katsottiin kantavan vastuun tavoitteiden asettamisesta ja opiskelijan oppi- 3

7 misesta. Nykyään opiskelija asettaa tavoitteet opinnoille, tietysti huomioiden organisaation tavoitteet, ja vastuu opinnoista on opiskelijalla. Tämä tapahtuu tietysti opettajan tukemana. Opettaja on kasvattaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen (Luukkanen 2004, 21). Myös opettajien osalta alussa oli muutosvastarintaa. Osa opettajista olisi halunnut pitää vanhasta mallista kiinni. Opetuksen avaaminen julkiseksi sisällön ja tavoitteiden suhteen ehkä koettiin vaikeaksi ja opettajan vapautta rajoittavaksi. Saadut palautteet ja kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet suunnan olevan oikean, eikä uusi toteutusmalli aseta opettajalle rajoitteita opetusmenetelmien käyttöön. 2 RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT -OPINTOJAKSON KEHIT- TÄMINEN Opettajaryhmiä muodostettaessa koulutuskeskuksen henkilöstö jaettiin opettajaryhmiin osaamisen ja halukkuuden perusteella. Itse kuulun johtamisen opettajaryhmään. Opettajaryhmässä lähdettiin kartoittamaan johtamisen opintoihin liittyvään opetustarjontaa perehtymällä jo käynnissä olevien koulutusten opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmien tarkastelu osoitti useissa koulutuksissa olevan hyvin samansisältöisiä tavoitteita. Samanaikaisesti selvitettiin millaisia tarpeita on opiskelijoiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja vastaako opetuksen tavoitteet niihin. Edellä mainitun työn perusteella saimme selvitettyä mitä opintojaksoja meidän tulee johtamisen opinnoissa tarjota. Samanlainen työ on tehty muiden pääaineiden, sotilaspedagogiikan, sotataidon ja tekniikan opetuksen osalta. Näistä opintojaksoista muodostuu Ilmasotakoulun koulutuskalenteri, opintokori tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Opinnot ovat luokiteltu tasomäärittelyltään perus-, yleis- sekä mestaritason opintoihin. Opintokokonaisuudet ja kurssit muodostuvat edellä mainituista opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia ja osa opiskelijan valittavissa oman tarpeen mukaisesti. 4

8 Opintojaksot ovat avoimia opetustapahtumia. Yksittäiselle opintojaksolle voi ilmoittautua kuka tahansa ilmavoimien työntekijä jos opinnot tukevat hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Tarve pyritään kartoittamaan vuosittain kehityskeskusteluun liittyen ja päätöksen opintojaksolle esittämisestä tekee työntekijän esimies. Jakson nimi Laajuus Opintojakson ajankohta Lähipäivät (vk) Perustason opinnot IVJP1.1 Johtamisen perusteet (vk 3) IVJP2.1 Henkilöstövoimavarojen johtaminen I (vk 6) IVJP3.1 Johtajana kehittyminen (vk 13) IVJP4.1 Ammatillinen viestintä - ja tutkimus (vk 4) IVJP5.1 Turvallisuustoiminnan perusteet 0, (vk 4) Yleistason opinnot IVJY1.1 Johtamisen arvot ja etiikka (vk 4) IVJY2.1 Henkilöstövoimavarojen (vk 8) johtaminen II IVJY3.1 Osaamisen johtaminen I (vk 10) IVJY4.1 Osaamisen johtaminen II (vk 16) IVJY5.1 Puolustusvoimien organisaatiokulttuuri (vk 7) IVJY6.1 Prosessijohtaminen ja (vk 7) TRSS-suunnittelu (vk 22) IVJY7.1 Rauhanajan johtamisympäristöt (vk 22) IVJY8.1 Sodanajan johtamisympäristöt Johtamisen opinnot, kevät (vk 23) Vastuuhenkilö Winhakoodi Opiskelupaikkoja (max) Juha Jokitalo 35 Kimmo Taskinen 35 Anssi Aaltonen 35 Riitta Penttinen 35 Tapio Pihlajamäki Mikko Hakuli 35 Sauli Keskinen 35 Kimmo Taskinen 35 Hannu Tapanainen 35 Hannu Tapanainen 35 Juha Jokitalo 35 Jarmo Heikkinen 35 Lauri Soukka 35 Kimmo Pispa 35 Taulukko 1: Keväällä 2009 Ilmasotakoulussa toteutettavat johtamisen opinnot. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Edellä mainitun opettajaryhmässä tehdyn kartoitustyön perusteella määritellyt opintojaksot jaettiin ryhmän opettajien kesken. Vastuulleni tuli opintojakso, joka käsittelee opiskelijoiden rauhan aikaisia johtamisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi varusmieskoulutusta antava perusyksikkö, viestikorjaamo, lentoyksikkö, esikunnan osasto jne. Eli se ympäristö, työyhteisö, jossa opiskelija tekee normaalia jokapäiväistä työtään. 5

9 Opiskelijoiden työyhteisöt ovat hyvin erilaisia tehtäviensä, henkilöstörakenteensa ja toimintaympäristöjensä puolesta. Lähdin selvittämään mitä yhteisiä, johtamistoimintaan vaikuttavia asioita löytyy jokaisesta työyhteisöstä. Ensimmäisenä nousi esiin normisto, joka ohjaa ja säätelee työyhteisön toimintaa. Puolustusvoimien toimintaa on ohjeistettu kohtuullisen tarkasti. Ylimpänä normistossa ovat lait ja asetukset, mm. laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki ja työturvallisuuslaki. Tämän lisäksi on lukuisia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita, jotka säätelevät mm. talouteen, henkilöstöasioiden hoitoon ja työsuojeluun liittyviä asioita. Oman haasteensa luovat varomääräykset, joilla ohjeistetaan toimintaa vaarallisissa olosuhteissa, kuten ammunnoissa tai fyysisesti raskaassa koulutuksessa. Toiseksi pohdin mikä olisi sellainen tekijä, joka on viime aikoina ollut vaikuttamassa jokaiseen työyhteisöön riippumatta toimintaympäristöstä. Voimakkaasti lisääntynyt kansainvälinen toiminta näkyy varmasti kaikissa työyhteisöissä, ja sen vaikutusta työyhteisön toimintaa ja johtamiseen ei välttämättä ole kaikilta osin pystytty ottamaan huomioon. Kolmantena käsiteltävänä asiana tuli esille tarve keskustella työyhteisön toiminnasta, sen merkityksestä jäsenilleen, niin alaisille kuin esimiehillekin. Miten esimiesten on huomioitava tämä omassa johtamistoiminnassaan, millaisia kokemuksia opiskelijoilla asiasta on? Kolme edellä mainittua asiaa ovat sellaisia, jotka vaikuttavat jokaisen työyhteisöön ja sen johtamistoimintaan. Näitä asioita käsitellään opintojaksolla yhdessä sekä pienryhmissä. Lisäksi jokainen opiskelija tuo esille oman johtamisympäristönsä erityispiirteitä. Tämä avaa laajempaa ymmärrystä muille opiskelijoille erilaisista ilmavoimien rauhan ajan johtamisympäristöistä. 2.1 Opintojakson rakenne ja tavoitteet Oppilas hakeutuu opintojaksolle ura- tai henkilöstösuunnittelun pohjalta. Ilmasotakoulu julkistaa koulutustarjonnan ilmavoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun (TRSS-prosessi) perusteella vuosittain syksyllä. Joukko- 6

10 osastot suunnittelevat henkilöstönsä osaamisen tavoitteita tämän koulutustarjonnan perusteella. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojakso on yhden opintoviikon laajuinen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, pääosin verkkotyöskentelynä. Opintoihin kuuluu valmistavia tehtäviä, lähiopetusta Ilmasotakoululla sekä syventäviä tehtäviä. Opintojaksolle on rakennettu Puolustusvoimien koulutusportaaliin työtila, johon opiskelijat kutsutaan. Työtilassa on kerrottu opintojakson tavoitteet, ohjeet ennakoivien tehtävien tekemiseen, lähipäivien ohjelma sekä ohjeet syventävien tehtävien tekemiseen. Opintojakson tavoitteina on, että opiskelija tarkastelee omaa rauhan aikaista toimintaympäristöä, työyhteisöä johtamisen näkökulmasta perehtyy keskeisesti omaan rauhan ajan toimintaympäristöön vaikuttavaan normistoon ymmärtää työyhteisön tarkoituksen ja merkityksen rauhanajan toiminnassa tarkastelee erilaisia toimintaympäristöjä johtamisen näkökulmasta yhteisöllistä oppimista hyödyntäen tutustuu toisten opiskelijoiden kautta myös itselle vieraampiin toimintaympäristöihin. 2.2 Valmistavat tehtävät Opintojakson opinnot aloitetaan itsenäisesti laadittavilla valmistavilla tehtävillä ennen lähiopetusta. Alla lainaus työtilasta: Aloita opinnot tutustumalla työtilaan ja opintojen sisältöön sekä tekemällä toinen alla olevista vaihtoehtoisista ennakkotehtävistä ennen lähiopetusta: A. Selvitä mitkä normistot ohjaavat työyhteisösi (perusyksikkö, viestitekniikkakeskus, huoltokeskus, esikunta tms.) toimintaa. Pohdi myös, mitä jo- 7

11 kaisen työntekijän tulee tietää oman organisaationsa hallinnosta, perustehtävästä, visiosta, strategioista, taloudesta ja pelisäännöistä. Miksi? B. Pohdi miten puolustusvoimien kansainvälistymisen haaste vaikuttaa työyhteisösi toimintaan. Millaista kv-hanketyötä työyhteisössäsi tai toimialallasi tehdään? Miten se vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja johtamiseen? Millaisessa kv-toiminnassa itse haluat olla mukana? Laadi esitettyjen kysymysten pohjalta 2-3 sivun laajuinen selvitys ja valmistaudu sen pohjalta käytävään ryhmäkeskusteluun lähijaksolla. Palauta työsi viimeistään viikkoa ennen lähijaksoa ennakkotehtävien palautuskansioon. Edellisen lisäksi tutustu materiaali -kansiossa oleviin verkkojulkaisuihin ja lähdekirjallisuuteen. 2.3 Lähiopetuksen sisältö Lähipäivillä käsitellään ennakkotehtävien pohjalta ensin yhteisesti työyhteisön toimintaan vaikuttavaa normistoa, mm. sen hallinnointia ja tiedottamista eri työpaikoilla. Aiheen käsittelyssä keskitytään kaikille yhteisiin, jokaisen työtä ohjaavaan normistoon. Lähiopetuksen sisältöön on valittu aiheita, jotka ovat tukemassa opiskelijoita omassa esimiestyössään. Lähiopetuksessa käsiteltäviä aiheita päivitetään tarvittaessa saadun palautteen ja osaamistarpeiden mukaisesti. Opiskelijat tuovat myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan henkilökohtaisia osaamistavoitteita esille. Alla on esimerkkejä lähiopetuksen sisällöstä: Työsuojelu vaikuttaa jokaisen työyhteisön toimintaan. Esimiehen tulee olla selvillä oman työpaikkansa työsuojeluorganisaatiosta ja - henkilöstöstä, miten se toimii ja millä tavalla se on huomioitava johtamistoiminnassa. Aihetta käsitellään työsuojelupäällikön johdolla. 8

12 Työyhteisö on sen jäsenilleen erittäin tärkeä. Aihetta käsitellään esimiestyön näkökulmasta ja pohditaan toimivan työyhteisön vaikutusta työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Yhtenä oppimisen ohjausmuotona Ilmasotakoulussa on jo pitkään käytetty vertaisryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on hyödyntää opiskelijapienryhmän asiantuntemusta ja itseohjautuvuutta. Ryhmän jäsenet kehittävät yhdessä yhteistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta asiasisällöstä. Edellä mainittujen aiheiden ja ennakkotehtävien pohjalta käydään ryhmäkeskustelu ryhmäohjaajien johdolla. 2.4 Syventävät tehtävät Syventävät tehtävät tehdään lähipäivien jälkeen. Tehtävät palautetaan koulutusportaaliin, ja opiskelijat saavat verkossa palautteen töistään. Alla lainaus työtilasta: A. Valitse yksi opintojaksoon kuuluva kirja ja kirjoita sen perusteella työyhteisön johtamisen haasteita pohtiva raportti (2-4 sivua). Tarkastele kirjoituksessasi miten kirjan herättämät ajatukset näkyvät työyhteisösi johtamisessa ja miten haluaisit niiden siinä näkyvän. Ei siis referaattia kirjan sisällöstä. Palauta raportti opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. B. Arvioi ennakkotehtävän, ryhmäkeskustelun ja raportin perusteella vertaisopiskelijan oppimista. Anna hänelle palautetta kommentoimalla raportin palautuskansiossa olevaa työtä. C. Opintojakson suorittaminen edellyttää verkkokeskusteluun osallistumista. Verkkokeskustelussa Sinun täytyy tehdä yksi keskustelun avaus ja kommentoida vähintään kahta kirjoitusta. Tee keskustelun avaus lähijakson opetuksesta tai lukemastasi kirjasta esiin nousseista ajatuksista. Muista toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja omien mielipiteiden perustelu. D. Laadi reflektio, jossa pohdit omaa oppimistasi, miten koit ennakkotehtävät, lähiopetuksen ja syventävän käsittelyn. Millaisia ajatuksia opintojakso sinussa herätti, onko niillä vaikutusta omaan toimintaasi työyhtei- 9

13 sössä esimiehenä tai työntekijänä? Tee tämä tehtävä viimeisenä ja palauta se opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. Opiskelija valitsee ao. kirjallisuusluettelosta yhden opintojaksoon kuuluvan kirjan sekä tutustuu verkkojulkaisuihin: - Borgman, M. & Packalén E Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. Helsinki: Tammi - Juuti Pauli & Vuorela Antti Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Juva: PS-kustannus - Juuti, Pauli (2006) Johtaminen eilen, tänään, huomenna. Otava - Järvinen Pekka (2005): Ammattina esimies. WSOY - Mäkisalo, M Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Helsinki: Tammi - Ruohotie Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY - Ruohotie Pekka ja Honka Juhani (2002): Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita: Helsinki - Suomen Reserviupseeriliitto Tulikoe. Ihmisten johtaminen sodan ja rauhan aikana - Valtanen Mikko (toim.) Johtamisen sosiaalipsykologia. Johtamisen laitos - Viitala Riitta Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Arviointi Opiskelija saa palautetta koko opintojen ajan; valmistavista tehtävistä, ryhmäkeskusteluista lähijaksolla sekä syventävistä tehtävistä. Oppimista arvioidaan opettajilta saadun palautteen, vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin avulla. Oppimiseen annetaan aikaa; asioiden syvällinen omaksuminen ja pohdiskeleva, soveltava kirjoittaminen vie aikaa. Hyväksytty oppimistehtävä sisältää aina teoriatiedon lisäksi tiedon soveltamista ja omia kokemuksia. 10

14 Opiskelijat käsittelevät lähipäivillä tekemiään ennakkotehtäviä ryhmäkeskusteluissa, sekä antavat verkossa palautetta toisille lähipäivien jälkeen tehtävien syventävien tehtävien osalta. Tämä on myös osa arviointia ja jatkuvan palautteen saamista. Ryhmänormit takaavat töiden laadun ja riittävän tason. Ryhmänormit ovat ryhmän omia, epävirallisia käyttäytymissääntöjä, joilla ryhmä kontrolloi jäsentensä käyttäytymistä. Ryhmänormit ovat se välittävä mekanismi, jonka kautta ryhmäkiinteys vaikuttaa ryhmän jäsenten käyttäytymiseen. Ryhmä kontrolloi sisäisesti ryhmänormien noudattamista. (Kouluttajan opas 2006, 37.) Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty / täydennettävä. 3 PEDAGOGISET PERIAATTEET Opintojakson toteutuksessa on haluttu hyödyntää opiskelijoiden erilaista osaamista ja kokemusta, ovathan kaikki jo työskennelleet vuosia puolustusvoimissa ja tulevat hyvin erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Ryhmäoppiminen on merkittävä keino tavoitteen saavuttamisessa (Ruohotie, 2000, 55). Yhteisten oppimistehtävien avulla ryhmäoppiminen sidotaan niihin erilaisiin toimintakulttuureihin, joita esimerkiksi suomalaisessa sotilasorganisaatiossa on omaksuttu sen historian kuluessa. Ryhmätoiminnan myötä toimintakulttuuria voidaan myös arvioida ja pyrkiä kehittämään edelleen. Vertaisryhmäoppimisen tärkeimpänä tavoitteena on kaikkien ryhmäläisten osallistuminen jaetun tietämyksen rakentamiseen joko uuden tiedon, parempien argumenttien tai selkeämmän ymmärryksen aikaansaamiseksi. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 28.) Opintojaksolla on haluttu hyödyntää ryhmäoppimista senkin vuoksi, että se on hyvin yleisesti käytössä niin henkilökunnan kuin varusmiesten koulutuksessa. Vaikka oppiminen on aina yksilöllistä, puolustusvoimien toiminnalle 11

15 on ominaista, että oppiminen tapahtuu pitkälti tietyn ryhmän tai joukon osana. Tämän takia vuorovaikutus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja pienryhmätoiminta painottuvat oppimisessa. Vertaistuella, esimerkiksi taistelijaparilla ja ryhmällä, on monessa oppimistapahtumassa tärkeä merkitys. (Kouluttajan opas 2006, 20.) Opiskelija voi hyödyntää opintojaksolla saatuja kokemuksia ryhmäoppimisesta myös omassa työssään. Opiskelijat ryhmäytetään ennen opintoja Ilmasotakoululla järjestettävillä infopäivillä. Muodostettavat ryhmät toimivat opiskelijoiden keskinäisenä vertaisryhmänä mm. työskentelyssä lähijaksoilla ja Verkkosotakoulussa opintojakson työtilassa. Ryhmäytyminen on tärkeä osa yhteisöllisessä oppimisessa. Toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset muodostavat ryhmän vasta, kun heillä on keskinäistä vuorovaikutusta, yhteinen tavoite, tietyt säännöt ja tietty työnjako (Niemistö 2000, 16). Lähipäivillä olleista ryhmäkeskusteluista sekä koulutusportaalissa tapahtuneista verkkokeskusteluista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta. Ne on koettu oppimisen syventämisen ja tiedon jakamisen kannalta erittäin hedelmällisiksi. Keskusteluissa on lähestytty samaa ongelmaa useasta näkökulmasta, sellaisistakin joista opiskelijalla itsellä ei ole ollut tietoa tai kokemusta. Esimerkiksi lentäjät, lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö tarkastelee kysymystä omasta näkökulmasta ja tuo kokemuksensa ja osaamisensa kaikkien tietoon sekä samalla laajentaa omaa näkemystään. Opiskelijat kantavat vastuun oppimisesta opinnoille asetettujen ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opintorakenteella pyritään parantamaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoja. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN Kehittämishankkeeni on osa Ilmasotakoulun johtamisen opintojen kehittämistä. Kuluneen vuoden aikana muodostettiin aiemmin mainitut opettajaryhmät. Opettajaryhmien sisällä työskentely on käynnistynyt pääopettajan 12

16 johdolla ja edennyt ryhmien välillä suunnilleen samaan tahtiin. Koulutustarjontaan kuuluvat opintojaksot ovat pääpiirteittäin valmistuneet syksyn aikana, osa opintojaksoista, mm. oma opintojaksoni on jo pidetty ensimmäiselle opiskelijaryhmälle. Tehdyn työn pohjalta on julkaistu puolustusvoimallinen asiakirja Ilmasotakoulun koulutuskalenteri Kalenterista selviää kaikki Ilmasotakoulussa annettava sotilasammatillinen koulutus ja sen liitteenä olevasta opiskelijan oppaasta opintojen sisällöt, tavoitteet, toteutustavat ja ohjeet opintoihin hakeutumisesta. Jatkossa uusi koulutuskalenteri ilmestyy edellisen vuoden syksyllä. Vaikka nyt tehty työmäärä on kohtuullisen suuri, tulee se kuitenkin jatkossa helpottamaan resurssipulaa. Samansisältöistä opetusta ei tarvitse pitää useille pienille opiskelijaryhmille, vaan opiskelijat voidaan yhdistää samaan opintojaksoon. Opetuksessa pystytään myös hyödyntämään heterogeenisen opiskelijaryhmän erilaiset kokemukset ja laaja-alainen ammattitaito ja näin edistämään kaikkien opiskelijoiden oppimista. Jatkossa opintojaksojen sisältöä ja toteutusmallia kehitetään saadun opiskelijapalautteen sekä koulutukseen lähettävien joukko-osastojen antaman palautteen ja kehitysesitysten pohjalta. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojaksossa hyödynnän entistä enemmän opiskelijoiden omia kokemuksia sekä ammatillista osaamista. Valmistautumalla ryhmäkeskusteluun opiskelija tarkastelee kriittisesti omaa ja työyhteisönsä toimintaa. Samalla hän tuo toisille opiskelijoille pohdittavaksi uusia näkökulmia johtamistoimintaan sekä laajentaa näkemystä muista, itselle vieraammista ilmavoimien toimintaympäristöistä. Selkeästi kehitettävä osa-alue on arviointiin liittyen perusteiden tarkentaminen opiskelijoille vertaisarvioinnin laatimiseen. 5 POHDINTA Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen opettajaresurssit ovat olleet viime vuosina aika lujilla. Pitemmän aikaa on tiedostettu tarve tehostaa opetusta ko- 13

17 koamalla useammasta opiskelijaryhmästä opiskelijoita samalle opintojaksolle. Ongelmana on ollut se, etteivät eri kurssien opetuksen tavoitteet ole olleet kaikilta osin selvillä. Opetussuunnitelmien tarkastelun kautta tavoitteita tarkennettiin vastaamaan paremmin osaamisen kehittämistarpeeseen. Samalla tarkasteltiin miten eri opiskelijaryhmien opetusta voidaan yhdistää. Nyt eri opintokokonaisuuksia opiskelevat opiskelijat voivat olla samoilla opintojaksoilla, mutta he tekevät siinä tarvittaessa hieman erilaisia oppimistehtäviä. Näin voidaan säädellä opintojen tasoa eri opintokokonaisuuksien välillä. Opintojaksojen uudelleen rakentaminen on mahdollistanut edellä mainitun toiminnan ja uskoakseni se tulee jatkossa helpottamaan opettajien työtä. Samoin pystymme tarjoamaan opiskelijalle enemmän valinnaisuutta opintoihinsa. Avoimesta koulutustarjonnasta on myös mahdollisuus poimia yksittäisiä opintojaksoja tai pelkkiä luentoja vaikka ei olisi opiskelemassa mitään opintokokonaisuutta. Koin, että työ oli oman kehittymiseni kannalta merkityksellinen. Se paransi valmiuksiani omaan opettajuuteen ja kannusti edelleen osallistumaan Ilmasotakoulussa annettavan koulutuksen sekä oman osaamisen kehittämiseen. Kokemukseni ryhmäohjaamisesta ovat olleet positiivisia. Opiskelijat omaavat valtavan määrän tietoa ja kokemuksia. Kun on onnistunut saamaan sen esille ja jaettavaksi ryhmän kesken, se on hieno tunne. Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olen oppinut paljon uutta. 14

18 LÄHTEET Ilmasotakoulu Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009 Luukkainen, O., Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PSkustannus Mikko Valtanen (toim.) JOHTAMISEN SOSIAALIPSYKOLOGIA - Käsitteitä ja käytäntöjä sotilasyhteisössä. Helsinki: Edita Prima Oy Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammerpaino Pääesikunta/Koulutusosasto Kouluttajan opas. Helsinki: Edita Prima Oy 15

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat muu kuin luento- tai pienryhmämuotoiseen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot