Brother HL-1430 Canon LaserShot LBP3200 HP Laserjet 1010 Konica-Minolta 1300W Lexmark E220 Samsung ML-1710P

Transkriptio

1 MPC-TESTI Brother HL-1430 Canon LaserShot LBP3200 HP Laserjet 1010 Konica-Minolta 1300W Lexmark E220 Samsung ML-1710P Henkilökohtaiset laserit ovat kutistuneet ja tehostuneet. Vauhtia ja tarkkuutta riittää, ja laite istuu hyvin myös mustesuihkun rinnalle. PIPPURISET PIKKULASERIT 38 MikroPC 2 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

2 > TEKSTI: ARI HAAPALAINEN KUVAT: MATTI SULANTO GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN Lasertulostimen perinteiset edut halvempiin mustesuihkutulostimiin nähden ovat nopeus ja pienemmät tulostuskustannukset. Kun edullisimmat pikkulaserit ovat rutistaneet ostohinnan alle parinsadan, ei hintaerokaan keskiluokan mustesuihkuihin ole suuri. Mustavalkolaser ei välttämättä ole mustesuihkutulostimen kilpailija. Laser voi olla työntynyt mustesuihkun rinnalle saman työaseman kylkeen: mustesuihkulla hoidetaan värityöt, erityisesti valokuvatulostus, kun taas laserille ohjataan tekstidokumentit ja webistä napatut sivut lähempää tarkastelua varten. Esimerkiksi teknistä tietoa sisältävät taulukot on helpompi tutkia paperilta kuin kuvaruudulta. Pikkulaser on erinomaisen ergonominen työväline. Tulostus käynnistyy hetkessä ja vaimeat tulostusäänet häipyvät lepotilassa olemattomiin. Huolto on yksinkertaista ja huoltoväli pitkä, koska väriaineet riittävät tuhansien sivujen tulostukseen. TIIVISTÄ TAVARAA Lasereiden tuotekehitys on johtanut tiiviiseen rakenteeseen. Pisimmällä on Hewlett-Packard, jonka testilaite Laserjet 1010 on ilmeisesti pienin tarjolla oleva lasertulostin. Laitteella on painoa värikasetteineen vain kuutisen kiloa, ja 20 sentin korkuiselle laserille tarvitaan pöytätilaa vain 37 x 23 senttiä eli vain hieman enemmän kuin tämän lehden kannen ala. Miniatyrisoinnilla on tietenkin kääntöpuolensa. Tulostuksessa tarvittava paperipinkka vaatii tilaa, ja niinpä Laserjetinkin tilantarve kasvaa kolmanneksen, kun arkien syöttötason kääntää toimintaan. Samanlainen syöttimen kääntötoteutus on myös Konica-Minoltan tuoreessa 1300W-mallissa, joka on mitoiltaan muutaman sentin Laserjetiä isompi ja parisen kiloa painavampi. Konican kanssa samaa kokoa ovat myös Canon LBP3200 ja Samsung ML- 1710P. Näissä on kiinteä 250 arkin paperinsyötin sijoitettuna perinteisesti laitteen alle. Brother HL-1430 ja Lexmark E220 nousevat yhdeksän kilon sarjaan, vaikkei niidenkään vaatima pöytätila tulostusvalmiina ole olennaisesti kevyempiä kilpailijoitaan suurempi. Testikuusikon tekniset ominaisuudet vaihtelevat mekaanisen rakenteen mukana melkoisesti, vaikka kaikilla pystytään tekemään olennaisin eli tulostamaan laadukkaita mustavalkoisia A4- arkkeja kohtuullisen nopeasti. Testattujen tulostimien hintaskaala vaihtele Samsungin 189 euron ja Canonin 259 euron välillä. Paperinsyötön kolme tapaa. Lexmarkilla (kesk.) paperi syötetään ylhäältä takaa ja HP:llä (oik.) alhaalta edestä. Samsungissa (vas.) on kunnollinen koneen sisään mahtuva paperikaukalo. UUSI LAITE KASETIN HINNALLA? Tulostinkaupassa on päässyt vakiintumaan hieman kyseenalainen käytäntö, jossa laitteen hinta painetaan mahdollisimman alas ja valmistaja ottaa todelliset katteensa väriaineiden kaupasta. Mustesuihkutulostimen väriaineiden loputtua voi olla jopa viisaampaa ostaa uusi tulostin kuin vaihtaa pelkät värikasetit. Tämä ajatus saattaa nousta myös pikkulaserin käyttäjän mieleen: investoidako sata euroa uuteen värikasettiin vai uusiako tuplahinnalla koko tulostin? Ajatusta hillitsee hieman tieto siitä, että uudessa laserissa on useimmiten vajaa aloituskasetti näin väriai- Kolmen sentin sivut Värikasettien kesto vaihtelee Laserjetin sivusta Brotherin ja Konica-Minoltan sivuun, riittokasetilla jopa sivuun. Konicassa ja Minoltassa väriaineen voi vaihtaa myös erikseen, jolloin samaa rumpua käytetään useamman väritankkauksen ajan. Värikasetin erillisvaihto on hieman vaivalloisempaa, mutta ekologisesti järkevämpää. Tuhlausta välttää myös kasettien kierrätysjärjestelmä, jossa sama kasetti palautetaan uudelleen käyttöön puhdistettuna ja tankattuna. Kasettikierrätykseen on Lexmarkilla ohjeet mukana jo tulostinpaketissa. Värikasetille ilmoitetut tulostusmäärät tarkoittavat normaalitarkkuudella ja -tummuudella tulostettua tekstisivua, jossa väriaine peittää pintaalasta viisi prosenttia. Tällainen tieto on suuntaa antava, sillä todellinen tulostus vaihtelee muutaman sivun testitulosteesta koko sivun grafiikkaan tai valokuvaan, jolloin väriainetta kuluu ainakin kymmenkertaisesti. Lasereiden tulostuskustannukset lasketaan yksinkertaisesti jakamalla värikasetin ja mahdollisen rummun hinta sivumäärällä. Halvimmiksi tulevat Brotherin riittokasetilla tulostetut sivut, joille jää hintaa 2,4 senttiä sivulta. Alle kolmen sentin laskennallisiin kustannuksiin pystyvät myös Konica-Minolta, Samsung, Canon sekä Lexmark. Selvästi kallein on HP Laserjet, jolla tulostettu sivu maksaa 3,9 senttiä. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 /

3 MPC-TESTI ARVIOT nekauppa pääsee nopeammin vauhtiin. Testikuusikosta Canonilla, HP:lla ja Brotherilla on uudessa laserissa normaali kasetti, muissa vajaatäyttöinen. Samsungin aloituskasetti riittää vain tuhannen sivun tulosteisiin, Konica-Minoltalla ja Lexmarkilla sivuun. Värikasetin vaihdon lisäksi ei lasereissa ole juuri muita vaihdettavia tai täydennettäviä osia, joten varsinaisia huoltotoimia pikkulasereille ei yleensä tarvitse tehdä. Paperinsiirtomekanismi voi ajan mittaan kulua väljäksi ja kumitelat liiskaantua niin liukkaiksi, etteivät arkit kulje oikein. Silloin voi olla jo aika vaihtaa koko tulostin uudempaan. HELPOT HALLITTAVAT Pikkulaserin ylläpito ja käyttö on yksinkertaista. Laitteista on karsittu lähes kaikki toiminnallisuus, jäljellä on useimmissa vain pari merkkivaloa sekä tulostuksen keskeytyspainike. Painikkeilla voi olla muitakin tehtäviä, kuten demo- tai konfiguraatiosivun tulostus, tai kuten Samsungilla nopea vaihto väriainetta säästävään tilaan. Sama toiminto on kyllä myös tulostinajureissa. Hallinta on keskitetty tulostinajurille, jossa tukena on tulostimen tilasta kertova statusruutu. Parhaimmillaan se kertoo tulostuksen etenemisen ja virhetilanteiden lisäksi tiedon tulostetuista sivumääristä ja jäljellä olevan väriaineen määrän. Tulostinajurissa pelaa automatiikka parhaimmillaan niin, ettei käyttäjän tarvitse kokeilla eri asetuksia parhaan tulostuslaadun saavuttamiseksi. Tarkkuus on kaikissa vähintään 600 dpi. Sen lisäksi useimpien tulostinten ajureissa on terävöinti, joka silottaa merkkien reunojen portaikkuutta. Grafiikkatulosteissa voi olla tarpeen säätää rasterointitapaa tai tulostuksen tummuutta, mutta niitä ei ole kaikissa ajureissa. Tulostuksen muotoilumahdollisuudet ovat monipuoliset. Paperia säästävä tiivistys sovittaa yhdelle arkille 16 tai jopa 25 sivun tulosteet. Toisessa ääripäässä on julisteasetus, joka suurentaa dokumentin sisällön useammalle arkille. Kaksipuoleinen tulostus on myös hyödyllinen vaihtoehto. Tämän hintaluokan laitteet eivät käännä paperia automaattisesti, vaan käyttäjä kääntää ruudulle ilmaantuvan ohjeen mukaisesti paperipinkan toisin päin. Verkkoliitännän saa testikuusikosta Samsungiin, Lexmarkiin sekä Brotheriin. Toisen arkinsyöttimen saa vain Lexmarkiin, johon saa myös lisää muistia. Brother on käyttänyt samaa runkoa pikkulasereidensa pohjana jo jonkin aikaa, eikä päällimmäisenä tavoitteena ole minimiin puristetut fyysiset mitat. HL-1430:ssa on kunnollinen laitteen sisään piiloutuva 250 sivun arkinsyötin. Tulosteen hinnaksi tulee noin 2,4 senttiä, kun käyttää sivun riittokasettia. Brotherilla merkkien reunaterävyydessä näkyy hienoinen portaittaisuus. 600 dpi:n tulostustarkkuus tuottaa oletusasetuksilla mustan ja terävän jäljen, jossa kahden pisteen Brother HL-1430 Canon LaserShot LBP3200 Canonissa on 250 arkin syöttökotelo, joka työntyy kapean laitteen takaa reilusti ulos. Papereiden päälle tulee irtonainen pölykansi. Mekaaninen arkkimäärän tunnistin puuttuu. Arkkien ohisyöttöön on aukko laitteen etupuolella. Tarvittaessa tulosteet saa ohjattua laitteen taakse, kun ne normaalisti kertyvät laserin päälle. LaserShot on vertailun nopein. Ensimmäinen sivu tulee parhaimmillaan noin 10 sekunnissa ja jatkuvassa työskentelyssä valmistajan lupaama 18 sivun minuuttivauhti toteutuu. Jopa kahden pisteen fonttikin on luettavaa. fonttikin on luettava. Myös sävytulosteissa jälki on yllättävän hyvä, vaikka rasterointi on yksinkertaisempi kuin esimerkiksi HP:lla. Nopeudessa Brother sijoittuu keskikastiin noin neljän sekunnin sivuvauhdillaan. Lepotilasta laite ei herää kovin nopeasti ja ensimmäistä sivua saa odottaa puoli minuuttia. Lämpimänä sivu tulee alle viidentoista sekunnin. Brotherin ohjelmisto on suomenkielinen. Ajurissa on mukavasti paperiasetteluun liittyviä valintoja ja erikoisuutena siitä löytyy sivulle tulostuva aikaleima. Kaksipuoleisuuskin on tarjolla eri nidontavaihtoehtoineen. Asetusten tallennusmahdollisuus sekä sävysäädöt ajurista puuttuvat. HALVIMMAT SIVUT HIDAS HERÄÄMÄÄN Tulostuslaadussa oletusasetuksilla jälki on liian vaaleaa, joten ajurin tummuus- tai kirkkaussäätöjä on pakko muuttaa. Rasteroinnissa on kolme asentoa, joilla sävygrafiikasta saa kohtuuhyvän. Ajurissa ei ole mahdollisuuksia säätöjen taltiointiin, joten asetukset joutuu seuraavalla käynnistyskerralla muistelemaan uudelleen. Ajuri voisi olla monipuolisempi. Vesileimat ja julistetulosteet puuttuvat kuten myös usean sivun sovituksessa sivujen väliset reunukset. Duplex-kääntöön ei Canon tarjoa mahdollisuuksia. Tulostuksen parasta tarkkuutta heikentää samantapainen värin lievä "roiske" kuin samaan koneistoon pohjautuvalla HP:n Laserjetillä. Virtakytkintä lukuun ottamatta käyttönappuloita ei ole. Tulostus keskeytetään tilaikkunasta, joka kertoo myös tiedot tulostetuista töistä. Sen muisti nollautuu, kun ohjelman sammuttaa, eikä tulostusmääriä tai jäljellä olevan väriaineen riittoisuutta näe mistään. NOPEA PUUTTEELLISET AJURIT 40 MikroPC 2 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

4 MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. > HP Laserjet 1010 Lexmark E220 HP-lasermalliston pienin laite kasautuu tarvittaessa tiiviiksi paketiksi samaan tapaan kuin Konica-Minolta. Arkinsyöttö on toteutettu alas käännettävällä muovitasolla, jonka vetoisuus rajoittuu 150 paperiin. Paperimäärän tunnistinta ei tarvita, koska arkit ovat kaiken aikaa näkyvissä. Ohisyöttö on, muttei suoraa paperirataa laitteen taakse. Hallintanäppäimiä on tulostuksen keskeytykseen sekä status- ja testitulosteen ottamiseen. Konica-Minolta 1300W Laserjetin tulostinajuri keskittyy perustoimintoihin eikä rasterointi- tai muitakaan tulostuksen laatuun vaikuttavia asetuksia ole. Kaksipuoliset tulosteet ajuri osaa tehdä myös kirjaseksi. Käytössä ovat myös sivun sovitus, skaalaus ja vesileima. Laserjet on hidas. Nopeustestissä se jää 12 sivun koneistollaan testin peränpitäjäksi. Laite lämpenee tulostusvalmiiksi muutamassa sekunnissa ja ensimmäinen sivu tulee sukkelasti noin 13 sekunnissa lepotilastakin, mutta 36-sivuisessa pfd-dokumentissa ero Canoniin venähti jo minuuttiin. Yhteys mikrolle hoituu usb 2 -linjalla, joten datan siirtovaiheessa vauhtia ei jarrutella. Laserjetin piirtokyky on kohtuullinen. Terävöinti tasoittaa merkkien portaittaisuutta, mutta väriaineen huntumainen leviäminen merkkien reunoilla heikentää pienen tekstin tarkkuutta. Sävyjen tasaisuudessa Laserjet tekee hyväksyttävää työtä, vaikka sävyskaala onkin rajallinen. Raitaisuutta ei tulosteisiin ilmaannu laajoillakaan sävypinnoilla. Konica-Minoltan koneistossa rummun ja värikasetin voi vaihtaa erikseen. Laserin koneistonopeus on vain 16 sivua minuutissa, mutta todellisuudessa laite ei jää Canonin kärkivauhdista. Nopeus on käytännössä sama Samsungin kanssa, kun tarkkuudeksi asettaa 600dpi:tä. FineArt terävöinnillä 1300W yltää 1200 x 1200 pisteeseen, mikä näkyy nopeudessa noin 1015 sekunnin viiveenä grafiikkasivua kohti. Maksimitarkkuudella laite piirtää erinomaisella terävyydellä ja nousee testijoukon kärkeen. Myös alemmilla tarkkuuksilla jälki kestää vertailun. Sävytulostuksessa Konica-Minoltassa esiintyy hienoista raitaisuutta ja pientä tukkoisuutta tummassa päässä, mutta kokonaisuutena sävytulostus on vähintään tyydyttävää. Konica-Minoltassa arkinsyöttö on järjestetty edestä alas taittuvalle muovitasolle samaan tapaan kuin Laserjetissä ja normaaliarkkeja mahtuu 150. Valmiit arkit ohjautuvat laitteen päälle muovituen varaan. Tästä aiheutui pientä harmia, kun kuumassa koneistossa käpristyvä kopioarkki tarttui muovituen alareunaan ja aiheutti tukosvaaran. Tämän ehkäisee jättämällä tasolle yhden arkin valmiiksi. Erillistä kirjekuorten ohisyöttöä tai suoraa syöttörataa taakse ei ole. Tulostinajurissa on julistetoiminnon puuttumista lukuun ottamatta kutakuinkin kaikki tarpeelliset toiminnot. Myös käsikäyttöinen duplex-kääntö pelaa vaivatta. Ajuri ja joukon monipuolisin statusruutu jäävät kaipaamaan vain suomen kieltä ja tilannekohtaisia avustuksia. TIIVIS RAKENNE PIENI ARKINSYÖTIN TARKKUUS ARKINSYÖTTÖ Lexmark käyttää pcl-ohjausta Windowsin gdi:n sijaan. Mac-käyttäjille on postscriptemulointi. Pcl ei välttämättä anna nopeusetua gdi-tulostimiin verrattuna, koska nykymikrot ovat riittävän tehokkaita prosessoimaan dataa printterille. Tekstitulosteet korostavat koneiston nopeutta, ja niissä Lexmark nousee kärkikastiin. Hankalammissa tulostustöissä vauhti sen sijaan hyytyy selvästi. Ajurissa on mukavasti muotoiluvaihtoehtoja rasterointitapaan, kontrastiin ja tummuussäätöön asti. Lexmarkin ajurilta onnistuu tulostus käsisäätöisesti kaksipuoliseksi tai vihkoseksi. Monimutkaisemmissa töissä pitää olla tarkkana, sillä sivumäärien määrittely johtaa helposti väärään tulostusjärjestykseen ja papereiden staattinen sähköistyminen saa tulosteet toisella kierroksella tarttumaan yhteen. Tämä on lähinnä arkinsyöttimen ongelma ja ilmenee vain kaksipuoleisessa tulostuksessa. Normaalityöskentelyssä syöttö pelaa ongelmitta. Perussyöttimeen laitteen takaosassa mahtuu 150 sivua ja myös poistolokero on pystyasennossa laserin päällä. Tulosteet saa myös tulostimen eteen. 250 arkin syöttölaatikko on lisävaruste kuten ulkoinen tulostinpalvelin verkkokäyttöön. Lexmarkin paras tarkkuus on 1200image, joka tuottaa dokumentista riippuen sävykkäämmän jäljen nopeammin kuin 600 dpi:n perusasetus. Valokuvissa Lexmark antaa sävykkään jäljen, mutta laajoissa sävypinnoissa tiuha raidoitus heikentää jälkeä. Pienestäkin fontista saa tummuutta säätämällä kohtuullisen hyvän. Lexmarkin asennusopastus on suomeksi, mutta ajurissa ei suomivalintaa ole. LAAJENNUKSET NOPEUS VAIHTELEE W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 /

5 MPC-TESTI ARVIOT Samsung ML-1710P PISTEET LAITE Samsung HP Laserjet KonicaMinolta Brother Lexmark Canon ML-1710P W Hl-1430 E220 LBP3200 Nopeus Terävyys Sävykkyys Paperinkäsittely Hallinta Ajurin toiminnot Vakiovarustus ja laajennettavuus Hinta YHTEENSÄ Pienen näköinen Samsung vaatii pöytätilaa saman verran kuin useimmat muutkin pikkulaserit. Koneisto mahtuisi pienempäänkin tilaan, mutta 250 sivun arkinsyötin työntyy takaa ulos. Samsungin edessä on aukko yksittäisille kalvoille tai kirjekuorille ja takana luukku, josta paksut materiaalit saa ohjattua suoraa reittiä ulos. Samsungin ohjauspaneelissa on vain kaksi lediä sekä tulostuksen keskeytyspainike. Samalla napilla saa myös tulostettua perustiedot kertovan sivun, jolta ilmenee tulostettujen sivujen määrä. Lyhyellä painalluksella tulostimen saa väriainetta säästävään tilaan, mikä haalentaa tekstiä muttei heikennä tarkkuutta. Ajuri on suomenkielinen. Sen tilaruutu voisi olla monipuolisempikin ja kertoa esimerkiksi värikasetin tilan. Ajuri on toiminnoiltaan riittävä, mutta kaksipuoleista tulostusta ei ole huomioitu. Sen tosin saa toteutettua tulostamalla parittomat ja parilliset sivut erikseen, mutta vihkoa ei saa syntymään. Tulostusnopeudessa Samsung ei oikkuile. Lepotilasta ensimmäisen sivun saa reilussa puolessa minuutissa, lämpimänä noin 12 sekunnissa. Pitkässä tulostuksessa sivua tulee neljän sekunnin välein eli jotakuinkin luvattua 16 sivun minuuttivauhtia. Tulostustarkkuudessa Samsung jää 600 pisteeseen tuumalle ilman terävöintejä. Käytännön piirtotarkkuus ei anna aihetta moitteisiin ja värin tummuus sekä tasaisuus ovat kohdallaan. Sävytulosteissa erottuu lievä vaakasuuntainen raitaisuus. Samsung on hinnoiteltu testijoukon halvimmaksi ja takuuaikaa laitteelle annetaan kaksi vuotta. EDULLINEN VASTAANOTTOTASO Nopeus: Tulostuksen nopeus mittausten mukaan. Terävyys: Tulostuksen merkkipiirron terävyys ja puhtaus eri kokoisissa tekstimerkeissä ja grafiikassa. Sävykkyys: Tulostuksen sävytoisto valokuva- ja liukusävytulosteissa. Paperinkäsittely: Arkinsyöttö ja vastaanotto. Hallinta: Tulostimen käyttönäppäimet sekä hallinta ohjelmallisesti, tilaseuranta, sivulaskuri ja väriaineen tarkkailu. Ajurin toiminnot: Ajuriin toteutetut toiminnot ja tulostuksen säätömahdollisuudet Vakiovarustus ja laajennettavuus: Vakioliitännät, muisti, lisäoptiot MERKKI Samsung Konica Minolta HP Malli ML-1710P PagePro 1300W Laserjet 1010 Valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta HP Business Technologies Inc. Koneiston valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta Business Tech. Canon Hinta Takuu 2 v (korjaamotakuu, 1 v vaihtotakuu 1 v korjaamotakuu sis. nouto/palautus) Tarkkuus 600 x 600 dpi 1200 x 600 dpi 600 x 600 dpi Terävöinti ei FineArt (1200x1200) Ret (1200x600) 1. sivun tulostusnopeus 12 sek 13 sek 10 sek Nopeus 16 s / min 16 s / min 12 s / min Kustannukset senttiä/sivu 2,7 snt 2,7 snt 3,9 snt Värikasetti 3000 s / s / 80, 2000 s / s / 134 Tulostusmäärä /kk s s s Paperikaukalo 250 s 150 s 150 s Ohisyöttö 1 kerrallaan ei on max 10s Suora läpisyöttö on ei ei Vastaanottotaso 50 s 100 s 100 s Paperimäärän tunnistin on näkyvissä näkyvissä Kaksipuoleinen tulostus käsin (rajoitetusti) käsin käsin Melutaso max db(a) 52 db 54 db 62 db Mitat (l x k x s) 348 x 193 x 355 mm 385 x 340 x 405 mm 370 x 208 x 230 mm Paino 7 kg 7,8 kg 5,9 kg Liitännät: rinnakkais/usb on / on on / on ei / on 2.0 Käyttöjärjestelmät Win98/Me/2000/XP, Win98Se/Me/2000/XP Win95/98/Me/2000/ Linux, MacOS8.6> XP, MacOS9, OSX 42 MikroPC 2 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

6 Näin testasimme Ensimmäinen sivu tulostuu kaikissa tulostimissa lähes yhtä nopeasti. Suurimmat nopeuserot näkyvät pitkissä pdf-tulostuksissa, joissa Canon nappaa selvän ykköspaikan. Vaikka HP sylkee ensimmäisen pdf-sivun nopeimmin, sen vauhti hyytyy pidemmissä tulostuksissa. Testiasemaksi valjastettiin Windows mikro, johon laserit kytkettiin usb-kaapelilla. Tulostussovelluksina käytettiin pääasiassa Microsoft Office -paketin Wordia ja Powerpointia sekä Adoben Photoshop-kuvankäsittelyä. Pdf-tulosteita lasereille ohjattiin Acrobat Readerista ja html-dokumentteja Explorer-selaimesta. Lasereiden tulostuslaatua tarkkailtiin kaikista sovelluksista erilaisilla laatuun vaikuttavilla asetuksilla. Selvän dpi-tarkkuusasetuksen lisäksi tulostuksen terävyyteen ja sävytoistoon vaikuttavat rasterointitapa, jäljen tummuus sekä kontrasti- ja kirkkausasetukset. Kaikissa laitteissa ei ole tarjolla viritysmahdollisuuksia, mutta hyvin toteutettuna automaattinen oletusasetus antaa parhaan mahdollisen tuloksen eri tyyppisissä tulostustöissä. 600 dpi:n tarkkuutta on hankala oleellisesti parantaa terävöintimenetelmillä. Sovelluskohtaisesti eroja saa näkyviin, mutta pelkästään 600 dpi:n perustarkkuuden tarjoavat Samsung ja Brother tuottavat tarkkuudeltaan ja sävykkyydeltään muiden kanssa täysin vertailukelpoista jälkeä. Tulostusnopeutta mitattiin useiden tehtävien avulla lepotilasta herätetystä tulostimesta ja lämpimäksi ajetusta. Oheisessa graafissa on esitetty laitteiden tulostusnopeudet 36-sivuiselle pdf-dokumentille, jossa sivuja täyttivät tekstit, taulukot, graafit ja valokuvat. Tulostustarkkuus oli 600 pistettä tuumalle, mikä löytyy kaikista testilaitteista. Canonin tulostusaika 2 minuuttia 11 sekuntia oli testin nopein. Hitain oli HP Laserjet, jolla tulostus venyi hieman yli kolmen minuutin. Toisena nopeustestinä oli kymmensivuinen Word-dokumentti. Sen kaikki laserit tulostivat alle minuutissa. Nopein oli Canon kannassaan Lexmark, Samsung ja Konica-Minolta. Pdf-tulostus MIKROPC 2/2004 Canon 0:15 2:11 Samsung KonicaMinolta Lexmark 0:15 2:27 0:17 2:27 0:20 2:38 0:20 Brother 2:46 HP 0:13 3: s, 600 dpi MINUUTTIA 1. sivu valmis Word-tulostus MIKROPC 2/2004 Canon Lexmark Samsung KonicaMinolta Brother HP s, 600 dpi SEKUNTIA 1. sivu valmis ASIAN YDIN Brother Lexmark Canon HL-1430 E220 LBP3200 Brother Lexmark Canon International Inc. Brother Sindo Ricoh Canon v 1 v vaihtotakuu 1 v 600 x 600 dpi 600 x 600 dpi 600 x 600 dpi ei IET (1200 IQx600) AIR (2400x600) 15 sek 9,4 sek 10 sek 14 s / min 17 s / min 18 s / min 2,4 snt 3,0 snt 2,8 snt 3000 s / 69, 2500 s / s / s / s s s 250 s 150 s 250 s 1 kerrallaan 1 kerrallaan 1 kerrallaan on ylhäältä eteen on 150 s 100 s 100 s on ei ei käsin käsin ei 50 db 49 db 55 db 360 x 235 x 370 mm 391 x 221 x 361 mm 367 x 245 x 396 mm 9,2 kg 9,0 kg 6,9 kg on / on on / on ei / on Win95/98/Me/NT4.0/ Win95/98/Me/NT4.0/2000/ Windows 98/me/ 2000/XP, MacOS8.6> XP/Server 2003, imac OS 8.6>, 2000/XP Linux Red Hat ja SuSE 7.2>, Novell, AS/400 Nopeutta ja hyvää jälkeä Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulta laserilta vaaditaan nopeutta ja hyvää jälkeä edullisessa paketissa, eivätkä nämä perusominaisuudet ole pahitteeksi pienen työryhmän kesken jaettavalle tulostimellekaan. Testikuusikon parhaan pistesaaliin keräsivät Samsung ja Konica-Minolta. Konica-Minolta on tarkempi, mutta Samsungilla on tarjota parempi paperinsyöttömekaniikka, halvin lähtöhinta ja joukon pisin takuu. Nämä toivat Samsungille testivoittajan leiman. Kolmas erikoismaininnan ansaitseva tulostin on Brother. Sen nopeus ei riitä kärkisijoille, mutta perustekniikka on kunnossa, ja tulostuskustannukset ovat joukon alhaisimmat. HP Laserjet on mukavan pieni ja hiljainen, mutta isommissa tulostustöissä hitaanlainen. Vertailun nopeimmalla laserilla Canonilla olisi potentiaalia parempaankin menestykseen, jos ohjelmisto olisi monipuolisempi. Hintaa Canonilla on hieman liikaa samoin kuin Lexmarkilla, jonka etu on testin monipuolisimmat käyttöympäristö- ja laajennusmahdollisuudet. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 /