RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ"

Transkriptio

1 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 214 Asuntoaloitusten pohja saavutetaan Asuntojen korjaaminen kasvaa jo selvästi uudisrakentamista suuremmaksi Toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun Infran suhdanne heikkenemässä 13 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2= ** 14 ** Lähde: Tilastokeskus, Raksu ( )

2 : Sari Sontag, pj. Ilari Ahola Matti Holopainen Kimmo Huovinen Heikki Jämsä Armi Liinamaa Timo Myllys Eero Nippala Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Ilpo Peltonen Janne Peltola Kari Ruohonen Bo Salmén Elina Selinheimo Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Ilari Ahola, siht. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA INFRA ry Valtiovarainministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry TAMK Tilastokeskus Forecon Oy RAKLI ry Työ- ja elinkeinoministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö 2

3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälinen talouskehitys on vahvistunut syksyn aikana ja korkean tulotason maat ovat vihdoin pääsemässä keskimäärin parin prosentin talouskasvuun; USA ja Iso-Britannia etunenässä. Maailman talouskasvu nopeutuu kehittyvien maiden vientikysynnän vetämänä. Tilanne on vakiintunut, mutta merkittäviä riskejä on edelleen. Euroopan riskinä on juuttuminen hitaaseen talouskasvuun ja joissain maissa pelätään deflaatiota, lisäksi julkisen talouden velkaantuminen jatkuu ja ikääntyminen painaa päälle. Suomen talous nousee hitaasti vilkastuvaa kansainvälistä kehitystä seuraten. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna noin yhteen prosenttiin kotitalouksien heikon kulutuskysynnän ja yritysten vähäisten investointitarpeiden takia. Rakentamisessa jatkuu heikko suhdannetilanne nyt kolmatta vuotta. Aloitettujen rakennuskuutioiden vuosisumma on supistunut lähes 3 milj. kuutioon, samalle tasolle kuin finanssikriisin heikoimpana vuonna 29. Asuntorakentaminen tulee vähenemään syksyllä ennakoitua enemmän. Lupakehitys on ollut hyvin heikkoa, mitä osoittaa asuntolupien kappalemäärän vuosisumman lasku 25 asunnon tasolle. Kerrostalorakentaminen on tulossa vasta nyt suvantovaiheeseen, kun rakennusliikkeet sopeuttavat tarjontaansa heikenneeseen kysyntään. n arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja on noin 7, lähes 3 % kaikista aloituksista. Toimitilarakentaminen ei enää vähene. Aloituskuutioiden määrä lähtenee vähitellen kasvuun ja se johtuu lähinnä muutamista suurista alkavista kohteista. Liikerakentamisen puolella on monia hankkeita vain aloituspäätöstä vailla ja lupakehitys osoittaa kasvunäkymiä. Myös varastojen rakentaminen sekä maatalouden rakentaminen lisääntyy. Muun toimitilarakentamisen elpyminen hidastuu, kun yritykset ovat varovaisia vapaan kapasiteetin sekä matelevan kysynnän takia. Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana erityisesti asuntopuolella ja sen määrä tulee ylittämään näinä vuosina jo selvästi asuntojen uudisrakentamisen määrän. Korjausrakentamista nostavat viime keväänä ja syksyllä tehdyt elvytysratkaisut mm. asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen 1 %:n käynnistysavustus. Korjaaminen kasvaa myös teollisuudessa, jossa rakentamisen painopiste on edelleen olemassa olevan kapasiteetin rationalisoinnissa sekä vanhan korjaamisessa. Infrarakentamisen suhdanteet ovat heikkenemään päin. Sekä julkinen että yksityinen infrakysyntä supistuu, sillä yhtäältä kuntien heikko rahoitustilanne vetää alaspäin ja toisaalta asuntopuolen pohjarakentamisen väheneminen näkyy. Raksu-ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon pysyttelevän lähellä viime vuoden tasoa. Arviohaarukka painottuu vielä laskupuolelle ja tuotannon muutoksen ennuste on -2 - prosenttia. 3

4 Suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit kuten EK:n julkaisemat rakentamisen luottamus ja suhdannebarometri ovat edelleen heikkoja, tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilöstön odotetaan supistuvan. Tuotanto-odotuksia kuvaava saldoluku on kuitenkin kivunnut jo plussalle, mikä indikoi vähitellen käynnistyviä parempia aikoja. Rakennuskustannusten nousuvauhti on jatkunut hitaana. Raaka-aineiden hintojen odotetaan kohoavan vähitellen, joskin maltillisesti, kansainvälisen talouskasvun vilkastuessa ja öljyn hinta on edelleen huomattavan korkealle verrattuna sen pitkänaikavälin tasoihin. Rakennusalan työttömyys on kasvanut syksyn aikana ja joulukuussa työttömiä työnhakijoita ja lomautettuja oli yhteensä noin 33 ; noin 1 % kaikista työttömistä. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden lisäys on noin 4 2 henkilöä. Kuluvana talvena työvoima supistuu edelleen jonkin verran. Vuonna 213 rakennusalan työttömyysaste oli ennakoitua parempi, keskimäärin 9 %. 4

5 Suositukset Julkisen sektorin olisi muutettava toimintatapansa vahvasta sääntelijästä ja normittajasta mahdollistajaksi. Tämä on erityisen tärkeää liittyen rakentamisen sääntelyyn. Valtionpuolella maan hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan tunnistanut tarpeen perata rakentamisen kilpailun esteitä, sääntelyä ja määräyksiä. Myös kuntien puolella vastaavaa perkaamistyötä olisi tarpeen toteuttaa. Asuntoaloituksissa ollaan jo varsin matalalla tasolla, mutta romahduksesta ei voida puhua, koska kehitys on ollut hallittua ja luonteeltaan sopeuttavaa. Alueellisesti tarkasteltuna tilanne näyttää pahemmalta, koska pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennuslupien määrä on jo toista vuotta peräkkäin jäämässä selvästi pienemmäksi (v. 213 arviolta n. 7 5 ja v. 212 yhteensä 7 99 asuntolupaa) kuin mitä valtion ja kuntien välisellä aiesopimuksella on alueelle jyvitetty. Aiesopimuksen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulla tulisi rakentaa vuosittain noin 9 6 asuntoa. Kaupunkien on vauhditettava tonttituotantoaan ja helpotettava rakentamisen ehtoja sekä mahdollistettava nykyistä paljon paremmin tyhjenevien toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi. Pisararataa on suunniteltu 8 km pitkäksi kaupunkiliikenteen tunneliradaksi, jossa on kolme maanalaista asemaa; Hakaniemi, Keskusta ja Töölö. Kaikkien kohteiden yhteyteen voidaan toteuttaa kaupallisia kiinteistöjä. Rakentamatonta maa-aluetta on vain Töölön aseman vieressä, Oopperan ja Stadionin välinen laaja alue, jonka maankäyttö riippuu Helsingin kaupungin maankäyttösuunnitelmista. Aiesopimukseen ja tulevaan metropolihallintoon liittyen maankäyttö Suomen kaikkein suosituimmilla ja kalleimmilla alueilla ei tulisi olla vain Helsingin päätöksenteosta riippuvainen, vaan kyseessä on koko kansantalouden etu ja siksi valtion olisi aktiivisesti vaikutettava päätöksentekoon. Potentiaalia monipuoliseen rakentamiseen sekä yksityiseen rahoitukseen tulee hyödyntää alueen erinomaisen sijainnin ja erittäin korkean taloudellisen arvon takia. Asuntorakentaminen on suositeltavaa alueen joukkoliikenneyhteyksien takia. Valtio on tehnyt kasvusopimukset suurimpien kaupunkien kanssa. Niistä yhdessätoista on osoitettu hankkeeksi kaupunkikeskustojen ja asumisen kehittäminen käyttäen hyväksi vajaakäytössä olevia ratapihoja. Haasteena on toimintamallin kehittäminen, jossa alueet suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yhtenä valtion ja kuntien useiden osapuolten yhteisenä hankkeena. Useassa kaupunkikeskustassa sekä alueen kiinteistökehitys ja ratapihojen kehittäminen tulee tehdä alueen maan arvolla kokonaan ilman tai vähäisellä yhteiskunnan rahoituksella. Asuntojen korjaaminen on lisääntymässä ja ylittämässä uudisrakentamisen määrän ja korjausrakentaminen pysyy jatkossakin suurena asuntorakentamisen sektorina. Tämä merkitsee niukkuutta tekijöistä, niin yrityksistä kuin työntekijöistä. Niukkuus johtaa siihen, että korjaamiseen tarkoitetut tuet siirtyvät helposti hintoihin. Rakennusalan koulutuksen yhteensovittaminen tapahtuvan kehityksen kanssa on välttämätöntä. Maa- ja vesirakentamisen sektori supistuu kuluvana vuonna. Tilaajien kannattaisi pyrkiä aikaistamaan infran kunnossapitotoimenpiteitä ja investointeja mahdollisuuksien mukaan, koska urakoitsijoiden tarjousten hintataso on laskenut kustannuskehityksen hidastumisen takia ja samaan aikaan tarjoushalukkuus on kasvanut. 5

6 Heinäkuun alusta alkaen tilaajille ja päätoteuttajille tulevien velvoitteiden lisäksi tulee myös yksityishenkilöille velvollisuus ilmoittaa verohallinnolle ennen rakennuksen käyttöönottokatselmusta keitä alihankkijoita ja työntekijöitä rakennuslupaa edellyttänyttä hanketta on ollut tekemässä ja mitä heille on maksettu. Käyttöönottokatselmuksessa on tarkastajalle esitettävä todistus ilmoituksen tekemisestä. Jos ilmoitusta ei ole tehty, rakennusvalvontaviranomainen on velvollinen ilmoittamaan siitä verohallinnolle. Laki ilmoitusmenettelystä tulee voimaan ilman siirtymäaikaa ja koskee myös ennen voimaantuloa aloitettuja hankkeita. Uudistuksesta tulee järjestää kansalaisille riittävästi informaatioita. 6

7 Talonrakentaminen Viime vuonna talonrakentamisen kokonaistuotanto väheni noin kolme prosenttia. Eniten laski tuotannollinen rakentaminen, arviolta lähes 1 %. Myös asuntojen uudistuotanto supistui; laskua oli noin 6 %. Asuntoaloituksia oli viime vuonna arviolta noin 26 kappaletta. Kaiken kaikkiaan liiketaloudellinen rakentaminen supistui vähemmän kuin omatoiminen rakentaminen. Erityisen vahvasti tämä näkyi asuntorakentamisessa, jossa liiketaloudellinen uudisrakentaminen pysyi vuoden 213 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden lopun tasolla, sen sijaan omatoiminen rakentaminen jatkoi edelleen yhtäjaksoista vuonna 211 alkanutta voimakasta laskuaan. Talonrakentamisessa kasvua tuli vain asuntojen ja toimitilojen korjaamisesta. Uudistuotannon supistuminen on ollut jo niin merkittävää, että korjaaminen on ylittämässä asuntojen uudistuotannon. Sen sijaan toimitilapuolella ero on vielä selvästi uudistuotannon hyväksi. Tänä vuonna asuntojen uudisrakentaminen vähenee, kun taas toimitilarakentamisessa päästään pieneen kasvuun. Korjausrakentaminen kasvaa hieman vauhdittuen edelleen sekä asuntopuolella että toimitilarakentamisessa. Korjausrakentamisen vilkastuminen ei riitä kompensoimaan uudisrakentamisen laskua, jolloin koko talonrakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna. Raksu-ryhmän arvion mukaan talonrakentamisen kokonaistuotanto pysyy lähellä viime vuoden tasoa. Arviohaarukka painottuu vielä laskupuolelle ja tuotannon muutoksen ennuste on -2 - prosenttia. Uusien asuntojen rakentamisen volyymin arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 1 %. Suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit ovat edelleen heikkoja. EK:n julkaisema rakentamisen luottamus laski tammikuussa uudelleen. Uusin saldoluku osoittaa -3:tä (-17 joulukuussa 213). Saldoluku on sahannut -2 ja -3 välillä koko viime syksyn. Viimeisimmän tiedustelun viesti on, että tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilöstön odotetaan supistuvan. Helmikuun alussa julkaistu suhdannebarometri vahvistaa luottamusindikaattorin antamaa kuvaa nykytilanteesta. Myönteistä on kuitenkin se, että tuotanto-odotukset ovat jo pienellä plussalla samalla kun näkymät arvioidaan nykytilannetta paremmiksi. Viimeisimmät tiedot talonrakennusyritysten liikevaihdosta osoittavat, että liikevaihto kasvoi vuoden 213 syys-marraskuussa noin prosentin vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Marraskuussa liikevaihto oli tosin edellisvuotta pienempää. Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi syys-marraskuussa hieman vuodentakaisesta. Kuluttajabarometrissa mitattavat asunnonostoaikomukset ovat tammikuussa 214 vuoden takaista matalammalla tasolla, joskin niiden lasku näyttäisi nyt päättyneen. Myös peruskorjausaikomukset ovat vastaavasti laskeneet vuodentakaisesta. Asuntorakentaminen Asuinkerrostalorakentaminen kasvoi arviolta koko vuoden 213. Nyt tuotanto kääntyy laskuun. Kysyntä on heikentynyt, se näkyy uusien asuntolainojen sekä rakennuslupien laskevissa määrissä. Lupakehitys on ollut heikkenevää jo viime kesäkuusta lähtien. Markkinakehitystä tasoittaa kuitenkin asuntorahastojen aktivoitunut investointipolitiikka. 7

8 Ketju- ja rivitalojen rakentaminen on kääntynyt voimakkaaseen laskuun elokuusta lähtien, myös lupakehitys osoittaa 2 %:n laskua. Erillisten pientalojen rakentaminen on vähentynyt jo kohta kolme vuotta. Määrä on vähentynyt koko syksyn, noin 15 %:n vauhtia ja luvat ovat jääneet lähes joka kuukausi noin 2 %:a viimevuoden vastaavasta. Asuntorakentamiseen on myönnetty rakennuslupia selvästi viime vuotta vähemmän ja niiden vuosisumma on 25 asunnon tasolla. Raksu-ryhmä arvioi, että tänä vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen. Asuntoaloituksissa ollaan jo varsin matalalla tasolla, mutta romahduksesta ei voida puhua, koska kehitys on ollut hallittua ja luonteeltaan sopeuttavaa. Vuosien asuntoaloitusten vuosikeskiarvon arvioidaan olevan lähempänä VTT:n laskemaa pitkänaikavälin tarvearviohaarukan (25 3 asuntoa vuodessa) ylärajaa kuin alarajaa. Vasta jatkuessaan pidempään on syytä huolestua kokonaisaloitusten määrästä. Alueellisesti tarkasteltuna tilanne näyttää pahemmalta, koska pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennuslupien määrä on jo toista vuotta peräkkäin jäämässä selvästi pienemmäksi (v. 213 arviolta n. 7 5 ja v. 212 yhteensä 8 4 asuntolupaa) kuin mitä valtion ja kuntien välisellä aiesopimuksella on alueelle jyvitetty. Aiesopimuksen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulla tulisi rakentaa vuosittain noin 9 6 asuntoa. Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentamaan kuluvana vuonna noin 7. Viime vuonna päätettiin monista asuntotuotantoa elvyttävistä toimista. Osa toimista astui voimaan jo huhtikuussa 213 mm. normaalien ARA-vuokra-asuntojen käynnistysavustus sekä omavastuukoron lasku 1 prosenttiin. Syksyllä voimaantulivat mm. investointiavustuksen määrän korotus sekä valtion omistaman A-Kruunun pääomittaminen. Syksyllä käyttöön otettu korjausrakentamisen 1 %:n käynnistysavustus jatkuu tänä vuonna 1 milj. euron suuruisena. Asuntolainat ja -velat Asuntolainakanta supistui joulukuussa 213 edellisen kuukauden kantaan verrattuna ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Asuntolainakanta oli joulukuun lopussa 88,3 mrd. euroa. Uusia asuntolainoja nostettiin viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Asuntolainoja nostettiin viime vuonna 15,2 mrd. euroa, kun vastaava luku vuonna 212 oli 19,1 mrd. euroa. Asuntolainakannan vuosikasvu on hidastunut jo yli vuoden verran yhtäjaksoisesti ja oli joulukuussa 2,3 %. Edellisvuoden joulukuussa vuosikasvu oli vielä 5,6 %. Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi enemmän kuin tulot. Vuodesta 22 vuoteen 212 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 27 prosenttia. Eniten, 13 prosenttia, kasvoivat asuntovelat. Vuonna 22 asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista oli 65 prosenttia ja vuonna 212 jo 74 prosenttia. Asuntovelallisia asuntokuntia oli lähes 9 vuonna 212. Asuntovelkaa niillä oli keskimäärin euroa. Eniten asuntovelkaa oli vuotiaiden asuntokunnilla. Kymmenellä prosentilla asuntokunnista ja 25 %:lla asuntovelallisista velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna. 8

9 Toimitilarakentaminen Toimitilojen rakentamisen volyymin odotetaan kääntyvän pieneen kasvuun 214. Kasvuun vaikuttavat toistaiseksi yksittäisten erittäin isojen hankkeiden liikkeellelähtö viime vuoden loppuvuosipuoliskolla sekä tänä vuonna käynnistyvät hankkeet. Tällaisia ovat mm. Tampereen ja Jyväskylän kauppakeskukset sekä yksi poikkeuksellisen iso kaupan varasto, länsimetron ja kehäradan juna-asemien sekä metron yhteyteen rakennettavat liike- ja toimistorakennukset sekä hoitoalan rakennuksia Kuopioon, Espooseen, Helsinkiin ja Tampereelle. Liikerakentamisen volyymi on ollut lähes koko viime vuoden tasaisesti parikymmentä prosenttia alle edellisvuoden tuotannon tason. Luvissa näkynyt nousu näkyy myös aloituksissa 213 loppuvuonna sekä alkaneena vuonna. Toimistotilojen rakentamisessa miinukset ovat jo lähellä 5 prosenttia, eikä loppuvuonna 213 lupia juurikaan enää myönnetty. Catellan tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste oli syksyllä 213 noin 11,5 % ja kaikkien tilojen 7,8 %. Kiinteistökauppojen taso on edelleen matala sekä rakenteellisista että suhdanneluonteisista syistä johtuen. Alhaisesta likviditeetistä aiheutuva pelko kiinteistöjen myyntimahdollisuuksien vähäisyydestä pitää sijoittajia loitolla Suomen markkinoista. Teollisuusrakentamisessa miinukset ovat edelleen pieniä, vain parin prosentin luokkaa. Lupakehitys on ollut viime elokuusta lähtien selvästi edellistä vuotta matalampaa. Teollisuuden tuotanto-odotukset olivat viimeisimmän suhdannetiedustelun mukaan kuitenkin pienessä nousussa. Tuotantokapasiteetin käyttöaste on matala, joten investointitarpeet ovat vaatimattomia. Varastorakentamisen väheneminen on päättynyt ja joinain kuukausina tuotanto on jo kasvanut. Lupakehitys näyttää jo kasvua parin viimeisen kuukauden osalta. Muutamat jättihankkeet ovat nostamassa varastorakentamisen määrää. Julkinen palvelurakentaminen on kääntynyt kasvuun kesän jälkeen. Myös lupakehitys on kohtalaista. Tähän ryhmään sisältyy sekä julkista että yksityistä rakentamista. Julkisen sektorin rakentamisen osuminen matalasuhdanteeseen tasoittaa suhdannekuoppaa ja hyödyntää kustannusmielessä veronmaksajia. Maatalouden rakentaminen on ollut vahvaa, yli 3 %:n kasvua lähes koko syksyn. Myös lupakehitys osoittaa kasvua. Alueellinen tilanne Alueellisesti uudistalonrakentamisen määrää voidaan tällä hetkellä tarkastella lähinnä tammimarraskuussa 213 myönnettyjen rakennuslupien perusteella. Maan keskiarvoa myönteisempi kehitys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on tammi-marraskuussa (koko maa - 3 %) ollut Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa sekä myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Venäjältä saapuvien matkailijoiden kysyntään varautuminen lienee eräs syy itärajan läheisyydessä olevien maakuntien rakentamisen suhteelliseen aktiivisuuteen. Heikoimmin koko uudistalonrakentamisen lupamäärä on kehittynyt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Keski-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Suuret yksittäiset hankkeet vaikuttavat merkittävästi alueellisiin lukuihin. Suuria hankkeita on tällä hetkellä mm. liikerakennuksissa, kaupan varastoissa, eko- ja jätevoimaloissa, sairaaloissa, 9

10 eri urheiluhalleissa ja pysäköintilaitoksissa. Myös Länsimetron metroasemat ja niiden yhteyteen rakennettavat liike- ja toimistorakennukset ovat merkittävä ryhmä. Uusien asuntojen rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien suunta koko maassakin on jyrkästi laskeva (tammi-marraskuussa %). Keskimääräistä myönteisempi kehitys on ollut Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa sekä Keskija Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Keskimääräistä heikompi kehitys on nähtävissä Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa sekä Pohjanmaalla. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen arvo vuonna 212 oli n. 1,8 mrd. euroa ja kasvua vuonna 213 ennakoidaan olleen noin 2 %. Vuodelle 214 ennakoidaan 2,5-3 prosentin kasvua. Asuntokorjausten kasvu on hidastunut viime vuosina osittain talouskasvun pysähtymisen, osittain tukien väliaikaisen päättymisen vuoksi. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat heikentyneet, mutta viime vuoden lopulla ja tammikuussa 214 lasku on pysähtynyt. Korjausrakentamista vauhdittavat tänä vuonna asuntoyhteisöjen korjauksiin myönnetyt ja myönnettävät suhdanneluonteiset käynnistysavustukset, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä, matala korko sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia, mm. sisäilman laatua ja energiatehokkuutta sekä varusteita. Lisäksi korjausrakentamisen urakkahintataso on ollut laskusuuntainen. Kotitalousvähennysten kasvattaminen näkyy myös pienempien asuntokorjausten vilkastumisena. Asuntokorjausten kokonaisarvo oli 6,5 mrd. euroa vuonna 212, omakotitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa 2,3, rivitaloissa 1, ja kerrostaloissa 3,2 mrd. euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan olleen noin 3-4 prosentin vuotuisessa kasvussa vuonna 213. Korjausrakentamisen tarpeet kasvavat 197-luvun vilkkaan rakentamiskauden rakennuskannan tullessa rakenteellisia korjauksia vaativaan ikään. Niinpä julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS järjestelmät tulevat uusimisikään. Asuinrakennuksissa tästä aiheutuva kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys, parvekkeiden lasitus jne. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 213 ovat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. Toimitilakorjausten arvo oli Suomessa vuonna 212 yhteensä noin 4,3 mrd. euroa. Vuodelle 214 ennakoidaan kasvua 1-2 %. Heikon taloustilanteen takia muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentaminen on ollut vähäistä. Rakennusten kuntoa ei ole pidetty riittävästi yllä eikä uudistavia korjauksia ole tehty tarpeeksi. Toimitilakorjausten volyymi väheni muutaman ajan vuoden 28 finanssikriisin puhkeamisen jälkeen eikä omistajien tai vuokralaisten taloustilanne nytkään salli merkittäviä lisäpanostuksia, eikä tyhjien toimistojen korjaaminenkaan välttämättä merkitse vuokralaisten saamista. 1

11 Työllisyyden heikkeneminen vähentää sekä toimitilojen kysyntää että toimitilojen korjausta. Yritysten ja julkisen sektorin säästötoimet rajoittavat niin ikään toimitilojen korjausrakentamista. Tilankäyttöä pyritään tehostamaan niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Verotulojen pienentynyt kertymä ja heikohkot näkymät tuovat ongelmia kuntien tilahallintoon. Kuntien rakennuksissa on kertynyt runsaasti korjausvelkaa. Rakennuksissa esiintyy sisäilmaongelmia kosteus- ja homevaurioiden takia. Lisäksi on paineita parantaa rakennusten energiatehokkuutta, mikä tulee tehdä yhdessä kosteus- ja homeongelmien poistamisen kanssa. Kunnissa joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen. Tilatehokkuuden parantamisen takia tulee harkita ja uuden rakentamisen tarpeellisuutta. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuvat tänä vuonna suhdannesyistä 2-3 prosenttia. Viime vuosi meni hieman tätä vuotta paremmin. Infra-rakentaminen, johon kuuluvat myös talonrakentamisen tonteilla ja kaivosvaltauksilla tehty työ, supistuu rakennusten pohjatöiden vähentyessä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Kehityksen taustalla on heikko taloustilanne, mikä näkyy erityisesti valtion ja kuntien niukkoina rahoitusmahdollisuuksina sekä julkisten investointien määrän laskuna. Korkealla pysyttelevä öljyn hinta ylläpitää toimijoilla korkeaa kustannustasoa. Myönteisiä asioita ovat energiasektorin suunnitellut panostukset sähkönsiirtoverkkoon ja nesteytetyn kaasun LNG-terminaaleihin. Espoon jätevedenpuhdistamo on neljännesmiljardin hanke ja kokoluokassaan merkittävä. Lisäksi Tampereella on suunnitteilla jätevendenpuhdistamo. Monia kaivoshankkeita on vireillä Talvivaarasta huolimatta. Lisäksi vientiteollisuus on viriämässä, mikä merkinnee vähitellen kasvavaa vetoapua infrapuolelle. Viimeisimmät liikevaihdon ja myynnin määrän tiedot marraskuulta olivat hieman miinuksella. Liikevaihto laski,5 % lokakuussa ja myynti väheni syys-marraskuussa,4 %. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli joulukuussa 69%, mikä on hieman alhaalla talvikauden käyttöasteeksi. Vaihtelu eri alueiden välillä oli kuitenkin suurta. Vuonna 214 aloitettavia tai rakennettavia isompia yksittäisiä hankkeita ovat mm. maanteistä Kehä III 2 vaihe, vaiheeseen sisältyvät välit Vantaankoski Lentoasemantie, Lahdenväylä (vt 4) Porvoonväylä (vt7) sekä valtatien 7 liikenteen hallinta välillä Kehä III Porvoo, Tampereen Rantaväylä (vt 12), Kehä I (Mt11) Kivikon eritasoliittymä, Vt 8 Turku Pori, jossa rakennetaan uutta moottoritietä välille Raisio Masku. Ratahankkeissa Pisara-radan suunnittelu pääsee vauhtiin pääkaupunkiseudulla. Myös energiasektorille on tulossa useampia infrarakentamista edellyttäviä hankkeita. Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja kehärata. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on selvästi hidastunut. Viime aikoina öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat kääntyneet nousuun, joten jonkinlaista nousupainetta on odotettavissa. 11

12 Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui viime vuonna lähes 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden toimitukset kotimaahan sen sijaan supistuivat viime vuonna vain runsaat 3 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien valmistusmäärät vähenivät 7 ja valmisbetonin 4 prosenttia. Paalujen tuotantomäärät vähenivät lähes kolmanneksen. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistusmäärät vähenivät vain prosentin viime vuonna. Ikkunoiden valmistusmäärät vähenivät 5 prosenttia ja keittiökalusteiden menekkimäärät 8 prosenttia. Rakennustuoteteollisuus arvioi suhdannetilanteensa pysyneen loppuvuonna 213 ja vuodenvaihteessa keskimääräistä heikompana. Suhdanneodotukset lähikuukausille ovat kokonaisuutena varsin vaisut. Tilauskanta on normaalia niukempi, ja puolella toimialan yrityksistä on vapaata kapasiteettia. Myyntihinnat laskivat loppuvuonna, mutta odotukset lähikuukausille ovat hieman paremmat. Tuotantomäärille ei lähikuukausillekaan ennusteta kasvua. Henkilökunnan vähentyminen on jatkunut, mutta ensimmäisellä neljänneksellä työvoiman määrän arvioidaan pysyvän ennallaan. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos hidastui vuonna 213 keskimäärin prosenttiin, kun vielä vuonna 212 vuosimuutos oli noin 2,4 %. Rakennuskustannusindeksi kokosi alkuvuodesta 213 lähes kahden prosentin vauhtia, mutta syyskuuhun mennessä sen nousu oli hidastunut,4 prosenttiin. Loppuvuodesta indeksin vuosimuutos kuitenkin kiihtyi liki prosenttiin. Vaimeaa suhdannetilannetta kuvaa se, että rakennuskustannukset olivat joulukuussa 2,8 % toukokuuta alemmalla tasolla rakennustarvikkeiden kesä-heinäkuisen halpenemisen takia. Muista rakennuskustannusindeksin alaeristä työkustannukset kohosivat liki prosentin vauhtia syyskuuhun asti, mutta lokakuusta alkaen nousu kiihtyi noin 1,6 prosenttiin vuodentakaisesta. Rakennuspalveluiden hinnat jatkoivat hieman muita eriä nopeampaa keskimäärin noin kahden prosentin nousuaan. Rakennuskustannusten nousuvauhti on tällä hetkellä kuluttajahintoja hitaampaa. Maarakennuskustannusindeksi kohosi vuonna 213 keskimäärin,6 % edellisestä vuodesta. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindeksittäin päällysteiden -2,1 prosentista kalliorakenteiden 2,8 prosenttiin. Maanrakennusalan kustannusten nousu on siten hidastunut tuntuvasti vuoden 212 viiden prosentin vauhdista. Maarakentamisen konekustannusten kohoaminen hidastui viime vuonna keskimäärin,9 prosenttiin, kun keskimääräinen vuosimuutos vuonna 212 oli 3,4 %. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksin vuosimuutos oli viime vuonna keskimäärin 1,9 %. Tarjoushintojen lasku jyrkkeni vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin kolmeen prosenttiin. Asuntorakentamisen vuosimuutos oli joulukuussa +2,4 % ja toimitilarakentamisen -16,2 % verrattuna vuoden 212 joulukuuhun. Pääkaupunkiseudulla normaalien ARA-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 3 49 euroa asuinneliöltä. Keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 1,3 % alhaisemmat kuin vuonna 212. Muissa kasvukeskuksissa keskimääräinen rakennuskustannus oli 2 51 euroa neliöltä ja kustannukset olivat 2,6 % edellisvuotta korkeammat. 12

13 Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä,1 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat,2 %. Asuntojen hinnat tapansa mukaan kohoavat alkuvuoden aikana ja hiukan laskevat vuoden lopulla. Vuoden 212 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,6 % ja pääkaupunkiseudulla 3,4 %. Vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä vanhan kerrostalon keskineliöhinta oli koko maassa 2 46 euroa/m2 ja pääkaupunkiseudulla 3 79 euroa/m2. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä koko maassa 3 79 /m2 ja pääkaupunkiseudulla 5 /m2. Muutos vuodentakaiseen oli vastaavasti -2,9 % ja -5,2 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 3,7 % ja aravavuokrat 3,2 %. Pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 4, % ja 3, %. Koko maan pientalotonttien hinnat kohosivat vuoden 212 tammi-syyskuussa keskimäärin 5,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vastaavana aikana tontit kallistuivat pääkaupunkiseudulla 2,9 % ja muualla Suomessa 5,8 %. Heinä-syyskuussa tonttien hinnat olivat 11 prosentin laskussa pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat kohosivat 1,6 % edellisestä neljänneksestä. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 213 loka-joulukuussa keskimäärin 174 (talonrakentaminen 64, maa- ja vesirakentaminen 21, erikoistunut rakennustoiminta 89 ) eli 4 henkilöä pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 212. Työllisten määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa, mutta väheni muissa. Vuoden 213 neljännellä neljänneksellä koko rakennusalalla tehtyjen työtuntien määrä laski 2,8 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Talonrakentamisessa työtunnit jopa kasvoivat hieman. Enite n tunnit laskivat maa- ja vesirakentamisessa, noin 1 %. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä, mukaan lukien lomautetut, työja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 213 joulukuussa (vuotta aiemmin ). Avoimien työpaikkoja oli rakennusalalla joulukuussa 855 (vuotta aiemmin 718). Suomessa työttömiksi rekisteröityjen määrä on kasvanut lähes 48 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, tästä kasvusta rakennusala vastaa vajaata 9 %. Rakennusalan työttömyysaste kohosi viime vuoden alkupuolella, mutta laski loppuvuotta kohti. Rakennusalan keskimääräinen työttömyysaste vuonna 213 oli 9 %. Vuoden 212 koko kansantalouden keskimääräinen työttömyysaste oli 8,3 %. Ulkomaisen työvoiman kasvu talonrakennusalalla on hidastunut viime vuosina. Vuonna 213 Uudellamaalla oli kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa talonrakennusalan työvoimasta ulkomaalasia työntekijöitä (ks. liite). 13

14 Liite 1 Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Ulkomaisen työvoiman kasvuvauhti rakennusalalla on tasaantunut Ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden kokonaisvahvuudesta on noussut koko maassa keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä parin viime vuoden aikana, kun aiemmin kasvuvauhti on ollut viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla keskimäärin joka viides talonrakentamisen työntekijä Suomessa on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaalaisia on kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa. Tiedot perustuvat rakennusteollisuuden työvoimakyselyyn, joka toteutettiin viime marraskuussa kuudennen kerran. Oman työvoiman osuus on talonrakentamisessa pysynyt ennallaan eli noin kolmanneksessa. Aliurakoinnin tai vuokratyövoiman käyttö ei ole enää kasvanut. Infratyömailla on vähemmän ulkomaalaisia, koska ulkomaisia työntekijöitä on etenkin aliurakoitsijoiden ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten palkkalistoilta. Vuokratyövoimaa on infratyömaiden vahvuudesta kaikkiaan kymmenes, josta ulkomaisten työntekijöiden osuus on 54 prosenttia. Infrassa ulkomaisen työvoiman käyttö on yleisintä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Infrarakentamisen työvoimakysely toteutettiin marraskuussa 213 ensimmäistä kertaa. Talonrakentamisessa ulkomaisen työvoiman käytössä on ollut kasvua vuoden 211 jälkeen etenkin Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lahti-Kymin alueilla. Uudellamaalla tilanne on vakiintumassa ja ulkomaalaisten osuus on lisääntynyt vain prosenttiyksikön verran. Itä- Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus on pysynyt varsin pienenä ja lähes muuttumattomana. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut Satakunnassa, jossa ulkomaisen työvoiman osuus on noussut kahdessa vuodessa kahdestatoista prosentista kahteenkymmeneenkahteen prosenttiin. Syynä ovat yksittäiset, poikkeuksellisen isot työmaat, jotka väliaikaisesti nostavat alueen työvoimatarvetta huomattavasti. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaiset työntekijät eivät kuitenkaan sisälly näihin lukuihin, koska valtaosa hankkeen urakoitsijoista ei ole Rakennusteollisuus RT:n jäseniä. Vastaajien näkemykset ulkomaisen työvoiman osuuden tulevasta kasvusta ovat entistä maltillisempia. Tällä kertaa yli puolet arvioi, että ulkomaisen työvoiman osuus pysyy ennallaan tai jopa vähenee seuraavien kolmen vuoden aikana. Edellisessä kyselyssä vastaava näkemys oli kolmanneksella vastaajista. 14

15 Rakennusteollisuus RT on toteuttanut talonrakennustoimialan jäsenyrityksilleen työvoimakyselyn vuodesta 27 lähtien. Kysely on aiemmin tehty vuosittain, nyt edellisestä kyselystä oli kulunut kaksi vuotta. Tulokset muodostavat läpileikkauksen työmaiden työvoimasta marraskuun alussa. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa niiden työmaiden ja työntekijöiden määrää sekä työvoiman rakennetta kyseisellä hetkellä. Kyselyyn vastasi 28 yritystä, joilla oli käynnissä työmaata ja niillä töissä noin 31 6 henkilöä. Infrarakentamisen työvoimakysely toteutettiin marraskuussa 213 ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 128 yritystä, joiden työmaiden kokonaisvahvuus oli yhteensä 3 35 henkilöä. 15

16 6 Koko talonrakennustuotanto 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Kuvioliite: Helmikuu Asuinrakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj.m3 Lähde:Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet Teollisuusrakennukset (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit Julkiset rakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit Varastorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit Liikerakennukset 4 neljänneksen liukuva summa. milj. m Lähde: Tiastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit Toimistorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus myönnetyt luvat aloitetut valmiit 16

17 25 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = Asuntojen nimellishinnat deflatoituna kuluttajahintaindeksillä Asuntojen nimellishinnat deflatoituna ansiotasoindeksillä Lähde: Tilastokeskus Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = 1 213/ Asuntojen reaalihinnat 1) Asunto-investoinnit 2) 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 6 Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey) 17

18 4 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m Muu Suomi Koko maa Pääkaupunkiseutu Lähde:Tilastokeskus Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % Työ Materiaali Muut Kaikki Lähde: Tilastokeskus Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kannan kuukausimuutos ja uusien asuntolainasopimusten keskikorko Milj. euroa Asuntolainakannan kuukausimuutos* Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea asteikko) * laskettu trendisarjasta Lähde: Suomen Pankki. %

19 45 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = Lähde:TK, Rapal Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, %, indeksi 25= päällysteet kokonaisindeksi betonirakenteet kunnossapito Lähde: Tilastokeskus 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, %, indeksi 25= Lähde: Tilastokeskus 19

20 12 Rakentamisen työlliset 1 henkeä Lähde: Tilastokeskus (TOL 28) Erikoistunut rakennustoiminta 2 Talonrakentaminen 3 Maa- ja vesirakentaminen RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET Talonrakentaminen ja erikoistunut rakentaminen (TOL28) 1 1 työllistä 9 Uudisrakentamisen työlliset Korjausrakentamisen työlliset Lähde: Tilastokeskus Forecon Oy, tammikuu 214 2

21 LISÄTIETOJA ASIASTA ANTAA: Neuvotteleva virkamies Sari Sontag, puh Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi

22 22

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja: Suhdannebarometri Helmikuu 214 Suhdannebarometri Helmikuu 214 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 26 27 28

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2014 ry 21.10.2014 ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa ei vieläkään luvassa parempaa Talonrakentamisen aloituskuutiot

Lisätiedot

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ 4.3.2015 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 2015 Suhdannetilanne korostetun eriytynyt - korjausrakentaminen korkealla ja kasvu jatkuu - uudistalonrakentaminen vähenee edelleen - rakentaminen painottunut

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2016 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2016 Lisätietoja: Suhdannebarometri Marraskuu 16 Suhdannebarometri Marraskuu 16 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 - -4 - -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 8 9 1 11 12 13

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Suhdannebarometri Toukokuu 2010

Suhdannebarometri Toukokuu 2010 Suhdannebarometri Toukokuu 21 Suhdannebarometri Toukokuu 21 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-6 -2-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 22 23 24 25 26 27 28

Lisätiedot