Iin matkailuohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iin matkailuohjelma 2008 2020"

Transkriptio

1 Iin matkailuohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. JOHDANTO Yleistä Maankäytön rakennemalli Iin Karhun Naturaselvitys Iin Yritysbarometri Haastateltujen yritysten profiili Yritysten nykytila Kehittämisongelmat Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden matkailuorganisaatio MERIHELMEN ALUEEN KEHITTÄMINEN IIN KESKUSTAN JA JOKIVARREN KEHITTÄMISMALLI KAUPPILASTA KARHUUN Yleistä Kauppila ja muu kulttuurielämä Iin Hamina Ranta -Kestilä ja Niittysaari Iin Karhun kehittäminen PITKÄNIEMEN JA PRAVAN ALUE KUIVANIEMEN LOMAKYLÄ JA LEIRINTÄALUE OIJÄRVEN LUONTOMATKAILUALUE TAPAHTUMATARJONNAN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTYÖN OHJELMOINTI 27

3 1. JOHDANTO Yleistä Nykyisen Iin kunnan alueella matkailuelinkeinolla on pitkät perinteet, mutta alue on säilynyt lähinnä läpikulkupaikan asemassa. Alueen matkailutulo oli vuonna 2007 noin 7 miljoonaa euroa, ja työllistää noin 180 henkilöä. Luvussa on mukana myös välilliset vaikutukset. Pääosa matkailuyrityksistä on pieniä, 1-4 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Merkittävä osa matkailutuloon luettavasta liikevaihdosta kertyy vähittäiskaupasta ja liikenneasemilta. Alueen majoitus- ja ohjelmapalvelutarjonta on muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta vaatimatonta tasoa ja volyymiltään pientä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tehtävää on paljon jo aivan matkailun peruspalveluissakin. Merkittävimmät varsinaiset matkailuyritykset ovat Kuivaniemen Merihelmi ja Iin Gasthaus. Uuden toimialan ylösnostaminen vaatii alkuvuosina vahvan kehittämispanostuksen sekä investointeja niin yksityisen tahon kuin julkisen sektorinkin toimesta. Näiden toimien työllisyysvaikutus toteutuu portaittain ja muodostuu huomattavaksi siinä vaiheessa kun ohjelmapalveluyritykset toimivat. Alueen sijainti logistisesti, ympäröivä meri- ja Iijokivarren luonto Natura-alueineen sekä lyhyet etäisyydet kasvukeskuksiin ja pohjoisen matkailukeskuksiin puoltaisivat nykyistä huomattavasti mittavamman matkailuelinkeinon kehittymistä. Oman lisänsä Iin matkailuelinkeinoon tuonevat mittavat kauppakeskushankkeet lähialueella, jotka tuovat Iin seudun yritysten tavoiteltaviksi mittavat asiakasvirrat. Toisaalta kaivos- ja energiatuotannon valtava kasvu Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa, jotka tulevat lisäämään tuntuvasti myös liike- ja työmatkustamista tavara- ja raaka-aineliikenteen lisäksi. Luonnonvarojen hyödyntämisen voimistuessa myös Venäjän lähialueilla edellyttänee huomattavasti parempia tieyhteyksiä Oulu - Rovaniemi - Venäjä akselilla v aikajänteellä, jolla on oma merkityksensä Iin matkailuelinkeinon kehittymiselle. Ongelma on alkuvaiheessa ensisijaisesti uskottavuusongelma, koska alueella ei ole sellaista matkailupalveluiden keskittymää, joka ruokkisi jatkokehittymistä markkinaehtoisesti. Tästä syystä Iin kunta on aktivoitunut matkailutoimialan kehittämiseen entistä määrätietoisemmin panostuksin. Sisäasiainministeriö myönsi tekemällään päätöksellä Iin kunnalle kuntajakolain ( ) 40 :n mukaista investointi- ja kehittämishankkeiden tukea Iin matkailuohjelman laatimista varten. Tuki jaksottuu kolmelle vuodelle ja on luonteeltaan ja volyymiltään ns siemenraha. Hankkeen tarkoituksena on luoda perusedellytykset matkailutoimialan kehittymiselle Iin seudulla, jonka myötä alueesta muodostuu haluttu, ympärivuotinen matkailualue. Elinvoimalautakunta valitsi matkailuohjelman toteuttajaksi Kiinteistöteema Oy:n tarjouksen mukaisesti kokonaishintaisena. Elinvoimalautakunta valitsi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Kyösti Tonbergin, varapuheenjohtajaksi Kari Alaraasakan, jäseniksi Kauko Kakon ja Marja-Liisa Lehdon, sekä Riitta Hopposen. Sen lisäksi lautakunta valitsi keskuudestaan kaksi jäsentä Teijo Liedeksen ja Seppo Miettusen, sekä pyysi Iin Yrittäjät ry:tä ja Kuivaniemen Yrittäjät ry:tä nimeämään yhdet edustajat ohjausryhmään, jotka ovat Anna Turtinen ja Ari Kaakkuriniemi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin perusteellinen lähtötilanneanalyysi. Lähtötilanneanalyysin osiot jakaantuivat mm maankäytön, olevan yritystoiminnan, asiakasprofiilin ja palautteen analyysiin sekä erinäisten luontoarvioiden teettämiseen. Em tietojen perusteella ohjausryhmä valitsi maankäytön rakennemalliksi ns hajakeskittämis mallin.

4 Matkailuohjelman toimeenpanossa keskitytään tärkeimpiin toimintalinjoihin, joilla toimialan kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Keskeisiä toimintalinjoja ovat 1) yrittäjyyden kehittäminen, esim hautomotoiminta, liiketilat, yrittäjäkurssit jne 2) innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisen vahvistaminen (asiakaspalvelukoulutukset, laatujärjestelmät- ja ohjelmat, ohjelmapalveluiden tuottaja- koulutukset, tapahtumat jne) sekä 3) alueen matkailuelinkeinon toimintaympäristön kehittäminen: mm. vapaa-ajan asumisen ja pysyvän asumisen synergiat maankäytössä, matkailuelinkeino palveleva infrastruktuuri sekä matkailun tukipalvelut. 4 Matkailuohjelman laatijat osallistuivat myös Iin elinkeino-ohjelman valmisteluun keväällä Iin kunnanvaltuusto hyväksyi Iin Elinkeino-ohjelman vuosille kokouksessaan kesäkuussa 2008, joten samalla hyväksyttiin matkailuohjelman keskeinen sisältö. 1.2.Maankäytön rakennemalli Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin perusteellinen lähtötilanneanalyysi. Lähtötilanneanalyysin osiot jakaantuivat mm maankäytön, olevan yritystoiminnan, asiakasprofiilin ja palautteen analyysiin sekä erinäisten luontoarvioiden teettämiseen. Työhön liittyvän kaavoitus- ja maankäyttötilanneselvityksen on laatinut kuusamolainen KimmoKaava v helmi-huhtikuussa. Työn alussa määriteltiin alustaviksi kohteiksi Ranta- Kestilä, Iin Hamina, KulttuuriKauppila, Illinsaari, Seljänperä, Merihelmi ja Vatunki. Työn edetessä on tarkasteltu myös Kaakkurinniemen, Oijärven, Pitkäniemen / Praavan sekä Niittysaaren alueiden mahdollisuuksia matkailutoiminnassa. Maakuntakaavoituksen merkitys on viime aikoina voimakkaasti korostunut ja se antaa hyvän pohjan muulle maankäytön suunnittelulle ja kuntien kehittämiselle. Sillä on entistä suurempi merkitys mm. valtion rahojen kohdentamisessa eri tarkoituksiin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Päätöksen on Korkein Hallintooikeus vahvistanut Iin matkailuohjelman kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavassa ovat: - kansainvälinen kehittämisvyöhyke: Perämerenkaari - kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue (kmk) - Iijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-1) - tie- ja rautatieyhteydet kuntakeskusten välillä - kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti rannikkoa noudattaen - viheryhteystarpeet merenrannikkoa noudattaen koko rannikon alueella, Iijokivarressa ja Oijärven länsipuolella - moottorikelkkailureitit rannikkoa noudattaen sisämaassa, Oijärven länsipuolella ym - Kuivajoen arvokas vesistö (av) - virkistys- ja matkailukohteet Vatungissa, Merihelmessä ja Röytässä - venesatamat Vatungissa, Kaakkurinniemessä, Ranta-Kestilässä, Röytässä ja Praavassa ja niihin liittyvät veneväylät - myös monilla muilla varauksilla ja kohteilla on tai voi jatkossa olla matkailullista merkitystä. Niistä voi mainita esim. kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet, Natura- ja luonnonsuojelualueet, tuulivoimala-alueet, muinaismuistokohteet, taajama- ja kyläalueet

5 5 Kuva 1. Suunnittelualueen keskeisiä osa-alueita.

6 6 Maankäytön rakennemallin valinta perustui monipuolisen aineiston perustella laadittujen vaihtoehtoisten rakennemallien vertailuun. Selvitettyjä osakokonaisuuksia olivat mm: kaavoitustilanne & maanomistusolojen selvitys hanketoiminta rannikkoalueen viistokuvaus vaihtoehtoiset maankäytön rakennemallit Em tietojen perusteella ohjausryhmä valitsi maankäytön rakennemalliksi ns hajakeskittämis mallin. Kuva 2. Iin matkailuohjelma perustuu hajakeskittämismalliin. 1.3.Iin Karhun Naturaselvitys Natans Oy / Lassi Kallisella teetettiin syksyllä 2007 Iin Karhun Natura-selvitys (liite 1), jossa kuvataan Iijoen suistoon sijoittuvan Karhu-saaren luonto saaren Natura luontotyyppien osalta. Karhu on osa Iijoen suisto nimistä Natura-aluetta (FI ). Selvitys on teetetty, koska saareen ehdotetaan sijoitettavaksi mittavia matkailupalveluita. Selvityksessä on tutkittu myös mahdolliset luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset arvokkaat luontotyypit. Selvitys laadittiin

7 silmälläpitäen LsL 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Rakennettuja alueita ei ole tutkittu, ei myöskään vesialueita. Selvitys on siis kohdistettu saaren rakentamattomiin osiin. 7 Selvityksen tulokset on esitelty kartalla (Kuva 3). Suuret alueet ja mustat numerot kuvaavat Karhun metsiä ja niiden käyttökelpoisuutta (numerot 1-9). Numeroimattomat alueet länsiosassa kuvioiden 5-8 sisällä ovat hakkuualueita. Tummanpunaisella on esitetty alueet jotka eivät sovellu rakentamiseen. Ne sisältävät edustavimmat ja luonnontilaisimmat alueet tai ne ovat alueita, joilla esiintyy direktiivilaji. Sinisellä on merkitty luhtainen alue, keltaisella koivikkoja. Keltaisella ja sinisellä on rajattu alueita, joille voidaan suunnitella erilaisia toimintoja mutta harkiten, luonnontilaisuutta kunnioittaen ja varjellen yhteyttä metsien nuorempiin ja vanhempiin sukkessiovaiheisiin. Värjätyille alueille rakentaminen vaatii erityisiä perusteluja ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Mahdollisesti rakentamisen tulisi kuitenkin painottua näiden alueiden ulkopuolelle. Vesilain pykälä 15 a kieltää alle 10 ha fl adojen ja kluuvien vaarantamisen. Karhussa tämä koskee koko W-kärjen luhtaista aluetta (kuvio 1), länsinokan fladaa (kuvio 12), Sarrion kluuvilampia (kuvio 3) ja Tupon lampiparia (kuvio 9). Kuva 3. Iin Karhun rakennettavuus Natura- selvityksen mukaan. Punainen = ei sovellu rakentamiseen. Keltainen = soveltuu rakentamiseen tietyin ehdoin. Muut: ensisijaista rakentamisaluetta. Natura- selvityksen laatimisen ja käsittelyn (neuvottelut Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen kanssa) jälkeen työtä jatkettiin hankesuunnittelun ja niiden perusteella tehtävän Natura- arvioinnin muodossa.

8 1.4. Iin Yritysbarometri Haastateltujen yritysten profiili Yrityshaastattelut toteutettiin suullisesti paikan päällä. Kaikkiaan haastateltiin 42 yritystä, joista valtaosa sijaitsi Iin keskustan läheisyydessä. Edustetuista toimialoista majoitus, ravitsemus ja muut matkailupalvelut oli 31 prosentillaan suurin yksittäinen toimiala. Muuhun toimialaluokkaan kuuluvat mm. teollisuus ja liikennepalvelut. Toimialajakauma 60,0 54,8 50,0 % -osuus 40,0 30,0 20,0 14,3 31,0 10,0 0,0 Kauppa Majoitus, ravitsemus ja muut matkailupalvelut Muut Kuva 4. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten toimialajakauma. Suurin osa haastatelluista yrityksistä kuuluu liikevaihtoluokkaan tai alle (33,3 %) ja työllistävät 2-4 henkeä (31 %). Liikevaihto- ja henkilöstöluokkien arvot muodostuivat näytteessä tavanomaista korkeammiksi muutaman suuremman yrityksen lukujen johdosta. Henkilöstön määrä 35,0 30,0 28,6 31,0 25,0 21,4 % -osuus 20,0 15,0 10,0 9,5 7,1 5,0 2,4 0, Kuva 5. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten henkilöstömäärän jakauma.

9 Luokkakeskiarvoilla laskettaessa koko näytteen liikevaihdoksi muodostuu 59,9 miljoonaa ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 362. Luvut ovat kuitenkin huomattavan suuria ajatellen haastateltujen yritysten keskimääräistä kokoa. Jos laskuista jätetään kokonaan pois kaksi suurinta liikevaihto- ja henkilöstöluokkaa (sisältäen mm. pari teollisuusyritystä ja liikenneasemaa), muodostuu koko näytteen liikevaihdoksi 7,2 miljoonaa ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 179, mikä antaakin jo realistisemman kuvan alueen yrityksistä. 9 Liikevaihto 35,0 33,3 30,0 25,0 % -osuus 20,0 15,0 10,0 5,0 9,5 11,9 4,8 4,8 7,1 4,8 9,5 11,9 0, tai alle milj 1,1-2 milj 2,1-3 milj yli 3 milj Kuva 6. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten liikevaihtojakauma. Kun tarkastellaan pelkkiä matkailuyrityksiä, on tavallisin liikevaihtoluokka alle Henkilöstön määrä jakaantuu valtaosin vaihtoehtojen 1 ja 2-4 henkilöä välille, mikä oli hyvin ennakoitavissa, sillä suuri osa alueen matkailuyrityksistä on perheyrityksiä tai sivutoimista liiketoimintaa harjoittavia. Luokkakeskiarvoilla laskettaessa matkailuyritysten liikevaihdoksi muodostuu ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 30. Matkailuyritysten henkilöstön määrä % -osuus 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 46,2 46,2 7, Kuva 7. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten henkilöstön määrä.

10 10 Matkailuyritysten liikevaihto % -osuus 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 46,2 15,4 23,1 7,7 7, tai alle Eos / ei halua sanoa Kuva 8. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten liikevaihtojakauma Yritysten nykytila Yli puolella (66,7 %) haastatelluista yrityksistä liikevaihto on kasvanut edellisestä vuodesta ja vajaalla kolmasosalla (26,2 %) pysynyt samana. Suuri osa yrityksistä mainitsi alueen asukasluvun lisääntymisen ja kunnan panostuksen elinkeinoelämään olevan tärkeimpiä tekijöitä liikevaihdon kasvulle. Henkilökunnan määrä on valtaosalla (61,9 %) yrityksistä pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna ja vajaalla kolmasosalla yrityksistä kasvanut. Tärkein syy henkilökunnan lisääntymiselle on ollut yleinen talouskasvu alueella, johtuen pitkälti edellä mainitusta asukasluvun lisääntymisestä. Tarkasteltaessa erikseen matkailuyrityksiä, pysyvät luvut melko samanlaisina. Valtaosalla matkailuyrityksistä liikevaihto on kasvanut edellisestä vuodesta (76,9 %) ja henkilökunnan määrä pysynyt samana (69,2 %). Vain 23,8 % kaikista haastatelluista yrityksistä myy yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan Iin seudun ulkopuolelle tai ulkopuolelta tuleville asiakkaille, eli suurin osa yrityksistä on puhtaasti paikallisia toimijoita. Myös ulkomaille tai ulkomailta tuleville ihmisille myynti on vähäistä: 81 % yrityksistä myy alle 10 % tuotteistaan tai palveluistaan ulkomaalaisille. Ulkopuolelle yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan myyvät yritykset toimivat pääosin majoitus/ravitsemus toimialalla tai teollisuudessa. Myös matkailuyritysten myynti alueen ulkopuolelle on melko vähäistä. Vajaa neljännes (23,1 %) matkailuyrityksistä myy yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan Iin ulkopuolelle tai ulkopuolelta tuleville asiakkaille. Myös ulkomaalaisille myynti on vähäistä: suurimmalla osalla (69,2 %) matkailuyrityksistä myynti ulkomaalaisille on alle 10 %. Alueen yritykset ovat hyvin maltillisia kasvutavoitteidensa suhteen (54,8 % tavoittelee kasvua mahdollisuuksien mukaan), mutta myös voimakkaasti kasvua tavoittelevia yrityksiä löytyy. Huomattava osa yrityksistä (28,6 %) pyrkii ainoastaan säilyttämään nykyisen asemansa, mikä on haastattelujen perusteella seurausta pääosin tulevista sukupolvenvaihdos- tai eläkkeelle jäämissuunnitelmista.

11 11 Yritysten kasvuhakuisuus % -osuus 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 14,3 0,0 Voimakas 54,8 69,2 Kasvaa mahd. mukaan 28,6 30,8 Nykyisen aseman säilyttäminen 2,4 0,0 Ei kasvutavoitteita Koko näytteen kasvuhakuisuus Matkailuyritysten kasvuhakuisuus Kuva 9. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten kasvuhakuisuus. Matkailuyritysten kasvutavoitteet ovat saman suuntaisia kuin koko näytteen yleensä. Suurin osa matkailuyrityksistä (69,2 %) hakee kasvua mahdollisuuksien mukaan ja 30,8 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Yksikään matkailuyrityksistä ei pyri kasvamaan voimakkaasti. Yleiseen kehitystoimintaan panostaminen on hyvin pientä sekä kuluvan että tulevan vuoden osalta. Ainoastaan kolmasosa yrityksistä aikoo panostaa kehitystoimintaan molempina vuosina, suurin osa yrityksistä ei aio panostaa kehitystoimintaan lainkaan. Tähän vaikuttaa vahvasti yleinen kasvuhakuisuuden aste yrityksessä jos ei ole kasvutavoitteita, ei myöskään panosteta yleiseen kehitystoimintaan. Yritysten vastauksista muodostuu myös ryhmä, joka ei osaa sanoa panostetaanko kehitystoimintaan. Ei osaa sanoa ryhmän koko kasvaa muutaman prosentin kysyttäessä seuraavan vuoden suunnitelmista. Panostus kehitystoimintaan 60,0 50,0 54,8 50,0 % -osuus 40,0 30,0 20,0 10,0 33,3 33,3 11,9 16,7 0,0 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 10. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten panostus kehitystoimintaan.

12 Matkailuyritykset panostavat kehitystoimintaan enemmän suhteessa koko näytteen tuloksiin. Vaikka myöskään matkailuyritysten joukosta suurin osa ei aio panostaa kehitystoimintaan kuluvana tai seuraavana vuonna ollenkaan, on kehitystoimintaan panostavien määrä suhteellisesti suurempi kuin koko näytteen, sillä 38,5 % matkailuyrityksistä aikoo panostaa kehitystoimintaan sekä kuluvana että seuraavana vuonna. 12 Matkailuyritysten panostus kehitystoimintaan % -osuus ,8 53,8 38,5 38,5 7,7 7,7 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 11. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten panostus kehittämiseen. Markkinointiin sen sijaan panostetaan vahvasti sekä kuluvana että tulevana vuotena. Suurin osa yrityksistä käyttää rahaa markkinointiin, vaikkakin valtaosalla yrityksistä markkinointiin käytettävä summa on pieni: muutamasta sadasta pariin tuhanteen euroon tilikaudessa. Alueella on myös yrityksiä, jotka eivät panosta markkinointiin ollenkaan ei kuluvana eikä tulevana vuonna. Näihin yrityksiin lukeutuvat pääosin sellaiset, jotka harjoittavat sivutoimista toimintaa. Panostus markkinointiin ja viestintään % -osuus , ,4 9,5 7,1 9,5 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 12. Panostaminen markkinointiin ja viestintään.

13 Myös matkailuyritykset panostavat markkinointiin. Suurin osa matkailuyrityksistä (76,9 %) aikoo panostaa markkinointiin sekä kuluvana että tulevana vuonna. Vaikka valtaosa matkailuyrityksistä käyttää hyvin minimaalisia markkinointisummia lähinnä muistuttaakseen olemassaolostaan on mukana myös muutama yritys, jotka pyrkivät systemaattisesti lisäämään toimintansa tunnettuutta. 13 Matkailuyritysten panostus markkinointiin ja viestintään % -osuus ,9 76,9 15,4 15,4 7,7 7,7 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 13. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten panostus markkinointiin ja viestintään. Puolet haastatelluista yrityksistä aikoo investoida kalustoon ja laitteisiin seuraavan vuoden aikana ja 52 % sitä seuraavana viitenä vuotena. Kiinteistöihin ja rakennuksiin sen sijaan aikoo seuraavan vuoden aikana investoida vain 35,7 % haastatelluista ja sitä seuraavan viiden vuoden aikana vain kolmasosa haastatelluista. Vaikka vain puolella yrityksistä on investointisuunnitelmia kalustoon tai laitteisiin liittyen ja vain kolmasosalla kiinteistöihin tai rakennuksiin liittyen, ovat investoitavat rahamäärät hyvin suuria. Kalustoon ja laitteisiin investoidaan kuvion perusteella keskimäärin 6 miljoonaa vuodessa, kun taas kiinteistöihin ja rakennuksiin investoidaan jo seuraavan vuoden aikana yhteensä 11 miljoonaa. Kiinteistöihin ja rakennuksiin liittyvät investointisuunnitelmat johtuvat pääosin lähiaikoina toteutettavista uusien toimitilojen rakennuttamisesta, mistä johtuen kiinteistöihin investoitava summa vähenee huomattavasti seuraavan viiden vuoden aikana. Suuret investointisummat ovat harhaanjohtavia, sillä ne muodostuvat lähes kokonaan muutaman suuren yrityksen lähiaikana toteutettavista hankkeista. Jos laskuista jätetään pois nämä suurten yritysten investoinnit, saadaan investointisummien lopputulokseksi hieman realistisemmat vuodessa kalustoon ja laitteisiin sekä 1 miljoona vuodessa kiinteistöihin ja rakennuksiin.

14 14 Investointisuunnitelmat ja tuotekehitys euroa Kalusto/laitteet 12kk Kalusto/laitteet 5v Kiinteistöt/rakenn. 12kk Kiinteistöt/rakenn. 5v Tuotekehitys tänä vuonna Tuotekehitys ensi vuonna Kuva 14. Investoinnit ja tuotekehitys koko näytteessä. Vain vajaa kolmannes matkailuyrityksistä aikoo investoida kalustoon tai laitteisiin seuraavan vuoden aikana ja 38,5 % sitä seuraavan viiden vuoden aikana. Myös rakennusten suhteen investoinnit ovat samansuuntaisia: 38,5 % matkailuyrityksistä aikoo investoida rakennuksiin seuraavan vuoden ja 38,5 % seuraavan viiden vuoden aikana. Valtaosa matkailuyritysten investoinneista on toimintaa ylläpitäviä investointeja, kuten pintaremontteja ja käyttöomaisuuden hankintaa. Matkailuyritykset investoivat kalustoon ja laitteisiin kuvion perusteella keskimäärin vuodessa sekä kiinteistöihin ja rakennuksiin vuodessa. Kuvion kokonaissummista ei kuitenkaan voi laskea keskimääräistä vastausta, sillä summat muodostuvat lähes kokonaan parin voimakkaasti toiminnan kehittämiseen panostavien yritysten investoinneista. Tästä johtuen mm. kiinteistöihin ja rakennuksiin liittyvien investointien kokonaissummat sekä kuluvan että seuraavan viiden vuoden ajalle ovat suhteettoman suuret. Matkailuyritysten investointisuunnitelmat ja tuotekehitys euroa Kalusto/laitteet 12kk Kalusto/laitteet 5vKiinteistöt/rakenn. 12kk Kiinteistöt/rakenn. 5v Tuotekehitys tänä Tuotekehitys ensi vuonna vuonna Kuva 15. Investoinnit ja tuotekehitys matkailuyrityksissä.

15 Kehittämisongelmat 15 35,7 % yrityksistä vastasi tärkeimmän kehittämistarpeensa liittyvän markkinointiin ja myyntiin. Vajaan kolmasosan mielestä taas tärkein kehittämistarve liittyy henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen. Kysyttäessä vielä erikseen henkilöstön koulutustarvetta, 57 % yrityksistä vastasi henkilöstöllään olevan koulutustarvetta mm. kielitaitoon ja tehtäväkohtaisen osaamistason ylläpitämiseen liittyen. Laskentatoimi sen sijaan tuntuu olevan yrityksissä hyvin hoidettu, sillä vain 11,9 % kokee laskentatoimen tarvitsevan kehittämistä. Myös matkailuyrittäjien keskuudessa suurin osa (53,8 %) koki tärkeimmäksi kehittämistarpeeksensa markkinoinnin ja myynnin. Toiseksi suosituimmaksi kehittämistarpeeksi nousi rahoitus 23,1 prosentilla. Kysyttäessä erikseen henkilöstön koulutustarvetta, vain 30,8 % matkailuyrityksistä vastasi henkilöstöllään olevan koulutustarvetta. Ensisijaiseksi koulutustarpeeksi katsottiin kielikoulutus. Yrityksen kehittämisessä eniten ongelmalliseksi koetut asiat ovat alueen yritysten mukaan hyvin konkreettisia, mm. pääoman/rahoituksen puute sekä yritystilojen puute. Suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi yrityksen kehittämisessä nousi sopivan henkilöstön puute, minkä 26,2 % yrityksistä kokee ongelmalliseksi. Toisella sijalla on markkinointi ja myynti, mikä on aiheuttanut ongelmia 21,4 % yrityksistä. Vähiten ongelmia on esiintynyt rakennuslupakäytäntöjen, kaavoituksen ja rakennuspaikkojen suhteen, mikä johtuu osittain siitä, että valtaosa yrityksistä on joko vuokrannut kiinteistönsä tai pitää toimipaikkanaan yrittäjän omaa asuntoa. Erikoista on, että yhteistyön puute, kielteiset asenteet sekä pääoman puute herättivät haastatelluissa epätietoisuutta, eikä moni osannut ottaa ollenkaan kantaa näihin kysymyksiin. Ongelmat yrityksen kehittämisessä Markkinointi Tiedon puute Pääomien puute/rahoitus Kielteiset asenteet Yhteistyön puute Sopivan hlöstön puute Yritystilojen puute Rakennuslupakäytännöt Kaavoitus Rakennuspaikkojen puute 73,8 85,8 81,0 66,6 71,4 61,9 80,9 97,6 95,3 90,5 4,8 21,4 7,1 7,1 2,4 14,3 2,4 14,3 9,5 9,5 14,3 9,5 4,8 11,9 26,2 7,1 11,9 0,0 2,4 0,04,8 2,4 7,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Kehittämisen esteitä koko näytteessä. Ei lainkaan Joskus On ongelmia Eos Kehitysongelmia ovat aiheuttaneet matkailuyrityksissä pitkälti samat seikat kuin koko näytteessä. Myös matkailuyritysten kehitysongelmat liittyvät suurimmaksi osaksi sopivan henkilöstön puutteeseen (38,5 %). Muiksi kehitysongelmiksi nostettiin erityisesti yhteistyön puute sekä kielteiset asenteet ja markkinointi. Vähiten ongelmia ovat aiheuttaneet rakennuslupakäytännöt, kaavoitus ja pääoman/rahoituksen puute.

16 16 Matkailuyritysten kehitysongelmat Markkinointi 61,6 15,4 23,1 Tiedon puute 69,2 15,4 15,4 Pääomien puute/rahoitus 84,6 0 15,4 Kielteiset asenteet 53,8 23,1 23,1 Yhteistyön puute 53,9 15,4 30,8 Sopivan hlöstön puute 30,8 30,8 38,5 Yritystilojen puute 76,9 7,7 15,4 Rakennuslupakäytännöt Kaavoitus 92,3 07,7 Rakennuspaikkojen puute 76,9 7,7 15,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Joskus On ongelmia Kuva 17. Kehittämisen esteitä matkailuyritysten näkökulmasta. Haastateltujen yritysten mielestä julkishallinnon roolissa olisi kehitettävää, vaikkakin julkishallinnon yhteistyölle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui 3 (asteikolla 1-5). Julkishallinnon toivottiin tukevan yrittäjiä enemmän asenteellisesti kuin rahallisesti, mm. kannustamalla ja neuvomalla etenkin uusia pienyrittäjiä. 67 % yrityksistä on sitä mieltä, että julkishallinnon tulisi panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen nykyistä enemmän investointien avulla. Eri mieltä olevat vastaajat perustelivat kantaansa sillä, ettei julkishallinnon tehtävä ole tukea rahallisesti yritystoimintaa, sillä se tietyissä tilanteissa jopa vääristää kilpailua. Tätä mieltä oli kuitenkin vain 9,5 % kaikista haastatelluista. 50 % mielestä julkishallinnon tulisi panostaa elinkeinoelämään myös enemmän erilaisten kehittämishankkeiden avulla. 26,1 % yrityksistä katsoo myös ettei julkishallinto tue yritystoiminnan kehittämistä tasapuolisesti eri alueiden eikä eri toimialojen kesken. Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa kyseiseen asiaan ollenkaan Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuus näyttää yrittäjien mielestä lupaavalta. 57,1 % vastaajista uskoo Iin talouden yleisnäkymien parantuvan seuraavan vuoden aikana, minkä lisäksi 52,4 % uskoo myös oman toimialansa yleisnäkymien parantuvan. Vain vajaa kolmannes vastaajista uskoo talouden yleisnäkymien pysyvän samana eikä yksikään niiden huonontuvan. Tärkeimmäksi seudun talouden kasvuun vaikuttavaksi tekijäksi katsotaan kunnan kasvava panostus matkailuun ja sitä kautta myös muuhun elinkeinoelämään. Myös suhdannenäkymät oman yrityksen näkökulmasta näyttävät hyviltä. Yli puolet vastaajista uskoo oman yrityksensä suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana ja 42,9 % myös sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Positiivisiin odotuksiin vaikuttaa vahvimmin edellä mainittu usko alueen talouden kehitykseen.

17 17 Suhdannenäkymät oman yrityksen näkökulmasta ,0 % -osuus ,8 40,5 42,9 33,3 42,9 38, ,8 23,8 19, ,4 2,4 Suhdannenäkymät 12kk 0 4,8 2,4 0,0 Suhdannenäkymät 3v Hlöstön määrä 12kk Hlöstön määrä 3v Kuva 18. Suhdannenäkymät koko näytteessä. Parantuu/kasvaa Pysyy samana Huonontuu/vähenee Eos Henkilökunnan määrän suhteen yrityksillä ei ole suuria kasvutavoitteita. 23 % yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, mutta suurin osa (69 %) uskoo sen pysyvän samana. Myös sitä seuraavan kolmen vuoden aikana enemmistö (42,9 %) arvioi yhä henkilökunnan määrän pysyvän samana, mutta jopa 38,1 % yrityksistä uskoo sen kasvavan. Henkilökunta kasvaa vastanneilla yrityksillä yhteensä 58 kokoaikaisella työntekijällä seuraavana vuonna ja 34 työntekijällä seuraavana kolmena vuonna. Suuret määrät ovat kuitenkin harhaanjohtavia, sillä seuraavan vuoden lisäys syntyy lähes kokonaan kahden kasvuyrityksen vastauksen perusteella. Yleisin henkilökunnan lisäys vastausten perusteella on 1 työntekijä lisää seuraavan vuoden ja 1-2 sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Tarkasteltuna erikseen, myös suurin osa matkailuyrityksistä (61,5 %) uskoo Iin talouden yleisnäkymien parantuvan seuraavan vuoden aikana ja vajaa kolmannes uskoo niiden pysyvän samana. Kysyttäessä oman toimialan yleisnäkymistä, jakautuvat mielipiteet kahtia vaihtoehtojen parantuu ja pysyy samana välille. Suurin osa (53,8 %) uskoo kuitenkin majoituksen, ravitsemuksen ja muiden matkailupalveluiden toimialanäkymien parantuvan. Matkailuyritysten suhdannenäkymät näyttävät hieman varovaisemmilta kuin koko näytteen yleensä. Vain 27,3 % uskoo yrityksen suhdannenäkymien parantuvan seuraavan vuoden ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Suurin osa matkailuyrityksistä uskoo suhdannenäkymien pysyvän samana.

18 18 Matkailuyritysten suhdannenäkymät % -osuus 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 63,6 54,5 72,7 54,5 27,3 27,3 27,3 18,2 18,2 18,2 9,1 9,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Suhdannenäkymät 12kk Suhdannenäkymät 3v Henkilöstön määrä 12kk Henkilöstön määrä 3v Parantuu/kasvaa Pysyy samana Huonontuu/vähenee Eos Kuva 19. Suhdannenäkymät matkailuyritysten näkökulmasta. Myös henkilökunnan määrän suhteen matkailuyritykset ovat varovaisia. Vain 18,2 % yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, mutta sitä seuraavan kolmen vuoden kasvuun uskoo jo lähes kolmasosa. Valtaosa matkailuyrityksistä arvioi henkilökunnan määrän pysyvän samana seuraavan ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Henkilökunnan kasvu on matkailuyrityksillä pientä. Henkilökunta kasvaa yhteensä 2 kokoaikaisella työntekijällä seuraavana vuonna ja 5 työntekijällä sitä seuraavana kolmena vuonna Tulevaisuuden matkailuorganisaatio Kysyttäessä yrityksiltä kantaa tulevaisuuden matkailuorganisaation toimintamuodosta, nousi suosituimmaksi (50 %) vaihtoehdoksi alueellinen agenttitoimintamalli, jossa yhdistyisi sekä alueellinen tuntemus että valtakunnallisen organisaation resurssit ja yhteydet. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli ennakoidusti paikallinen organisaatiomalli, jota kannatti 45,2 % yrityksistä. Yritysten yleisin perustelu paikallisen organisaation valinnalle oli ulkopuoliselta toimijalta puuttuva alueellinen tuntemus sekä aito kiinnostus päätettäviin asioihin. Matkailuyritysten vastaukset jakautuivat paikallisen organisaation ja alueellisen toiminnan välille. Toisin kuin koko näytteessä, matkailuyritysten suosituin vaihtoehto oli oma paikallinen organisaatio, jota kannatti 61,5 % matkailuyrityksistä.

19 19 Tulevaisuuden matkailuorganisaatio % -osuus ,2 61, , ,4 0 Valtakunnallinen organisaatio Oma paikallinen organisaatio Alueellinen agenttitoiminta 2,4 0 Jokin muu Koko näytteen mielestä Matkailuyritysten mielestä Kuva 20. Tulevaisuuden matkailuorganisaation peruslähtökohta. 2. MERIHELMEN ALUEEN KEHITTÄMINEN Rannan puolelle laadittu asemakaava, joka on vahvistettu Kaava on saatettu numeeriseen muotoon Siinä Merihelmen ravintola-, tanssi- ja liikerakennus on matkailua palvelevien rakennusten korttelia (RM), jossa kerrosalaa on 3200 k-m2. Siitä on käytetty 902 k-m2. Edellä mainitun kunnan (kiinteistöyhtiön) omistaman kiinteistön lisäksi vieressä sijaitsevalla Leirintäalue + RA tontti (yhteensä noin 6 ha) on rakennusoikeutta olevan kaavan mukaan k- m2. Merihelmi on ympäröivän meriluonnon osalta lähes ainoita paikkoja Iin kunnan alueella, jossa meriluonto on kunnolla läsnä. Mereisyyden hyödyntäminen matkailussa voisi olla luontainen lähtökohta, joskin rannan mataluus karsii veneilyyn liittyvä mahdollisuuksia voimakkaasti. Päävaihtoehtoina Merihelmen kehittämiselle ovat joko 1) Merihelmi matkakohteena, joka edellyttää erittäin voimakkaita investointeja jotta ympärivuotinen viipymä saadaan kasvamaan riittävästi tai 2) Merihelmi ohjelmallisena virkistys- ja taukopaikkana. Iin matkailuohjelman laadinnassa ensimmäiset skenaariot lähtivät siitä, että Merihelmestä on kehitettävissä matkakohde, jossa asiakkaiden keskiviipymä on nostettavissa 2-3 vrk vierailukertaa kohden. Malli edellyttää kohteen sijainti huomioiden erittäin tuntuvia investointeja, eikä ole sellaisenaan realistinen. Mainittakoon, että VT4 itäpuolinen alue tultaneen kaavoittamaan vapaaajan asumista silmällä pitäen. Konsepti sisältää kuitenkin eräitä hyvin jatkokehittelyn arvoisia elementtejä (kuva 21), ja niitä tarkastellaan yhdessä kohteen toiminnasta vastaavan perheyrityksen kanssa syksyn 2008 aikana. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet liittyvät mm kokoustekniikkaan ja ohjelmapalveluihin (esim saunatuote).

20 20 Kuva 21. Merihelmen alueen ensimmäinen kehittämisluonnos. Matkailuohjelman laadinnassa Merihelmen kehittämisluonnoksien valmistelu jäädytettiin, kunnes kohteeseen saatiin jatkuvuus varmistettua. Useiden eri yrittäjävaihtoehtojen jälkeen kohteen vuokrasi perheyritys, jolla on vankka yrittäjätausta, tietotaito sekä resurssit kehittää toimintaa. Merihelmen kehittämissuunnitelmia hiotaan konkreettiseen suuntaan syksyn 2008 aikana yhteistyössä yrittäjien (Merihelmi ja leirintäalue) kanssa. Ohjelmapalvelu- ja kokoustuote ovat ensimmäisten kehittämistoimien kohteena, jotka edellyttävät myös investointeja. 3. IIN KESKUSTAN JA JOKIVARREN KEHITTÄMISMALLI KAUPPILASTA KARHUUN 3.1. Yleistä Iin keskustan ja jokivarren kehittämisestä laadittiin keskipitkän aikajänteen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on nivoa koko jokivarsi Ns Kauppilan ja Karhu- saaren välisellä alueella yhtenäiseksi matkailureitiksi. Tämä yhtenäinen esitys antaa hyvän pohjan ko alueen kaavoitukselle, joka vaatii päivitystä etenkin aivan joen varren kiinteistöjen osalta. Iin matkailuohjelmaan liittyvässä kehittämisluonnoksessa määriteltiin kullekin osa alueelle sen ominaisin profiili uudis- ja täydennysrakentamishankkeineen. Kokonaisuudessaan n m2 rakennushankkeiden lisäksi luonnokseen sisältyy ajatus keskustan tiivistämisestä, Micropoliksen seudun Outlet alueesta sekä Pitkäniemen / Praavan Kalastajakylä alueet, joihin liittyvä

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82 Ympäristölautakunta 92 21.11.2013 Maankäyttötoimikunta 7 18.03.2014 Maankäyttötoimikunta 30 19.08.2014 Ympäristölautakunta 19 31.03.2015 Ympäristölautakunta 33 23.04.2015 Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 45 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VIRPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KALAJOEN KAUPUNKI PAPPILA 208-431-5-14, om. Kalajoen seurakunta LASTAUSPAIKAT

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 3535/02.07.00/2014 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 85 8.9.2014 256 Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois ois--karj Kar alan alan kaupp kau akamarin SYYSBAROMETRI 2011

Pohjois ois--karj Kar alan alan kaupp kau akamarin SYYSBAROMETRI 2011 j j k vk 41-43 333 vastausta: 86kpl l 151 kpl 42 kpl muut 51 kpl (tyhjiä 3kpl) Vastaajat / toimiala Vastaajat / henkilöstömäärä 13 % 15 % 26 % 9 % 6 % alle 50 työntekijää 50-249 työntekijää 46 % muu 85

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot