Iin matkailuohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iin matkailuohjelma 2008 2020"

Transkriptio

1 Iin matkailuohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. JOHDANTO Yleistä Maankäytön rakennemalli Iin Karhun Naturaselvitys Iin Yritysbarometri Haastateltujen yritysten profiili Yritysten nykytila Kehittämisongelmat Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden matkailuorganisaatio MERIHELMEN ALUEEN KEHITTÄMINEN IIN KESKUSTAN JA JOKIVARREN KEHITTÄMISMALLI KAUPPILASTA KARHUUN Yleistä Kauppila ja muu kulttuurielämä Iin Hamina Ranta -Kestilä ja Niittysaari Iin Karhun kehittäminen PITKÄNIEMEN JA PRAVAN ALUE KUIVANIEMEN LOMAKYLÄ JA LEIRINTÄALUE OIJÄRVEN LUONTOMATKAILUALUE TAPAHTUMATARJONNAN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTYÖN OHJELMOINTI 27

3 1. JOHDANTO Yleistä Nykyisen Iin kunnan alueella matkailuelinkeinolla on pitkät perinteet, mutta alue on säilynyt lähinnä läpikulkupaikan asemassa. Alueen matkailutulo oli vuonna 2007 noin 7 miljoonaa euroa, ja työllistää noin 180 henkilöä. Luvussa on mukana myös välilliset vaikutukset. Pääosa matkailuyrityksistä on pieniä, 1-4 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Merkittävä osa matkailutuloon luettavasta liikevaihdosta kertyy vähittäiskaupasta ja liikenneasemilta. Alueen majoitus- ja ohjelmapalvelutarjonta on muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta vaatimatonta tasoa ja volyymiltään pientä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tehtävää on paljon jo aivan matkailun peruspalveluissakin. Merkittävimmät varsinaiset matkailuyritykset ovat Kuivaniemen Merihelmi ja Iin Gasthaus. Uuden toimialan ylösnostaminen vaatii alkuvuosina vahvan kehittämispanostuksen sekä investointeja niin yksityisen tahon kuin julkisen sektorinkin toimesta. Näiden toimien työllisyysvaikutus toteutuu portaittain ja muodostuu huomattavaksi siinä vaiheessa kun ohjelmapalveluyritykset toimivat. Alueen sijainti logistisesti, ympäröivä meri- ja Iijokivarren luonto Natura-alueineen sekä lyhyet etäisyydet kasvukeskuksiin ja pohjoisen matkailukeskuksiin puoltaisivat nykyistä huomattavasti mittavamman matkailuelinkeinon kehittymistä. Oman lisänsä Iin matkailuelinkeinoon tuonevat mittavat kauppakeskushankkeet lähialueella, jotka tuovat Iin seudun yritysten tavoiteltaviksi mittavat asiakasvirrat. Toisaalta kaivos- ja energiatuotannon valtava kasvu Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa, jotka tulevat lisäämään tuntuvasti myös liike- ja työmatkustamista tavara- ja raaka-aineliikenteen lisäksi. Luonnonvarojen hyödyntämisen voimistuessa myös Venäjän lähialueilla edellyttänee huomattavasti parempia tieyhteyksiä Oulu - Rovaniemi - Venäjä akselilla v aikajänteellä, jolla on oma merkityksensä Iin matkailuelinkeinon kehittymiselle. Ongelma on alkuvaiheessa ensisijaisesti uskottavuusongelma, koska alueella ei ole sellaista matkailupalveluiden keskittymää, joka ruokkisi jatkokehittymistä markkinaehtoisesti. Tästä syystä Iin kunta on aktivoitunut matkailutoimialan kehittämiseen entistä määrätietoisemmin panostuksin. Sisäasiainministeriö myönsi tekemällään päätöksellä Iin kunnalle kuntajakolain ( ) 40 :n mukaista investointi- ja kehittämishankkeiden tukea Iin matkailuohjelman laatimista varten. Tuki jaksottuu kolmelle vuodelle ja on luonteeltaan ja volyymiltään ns siemenraha. Hankkeen tarkoituksena on luoda perusedellytykset matkailutoimialan kehittymiselle Iin seudulla, jonka myötä alueesta muodostuu haluttu, ympärivuotinen matkailualue. Elinvoimalautakunta valitsi matkailuohjelman toteuttajaksi Kiinteistöteema Oy:n tarjouksen mukaisesti kokonaishintaisena. Elinvoimalautakunta valitsi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Kyösti Tonbergin, varapuheenjohtajaksi Kari Alaraasakan, jäseniksi Kauko Kakon ja Marja-Liisa Lehdon, sekä Riitta Hopposen. Sen lisäksi lautakunta valitsi keskuudestaan kaksi jäsentä Teijo Liedeksen ja Seppo Miettusen, sekä pyysi Iin Yrittäjät ry:tä ja Kuivaniemen Yrittäjät ry:tä nimeämään yhdet edustajat ohjausryhmään, jotka ovat Anna Turtinen ja Ari Kaakkuriniemi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin perusteellinen lähtötilanneanalyysi. Lähtötilanneanalyysin osiot jakaantuivat mm maankäytön, olevan yritystoiminnan, asiakasprofiilin ja palautteen analyysiin sekä erinäisten luontoarvioiden teettämiseen. Em tietojen perusteella ohjausryhmä valitsi maankäytön rakennemalliksi ns hajakeskittämis mallin.

4 Matkailuohjelman toimeenpanossa keskitytään tärkeimpiin toimintalinjoihin, joilla toimialan kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Keskeisiä toimintalinjoja ovat 1) yrittäjyyden kehittäminen, esim hautomotoiminta, liiketilat, yrittäjäkurssit jne 2) innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisen vahvistaminen (asiakaspalvelukoulutukset, laatujärjestelmät- ja ohjelmat, ohjelmapalveluiden tuottaja- koulutukset, tapahtumat jne) sekä 3) alueen matkailuelinkeinon toimintaympäristön kehittäminen: mm. vapaa-ajan asumisen ja pysyvän asumisen synergiat maankäytössä, matkailuelinkeino palveleva infrastruktuuri sekä matkailun tukipalvelut. 4 Matkailuohjelman laatijat osallistuivat myös Iin elinkeino-ohjelman valmisteluun keväällä Iin kunnanvaltuusto hyväksyi Iin Elinkeino-ohjelman vuosille kokouksessaan kesäkuussa 2008, joten samalla hyväksyttiin matkailuohjelman keskeinen sisältö. 1.2.Maankäytön rakennemalli Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin perusteellinen lähtötilanneanalyysi. Lähtötilanneanalyysin osiot jakaantuivat mm maankäytön, olevan yritystoiminnan, asiakasprofiilin ja palautteen analyysiin sekä erinäisten luontoarvioiden teettämiseen. Työhön liittyvän kaavoitus- ja maankäyttötilanneselvityksen on laatinut kuusamolainen KimmoKaava v helmi-huhtikuussa. Työn alussa määriteltiin alustaviksi kohteiksi Ranta- Kestilä, Iin Hamina, KulttuuriKauppila, Illinsaari, Seljänperä, Merihelmi ja Vatunki. Työn edetessä on tarkasteltu myös Kaakkurinniemen, Oijärven, Pitkäniemen / Praavan sekä Niittysaaren alueiden mahdollisuuksia matkailutoiminnassa. Maakuntakaavoituksen merkitys on viime aikoina voimakkaasti korostunut ja se antaa hyvän pohjan muulle maankäytön suunnittelulle ja kuntien kehittämiselle. Sillä on entistä suurempi merkitys mm. valtion rahojen kohdentamisessa eri tarkoituksiin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Päätöksen on Korkein Hallintooikeus vahvistanut Iin matkailuohjelman kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavassa ovat: - kansainvälinen kehittämisvyöhyke: Perämerenkaari - kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue (kmk) - Iijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-1) - tie- ja rautatieyhteydet kuntakeskusten välillä - kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti rannikkoa noudattaen - viheryhteystarpeet merenrannikkoa noudattaen koko rannikon alueella, Iijokivarressa ja Oijärven länsipuolella - moottorikelkkailureitit rannikkoa noudattaen sisämaassa, Oijärven länsipuolella ym - Kuivajoen arvokas vesistö (av) - virkistys- ja matkailukohteet Vatungissa, Merihelmessä ja Röytässä - venesatamat Vatungissa, Kaakkurinniemessä, Ranta-Kestilässä, Röytässä ja Praavassa ja niihin liittyvät veneväylät - myös monilla muilla varauksilla ja kohteilla on tai voi jatkossa olla matkailullista merkitystä. Niistä voi mainita esim. kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet, Natura- ja luonnonsuojelualueet, tuulivoimala-alueet, muinaismuistokohteet, taajama- ja kyläalueet

5 5 Kuva 1. Suunnittelualueen keskeisiä osa-alueita.

6 6 Maankäytön rakennemallin valinta perustui monipuolisen aineiston perustella laadittujen vaihtoehtoisten rakennemallien vertailuun. Selvitettyjä osakokonaisuuksia olivat mm: kaavoitustilanne & maanomistusolojen selvitys hanketoiminta rannikkoalueen viistokuvaus vaihtoehtoiset maankäytön rakennemallit Em tietojen perusteella ohjausryhmä valitsi maankäytön rakennemalliksi ns hajakeskittämis mallin. Kuva 2. Iin matkailuohjelma perustuu hajakeskittämismalliin. 1.3.Iin Karhun Naturaselvitys Natans Oy / Lassi Kallisella teetettiin syksyllä 2007 Iin Karhun Natura-selvitys (liite 1), jossa kuvataan Iijoen suistoon sijoittuvan Karhu-saaren luonto saaren Natura luontotyyppien osalta. Karhu on osa Iijoen suisto nimistä Natura-aluetta (FI ). Selvitys on teetetty, koska saareen ehdotetaan sijoitettavaksi mittavia matkailupalveluita. Selvityksessä on tutkittu myös mahdolliset luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset arvokkaat luontotyypit. Selvitys laadittiin

7 silmälläpitäen LsL 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Rakennettuja alueita ei ole tutkittu, ei myöskään vesialueita. Selvitys on siis kohdistettu saaren rakentamattomiin osiin. 7 Selvityksen tulokset on esitelty kartalla (Kuva 3). Suuret alueet ja mustat numerot kuvaavat Karhun metsiä ja niiden käyttökelpoisuutta (numerot 1-9). Numeroimattomat alueet länsiosassa kuvioiden 5-8 sisällä ovat hakkuualueita. Tummanpunaisella on esitetty alueet jotka eivät sovellu rakentamiseen. Ne sisältävät edustavimmat ja luonnontilaisimmat alueet tai ne ovat alueita, joilla esiintyy direktiivilaji. Sinisellä on merkitty luhtainen alue, keltaisella koivikkoja. Keltaisella ja sinisellä on rajattu alueita, joille voidaan suunnitella erilaisia toimintoja mutta harkiten, luonnontilaisuutta kunnioittaen ja varjellen yhteyttä metsien nuorempiin ja vanhempiin sukkessiovaiheisiin. Värjätyille alueille rakentaminen vaatii erityisiä perusteluja ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Mahdollisesti rakentamisen tulisi kuitenkin painottua näiden alueiden ulkopuolelle. Vesilain pykälä 15 a kieltää alle 10 ha fl adojen ja kluuvien vaarantamisen. Karhussa tämä koskee koko W-kärjen luhtaista aluetta (kuvio 1), länsinokan fladaa (kuvio 12), Sarrion kluuvilampia (kuvio 3) ja Tupon lampiparia (kuvio 9). Kuva 3. Iin Karhun rakennettavuus Natura- selvityksen mukaan. Punainen = ei sovellu rakentamiseen. Keltainen = soveltuu rakentamiseen tietyin ehdoin. Muut: ensisijaista rakentamisaluetta. Natura- selvityksen laatimisen ja käsittelyn (neuvottelut Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen kanssa) jälkeen työtä jatkettiin hankesuunnittelun ja niiden perusteella tehtävän Natura- arvioinnin muodossa.

8 1.4. Iin Yritysbarometri Haastateltujen yritysten profiili Yrityshaastattelut toteutettiin suullisesti paikan päällä. Kaikkiaan haastateltiin 42 yritystä, joista valtaosa sijaitsi Iin keskustan läheisyydessä. Edustetuista toimialoista majoitus, ravitsemus ja muut matkailupalvelut oli 31 prosentillaan suurin yksittäinen toimiala. Muuhun toimialaluokkaan kuuluvat mm. teollisuus ja liikennepalvelut. Toimialajakauma 60,0 54,8 50,0 % -osuus 40,0 30,0 20,0 14,3 31,0 10,0 0,0 Kauppa Majoitus, ravitsemus ja muut matkailupalvelut Muut Kuva 4. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten toimialajakauma. Suurin osa haastatelluista yrityksistä kuuluu liikevaihtoluokkaan tai alle (33,3 %) ja työllistävät 2-4 henkeä (31 %). Liikevaihto- ja henkilöstöluokkien arvot muodostuivat näytteessä tavanomaista korkeammiksi muutaman suuremman yrityksen lukujen johdosta. Henkilöstön määrä 35,0 30,0 28,6 31,0 25,0 21,4 % -osuus 20,0 15,0 10,0 9,5 7,1 5,0 2,4 0, Kuva 5. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten henkilöstömäärän jakauma.

9 Luokkakeskiarvoilla laskettaessa koko näytteen liikevaihdoksi muodostuu 59,9 miljoonaa ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 362. Luvut ovat kuitenkin huomattavan suuria ajatellen haastateltujen yritysten keskimääräistä kokoa. Jos laskuista jätetään kokonaan pois kaksi suurinta liikevaihto- ja henkilöstöluokkaa (sisältäen mm. pari teollisuusyritystä ja liikenneasemaa), muodostuu koko näytteen liikevaihdoksi 7,2 miljoonaa ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 179, mikä antaakin jo realistisemman kuvan alueen yrityksistä. 9 Liikevaihto 35,0 33,3 30,0 25,0 % -osuus 20,0 15,0 10,0 5,0 9,5 11,9 4,8 4,8 7,1 4,8 9,5 11,9 0, tai alle milj 1,1-2 milj 2,1-3 milj yli 3 milj Kuva 6. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten liikevaihtojakauma. Kun tarkastellaan pelkkiä matkailuyrityksiä, on tavallisin liikevaihtoluokka alle Henkilöstön määrä jakaantuu valtaosin vaihtoehtojen 1 ja 2-4 henkilöä välille, mikä oli hyvin ennakoitavissa, sillä suuri osa alueen matkailuyrityksistä on perheyrityksiä tai sivutoimista liiketoimintaa harjoittavia. Luokkakeskiarvoilla laskettaessa matkailuyritysten liikevaihdoksi muodostuu ja työllistettyjen henkilöiden määräksi 30. Matkailuyritysten henkilöstön määrä % -osuus 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 46,2 46,2 7, Kuva 7. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten henkilöstön määrä.

10 10 Matkailuyritysten liikevaihto % -osuus 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 46,2 15,4 23,1 7,7 7, tai alle Eos / ei halua sanoa Kuva 8. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten liikevaihtojakauma Yritysten nykytila Yli puolella (66,7 %) haastatelluista yrityksistä liikevaihto on kasvanut edellisestä vuodesta ja vajaalla kolmasosalla (26,2 %) pysynyt samana. Suuri osa yrityksistä mainitsi alueen asukasluvun lisääntymisen ja kunnan panostuksen elinkeinoelämään olevan tärkeimpiä tekijöitä liikevaihdon kasvulle. Henkilökunnan määrä on valtaosalla (61,9 %) yrityksistä pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna ja vajaalla kolmasosalla yrityksistä kasvanut. Tärkein syy henkilökunnan lisääntymiselle on ollut yleinen talouskasvu alueella, johtuen pitkälti edellä mainitusta asukasluvun lisääntymisestä. Tarkasteltaessa erikseen matkailuyrityksiä, pysyvät luvut melko samanlaisina. Valtaosalla matkailuyrityksistä liikevaihto on kasvanut edellisestä vuodesta (76,9 %) ja henkilökunnan määrä pysynyt samana (69,2 %). Vain 23,8 % kaikista haastatelluista yrityksistä myy yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan Iin seudun ulkopuolelle tai ulkopuolelta tuleville asiakkaille, eli suurin osa yrityksistä on puhtaasti paikallisia toimijoita. Myös ulkomaille tai ulkomailta tuleville ihmisille myynti on vähäistä: 81 % yrityksistä myy alle 10 % tuotteistaan tai palveluistaan ulkomaalaisille. Ulkopuolelle yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan myyvät yritykset toimivat pääosin majoitus/ravitsemus toimialalla tai teollisuudessa. Myös matkailuyritysten myynti alueen ulkopuolelle on melko vähäistä. Vajaa neljännes (23,1 %) matkailuyrityksistä myy yli ¾ tuotteistaan tai palveluistaan Iin ulkopuolelle tai ulkopuolelta tuleville asiakkaille. Myös ulkomaalaisille myynti on vähäistä: suurimmalla osalla (69,2 %) matkailuyrityksistä myynti ulkomaalaisille on alle 10 %. Alueen yritykset ovat hyvin maltillisia kasvutavoitteidensa suhteen (54,8 % tavoittelee kasvua mahdollisuuksien mukaan), mutta myös voimakkaasti kasvua tavoittelevia yrityksiä löytyy. Huomattava osa yrityksistä (28,6 %) pyrkii ainoastaan säilyttämään nykyisen asemansa, mikä on haastattelujen perusteella seurausta pääosin tulevista sukupolvenvaihdos- tai eläkkeelle jäämissuunnitelmista.

11 11 Yritysten kasvuhakuisuus % -osuus 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 14,3 0,0 Voimakas 54,8 69,2 Kasvaa mahd. mukaan 28,6 30,8 Nykyisen aseman säilyttäminen 2,4 0,0 Ei kasvutavoitteita Koko näytteen kasvuhakuisuus Matkailuyritysten kasvuhakuisuus Kuva 9. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten kasvuhakuisuus. Matkailuyritysten kasvutavoitteet ovat saman suuntaisia kuin koko näytteen yleensä. Suurin osa matkailuyrityksistä (69,2 %) hakee kasvua mahdollisuuksien mukaan ja 30,8 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Yksikään matkailuyrityksistä ei pyri kasvamaan voimakkaasti. Yleiseen kehitystoimintaan panostaminen on hyvin pientä sekä kuluvan että tulevan vuoden osalta. Ainoastaan kolmasosa yrityksistä aikoo panostaa kehitystoimintaan molempina vuosina, suurin osa yrityksistä ei aio panostaa kehitystoimintaan lainkaan. Tähän vaikuttaa vahvasti yleinen kasvuhakuisuuden aste yrityksessä jos ei ole kasvutavoitteita, ei myöskään panosteta yleiseen kehitystoimintaan. Yritysten vastauksista muodostuu myös ryhmä, joka ei osaa sanoa panostetaanko kehitystoimintaan. Ei osaa sanoa ryhmän koko kasvaa muutaman prosentin kysyttäessä seuraavan vuoden suunnitelmista. Panostus kehitystoimintaan 60,0 50,0 54,8 50,0 % -osuus 40,0 30,0 20,0 10,0 33,3 33,3 11,9 16,7 0,0 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 10. Iin yritysbarometrissä edustettujen yritysten panostus kehitystoimintaan.

12 Matkailuyritykset panostavat kehitystoimintaan enemmän suhteessa koko näytteen tuloksiin. Vaikka myöskään matkailuyritysten joukosta suurin osa ei aio panostaa kehitystoimintaan kuluvana tai seuraavana vuonna ollenkaan, on kehitystoimintaan panostavien määrä suhteellisesti suurempi kuin koko näytteen, sillä 38,5 % matkailuyrityksistä aikoo panostaa kehitystoimintaan sekä kuluvana että seuraavana vuonna. 12 Matkailuyritysten panostus kehitystoimintaan % -osuus ,8 53,8 38,5 38,5 7,7 7,7 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 11. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten panostus kehittämiseen. Markkinointiin sen sijaan panostetaan vahvasti sekä kuluvana että tulevana vuotena. Suurin osa yrityksistä käyttää rahaa markkinointiin, vaikkakin valtaosalla yrityksistä markkinointiin käytettävä summa on pieni: muutamasta sadasta pariin tuhanteen euroon tilikaudessa. Alueella on myös yrityksiä, jotka eivät panosta markkinointiin ollenkaan ei kuluvana eikä tulevana vuonna. Näihin yrityksiin lukeutuvat pääosin sellaiset, jotka harjoittavat sivutoimista toimintaa. Panostus markkinointiin ja viestintään % -osuus , ,4 9,5 7,1 9,5 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 12. Panostaminen markkinointiin ja viestintään.

13 Myös matkailuyritykset panostavat markkinointiin. Suurin osa matkailuyrityksistä (76,9 %) aikoo panostaa markkinointiin sekä kuluvana että tulevana vuonna. Vaikka valtaosa matkailuyrityksistä käyttää hyvin minimaalisia markkinointisummia lähinnä muistuttaakseen olemassaolostaan on mukana myös muutama yritys, jotka pyrkivät systemaattisesti lisäämään toimintansa tunnettuutta. 13 Matkailuyritysten panostus markkinointiin ja viestintään % -osuus ,9 76,9 15,4 15,4 7,7 7,7 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Emme panosta Panostamme En osaa sanoa Kuva 13. Iin yritysbarometrissä edustettujen matkailuyritysten panostus markkinointiin ja viestintään. Puolet haastatelluista yrityksistä aikoo investoida kalustoon ja laitteisiin seuraavan vuoden aikana ja 52 % sitä seuraavana viitenä vuotena. Kiinteistöihin ja rakennuksiin sen sijaan aikoo seuraavan vuoden aikana investoida vain 35,7 % haastatelluista ja sitä seuraavan viiden vuoden aikana vain kolmasosa haastatelluista. Vaikka vain puolella yrityksistä on investointisuunnitelmia kalustoon tai laitteisiin liittyen ja vain kolmasosalla kiinteistöihin tai rakennuksiin liittyen, ovat investoitavat rahamäärät hyvin suuria. Kalustoon ja laitteisiin investoidaan kuvion perusteella keskimäärin 6 miljoonaa vuodessa, kun taas kiinteistöihin ja rakennuksiin investoidaan jo seuraavan vuoden aikana yhteensä 11 miljoonaa. Kiinteistöihin ja rakennuksiin liittyvät investointisuunnitelmat johtuvat pääosin lähiaikoina toteutettavista uusien toimitilojen rakennuttamisesta, mistä johtuen kiinteistöihin investoitava summa vähenee huomattavasti seuraavan viiden vuoden aikana. Suuret investointisummat ovat harhaanjohtavia, sillä ne muodostuvat lähes kokonaan muutaman suuren yrityksen lähiaikana toteutettavista hankkeista. Jos laskuista jätetään pois nämä suurten yritysten investoinnit, saadaan investointisummien lopputulokseksi hieman realistisemmat vuodessa kalustoon ja laitteisiin sekä 1 miljoona vuodessa kiinteistöihin ja rakennuksiin.

14 14 Investointisuunnitelmat ja tuotekehitys euroa Kalusto/laitteet 12kk Kalusto/laitteet 5v Kiinteistöt/rakenn. 12kk Kiinteistöt/rakenn. 5v Tuotekehitys tänä vuonna Tuotekehitys ensi vuonna Kuva 14. Investoinnit ja tuotekehitys koko näytteessä. Vain vajaa kolmannes matkailuyrityksistä aikoo investoida kalustoon tai laitteisiin seuraavan vuoden aikana ja 38,5 % sitä seuraavan viiden vuoden aikana. Myös rakennusten suhteen investoinnit ovat samansuuntaisia: 38,5 % matkailuyrityksistä aikoo investoida rakennuksiin seuraavan vuoden ja 38,5 % seuraavan viiden vuoden aikana. Valtaosa matkailuyritysten investoinneista on toimintaa ylläpitäviä investointeja, kuten pintaremontteja ja käyttöomaisuuden hankintaa. Matkailuyritykset investoivat kalustoon ja laitteisiin kuvion perusteella keskimäärin vuodessa sekä kiinteistöihin ja rakennuksiin vuodessa. Kuvion kokonaissummista ei kuitenkaan voi laskea keskimääräistä vastausta, sillä summat muodostuvat lähes kokonaan parin voimakkaasti toiminnan kehittämiseen panostavien yritysten investoinneista. Tästä johtuen mm. kiinteistöihin ja rakennuksiin liittyvien investointien kokonaissummat sekä kuluvan että seuraavan viiden vuoden ajalle ovat suhteettoman suuret. Matkailuyritysten investointisuunnitelmat ja tuotekehitys euroa Kalusto/laitteet 12kk Kalusto/laitteet 5vKiinteistöt/rakenn. 12kk Kiinteistöt/rakenn. 5v Tuotekehitys tänä Tuotekehitys ensi vuonna vuonna Kuva 15. Investoinnit ja tuotekehitys matkailuyrityksissä.

15 Kehittämisongelmat 15 35,7 % yrityksistä vastasi tärkeimmän kehittämistarpeensa liittyvän markkinointiin ja myyntiin. Vajaan kolmasosan mielestä taas tärkein kehittämistarve liittyy henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen. Kysyttäessä vielä erikseen henkilöstön koulutustarvetta, 57 % yrityksistä vastasi henkilöstöllään olevan koulutustarvetta mm. kielitaitoon ja tehtäväkohtaisen osaamistason ylläpitämiseen liittyen. Laskentatoimi sen sijaan tuntuu olevan yrityksissä hyvin hoidettu, sillä vain 11,9 % kokee laskentatoimen tarvitsevan kehittämistä. Myös matkailuyrittäjien keskuudessa suurin osa (53,8 %) koki tärkeimmäksi kehittämistarpeeksensa markkinoinnin ja myynnin. Toiseksi suosituimmaksi kehittämistarpeeksi nousi rahoitus 23,1 prosentilla. Kysyttäessä erikseen henkilöstön koulutustarvetta, vain 30,8 % matkailuyrityksistä vastasi henkilöstöllään olevan koulutustarvetta. Ensisijaiseksi koulutustarpeeksi katsottiin kielikoulutus. Yrityksen kehittämisessä eniten ongelmalliseksi koetut asiat ovat alueen yritysten mukaan hyvin konkreettisia, mm. pääoman/rahoituksen puute sekä yritystilojen puute. Suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi yrityksen kehittämisessä nousi sopivan henkilöstön puute, minkä 26,2 % yrityksistä kokee ongelmalliseksi. Toisella sijalla on markkinointi ja myynti, mikä on aiheuttanut ongelmia 21,4 % yrityksistä. Vähiten ongelmia on esiintynyt rakennuslupakäytäntöjen, kaavoituksen ja rakennuspaikkojen suhteen, mikä johtuu osittain siitä, että valtaosa yrityksistä on joko vuokrannut kiinteistönsä tai pitää toimipaikkanaan yrittäjän omaa asuntoa. Erikoista on, että yhteistyön puute, kielteiset asenteet sekä pääoman puute herättivät haastatelluissa epätietoisuutta, eikä moni osannut ottaa ollenkaan kantaa näihin kysymyksiin. Ongelmat yrityksen kehittämisessä Markkinointi Tiedon puute Pääomien puute/rahoitus Kielteiset asenteet Yhteistyön puute Sopivan hlöstön puute Yritystilojen puute Rakennuslupakäytännöt Kaavoitus Rakennuspaikkojen puute 73,8 85,8 81,0 66,6 71,4 61,9 80,9 97,6 95,3 90,5 4,8 21,4 7,1 7,1 2,4 14,3 2,4 14,3 9,5 9,5 14,3 9,5 4,8 11,9 26,2 7,1 11,9 0,0 2,4 0,04,8 2,4 7,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Kehittämisen esteitä koko näytteessä. Ei lainkaan Joskus On ongelmia Eos Kehitysongelmia ovat aiheuttaneet matkailuyrityksissä pitkälti samat seikat kuin koko näytteessä. Myös matkailuyritysten kehitysongelmat liittyvät suurimmaksi osaksi sopivan henkilöstön puutteeseen (38,5 %). Muiksi kehitysongelmiksi nostettiin erityisesti yhteistyön puute sekä kielteiset asenteet ja markkinointi. Vähiten ongelmia ovat aiheuttaneet rakennuslupakäytännöt, kaavoitus ja pääoman/rahoituksen puute.

16 16 Matkailuyritysten kehitysongelmat Markkinointi 61,6 15,4 23,1 Tiedon puute 69,2 15,4 15,4 Pääomien puute/rahoitus 84,6 0 15,4 Kielteiset asenteet 53,8 23,1 23,1 Yhteistyön puute 53,9 15,4 30,8 Sopivan hlöstön puute 30,8 30,8 38,5 Yritystilojen puute 76,9 7,7 15,4 Rakennuslupakäytännöt Kaavoitus 92,3 07,7 Rakennuspaikkojen puute 76,9 7,7 15,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Joskus On ongelmia Kuva 17. Kehittämisen esteitä matkailuyritysten näkökulmasta. Haastateltujen yritysten mielestä julkishallinnon roolissa olisi kehitettävää, vaikkakin julkishallinnon yhteistyölle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui 3 (asteikolla 1-5). Julkishallinnon toivottiin tukevan yrittäjiä enemmän asenteellisesti kuin rahallisesti, mm. kannustamalla ja neuvomalla etenkin uusia pienyrittäjiä. 67 % yrityksistä on sitä mieltä, että julkishallinnon tulisi panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen nykyistä enemmän investointien avulla. Eri mieltä olevat vastaajat perustelivat kantaansa sillä, ettei julkishallinnon tehtävä ole tukea rahallisesti yritystoimintaa, sillä se tietyissä tilanteissa jopa vääristää kilpailua. Tätä mieltä oli kuitenkin vain 9,5 % kaikista haastatelluista. 50 % mielestä julkishallinnon tulisi panostaa elinkeinoelämään myös enemmän erilaisten kehittämishankkeiden avulla. 26,1 % yrityksistä katsoo myös ettei julkishallinto tue yritystoiminnan kehittämistä tasapuolisesti eri alueiden eikä eri toimialojen kesken. Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa kyseiseen asiaan ollenkaan Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuus näyttää yrittäjien mielestä lupaavalta. 57,1 % vastaajista uskoo Iin talouden yleisnäkymien parantuvan seuraavan vuoden aikana, minkä lisäksi 52,4 % uskoo myös oman toimialansa yleisnäkymien parantuvan. Vain vajaa kolmannes vastaajista uskoo talouden yleisnäkymien pysyvän samana eikä yksikään niiden huonontuvan. Tärkeimmäksi seudun talouden kasvuun vaikuttavaksi tekijäksi katsotaan kunnan kasvava panostus matkailuun ja sitä kautta myös muuhun elinkeinoelämään. Myös suhdannenäkymät oman yrityksen näkökulmasta näyttävät hyviltä. Yli puolet vastaajista uskoo oman yrityksensä suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana ja 42,9 % myös sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Positiivisiin odotuksiin vaikuttaa vahvimmin edellä mainittu usko alueen talouden kehitykseen.

17 17 Suhdannenäkymät oman yrityksen näkökulmasta ,0 % -osuus ,8 40,5 42,9 33,3 42,9 38, ,8 23,8 19, ,4 2,4 Suhdannenäkymät 12kk 0 4,8 2,4 0,0 Suhdannenäkymät 3v Hlöstön määrä 12kk Hlöstön määrä 3v Kuva 18. Suhdannenäkymät koko näytteessä. Parantuu/kasvaa Pysyy samana Huonontuu/vähenee Eos Henkilökunnan määrän suhteen yrityksillä ei ole suuria kasvutavoitteita. 23 % yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, mutta suurin osa (69 %) uskoo sen pysyvän samana. Myös sitä seuraavan kolmen vuoden aikana enemmistö (42,9 %) arvioi yhä henkilökunnan määrän pysyvän samana, mutta jopa 38,1 % yrityksistä uskoo sen kasvavan. Henkilökunta kasvaa vastanneilla yrityksillä yhteensä 58 kokoaikaisella työntekijällä seuraavana vuonna ja 34 työntekijällä seuraavana kolmena vuonna. Suuret määrät ovat kuitenkin harhaanjohtavia, sillä seuraavan vuoden lisäys syntyy lähes kokonaan kahden kasvuyrityksen vastauksen perusteella. Yleisin henkilökunnan lisäys vastausten perusteella on 1 työntekijä lisää seuraavan vuoden ja 1-2 sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Tarkasteltuna erikseen, myös suurin osa matkailuyrityksistä (61,5 %) uskoo Iin talouden yleisnäkymien parantuvan seuraavan vuoden aikana ja vajaa kolmannes uskoo niiden pysyvän samana. Kysyttäessä oman toimialan yleisnäkymistä, jakautuvat mielipiteet kahtia vaihtoehtojen parantuu ja pysyy samana välille. Suurin osa (53,8 %) uskoo kuitenkin majoituksen, ravitsemuksen ja muiden matkailupalveluiden toimialanäkymien parantuvan. Matkailuyritysten suhdannenäkymät näyttävät hieman varovaisemmilta kuin koko näytteen yleensä. Vain 27,3 % uskoo yrityksen suhdannenäkymien parantuvan seuraavan vuoden ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Suurin osa matkailuyrityksistä uskoo suhdannenäkymien pysyvän samana.

18 18 Matkailuyritysten suhdannenäkymät % -osuus 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 63,6 54,5 72,7 54,5 27,3 27,3 27,3 18,2 18,2 18,2 9,1 9,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Suhdannenäkymät 12kk Suhdannenäkymät 3v Henkilöstön määrä 12kk Henkilöstön määrä 3v Parantuu/kasvaa Pysyy samana Huonontuu/vähenee Eos Kuva 19. Suhdannenäkymät matkailuyritysten näkökulmasta. Myös henkilökunnan määrän suhteen matkailuyritykset ovat varovaisia. Vain 18,2 % yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, mutta sitä seuraavan kolmen vuoden kasvuun uskoo jo lähes kolmasosa. Valtaosa matkailuyrityksistä arvioi henkilökunnan määrän pysyvän samana seuraavan ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Henkilökunnan kasvu on matkailuyrityksillä pientä. Henkilökunta kasvaa yhteensä 2 kokoaikaisella työntekijällä seuraavana vuonna ja 5 työntekijällä sitä seuraavana kolmena vuonna Tulevaisuuden matkailuorganisaatio Kysyttäessä yrityksiltä kantaa tulevaisuuden matkailuorganisaation toimintamuodosta, nousi suosituimmaksi (50 %) vaihtoehdoksi alueellinen agenttitoimintamalli, jossa yhdistyisi sekä alueellinen tuntemus että valtakunnallisen organisaation resurssit ja yhteydet. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli ennakoidusti paikallinen organisaatiomalli, jota kannatti 45,2 % yrityksistä. Yritysten yleisin perustelu paikallisen organisaation valinnalle oli ulkopuoliselta toimijalta puuttuva alueellinen tuntemus sekä aito kiinnostus päätettäviin asioihin. Matkailuyritysten vastaukset jakautuivat paikallisen organisaation ja alueellisen toiminnan välille. Toisin kuin koko näytteessä, matkailuyritysten suosituin vaihtoehto oli oma paikallinen organisaatio, jota kannatti 61,5 % matkailuyrityksistä.

19 19 Tulevaisuuden matkailuorganisaatio % -osuus ,2 61, , ,4 0 Valtakunnallinen organisaatio Oma paikallinen organisaatio Alueellinen agenttitoiminta 2,4 0 Jokin muu Koko näytteen mielestä Matkailuyritysten mielestä Kuva 20. Tulevaisuuden matkailuorganisaation peruslähtökohta. 2. MERIHELMEN ALUEEN KEHITTÄMINEN Rannan puolelle laadittu asemakaava, joka on vahvistettu Kaava on saatettu numeeriseen muotoon Siinä Merihelmen ravintola-, tanssi- ja liikerakennus on matkailua palvelevien rakennusten korttelia (RM), jossa kerrosalaa on 3200 k-m2. Siitä on käytetty 902 k-m2. Edellä mainitun kunnan (kiinteistöyhtiön) omistaman kiinteistön lisäksi vieressä sijaitsevalla Leirintäalue + RA tontti (yhteensä noin 6 ha) on rakennusoikeutta olevan kaavan mukaan k- m2. Merihelmi on ympäröivän meriluonnon osalta lähes ainoita paikkoja Iin kunnan alueella, jossa meriluonto on kunnolla läsnä. Mereisyyden hyödyntäminen matkailussa voisi olla luontainen lähtökohta, joskin rannan mataluus karsii veneilyyn liittyvä mahdollisuuksia voimakkaasti. Päävaihtoehtoina Merihelmen kehittämiselle ovat joko 1) Merihelmi matkakohteena, joka edellyttää erittäin voimakkaita investointeja jotta ympärivuotinen viipymä saadaan kasvamaan riittävästi tai 2) Merihelmi ohjelmallisena virkistys- ja taukopaikkana. Iin matkailuohjelman laadinnassa ensimmäiset skenaariot lähtivät siitä, että Merihelmestä on kehitettävissä matkakohde, jossa asiakkaiden keskiviipymä on nostettavissa 2-3 vrk vierailukertaa kohden. Malli edellyttää kohteen sijainti huomioiden erittäin tuntuvia investointeja, eikä ole sellaisenaan realistinen. Mainittakoon, että VT4 itäpuolinen alue tultaneen kaavoittamaan vapaaajan asumista silmällä pitäen. Konsepti sisältää kuitenkin eräitä hyvin jatkokehittelyn arvoisia elementtejä (kuva 21), ja niitä tarkastellaan yhdessä kohteen toiminnasta vastaavan perheyrityksen kanssa syksyn 2008 aikana. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet liittyvät mm kokoustekniikkaan ja ohjelmapalveluihin (esim saunatuote).

20 20 Kuva 21. Merihelmen alueen ensimmäinen kehittämisluonnos. Matkailuohjelman laadinnassa Merihelmen kehittämisluonnoksien valmistelu jäädytettiin, kunnes kohteeseen saatiin jatkuvuus varmistettua. Useiden eri yrittäjävaihtoehtojen jälkeen kohteen vuokrasi perheyritys, jolla on vankka yrittäjätausta, tietotaito sekä resurssit kehittää toimintaa. Merihelmen kehittämissuunnitelmia hiotaan konkreettiseen suuntaan syksyn 2008 aikana yhteistyössä yrittäjien (Merihelmi ja leirintäalue) kanssa. Ohjelmapalvelu- ja kokoustuote ovat ensimmäisten kehittämistoimien kohteena, jotka edellyttävät myös investointeja. 3. IIN KESKUSTAN JA JOKIVARREN KEHITTÄMISMALLI KAUPPILASTA KARHUUN 3.1. Yleistä Iin keskustan ja jokivarren kehittämisestä laadittiin keskipitkän aikajänteen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on nivoa koko jokivarsi Ns Kauppilan ja Karhu- saaren välisellä alueella yhtenäiseksi matkailureitiksi. Tämä yhtenäinen esitys antaa hyvän pohjan ko alueen kaavoitukselle, joka vaatii päivitystä etenkin aivan joen varren kiinteistöjen osalta. Iin matkailuohjelmaan liittyvässä kehittämisluonnoksessa määriteltiin kullekin osa alueelle sen ominaisin profiili uudis- ja täydennysrakentamishankkeineen. Kokonaisuudessaan n m2 rakennushankkeiden lisäksi luonnokseen sisältyy ajatus keskustan tiivistämisestä, Micropoliksen seudun Outlet alueesta sekä Pitkäniemen / Praavan Kalastajakylä alueet, joihin liittyvä

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 Kaavoituksen kohde: Rovaniemen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA

Lisätiedot

KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE

KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloite on Kokkolan

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 15.8.2016 LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/5 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen korttelia 110, 119

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE ROVANIEMEN KAUPUNKI 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva: Blom Kartta Oy ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta Vaalan kunta Vireilletulo: Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.xx.2016 xx.xx.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos Selostus koskee

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2017 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa, kortteli 130 tontti 11, Koskikatu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. Pictometry,

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Pohjois ois--karj Kar alan alan kaupp kau akamarin SYYSBAROMETRI 2011

Pohjois ois--karj Kar alan alan kaupp kau akamarin SYYSBAROMETRI 2011 j j k vk 41-43 333 vastausta: 86kpl l 151 kpl 42 kpl muut 51 kpl (tyhjiä 3kpl) Vastaajat / toimiala Vastaajat / henkilöstömäärä 13 % 15 % 26 % 9 % 6 % alle 50 työntekijää 50-249 työntekijää 46 % muu 85

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot