1. Toteutus ja sisältö. Toteutetut työvaiheet ja saavutetut tulokset. Toteuman vertailu suunnitelmaan.
|
|
- Eija Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 COMBI-hanke TEKES-VÄLIRAPORTTI Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) LIITE 1 1. Toteutus ja sisältö. Toteutetut työvaiheet ja saavutetut tulokset. Toteuman vertailu suunnitelmaan. WP1 - Tutkimuksen organisointi ja tiedotus (TTY yht. 26,5 htkk) Hankkeen neljäs ohjausryhmän kokous pidettiin , missä yhteydessä hankkeen tutkimusosapuolet pitivät myös erillisen tutkijapalaverin. Hankkeen ulkomaan ekskursio Trondheimiin, Osloon ja Amsterdamiin pidettiin ja matkalle osallistui yhteensä 20 henkilöä (tutkimuslaitoksista 15 henkilöä sekä yrityksistä ja kaupungeista yhteensä 5 henkilöä). Osallistujilta kerätyn palautteen yhteydessä kysytyn yleisarvosanan keskiarvo oli 4,7/5 (n = 9). COMBI-hankkeesta pidettiin tilannekatsaus Tampereen seudun tilapalvelupäälliköiden kokouksessa Kokouksen perusteella tilapalvelupäälliköille laadittiin koontilistat hankkeessa mukana olevista case-kohteista ja niiden sijoittumisesta eri työpaketteihin. WP2 - Arkkitehtonisten ratkaisujen vaikutus energiatehokkuuteen (TTY yht. 41 htkk) Työpaketin työryhmäpalaveri pidettiin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ja koulurakennusten osalta on nyt muodostettu edustavat tyyppimallit pohjautuen kerättyyn aineistoon ja sen käsittelyyn. Kyseisten rakennusten osalta käynnissä on jatkotarkasteluissa käytettävien varianttien muodostaminen sekä yksittäisten tyyppitilojen määritteleminen ja mallintaminen valaistustarkasteluja varten. Valaistustarkasteluja tehdään yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Koulurakennusten osalta käynnissä on IFC-mallien luominen case-kohteista. Tulevaisuuden muutostarpeiden osalta käynnissä on nykyisten suunnittelumallien muutostarpeiden arvioiminen. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen osalta uusien palveluasumisratkaisujen ideointi on myös keskeisenä osana lokakuussa 2016 alkavaa asuntosuunnittelun ammattikurssia (noin 80 osallistujaa). Arkkitehtisuunnittelussa käytettävän energiaoptimoinnin ohjausmallin osalta on nyt tehtynä mallin tavoitteiden, huomioon otettavien asioiden sekä mittakaava- ja hierarkiatasojen määrittely. Käynnissä on energiatehokkuuteen vaikuttavien eri tekijöiden vaikutusten selvittäminen sekä laskentatarkastelujen avulla, että laadullisesti. Lisäksi käynnissä on niiden suureiden kartoittaminen, joita ei oteta tällä hetkellä huomioon rakentamismääräyskokoelman mukaisessa energialaskennassa (kuten käyttötehokkuus ja vyöhykejaot). Arkkitehtonisia ja tilasuunnitteluun liittyviä ratkaisuja käsittelevän ohjeistuksen osalta on saatu valmiiksi työpaketin pääjulkaisun yleisrakenne, minkä lisäksi on meneillään tehdyn työn ja saatujen tulosten kirjaaminen julkaisumuotoon sekä ohjausmallin lähtökohtien ja käyttöperiaatteiden dokumentointi. WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet (yht. TTY: 85 htkk) Työpaketin työryhmäpalaveri pidettiin Osatehtävässä T3.1 on saatu valmiiksi kuntotutkimusaineiston kerääminen ja lisääminen
2 kuntotutkimustietokantaan, minkä lisäksi tietokannan analysointi on käynnistetty. Alustavien tulosten perusteella aineistossa olevissa tapauksissa rakennusten moniongelmaisuus on tyypillistä, eli vaurioita on ollut noin % kussakin kohteessa käytetyistä rakenteista. Tilastollisesti paljon ongelmia liittyy maanvastaisiin, ennen vuotta 1950 rakennettuihin puurakenteisiin ryömintätiloihin, maanvastaisiin seinärakenteisiin, monesta materiaalista muodostuviin ulkoseinärakenteisiin ja ennen 1980-lukua rakennettuihin betonirakenteisiin välipohjiin. Ongelmat ovat liittyneet monessa tapauksessa tunnettuihin kosteusriskeihin ja riskirakenteisiin. Toisin sanoen vauriotapauksissa on usein käytetty rakenteita, jotka toimivat lähtökohtaisesti vain ideaalitilanteessa tai joiden toimivuudesta ei ole varmuutta. Kalsiumsilikaattieristeiden materiaaliominaisuuksien määrittäminen on valmistunut. Kolmella kalsiumsilikaattieristeellä neljästä materiaaliominaisuudet olivat sellaisia, joita voitaisiin käyttää maanvastaisten seinien sisäpuolisena lisälämmöneristeenä, perustuen COMBI-hankkeessa tehtyihin laskentatarkasteluihin. Kahden ontelolaattabetonin mitatut kosteustekniset ominaisuudet (vesihöyrynläpäisevyys ja kapillaariset ominaisuudet) poikkesivat selvästi sekä toisistaan että kirjallisuusarvoista. Seinäelementtibetonin kapillaarisissa ominaisuuksissa ajan funktiona on havaittavissa epälineaarista vaihtelua, minkä lisäksi seinäelementtibetonin kosteustekniset ominaisuudet poikkesivat sekä ontelolaattabetonille määritetyistä arvoista että kirjallisuusarvoista. Tehtyjen mittausten perusteella laskentaohjelmissa valmiina olevat kirjastoarvot saattavat poiketa merkittävästi Suomessa käytettävien tuotteiden ominaisuuksista. Osa ontelolaattabetonin materiaaliominaisuuksien mittauksista, kuten myös seinäelementtibetonin materiaaliominaisuuksien mittaukset ovat vielä käynnissä. Yläpohjien laboratoriomittauslaitteiston valmistuminen on viivästynyt ohjausohjelman osalta. Alustava aikatauluarvio on, että ensimmäisiä mittauksia päästään tekemään marraskuun 2016 alussa. Rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavuotojen alkutestit ovat valmistuneet. Tulosten perusteella yleisesti käytetty Darcyn laki on tehtäviä tarkasteluja varten riittävän tarkka ja selvästi nopeampi kuin vaihtoehtoiset Brinkmanin ja Stokesin lait. Tuulensuojalevyn käyttö vaikuttaa merkittävästi rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavirtauksiin, vaikka rakenteessa olisi pieni rako sisäpinnan lisäksi myös tuulensuojalevyssä. Rakenteissa olevien rakojen koolla on vaikutusta rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten suuruuteen, mutta vaikutus ei ollut määräävä. Koulujen ja päiväkotien määräysten mukaisilla käytön ajan ilmanvaihtomäärillä koneellinen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmä voi synnyttää suuria paine-eroja ulkovaipan yli, kun rakennuksen ilmatiiviys luku q50 on alle 1 2 m3/(m2h). Koneellisen tulopoistoilmanvaihdon synnyttämien paine-erojen vaikutuksesta paine-erot matalan rakennuksen yläosissa voivat vaihdella laitteiston käyntiaikojen mukaan yli- ja alipaineen puolella. Sisäilman olosuhteiden (T, RH, CO2) mittaukset ja vaipan yli olevien paine-erojen mittaukset ovat käynnistyneet Helsingissä ja ovat tätä väliraporttia kirjoitettaessa käynnistymässä Tampereella. Tämä tutkimusosio on suunnitellusta aikataulusta myöhässä. Toteutuneen ja laskennallisen energiankulutuksen vertailussa on saatu valmiiksi rakennusten energiankulutuksen simulointitarkastelut standardikäytöllä, joita tuloksia on verrattu aikaisemmin valmiiksi saatuihin kuukausitason laskennan tuloksiin. Tulosten perusteella simulointitulokset erosivat noin 5 10 % kuukausitason laskentatuloksista, eikä laskentamenetelmän valinta näin ollen pelkästään selittänyt laskettujen ja mitattujen energiankulutusarvojen suurta eroavaisuutta.
3 Seuraavana toimenpiteenä tarkasteltavista kohteista kerätään mahdollisimman todenmukaisia lähtötietoja rakentamismääräyskokoelmassa esitetyn standardikäytön sijaan, jota sitten käytetään myöhemmin energiankulutuslaskelmien lähtötietoina. WP4 - Talotekniikkajärjestelmien ja uusiutuvan energian tuotannon ratkaisut (TTY yht. 1 htkk) TTY ei ole osallistunut raportointikaudella työpaketin toimintaan. WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus (yht. TTY: 26 htkk) Niko Simolan diplomityö: Hyvän sisäilmaston varmistaminen rakennuksen takuuaikana on valmistunut. Tutkimusten mukaan käyttäjien kouluttamisella rakennuksen käyttöön on vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen ja sisäilmastoon. Kun käyttäjät on koulutettu käyttämään rakennuksen järjestelmiä, he osaavat säätää mieleisensä työskentelyolot energiatehokkaalla tavalla. Käyttökoulutuksella pystytään myös lisäämään käyttäjien hallinnan tunnetta omaan sisäympäristöönsä, millä on positiivinen vaikutus koettuun sisäympäristöön. Myös huoltohenkilöstön osaamisella rakennuksen yksilöllisistä ominaisuuksista ja järjestelmistä on merkitystä rakennuksen hyvä sisäilmaston varmistamisessa. Rakennuksen toimivuustarkasteluun syvennyttiin tutkimuksessa tarkemmin kolmessa case-kohteessa. Tutkimuksessa havaittiin toimivuustarkastelun olevan yksi merkittävimmistä työkaluista hyvän sisäilmaston sekä rakennuksen toimivuuden varmistamisessa takuuaikana. Tarkastelun tuloksien perusteella voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä sekä vaatia yleisten sopimusehtojen mukaisen kahden vuoden takuun piiriin kuuluvia korjauksia urakoitsijoilta. Tarkastelun havaittiin olevan toimiva työkalu myös hieman pidempään käytössä olevien rakennusten sisäilmaston ja toimivuuden parantamiseen. Kanavan koulun tarkastelu Puretaanko vai korjataanko on valmistunut. Selvityksessä määritetyistä kolmesta eritasoisesta korjausvaihtoehdosta keskimmäinenkin muodostui lopulta keskiraskaaksi ja raskain korjaus oli kustannuksiltaan lähellä uudisrakentamisen kustannuksia. Työpaketissa on määritetty pohjaehdotus energiatehokkuuden huomioon ottamiselle palvelurakennusten hankeprosessissa, josta julkaistaan artikkeli seuraavassa Rakentajain kalenterissa. Työpaketissa on laadittu suunnittelun ohjauksen valmennuspaketti sekä prosessityökalu rakentamisprosessin tueksi. Lisäksi on laadittu Energiakortti-työkalu helpottamaan tilaajia ja muita rakennushankkeen osapuolia tavoitteenasettelussa, niiden dokumentoinnissa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa. Energiakortin käyttöä, havainnollisuutta ja hyötyjä on testattu Kanavan koulun tarkastelujen yhteydessä. Joel Tirkkosen diplomityö: Talotekniikkatyöt rakennusurakoitsijan näkökulmasta on valmistunut. Työssä tehtyjen selvitysten perusteella kohdeyrityksen (Peab Oy) henkilöstö kaipaa taloteknistä koulutusta ensisijaisesti aikataulutuksesta, laadunvarmistuksesta sekä TATEjärjestelmien yhteensovittamisesta ja perusasioista. Koulutuksen lisäksi kohdeyritys tarvitsee talotekniikan asiantuntijoita parantamaan ja ylläpitämään muun henkilöstön taloteknistä osaamista. Tutkimuksessa käytiin läpi kohdeyrityksen koko toimintajärjestelmä ja siihen liittyvät työkalut, poimittiin niistä kaikki talotekniikkaan liittyvät ja päivitettiin näitä. Päivitettäviä työkaluja oli lopulta noin kymmenkunta, joista suurimmat muutokset kokivat yrityksen talotekniikan aikataulutusohje, tarkastusasiakirja sekä talotekniikan itselleluovutuslista.
4 Tutkimuksen tuloksena oli myös kaksi täysin uutta työkalua: mallipohja yleisaikataulun tekemiseen sekä asialista talotekniikan yhteensovituspalaveriin. Seuraavaksi työpaketissa siirrytään energiakysymyksistä sisäilmakysymyksiin, sisältäen muun muassa lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden olosuhteet suhteessa rakennuksen käyttöön, ilmanvaihdon määrään ja paine-eroihin. Aiheesta järjestetään workshop marraskuussa 2016, minkä lisäksi jatketaan kehitettyjen työkalujen testaamista. 2. Voimavarat ja yhteistyö. Työmäärät verrattuna suunnitelmaan, projektin avainhenkilöt ja heidän osallistumisensa. Projektissa hyödynnetyt yhteistyöverkostot. Projektissa tarvitut erikoislaitteet, aineet ja tarvikkeet sekä ostetut palvelut. Hankkeessa mukana olevien kuntien ja kaupunkien edustajat ovat toivoneet saavansa lisätietoa erityisesti niistä case-kohteista, jotka sijaitsevat heidän toimialueillaan ja jotka ovat osana COMBI-hanketta. Tätä varten on päivitetty listaukset eri case-kohteiden sijoittumisesta hankkeeseen, minkä lisäksi eri osatehtävien tutkijoita on kannustettu välittämään aktiivisemmin tietoa asianomaisille julkisten tahojen edustajille. 3. Mahdolliset ongelmat ja muutostarpeet alkuperäiseen suunnitelmaan. Projektissa mahdollisesti ilmenneet ongelmat sekä projektisuunnitelman, aikataulun tai kustannus- ja rahoitussuunnitelman muutostarpeet perusteluineen. Työpaketissa WP3 tehtävät kenttämittaukset ovat myöhässä suunnitellusta aikataulusta, kuten myös yläpohjien laboratoriotutkimukset. Jotta kenttämittauksista saataisiin arvokasta mittausdataa riittävän pitkältä ajanjaksolta (tavoitteena kaksi vuotta), tullaan hankkeelle todennäköisesti hakemaan tulevaisuudessa jatkoaikaa. Jatkoajan perusteella ei olla kuitenkaan hakemassa muutosta hankkeen kokonaisbudjettiin. Ostettujen palveluiden kustannukset ovat ylittäneet rakennusfysiikan tutkimusryhmän osalta voimassa olevan budjetin vähäisessä määrin. Näiden osalta tullaan tulevaisuudessa tekemään erillinen muutoshakemus. VÄLIRAPORTTI Tampereen Ammattikorkeakoulu 1. Toteutus ja sisältö TAMK:n osuus sijoittuu koko hankkeen ajan useaan eri työpakettiin yhteistyössä muiden osapuolten kanssa. Työ on edennyt samassa tahdissa muiden osapuolten etenemisen myötä. Työpaketista T3.5 TAMK:n rooli on edelleen ollut lähinnä konsultoivaa. Kartoitusten jälkeinen analysointivaihe alkanee TTY- RF:n kanssa myöhemmin. Aihealueesta (kartoitus) valmistui 2 opinnäytetyötä keväällä Työpakettiin T4.6 (Kiinteistöautomaatioratkaisujen vaikutukset ja sähkötehojen hallinta) on edennyt suunnitelman mukaisesti. Siinä on tehty järjestelmävertailua hankkeeseen määriteltyjen CASE-kohteiden rakennusautomaatiojärjestelmien kesken. Pääpaino on ollut verrata rakennusautomaatiojärjestelmiä standardin mukaisiin energiatehokkuusluokituksiin automaatiojärjestelmien osalta ja näkökulmana tarkastelussa on ollut standardin
5 hyödyntäminen lähtökohtana rakennushankkeen automaatiotason tavoitteiden asettelussa. Tähän osuuteen liittyvä opinnäytetyö valmistui keväällä Työpakettiin liittyy myös mittausjärjestelmien ja sähkötehojen kartoitus- ja kehitysvaihe. Ko. työ on alkanut elokuussa Työpaketti 4.7 (Energiatehokkaat valaistusratkaisut) liittyy kiinteästi TTY-A:n WP2.2:een. Tähän mennessä tehty työ ja tutkimus liittyvät työpaketin WP2.2 ratkaisumallien konsultointiin ja arviointiin valaistuksen laadun- ja energiatehokkuuden kannalta. Toimivuustarkastelut tehtiin viidessä pirkanmaalaisessa kohdekiinteistössä. Työpaketti WP5 etenee yhteistyössä TTY-EE ja TTY-RP ryhmien kanssa. Alustavia hankeprosessiin liittyviä työkaluja on jo kehitetty. Työpaketteihin liittyen on tehty niin käyttäjäkyselyitä kuin taloteknisten järjestelmien toimivuuteen ja siivottavuuteen liittyviä haastattelututkimuksia. Em. aihealueista on valmistunut 3 opinnäytetyötä keväällä Voimavarat ja yhteistyö Vuonna 2016 on hanke edennyt suunnitelmien mukaisesti ja hankkeessa on ollut mukana 5 lehtoria, 1 lab. insinööri, 6 opiskelijaa sekä vastuuhenkilönä yliopettaja. Ostopalvelun kustannukset kohdistuivat kokonaisuudessaan kuluvalle vuodelle. Vuoden 2015 siirtyneistä ja v resursseista on yhteensä käytetty n.50 %. Projektiryhmä osallistui aktiivisesti työpakettikokouksiin ja työpajoihin. Mahdolliset ongelmat ja muutostarpeet alkuperäiseen suunnitelmaan. Raportointijakson aikana ei ole ilmennyt uusia ongelmia Yhteenveto projektin tuloksista Kuuden tutkimusapulaisen voimin on kerätty ja analysoitu tutkimusaineistoa liittyen työpaketteihin WP3, WP4 ja WP5. Tämän tutkimustyöosuuden väliraportteina on valmistunut 6 opinnäytetyötä kevään 2016 aikana ja ne ovat saatavilla hankkeen julkisista aineistoista. Selvitystöistä kolme liittyi vahvasti toimivuustarkasteluihin ja WP5-asioihin, kaksi WP3:n energiankulutusasioihin ja yksi WP4.6:n kiinteistöautomaatiojärjestelmiin. Projektin tulosten hyödyntämisnäkymät ja muut vaikutukset Hankeryhmä on laatinut lausunnon rakennusten energiatehokkuuslainsäädännön luonnoksista sekä myös konsultoinut erikseen säädösvalmistelua. Energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmän kokonaismuutoksista on tehty lehtiartikkeleita ja verkkojulkaisuja. Tulosten hyödyntämisnäkymät Koko energiajärjestelmässä meneillään olevat muutokset ovat nousseet laajaan keskusteluun. Erityisesti kulutuspäässä tapahtuvat muutokset ovat aiheuttaneet kulutuksen tehoprofiilien muuttumista, huipputehojen kasvua, vaikka energiakulutus olisikin vähentynyt. Tulevaisuudessa yhä enemmän tarvitaan toimenpiteitä, jolla yhä enemmän sääriippuva tuotanto ja hyvin jaksottainen energian käyttö sovitetaan yhteen. Projektin välilliset vaikutukset muissa organisaatioissa ja/tai yhteiskunnalliset vaikutukset Tampere 3 (TTY+TaY+TAMK) energiaklusterissa on valmisteltu useita uusia
6 (sähkö)energiajärjestelmään ja sähkön käyttöön liittyviä hanke-esityksiä sekä kehitetty uutta yhteistä koulutuskokonaisuutta. Tässä työssä on hyödynnetty myös COMBI: ssa syntyneitä tuloksia. VÄLIRAPORTTI Aalto-korkeakoulusäätiö 1. Toteutus ja sisältö Hankkeen tutkimukseen liittyvistä tehtävistä raportointikauden aikana on ollut käynnissä osatehtävä T4.2 (Sähköenergian optimaalinen omatuotanto ja käyttö). Raportointikauden aikana osatehtävässä T4.2 tutkittavien kohteiden ja järjestelmien mallinnus on suoritettu valmiiksi ja aurinkosähköjärjestelmien kustannusoptimointi on käynnistetty. Tutkimussuunnitelmaan verrattuna toteutetut tehtävät ovat 4 kuukautta myöhässä, koska hanke käynnistyi 4 kuukautta myöhässä. 2. Voimavarat ja yhteistyö Raportointikaudella hankkeen tehtävien toteuttamiseen vaadittu työmäärä on tutkimussuunnitelman mukainen. Hankkeen toteuttamiseen on osallistunut raportointikaudella diplomityöntekijä Paula Sankelo (tutkimus osatehtävässä T4.2) sekä erikoistutkija Juha Jokisalo (työpaketin WP4 koordinointi ja tutkimustyön ohjaus osatehtävässä T4.2) ja hankkeen vastuullinen johtaja professori Kai Sirén (tutkimustyön ohjaus ja valvonta osatehtävässä T4.2). Yhteistyö hankkeessa on edennyt tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksen toteuttamisessa on tehty kiinteästi yhteistyötä sekä hanketta rahoittavien yritysten kanssa sekä myös usean hankkeen ulkopuolisen yrityksen kanssa. Yhteistyö on ollut myös kiinteää hankkeessa mukana olevien kaupunkien kanssa. Aalto-yliopiston koordinoiman työpaketin (WP4) työryhmä on kokoontunut raportointikauden aikana kerran. Raportointikauden aikana ei ole tehty alihankintoja tai muita laite- tai tarvikehankintoja. 3. Mahdolliset ongelmat ja muutostarpeet alkuperäiseen suunnitelmaan Hankkeen tutkimussuunnitelmassa esitetty työpakettien ja osatehtävien aikataulu on laadittu niin, että tutkimus aloitetaan Hanke käynnistyi kuitenkin 4 kuukautta myöhässä, jonka vuoksi osatehtävien T käynnistymistä jouduttiin siirtämään vastaavasti 4 kuukautta eteenpäin. Näiden tutkimusosioiden päivitetty aikataulu on esitetty hankkeen ohjausryhmälle sekä ensimmäisen että toisen raportointikauden aikana. Asiakkaan yhteenveto projektin tuloksista: Raportointikauden aikana aloitettiin kiinteistökohtaisen aurinkosähköjärjestelmän kustannusoptimaalisuuden määrittäminen tutkimukseen valituissa palvelurakennuksissa. Tulokset osoittavat optimaalisen aurinkopaneelien mitoituksen sekä asennuskulman tutkittavissa rakennuksissa sekä aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksen rakennusten primäärienergiankulutukseen. Tulokset osoittavat lisäksi rakennusten lämmitysjärjestelmän vaikutuksen optimaaliseen aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen. Raportointikauden aikana saavutetut tulokset vastaavat tutkimussuunnitelmassa tälle osatutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Asiakkaan arvio projektin tulosten hyödyntämisestä: 1. Osaamisen ja uuden tiedon levittäminen raportointijakson aikana
7 Raportointikauden aikana on tuotettu uutta tietoa aurinkosähköjärjestelmien kustannusoptimaalisuudesta palvelurakennuksissa. Uutta tietoa ei ole julkaistu vielä kuluneen raportointijakson aikana, vaan tulokset tullaan julkaisemaan seuraavien raportointijaksojen aikana. 2. Tulosten hyödyntämisnäkymät Tulosten hyödyntämisnäkymissä ei ole ilmennyt muutoksia raportointikauden aikana. 3. Projektin välilliset vaikutukset muissa organisaatioissa ja/tai yhteiskunnalliset vaikutukset Projektilla ei ole vielä tällä raportointikaudella tiedossa olevia välillisiä vaikutuksia muissa organisaatioissa ja yhteiskunnassa.
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI)
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Kohti resurssiviisasta yhdyskuntaa Hankkeiden esittely- ja keskustelutilaisuus Anssi Laukkarinen 27.10.2016 Syitä rakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotHyvän sisäilmaston varmistaminen takuuaikana Olli Teriö TTY, Juhani Heljo TTY
22.1.2019 HYVÄN SISÄILMASTON VARMISTAMINEN TAKUUAIKANA Sisäilmaolosuhteiden varmistaminen toimivuustarkastelulla Olli Teriö, Tampereen teknillinen yliopisto 22.1.2019 2 Sisällys Sisäilmaolosuhteiden varmistaminen
LisätiedotHankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus
COMBI Yleisöseminaari 25.1.2018 Kuulumiset WP5-työpaketin tuloksista Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus WP5:ssä yhtymäkohtia vahvasti myös WP4-työpakettiin: Talotekniikkajärjestelmien
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta
LisätiedotWP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus
WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö Uusi RT-kortti: Talonrakennushankkeen kulku Puretaanko vai korjataanko? Puretaanko
Lisätiedot30 Energiatehokkaiden palvelurakennusten kokonaisvaltaisen tarkastelumallin kehittämishankkeen (COMBI-hanke) tilannekatsaus
Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (6) 30 Energiatehokkaiden palvelurakennusten kokonaisvaltaisen tarkastelumallin kehittämishankkeen (COMBI-hanke) tilannekatsaus TRE:7896/11.01.00/2016 Valmistelija /
LisätiedotArkkitehtuurin ja tilasuunnittelun vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen
Arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen Malin Moisio 1, Taru Lindberg 1, Tapio Kaasalainen 1 ja Antti Mäkinen 2 1 Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuuri 2 Tampereen
LisätiedotKohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen
Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotEnergiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK
3.12.2018 ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Antti Mäkinen, Tampereen Ammattikorkeakoulu 3.12.2018 2 Sisällys Energiankulutusseurannan kehittäminen Combi-tutkimukset
LisätiedotKäytön ja tilasuunnittelun yhteisvaikutus energiatehokkuuteen. COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Taru Lindberg
Käytön ja tilasuunnittelun yhteisvaikutus energiatehokkuuteen COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Taru Lindberg 26.1.2017 Esityksen sisältö Johdanto Tutkimusosion taustaa Tutkimusosion tavoitteet Aineisto
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotEri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila
Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta
LisätiedotSoveltamisala: JBR;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotKosteusturvallista betonielementtirakentamista
Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS
RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE
Lisätiedotnzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020
nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista
LisätiedotYmpäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön kuulumisia COMBI-yleisöseminaari 26.1.2017, Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Puhutaan normeista ja niiden suuresta määrästä sekä normien
LisätiedotRakennus- tai toimenpideluvan tunnus
RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva
LisätiedotSoveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotRakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä
LisätiedotCOMBI-hankkeen suositukset korkeatasoisten ja kosteusturvallisten palvelurakennusten toteuttamiseksi COMBI 8
COMBI-hankkeen suositukset korkeatasoisten ja kosteusturvallisten palvelurakennusten toteuttamiseksi COMBI 8 Juha Vinha ja Anssi Laukkarinen Tampereen yliopisto, rakennustekniikka, rakennusfysiikka Tiivistelmä
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotRakennusosien kosteuspitoisuudet kosteus- ja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa Laatija: Petri Annila, TTY
24.1.2019 RAKENNUSOSIEN KOSTEUSPITOISUUDET KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISISSÄ KUNTOTUTKIMUKSISSA Petri Annila, Tampereen teknillinen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys Tutkimusaineisto ja menetelmä Tulokset Yleistä
LisätiedotIlmanpaine-erot ja sisäilman radon pitoisuus COMBI yleisöseminaari Laatijat: Antti Kauppinen, TTY
25.1.2018 ILMANPAINE-EROT JA SISÄILMAN RADON PITOISUUS COMBI yleisöseminaari 25.1.2018 Antti Kauppinen, tutkimusapulainen, RI, Tampereen teknillinen yliopisto 25.1.2018 2 Sisällys Ilmanpaine-erot ja sisäilman
LisätiedotCOMBI-HANKE. Yleisöseminaari Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikka
COMBI-HANKE Yleisöseminaari 25.1.2018 Prof. TTY, Rakennustekniikka RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa ja vähennykset syntyvät
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
Lisätiedotnzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
LisätiedotKERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN
KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN Ronja Saarinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy TAUSTATIETO Helsingin kaupungin diplomityöhanke, Vahanen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotUudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.
Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin
LisätiedotAurinkosähkö kannattaa etenkin vanhainkodeissa Laatijat: Paula Sankelo, Aalto-yliopisto; Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto
18.1.2019 AURINKOSÄHKÖ KANNATTAA ETENKIN VANHAINKODEISSA Laatijat: Paula Sankelo, Aalto-yliopisto Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto 18.1.2019 2 Sisällys Tavoite Tutkimusmenetelmät Energiasimulointi ja optimointi
LisätiedotProjekti A: iskunvaimennindynamometri
Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys
LisätiedotTaTe-toimivuustarkastelu ja toimivuustarkastuskortti Laatija: Pirkko Pihlajamaa TAMK
15.1.2019 TALOTEKNIIKAN TOIMIVUUSTARKASTELU JA TOIMIVUUSTARKASTUSKORTTI Toimivuustarkastelujen tarpeellisuus ja viestinnän merkitys Pirkko Pihlajamaa, Tampereen ammattikorkeakoulu 15.1.2019 2 Sisällys
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotMX6 Energia - Energiatehokkuus
- Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotAutomaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiotason valinta Laatija: Sakari Uusitalo, TAMK
24.1.2019 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennusautomaatiotason valinta Sakari Uusitalo, Tampereen ammattikorkeakoulu 24.1.2019 2 Sisällys Rakennusautomaation tasoluokituksesta apua tavoitteen asetteluun Automaation
LisätiedotEnergiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet
LisätiedotRAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos
RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet
LisätiedotDigital Lasso Solutions
Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotCOMBI-hankkeen suositukset energiatehokkaaseen rakentamiseen COMBI 8
COMBI-hankkeen suositukset energiatehokkaaseen rakentamiseen COMBI 8 Hyvä energiatehokkuus on yksi laadukkaan rakentamisen monista ominaisuuksista. Sen parantaminen vaikuttaa moniin eri asioihin, jotka
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin
LisätiedotMetropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset
Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen
Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen
LisätiedotUusien koerakennusten rakentaminen on aloitettu TTY:n takaparkkiin
Uutisarkisto 2018 19.11.2018 COMBI-hankkeen neljännen ja viimeisen yleisöseminaarin ilmoittautuminen on auki täällä. Seminaari järjestetään torstaina 24.1.2019 TTY:llä Tietotalon salissa TB104. Tule paikalle
LisätiedotKohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia
Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti
LisätiedotRakennushankkeiden energiajohtaminen
Rakennushankkeiden energiajohtaminen Ympäristö- ja toiminnallisen suunnittelujaoksen yhteisseminaari Teemu Salonen Mitä on rakennushankkeiden energiajohtaminen Prosessi Työkalut Tehtävät Vastuutahot Energiasimulointi
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotAsetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
LisätiedotFinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa
Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotTermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi
TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotRIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013
RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä
LisätiedotFibRobotics - Tutkimussuunnitelma FibRobotics-hankkeen 3. ohjausryhmän kokous
FibRobotics - Tutkimussuunnitelma FibRobotics-hankkeen 3. ohjausryhmän kokous Kampusareena, TTY 27.1.2016 Kertausta: 1. vaiheen tavoitteet Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoite on verifioida asiakastarve
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotTERVEEN TALON TOTEUTUKSEN KRITEERIT
TERVEEN TALON TOTEUTUKSEN KRITEERIT Timo Murtoniemi, FT Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-21552-26-15 Turku, 9.2..2018 SIRATE pähkinänkuoressa SIRATE on asiantuntijayritys, joka tuottaa kokonaisvaltaisia
LisätiedotEnergiakortti Laatijat: Olli Teriö, TTY; Juhani Heljo TTY
Laatijat: Olli Teriö, TTY; Juhani Heljo TTY 23.1.2019 ENERGIAKORTTI apuna energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessissa Olli Teriö, Juhani Heljo, Tampereen teknillinen yliopisto Laatijat: Olli Teriö,
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotTekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Kh
Kaupunginhallitus 197 19.06.2017 Kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat Kh 26.09.2016 255 Kaupunginjohtaja on nimennyt sisäilmatyöryhmään työsuojelupäällikön, yhden työsuojeluvaltuutetun, sosiaali- ja
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotRakennusvalvonta laadun mahdollistajana
Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku
LisätiedotTAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI
MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:
LisätiedotKORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA
ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotArkkitehtoniset suunnitteluratkaisut ja energiatehokkuus. COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Malin Moisio
Arkkitehtoniset suunnitteluratkaisut ja energiatehokkuus COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Malin Moisio 26.1.2017 Esityksen sisältö Johdanto WP2 tutkimusryhmän tavoitteet, keskittymisalue ja tutkimustapa
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa
Koulujen ja päiväkotien sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset COMBIhankkeessa Anssi Laukkarinen 1, Antti Kauppinen 1, Eero Tuominen 1, Tuomas Raunima 1 ja
LisätiedotKorjausrakentamisen viranomaisohjaus
Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT
KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka
Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön
LisätiedotMiksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotCOMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset
COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet
LisätiedotRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 20.9.2016 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Muut vaikutukset Huomioon otettavien
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotInsinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu
LisätiedotIlmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa
Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella
LisätiedotKoulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE
Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotTampere3 sisäilmaosaajat
Tampere3 sisäilmaosaajat Pekka Väisälä 1, RA, DI ja Paavo Kero 2, DI 1 Tampereen ammattikorkeakoulu, 2 Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Koulutus Pekka Väisälä Tutkimus Paavo Kero Tampere 3 Tampereen
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ
ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.4.2018 SISÄLTÖ Energiansäästösuositukset YM asetuksessa Palvelurakennusten energiatodistuksia ARA:n rekisterissä
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
Lisätiedotlähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen
lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia Kyselytutkimuksen tavoitteet Kysely-ja haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää
LisätiedotAsumisterveys ja rakentaminen KK-diplomi 60 op HUOM! Muutokset voivat olla mahdollisia!
Asumisterveys ja rakentaminen KK-diplomi 60 op 22.1.2018-31.5.2019 1. Talonrakennus ja korjausrakentaminen 20 op Kouvola 22.1.-31.7.2018 22.1.2018 klo 10.00 16.00: Orientaatio moduuliin ja kk-diplomiin
LisätiedotAvoimen tieteen osaajakoulutus Työpaja: Avoin tiede ja tietohallinto 14.9.2015
Avoimen tieteen osaajakoulutus Työpaja: Avoin tiede ja tietohallinto 14.9.2015 Johdanto aiheeseen Mitä on avoin tiede? Avoimen tieteen ja tutkimuksen prosessi Palvelut ja tietojärjestelmät Esimerkkejä
LisätiedotFInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry
FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotYlläpito osana kiinteistöstrategiaa
Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa TT 2028 työpaja Sari Hildén Miksi kiinteistöstrategia tarvitaan? Kaupungin pystyttävä pitämään huolta siitä, että kaupunkilaiset saavat hyvää palvelua ajanmukaisissa
LisätiedotBuild Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia
LisätiedotEnergiatehokkuus ja hyvä sisäilma. Olli Teriö, Oulun kaupungin rakennusvalvonta
Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma Olli Teriö, Oulun kaupungin rakennusvalvonta Agenda Kuinka rakennushankkeessa varmistetaan energiatehokkuus ja hyvä sisäilma? Suunnittelu Toteutus - Todentaminen Combi
Lisätiedot