H YVÄT SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETTAJAT JA

Transkriptio

1 E X P R E S S UKANEXPRESS 2/ H YVÄT SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETTAJAT JA MUUT KUMPPANIMME ERI PUOLILLA MAAILMAA, Vuosi 2001 on ollut eräs tapahtumarikkaimmista UKANin historiassa. Vuosi oli paitsi Euroopan kielten teemavuosi myös Suomen puheenjohtajuusvuosi kaikessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Kymmeniä kielten vuoden tapahtumia on järjestetty eri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Erityishuomion kohteena oli Porton yliopisto, jossa järjestettiin marraskuun alussa Suomen kielen ja kulttuurin päivä yhteistyössä Suomen Portugalin suurlähetystön, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen, Suomen Madridin-instituutin ja CIMOn kesken. Kielten vuoden kunniaksi CIMO julkaisi Take a Chance on Finnish - esitteen, josta ilmestyi englanninkielisen lisäksi italian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin- ja saksankieliset versiot. Jatkossa on tarkoitus käännättää esitettä tarpeen mukaan muillekin kielille. Pohjoismaiden Ministerineuvosto myönsi Pohjoismaiden kielten ja kulttuurin ulkomaanopetuksen toimikunnalle varat NORDIT-projektia varten, jonka tavoitteena on Pohjoismaissa puhuttavien kielten ITopetuksen laadun arviointi. Projektin ensimmäinen seminaari pidettiin marraskuun lopulla Jyväskylän yliopistossa. Pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien vuotuinen kokous pidettiin syyskuussa Saariselällä ja sen erityisteemana oli saamen kieli ja kulttuuri. Pohjoismainen lehtorikonferenssi puolestaan oli Budapestissa lokakuussa ja tilaisuuteen oli kutsuttu Pohjoismaiden kielten lehtorit itäisen Keski- Euroopan maista. Oslossa järjestettiin marraskuussa seminaari Pohjoismaiden kielten, erityisesti suomen asemasta Pohjolan yliopistoissa. Vuosi huipentui symposiumsarjaan Japanissa, missä Pohjoismaiden yhteiskuntia ja kulttuuria esiteltiin kolmessa japanilaisessa yliopistossa Tokion alueella ja Osakassa. Lisäksi järjestettiin yksi tilaisuus laajemmalle yleisölle Ruotsin Tokion suurlähetystössä. UKANin uutena toimintamuotona tarjotaan ensi kesänä kääntäjäseminaari ulkomaisille suomen kielen opiskelijoille tai vastavalmistuneille. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Kirjallisuuden tiedotuskeskuksen kanssa. Kesäkurssitarjontaa lisätään yhdellä keskitason kurssilla, jotta maailmalla kasvaneeseen kysyntään voitaisiin entistä paremmin vastata. Viime kesänä lanseeratussa Suomea Suomessa harjoitteluohjelmassa oli 51 opiskelijaa. Ohjelma on tarjolla myös ensi vuonna. Näistä ja muistakin aiheista lisää tämän expressin sivuilla. Kiitokset kuluneen vuoden yhteistyöstä ja menestystä tulevalle! Anna-Maija Raanamo 1

2 P ÄIVÄ SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN TUNTEMUKSEN LISÄÄMISEKSI Virallinen Euroopan kielten vuoden päivä oli , jolloin Euroopan komissio järjesti kielitapahtuman Brysselissä. Suomen kieli ja sen opetus olivat esillä tapahtumassa Suomen Benelux-instituutin koordinoimana. Tilaisuuteen osallistuneet saattoivat opetella suomen kieltä näytetunneilla ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin musiikin avulla. Aleksis Kiven päivänä vietettiin suomen kielen teemapäivää opetuspisteissä eri puolilla maailmaa. Tilaisuuksissa esiteltiin suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria ensisijaisesti suomalaisen kirjallisuuden avulla. Reykjavikissa tapahtuma keskittyi nykykirjallisuuteen. Kirjailijavieraana oli Hannele Huovi, joka esitteli ja luki tuotantoaan Reykjavikin Pohjolan talolla. Madridissa järjestettiin Mika Waltari -tapahtuma, jossa esiteltiin kirjailijan tuotantoa. Tapahtuma keskittyi Waltarin tuotantoon, koska tämän kirjoja on käännetty espanjaksi ja niitä luetaan paljon, mutta useinkaan ei ole tiedossa, että Waltari on suomalainen kirjailija. Tilaisuus järjestettiin Suomen Madridin-insituutissa. Suomen Pietarin-insituutti järjesti yhteistyössä Pietarin alueen koulujen kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin suomen kielen opiskelua Pietarissa ja suomalaista kulttuuria yleensä. Tilaisuudessa keskusteltiin myös Pietarissa annettavan suomen kielen opetuksen kehittämisestä ja perustettiin Pietarin suomen kielen opettajien yhdistys. Suomen Ranskan insituutissa järjestettiin näyttely suomen kielen opetuksesta Pariisissa. Näyttelyssä esiteltiin suomen kieltä ja suomen kielen opetuksen historiaa valokuvin, tekstikatkelmin ja oppikirjoin. Esillä oli myös uusia kielen opiskelun apuvälineitä kuten CD- ROM-levyjä, joita näyttelyn vieraat saivat kokeilla. Teemapäivää vietettiin myös Latvian yliopistossa Riiassa, jossa esiteltiin suomen kielen opintomahdollisuuksia. Toronton yliopistossa Kanadassa avattiin Suomen luontoa esittelevä valokuvanäyttely. Ruotsissa Lundin yliopistossa kuultiin luentoja suomen kielestä ja kulttuurista ja avattiin kirjanäyttely teemapäivän kunniaksi. New Yorkin Suomen kielen ja kulttuurin opetuspiste Columbian yliopistossa järjesti suomalaisen runouden ja musiikin illan, jossa esiintyi mm. muusikko Ulla Suokko. Teemapäiviä järjestettiin myös marras- ja joulukuussa. CIMO järjesti marraskuussa Portugalissa yhdessä Suomen Portugalin suurlähetystön, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen, Suomen Madridin-instituutin ja Porton yliopiston kanssa kieli, kirjallisuus ja viestintä -aiheisen Suomi-päivän. Hampurin yliopistossa kuultiin esitelmä slangista ja tutustuttiin suomen kirjakielen kehityksestä kertovaan näyttelyyn. Kalifornian yliopistossa Berkeley ssä ja Tarton yliopistossa järjestettyjen teemapäivien aiheena oli suomalainen joulu perinteineen. Esillä olivat myös opiskelumahdollisuudet Suomesta ja suomen kielestä kiinnostuneille. Syksyn viimeiset teemapäivät vietettiin itsenäisyyspäivän aikoihin Venäjällä Syktyvkarissa ja Puolassa Elkin kaupungissa, missä Poznanin yliopiston lehtori oppilaineen esitteli suomen kielen opiskelumahdollisuuksia ja kertoi suomalaisesta kulttuurista. Ja lisää on tulossa. Syksy tuntui olevan monessa opetuspisteessä liian kiireistä aikaa teemapäivien järjestämiseen. Niinpä moni päätti järjestää teemapäivän keväällä Keväällä teemapäiviä vietetään Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Tanskassa, Tsekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Tapahtumia riittää siis edelleen ympäri maailmaa! CIMO ONNITTELEE Tasavallan presidentti Tarja Halonen on itsenäisyyspäivänä 2001 myöntänyt seuraavat kunniamerkit: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Professori Maisa Marja-Liisa Martin, Jyväskylä Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: Ulkomaanlehtori Paula Riitta Helena Kokkonen, Kirkkonummi T AKE A CHANCE SAISIS TA CHANCE TA CHANCEN APOSTE NO FINLANDÊS! CIMO julkaisi alkuvuonna Take a Chance on Finnish! -esitteen osana suomen kielen opintojen markkinointikampanjaa. Englanninkielinen esite sai syksyllä rinnalleen muita kieliversioita: ruotsin-, saksan-, ranskan-, italianja portugalinkieliset esitteet ovat tulleet tarpeeseen ja löytäneet paikkansa Suomen-opintojen markkinointimateriaalina. Eri kieliversioita voi tilata sähköpostitse os.: leena.karna@cimo.fi tai johanna.komppa@cimo.fi. 2

3 Elämää Elämää suomeksi E LÄMÄÄ SUOMEKSI! - KILPAILUN SATOA Euroopan kielten teemavuoden ohjelmaan kuului myös Elämää suomeksi! -kilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaista opiskelijoita käyttämään suomen kielen taitoaan sekä kannustaa ideoimaan Internet-sivuja, joista olisi apua suomen kielen opiskeluun ulkomailla. Kilpailu päättyi marraskuun lopussa, ja määräaikaan mennessä UKANiin saapui 51 työtä Euroopasta ja Yhdysvalloista. Erityisesti itäisen Keski-Euroopan maiden suomen kielen opiskelijat osallistuivat ahkerasti kilpailuun. On ollut mukava huomata, että kilpailutöitä ovat lähettäneet sekä useita vuosia suomen kieltä opiskelleet että vasta opintojaan aloitelleet. Elämää suomeksi -aihe on innoittanut hyvin erilaisiin töihin, ja raati on saanut luettavakseen mm. erilaisia matkakertomuksia ja Suomea, suomalaista kulttuuria ja suomalaisia kuvaavia kirjoituksia. Arvosteluraati on jo aloittanut töihin tutustumisen, ja kilpailun tulokset julkaistaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta Kilpailun sadosta on tarkoitus koota julkaisu sekä tuottaa verkkosivut ulkomailla suomen kieltä opiskelevien tarpeisiin. V UODEN 2002 ALUSTAVA TAPAHTUMAKALENTERI Elämää suomeksi -kilpailun tulosten julkaiseminen SASSin (The Society for the Advancement of Scandinavian Study) konferenssi Salt Lake City ssä Ulkomaanlehtorien opinto- ja neuvottelupäivät Jyväskylässä Kääntäjäseminaari Helsingissä Pohjoismainen lehtorikokous Oulussa marraskuussa 2002 UKANIN JÄRJESTÄMÄT S UOMEN KIELEN JA KULTTUURIN KESÄKURSSIT / AJANKOHDAT V P o h j o i s m a i s e t k u r s s i t : Kurssi I, Vaasan yliopisto Kurssi II, Vaasan yliopisto Suomenruotsalaisen kulttuurin kurssi, Kuggom Näille kursseille hyväksytään ainoastaan pohjoismaisia opiskelijoita. Huom. poikkeus: Baltian maissa suomea opiskelevat voivat hakea kurssistipendejä Pohjoismaiden ministerieuvostolta yhteistyössä oman yliopistonsa pohjoismaisten kielten laitoksen kanssa. Lisätietoja UKANista. K a n s a i n v ä l i s e t k u r s s i t : Kurssi I, Jyväskylän yliopisto Kurssi II, Kuopio Kurssi III A, Oulun yliopisto Kurssi III B, paikka avoin Kurssi IV, Jyväskylän yliopisto Kansainvälisistä kursseista III A ja IV ovat avoimia myös pohjoismaalaisille. H AKUAJAT Pohjoismaalaisten hakijoiden osalta hakuaika päättyy ja kansainvälisten hakijoiden osalta Molempia hakijaryhmiä varten on olemassa erillinen hakulomake. Hakemukseen liitetään lehtorin täyttämä lausuntolomake, joita lähetetään tämän tiedotteen mukana. Tarkemmat hakuohjeet lomakkeessa ja UKANin esitteessä. M UUTOKSIA Yliopistoille järjestetyn tarjouskilpailun pohjalta muuttuu viime vuodesta yhden pohjoismaisen kurssin paikkakunta: Vaasan yliopisto järjestää molemmat pohjoismaiset kurssit I ja II, joten Turussa ei ole ensi kesänä lainkaan kurssia. 3

4 III-tasolle on kovan kysynnän vuoksi tarkoitus järjestää lisäkurssi, joka vastaa tasoltaan Oulun kurssia. Tälle kurssille on mahdollista hakea, vaikka paikkakuntaa ei ole vielä päätetty. Suomenruotsalaisen kulttuurin kurssin Kuggomissa järjestää Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden laitos. K URSSIEN TASOJEN KUVAUKSET 4 Pohjoismaisten kurssien (I ja II) tasokuvauksista on tarkemmat tiedot UKANin esitteessä Kurssilaisten valintoja tulee jatkossa helpottamaan se, että molemmat kurssit ovat yhtä aikaa samassa yliopistossa. Kv. I-kurssi (Jyväskylässä) on tasoltaan hieman alempi kuin II-kurssi (Kuopiossa). I-kurssille otetaan yhden lukukauden tai korkeintaan yhden lukuvuoden suomea opiskelleita, joilla on vaikeuksia ymmärtää tai tuottaa puhetta. Kv. II-kurssi (Kuopiossa) on selkeästi niille, joilla on ollut yliopistossa melko intensiivistä suomen opetusta vähintään yhden lukuvuoden ajan. Hakijan tulee ymmärtää puhuttua yksinkertaista suomea. Kv. III A ja B -kursseilla (A: Oulussa; B: kurssipaikka avoin!) nivotaan opetukseen mukaan enemmän kirjallisuutta. Sitä on n. 20 tuntia ja kielen opetusta on 60 tuntia. Tällä kurssilla pyritään erityisesti vahvistamaan käytännön kielitaitoa (puhumista ja puheen ymmärtämistä) ja opiskelijoiden tulisikin pystyä osallistumaan ryhmätyöskentelyyn. Kv. IV-kurssi (Jyväskylässä) on suomea jo erittäin hyvin osaaville. Ei tasoryhmiä vaan kysynnän mukaan muodostetaan kaksi tai kolme ryhmää, jotka painottuvat kieleen ja kirjallisuuteen sekä yhteiskunnallisiin aiheisiin. I, II ja III -kursseilla on eri tasoryhmiä Kaikilla kursseilla harjoitellaan erityisesti puhumista ja puheen ymmärtämistä. K IRJAUUTUUKSIA Terttu Leney & Liisa Needham: Finn Talk. Multimedia Finnish Language Course. Finn-Guild & Kansanvalistusseura Maila Eichhorn, Inkeri Lehtimaja & Sanna Voipio: Tekstitulkki. Lukemisto ja tehtäväkokoelma suomi toisena ja vieraana kielenä -opetukseen. Laatusana Oy & Kesälukioseura Tilaukset Äidinkielen opettajain liitosta. Erkki Savolainen & Anneli Brown: Verkkokielioppi. Finn Lectura Oppilaitoksille suunnattu, www-selaimen avulla käytettävä suomen kielioppi. Sisältää äänne-, muoto- ja lauseopin osiot. Esittelyversio osoitteessa Suomen vuosisata. Tietoteos Suomesta ja suomalaisista sadan vuoden ajalta: asuminen ja rakentaminen, kansantalous ja elinkeinot, koti- ja ulkomaankauppa, koulutus ja tutkimus, oikeusolot ja rikollisuus, sosiaaliturva ja viestintä, vaalit, väestö ja työelämä, ympäristö ja energia. Tilastokeskus Uutta aineistoa

5 K IELENHUOLTOA INTERNETISSÄ U USIA VIDEOHANKINTOJA Kielikello-lehden sähköinen arkisto Verkko-Kielikello on valmistunut. Se on kooste Kielikellon painetuista numeroista vuodesta 1968 alkaen. Sieltä selviävät esim. yhteen ja erikseen kirjoittamisen periaatteet, merkkien ja numeroiden oikeinkirjoitus, virastojen ja laitosten nimien kirjoittaminen ja monet muut kielenkäytön kysymykset. Verkko-Kielikello on maksullinen palvelu, mutta siihen voi tutustua veloituksetta kahden viikon ajan. Osoite Kielenhuoltoon liittyviin kysymyksiin saa vastauksia myös kielitoimiston sivulta kielitoimisto. U USI SUOMEN KIELEN KURSSI INTERNETISSÄ Marjukka Kenttälä Helsingin yliopiston kielikeskuksesta on tehnyt yhdessä opiskelija Jan Wagnerin kanssa suomen kielen verkkoalkeiskurssin, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Tavataan taas! Johdanto suomen kieleen ja Suomeen sisältää myös suuren määrän linkkejä lukuisille suomalaisille internet-sivuille (esim. eduskunta, tilastokeskus, Suomen Akatemia, monet museot), jotka antavat taustatietoja tekstissä käsitellyille asioille. Kurssi on vielä osittain keskeneräinen; siihen on myös tulossa sanasto ja ääni kaikkiin teksteihin. Tällä hetkellä kurssin apukielenä on englanti, mutta myös muita kieliversioita on tulossa myöhemmin. Tavataan taas! -kurssin osoite on donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/ FinnishForForeigners. M UITA INTERNET- OSOITTEITA Selkouutiset-lehden tekstejä voi lukea ja osittain kuunnellakin osoitteessa Papunet on varsinaisesti palveluverkko puhevammaisille ja selkokielen käyttäjille, mutta siitä saattaa olla hyötyä myös suomen kielen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole kovin pitkällä opinnoissaan. Papunetissä esitellään myös suomenkielisiä selkokirjoja. Samasta osoitteesta saa tietoa myös ruotsinkielisestä selkolehdestä ja -kirjallisuudesta. Sivusto on vielä osittain keskeneräinen. Pientä hupia (ja vähän hyötyäkin?) voi saada opetukseen kahdelta www-sivulta, joilla voi käännättää kirjakielisen tekstin joko Turun tai Savon murteelle. Konekäännökset eivät valitettavasti tietenkään ole aivan täydellisiä. Turkuraattori netellocom/murre.cgi Muljaatin muljaatin.html Aunuksenkarjalaiset. Sarjasta Väinölän lapset. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, suomen kielen laitos, yliopiston tiedotus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 28 min. Lyydiläiset. Sarjasta Väinölän lapset. 40 min. Virolaiset. Sarjasta Väinölän lapset. 40 min. Aikamme elokuva - Aki Kaurismäki. Dokumentti elokuvaohjaaja Aki Kaurismäestä vuodelta min. Puhtaaksikirjoittaja. Tv-draama Jean Sibeliuksesta ja hänen kahdeksannen sinfoniansa puhtaaksikirjoittajasta. Ohj. Hannu Heikinheimo. 1 t 25 min. Juha. Juhani Ahon romaanin pohjalta ohjannut Aki Kaurismäki Mykkä elokuva, jossa englanninkielinen teksti. 78 min. Kauas pilvet karkaavat. Englanninkielinen teksti. Ohjaus Aki Kaurismäki min. Pidä huivista kiinni, Tatjana. Englanninkielinen teksti. Ohjaus Aki Kaurismäki min. Rikos ja rangaistus. Fjodor Dostojevskin romaanin pohjalta ohjannut Aki Kaurismäki min. Tulitikkutehtaan tyttö. Englanninkielinen teksti. Ohjaus Aki Kaurismäki min. Varjoja paratiisissa. Ohjaus Aki Kaurismäki min. Videoita voi tilata lainaksi Leena Kärnältä. L EHTITILAUKSISTA Mikäli toivotte muutoksia lehtitilauksiinne vuodeksi 2002, pyydämme ilmoittamaan asiasta ensi tilassa Leena Kärnälle. Mainittakoon, että esim. kesäloman ajaksi on mahdollista keskeyttää Helsingin Sanomien tilaus, jolloin tilausjakso pitenee vastaavasti jakson loppupäästä. 5

6 K ANSAINVÄLISEN HARJOITTELUN YKSIKKÖ TIEDOTTAA HARJOITTELU TUKEE SUOMEN KIELEN OPPIMISTA Euroopan kielten vuoden kunniaksi perustettu harjoitteluohjelma Suomea Suomessa jatkuu myös ensi vuonna. Tänä vuonna Suomessa oli ohjelman kautta 51 harjoittelijaa. Ensi vuoden tavoitteena on päästä samaan tulokseen. Suomea Suomessa -ohjelma on tarkoitettu ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijoille. Harjoittelu tapahtuu joko kulttuurialan laitoksissa tai perheissä. Opiskelijan tulee olla vähintään toisella vuosikurssilla ja hänellä pitää olla ainakin käytännön tilanteisiin riittävä suomen kielen taito. Harjoittelun tavoitteena on tutustuttaa ulkomaisia suomen kielen opiskelijoita suomalaiseen työskentelykulttuuriin ja tarjota heille mahdollisuus puhua suomea aidoissa työelämän tilanteissa. Kolmisenkymmentä harjoittelupaikkaa saatiin tänä vuonna erilaisista järjestöistä, kirjastoista, museoista ja festivaalitapahtumista. Harjoittelija saa elinkustannukset kattavan palkan tai joissakin tapauksissa CIMO maksaa harjoittelijalle apurahaa. Harjoittelu voi tapahtua myös suomalaisessa perheessä perheenjäsenenä. Perheharjoitteluun osallistui tänä vuonna parikymmentä opiskelijaa. Harjoittelija osallistuu perheenjäsenten tavoin kotitöiden tekemiseen enintään 5 tuntia päivässä tai 25 tuntia viikossa. Jokaista työviikkoa kohti on kaksi vapaapäivää. Harjoittelijalla on oma huone ja hän aterioi perheen kanssa. Perhe maksaa harjoittelijalle ns. taskurahaa mk viikossa. Kesäaikana Suomessa oleville ulkomaisille harjoittelijoille järjestetään yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa. Hakuaika Suomea Suomessa - ohjelmaan päättyy helmikuun 15. päivänä Hakulomakkeen voi tulostaa CIMOn kotisivuilta, osoitteesta harjoittelu/hakulomakkeet. Hakemukseen tulee liittää suomen kielen opettajan lausunto hakijan suomen kielen taidosta, CV sekä hakijan omat perustelut sille, miksi hän haluaa harjoittelemaan Suomeen. Kansainvälinen harjoittelu O PETUSHARJOITTELU LEHTORAATEISSA CIMOn kansainvälisen harjoittelun yksikkö tarjoaa kerran vuodessa Suomen kielen ja kulttuurin sekä kirjallisuuden opiskelijoille mahdollisuuden alansa harjoitteluun ulkomailla. Harjoittelu tapahtuu ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opetusta tarjoavissa laitoksissa. Ohjelma on pyörinyt jo nelisen vuotta ja ilahduttavan monet lehtoraatit ovat lähteneet mukaan tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Tällä hakukierroksella harjoittelumahdollisuuksia tarjottiin aikaisempaa useammassa yliopistossa Venäjällä. Harjoittelupaikkoja tarjosivat tänä vuonna iloksemme myös suomen kielen opetuspisteet Espanjassa. Hakijoita tarjolla oleviin harjoittelupaikkoihin oli hiukan viimevuotista vähemmän, yhteensä nelisenkymmentä. Eniten kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa herättivät Hollanti, USA, Espanja ja Italia. Saksankielisiin maihin hakijoita oli perinteistä poiketen vähänlaisesti. Myös Venäjän hakijamäärät jäivät pieniksi, mutta lisähaun jälkeen hakemuksia sinnekin kertyi kymmenkunta. Toiminta sukukansojen parissa tuntui kiinnostavan. 6

7 Y HTEYSTIETOJA Nämä suorat yhteystiedot on tarkoitettu lähinnä lehtorien käyttöön. Opiskelijat saavat tietoa internetistä osoitteesta sähköpostiosoitteesta tai puhelinnumerosta (ma - to klo ja 13-15). UKANIN SIHTEERISTÖ UKAN/CIMO, PL 343 (Hakaniemenkatu 2, 2. krs), FIN Helsinki Yhteinen sähköposti: ukan@cimo.fi Pääsihteeri Anna-Maija Raanamo Puhelin: Sähköposti: anna-maija.raanamo@cimo.fi Suunnittelija Inkeri Hintikka Puhelin: Sähköposti: inkeri.hintikka@cimo.fi Henkilövaihdon sihteeri Leena Kärnä Puhelin: Sähköposti: leena.karna@cimo.fi Projektisihteeri Johanna Komppa Puhelin: Sähköposti johanna.komppa@cimo.fi M UITA CIMOLAISIA Apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen (työsopimusneuvottelut, palvelussuhteen ehdot) Puhelin: Sähköposti: kirsti.aaltonen@cimo.fi Sähköposti: marjatta.iivonen@cimo.fi Suunnittelija Eila Hagfors (sukukansaohjelma) Puhelin: Sähköposti: eila.hagfors@cimo.fi Henkilövaihdon sihteeri Kirsti Merikanto (suomen kielen apurahaohjelmat) Puhelin: Sähköposti: kirsti.merikanto@cimo.fi Suunnittelija Jaana Mutanen (harjoittelu lehtoraateissa) Puhelin: Sähköposti: jaana.mutanen@cimo.fi Suunnittelija Marketta Rytkönen (Suomea Suomessa -harjoitteluohjelma) Puhelin: Sähköposti: marketta.rytkonen@cimo.fi 7

8 UKANin sihteeristö on vuodenvaihteen aikaan lomalla seuraavasti: Anna-Maija Raanamo Inkeri Hintikka Leena Kärnä Johanna Komppa CIMO ja UKANin neuvottelukunta ja sihteeristö toivottavat kaikille yhteistyökumppaneilleen eri puolilla maailmaa RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 8