POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Kansalainen keskiöön palveluiden järjestämisessä s. 7 Kuntatalouden ahdinko heijastuu budjettiin s Luonto hoitaa sairaalassakin s. 22

2 Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Kiviharjunlenkki 7, OULU p , Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kastellin.apteekki@apteekit.net Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2014! ILMAINEN PYSÄKÖINTI ESTEETÖN KULKU Aukioloajat: ma-pe 9 20 la 9 17 su ti sulj. UUSI AVAINAPTEEKKI OULUSSA Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. RAKSILA (SALE) Raksila p KAUKOVAINION SIVUAPTEEKKI Kaukovainion ostoskeskuksessa Aukioloajat: ma-pe , la suljettu Kaukovainio p Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, Oulu, asiakaspalvelu p Pohjanpiiri 6/2013

3 Hannu Leskinen pääkirjoitus Vuosi 2014 tuo tullessaan vapautta kuva Antti Suistola Vuoden 2013 tiukasta talousarviosta ja levottomasta toimintaympäristöstä huolimatta olemme kyenneet kehittämään toimintaamme monin tavoin ja sen seurauksena esimerkiksi Hoitoon pääsy toteutuu keskimäärin parhaiten koko maassa Avohoitopainotteisuus kasvaa suunniteltuakin nopeammin Panostettu potilasturvallisuuden kehittämiseen Hoidossa olleiden potilaiden määrän kasvu on hallittua, työnjako on kehittynyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä myönteisesti Sähköisten konsultaatiovastausten määrä on lisääntynyt voimakkaasti Sähköinen resepti on otettu käyttöön jne. Talous on tasapainossa ja vastaa omista jien kanssa tehtyjä linjauksia Kuluneen vuoden aikana on jatkettu Tulevaisuuden sairaala -nimellä kulkevaa kehittämistyötä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa tulevaisuudessa meille ja koko Pohjois-Suomen asukkaille entistä paremmat ja tehokkaammat hoidot ja palvelut uusissa ja saneeratuissa tiloissa. Käydyissä keskusteluissa omistajien kanssa on ollut varsin ymmärtävä henki uudistamistarpeelle talouden tiukkuudesta huolimatta. Valtuusto päättikin kesäkuussa 2013 ensimmäisenä vaiheena Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnittelun käynnistämisestä. Lisäksi olemme juhlineet työn merkeissä Oulun yliopistollisen sairaalan 40-vuotista taivalta. Julkinen keskustelu maamme kuntarakenteesta ja toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta on käynyt kuumana. Valmista ehdotusta ei ole tullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Järjestämislakityöryhmä jättää hallituksen linjauksiin perustuvan ehdotuksensa joulukuussa 2013 peruspalveluministerille. On syytä odottaa, että maan hallitus antaa keväällä 2014 ehdotuksen eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Alueemme näkökulmasta kannattaa toisaalta olla vaikuttamassa niin hallituksen esityksen sisältöön kuin myös myöhemmin eduskuntakäsittelyssä niihin periaatteisiin, joilla sosiaali- ja terveydenhuolto tulevaisuudessa järjestetään ja toisaalta hakea alueellamme yhteistä näkemystä, yhteistä ehdotusta. Vain yhdessä esiintymällä alueemme ääni voidaan myös kuulla. Vuoden 2014 osalta sopeutumistoimet ja verotulojen hidastuminen merkitsevät samalla kuntatalouden kiristymistä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun kaupunki on perinteisesti ollut vahva taloudeltaan. Nyt ovat myös Oulun talouden näkymät synkkiä. Muillakaan kunnilla ei mene sen paremmin. Rahoituspohjan heikkeneminen, kaventuminen merkitsee paineita terveydenhuollolle. Ensi vuoden talousarviomme, joka on valtuustokäsittelyssä joulukuun 16. päivänä, rakentuu maltilliselle pohjalle. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että palvelutarpeet kasvavat ikärakenteen muutoksen ja sairastavuuden seurauksena. Rohkaisenkin itse kutakin näkemään asia erilaisin lasein: kun on vähän (lisä) rahaa, on otettava luovuus ja uudet ideat käyttöön. Vuosi 2014 tuo tullessaan vapautta. Kansalainen voi halutessaan valita ensi vuoden alusta oman tutkimus- ja hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa mistä päin maata tahansa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Yleinen arvio on, että muutokset erikoissairaanhoidon osalta eivät ainakaan aluksi merkitse potilaiden joukkosiirtymisiä paikasta toiseen. Toisaalta kuitenkin arvioidaan, että pidemmällä aikavälillä siirtymiä tulee. Mitä uusi tilanne merkitsee meille? Jatkamme määrätietoista työtä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi ja siten varmistamme asemamme huipputoimijoiden joukossa. Toiminnan tuloksia esitellään luultavasti jo lähitulevaisuudessa julkisuudessa nykyistä systemaattisemmin. Samalla potilaan kokema laatu korostuu. Potilaan kokemukset hoidosta ja prosessien sujuvuudesta korostuvatkin vastaisuudessa korkeatasoisen kliinisen laadun lisäksi potilaan tehdessä valintansa hoitopaikastaan. Potilaslähtöinen hoito korostaa vastuullisuutta ja jokaisen henkilökohtaista vastuunottoa. On tärkeää pitää huolta osaamisesta ja myös imagostamme. Mutta ennen uuden vuoden talousmyrskyjä ja potilaspuhureita on aika viettää joulun aikaa. Sen toivon jokaisen teistä voivan viettää levollisena ja hiljentyvän joulun viettoon. Hyvää Joulua ja antoisaa Uutta Vuotta. n Hannu Leskinen Pohjanpiiri 6/2013 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 6 / joulukuu 2013 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Vuosi 2014 tuo tullessaan vapautta 5 Työ ja tekijä: Palkitseva työ innostaa syventämään omaa osaamista 26 Ramppa kalakattaa 30 Kiitokset / Vapari 34 Henkilöstöedustajan mietteitä: Saman pöydän ääressä tässä numerossa: 6 Kansalainen keskiöön 9 Erikoissairaanhoidon yhteistyö tiivistyy 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma: Kuntatalouden ahdinko heijastuu budjettiin 14 Aino-Liisa Oukka, Pirjo Kejonen: Joulutervehdys 16 Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailun ensimmäinen sija: Kirurgisen syöpäpotilaan hoidon kehittämistyö 20 Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutusta metaboliaan tutkitaan palkitusti 21 Laboratorion ja kliinikoiden yhteistyö hedelmällistä 22 Jos metsään haluat mennä nyt Kausi-influenssarokotuksia voi edelleen hakea 27 Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi apurahoja 28 Kansallinen potilastiedon arkisto käyttöön vaiheittain 33 Lasten teho juhli kolmikymppisiä: Ilman historiaa ei ole nykyhetkeä 34 Piispan joulutervehdys: Sydämen valon odottamisen aika Pohjanpiiri 38. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS 6 Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Liisa Ahlstén

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Pekka Huovinen työ ja tekijä Palkitseva työ innostaa syventämään omaa osaamista Haastava työ neurologisten potilaiden kuntoutuksessa on Marianne Reinikalle mieluista ja innostaa myös lisäoppiin. Neurologisia potilaita osastoilla 33 ja 20 kuntouttava fysioterapeutti Marianne Reinikka joutui urheilutaustansa vuoksi pitkään miettimään valitseeko fysioterapeutin vai liikunnanohjaajan ammatin. Fysioterapia voitti. Heti opiskelujen alkuvaiheessa ala alkoi tuntua omalta. Oli hienoa huomata, että voin auttaa ihmisiä. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Varsinkin neurologisella puolella päivät ovat hyvin erilaisia, potilaat vaihtuvat tiheään tahtiin. He ovat osastolla yleensä vain 3 4 päivää, hän kertoo. Marianne Reinikka hoitaa akuutteja aivohalvaus- ja aivovammapotilaita. S-fysiatrian vastuuyksikössä käy osastolla olevien potilaiden lisäksi potilaita arvioitavana sekä neurologian poliklinikalta että kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikalta. Kun lääkäri antaa luvan ruveta mobilisoimaan potilasta, aloitetaan työ liikkumisen ja toimintakyvyn arvioinnilla. Arvioita tehdään mm. fyysisen suorituskyvyn, raajojen liikkuvuuden ja voiman suhteen. Koska potilaat ovat osastolla vain niin lyhyen ajan, toiminta siellä painottuu nimenomaan arviointiin, mutta jos potilas on osastolla pitempään, toteutetaan myös terapiaa. Myös apuvälinetarve arvioidaan ennen kuin potilas lähtee jatkohoitoon, hän sanoo. Potilaan edistyminen palkitsee Työstä saa tyydytystä, kun näkee potilaan edistyvän. Kun potilaan ensimmäisen kerran tapaa, hän on usein todella huonossa kunnossa, puhuu ja liikkuu huonosti, mutta parin kolmen päivän kuluttua hän jo saattaa kävellä osaston käytävällä, Marianne Reinikka toteaa. Aivovammapotilaiden kanssa työskennellessä ehkä haastavinta on kommunikoinnin vaikeudet. Erilaiset vammat aiheuttavat myös erilaisia toimintarajoitteita, jotka fysioterapeutin pitää tietää ja tiedostaa. Fysioterapeutin työ yliopistosairaalassa on monipuolista ja kouluttautuminen hyvinkin erilaisten potilaiden kuntouttamiseen on täällä mahdollista. Minua kiinnostavat esimerkiksi neurologisten aikuispotilaiden kuntoutuksen erityispiirteet ja aion hakea siihen lisäpätevyyttä, Marianne Reinikka suunnittelee. n OYS-rekry on perustanut Facebook-sivun. Työ ja tekijä sarjan haastattelut on kaikki videoitu ja ne julkaistaan tällä sivustolla pienellä viiveellä. Sivu löytyy Facebookista hakusanalla OYS-rekry. Pohjanpiiri 6/2013 5

6 Kansalainen KESKIÖÖN 6 Pohjanpiiri 6/2013

7 Teksti & kuva Martti Ahlstén Ensimmäiset uudenmuotoiset terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelmat alkavat valmistua eri puolilla Suomea. Pohjois- Pohjanmaan suunnitelmassa kansalainen on nostettu palveluiden kehittämisen keskiöön. n Hoitosuunnitelma on keskeinen työväline potilaskeskeisessä työssä. Hoitosuunnitelma on tarpeen tehdä erityisesti kroonisista sairauksista kärsiville ja paljon palveluita käyttäville. Pohjanpiiri 6/2013 7

8 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ei ole mikään uusi asia, sillä sellaisia on laadittu jo vuosien ajan. Tähän asti suunnitelman on laatinut sairaanhoitopiiri ja sen keskeinen sisältö on ollut erikoissairaanhoidon kehittäminen. Uuden terveydenhuoltolain myötä sekä suunnitelman tekemisen prosessi että sen sisältö ovat uudistuneet. Nyt suunnitelman laativat kunnat yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa ja tärkein kysymys on, miten perusterveydenhuoltoa sairaanhoitopiirin alueella vahvistetaan ja miten työnjakoa kehitetään. Suunnitelma laaditaan valtuustokaudeksi ja sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Hyväksymisen jälkeen suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja siinä yhteydessä siihen tehdään tarvittavat muutokset. Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäisen uudenmuotoisen palveluiden järjestämissuunnitelman käsittely on saatu lähes valmiiksi. Kaikki alueen kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman ja se on käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Valtuuston kokous on Pohjanpiirin ilmestymistä seuraavalla viikolla, joten sen päätöstä lehteen ei saatu. Suunnitelman alussa kuvataan toimintaympäristöä ja pohditaan sen näköpiirissä olevaa kehitystä. Sen jälkeen tekstissä kuvataan ne strategiset valinnat, joille suunnitelma perustuu. Palveluiden toteuttamista koskevassa osassa käsitellään terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, yhteistyön kehittämistä, palveluprosesseja ja hoitoketjuja sekä päivystystoiminnan kehittämistä. Suunnitelman loppuosa on omistettu tukipalveluille, tietojärjestelmille, osaamisen kehittämiselle, laadunhallinnalle ja potilasturvallisuudelle. Reittikartta yhteiseen tavoitteeseen Järjestämissuunnitelman pitää olla kuntien yhteinen asiakirja. Yhteistyön koordinoiminen ja suunnittelutyö on annettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon Kansalaiset pitää saada sitoutumaan omaan hoitoonsa. yksikön tehtäväksi. Se on organisoinut neuvotteluja, kerännyt tietoa ja kuntien näkemyksiä sekä tuottanut tämän materiaalin pohjalta suunnitelman tekstin. Perusterveydenhuollon yksikön johtaja Päivi Hirsso muistuttaa, että suunnitelma on suunnitelma, ei juridisesti sitova dokumentti vaan enemmän reittikartta yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Toteutuminen on kiinni kaikkien sitoutumisesta ja tahdosta toteuttaa se, mitä on sovittu. Lisäksi tarvitaan kykyä tehdä yhteistyötä. Suunnitelma syntyi hyvässä yhteisymmärryksessä ja sen tekemisessä oli mukana kymmenittäin toimijoita. Kuntien ja sairaanhoitopiirin tulosalueiden välillä on jo käynnistetty suunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä ja koko ajan tulee yhteydenottoja uusien toimenpiteiden käynnistämiseksi, Hirsso kertoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että talouden realiteetit ovat vaativia. Reunaehtoja toiminnan kehittämiselle on paljon ja arki painaa päälle. Ei pidä olla ylioptimistinen. Eroon siiloista Pohjois-Pohjanmaan palveluiden järjestämissuunnitelma nostaa kansalaisen keskiöön. Tämä näkyy suunnitelmassa useassa kohdassa. Kansalaiset pitää kuvat Martti Ahlstén Palveluohjaajat ovat oppineet, että ongelmanratkaisua ei tarvitse pelätä. On parempi kysyä ongelmista ja tarttua niihin saman tien kuin ohjata asiakas seuraavalle luukulle. Sairaanhoitaja Laura Pietilä kertoo, että asiakastapaamisissa kartoitetaan tilanne ja voidaan tarvittaessa tehdä toimenpiteitä kuten mitata verenpaine tai ottaa verinäyte. 8 Pohjanpiiri 6/2013

9 kuva Juha Sarkkinen saada sitoutumaan omaan hoitoonsa, heitä pitää motivoida ja heille pitää tarjota tukea erityisesti kehittyvän teknologian avulla. Päivi Hirsso pitää erityisen tärkeänä tavoitteena päästä eroon siiloutuneesta toimintakulttuurista, jossa potilasta hyppyytetään tarpeettomasti luukulta toiselle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden välillä. Rajaaitojen madaltaminen ja jopa poistaminen olisi tärkeää potilaiden voimaannuttamisen kannalta ja samalla se parantaisi palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta. Toimijoiden välinen vuoropuhelu on syytä käynnistää. Potilas ei ole ollut hoidon keskiössä. Meillä on ollut tapana määritellä hoidon tavoitteet käypähoitosuositusten mukaisiksi. Potilailta ei ole kysytty, miten he kykenevät tavoitteisiin pääsemään. Näin hoidolle asetuista tavoitteista ei ole tullut potilaiden vaan ammattilaisten tavoitteita, Hirsso pohtii. Potilaan voimavarat eivät kuitenkaan aina riitä toteuttamaan kaikkea sitä, mitä ammattilainen pitää tärkeänä. Tavoitteet pitäisi kytkeä ihmisen arkeen. Jos ne ylioptimoidaan, ihminen ei voimaannu, kun hän heti tietää, että ei pysty. Esimerkiksi Hirsso ottaa ylipainon. Diabetes-riskin takia ammattilainen asettaa tavoitteeksi pudottaa painoa. Realistisempi tavoite voisi olla, että paino ei nouse seuraavan vuoden Erikoissairaanhoidon yhteistyö tiivistyy Palveluiden järjestämissuunnitelmaa täydentää Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) viiden sairaanhoitopiirin laatima palveluiden järjestämissopimus. Se keskittyy koko pohjoisen Suomen erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen. Myös tämä asiakirja perustuu terveydenhuoltolain määräyksiin. Järjestämissuunnitelman tapaan se laaditaan valtuustokaudeksi ja tarkistetaan vuosittain. Sopimuksen hyväksyy jokainen sairaanhoitopiiri omassa valtuustossaan vuoden loppuun mennessä. Sopimuksen arviointia varten on perustettu ervan yhteinen arviointiryhmä. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan ervan sairaanhoitopiirien välisestä työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. OYS-ervan sopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että alueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistetään alueen asukkaiden terveyttä ja turvataan oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYSiin. Osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit varmistetaan. Saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä kehitetään yhteistyössä. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä palveluiden järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitetään koko OYSerityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuetaan yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. n Pohjanpiiri 6/2013 9

10 kuva Martti Ahlstén aikana. Siinä voisi olla mahdollisuus onnistua ja vuoden päästä voitaisiin sitten katsoa, joko nyt pystyttäisiin pudottamaan painoa. Lääkärit ovat tässä ehkä liian varovaisia. Ajatellaan, että kollegat arvostelevat, jos potilaskertomukseen kirjattu hoidon tavoite on matalampi kuin käypähoitosuosituksen mukainen tavoite, Hirsso pohtii. Oma hoitoketju paljon käyttäville Hoitoketjujen virtaviivaistamisesta, raja-aitojen madaltamisesta ja potilaiden voimaannuttamisesta hyötyisivät Päivi Hirsson mukaan kaikkein eniten ne potilaat, jotka käyttävät palveluita erittäin paljon. He ovat usein asiakkaina sosiaalihuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa useilla klinikoilla. Heidän palveluprosessiensa kuntoon laittaminen toisi myös merkittäviä kustannussäästöjä. Oulun terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsän mukaan Oulun väestöstä tällaisia potilaita on noin kymmenen prosenttia. Oulu on toteuttamassa toimintamallia, jossa kehitetään toimintatapoja heidän tunnistamiseensa ja haltuunottoonsa. Pitäisi olla jotakin mittareita tai hälyttimiä tietojärjestelmissä, joiden perusteella voitaisiin reagoida katsomaan näiden ihmisten palveluiden kokonaisuutta. Joidenkin kohdalla runsaat käynnit voivat olla perusteltuja, esimerkiksi jos käy sädehoidossa. Toisten kohdalla pitäisi katsoa, voitaisiinko yhdellä käynnillä hoitaa useampia asioita myös erikoissairaanhoidossa, Pikkujämsä sanoo. Hänen mielestään paljon palveluita käyttäville ihmisille voitaisiin rakentaa oma hoitoketju samalla tavalla kuin niitä rakennetaan erilaisten sairauksien hoitoon. Siiloutuneessa toimintatavassa potilas menee lääkärin luo ja tämä kysyy, miten jalka tai Oulunkaaren hoitajat ovat innostuneet uudesta toimintamallista ja päättäjät ovat sitoutuneet siihen. Tulokset ovat olleet todella hyviä, Leena Törmänen sanoo. käsi jaksaa, mutta potilaan kannalta suurempi ongelma voi olla, miten rahat riittävät, kun ei enää kykene töihin sairastumisen takia. Oulunkaari aloitti palveluohjauksen Oulunkaaren terveysasemilla Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa on toteutettu valtakunnallisesti ainutlaatuinen pilottihanke monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien hoidon kohentamiseksi. Pilotissa syntyi toimintamalli, joka on otettu osaksi terveysasemien normaalia toimintaa. Moni tähän ryhmään kuuluvista hakeutuu herkästi yhteispäivystykseen. Moni myös hakee usein lähetettä erikoissairaanhoitoon. Osalla heistä on huono hoitomotivaatio. Heillä on myös masennusta ja psykososiaalisia oireita. Työelämässä olevilla on usein työhön liittyviä ongelmia, palveluesimies Leena Törmänen kuvaa. Näiden asiakkaiden hoidosta puuttui punainen lanka. Kenenkään vastuulle ei ole kuulunut kysyä, mitä heidän elämäänsä kokonaisuudessaan kuuluu. Pilottiprojektissa paljon palveluita käyttäville nimettiin oma palveluohjaaja ja useimmille omalääkäri ja heidän kanssa työskenneltiin moniammatillisesti. Palveluohjaajiksi valittiin kokeneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia ja he vastasivat itsenäisesti monisairaiden hoidosta ja palveluiden yhteensovittamisesta. Jokaiselle asiakkaalle suunniteltiin yksilöllinen hoitopolku. Tärkeää toiminnassa oli kohtaamisten kiireettömyys. Projektin tulokset olivat erinomaisia. Asiakkaiden elämänlaatu parani ja he pystyivät vähentä- mään epätarkoituksenmukaista palveluiden käyttöä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Heidän elämänhallintansa kohentui. Projektiin osallistuneet hoitajat puolestaan pitivät työskentelytapaa mielekkäänä. Palveluiden järjestäjän kannalta toiminta tehostui. Hoidon painopiste siirtyi perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon epätarkoituksenmukainen käyttö vähentyi, samoin terveyskeskuslääkärillä käynnit. Kartoitamme nyt neljännesvuosittain paljon palveluita käyttävien asiakkaiden määrän. Pilotin myötä olemme oppineet tunnistamaan heitä työssämme ja ohjaamaan heitä palveluohjaukseen, Leena Törmänen sanoo. n 10 Pohjanpiiri 6/2013

11 Teksti Martti Ahlstén Kuva Juha Sarkkinen Toiminta- ja taloussuunnitelma Kuntatalouden ahdinko heijastuu budjettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käynnistää yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ohjelman, jonka avulla pyritään hillitsemään kasvavia kustannuksia. Avohoito painotteisuus hoidossa lisääntyy, päiväsairaalatoimintaa laajennetaan ja keskus leikkausosaston remontti käynnistyy. Pohjanpiiri 6/

12 Vuosi 2014 on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille (PPSHP) erittäin haasteellinen. Kun kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien toimintamenot kasvavat Kuntaliiton tilastojen mukaan keskimäärin 3,9 prosenttia, PPSHP on budjetoinut ensi vuoden kasvuksi 1,9 prosenttia. Lähimmäksi PPSHP:tä pääsee Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, joka on budjetoinut toimintamenojen kasvuksi 2,5 prosenttia. Talousjohtaja Jarkko Raatikaisen mukaan asetettu tavoite on erittäin tiukka, mutta se on mahdollista saavuttaa. Helpotusta tuo solmittu maltillinen työehtosopimus ja lääkekilpailutus. Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellinen asema on lähes kaikkien tunnuslukujen perusteella hieman heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa haasteita kuntien terveyspalveluille. Lisäksi väestön keskimääräinen sairastavuus on korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Yksityisiä palveluita käytetään vähemmän kuin muualla Suomessa, mikä myös lisää julkisten terveyspalveluiden käyttöä. Kuntien toivomusten perusteella vuodelle 2014 onkin asetettu tavoite, että jäsenkuntalaskutus ei saa nousta yli 2,0 prosenttia ilman erikseen sovittavia toimintojen siirtoja. Raatikaisen mukaan budjettiin on nyt merkitty tulevalle vuodelle 2,6 prosentin kasvu. Luvussa on kuitenkin mukana sairaanhoitopiirille siirtyviä uusia toimintoja. Kun ne puhdistetaan pois, vertailukelpoinen kasvu edelliseen vuoteen on 1,6 prosenttia. Tällä kasvulla ollaan hyvin kuntien toivomassa raamissa. Ohjelma kustannusten hillintään Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen muistuttaa, että erikoissairaanhoidon kustannukset eivät synny pelkästään sen omasta toiminnasta, vaan niihin vaikuttaa oleellisesti se, miten hoitoketjut rakentuvat kokonaisuudessaan siitä alkaen, kun potilas hakeutuu terveysasemalle omassa kotikunnassaan. Siksi kustannuksiin ei voida myöskään vaikuttaa pelkästään sairaanhoitopiirin omilla kehittämis- ja tehostamisohjelmilla. PPSHP:n hallitus on todennut, että asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi on pakko tehdä kustannusten kasvua hillitseviä toimenpiteitä sekä sairaanhoitopiirissä että kuntien perusterveydenhuollossa. Hallitus on päättänyt käynnistää yhdessä perusterveydenhuollon kanssa toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on hillitä omistajakuntien terveydenhuollon kustannusten kasvua. Ohjelmaan tulee sisältymään toimenpiteitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoidonporrastukseen, tukipalveluihin sekä päivystyksen järjestämiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistamiseen. Tuottavuus kasvaa tasaisesti Kustannusten kasvua rajoitetaan myös lisäämällä tuottavuutta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus on kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Sitä on kuitenkin edelleen parannettava. Tavoitteemme on ollut kasvattaa tuottavuutta yhdellä prosentilla vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuottavuutemme on parantunut viime vuosina keskimäärin hieman vajaalla prosentilla, joten olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin, Hannu Leskinen sanoo. Yksi prosentti voi tuntua pieneltä luvulta, mutta siihen pääseminen vaatii hänen mukaansa Kustannuksiin ei voida vaikuttaa pelkästään sairaanhoitopiirin omilla kehittämis- ja tehostamisohjelmilla. paljon työtä. Koko organisaation pitää etsiä koko ajan kohteita, joissa asioita voidaan tehdä tehokkaammin. Ja vuosittainen yhden prosentin parannus pitää aina tehdä edellisenä vuonna tehostettuun toimintaan. Vaikeuskerroin kasvaa. Tuottavuuden lisäämiseksi emme kasvata henkilöstön työpanosta vaan pyrimme hoitamaan potilaat entisillä henkilöresursseilla, vaikka potilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, viime vuosina 1,5 2 prosentin vauhdilla, Leskinen sanoo. Suuria laiteinvestointeja Sairaanhoitopiirin tulevien vuosien suurin toiminnallinen uudistus on tulevaisuuden sairaala OYS ohjelma. Sen ensimmäisen vaiheen, Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnittelu käynnistyy ensi vuoden aikana. Suunnitelmaan sisältyy myös lasten psykiatria. Tulevaisuuden sairaalaan tullaan investoimaan lähivuosikymmenten aikana noin 500 miljoonaa euroa. Investoinneissa ohjelma alkaa näkyä selvästi vuodesta 2016 alkaen, jolloin toiminta- taloussuunnitelmaan on kirjattu 46,8 miljoonan euron investoinnit. Vuodelle 2014 investointeihin on budjetoitu 28,5 miljoonaa euroa. Se on jokseenkin saman verran kuin kahtena edellisenä vuonna. Rakennushankkeisiin tästä summasta menee noin 13 miljoonaa euroa. Loput käytetään ohjelmisto- ja laitehankintoihin. Niistä suurimmat ovat 1,6 miljoonaa euroa maksava magneettikuvauslaite ja 1,5 miljoonaa euroa maksava angiografialaitteisto. Sairaanhoitopiirin pitkäaikaisen velan määrä kasvaa vuonna 2014 jonkin verran. Vanhoja velkoja lyhennetään 10 miljoonalla eurolla ja uutta otetaan 16 miljoonalla eurolla. Lainojen kokonaismäärä kasvaa näin hieman yli 100 miljoonaan euroon. Velkaantuminen kiihtyy vuonna 2016, kun tulevaisuuden sairaala -ohjelma käynnistyy toden teolla. Ensi vuoden toimintatuotoiksi sairaanhoitopiiri on budjetoinut 554,8 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunnitelmassa. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan tämän vuoden käyttösuunnitelmaan verrattuna 1,9 prosenttia ja olevan yhteensä 530,8 miljoonaa euroa. Poistojen jälkeen vuoden 2014 tuloksen arvioidaan muodostuvan euroa tappiolliseksi. Päivystystä ja ensihoitoa järjestellään Yksi ensi vuoden suurimpia ponnistuksia tulee olemaan uuden päivystysasetuksen mukanaan tuomat järjestelyt. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertoo, että eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia selvitetään parhaillaan ja konkreettisiin keskusteluihin päästään joskus tammi-helmikuun vaihteessa. Hän ennustaa, että pätevän henkilökunnan saatavuus tulee olemaan vaikea kysymys. Ensihoidon järjestelyissä käynnistyy kolmas kierros. Sairaanhoitopiiri on jo kahteen ot- 12 Pohjanpiiri 6/2013

13 kuva PPSHP Investoinnit ,7 40,2 39,5 46, ,0 29,4 28,3 28,5 31, ,04 22, Toteutuneet investoinnit vuosina ja suunnitelmat vuosille (milj. euroa) teeseen tehnyt ensihoidon tasosta ja järjestämisestä päätöksen vuodeksi kerrallaan. Oukan mukaan nyt on välttämätöntä tehdä pitempiaikainen ratkaisu. Vuosittainen järjestely on ollut hankala, epävarma ja työläs eikä lyhyissä sopimuksissa ole ollut mahdollista päästä syvään kumppanuuteen ja kustannusten hallintaan. Hoitotakuussa PPSHP:n tilanne on kohtuullisen hyvä. Keskimääräiset odotusajat ovat lyhyitä, mutta meillä on yksittäisiä alueita, joilla saamme koko ajan tehdä kovasti töitä hoitoonpääsyn kanssa, Oukka kertoo. Keskusleikkausosaston leikkaussalien kolmisen vuotta kestävä remontti tulee olemaan yksi alue, jossa töitä hoitoon pääsyn varmistamiseksi riittää. Remontti alkaa helmikuussa, jolloin suljetaan kuusi salia. Väistymään joutuu noin elektiivistä leikkausta. Hoitotakuu ei jousta tällaisessa tilanteessa vaan hoitoon on päästävä lain edellyttämällä tavalla. Siirrämme suljettavien salien leikkauksia väistötiloihin, millä on heijastusvaikutuksia muuhun sairaalatoimintaan. Remontti heijastuu myös jälkihoitoon, joka joudutaan järjestämään usein pitkien etäisyyksien päästä ja muun muassa potilaiden kuljetuksiin täytyy varata enemmän aikaa. Päiväsairaala laajenee Avohoitokäyntien määrä jatkaa kasvuaan ja vuodeosastohoito vähenee. Poikkeus on psykiatria, jossa vuodeosastohoidon määrä kasvaa. Syynä on järjestely, jossa Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastotoiminta siirrettiin sairaanhoitopiirille. Päiväsairaalatoiminta laajenee ja siirtyy ensi vuoden aikana uusiin tiloihin osaston 36 yhteyteen. Aino-Liisa Oukka sanoo, että päiväsairaala on medisiiniselle tulosalueelle samanlainen yksikkö kuin mitä Avohoitotalo on kirurgiselle tulosalueelle. Siirrämme entistä enemmän päiväsairaalan puolelle sellaisia potilaita, jotka ovat olleet tähän asti yön yli vuodeosastolla. Tämä järjestely sopii hyvin potilaille, jotka tulevat esimerkiksi infuusiohoitoihin tai sydän- tai ruoansulatuskanavan tutkimuksiin. Päiväsairaala tehostaa sairaalan toimintaa ja on potilaille vuodeosastohoitoa miellyttävämpi järjestely. Lääketieteen teknologian kehittyminen ja uudet lääkkeet aiheuttavat terveydenhuollon kustannuksiin noin 5 prosentin kasvupaineen vuosittain. Aino-Liisa Oukan mukaan tämä arvio on tehty jo 1990-luvulla eikä ole näkyvissä merkkejä siitä, että paine ainakaan vähenisi. Olemme sopineet kansallisella tasolla, että kaikille erityisvastuualueille perustetaan arviointiylilääkärin virka. Hänen tehtävänään on arvioida sekä uusia että jo käytössä olevia menetelmiä niiden vaikuttavuuden näkökulmasta ja huolehtia, että käyttöön otetaan vain sellaisia menetelmiä ja lääkkeitä, joiden edut hoidolle pystytään osoittamaan ja kustannukset laskemaan. OYS-ervalla arviontiylilääkärin valintaprosessi on käynnissä. Toiminta käynnistyy alkuvuodesta. n Pohjanpiiri 6/

14 Vuosi 2013 alkaa olla lopuillaan ja on aika arvioida, miten onnistuimme tänä vuonna. Kansallisella tasolla on keitetty Sote- soppaa, keitto on edelleen maustumassa. Omassa sairaanhoitopiirissämme on käynnistetty Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 toimenpideohjelmaa ja kehitetty potilaiden hoitoa entistä tehokkaammaksi ja avohoitopainotteisemmaksi. Potilaiden hoidon saatavuus on parantunut kuluvan vuoden aikana ja olemme nyt hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Kokonaisuutena voimme olla tyytyväisiä aikaansaannoksiimme. Tästä kiitos kuuluu koko henkilökunnalle! Kohta meidän on taas aika pysähtyä ja rauhoittua joulun tunnelmaan. Joulun odotus näkyy kodeissa mutta myös sairaaloissa luoden toivon ja rauhan ilma piiriä. Osa meistä on töissä myös joulun aikana ja heille kuuluu siitä erityiskiitos. Kiitämme koko sairaanhoitopiirin henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille tämän lehden lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta. Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Oli lempeä yö juuri joulun alla, kun satoi lunta ja sitä oli kaikkialla. Se pyrysi kaduilla, taivahalla. Se vaimensi hämyn ja helinät sanain. Se hidasti askeleet kiiruhtajain. Oli tulossa valkea, lempeä joulu 14 Pohjanpiiri 6/2013 kuva Liisa Ahlstén

15 Joulun alla löydökset voivat olla yllättäviä. Weblab patologian uudet integraatiot: lasiskannerit ja makrokuvausjärjestelmät. Pohjanpiiri 6/

16 KOOSTE Liisa Ahlstén KuvaT Tiina Mäki Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailun ensimmäinen sija: Kirurgisen syöpäpotilaan hoidon kehittämistyö Sairaanhoitopiirin vuoden 2013 laatupalkinto kilpailuun lähti mukaan 12 kehittämishankeryhmää. Palkintoja jaettiin kolme, lisäksi yksi kunniamaininta. 1. palkinto 4000 euroa Taidolla ja asenteella laatua kirurgisen syöpäpotilaan hoitoon Operatiivinen tulosalue / pehmytkudoskirurgian vastuualue / osasto 9 Yhteyshenkilöt: Mervi Ollikainen ja Päivi Pennanen Työryhmä: Leena Haipus, Marja-Liisa Keränen, Ulla Kiviahde, Sari Kumavaara ja Anja Oikarinen Ensimmäistä palkintoa vastaanottamassa vasemmalta Mervi Ollikainen (oh), Leena Haipus (lähihoitaja) ja Päivi Pennanen (aoh) Taidolla ja asenteella laatua kirurgisen syöpäpotilaan hoitoon -kehittämishanke on laadun parantamiseksi järjestetty mittava, mutta hyvin hallittu esimerkillinen projekti. Tuloksiltaan se on vielä vakiinnuttamisen vaiheessa, mutta sen vaikutukset kasvavat ja jalostuvat ajan myötä. Toisesta palkinnostaan iloitsivat vasemmalta Harri Rusanen (ayl), Leena Järvimäki (oh) ja Tuula Ala-aho (sh). Infektiotiimin toiminnan kehittämishankkeen palkinnon vastaanottivat vasemmalta Maarit Kanervala (sh), Sirpa Vaara (oh) ja Timo Hautala (ayl, infektiolääkäri). 2. palkinto 2000 euroa MS-tautia ja epilepsiaa sairastavan potilaan sairaanhoitajavastaanotto Medisiininen tulosalue / Neurologia, ihotaudit ja geriatria vastuualue / Neurologian poliklinikka Yhteyshenkilöt: Tuula Ala-Aho ja Leena Järvimäki Työryhmä: Sairaanhoitajavastaanotto-toiminnan kehittämistyöryhmä: Harri Rusanen, Leena Järvimäki, Tuula Ala-aho, Riitta Brotherus, Kaija Vuollo, Tarja Haapaniemi, Tarja Kukkonen ja Kari Majamaa Neurologian poliklinikan MS- ja epilepsiapotilaan sairaanhoitajavastaanotto-kehittämishankkeessa parannettiin potilaiden hoitoon pääsyä, hyödynnettiin henkilökunnan osaamista, lisättiin työn mielekkyyttä ja vähennettiin kuormittavuutta. 3. palkinto 1000 euroa Infektiotiimin toiminnan kehittäminen Medisiininen tulosalue / Sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue / Sisätautien poliklinikka Yhteyshenkilö: Timo Hautala Työryhmä: Timo Hautala, Maarit Kanervala, Seija Junnonaho, Helena Väänänen, Terhi Partanen ja Heikki Kauma Infektiotiimin kehittämishanke on hyvin suunniteltu ja toteutettu hanke, jolla infektiopoliklinikan toimintamalleja on saatu selkeytettyä ja potilaiden hoitoa tehostettua. 16 Pohjanpiiri 6/2013

17 Kuvassa arviointiryhmän pääarvioija dosentti, sydänkirurgian erikoislääkäri Vesa Anttila. Ryhmän muut jäsenet olivat professori Helvi Kyngäs ja laatupäällikkö Päivi Saari. Kunniamaininnan saanutta lastentautien osasto 62 edustivat vasemmalta Johanna Näsänen (oh), Matti Nuutinen (oyl), Seija Haapala (sh) ja Anneli Seppänen (sh). Kunniamaininta Infuusiopoliklinikkatoiminnan kehittäminen lastentautien osastolla 62 Lasten ja naisten tulosalue / Lapset ja nuoret vastuualue / osasto 62 Yhteyshenkilöt: Matti Nuutinen ja Johanna Näsänen Työryhmä: Matti Nuutinen, Johanna Näsänen, Eija Leinonen, Teemu Moilanen, Anneli Seppänen, Seija Haapala, Marjo Renko ja Paula Vähäsalo Infuusiopoliklinikkatoiminnan kehittäminen on merkittävä hanke strategian mukaisen avohoidon lisäämiseksi. Hankkeen arvoa lisää toiminnan mittava laajentamismahdollisuus muihin potilasryhmiin. Muut kilpailuun osallistuneet ja arvioidut kehittämishankkeet olivat: n DKT osaksi hoitovalikkoa (Psykiatrian ta / Aikuispsykiatrian vastuualue / Psykiatrian pkl) n ECT hoidon kehittäminen OYS:n Psykiatrian tulosalueella (Psykiatrian tulosalue / Aikuispsykiatrian vastuualue / Os 88 / ECT-hoitoyksikkö) Komea joukko vuoden 2013 laatupalkintokilpailun palkittuja ja palkitsijoita. Kuvassa vasemmalla shp:n kuntayhtymän hallituksen pj. Antti Huttu-Hiltunen. Palkittujen oikealla puolella taka rivissä henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja edessä hallinto ylihoitaja Pirjo Kejonen. n Käypä radiologia perusterveydenhuollossa selkärankakuvausten oikeutus (Sairaanhoidollisten palveluiden ta / Diagnostiikan vastuualue / Kuvantaminen) n Leikkauspotilaan preoperatiivinen puhelinhaastattelu (Operatiivinen ta / Tukielin- ja neurokirurgian ja pehmytkudoskirurgian vastuualueet) n Ranteen itsearviointiprojekti (Sairaanhoidollisten palveluiden ta / Diagnostiikan vastuu - alue / Kuvantaminen / Päivystysröntgen) n Sukupuolitautien sairaanhoitajavastaanottotoiminta (Medisiininen ta / Neuro logia, ihotautien ja geriatrian vastuualue / Ihotautien pkl) n Viivakoodiprojekti (Sairaanhoidollisten palveluiden ta / Diagnostiikka/ Patologian osasto) Pohjanpiiri 6/

18 Hyvää Joulua ja mene Alavieskan kunta Iin kunta Kuusamon kaupunki Lumijoen kunta merijärven kunta Nivalan kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjoen kunta Sievin kunta Siikajoen kunta Utajärven kunta 18 Pohjanpiiri 6/2013

19 stystä vuodelle 2014 Ylivieskan kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapavesi Pyhäntä Siikalatva Siistin jäljen jättäjät jo yli 30 vuoden kokemuksella. Haukiputaan Verhoiluliike Kellonlammentie 18, Takkuranta, Kello , Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua sekä menestystä ja terveyttä vuodelle 2014! Pohjanpiiri 6/

20 Teksti Jaakko Ahlstén KUVA Terhi Piltosen arkisto Tutkimus yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutuksista metaboliaan palkittiin apurahalla Terhi Piltosen työryhmä palkittiin sairaanhoitopiirin apu - rahalla tutkimuksestaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonitauteihin. Pohjois-Suomen syntymäkohortti antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ehkäisyvalmisteiden käyttöä pitkällä aikavälillä eri naisväestöissä. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet, jotka sisältävät estrogeeniä ja progestiinia, ovat vuosien varrella kokeneet muutoksia. Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut, mutta hormonimäärät ovat muuttuneet, ja nykyisiä valmisteita sanotaankin matalahormonivalmisteiksi. Tästä huolimatta ehkäisyvalmisteiden pitkäaikaisella käytöllä voi olla vaikutuksia naisen terveyteen. Lääketieteen tohtori, synnytys- ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri ja Suomen akatemian kliininen tutkija Terhi Piltosen johtama työryhmä tutkiikin ehkäisyvalmisteiden vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonisairauksiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin myöntämän apurahan turvin. Terveillekin haittavaikutuksia Aikaisemmassa tutkimuksessa tutkimme kolmen eri ehkäisy Kuvassa työryhmän vetäjä lääketieteen tohtori, synnytys- ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri ja Suomen akatemian kliininen tutkija Terhi Piltonen. valmisteen vaikutuksia kohdehenkilöihin kolmen kuukauden ajanjaksolla. Tutkimuksessa ilmeni, että valmisteet heikensivät sokeriaineenvaihduntaa, vaikuttivat rasva-aineenvaihduntaan ja lisäsivät matala-asteista kroonista tulehdusta nostaen siten myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, Terhi Piltonen sanoo. Tutkimukseen osallistuneen naiset olivat terveitä, normaalipainoisia nuoria naisia. Tästä syystä onkin tärkeää tutkia, minkälaisia vaikutuksia yhdistelmäehkäisyvalmisteilla on riskiryhmiin kuuluvilla naisilla. Tällaisia riskiryhmiä ovat esimerkiksi ylipainoiset naiset sekä naiset, joilla on lisääntynyt metabolinen riskiprofiili, kuten todettu 2-tyypin tai raskauden aikainen diabetes, raskausmyrkytys tai monirakkulainen munasarjaoireyhtymä., hän painottaa. Piltosen mukaan havainnot ovat merkittäviä siksi, että esimerkiksi Suomessa lapsiluku on alle kaksi. Tämä hänen mukaansa tarkoittaa käytännössä sitä, että naisen hedelmällisestä iästä kuluu yli 30 vuotta ehkäisyä käyttäen. Siinä ajassa vaikutukset voivat kasvaa merkittäviksi, varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla naisilla. Tällä hetkellä maailmassa on noin 100 miljoonaa yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjää. Suomessa noin kymmenen prosenttia fertiili-ikäisistä naisista käyttää niitä, Piltonen sanoo. Kliininen työ ja tutkimus tasapainossa Terhi Piltonen tekee yhteistyössä professori Juha Tapanaisen ja dosentti Laure Morin-Papusen kanssa tutkimusta naisten metaboliaan ja lisääntymisterveyteen liittyen, ja tähän on syynsäkin - sydän- ja verisuonisairauksia pidettiin nimittäin pitkään miesten tauteina. Piltosen mukaan naisten sydän- ja verisuonisairaudet ovat alidiagnosoituja, ja naisten profiili näille sairauksille on varsin erilainen kuin miehillä. Yhä enemmän ja enemmän ollaan kiinnostuneita naisten terveydentilasta fertiilissä iässä. Aikaisemmin oltiin lyhytnäköisempiä, ja kiinnostuttiin heidän terveydestään vasta heidän jäädessä eläkkeelle. Sanotaan, että raskaus on ikkuna naisen terveyteen. Tähän fysiologiseen rasitustestiin sekä fertiilin iän terveydentilaan tulisikin kiinnittää huomiota myös jatkossa, Piltonen toteaa. Pohjois-Suomen syntymäkohortti on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimusaineisto jonka hyödyntäminen lisää merkittävästi tietoutta ja terveyttä niin Pohjois-Suomessa kuin maailman laajuisestikin. Tämä aineisto tuo myös erinomaista julkisuutta Oulun yliopistolle ja sairaanhoitopiirille ja antaa mahdollisuuden kilpailla jopa kansainvälisistä apurahoista, hän toteaa. On ilo huomata, että PPSHP haluaa tukea kliinikoita heidän tutkijaurallaan ja kannustaa hyödyntämään pohjoissuomalaista kohorttidataa. Mikäli haluamme myös jatkossa, että kliinikot tekevät varteenotettavaa tutkimusta, tulisi aktiivisille tutkijoille taata ajallisia ja taloudellisia resursseja tutkimustyön tekemiseen. Sitä varten Suomen Akatemiakin on perustanut kliinisen tutkijan asemia, että kliinikot voisivat tehdä tutkimusta työnsä ohella ja silti viettää aikaa myös perheensä kanssa. Tähän tulisi panostaa myös tulevaisuudessa, että innostus tutkimuksen tekemiseen säilyisi myös täällä pohjoisessa, hän summaa. n 20 Pohjanpiiri 6/2013

21 Teksti & KUVA L iisa A h lstén Laboratorion ja kliinikoiden yhteistyö hedelmällistä n Kemian analysaattori on NordLabin työjuhta, jolla Tommi Vaskivuon mukaan tehdään suurin osa laboratorion perustutkimuksista. Tietojärjestelmien ja tekniikan kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää laboratoriovastauksia diagnostiikan ja hoidon tukena ja välineenä. Kliinisen kemian lääkäreihin ei Pohjois-Suomen sairaaloissa helposti törmää. Oulun ulkopuolella ei nimittäin missään toimipisteessä ole omaa kliinisen kemian lääkäriä eikä kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreiden kohdalla tilanne ole paljonkaan parempi. Tämän erikoisalan lääkäreitä on yksi Kajaanissa, NordLabin hallinnollinen apulaisylilääkäri Tommi Vaskivuo kertoo. Laboratorioala kehittyy nopeassa tahdissa, muutoksessa ei ole ihan helppo pysyä mukana. NordLabin tarjonnassa on noin 1400 tutkimusmenetelmää ja laitekannan kesimääräinen ikä on noin viisi vuotta. Aina on joku laite tai menetelmä on muuttumassa. Mittausepävarmuus ja tulkinta Terveydenhuollon tietojärjestelmiä on kehitetty viimeiset vuotta. Ongelmana on vain ollut se, että kehitystyötä ohjaavan tekijänä ovat olleet vanhat käytännöt. Esimerkiksi laboratoriotietojärjestelmän kehitystyön taustalla on kummitellut jo aikansa elänyt tuloslistaus, jonka kliinikkolääkärille antama informaatio on hyvin rajallinen. Nykyaikaisista laitteista ja uusista menetelmistä olisi mahdollista saada irti enemmänkin tietoa, joka auttaisi lääkäriä diagnoosin ja hoitopäätöksen tekemisessä. Tommi Vaskivuo kertoo esimerkin. Jos kolesterolitaso mittauksessa on muuttunut välillä , on pohdittava onko oikeasti tapahtunut muutosta, onko kolesteroliarvo oikeasti laskenut, vai meneekö muutos virhemarginaalin sisälle. Tietoa mittausepävarmuuksista, jotka vaikuttavat eri tutkimusten virhemarginaaleihin, on jo nyt saatavilla, sitä ei vain ole ollut tapana välittää kliinikolle ja kuitenkin sillä on merkitystä hoitopäätökseen ja lääkkeen annostukseen. Laboratorion ja kliinikoiden välisessä yhteistyössä on hänen mielestään kehittämisen varaa, siinä on muutoksen paikka. Laboratorion ei pidä olla kuin tehdas, josta tuote tilataan ja toimitetaan. Laboratorion ja hoitoyksiköiden välillä pitäisi pystyä käymään keskustelua, miten prosesseja yhtenäistetään ja kehitetään niin, että niistä saadaan se kokonaishyöty, mitä on saatavissa. Kehitystyötä helpottaisi, jos keskussairaaloihin saataisiin taas laboratoriolääkäreitä, joiden kanssa puhutaan samaa kieltä. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Laboratoriossa on erikoitumisvirat olleet jonkin verran vajalla käytöllä, nyt erikoistuvia on neljä. Yhteistyö poikii hyviä ratkaisuja Hyvällä yhteistyöllä prosesseja voidaan hioa optimaaliseen suuntaan. Lisäkilpirauhasleikkauksia tekevät kirurgit miettivät olisiko leikkaussaliin syytä hankkia kilpirauhashormonin tasoa mittaava analysaattori säästäisikö oma analysaattori leikkaussaliaikaa. Kun kirurgien kanssa yhdessä tehtiin vertailuja leikkaussalin oman analysaattorin vaatimasta ajasta verrattuna keskuslaboratorion analyysiin kuljetukset mukaan lukien, huomattiin, että aikaero oman analyysilaitteen hyväksi oli vain 8 10 minuuttia, Tommi Vaskivuo kertoo. Laite pelkästään ei olisi ongelmaa ratkaissut. Hankinnan ohella se olisi vaatinut lisää henkilöstöresurssia. Analyysilaite jäi hankkimatta, koska pieni ajan säästö ei ollut sen arvoinen, hän jatkaa. Toisessa esimerkissä laitehankinta taas on osoittautunut hyödylliseksi. NordLab on yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa perustanut Marevan -klinikoita, joille on hankittu ns. vieridiagnostiikkaa INR-arvojen määrittämiseksi. Aikaisemmin potilas kävi laboratoriossa verikokeessa ja sai tavallisimmin vasta seuraavana päivänä tiedon siitä, miten Marevan-hoitoa jatketaan, pienennetäänkö, suurennetaanko vai pidetäänkö annos samana. Nyt Marevan-klinikalla hoitaja mittaa INR-arvon pikatestillä ja potilas saa vastuksen saman tien. Varsinkin iäkkäämpien potilaiden kohdalla on henkilökohtaisella kontaktilla ollut edullinen vaikutus hoitoon. Hoitotasapaino on näillä potilailla ollut parempi ja tarkastusvälejä on voitu pidentää. Paikanpäällä tehdyllä mittauksella on vähän suuremmat reagenssikustannukset, mutta kokonaiskustannus ja hoidon tulos parempi. Vieritestien välitietojärjestelmän kautta tulokset menevät suoraan potilastietoihin, eikä monenkertaisia kirjauksia tarvita. Toimintamalli on Tommi Vaskivuon mukaan tarkoitus levittää koko pohjoisen Suomen erva-alueelle. n Pohjanpiiri 6/

22 Teksti Jaakko Ahlstén KUVAT Pekka Huovinen Jos metsään haluat mennä nyt......niin löydät sen nyt myös OYS:sta. Tutkimusten mukaan luonto auttaa stressaavissa tilanteissa. Se edistää psyykkistä hyvinvointia, toipumista ja palautumista. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut haluaakin tuoda luontoa myös niille, jotka eivät voi itse mennä luontoon. Oulun yliopistollisen sairaalaan psykiatrisen vaativan hoidon osaston 3 turvahuoneen ja lastenklinikan A6 aulan seinille on ilmestynyt luontoaiheisia maalauksia. Oulun taideja mediapaja teki maalaukset, jotta luonnon hyvinvointivaikutuksia saataisiin tuotua ihmisten tietoisuuteen ja heidän ympärilleen. Vaikka kuvat eivät korvaa luontoa, on pelkällä luontokuvien katselullakin todettu olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Turvahuoneen ja lastenklinikan maalauksien kohteeksi valittiin Oulun alueelta löytyviä luontomaisemia, mm. Kalimenlammella otettu valokuva. Luontokuvat herättäneet ihastusta ja rauhoittavat Lastenklinikan palveluesimies Helinä Korpimäen mukaan niin asiakkaat kuin henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä työhön. Hänen mukaansa kuvan eteen on jopa menty makaamaan patjalle rauhoittumaan. Osastonhoitaja Mari Sipilän mukaan viihtyisyyden lisäys on varsinkin osastolla käyviä lapsiperheitä ajatellen hieno asia. Metsähallituksen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut mielenkiintoinen jatkumo teemalle tuoda luontoa niille, jotka eivät itse voi mennä luontoon. Ne tuovat lisää viihtyvyyttä ja rauhoittavaa tunnelmaa pienille lapsille ja heidän perheilleen, Sipilä sanoo. Nuoret maalarimestareina Lastenklinikalla tehtiin mittava peruskorjaus, joka valmistui marraskuussa Sen yhteydessä tilojen käyttäjien kanssa sisustuksen teemaksi ja väreiksi valittiin neljä vuodenaikaa/ Suomen luonto. Seinämaalaukset toteutettiin yhteistyönä Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluiden, Nuorten työpajatoiminnan ja Taide- ja mediapaja Wankkurin kanssa. Metsähallituksen luontopalvelut ja heidän Open- ja Air -hankkeensa ovat auttaneet kohteiden valinnassa ja hoitaneet materiaalihankinnat. Maalauksen suunnitteli Elisa Kinnunen ja nuoret toteuttivat sen työvalmentaja Anu Kuustien johdolla. n 22 Pohjanpiiri 6/2013

23 Pohjanpiiri 6/

24 ristikko Pohjanpiiri 6/ Pohjanpiiri 6/2013

25 Ravintopalveluiden info-päivä kiinnosti asiakkaita OYS Ravintopalvelut järjesti ravintola Kotkassa infopäivän asiakkaille. Ohjelmassa oli tutustumiskierroksia ravintokeskukseen, juustoviikon teemaan sopivia maistiaisia sekä tietoa elintarvikehankinnoista ja tuotekehityksestä. Asiakkaille järjestettiin myös tietokilpailu, johon löytyi oikeat vastaukset non-stoppina pyörineeltä ravintokeskuksen esittelyvideolta. Oikein vastanneiden kesken arvottiin viisi tuotepalkintoa ja voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille infopäivään osallistuneille! n kuva Sylvi Savolainen OULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Pohjanpiiri-lehden 5/2013 ristikon ratkaisu: Yksilö- tai ryhmätyönohjausta organisaation muutostyön tueksi OULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö- tai ryhmätyönohjausta organisaation muutostyön tueksi Tavalla tai toisella ongelmiin voi vaikuttaa! Marianne Tensing p marianne.tensing@ouluntop.fi Työnohjauksessa voi tarkastella organisaatiossa ilmeneviä kesyjä tai pirullisia ongelmia kompleksisuusajattelun linssin läpi. Tavalla tai toisella ongelmiin voi vaikuttaa! Työnohjauksessa voi tarkastella organisaatiossa ilmeneviä kesyjä tai pirullisia ongelmia kompleksisuusajattelun linssin läpi. Marianne Tensing p marianne.tensing@ouluntop.fi kuva Martti Ahlstén Pohjanpiiri 6/