Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012

2 Finanssivalvonta on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvonta valvoo, että sen valvottavien toiminta on terveellä pohjalla ja että niillä on riittävästi pääomia toiminnasta aiheutuvien riskien ja tappioiden kattamiseen sekä kyky selviytyä sitoumuksista asiakkaille ja sijoittajille tuotteista, palveluista, palveluntarjoajista ja liikkeeseenlaskijoista annettu informaatio on laadultaan hyvää menettelytavat finanssimarkkinoilla ovat asianmukaiset maksujärjestelmät ovat turvallisia. Tavoitteet Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden valvottavaksi säädettyjen vakaa toiminta. Tavoitteena on myös se, että vakuutetut edut turvataan ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan säilyy. Finanssivalvonnan työ tähtää siihen, että Suomessa asiakkaat voisivat luottavaisin mielin asioida pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja muissa finanssialan yrityksissä ja tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä luotettavan informaation pohjalta. Lisäksi Finanssivalvonnan tehtäväksi on laissa kirjattu yleisön finanssiosaamisen edistäminen. Valvottavia ja muita maksuvelvollisia, joille kertomusvuonna määrättiin valvontamaksu, oli yhteensä (1 094 vuonna 2011). Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Finanssivalvonta on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää. EBA = European Banking Authority, Euroopan pankkiviranomainen EIOPA = European Insurance and Occupational Pensions Authority, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ESMA = European Securities Market Authority, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESRB = European Systemic Risk Board, Euroopan järjestelmäriskikomitea Valvottavia luottolaitokset vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöt työeläkevakuutusyhtiöt eläkesäätiöt eläke-, sairaus- ja muut vakuutuskassat vakuutusyhdistykset työttömyyskassat vakuutusedustajat muut vakuutusalalla toimivat sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt talletussuojarahasto sijoittajien korvausrahasto arvopaperikeskus pörssi maksulaitokset Lisäksi Finanssivalvonta valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja IFRS-tilinpäätöksiä kaupankäyntiä arvopapereilla osakeomistusten liputussäännöksiä arvopaperitarjouksia ja julkisia ostotarjouksia Kevan, Valtion Eläkerahaston, Kirkon eläkerahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa

3 Toimintakertomus 2012 Johtajan katsaus 2 Strategia Vuosi lyhyesti 8 Toimintaympäristö 10 Velkakriisi ja heikentyvä taloustilanne keskeiset riskilähteet Valvottavien taloudellinen tila 13 Toiminta vuonna Strategia Riskiperusteisesti kohdennettu valvonta Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja. 27 Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Tehokas toiminta Sääntely 47 Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman uudistus eteni Pankkisektori Vakuutussektori Arvopaperimarkkinat Tilintarkastussääntely Johto 60 Pankkivaltuusto Johtokunta Johtaja ja johtoryhmä Organisaatio 63 Osastot ja yksiköt Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin yhteistyö. 64 Henkilöstö Toiminnan rahoitus ja kustannukset Liitteet 67 Valvottavien ja muiden valvontamaksuvelvollisten lukumäärä Toimintakulut ja rahoitus Finanssivalvonnan lakisääteiset tehtävät Eduskunnan kuulemiset ja säädösvalmistelulausunnot Diaari Finanssivalvonnan edustajat EU:n finanssivalvontajärjestelmän toimielimissä Julkaisut, vuositilastot ja tutkimukset Lehdistötiedotteet Lyhenteet Toimintakertomuksessa viitatut EU:n direktiivit, asetukset sekä direktiivi- ja asetusehdotukset. 78 Pohjoismaiden ja Baltian valvontaviranomaiset. 79 Kun vuosilukua ei ole erikseen ilmoitettu, tekstissä viitataan kertomusvuoteen Finanssivalvonta Toimintakertomus

4 Johtajan katsaus Suuria muutoksia sääntelyyn ja valvontaan Suomen finanssisektori on selvinnyt finanssikriisistä kansainvälisesti verrattuna varsin hyvin. Sen kannattavuuteen kohdistuu kuitenkin edelleen merkittäviä uhkia. Toimintaympäristö ei ole vielä vakaa. Myös suuret sääntelymuutokset heikentävät finanssisektorin kannattavuutta ja luovat painetta liiketoimintamallien uudistamiseen. Valvottavien liiketoiminnan lisäksi valvontakin on murroksessa. Kriisi on nostanut esille tarpeen uudistaa valvonnan rakenteita ja antaa valvojille aiempaa enemmän työkaluja, joilla ongelmiin voidaan puuttua ennakoivasti. Anneli Tuominen Euroopan velkakriisi odottaa vielä ratkaisua Vaikka pääomamarkkinat ovat viime kuukaudet olleet rauhalliset, ei Euroopan velkakriisi ole vielä ohi. Rauhallisuuteen ovat vaikuttaneet erityisesti Euroopan keskuspankin (EKP), mutta myös Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden jämäkät toimet. Tehtyjen poliittisten päätösten täytäntöönpanoon liittyy edelleen paljon epävarmuutta niin kansallisella kuin EU-tasolla. Lisäksi heikko taloustilanne rapauttaa pankkien taseita ja kannattavuutta. Velkaantuneiden maiden ja niissä sijaitsevien pankkien rahoitusongelmat edellyttävät vielä jatkotoimia. Suomen finanssisektori edelleen vakaa Suomen finanssisektori on toistaiseksi selvinnyt finanssikriisistä kohtuullisesti. Alhainen korkotaso supistaa pankkien korkokatetta ja heikentää vakuutusyhtiöiden korkosalkkujen sijoitustuottoja. Hidas talouskasvu lisää luottojen arvonalentumistappioiden riskiä. Uusi sääntely kyseenalaistaa aiempien liiketoimintamallien elinkelpoisuuden ja lisää toimijoiden kustannuksia. Niin pankki- kuin vakuutussektorillakin erityisesti pienempien toimijoiden kannattavan liiketoiminnan edellytykset ovat heikentyneet. Terveen liikevoittotason ylläpitäminen saattaa vaatia kustannusten karsimista, taserakenteen keventämistä, jakeluverkon, tuotevalikoiman ja hinnoittelun uudelleenarviointia tai viime kädessä yritysjärjestelyjä. Sekä yritys- että asuntoluottokanta kasvoi Suomessa alkusyksyyn asti lähes kaikkia muita EU-maita nopeammin. Syksyllä yritysluottojen kasvu kuitenkin pysähtyi. Pääsyy tähän ei ole pankkien luottoehtojen kiristyminen, mitä sitäkin on tapahtunut, vaan kysynnän puute. Yritykset ei- vät juuri investoi. Tämä on huolestuttava merkki talouden lähitulevaisuuden kehityksen kannalta. Arvopaperimarkkinoiden myönteinen kehitys vuoden loppupuolella helpotti etenkin eläke- ja henkivakuutuslaitosten tilannetta. Sijoitustuotot ja siten vakavaraisuustasot elpyivät. Markkinat seuraavat kuitenkin tiiviisti velkakriisin kehitystä. Luottoriskin hinnoittelu näyttää nousseen pysyväisluonteisesti ja markkinoiden uusi normaali tarkoittaa, että sijoittajien pitää varautua suuriin lyhyen aikavälin hintaheilahteluihin. Suhteellisuusperiaatteen soveltamisala kaventunut Sääntelyn kustannuksista on keskusteltu paljon. Finanssisektori kokee, että sääntely heikentää sen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Viranomaiset puolestaan korostavat hyötyjä etenkin pitkällä aikavälillä. Useat selvitykset osoittavat, että esimerkiksi Basel III:n nettovaikutus on pitkällä tarkastelujaksolla positiivinen, koska se vähentää finanssikriisien todennäköisyyttä. Kansainvälinen valuuttarahasto on tilastoinut Euroopassa vuoden 1990 jälkeen 40 systeemiseksi luokiteltua pankkikriisiä, joiden kansantaloudelliset kustannukset ovat olleet erittäin suuret. Pankkeja koskeva Basel III -uudistus on laadittu silmällä pitäen lähinnä suurten, systeemisesti merkittävien, kansainvälisten pankkien riskejä. Sääntely ulottuu kuitenkin koko pankkisektoriin, koska myös pienemmät, samalla tavalla toimivat pankit voivat toimillaan vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Suomen pankkikriisi 1990-luvulla ja Espanjan nykyinen säästöpankkisektorista alkunsa saanut kriisi. Molemmissa korostui myös omistajaohjauksen puute. 2 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

5 Suhteellisuusperiaatteella on oma merkittävä paikkansa sääntelyssä, jotta pienten toimijoiden hallintokuormaa ei kasvatettaisi aiheettomasti. Periaatteen soveltamiselle ei kansainvälisessä sääntelyssä kuitenkaan käytännössä jää paljon tilaa. Uudet korkeammat minimivaatimukset tulee kaikkien täyttää. Suhteellisuusperiaatetta voi pankeissa ja vakuutusyhtiöissä soveltaa lähinnä toiminnan järjestämiseen, kuten riskienhallinnan organisoimiseen. Kun sääntelystä jatkossa tehdään vaikutusarvioita, olisikin syytä erikseen tarkastella, miten sääntely vaikuttaa pienempien toimijoiden kilpailuedellytyksiin, kustannuspohjaan ja hallinnolliseen taakkaan. Esimerkiksi vakuutussektorilla Solvenssi II:n perusmallienkin soveltaminen saattaa olla pienemmille vakuutusyhtiöille vaikeaa. Niin kansallisten valvojien kuin EU:n valvontaviranomaisten ajasta suuri osa on viime vuosina mennyt ja menee lähitulevaisuudessa sääntelyuudistusten valmisteluun. Sääntelyuudistukset edellyttävät myös huomattavaa työpanosta tietotekniikkahankkeisiin ja raportoinnin kehittämiseen, jotta uusia vaatimuksia voidaan tehokkaasti valvoa. Tärkeää olisikin saada eri sääntelyhankkeet toteutettua mahdollisimman nopealla aikataululla, toki laadukkaasti, jotta pystyisimme keskittymään itse päätehtäväämme, valvontaan ja sen saattamiseen uutta sääntelyä vastaavaksi. Luotettavan hallinnon merkitys korostunut Syksyllä hyväksytyssä vuosien strategiassaan Finanssivalvonta korostaa valvottavien vahvan riskinkantokyvyn ja korkealaatuisen hallinnon merkitystä. Hallitusten vastuulla on huolehtia mm. laadukkaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Finanssivalvonta on tehnyt lukuisia hyvään hallintoon ja riskienhallintaan liittyviä tarkastuksia. Riskienhallinta on Suomen finanssisektorilla kokonaisuutena arvioiden suhteellisen hyvin hoidettu. Eniten parannettavaa riskienhallinnassa on usein niillä toimijoilla, joilla on ongelmia liiketoiminnan kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa. Hyvin hallintonsa järjestänyt valvottava hoitaa usein myös liiketoimintansa hyvin. Finanssivalvonta puuttui havaittuihin puutteisiin tiukasti. Finanssivalvonta antoikin kertomusvuonna kolme varoitusta riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan puutteellisesta järjestämisestä. Myöhemmissä tarkastuksissa havaittiin, että sanktiot ryhdistivät huomattavasti myös muiden toimijoiden riskienhallintaa. Finanssivalvonta kohdisti luotettavan hallinnon tarkastuksia myös työeläkelaitoksiin. Tarkastuksissa havaittiin mm. että hallitusten myöntämät laajat valtuudet sijoitustoiminnoille eivät aina tue sijoitustoiminnan tavoitteiden toteutumisen valvontaa ja ohjausta. Pienemmissä työeläkelaitoksissa puolestaan todettiin puutteita monimutkaisten sijoitusinstrumenttien riskien hallinnassa. Finanssivalvonta korosti omassa loppusyksystä työeläkevakuutusyhtiöille antamassaan kannanotossa yhtiöiden hallituksen ohjausvaikutusta, riskienhallinnan merkitystä ja läpinäkyvyyttä. Myös työeläkelaitosten hallinnon sääntelyuudistuksessa, jonka valmistelu on ministeriön vastuulla, hallintoelinten vastuu korostuu. Palvelumaksuissa korotuspaineita Pankit ovat viime aikoina nostaneet palvelumaksujaan ja perustelleet korotuksia toimintaympäristön ja sääntelyn muutoksilla. Etenkin pankeille toimintaympäristö on kieltämättä haastava: pankkisektorin korkokate on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt neljänneksen ja tulevat sääntelyuudistukset ja uudet veroluontoiset maksut aiheuttavat kustannuspaineita. Sääntelyuudistuksia on kuitenkin myös käytetty keppihevosena: korotuksia on joissain tilanteissa perusteltu sääntelyn kustannuksilla varsin löyhin perustein. Kustannusten noustessa palveluntarjoajat joutuvat korottamaan marginaalejaan ja muita palkkioitaan. Asiakkaan on kuitenkin voitava luottaa vahvempaan sopimuskumppaniinsa ja siihen, että palveluntarjoajat noudattavat erityisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa kuten lainoissa ja vakuutuksissa tarkasti solmittua sopimusta. Palveluntarjoajan tulee jo sopimuksia tehdessään ottaa huomioon pitkän aikavälin riskit. Peruspankkipalveluiden hinnoittelun tulee olla kohtuullista jo lainkin perusteella. Finanssivalvonta valvoo erityisesti näiden palveluiden hinnoittelua ja saatavuutta. Finanssivalvonta onkin puuttunut esimerkiksi laskujen käteismaksujen korkeisiin hintoihin. Asuntolainamarginaalit ovat Suomessa euroalueen kapeimmat. Finanssivalvonta on jo vuosia kiinnittänyt pankkien huomiota siihen, että myös asuntolainamarginaalin tulee heijastaa lainan takaisinmaksuun liittyvää riskiä ja kattaa pankin oman jälleenrahoituksen riskit. Pankit myönsivät muutama vuosi sitten asuntoluottoja jopa 0,3 prosenttiyksikön marginaalilla. Tällainen hinnoittelu ei ollut riskiperusteista. Toimintaympäristön muututtua ja pankkien kustannustason noustua niille on syntynyt tarve hinnoitella lainat uudelleen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei lainaehdoissa ole nimenomaan varauduttu tiettyjen poikkeustilanteiden varalta marginaalin nostoon. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. pankin oman vakavaraisuuden heikkeneminen ja uudesta sääntelystä johtuvien, lainaan suoraan kohdistuvien, kustannuksien nousu. Suomen kuluttajalainsäädännöstä johtuu, että poikkeustilanteita on tulkittava suppeasti. Finanssivalvonta on jo aiemmin todennut, että marginaalia ei voi korottaa, mikäli laina-aikana lainaan tehdään muutoksia, joista oli sovittu lainaa myönnettäessä. Näistä esimerkkejä ovat lyhennysvapaat ja vakuuksien vaihto. Finanssivalvonta Toimintakertomus

6 Vastuu uusista tuotteista palveluntarjoajalla Monet vähittäissijoittajat ovat finanssikriisin aikana huomanneet ostaneensa aiemmin tuotteita, joiden riskejä he eivät olleet ymmärtäneet. Jotkut tuotteet olivat niin monimutkaisia, etteivät edes niitä myyneet palveluntarjoavat aina pystyneet ennakoimaan, miten tuotteet käyttäytyisivät eri markkinatilanteissa. Myyjät eivät myöskään olleet kyllin tarkkaan selvittäneet, miten tuotteet istuivat ostajan riskiprofiiliin tai sijoitustavoitteisiin. EU:ssa on vireillä useita hankkeita, joilla näitä epäkohtia pyritään korjaamaan. Sääntelyssä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan tuotteisiin liittyvää tiedonantovelvollisuutta ja myynnin menettelytapoja. Valvojat puolestaan kartoittavat uusia innovatiivisia tuotteita, analysoivat niiden riskejä sijoittajan näkökulmasta ja tarvittaessa varoittavat riskeistä. Valvojille on myös annettu mahdollisuus kieltää tuotteiden markkinointi tietyissä ääritapauksissa. Kaikki nämä hankkeet ovat kannatettavia. Niille on myös tällä hetkellä tarve, koska palveluntarjoajat ovat alkaneet kehittää eksoottisia korkeatuottoisia tuotteita. Tuotteille on kysyntää korkotason alhaisuuden vuoksi. Tärkeää on kuitenkin muistaa eri toimijoiden rooli: sääntelyä ei tulisi viedä siihen suuntaan, että valvojille tulisi velvollisuus hyväksyä tuotteet etukäteen. Palveluntarjoajan tulisi toimia niin vastuullisesti, ettei valvojalla olisi jälkikäteen tarvetta kielloin puuttua tuotteen markkinointiin. Finanssivalvonta onkin korostanut palvelutarjoajien niin tuotteiden kehittäjien kuin niitä myyvienkin omaa vastuuta. Toimijat tarvitsevat selkeät ja johdonmukaiset prosessit tuotekehitykselle, tuotteiden hyväksymiselle ja myynnille. Osana näitä prosesseja niiden on pohdittava, minkä tyyppinen riski sopii eri sijoittajaryhmille. Viime kädessä vastuu toimivista prosesseista on palveluntarjoajan hallituksella. Makrovakausvälineet käyttöön Kiinteistökuplat ovat olleet syypää viime vuosikymmenien useimpiin finanssikriiseihin. Kehittyneissä teollisuusmaissa suorat fiskaaliset kustannukset pankkikriiseistä ovat vastanneet keskimäärin 2,1 prosenttia pankkijärjestelmän taseesta. Finanssikriisit ovat syventäneet ja pidentäneet seurannutta talouden taantumaa. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan tuotannon menetykset ovat olleet keskimäärin kumulatiivisesti yli 20 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta, kun verrataan kasvutrendiin ennen kriisiä. Finanssikriisi osoitti, että valvovien viranomaisten käytössä olleet keinot makrovakautta uhkaavien riskien torjumiseen olivat puutteelliset. Makrovakausvälineet ovatkin uusia tulokkaita viranomaisten työkalupakissa. Ylikuumennutta luotonantoa pystytään rajoittamaan mm. edellyttämällä pankeilta lisää pääomaa, muuttamalla vakavaraisuuslaskennan riskiparametrejä ja rajoittamalla luotonantoa suhteessa luotonsaajan tuloihin tai kohteen vakuusarvoon. Yksittäisten maiden kokemusten valossa luotonmäärän rajoitukset ovat tehokas keino vakauttaa asuntolainamarkkinoiden kehitystä. Niiden etuna on suora vaikuttaminen luotonkysyntään. Vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat välillisesti ja hitaammin pankkien luotontarjonnan kautta, esim. alentamalla pankkien intressiä luotonannon kasvattamiseen ja mahdollisesti kohottamalla luotonoton kustannuksia. Loppuvuodesta mediassa käytiin paljon keskustelua asuntoluototuksen ehdoista ja etenkin suunnitelmasta rajoittaa niiden enimmäismäärää. Erityisesti kritisoitiin ministeri Antti Tanskasen työryhmän ehdotusta ns. lainakatosta, jonka mukaan Finanssivalvonta voisi rajoittaa pankin asuntovakuutta vastaan antaman luoton määrää. Ehdotuksessa rajoitettaisiin ostettavan asunnon käyttöä asuntoluoton vakuutena. Vakuudettoman lisäluoton myöntäminen samaan tarkoitukseen olisi edelleen mahdollista. Koska lisäluotto olisi ehdoiltaan tiukempaa (lyhyempi laina-aika ja korkeampi marginaali), sen kysyntä olisi vähäisempää. Ruotsissa on kertynyt hyviä kokemuksia lainakaton käytöstä ja siellä pankkien luotonantokäytännöt ovat tervehtyneet. Ehdotuksen tavoitteena on estää erityisesti velkavetoinen varallisuushintojen nousu. Lainakatolla voitaisiin saavuttaa useita tavoitteita: hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja vaimentaa liiallisen velkaantumisen ja luotonannon kasvun sekä asuntojen hintojen liiallisen nousun toisiaan vahvistavaa haitallista kierrettä. Makrovakausvalvonta on tulevaisuudessa Finanssivalvonnalle strategisesti tärkeä alue. Makrovakausvälineiden käyttöä koskevien päätösten perustana oleva analyysi tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Analyysin tulee olla korkealuokkaista, koska makrovakausvälineiden käyttöön liittyy merkittävää harkintavaltaa. Esimerkiksi lainakatto ei suinkaan olisi aina käytössä, vaan se asetettaisiin ainoastaan silloin, kun ylikuumentuneet asuntolainamarkkinat sitä edellyttäisivät. Tällaisissa tilanteissa lainakaton käyttäminen olisi selkeästi niin yhteiskunnan, pankkien, niiden asiakkaiden kuin veronmaksajienkin edun mukaista. Miksi hajautettu valvonta ei riitä? Eurooppalainen hajautettu valvonta on osoittautunut liian heikoksi ehkäisemään kriisejä. Kriittisten arvioiden mukaan kansalliset valvojat eivät pystyneet ennakoimaan finanssikriisin syvyyttä, estämään kiinteistökuplien syntymistä eivätkä ne vaatineet pankeilta ajoissa korjaavia toimia, kuten läpinäkyvyyttä ja alaskirjauksia tasearvoihin. Osaltaan syynä ovat olleet valvojien valtuuksien puutteet ja puuttuvat makrovakausvälineet, mutta kenties myös haluttomuus ryhtyä 4 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

7 toimiin kansallisesti tärkeän pankkisektorin tervehdyttämiseksi. Kansalliset näkökohdat ovat dominoineet, haitanneet tiedonkulkua ja valvonnan yhtenäistä toteuttamista. Toki paljon on myös tehty. Euroopan pankkiviranomainen EBA, jonka työskentelyyn kaikki EU-valvojat ja keskuspankit osallistuvat, on pyrkinyt yhtenäistämään valvontakäytäntöjä, edellyttänyt pankkien pääomapohjan vahvistamista ja tuonut läpinäkyvyyttä pankkien valtionlainapositioihin. Sen toimet eivät kuitenkaan riittäneet, koska sillä ei ole riittäviä valtuuksia vaikuttaa kansallisten valvojien toimiin. Jotta uskottavuus Euroopan pankkisektoriin palautuisi, poliittisilla päätöksentekijöillä on ollut ainoastaan yksi ratkaisuvaihtoehto: luoda ylikansallinen, laadukas valvonta, joka korvaa nykyisen kansallisen valvonnan. päätökset tehtäisiin keskitetysti EKP:ssa. Toisaalta sekä Nordea Pankki Suomi Oyj:n että Danske Bank Oyj:n emot toimivat euroalueen ulkopuolella, jolloin konsernien valvonnasta vastaavat Tanskan ja Ruotsin valvojat. Näiden vetämissä valvontakollegioissa pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys mm. konsernin ja tytärpankkien pääoma- ja likviditeettipuskureista. Finanssivalvonnan toimivalta ei siis enää tulevaisuudessa ulottuisi näiden puskurien määrittämiseen. Suomen finanssisektorin riskien arvioinnin sekä keskitettyyn päätöksentekoon osallistumisen kannalta on tärkeää, että Finanssivalvonta jatkossakin osallistuu valvojien väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Olisi toivottavaa, että yhtenäisen ja tasapuolisen valvonnan varmistamiseksi myös Tanska ja Ruotsi liittyisivät yhteiseen valvontamekanismiin mahdollisimman nopeasti. Kohti ylikansallista valvontaa Kertomusvuoden lopulla EU:n päättäjät pääsivät yhteisymmärrykseen euroalueen yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamisesta (ks. tarkemmin artikkeli sivulla 39). EKP on suoraan vastuussa jokaisen euromaan merkittävimpien pankkien valvonnasta ja lisäksi koko valvontajärjestelmän toimivuudesta. Kansalliset valvojat osallistuvat jatkossa käytännön valvontatyöhön yhteistyössä EKP:n kanssa ja vastaavat pienempien pankkien valvonnasta noudattaen kuitenkin yhtenäistä ohjeistusta. Uusi järjestelmä on aikaisempaa uskottavampi, koska sitä eivät dominoi kansalliset näkökohdat. EKP:lla on myös valtuudet puuttua vakautta uhkaaviin pankkisektorin riskeihin. Saumaton yhteistyö kansallisten valvojien ja EKP:n välillä on uuden valvonnan menestymisen edellytys. EKP on toki päätöksentekijä, mutta kansallisista valvojista muodostettavien valvontatiimien tulee pystyä tuottamaan sille perusteellista analyysiä päätöksenteon tueksi. EKP:n tulee myös varmistua siitä, että valvontakäytänteet eri maissa ovat yhtenäiset ja korkeatasoiset. Tavoitteena on rakentaa kattava, mutta samalla toimiva ja laadukas valvonta. Rakennusurakka on merkittävä, koska EKP:lla ei ole aikaisemmin ollut pankkivalvontamandaattia. Myös rahoituspohja tulee ratkaista mielekkäällä tavalla. Valvottavat maksavat EKP:n pankkivalvonnasta johtuvat kustannukset. Ainakin aluksi myös kansallisten valvojien työmäärä kasvaa, kun uutta valvontamekanismia ajetaan sisään. Tämä ei saisi tarkoittaa sitä, että valvottavat joutuisivat maksamaan päällekkäisiä valvontamaksuja. Uusi valvontamekanismi käytännössä Suomesta valvontamekanismin suoraan valvontaan kuuluisivat Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Danske Bank Oyj. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näitä pankkeja koskevat tärkeimmät valvonnalliset Tarvitaan yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä Yhteinen valvonta edellyttää yhteistä kriisinratkaisumekanismia, jonka tavoitteena on turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus pankkien kaatuessa. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten lisäksi tulisi perustaa euroalueen yhteinen kriisinratkaisuviranomainen. Viranomaisella olisi valta ryhtyä toimiin sairaan pankin tervehdyttämiseksi, mm. alasajamalla pankin toimintaa tai myymällä siitä osia. Tavoitteena on, että menettelyssä ei jouduttaisi nojautumaan julkiseen tukeen tai, että sen osuus olisi aiempaa huomattavasti vähäisempi. Ensisijaisesti toteutettaisiin omistajien ja velkojien vastuu (bail-in). Tarvittavasta lisärahoituksesta vastaisi joko kansallinen tai EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien osalta yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta kerättäisiin varoja ennakolta. Päätöksiä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja kriisinratkaisurahastosta ei ole vielä tehty. Tällä hetkellä kohtalonyhteys pankkien ja valtioiden välillä on vielä vahva. Yhteisen valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin tavoitteena on osaltaan purkaa tätä yhteyttä. Sääntelyyn sisältyy kuitenkin elementtejä, jotka päinvastoin sitä vahvistavat. Tulevakin sääntely kannustaa valtioriskin suosimiseen pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoituksissa, mikä osaltaan lisää pankkien halua sijoittaa valtioiden velkapapereihin. Markkinarahoituksen vaikeuduttua pankkisektori on sijoittanut huomattavassa määrin oman maansa velkapapereihin etenkin Etelä-Euroopan velkaongelmamaissa. Kysymys valtioriskin kohtelusta on poliittisesti herkkä. Toimintakenttä muutoksessa Valvottavien määrä kasvaa ja Finanssivalvonnan toimivaltuudet laajenevat. Toisaalta Finanssivalvonnan tulee sopeutua pankkiunionin mukanaan tuomiin muutoksiin. Tätä kirjoitettaessa ei ole täysin selvää, mitä nuo muutokset ovat. Finanssivalvonta Toimintakertomus

8 Joka tapauksessa Finanssivalvonnalla on paineita paitsi ylläpitää korkeata ammattitaitoaan myös hyödyntää tehokkaasti rahoitus- ja vakuutusvalvontojen yhdistämisestä ja keskuspankkiyhteydestä saatavia synergioita. Olen vakuuttunut, että selviämme tulevista muutoksista, vaikka muutosvuodet varmasti näkyvät tehtävissämme. Finanssivalvonnan arvot ovat se pohja, josta meidän fivalaisten on hyvä ponnistaa. Yhdessä uudistumme ja teemme vastuullisesti tuloksellista työtä. Siitä kiitos Finanssivalvonnan koko henkilökunnalle. Helsingissä Anneli Tuominen 6 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

9 Strategia Missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa Visio Finanssivalvonta on arvostettu ja vaikutusvaltainen toimija eurooppalaisessa valvontajärjestelmässä Strategiset tavoitteet Suomen finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta uhkaavien ongelmien tehokas ennalta ehkäiseminen haasteellisessa toimintaympäristössä Tehokkuus ja laatu eurooppalaisten valvojien kärki tasoa toimintavarma valvoja myös kriisitilanteessa Oikeasuhtainen ja mahdollisimman yhtenäinen sääntely ja valvonta, joka huomioi Suomen finanssimarkkinoiden tasapuoliset kilpailuedellytykset Finanssipalveluiden ja -tuotteiden tarjonta vastuullista Suomen finanssimarkkinoilla Strategiset valinnat Riskiperusteisesti kohdennettu ja tehokas valvonta Mahdollistamme ajantasaisen analyysin avulla ennakoivat ja oikein kohdennetut valvonta toimenpiteet Lisäämme tarkastusten ja valvontakäyntien osuutta valvontatyössä Puutumme tiukasti finanssimarkkinoilla havaittuihin epäkohtiin Vahvistamme henki löstön osaamista, tehostamme työ prosesseja ja kannustamme arvojen mukaiseen toimintaan Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Painotamme valvonnassamme vakaan liiketoiminnan edellytysten turvaamista Edellytämme, että valvottavien hallitukset huolehtivat laadukkaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä Edellytämme, että vakavaraisuusja likviditeettipuskurit kattavat merkittävät riskit mukaan lukien riskimallien epävarmuustekijät Edellytämme valvottavilta toimivia elpymis- ja kriisinratkaisusuunnitelmia Toteutamme tehokasta makrovakausvalvontaa yhteistyössä Suomen Pankin kanssa Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja Edellytämme, että palveluntarjoajien sisäisissä prosesseissa huomioidaan asiakkaan- ja sijoittajansuojan vaatimukset Edellytämme laadukasta sijoittajainformaatiota ja sitä edistäviä raportointiprosesseja Lisäämme pörssikaupankäynnin valvonnan kattavuutta eurooppalaisella yhteistyöllä Parannamme asiakasvalistusinformaatiomme näkyvyyttä ja saavutettavuutta Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Kohdennamme resursseja EU:n valvontajärjestelmässä Suomen finanssimarkkinoiden kannalta keskeisiin asioihin Edistämme parhaiden valvontakäytänteiden käyttöönottoa EU:ssa Edistämme laadukasta valvontajärjestelmää pankkiunionissa Hyödynnämme viranomaisyhteistyötä valvonnan järjestelmien kehittämisessä Finanssivalvonta Toimintakertomus

10 Vuosi lyhyesti Tehokas toiminta ja riskiperusteisesti kohdennettu valvonta Valvontaa suunnattiin olennaisiksi arvioituihin riskeihin, joita olivat mm. pankkien likviditeetti, vakuutussektorin sijoitussalkut ja riskienhallinta sekä asiakkaille suunnattu informaatio. Finanssivalvonta julkaisi huhti- ja syyskuussa arvionsa Suomen finanssisektorin tilasta, jonka arvioitiin säilyneen vakaana. Sisäisen kriisinhallinnan valmiuksia vahvistettiin mm. kriisisimulaation avulla. Finanssivalvonta antoi kolme julkista huomautusta ja kolme julkista varoitusta. Tämän lisäksi Finanssivalvonta määräsi 14 rikemaksua ja teki viisi tutkintapyyntöä. Varoitusten perusteena olivat erityisesti laiminlyönnit sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisessä. Pääosa rikemaksuista kohdistui säännöllisen raportoinnin laiminlyönteihin. Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Tarkastukset suunnattiin valituilla riskialueilla erityisesti riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyyteen. Asuntoluototuksen menettelytavoista ja työeläkelaitosten kiinteistösijoituksista tehtiin erillisselvitykset. Finanssivalvonta panosti Suomen kannalta merkittävien pankki- ja vakuutussektoreita koskevien vakavaraisuussääntelyhankkeiden edistämiseen sekä työeläkesektorin vakavaraisuusuudistukseen. Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja Valvontaa kohdennettiin mm. toimijoiden omasta taloudellisesta tilastaan antamaan tietoon sekä tuoteriskeistä informointiin. Asiakkaansuojan valvonnassa ei noussut esiin laajoja epäkohtia markkinakäytännöissä tai sijoittajainformaation laadussa. PS-sopimusten ja vakuutusten kulujen sekä tuottojen ilmoittamisesta annettiin määräyksiä ja ohjeita. Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Finanssivalvonta priorisoi resurssinsa Suomen finanssisektorin vakavaraisuuden, kilpailukyvyn ja rakenteellisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiin hankkeisiin. Myös asiakkaan ja sijoittajansuojan näkökulmat otettiin huomioon. EU-valvojien tuottamaa vertailutietoa hyödynnettiin omassa työssä aiempaa enemmän. Finanssivalvonta jatkoi aktiivista pohjoismaista yhteistyötä mm. edistämällä yhtenäisten vakuutussektorin sisäisten vakavaraisuusmallien ja vastuuvelan valvonnan arviointikriteerien käyttöönottoa. 8 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

11 Finanssivalvonta järjesti valvottavien ja listayhtiöiden johdolle suunnatun englanninkielisen seminaarin, jonka teemana oli How can we make regulation and supervision best support the health of financial markets?. Tilaisuudessa esiintyivät EU:n finanssivalvontaviranomaisten puheenjohtajat Andrea Enria EBAsta, Gabriel Bernardino EIOPAsta ja Steven Maijoor ESMAsta. EU-komissiota edusti vt. johtaja Mario Nava. Valtionjohdon viestin tilaisuuteen toi elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja finanssialan näkökulmasta puhui pääjohtaja Johnny Åkerholm Pohjoismaiden Investointipankista (NIB). Anneli Tuominen käsitteli avauspuheenvuorossaan valvonnan ja sääntelyn periaatteellisia kysymyksiä. Finanssivalvonta Toimintakertomus

12 Toimintaympäristö Velkakriisi ja heikentyvä taloustilanne keskeiset riskilähteet Kertomusvuoden aikana Euroopan finanssisektorin toimintaympäristöä leimasi velkakriisi monine seurannaisvaikutuksineen. Euroopan velkakriisillä ei ollut merkittäviä suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen finanssisektoriin, jonka tila oli kertomusvuonna vakaa. Pankkien varainhankinta markkinoilta onnistui ongelmitta ja eurooppalaisittain vertailtuna edulliseen hintaan. Vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset saavuttivat osakemarkkinoiden nousun ansiosta hyviä sijoitustoiminnan tuloksia osakesijoituksistaan. Suorat saamiset ns. GIIPS 1 -maista olivat pieniä. Pankkien liiketoiminnan ja tuloksenteon näkymät heikkenivät. Matalat korot rasittivat pankkien perusliiketoiminnan kannattavuutta heikentämällä suurimman tuottoerän eli korkokatteen kertymää. Pitkään jatkunut ennätysmatala korkotaso oli haasteellinen sekä pankeille että vakuutusyhtiöille. Hyvän luottoluokituksen valtion- ja yrityslainojen korot laskivat, mikä paransi erityisesti henki- ja työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja. Nämä tuottivat joko inflaatiota alhaisemman tai korkeintaan inflaation tasoisen korkokertymän. Osakemarkkinoiden myönteinen kehitys helpotti osaltaan suomalaisten vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottojen kerryttämistä ja vakavaraisuuden parantamista. Vaikka pankkiluottojen reaalinen korkotaso 2 oli negatiivinen, sekä kotitaloudet että yritykset hakivat vähemmän lainoja. Luottokannan kasvu hidastui varsinkin kertomusvuoden jälkipuoliskolla. Tästä huolimatta bruttokansantuotteen nimellinen kasvu jäi alle rahalaitosten luottokannan kasvun ja luottokannan suhde bruttokansantuotteeseen nousi, mikä kertoo velkaantuneisuuden kasvusta. Vuoden lopulla Suomen talous supistui voimakkaasti. Investoinnit pysyivät alhaisina ja työttömyys kääntyi lievään kasvuun. Pankkien luottojen arvonalentumiset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä, mutta kotitalouksien velkaantumisen ja maksuhäiriöiden kasvu ovat vakavia signaaleja kielteisestä kehityksestä. Kotitalouksien velka suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin nousi 119 prosenttiin (116 % vuoden 2011 lopussa). Viranomaisten monet toimet rauhoittivat markkinoita, Euroopan pankkiunionista päätös Pankkien ja valtioiden ongelmat ja riskit kietoutuvat yhteen, sillä pankit ovat olleet keskeisiä valtion velan rahoittajia. Monen valtion ja näissä valtioissa toimivien pankkien luottoriskihinnat kehittyivät yhdenmukaisesti. Euroopan keskuspankki (EKP) toteutti helmikuun lopussa toisen ison rahoitusoperaation, jossa pankeille tarjottiin vakuuksia vastaan rajattomasti keskuspankkiluottoa kolmeksi vuodeksi. Pankkien likviditeettitilanne helpottui siten oleellisesti. Heinäkuusta alkaen EKP on vaikuttanut rauhoittavasti markkinoiden odotuksiin käynnistämällä valmiudet ns. ehdollisiin suoriin rahapoliittisiin kauppoihin. EKP voi tarvittaessa ostaa jälkimarkkinoilta valtion joukkovelkakirjalainoja, mikäli kyseinen valtio hakeutuu Euroopan vakausmekanismin tuen piiriin. Euroopan unionin valtioiden päämiehet päättivät kesäkuun lopussa aloittaa nopeat valmistelut yhteisen eurooppalaisen valvontamekanismin luomiseksi pankeille. Joulukuisen päätöksen mukaan euroalueelle perustetaan yhteinen pankkivalvontamekanismi EKP:n yhteyteen. Katso artikkeli sivulla 39. EU:n kolme finanssivalvontaviranomaista 3 toteutti yhteistyössä oman vastuualueensa mukaisesti toimia asiakkaiden ja sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi finanssimarkkinoihin. Pankkien valtionlainasaamisten osalta Euroopan pankkiviranomainen EBA julkisti markkina-arvoihin perustuvaa informaatiota ja saattoi loppuun seurannan suurten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuuden vahvistamis- ja pääomatarpeista. Niiden vakavaraisuutta vahvistettiin 200 miljardilla eurolla erityisesti omia varoja lisäävillä toimilla. Viranomaisten ja hallitusten toimet paransivat markkinoiden yleistä tunnelmaa varsinkin vuoden toisella puoliskolla. Tämä näkyi mm. osakekurssien nousuna kesästä lähtien. Riskilisät ja valtionlainojen korot laskivat vuoden loppua kohti, ja finanssimarkkinat rauhoittuivat huomattavasti. Esimerkiksi monet valtioiden ja pankkien luottoluokitusten laskut eivät juuri vaikuttaneet riskihinnoitteluun. Kertomusvuoden lopulla suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, että lähes kaikkien Euroopan maiden taloudet joko supistuivat tai kasvoivat hyvin vaatimattomasti. Keskeinen syy heikkoon kasvuun oli velkakriisi ja kotitalouksien ja yritysten epävarmuus tulevasta kehityksestä. Vuoden 2013 alussa finanssimarkkinoiden tila oli rauhallinen kertomusvuoden kevääseen verrattuna. Toimintaympäristö on kuitenkin edelleen hyvin herkkä ja altis kielteiselle kehitykselle. Ennusteiden mukaan matala korkotaso ja heikko taloustilanne jatkuvat vuonna 2013, vaikka talouskasvu Euroopassa piristyisikin vuoden loppua kohden. Finanssisektorille tämä merkitsee sitä, että toimintaympäristö pysyy haastavana. 1 Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. 2 Inflaation vaikutus otettu huomioon. 3 Euroopan pankkiviranomainen EBA, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA. 10 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

13 0 Osakekurssit Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa Kolmen kuukauden euriborkoron kehitys sekä markkinoiden korko-odotus (nuoli) Indeksi = % Yhdysvallat Euroalue Suomi Lähde: Bloomberg. Viikkohavainnot, viimeisin havainto Lähde: Bloomberg. Valtionlainojen (10 vuotta) korkokehitys neljän valtion osalta % 8 Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa (Velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin) Indeksi Q1/2000 = 100 % Espanja Italia Suomi Saksa Viikkohavainnot, viimeinen havainto Lähde: Bloomberg. Velat (eli kotitalouksien lainat, vasen asteikko) Velkaantumisaste, % (oikea asteikko) Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus. Finanssivalvonta Toimintakertomus

14 Muutoksia valvontamaksuvelvollisten kentässä Kertomusvuonna Suomen vahinkovakuutusmarkkinoille syntyi kolmas suuri toimija, kun Tapiola ja Lähivakuutus päättivät yhdistyä keskinäiseksi finanssiryhmäksi (LähiTapiola). Ryhmään kuuluu myös 19 uutta, alueellista keskinäistä vakuutusyhtiötä, jotka muodostuivat lähivakuutusyhdistysten yhdistymisessä. Järjestelyn jälkeen Suomen markkinoilla toimii vakuutusyhdistyksinä enää kuusi kalastusvakuutusyhdistystä. Vuoden aikana myönnettiin kaksi henkivakuutusyhtiötoimilupaa (Aurum Sijoitusvakuutus ja SHB Liv) ja kaksi maksulaitostoimilupaa (Neste Markkinointi ja Point Transactions Systems). Lisäksi rekisteröitiin kuusi maksupalveluja tarjoavaa toimijaa, joiden toiminta ei edellytä toimilupaa. Uusia luottolaitostoimilupia ei myönnetty. OP-Pohjolan jäsenosuuspankkien määrä aleni fuusioiden vuoksi kymmenellä. Yksi vahinkovakuutusyhtiö (IngoNord) luopui toimiluvastaan vakuutustoiminnan päättymisen takia. Kertomusvuonna ei purettu lakisääteistä työeläkevakuutusta harjoittavia eläkesäätiöitä tai -kassoja. Yrittäjien Eläkekassa Oman kassankokous päätti asettaa eläkekassan vakuutuskassalain mukaiseen selvitystilaan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek oli edelleen selvitystilassa. Finanssivalvonnan asettama asiamies valvoo molempien kassojen selvitystilaa. Vuoden lopulla Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan hallitukset solmivat aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta. Helsingin hovioikeus antoi tuomion osakemerkintäsitoumusta koskevaan riitaan. Hovioikeus velvoitti Sofia Pankin pääomistajan Seppo Sairasen maksamaan pankille osakemerkintäsitoumuksen perusteella 2,3 miljoonaa euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Määräaika valitusluvan hakemiseksi korkeimmalta oikeudelta päättyi Kertomusvuoden lopussa Helsingin pörssin päälistalla oli 122 yhtiötä ja prelistalla yksi. Uusia tulokkaita olivat Scanfil, joka muodostui Sievi Capitalin jakautuessa kahdeksi yhtiöksi sekä Tukholman pörssissä noteerattu Sotkamo Silver, joka rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin. Päälistalta poistuivat Aldata Solution, Nordic Aluminium ja Tekla. First North -listalla oli vuoden lopussa kolme yhtiötä, joista uusi listautuja oli Siili Solutions. Listalta poistui Powerflute. Valvottavien ja muiden valvontamaksuvelvollisten lukumäärä, katso sivu 67. Katso valvottavaluettelosta perustiedot kaikista valvottavista: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Valvottavat 12 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

15 Valvottavien taloudellinen tila Pankkisektorin liiketulos kohentui hieman ja vakavaraisuus säilyi vahvana Pankkisektorin kannattavuus oli edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta. Pankkisektorin liiketulos nousi 2,6 miljardiin euroon ja oli 11 % parempi kuin edellisenä vuonna. Nettotuotot kasvoivat edellisvuodesta kaikkiaan 6 %. Operatiiviset kulut kasvoivat 2 %. Arvonalentumisia kirjattiin nettomääräisesti yhteensä 331 milj. euroa, mikä on 33 % enemmän kuin vuonna Peruspankkitoiminnan kannattavuus kokonaisuudessaan kuitenkin heikkeni ja korkokate ja palkkiotuotot laskivat. Pankkisektorin liiketuloksen parannus oli kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan sekä vakuutustoimintojen tuottojen nousun ansiota. Pankkisektorin korkokate pieneni kertomusvuoden aikana yhteensä 4 %. Pankeittain korkokatteen kehitys vuoden aikana vaihteli huomattavasti riippuen pankin luotto- ja talletuskannan kasvusta, rahoitusrakenteesta ja mahdollisesta suojautumisesta korkotason laskua vastaan. Pankkisektorin korkokatteen odotetaan myös kuluvana vuonna laskevan, koska viitekorkojen laskun seurauksena vanhojen luottojen korontarkistusten yhteydessä luottojen korko laskee vastaavasti. Toisaalta korkokatteen laskua hillitsevät uusien luottojen korkeammat marginaalit ja todennäköisesti edelleen jatkuva luottokannan maltillinen kasvu. Hyvin matalana jatkuva korkotaso heikentää erityisesti perinteisen pankkitoiminnan kannattavuutta, joka nojaa pääasiassa luottojen ja talletusten välisestä korkomarginaalista syntyvään korkokatteeseen. Korkokatteen osuus pankkisektorin yhteenlasketuista nettotuotoista oli 46 %, kun se ennen korkotason pudotusta vuosina oli keskimäärin 59 %. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan sekä vakuutustoimintojen tuottojen osuus nettotuotoista nousi 30 prosenttiin. Niiden keskimääräinen osuus oli 16 % vuosina Nämä tuotot vaihtelevat luonteensa mukaisesti enemmän kuin korkokate eivätkä myöskään jakaudu tasaisesti suurten ja pienten pankkien kesken, joten eri pankkiryhmien liiketoiminnan tuloksellisuudessa on eroja. Kannattavuuden kohentamiseksi pankit alkoivat nostaa uusien luottojen korkomarginaaleja sekä pankkipalveluiden palkkioita. Uusien nostettujen asuntoluottojen keskikoron lasku pysähtyi loppuvuodesta, vaikka keskeisinä viitekorkoina käytetyt lyhyet markkinakorot jatkoivat edelleen laskuaan. Eurooppalaisten pankkien markkinaehtoisen rahoituksen saatavuus parantui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla EKP:n markkinaa tukevien toimien ja lausuntojen ansiosta. Tämä näkyi pankkien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskujen määrän nousuna. Myös Suomessa erityisesti pienten pankkien varainhankinnan saatavuus parani. Suomalaiset pankit ovat emittoineet pääasiassa katettuja joukkolainoja, mutta myös vakuudettomia joukkolainoja. Pankkisektorin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopussa 17,0 % ja vakavaraisuussuhdeluku on parantunut vuoden 2011 lopusta noin 2,8 prosenttiyksikköä. Ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde oli kertomusvuoden lopussa 16,1 % (vuoden 2011 lopussa 13,6 %). Pankkisektorin lakisääteiset minimivaateet ylittävä omien varojen pääomapuskuri oli kertomusvuoden lopussa 10,4 miljardia euroa eli syyskuun lopun tasolla (vuoden 2011 lopussa 9,1 mrd. euroa). Vakavaraisuussuhdelukujen positiivisen kehityksen taustalla on debentuurilainojen liikkeeseenlaskujen, käyvän arvon rahastojen positiivisten kehitysten ja luottoriskin omien varojen vaateen laskennassa käytettävien sisäisten luottoluokitusten menetelmien (IRBA) käytön laajenemisen lisäksi kansainvälisten pankkikonsernien sisäiset takaukset. Ulkomaisen emoyhtiön antamat takaukset pienensivät omien varojen vaadetta ja toistaalta ulkomaille maksetut konsernin sisäiset osingot pienensivät omia varoja. Kokonaisuutena pankkisektorin omat varat pienenivät kertomusvuoden aikana 1,3 miljardia euroa omien varojen vaateen kuitenkin pienentyessä vielä enemmän. Työeläkelaitosten vakavaraisuus hyvä Kertomusvuosi oli eläkelaitosten sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden osalta selvästi parempi kuin mitä alkuvuoden arviot Euroopan velkakriisistä ja finanssimarkkinoiden kehityksestä antoivat olettaa. Kaikkien lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien laitosten 4 sijoitusvarallisuus kasvoi vuoden aikana yhteensä reilut 13 miljardia euroa. Sijoitusvarallisuus oli kertomusvuoden lopussa 146 miljardia euroa. Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat pääsivät kertomusvuonna keskimäärin 8,4 %:n tuottoon. Parhaiten tuottoa toivat osakkeiden ja korkoinstrumenttien arvonnousut kun korot ja luottoriskipreemiot laskivat. Toimintapääoma kasvoi 3,7 miljardia euroa ja siten vakavaraisuusaste vahvistui selvästi, ja oli vuoden lopussa 26,2 %. Riskinotto lisääntyi samaa tahtia toimintapääoman kasvaessa, joten toimintapääoman määrä suhteessa riskiperusteisesti määrättyyn vakavaraisuusrajaan pysyi koko vuoden 2,5-kertaisena. Finanssimarkkinat rauhoittuivat syksyn aikana. Silti Euroopan reaalitalouden huono kehitys ja velkakriisin pitkittyminen ovat merkittäviä uhkia työeläkelaitosten hyvälle vakavaraisuudelle. Reaalikorkojen pysyminen pitkään matalina vaikeuttaa hyvien tuottojen saamista ja voi sitä kautta osaltaan vähitellen heikentää vakavaraisuutta. 4 Työeläkevakuutusyhtiöt, TyEL-eläkesäätiöt ja -kassat, Merimieseläkekassa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Keva ja Valtion eläkerahasto. Finanssivalvonta Toimintakertomus

16 Pankkisektorin liiketulos 5 ja oman pääoman tuotto Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Mrd. euroa % % 3,5 3,0 2,5 2,0 11,1 12,0 8,4 6,9 6,9 7,6 8, ,5 13,7 13,3 14,1 13,3 13,0 14,5 14,4 13,7 13,6 13,3 13,2 14,7 14,0 13,5 14,4 13,7 13,2 13,8 13,2 12,8 14,2 13,6 13,1 15,0 15,2 15,0 14,4 14,4 14,5 13,9 13,9 14,0 17,0 16,1 15,5 1, Liiketulos Oman pääoman tuotto, oik. Lähde: Finanssivalvonta Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku ilman pääomalainoja (Core Tier 1), % Lähde: Finanssivalvonta. Työeläkesektorin vakavaraisuus Henkivakuutussektorin vakavaraisuus Mrd. euroa 40 3,5 Mrd. euroa 10 4, ,6 2,8 2,9 2,8 3,0 2,6 2,6 2,6 2,4 2,3 2,3 2,6 2,5 2,5 2,5 2,5 3,0 2,5 2, ,1 2,8 2,7 2,8 3,0 2,6 2,5 3,1 3,3 3,2 2,5 2,4 2,9 2,8 3,2 3,0 3,5 3,0 2,5 2,0 15 1,5 4 1, ,0 0, ,0 0, , ,0 Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Riskiperusteinen vakavaraisuusraja Lähde: Finanssivalvonta. Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 5 Kuviosta jätetty pois kertaluontoinen 470 miljoonan euron tuotto vuodelta Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

17 Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus Mrd. euroa ,9 2,0 2,2 2,1 2,2 2,2 2,3 2,1 2,0 2, Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 2,0 1,8 2,0 2,0 2,2 2,1 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Sijoituspalveluyritysten tuotot, kulut ja liiketulos vuosineljänneksittäin Milj. euroa % 120 0, Liiketoiminnan kulut Sijoituspalvelutoiminnan tuotot Liukuva 12 kk liikevoitto Liikevoitto Liukuva 12 kk kulu-/tuottosuhde, oikea Lähde: Finanssivalvonta. 0,7 0,8 0,9 1,0 Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuus (koko toimiala) Rahastoyhtiöiden vakavaraisuus (koko toimiala) Milj. euroa Milj. euroa 160 4, ,2 3, ,0 2,5 2,7 3,4 2,8 2,7 2,3 2,6 2,5 2,3 2,4 2,2 2,3 2,0 1,9 2,4 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1, ,4 2,1 2,0 2,3 2,3 2,3 2,0 2,0 2,1 1,9 2,0 1,9 1,9 1,9 2,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 20 0,5 20 0, , , Omat varat yhteensä Omien varojen vaatimukset yhteensä Omat varat / rajoittavin minimi, mediaani (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Omat varat yhteensä Omien varojen vaatimukset yhteensä Omat varat / rajoittavin minimi, mediaani (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Toimintakertomus

18 Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui Henkivakuutusyhtiöille vuosi oli selvästi edellisvuotta parempi. Maksutulo kasvoi lähes 7 % ja oli noin 3,9 miljardia euroa. Erityisen vilkasta vakuutusten myynti oli kertomusvuoden viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuun myynti muodosti yli 30 % koko vuoden maksutulosta. Myynti kohdistui erityisesti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin. Näiden tuotteiden myynnissä pankit muodostivat merkittävän myyntikanavan. Omaisuuslajien jakaumassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Korkosijoitukset muodostivat edelleen yli 60 % sijoitusomaisuudesta ja osakkeet noin 20 %. Sen sijaan omaisuuslajien sisällä havaittiin pientä siirtymää rahamarkkinasijoituksista valtionlainoihin. Henkivakuutusyhtiöiden sijoitusten kokonaistuotto nousi keskimäärin 9,7 prosenttiin. Hyvät sijoitustuotot sekä positiiviset tulokset nostivat sektorin vakavaraisuutta. Toimintapääoma nousi edellisvuoden 4,4 miljardista noin 5,7 miljardiin euroon. Vakavaraisuusasema eli toimintapääoma suhteessa lain asettamaan vähimmäismäärään vahvistui ja oli vuoden lopussa 5,4 (2011: 4,0). Vuoden viimeisen neljänneksen pieni notkahdus vakavaraisuusasemassa selittyi voitonjaolla, joka oli noin 66 miljoonaa euroa. Ennakoivaan valvontaan perustuva riskiperusteinen vakavaraisuusasema vahvistui vuoden aikana hieman heikommin. Pääomavaatimus hieman pienentyi, mutta samalla markkinaehtoisen vastuuvelan kasvu söi osan toimintapääoman kasvusta. Sektorin riskiperusteinen vakavaraisuusasema oli vuoden lopussa noin 3 (2011: 2,4). Hyvin menneestä vuodesta huolimatta henkivakuutussektorin toimijoihin kohdistuu riskejä, jotka toteutuessaan heikentävät yhtiöiden tuottoja ja vakavaraisuusasemaa. Erityisen ongelmallinen henkivakuutusyhtiöiden kannalta on matala korkotaso. Pitkään jatkuessaan se vaikuttaa erityisesti yhtiöihin, joilla vakuutuskannasta merkittävä osa on takuutuottoista ja vastaavasti niihin yhtiöihin, joilla sijoitusten maturiteetti on selvästi vastuuvelan maturiteettia lyhyempi. Nykyiseen tuottotasoon on vaikea päästä, kun erääntyvät korkosijoitukset tulevat uudelleensijoitettaviksi. Yhtiöt ovat varautuneet matalan korkotason jatkumiseen kartuttamalla vastuuvelkaansa ja näin pyrkineet alentamaan vastuuvelan keskimääräistä tuottovaatimusta. Samoin uusmyynti painottuu lähes täysin sijoitussidonnaisiin tuotteisiin, jolloin markkinariskin kantaa vakuutuksenottaja. Hyvät sijoitustuotot vahvistivat vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta Kertomusvuosi oli vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden ja kannattavuuden kannalta huomattavasti parempi kuin Sijoitusmarkkinoiden sekä korvauskulujen suotuisan kehityksen ansiosta sektorin vakavaraisuus vahvistui. Vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui tasaisena. Vahinkovakuutusyhtiöiden toimintapääoman määrä kasvoi lähes 3 miljardiin euroon, ja vakavaraisuuden tunnusluvut paranivat. Vuoden päättyessä sektorin yhteenlaskettu toimintapääoman suhde sen lakisääteiseen vähimmäismäärään oli 4,3 (2011: 3,7), vaikka vuoden lopussa ehdotetut voitonjaot heikensivätkin vakavaraisuutta vuoden aikana raportoituun verrattuna. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema, joka huomioi vakuutusteknisten riskien lisäksi myös sijoitusomaisuuden arvonmuutoksiin liittyvät riskit, parantui 2,1:een (2011: 1,8). Myös vakavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla olevaan vastuuvelkaan vahvistui 58 prosenttiin (2011: 53,7 %). Vahinkovakuutussektorin kokonaistulos oli 1,1 miljardia euroa. Edellisenä vuonna kokonaistulos oli negatiivinen, -0,1 miljardia euroa. Kokonaistulosta vahvistivat erityisesti hyvät sijoitustuotot. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli keskimäärin 8,7 %, kun edellisvuonna tuotto jäi 1,4 prosenttiin. Yhtiöiden välillä oli vaihtelua, mutta kaikkien yhtiöiden sijoitustuotot olivat positiiviset. Erityisesti osakesijoitukset tuottivat hyvin. Suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitusallokaatiossa osakkeiden painoa on nostettu, ja se on keskimäärin muita Euroopan maita suurempi. Vahinkoyhtiöiden sijoitusjakaumia voidaan kuitenkin pitää varsin vähäriskisinä ja korkosijoitusten korkoriskin pituutta maltillisena. Myös sektorin operatiivinen tulos kehittyi positiivisesti. Yhdistetty kulusuhde oli 99,3 %, joten tarkasteltaessa kaikkia yhtiöitä yhteensä vakuutustekninen toiminta oli kannattavaa. Kannattavuutta paransi suotuisa korvauskulukehitys. Vahinkosuhde oli 78,4 %, kun edellisenä vuonna säiden aiheuttamat vahingot nostivat sen 86,2 prosenttiin. Eläkemuotoisen vastuuvelan diskonttokoron laskusta johtuvat laskuperustemuutokset olivat myös edellisvuotista pienemmät. Yhtiöiden kannattavuudessa oli kuitenkin suuria eroja, ja usean yhtiön vakuutustekninen kate oli negatiivinen. Sektorin vakuutusmaksutulon kasvu oli 6,2 %. Sijoituspalveluyritysten liikevoitot kasvoivat Sijoituspalveluyritysten tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 8 % ja olivat 327 miljoonaa euroa. Varsinkin omaisuudenhoidosta saatavat palkkiotuotot olivat kasvussa ja edustivat yli 60 % kaikista sijoituspalveluyritysten tuotoista. Omaisuudenhoidosta saatavat palkkiotuotot ovat varsin riippuvaisia omaisuusarvojen kehityksestä. Koko loppuvuoden jatkunut pörssikurssien nousu edesauttoikin tuottoperusteisten palkkioiden kasvua. Liikevoittoa kertyi vuoden jälkimmäisellä puolella selvästi enemmän kuin alkuvuonna. Koko vuoden yhteenlaskettu liikevoitto oli 85 miljoonaa euroa eli 13 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vaikka kokonaisuutena sijoituspalveluyritysten 16 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010

Lisätiedot

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Contact Forum 27.1.2011 Liisa Rajala ja Anton Tuomisalo Esityksen sisältö Lyhyesti Fivasta Käytännön esimerkkejä työstä Fivassa Analyytikko: Anton Tuomisalo

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Miksi Finanssivalvonta on olemassa? 2 Finanssivalvonta eli Fiva tekee työtä sen puolesta, että asiakkaat voisivat Suomessa asioida finanssialan

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 1.4.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Sääntelyn vaikutukset #finanssisektori Finanssivalvonta

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 30.9.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin tila Suomen finanssisektorin riskit Yhteisen pankkivalvontamekanismin

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 11/04 1 (5) 3.12.2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui kuluvan vuoden tammi- syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

2.12.2005 1 (5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset.

2.12.2005 1 (5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset. LEHDISTÖTIEDOTE 5/2005 2.12.2005 1 (5) VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2005 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui selvästi tammi-syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2013 LähiTapiola-ryhmä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö LähiTapiola Pankki Oyj LähiTapiola Varainhoito Oy LähiTapiola Kiinteistövarainhoito

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola-ryhmä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy LähiTapiola Kiinteistövarainhoito,

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 27.9.2011 Velkakriisi uhkaa koko euroalueen rahoitusjärjestelmää ja reaalitalouden kasvua 1. Julkinen velka 2. Finanssimarkkinat Pankkien rahoitus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 TIEDOTE Lehdistötiedote 9.3.2005 1/2005 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 Vakuutusyhtiöitä ja -yhdistyksiä koskevat toimintapääomavaatimukset muuttuivat 31.12.2004.

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Taloustoimitusten taustatilaisuudet Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005 LEHDISTÖTIEDOTE 3/2005 9.9.2005 1 (7) VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 LEHDISTÖTIEDOTE 4/2007 1 (6) 8.6.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2015

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2015 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/215 1 (26) Sisällysluettelo Suomen finanssisektorin tila hyvä, pankkien tuottorakenne entistä riskialttiimpi 2 Pankkisektorin liiketulos parani ja vakavaraisuus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2014

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2014 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/214 3.9.214 1 (36) Sisällysluettelo Heikko taloustilanne ei näy finanssisektorin tuloksissa 2 Finanssisektori kohtaa kasvavia riskejä toimintaympäristössään

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

PANKIT SUOMESSA 2012

PANKIT SUOMESSA 2012 PANKIT SUOMESSA 2012 27.6.2013 1 Pankit Suomessa 2012 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristö... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2015

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2015 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/215 1 (28) Sisällysluettelo Finanssialan toimintaympäristön matalapaine jatkuu 2 Talletuspankit tehostaneet toimintaansa sopeutuakseen alhaisen korkotason toimintaympäristöön

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot