Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012

2 Finanssivalvonta on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvonta valvoo, että sen valvottavien toiminta on terveellä pohjalla ja että niillä on riittävästi pääomia toiminnasta aiheutuvien riskien ja tappioiden kattamiseen sekä kyky selviytyä sitoumuksista asiakkaille ja sijoittajille tuotteista, palveluista, palveluntarjoajista ja liikkeeseenlaskijoista annettu informaatio on laadultaan hyvää menettelytavat finanssimarkkinoilla ovat asianmukaiset maksujärjestelmät ovat turvallisia. Tavoitteet Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden valvottavaksi säädettyjen vakaa toiminta. Tavoitteena on myös se, että vakuutetut edut turvataan ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan säilyy. Finanssivalvonnan työ tähtää siihen, että Suomessa asiakkaat voisivat luottavaisin mielin asioida pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja muissa finanssialan yrityksissä ja tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä luotettavan informaation pohjalta. Lisäksi Finanssivalvonnan tehtäväksi on laissa kirjattu yleisön finanssiosaamisen edistäminen. Valvottavia ja muita maksuvelvollisia, joille kertomusvuonna määrättiin valvontamaksu, oli yhteensä (1 094 vuonna 2011). Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Finanssivalvonta on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää. EBA = European Banking Authority, Euroopan pankkiviranomainen EIOPA = European Insurance and Occupational Pensions Authority, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ESMA = European Securities Market Authority, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESRB = European Systemic Risk Board, Euroopan järjestelmäriskikomitea Valvottavia luottolaitokset vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöt työeläkevakuutusyhtiöt eläkesäätiöt eläke-, sairaus- ja muut vakuutuskassat vakuutusyhdistykset työttömyyskassat vakuutusedustajat muut vakuutusalalla toimivat sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt talletussuojarahasto sijoittajien korvausrahasto arvopaperikeskus pörssi maksulaitokset Lisäksi Finanssivalvonta valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja IFRS-tilinpäätöksiä kaupankäyntiä arvopapereilla osakeomistusten liputussäännöksiä arvopaperitarjouksia ja julkisia ostotarjouksia Kevan, Valtion Eläkerahaston, Kirkon eläkerahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa

3 Toimintakertomus 2012 Johtajan katsaus 2 Strategia Vuosi lyhyesti 8 Toimintaympäristö 10 Velkakriisi ja heikentyvä taloustilanne keskeiset riskilähteet Valvottavien taloudellinen tila 13 Toiminta vuonna Strategia Riskiperusteisesti kohdennettu valvonta Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja. 27 Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Tehokas toiminta Sääntely 47 Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman uudistus eteni Pankkisektori Vakuutussektori Arvopaperimarkkinat Tilintarkastussääntely Johto 60 Pankkivaltuusto Johtokunta Johtaja ja johtoryhmä Organisaatio 63 Osastot ja yksiköt Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin yhteistyö. 64 Henkilöstö Toiminnan rahoitus ja kustannukset Liitteet 67 Valvottavien ja muiden valvontamaksuvelvollisten lukumäärä Toimintakulut ja rahoitus Finanssivalvonnan lakisääteiset tehtävät Eduskunnan kuulemiset ja säädösvalmistelulausunnot Diaari Finanssivalvonnan edustajat EU:n finanssivalvontajärjestelmän toimielimissä Julkaisut, vuositilastot ja tutkimukset Lehdistötiedotteet Lyhenteet Toimintakertomuksessa viitatut EU:n direktiivit, asetukset sekä direktiivi- ja asetusehdotukset. 78 Pohjoismaiden ja Baltian valvontaviranomaiset. 79 Kun vuosilukua ei ole erikseen ilmoitettu, tekstissä viitataan kertomusvuoteen Finanssivalvonta Toimintakertomus

4 Johtajan katsaus Suuria muutoksia sääntelyyn ja valvontaan Suomen finanssisektori on selvinnyt finanssikriisistä kansainvälisesti verrattuna varsin hyvin. Sen kannattavuuteen kohdistuu kuitenkin edelleen merkittäviä uhkia. Toimintaympäristö ei ole vielä vakaa. Myös suuret sääntelymuutokset heikentävät finanssisektorin kannattavuutta ja luovat painetta liiketoimintamallien uudistamiseen. Valvottavien liiketoiminnan lisäksi valvontakin on murroksessa. Kriisi on nostanut esille tarpeen uudistaa valvonnan rakenteita ja antaa valvojille aiempaa enemmän työkaluja, joilla ongelmiin voidaan puuttua ennakoivasti. Anneli Tuominen Euroopan velkakriisi odottaa vielä ratkaisua Vaikka pääomamarkkinat ovat viime kuukaudet olleet rauhalliset, ei Euroopan velkakriisi ole vielä ohi. Rauhallisuuteen ovat vaikuttaneet erityisesti Euroopan keskuspankin (EKP), mutta myös Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden jämäkät toimet. Tehtyjen poliittisten päätösten täytäntöönpanoon liittyy edelleen paljon epävarmuutta niin kansallisella kuin EU-tasolla. Lisäksi heikko taloustilanne rapauttaa pankkien taseita ja kannattavuutta. Velkaantuneiden maiden ja niissä sijaitsevien pankkien rahoitusongelmat edellyttävät vielä jatkotoimia. Suomen finanssisektori edelleen vakaa Suomen finanssisektori on toistaiseksi selvinnyt finanssikriisistä kohtuullisesti. Alhainen korkotaso supistaa pankkien korkokatetta ja heikentää vakuutusyhtiöiden korkosalkkujen sijoitustuottoja. Hidas talouskasvu lisää luottojen arvonalentumistappioiden riskiä. Uusi sääntely kyseenalaistaa aiempien liiketoimintamallien elinkelpoisuuden ja lisää toimijoiden kustannuksia. Niin pankki- kuin vakuutussektorillakin erityisesti pienempien toimijoiden kannattavan liiketoiminnan edellytykset ovat heikentyneet. Terveen liikevoittotason ylläpitäminen saattaa vaatia kustannusten karsimista, taserakenteen keventämistä, jakeluverkon, tuotevalikoiman ja hinnoittelun uudelleenarviointia tai viime kädessä yritysjärjestelyjä. Sekä yritys- että asuntoluottokanta kasvoi Suomessa alkusyksyyn asti lähes kaikkia muita EU-maita nopeammin. Syksyllä yritysluottojen kasvu kuitenkin pysähtyi. Pääsyy tähän ei ole pankkien luottoehtojen kiristyminen, mitä sitäkin on tapahtunut, vaan kysynnän puute. Yritykset ei- vät juuri investoi. Tämä on huolestuttava merkki talouden lähitulevaisuuden kehityksen kannalta. Arvopaperimarkkinoiden myönteinen kehitys vuoden loppupuolella helpotti etenkin eläke- ja henkivakuutuslaitosten tilannetta. Sijoitustuotot ja siten vakavaraisuustasot elpyivät. Markkinat seuraavat kuitenkin tiiviisti velkakriisin kehitystä. Luottoriskin hinnoittelu näyttää nousseen pysyväisluonteisesti ja markkinoiden uusi normaali tarkoittaa, että sijoittajien pitää varautua suuriin lyhyen aikavälin hintaheilahteluihin. Suhteellisuusperiaatteen soveltamisala kaventunut Sääntelyn kustannuksista on keskusteltu paljon. Finanssisektori kokee, että sääntely heikentää sen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Viranomaiset puolestaan korostavat hyötyjä etenkin pitkällä aikavälillä. Useat selvitykset osoittavat, että esimerkiksi Basel III:n nettovaikutus on pitkällä tarkastelujaksolla positiivinen, koska se vähentää finanssikriisien todennäköisyyttä. Kansainvälinen valuuttarahasto on tilastoinut Euroopassa vuoden 1990 jälkeen 40 systeemiseksi luokiteltua pankkikriisiä, joiden kansantaloudelliset kustannukset ovat olleet erittäin suuret. Pankkeja koskeva Basel III -uudistus on laadittu silmällä pitäen lähinnä suurten, systeemisesti merkittävien, kansainvälisten pankkien riskejä. Sääntely ulottuu kuitenkin koko pankkisektoriin, koska myös pienemmät, samalla tavalla toimivat pankit voivat toimillaan vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Suomen pankkikriisi 1990-luvulla ja Espanjan nykyinen säästöpankkisektorista alkunsa saanut kriisi. Molemmissa korostui myös omistajaohjauksen puute. 2 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

5 Suhteellisuusperiaatteella on oma merkittävä paikkansa sääntelyssä, jotta pienten toimijoiden hallintokuormaa ei kasvatettaisi aiheettomasti. Periaatteen soveltamiselle ei kansainvälisessä sääntelyssä kuitenkaan käytännössä jää paljon tilaa. Uudet korkeammat minimivaatimukset tulee kaikkien täyttää. Suhteellisuusperiaatetta voi pankeissa ja vakuutusyhtiöissä soveltaa lähinnä toiminnan järjestämiseen, kuten riskienhallinnan organisoimiseen. Kun sääntelystä jatkossa tehdään vaikutusarvioita, olisikin syytä erikseen tarkastella, miten sääntely vaikuttaa pienempien toimijoiden kilpailuedellytyksiin, kustannuspohjaan ja hallinnolliseen taakkaan. Esimerkiksi vakuutussektorilla Solvenssi II:n perusmallienkin soveltaminen saattaa olla pienemmille vakuutusyhtiöille vaikeaa. Niin kansallisten valvojien kuin EU:n valvontaviranomaisten ajasta suuri osa on viime vuosina mennyt ja menee lähitulevaisuudessa sääntelyuudistusten valmisteluun. Sääntelyuudistukset edellyttävät myös huomattavaa työpanosta tietotekniikkahankkeisiin ja raportoinnin kehittämiseen, jotta uusia vaatimuksia voidaan tehokkaasti valvoa. Tärkeää olisikin saada eri sääntelyhankkeet toteutettua mahdollisimman nopealla aikataululla, toki laadukkaasti, jotta pystyisimme keskittymään itse päätehtäväämme, valvontaan ja sen saattamiseen uutta sääntelyä vastaavaksi. Luotettavan hallinnon merkitys korostunut Syksyllä hyväksytyssä vuosien strategiassaan Finanssivalvonta korostaa valvottavien vahvan riskinkantokyvyn ja korkealaatuisen hallinnon merkitystä. Hallitusten vastuulla on huolehtia mm. laadukkaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Finanssivalvonta on tehnyt lukuisia hyvään hallintoon ja riskienhallintaan liittyviä tarkastuksia. Riskienhallinta on Suomen finanssisektorilla kokonaisuutena arvioiden suhteellisen hyvin hoidettu. Eniten parannettavaa riskienhallinnassa on usein niillä toimijoilla, joilla on ongelmia liiketoiminnan kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa. Hyvin hallintonsa järjestänyt valvottava hoitaa usein myös liiketoimintansa hyvin. Finanssivalvonta puuttui havaittuihin puutteisiin tiukasti. Finanssivalvonta antoikin kertomusvuonna kolme varoitusta riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan puutteellisesta järjestämisestä. Myöhemmissä tarkastuksissa havaittiin, että sanktiot ryhdistivät huomattavasti myös muiden toimijoiden riskienhallintaa. Finanssivalvonta kohdisti luotettavan hallinnon tarkastuksia myös työeläkelaitoksiin. Tarkastuksissa havaittiin mm. että hallitusten myöntämät laajat valtuudet sijoitustoiminnoille eivät aina tue sijoitustoiminnan tavoitteiden toteutumisen valvontaa ja ohjausta. Pienemmissä työeläkelaitoksissa puolestaan todettiin puutteita monimutkaisten sijoitusinstrumenttien riskien hallinnassa. Finanssivalvonta korosti omassa loppusyksystä työeläkevakuutusyhtiöille antamassaan kannanotossa yhtiöiden hallituksen ohjausvaikutusta, riskienhallinnan merkitystä ja läpinäkyvyyttä. Myös työeläkelaitosten hallinnon sääntelyuudistuksessa, jonka valmistelu on ministeriön vastuulla, hallintoelinten vastuu korostuu. Palvelumaksuissa korotuspaineita Pankit ovat viime aikoina nostaneet palvelumaksujaan ja perustelleet korotuksia toimintaympäristön ja sääntelyn muutoksilla. Etenkin pankeille toimintaympäristö on kieltämättä haastava: pankkisektorin korkokate on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt neljänneksen ja tulevat sääntelyuudistukset ja uudet veroluontoiset maksut aiheuttavat kustannuspaineita. Sääntelyuudistuksia on kuitenkin myös käytetty keppihevosena: korotuksia on joissain tilanteissa perusteltu sääntelyn kustannuksilla varsin löyhin perustein. Kustannusten noustessa palveluntarjoajat joutuvat korottamaan marginaalejaan ja muita palkkioitaan. Asiakkaan on kuitenkin voitava luottaa vahvempaan sopimuskumppaniinsa ja siihen, että palveluntarjoajat noudattavat erityisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa kuten lainoissa ja vakuutuksissa tarkasti solmittua sopimusta. Palveluntarjoajan tulee jo sopimuksia tehdessään ottaa huomioon pitkän aikavälin riskit. Peruspankkipalveluiden hinnoittelun tulee olla kohtuullista jo lainkin perusteella. Finanssivalvonta valvoo erityisesti näiden palveluiden hinnoittelua ja saatavuutta. Finanssivalvonta onkin puuttunut esimerkiksi laskujen käteismaksujen korkeisiin hintoihin. Asuntolainamarginaalit ovat Suomessa euroalueen kapeimmat. Finanssivalvonta on jo vuosia kiinnittänyt pankkien huomiota siihen, että myös asuntolainamarginaalin tulee heijastaa lainan takaisinmaksuun liittyvää riskiä ja kattaa pankin oman jälleenrahoituksen riskit. Pankit myönsivät muutama vuosi sitten asuntoluottoja jopa 0,3 prosenttiyksikön marginaalilla. Tällainen hinnoittelu ei ollut riskiperusteista. Toimintaympäristön muututtua ja pankkien kustannustason noustua niille on syntynyt tarve hinnoitella lainat uudelleen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei lainaehdoissa ole nimenomaan varauduttu tiettyjen poikkeustilanteiden varalta marginaalin nostoon. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. pankin oman vakavaraisuuden heikkeneminen ja uudesta sääntelystä johtuvien, lainaan suoraan kohdistuvien, kustannuksien nousu. Suomen kuluttajalainsäädännöstä johtuu, että poikkeustilanteita on tulkittava suppeasti. Finanssivalvonta on jo aiemmin todennut, että marginaalia ei voi korottaa, mikäli laina-aikana lainaan tehdään muutoksia, joista oli sovittu lainaa myönnettäessä. Näistä esimerkkejä ovat lyhennysvapaat ja vakuuksien vaihto. Finanssivalvonta Toimintakertomus

6 Vastuu uusista tuotteista palveluntarjoajalla Monet vähittäissijoittajat ovat finanssikriisin aikana huomanneet ostaneensa aiemmin tuotteita, joiden riskejä he eivät olleet ymmärtäneet. Jotkut tuotteet olivat niin monimutkaisia, etteivät edes niitä myyneet palveluntarjoavat aina pystyneet ennakoimaan, miten tuotteet käyttäytyisivät eri markkinatilanteissa. Myyjät eivät myöskään olleet kyllin tarkkaan selvittäneet, miten tuotteet istuivat ostajan riskiprofiiliin tai sijoitustavoitteisiin. EU:ssa on vireillä useita hankkeita, joilla näitä epäkohtia pyritään korjaamaan. Sääntelyssä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan tuotteisiin liittyvää tiedonantovelvollisuutta ja myynnin menettelytapoja. Valvojat puolestaan kartoittavat uusia innovatiivisia tuotteita, analysoivat niiden riskejä sijoittajan näkökulmasta ja tarvittaessa varoittavat riskeistä. Valvojille on myös annettu mahdollisuus kieltää tuotteiden markkinointi tietyissä ääritapauksissa. Kaikki nämä hankkeet ovat kannatettavia. Niille on myös tällä hetkellä tarve, koska palveluntarjoajat ovat alkaneet kehittää eksoottisia korkeatuottoisia tuotteita. Tuotteille on kysyntää korkotason alhaisuuden vuoksi. Tärkeää on kuitenkin muistaa eri toimijoiden rooli: sääntelyä ei tulisi viedä siihen suuntaan, että valvojille tulisi velvollisuus hyväksyä tuotteet etukäteen. Palveluntarjoajan tulisi toimia niin vastuullisesti, ettei valvojalla olisi jälkikäteen tarvetta kielloin puuttua tuotteen markkinointiin. Finanssivalvonta onkin korostanut palvelutarjoajien niin tuotteiden kehittäjien kuin niitä myyvienkin omaa vastuuta. Toimijat tarvitsevat selkeät ja johdonmukaiset prosessit tuotekehitykselle, tuotteiden hyväksymiselle ja myynnille. Osana näitä prosesseja niiden on pohdittava, minkä tyyppinen riski sopii eri sijoittajaryhmille. Viime kädessä vastuu toimivista prosesseista on palveluntarjoajan hallituksella. Makrovakausvälineet käyttöön Kiinteistökuplat ovat olleet syypää viime vuosikymmenien useimpiin finanssikriiseihin. Kehittyneissä teollisuusmaissa suorat fiskaaliset kustannukset pankkikriiseistä ovat vastanneet keskimäärin 2,1 prosenttia pankkijärjestelmän taseesta. Finanssikriisit ovat syventäneet ja pidentäneet seurannutta talouden taantumaa. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan tuotannon menetykset ovat olleet keskimäärin kumulatiivisesti yli 20 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta, kun verrataan kasvutrendiin ennen kriisiä. Finanssikriisi osoitti, että valvovien viranomaisten käytössä olleet keinot makrovakautta uhkaavien riskien torjumiseen olivat puutteelliset. Makrovakausvälineet ovatkin uusia tulokkaita viranomaisten työkalupakissa. Ylikuumennutta luotonantoa pystytään rajoittamaan mm. edellyttämällä pankeilta lisää pääomaa, muuttamalla vakavaraisuuslaskennan riskiparametrejä ja rajoittamalla luotonantoa suhteessa luotonsaajan tuloihin tai kohteen vakuusarvoon. Yksittäisten maiden kokemusten valossa luotonmäärän rajoitukset ovat tehokas keino vakauttaa asuntolainamarkkinoiden kehitystä. Niiden etuna on suora vaikuttaminen luotonkysyntään. Vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat välillisesti ja hitaammin pankkien luotontarjonnan kautta, esim. alentamalla pankkien intressiä luotonannon kasvattamiseen ja mahdollisesti kohottamalla luotonoton kustannuksia. Loppuvuodesta mediassa käytiin paljon keskustelua asuntoluototuksen ehdoista ja etenkin suunnitelmasta rajoittaa niiden enimmäismäärää. Erityisesti kritisoitiin ministeri Antti Tanskasen työryhmän ehdotusta ns. lainakatosta, jonka mukaan Finanssivalvonta voisi rajoittaa pankin asuntovakuutta vastaan antaman luoton määrää. Ehdotuksessa rajoitettaisiin ostettavan asunnon käyttöä asuntoluoton vakuutena. Vakuudettoman lisäluoton myöntäminen samaan tarkoitukseen olisi edelleen mahdollista. Koska lisäluotto olisi ehdoiltaan tiukempaa (lyhyempi laina-aika ja korkeampi marginaali), sen kysyntä olisi vähäisempää. Ruotsissa on kertynyt hyviä kokemuksia lainakaton käytöstä ja siellä pankkien luotonantokäytännöt ovat tervehtyneet. Ehdotuksen tavoitteena on estää erityisesti velkavetoinen varallisuushintojen nousu. Lainakatolla voitaisiin saavuttaa useita tavoitteita: hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja vaimentaa liiallisen velkaantumisen ja luotonannon kasvun sekä asuntojen hintojen liiallisen nousun toisiaan vahvistavaa haitallista kierrettä. Makrovakausvalvonta on tulevaisuudessa Finanssivalvonnalle strategisesti tärkeä alue. Makrovakausvälineiden käyttöä koskevien päätösten perustana oleva analyysi tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Analyysin tulee olla korkealuokkaista, koska makrovakausvälineiden käyttöön liittyy merkittävää harkintavaltaa. Esimerkiksi lainakatto ei suinkaan olisi aina käytössä, vaan se asetettaisiin ainoastaan silloin, kun ylikuumentuneet asuntolainamarkkinat sitä edellyttäisivät. Tällaisissa tilanteissa lainakaton käyttäminen olisi selkeästi niin yhteiskunnan, pankkien, niiden asiakkaiden kuin veronmaksajienkin edun mukaista. Miksi hajautettu valvonta ei riitä? Eurooppalainen hajautettu valvonta on osoittautunut liian heikoksi ehkäisemään kriisejä. Kriittisten arvioiden mukaan kansalliset valvojat eivät pystyneet ennakoimaan finanssikriisin syvyyttä, estämään kiinteistökuplien syntymistä eivätkä ne vaatineet pankeilta ajoissa korjaavia toimia, kuten läpinäkyvyyttä ja alaskirjauksia tasearvoihin. Osaltaan syynä ovat olleet valvojien valtuuksien puutteet ja puuttuvat makrovakausvälineet, mutta kenties myös haluttomuus ryhtyä 4 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

7 toimiin kansallisesti tärkeän pankkisektorin tervehdyttämiseksi. Kansalliset näkökohdat ovat dominoineet, haitanneet tiedonkulkua ja valvonnan yhtenäistä toteuttamista. Toki paljon on myös tehty. Euroopan pankkiviranomainen EBA, jonka työskentelyyn kaikki EU-valvojat ja keskuspankit osallistuvat, on pyrkinyt yhtenäistämään valvontakäytäntöjä, edellyttänyt pankkien pääomapohjan vahvistamista ja tuonut läpinäkyvyyttä pankkien valtionlainapositioihin. Sen toimet eivät kuitenkaan riittäneet, koska sillä ei ole riittäviä valtuuksia vaikuttaa kansallisten valvojien toimiin. Jotta uskottavuus Euroopan pankkisektoriin palautuisi, poliittisilla päätöksentekijöillä on ollut ainoastaan yksi ratkaisuvaihtoehto: luoda ylikansallinen, laadukas valvonta, joka korvaa nykyisen kansallisen valvonnan. päätökset tehtäisiin keskitetysti EKP:ssa. Toisaalta sekä Nordea Pankki Suomi Oyj:n että Danske Bank Oyj:n emot toimivat euroalueen ulkopuolella, jolloin konsernien valvonnasta vastaavat Tanskan ja Ruotsin valvojat. Näiden vetämissä valvontakollegioissa pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys mm. konsernin ja tytärpankkien pääoma- ja likviditeettipuskureista. Finanssivalvonnan toimivalta ei siis enää tulevaisuudessa ulottuisi näiden puskurien määrittämiseen. Suomen finanssisektorin riskien arvioinnin sekä keskitettyyn päätöksentekoon osallistumisen kannalta on tärkeää, että Finanssivalvonta jatkossakin osallistuu valvojien väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Olisi toivottavaa, että yhtenäisen ja tasapuolisen valvonnan varmistamiseksi myös Tanska ja Ruotsi liittyisivät yhteiseen valvontamekanismiin mahdollisimman nopeasti. Kohti ylikansallista valvontaa Kertomusvuoden lopulla EU:n päättäjät pääsivät yhteisymmärrykseen euroalueen yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamisesta (ks. tarkemmin artikkeli sivulla 39). EKP on suoraan vastuussa jokaisen euromaan merkittävimpien pankkien valvonnasta ja lisäksi koko valvontajärjestelmän toimivuudesta. Kansalliset valvojat osallistuvat jatkossa käytännön valvontatyöhön yhteistyössä EKP:n kanssa ja vastaavat pienempien pankkien valvonnasta noudattaen kuitenkin yhtenäistä ohjeistusta. Uusi järjestelmä on aikaisempaa uskottavampi, koska sitä eivät dominoi kansalliset näkökohdat. EKP:lla on myös valtuudet puuttua vakautta uhkaaviin pankkisektorin riskeihin. Saumaton yhteistyö kansallisten valvojien ja EKP:n välillä on uuden valvonnan menestymisen edellytys. EKP on toki päätöksentekijä, mutta kansallisista valvojista muodostettavien valvontatiimien tulee pystyä tuottamaan sille perusteellista analyysiä päätöksenteon tueksi. EKP:n tulee myös varmistua siitä, että valvontakäytänteet eri maissa ovat yhtenäiset ja korkeatasoiset. Tavoitteena on rakentaa kattava, mutta samalla toimiva ja laadukas valvonta. Rakennusurakka on merkittävä, koska EKP:lla ei ole aikaisemmin ollut pankkivalvontamandaattia. Myös rahoituspohja tulee ratkaista mielekkäällä tavalla. Valvottavat maksavat EKP:n pankkivalvonnasta johtuvat kustannukset. Ainakin aluksi myös kansallisten valvojien työmäärä kasvaa, kun uutta valvontamekanismia ajetaan sisään. Tämä ei saisi tarkoittaa sitä, että valvottavat joutuisivat maksamaan päällekkäisiä valvontamaksuja. Uusi valvontamekanismi käytännössä Suomesta valvontamekanismin suoraan valvontaan kuuluisivat Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Danske Bank Oyj. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näitä pankkeja koskevat tärkeimmät valvonnalliset Tarvitaan yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä Yhteinen valvonta edellyttää yhteistä kriisinratkaisumekanismia, jonka tavoitteena on turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus pankkien kaatuessa. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten lisäksi tulisi perustaa euroalueen yhteinen kriisinratkaisuviranomainen. Viranomaisella olisi valta ryhtyä toimiin sairaan pankin tervehdyttämiseksi, mm. alasajamalla pankin toimintaa tai myymällä siitä osia. Tavoitteena on, että menettelyssä ei jouduttaisi nojautumaan julkiseen tukeen tai, että sen osuus olisi aiempaa huomattavasti vähäisempi. Ensisijaisesti toteutettaisiin omistajien ja velkojien vastuu (bail-in). Tarvittavasta lisärahoituksesta vastaisi joko kansallinen tai EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien osalta yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta kerättäisiin varoja ennakolta. Päätöksiä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja kriisinratkaisurahastosta ei ole vielä tehty. Tällä hetkellä kohtalonyhteys pankkien ja valtioiden välillä on vielä vahva. Yhteisen valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin tavoitteena on osaltaan purkaa tätä yhteyttä. Sääntelyyn sisältyy kuitenkin elementtejä, jotka päinvastoin sitä vahvistavat. Tulevakin sääntely kannustaa valtioriskin suosimiseen pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoituksissa, mikä osaltaan lisää pankkien halua sijoittaa valtioiden velkapapereihin. Markkinarahoituksen vaikeuduttua pankkisektori on sijoittanut huomattavassa määrin oman maansa velkapapereihin etenkin Etelä-Euroopan velkaongelmamaissa. Kysymys valtioriskin kohtelusta on poliittisesti herkkä. Toimintakenttä muutoksessa Valvottavien määrä kasvaa ja Finanssivalvonnan toimivaltuudet laajenevat. Toisaalta Finanssivalvonnan tulee sopeutua pankkiunionin mukanaan tuomiin muutoksiin. Tätä kirjoitettaessa ei ole täysin selvää, mitä nuo muutokset ovat. Finanssivalvonta Toimintakertomus

8 Joka tapauksessa Finanssivalvonnalla on paineita paitsi ylläpitää korkeata ammattitaitoaan myös hyödyntää tehokkaasti rahoitus- ja vakuutusvalvontojen yhdistämisestä ja keskuspankkiyhteydestä saatavia synergioita. Olen vakuuttunut, että selviämme tulevista muutoksista, vaikka muutosvuodet varmasti näkyvät tehtävissämme. Finanssivalvonnan arvot ovat se pohja, josta meidän fivalaisten on hyvä ponnistaa. Yhdessä uudistumme ja teemme vastuullisesti tuloksellista työtä. Siitä kiitos Finanssivalvonnan koko henkilökunnalle. Helsingissä Anneli Tuominen 6 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

9 Strategia Missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa Visio Finanssivalvonta on arvostettu ja vaikutusvaltainen toimija eurooppalaisessa valvontajärjestelmässä Strategiset tavoitteet Suomen finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta uhkaavien ongelmien tehokas ennalta ehkäiseminen haasteellisessa toimintaympäristössä Tehokkuus ja laatu eurooppalaisten valvojien kärki tasoa toimintavarma valvoja myös kriisitilanteessa Oikeasuhtainen ja mahdollisimman yhtenäinen sääntely ja valvonta, joka huomioi Suomen finanssimarkkinoiden tasapuoliset kilpailuedellytykset Finanssipalveluiden ja -tuotteiden tarjonta vastuullista Suomen finanssimarkkinoilla Strategiset valinnat Riskiperusteisesti kohdennettu ja tehokas valvonta Mahdollistamme ajantasaisen analyysin avulla ennakoivat ja oikein kohdennetut valvonta toimenpiteet Lisäämme tarkastusten ja valvontakäyntien osuutta valvontatyössä Puutumme tiukasti finanssimarkkinoilla havaittuihin epäkohtiin Vahvistamme henki löstön osaamista, tehostamme työ prosesseja ja kannustamme arvojen mukaiseen toimintaan Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Painotamme valvonnassamme vakaan liiketoiminnan edellytysten turvaamista Edellytämme, että valvottavien hallitukset huolehtivat laadukkaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä Edellytämme, että vakavaraisuusja likviditeettipuskurit kattavat merkittävät riskit mukaan lukien riskimallien epävarmuustekijät Edellytämme valvottavilta toimivia elpymis- ja kriisinratkaisusuunnitelmia Toteutamme tehokasta makrovakausvalvontaa yhteistyössä Suomen Pankin kanssa Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja Edellytämme, että palveluntarjoajien sisäisissä prosesseissa huomioidaan asiakkaan- ja sijoittajansuojan vaatimukset Edellytämme laadukasta sijoittajainformaatiota ja sitä edistäviä raportointiprosesseja Lisäämme pörssikaupankäynnin valvonnan kattavuutta eurooppalaisella yhteistyöllä Parannamme asiakasvalistusinformaatiomme näkyvyyttä ja saavutettavuutta Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Kohdennamme resursseja EU:n valvontajärjestelmässä Suomen finanssimarkkinoiden kannalta keskeisiin asioihin Edistämme parhaiden valvontakäytänteiden käyttöönottoa EU:ssa Edistämme laadukasta valvontajärjestelmää pankkiunionissa Hyödynnämme viranomaisyhteistyötä valvonnan järjestelmien kehittämisessä Finanssivalvonta Toimintakertomus

10 Vuosi lyhyesti Tehokas toiminta ja riskiperusteisesti kohdennettu valvonta Valvontaa suunnattiin olennaisiksi arvioituihin riskeihin, joita olivat mm. pankkien likviditeetti, vakuutussektorin sijoitussalkut ja riskienhallinta sekä asiakkaille suunnattu informaatio. Finanssivalvonta julkaisi huhti- ja syyskuussa arvionsa Suomen finanssisektorin tilasta, jonka arvioitiin säilyneen vakaana. Sisäisen kriisinhallinnan valmiuksia vahvistettiin mm. kriisisimulaation avulla. Finanssivalvonta antoi kolme julkista huomautusta ja kolme julkista varoitusta. Tämän lisäksi Finanssivalvonta määräsi 14 rikemaksua ja teki viisi tutkintapyyntöä. Varoitusten perusteena olivat erityisesti laiminlyönnit sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisessä. Pääosa rikemaksuista kohdistui säännöllisen raportoinnin laiminlyönteihin. Valvottavien vahva riskinkantokyky ja korkealaatuinen hallinto Tarkastukset suunnattiin valituilla riskialueilla erityisesti riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyyteen. Asuntoluototuksen menettelytavoista ja työeläkelaitosten kiinteistösijoituksista tehtiin erillisselvitykset. Finanssivalvonta panosti Suomen kannalta merkittävien pankki- ja vakuutussektoreita koskevien vakavaraisuussääntelyhankkeiden edistämiseen sekä työeläkesektorin vakavaraisuusuudistukseen. Korkealuokkainen asiakkaan- ja sijoittajansuoja Valvontaa kohdennettiin mm. toimijoiden omasta taloudellisesta tilastaan antamaan tietoon sekä tuoteriskeistä informointiin. Asiakkaansuojan valvonnassa ei noussut esiin laajoja epäkohtia markkinakäytännöissä tai sijoittajainformaation laadussa. PS-sopimusten ja vakuutusten kulujen sekä tuottojen ilmoittamisesta annettiin määräyksiä ja ohjeita. Tuloksellinen valvojien välinen yhteistyö Finanssivalvonta priorisoi resurssinsa Suomen finanssisektorin vakavaraisuuden, kilpailukyvyn ja rakenteellisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiin hankkeisiin. Myös asiakkaan ja sijoittajansuojan näkökulmat otettiin huomioon. EU-valvojien tuottamaa vertailutietoa hyödynnettiin omassa työssä aiempaa enemmän. Finanssivalvonta jatkoi aktiivista pohjoismaista yhteistyötä mm. edistämällä yhtenäisten vakuutussektorin sisäisten vakavaraisuusmallien ja vastuuvelan valvonnan arviointikriteerien käyttöönottoa. 8 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

11 Finanssivalvonta järjesti valvottavien ja listayhtiöiden johdolle suunnatun englanninkielisen seminaarin, jonka teemana oli How can we make regulation and supervision best support the health of financial markets?. Tilaisuudessa esiintyivät EU:n finanssivalvontaviranomaisten puheenjohtajat Andrea Enria EBAsta, Gabriel Bernardino EIOPAsta ja Steven Maijoor ESMAsta. EU-komissiota edusti vt. johtaja Mario Nava. Valtionjohdon viestin tilaisuuteen toi elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja finanssialan näkökulmasta puhui pääjohtaja Johnny Åkerholm Pohjoismaiden Investointipankista (NIB). Anneli Tuominen käsitteli avauspuheenvuorossaan valvonnan ja sääntelyn periaatteellisia kysymyksiä. Finanssivalvonta Toimintakertomus

12 Toimintaympäristö Velkakriisi ja heikentyvä taloustilanne keskeiset riskilähteet Kertomusvuoden aikana Euroopan finanssisektorin toimintaympäristöä leimasi velkakriisi monine seurannaisvaikutuksineen. Euroopan velkakriisillä ei ollut merkittäviä suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen finanssisektoriin, jonka tila oli kertomusvuonna vakaa. Pankkien varainhankinta markkinoilta onnistui ongelmitta ja eurooppalaisittain vertailtuna edulliseen hintaan. Vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset saavuttivat osakemarkkinoiden nousun ansiosta hyviä sijoitustoiminnan tuloksia osakesijoituksistaan. Suorat saamiset ns. GIIPS 1 -maista olivat pieniä. Pankkien liiketoiminnan ja tuloksenteon näkymät heikkenivät. Matalat korot rasittivat pankkien perusliiketoiminnan kannattavuutta heikentämällä suurimman tuottoerän eli korkokatteen kertymää. Pitkään jatkunut ennätysmatala korkotaso oli haasteellinen sekä pankeille että vakuutusyhtiöille. Hyvän luottoluokituksen valtion- ja yrityslainojen korot laskivat, mikä paransi erityisesti henki- ja työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja. Nämä tuottivat joko inflaatiota alhaisemman tai korkeintaan inflaation tasoisen korkokertymän. Osakemarkkinoiden myönteinen kehitys helpotti osaltaan suomalaisten vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottojen kerryttämistä ja vakavaraisuuden parantamista. Vaikka pankkiluottojen reaalinen korkotaso 2 oli negatiivinen, sekä kotitaloudet että yritykset hakivat vähemmän lainoja. Luottokannan kasvu hidastui varsinkin kertomusvuoden jälkipuoliskolla. Tästä huolimatta bruttokansantuotteen nimellinen kasvu jäi alle rahalaitosten luottokannan kasvun ja luottokannan suhde bruttokansantuotteeseen nousi, mikä kertoo velkaantuneisuuden kasvusta. Vuoden lopulla Suomen talous supistui voimakkaasti. Investoinnit pysyivät alhaisina ja työttömyys kääntyi lievään kasvuun. Pankkien luottojen arvonalentumiset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä, mutta kotitalouksien velkaantumisen ja maksuhäiriöiden kasvu ovat vakavia signaaleja kielteisestä kehityksestä. Kotitalouksien velka suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin nousi 119 prosenttiin (116 % vuoden 2011 lopussa). Viranomaisten monet toimet rauhoittivat markkinoita, Euroopan pankkiunionista päätös Pankkien ja valtioiden ongelmat ja riskit kietoutuvat yhteen, sillä pankit ovat olleet keskeisiä valtion velan rahoittajia. Monen valtion ja näissä valtioissa toimivien pankkien luottoriskihinnat kehittyivät yhdenmukaisesti. Euroopan keskuspankki (EKP) toteutti helmikuun lopussa toisen ison rahoitusoperaation, jossa pankeille tarjottiin vakuuksia vastaan rajattomasti keskuspankkiluottoa kolmeksi vuodeksi. Pankkien likviditeettitilanne helpottui siten oleellisesti. Heinäkuusta alkaen EKP on vaikuttanut rauhoittavasti markkinoiden odotuksiin käynnistämällä valmiudet ns. ehdollisiin suoriin rahapoliittisiin kauppoihin. EKP voi tarvittaessa ostaa jälkimarkkinoilta valtion joukkovelkakirjalainoja, mikäli kyseinen valtio hakeutuu Euroopan vakausmekanismin tuen piiriin. Euroopan unionin valtioiden päämiehet päättivät kesäkuun lopussa aloittaa nopeat valmistelut yhteisen eurooppalaisen valvontamekanismin luomiseksi pankeille. Joulukuisen päätöksen mukaan euroalueelle perustetaan yhteinen pankkivalvontamekanismi EKP:n yhteyteen. Katso artikkeli sivulla 39. EU:n kolme finanssivalvontaviranomaista 3 toteutti yhteistyössä oman vastuualueensa mukaisesti toimia asiakkaiden ja sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi finanssimarkkinoihin. Pankkien valtionlainasaamisten osalta Euroopan pankkiviranomainen EBA julkisti markkina-arvoihin perustuvaa informaatiota ja saattoi loppuun seurannan suurten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuuden vahvistamis- ja pääomatarpeista. Niiden vakavaraisuutta vahvistettiin 200 miljardilla eurolla erityisesti omia varoja lisäävillä toimilla. Viranomaisten ja hallitusten toimet paransivat markkinoiden yleistä tunnelmaa varsinkin vuoden toisella puoliskolla. Tämä näkyi mm. osakekurssien nousuna kesästä lähtien. Riskilisät ja valtionlainojen korot laskivat vuoden loppua kohti, ja finanssimarkkinat rauhoittuivat huomattavasti. Esimerkiksi monet valtioiden ja pankkien luottoluokitusten laskut eivät juuri vaikuttaneet riskihinnoitteluun. Kertomusvuoden lopulla suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, että lähes kaikkien Euroopan maiden taloudet joko supistuivat tai kasvoivat hyvin vaatimattomasti. Keskeinen syy heikkoon kasvuun oli velkakriisi ja kotitalouksien ja yritysten epävarmuus tulevasta kehityksestä. Vuoden 2013 alussa finanssimarkkinoiden tila oli rauhallinen kertomusvuoden kevääseen verrattuna. Toimintaympäristö on kuitenkin edelleen hyvin herkkä ja altis kielteiselle kehitykselle. Ennusteiden mukaan matala korkotaso ja heikko taloustilanne jatkuvat vuonna 2013, vaikka talouskasvu Euroopassa piristyisikin vuoden loppua kohden. Finanssisektorille tämä merkitsee sitä, että toimintaympäristö pysyy haastavana. 1 Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. 2 Inflaation vaikutus otettu huomioon. 3 Euroopan pankkiviranomainen EBA, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA. 10 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

13 0 Osakekurssit Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa Kolmen kuukauden euriborkoron kehitys sekä markkinoiden korko-odotus (nuoli) Indeksi = % Yhdysvallat Euroalue Suomi Lähde: Bloomberg. Viikkohavainnot, viimeisin havainto Lähde: Bloomberg. Valtionlainojen (10 vuotta) korkokehitys neljän valtion osalta % 8 Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa (Velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin) Indeksi Q1/2000 = 100 % Espanja Italia Suomi Saksa Viikkohavainnot, viimeinen havainto Lähde: Bloomberg. Velat (eli kotitalouksien lainat, vasen asteikko) Velkaantumisaste, % (oikea asteikko) Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus. Finanssivalvonta Toimintakertomus

14 Muutoksia valvontamaksuvelvollisten kentässä Kertomusvuonna Suomen vahinkovakuutusmarkkinoille syntyi kolmas suuri toimija, kun Tapiola ja Lähivakuutus päättivät yhdistyä keskinäiseksi finanssiryhmäksi (LähiTapiola). Ryhmään kuuluu myös 19 uutta, alueellista keskinäistä vakuutusyhtiötä, jotka muodostuivat lähivakuutusyhdistysten yhdistymisessä. Järjestelyn jälkeen Suomen markkinoilla toimii vakuutusyhdistyksinä enää kuusi kalastusvakuutusyhdistystä. Vuoden aikana myönnettiin kaksi henkivakuutusyhtiötoimilupaa (Aurum Sijoitusvakuutus ja SHB Liv) ja kaksi maksulaitostoimilupaa (Neste Markkinointi ja Point Transactions Systems). Lisäksi rekisteröitiin kuusi maksupalveluja tarjoavaa toimijaa, joiden toiminta ei edellytä toimilupaa. Uusia luottolaitostoimilupia ei myönnetty. OP-Pohjolan jäsenosuuspankkien määrä aleni fuusioiden vuoksi kymmenellä. Yksi vahinkovakuutusyhtiö (IngoNord) luopui toimiluvastaan vakuutustoiminnan päättymisen takia. Kertomusvuonna ei purettu lakisääteistä työeläkevakuutusta harjoittavia eläkesäätiöitä tai -kassoja. Yrittäjien Eläkekassa Oman kassankokous päätti asettaa eläkekassan vakuutuskassalain mukaiseen selvitystilaan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek oli edelleen selvitystilassa. Finanssivalvonnan asettama asiamies valvoo molempien kassojen selvitystilaa. Vuoden lopulla Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan hallitukset solmivat aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta. Helsingin hovioikeus antoi tuomion osakemerkintäsitoumusta koskevaan riitaan. Hovioikeus velvoitti Sofia Pankin pääomistajan Seppo Sairasen maksamaan pankille osakemerkintäsitoumuksen perusteella 2,3 miljoonaa euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Määräaika valitusluvan hakemiseksi korkeimmalta oikeudelta päättyi Kertomusvuoden lopussa Helsingin pörssin päälistalla oli 122 yhtiötä ja prelistalla yksi. Uusia tulokkaita olivat Scanfil, joka muodostui Sievi Capitalin jakautuessa kahdeksi yhtiöksi sekä Tukholman pörssissä noteerattu Sotkamo Silver, joka rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin. Päälistalta poistuivat Aldata Solution, Nordic Aluminium ja Tekla. First North -listalla oli vuoden lopussa kolme yhtiötä, joista uusi listautuja oli Siili Solutions. Listalta poistui Powerflute. Valvottavien ja muiden valvontamaksuvelvollisten lukumäärä, katso sivu 67. Katso valvottavaluettelosta perustiedot kaikista valvottavista: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Valvottavat 12 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

15 Valvottavien taloudellinen tila Pankkisektorin liiketulos kohentui hieman ja vakavaraisuus säilyi vahvana Pankkisektorin kannattavuus oli edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta. Pankkisektorin liiketulos nousi 2,6 miljardiin euroon ja oli 11 % parempi kuin edellisenä vuonna. Nettotuotot kasvoivat edellisvuodesta kaikkiaan 6 %. Operatiiviset kulut kasvoivat 2 %. Arvonalentumisia kirjattiin nettomääräisesti yhteensä 331 milj. euroa, mikä on 33 % enemmän kuin vuonna Peruspankkitoiminnan kannattavuus kokonaisuudessaan kuitenkin heikkeni ja korkokate ja palkkiotuotot laskivat. Pankkisektorin liiketuloksen parannus oli kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan sekä vakuutustoimintojen tuottojen nousun ansiota. Pankkisektorin korkokate pieneni kertomusvuoden aikana yhteensä 4 %. Pankeittain korkokatteen kehitys vuoden aikana vaihteli huomattavasti riippuen pankin luotto- ja talletuskannan kasvusta, rahoitusrakenteesta ja mahdollisesta suojautumisesta korkotason laskua vastaan. Pankkisektorin korkokatteen odotetaan myös kuluvana vuonna laskevan, koska viitekorkojen laskun seurauksena vanhojen luottojen korontarkistusten yhteydessä luottojen korko laskee vastaavasti. Toisaalta korkokatteen laskua hillitsevät uusien luottojen korkeammat marginaalit ja todennäköisesti edelleen jatkuva luottokannan maltillinen kasvu. Hyvin matalana jatkuva korkotaso heikentää erityisesti perinteisen pankkitoiminnan kannattavuutta, joka nojaa pääasiassa luottojen ja talletusten välisestä korkomarginaalista syntyvään korkokatteeseen. Korkokatteen osuus pankkisektorin yhteenlasketuista nettotuotoista oli 46 %, kun se ennen korkotason pudotusta vuosina oli keskimäärin 59 %. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan sekä vakuutustoimintojen tuottojen osuus nettotuotoista nousi 30 prosenttiin. Niiden keskimääräinen osuus oli 16 % vuosina Nämä tuotot vaihtelevat luonteensa mukaisesti enemmän kuin korkokate eivätkä myöskään jakaudu tasaisesti suurten ja pienten pankkien kesken, joten eri pankkiryhmien liiketoiminnan tuloksellisuudessa on eroja. Kannattavuuden kohentamiseksi pankit alkoivat nostaa uusien luottojen korkomarginaaleja sekä pankkipalveluiden palkkioita. Uusien nostettujen asuntoluottojen keskikoron lasku pysähtyi loppuvuodesta, vaikka keskeisinä viitekorkoina käytetyt lyhyet markkinakorot jatkoivat edelleen laskuaan. Eurooppalaisten pankkien markkinaehtoisen rahoituksen saatavuus parantui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla EKP:n markkinaa tukevien toimien ja lausuntojen ansiosta. Tämä näkyi pankkien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskujen määrän nousuna. Myös Suomessa erityisesti pienten pankkien varainhankinnan saatavuus parani. Suomalaiset pankit ovat emittoineet pääasiassa katettuja joukkolainoja, mutta myös vakuudettomia joukkolainoja. Pankkisektorin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopussa 17,0 % ja vakavaraisuussuhdeluku on parantunut vuoden 2011 lopusta noin 2,8 prosenttiyksikköä. Ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde oli kertomusvuoden lopussa 16,1 % (vuoden 2011 lopussa 13,6 %). Pankkisektorin lakisääteiset minimivaateet ylittävä omien varojen pääomapuskuri oli kertomusvuoden lopussa 10,4 miljardia euroa eli syyskuun lopun tasolla (vuoden 2011 lopussa 9,1 mrd. euroa). Vakavaraisuussuhdelukujen positiivisen kehityksen taustalla on debentuurilainojen liikkeeseenlaskujen, käyvän arvon rahastojen positiivisten kehitysten ja luottoriskin omien varojen vaateen laskennassa käytettävien sisäisten luottoluokitusten menetelmien (IRBA) käytön laajenemisen lisäksi kansainvälisten pankkikonsernien sisäiset takaukset. Ulkomaisen emoyhtiön antamat takaukset pienensivät omien varojen vaadetta ja toistaalta ulkomaille maksetut konsernin sisäiset osingot pienensivät omia varoja. Kokonaisuutena pankkisektorin omat varat pienenivät kertomusvuoden aikana 1,3 miljardia euroa omien varojen vaateen kuitenkin pienentyessä vielä enemmän. Työeläkelaitosten vakavaraisuus hyvä Kertomusvuosi oli eläkelaitosten sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden osalta selvästi parempi kuin mitä alkuvuoden arviot Euroopan velkakriisistä ja finanssimarkkinoiden kehityksestä antoivat olettaa. Kaikkien lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien laitosten 4 sijoitusvarallisuus kasvoi vuoden aikana yhteensä reilut 13 miljardia euroa. Sijoitusvarallisuus oli kertomusvuoden lopussa 146 miljardia euroa. Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat pääsivät kertomusvuonna keskimäärin 8,4 %:n tuottoon. Parhaiten tuottoa toivat osakkeiden ja korkoinstrumenttien arvonnousut kun korot ja luottoriskipreemiot laskivat. Toimintapääoma kasvoi 3,7 miljardia euroa ja siten vakavaraisuusaste vahvistui selvästi, ja oli vuoden lopussa 26,2 %. Riskinotto lisääntyi samaa tahtia toimintapääoman kasvaessa, joten toimintapääoman määrä suhteessa riskiperusteisesti määrättyyn vakavaraisuusrajaan pysyi koko vuoden 2,5-kertaisena. Finanssimarkkinat rauhoittuivat syksyn aikana. Silti Euroopan reaalitalouden huono kehitys ja velkakriisin pitkittyminen ovat merkittäviä uhkia työeläkelaitosten hyvälle vakavaraisuudelle. Reaalikorkojen pysyminen pitkään matalina vaikeuttaa hyvien tuottojen saamista ja voi sitä kautta osaltaan vähitellen heikentää vakavaraisuutta. 4 Työeläkevakuutusyhtiöt, TyEL-eläkesäätiöt ja -kassat, Merimieseläkekassa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Keva ja Valtion eläkerahasto. Finanssivalvonta Toimintakertomus

16 Pankkisektorin liiketulos 5 ja oman pääoman tuotto Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Mrd. euroa % % 3,5 3,0 2,5 2,0 11,1 12,0 8,4 6,9 6,9 7,6 8, ,5 13,7 13,3 14,1 13,3 13,0 14,5 14,4 13,7 13,6 13,3 13,2 14,7 14,0 13,5 14,4 13,7 13,2 13,8 13,2 12,8 14,2 13,6 13,1 15,0 15,2 15,0 14,4 14,4 14,5 13,9 13,9 14,0 17,0 16,1 15,5 1, Liiketulos Oman pääoman tuotto, oik. Lähde: Finanssivalvonta Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku ilman pääomalainoja (Core Tier 1), % Lähde: Finanssivalvonta. Työeläkesektorin vakavaraisuus Henkivakuutussektorin vakavaraisuus Mrd. euroa 40 3,5 Mrd. euroa 10 4, ,6 2,8 2,9 2,8 3,0 2,6 2,6 2,6 2,4 2,3 2,3 2,6 2,5 2,5 2,5 2,5 3,0 2,5 2, ,1 2,8 2,7 2,8 3,0 2,6 2,5 3,1 3,3 3,2 2,5 2,4 2,9 2,8 3,2 3,0 3,5 3,0 2,5 2,0 15 1,5 4 1, ,0 0, ,0 0, , ,0 Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Riskiperusteinen vakavaraisuusraja Lähde: Finanssivalvonta. Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 5 Kuviosta jätetty pois kertaluontoinen 470 miljoonan euron tuotto vuodelta Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

17 Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus Mrd. euroa ,9 2,0 2,2 2,1 2,2 2,2 2,3 2,1 2,0 2, Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 2,0 1,8 2,0 2,0 2,2 2,1 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Sijoituspalveluyritysten tuotot, kulut ja liiketulos vuosineljänneksittäin Milj. euroa % 120 0, Liiketoiminnan kulut Sijoituspalvelutoiminnan tuotot Liukuva 12 kk liikevoitto Liikevoitto Liukuva 12 kk kulu-/tuottosuhde, oikea Lähde: Finanssivalvonta. 0,7 0,8 0,9 1,0 Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuus (koko toimiala) Rahastoyhtiöiden vakavaraisuus (koko toimiala) Milj. euroa Milj. euroa 160 4, ,2 3, ,0 2,5 2,7 3,4 2,8 2,7 2,3 2,6 2,5 2,3 2,4 2,2 2,3 2,0 1,9 2,4 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1, ,4 2,1 2,0 2,3 2,3 2,3 2,0 2,0 2,1 1,9 2,0 1,9 1,9 1,9 2,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 20 0,5 20 0, , , Omat varat yhteensä Omien varojen vaatimukset yhteensä Omat varat / rajoittavin minimi, mediaani (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Omat varat yhteensä Omien varojen vaatimukset yhteensä Omat varat / rajoittavin minimi, mediaani (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Toimintakertomus

18 Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui Henkivakuutusyhtiöille vuosi oli selvästi edellisvuotta parempi. Maksutulo kasvoi lähes 7 % ja oli noin 3,9 miljardia euroa. Erityisen vilkasta vakuutusten myynti oli kertomusvuoden viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuun myynti muodosti yli 30 % koko vuoden maksutulosta. Myynti kohdistui erityisesti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin. Näiden tuotteiden myynnissä pankit muodostivat merkittävän myyntikanavan. Omaisuuslajien jakaumassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Korkosijoitukset muodostivat edelleen yli 60 % sijoitusomaisuudesta ja osakkeet noin 20 %. Sen sijaan omaisuuslajien sisällä havaittiin pientä siirtymää rahamarkkinasijoituksista valtionlainoihin. Henkivakuutusyhtiöiden sijoitusten kokonaistuotto nousi keskimäärin 9,7 prosenttiin. Hyvät sijoitustuotot sekä positiiviset tulokset nostivat sektorin vakavaraisuutta. Toimintapääoma nousi edellisvuoden 4,4 miljardista noin 5,7 miljardiin euroon. Vakavaraisuusasema eli toimintapääoma suhteessa lain asettamaan vähimmäismäärään vahvistui ja oli vuoden lopussa 5,4 (2011: 4,0). Vuoden viimeisen neljänneksen pieni notkahdus vakavaraisuusasemassa selittyi voitonjaolla, joka oli noin 66 miljoonaa euroa. Ennakoivaan valvontaan perustuva riskiperusteinen vakavaraisuusasema vahvistui vuoden aikana hieman heikommin. Pääomavaatimus hieman pienentyi, mutta samalla markkinaehtoisen vastuuvelan kasvu söi osan toimintapääoman kasvusta. Sektorin riskiperusteinen vakavaraisuusasema oli vuoden lopussa noin 3 (2011: 2,4). Hyvin menneestä vuodesta huolimatta henkivakuutussektorin toimijoihin kohdistuu riskejä, jotka toteutuessaan heikentävät yhtiöiden tuottoja ja vakavaraisuusasemaa. Erityisen ongelmallinen henkivakuutusyhtiöiden kannalta on matala korkotaso. Pitkään jatkuessaan se vaikuttaa erityisesti yhtiöihin, joilla vakuutuskannasta merkittävä osa on takuutuottoista ja vastaavasti niihin yhtiöihin, joilla sijoitusten maturiteetti on selvästi vastuuvelan maturiteettia lyhyempi. Nykyiseen tuottotasoon on vaikea päästä, kun erääntyvät korkosijoitukset tulevat uudelleensijoitettaviksi. Yhtiöt ovat varautuneet matalan korkotason jatkumiseen kartuttamalla vastuuvelkaansa ja näin pyrkineet alentamaan vastuuvelan keskimääräistä tuottovaatimusta. Samoin uusmyynti painottuu lähes täysin sijoitussidonnaisiin tuotteisiin, jolloin markkinariskin kantaa vakuutuksenottaja. Hyvät sijoitustuotot vahvistivat vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta Kertomusvuosi oli vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden ja kannattavuuden kannalta huomattavasti parempi kuin Sijoitusmarkkinoiden sekä korvauskulujen suotuisan kehityksen ansiosta sektorin vakavaraisuus vahvistui. Vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui tasaisena. Vahinkovakuutusyhtiöiden toimintapääoman määrä kasvoi lähes 3 miljardiin euroon, ja vakavaraisuuden tunnusluvut paranivat. Vuoden päättyessä sektorin yhteenlaskettu toimintapääoman suhde sen lakisääteiseen vähimmäismäärään oli 4,3 (2011: 3,7), vaikka vuoden lopussa ehdotetut voitonjaot heikensivätkin vakavaraisuutta vuoden aikana raportoituun verrattuna. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema, joka huomioi vakuutusteknisten riskien lisäksi myös sijoitusomaisuuden arvonmuutoksiin liittyvät riskit, parantui 2,1:een (2011: 1,8). Myös vakavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla olevaan vastuuvelkaan vahvistui 58 prosenttiin (2011: 53,7 %). Vahinkovakuutussektorin kokonaistulos oli 1,1 miljardia euroa. Edellisenä vuonna kokonaistulos oli negatiivinen, -0,1 miljardia euroa. Kokonaistulosta vahvistivat erityisesti hyvät sijoitustuotot. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli keskimäärin 8,7 %, kun edellisvuonna tuotto jäi 1,4 prosenttiin. Yhtiöiden välillä oli vaihtelua, mutta kaikkien yhtiöiden sijoitustuotot olivat positiiviset. Erityisesti osakesijoitukset tuottivat hyvin. Suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitusallokaatiossa osakkeiden painoa on nostettu, ja se on keskimäärin muita Euroopan maita suurempi. Vahinkoyhtiöiden sijoitusjakaumia voidaan kuitenkin pitää varsin vähäriskisinä ja korkosijoitusten korkoriskin pituutta maltillisena. Myös sektorin operatiivinen tulos kehittyi positiivisesti. Yhdistetty kulusuhde oli 99,3 %, joten tarkasteltaessa kaikkia yhtiöitä yhteensä vakuutustekninen toiminta oli kannattavaa. Kannattavuutta paransi suotuisa korvauskulukehitys. Vahinkosuhde oli 78,4 %, kun edellisenä vuonna säiden aiheuttamat vahingot nostivat sen 86,2 prosenttiin. Eläkemuotoisen vastuuvelan diskonttokoron laskusta johtuvat laskuperustemuutokset olivat myös edellisvuotista pienemmät. Yhtiöiden kannattavuudessa oli kuitenkin suuria eroja, ja usean yhtiön vakuutustekninen kate oli negatiivinen. Sektorin vakuutusmaksutulon kasvu oli 6,2 %. Sijoituspalveluyritysten liikevoitot kasvoivat Sijoituspalveluyritysten tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 8 % ja olivat 327 miljoonaa euroa. Varsinkin omaisuudenhoidosta saatavat palkkiotuotot olivat kasvussa ja edustivat yli 60 % kaikista sijoituspalveluyritysten tuotoista. Omaisuudenhoidosta saatavat palkkiotuotot ovat varsin riippuvaisia omaisuusarvojen kehityksestä. Koko loppuvuoden jatkunut pörssikurssien nousu edesauttoikin tuottoperusteisten palkkioiden kasvua. Liikevoittoa kertyi vuoden jälkimmäisellä puolella selvästi enemmän kuin alkuvuonna. Koko vuoden yhteenlaskettu liikevoitto oli 85 miljoonaa euroa eli 13 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vaikka kokonaisuutena sijoituspalveluyritysten 16 Finanssivalvonta Toimintakertomus 2012

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen Finanssivalvonnasta Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista 11.5.2011 Finanssivalvonta (Fiva) Aloitti toimintansa 1.1.2009 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistyttyä Hallinnollisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Verkkoartikkeli 1 (5) Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Kirjoittajat: Heli Birling, matemaatikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Henkivakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Matti Koivu, 30.1.2013 30.1.2013 Matti Koivu Agenda Pankki- ja vakuutusliiketoiminta keskeiset

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 25.9.2009 FINANSSIVALVONTA 1 Luottamus pankkeihin palautunut finanssimarkkinoilla 600 500 400 300 Pohjoismaisten finanssikonsernien luottoriskilisiä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna

Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna Verkkoartikkeli 1 (7) Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna Kirjoittajat: Kirsti Svinhufvud, analyytikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Korkotason lasku pienensi

Lisätiedot

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Sampo Alhonsuo Sisältö Kolme sykliä ja Suomi Finanssisektori ja taantuma Tulevia haasteita Sampo

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Q1/2010

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Q1/2010 Pankkisektorin vakavaraisuus pysynyt vakaana Pankkisektorin vakavaraisuus ennallaan Pankkisektorin 1 vakavaraisuus on pysynyt vahvana, sillä pankkisektori on pysynyt voitollisena eivätkä luottoriskit ole

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1. - 3.9.28 Lehdistötilaisuus 6.11.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Olennaista Asiakasliiketoiminnoissa tuottojen kasvu jatkui vahvana ja kannattavuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Kari Stadigh Konsernijohtaja Tulos ennen veroja kasvoi kautta linjan milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 929 931 Sampo-konsernin tulos

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008 Tammi-joulukuu 2008 Avainlukuja 1-12/2008 1-12/2007 Muutos * Tulos ennen veroja, milj. e 372 1005-63 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 532 722-26 Vahinkovakuutus 55 181-70 Henkivakuutus -162 129 Asiakkaille

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 5.4.2013 Sisältö Suomen finanssisektorin tila tilannepäivitys Velkakriisin vaikutukset ja Suomen finanssisektorin riskinäkymät Pankkisääntelyn

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2012. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2012. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2012. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2012. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2012 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2012 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2012 Liikevoitto nousi 48,6 milj. euroa 86,5 milj. euroon (37,9 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009 Tammi-maaliskuu 2009 Avainlukuja 1-3/2009 1-3/2008 Muutos * 2008 Tulos ennen veroja, milj. e 124 125 0 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 3 532 Vahinkovakuutus -1 22-107 55 Henkivakuutus -26

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010 Tammi-syyskuu 2010 OP-Pohjola-ryhmän rakenne Avainlukuja Tulos Neljännesvuositarkastelu Vakavaraisuus Tase Luotot ja asiakasvarat Asiakkaat ja jäsenet ym Sisällysluettelo Tuote- ja palvelukehitys Tukitoiminnot

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot