Ilmarinen HYVINVOINTI ON TAITOLAJI ACTPRON TOMI LESKINEN: Yykkärit ja konkarit työpaikalla. Viina vie työkyvyttömyyseläkkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen HYVINVOINTI ON TAITOLAJI ACTPRON TOMI LESKINEN: Yykkärit ja konkarit työpaikalla. Viina vie työkyvyttömyyseläkkeelle"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2011 Yykkärit ja konkarit työpaikalla Viina vie työkyvyttömyyseläkkeelle Työkokeilu sairauden jälkeen ACTPRON TOMI LESKINEN: HYVINVOINTI ON TAITOLAJI

2 Ilmarinen 2/2011 Sisältö Pääkirjoitus Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme 4 Debatti Erilaisuus kukoistamaan työpaikalla 5 5 Kuva: Mikko Käkelä Työhyvinvointi Hyvällä yhteistyöllä mainioon vireeseen 10 Työhyvinvointi on taitolaji 24 Elämäni kunnossa Mielekäs työ pitää työkunnossa 14 Työ ja eläke Sairastuneelle tukea työssä jatkamiseen 17 Päihdeongelmiin pitää puuttua 18 Työkokeilun kautta takaisin työhön 20 Ilmarinen 50 vuotta Voimakkaiden värien vuosikymmen 27 Työn iloa 9 Kolumni 13 Ajankohtaista På svenska Kysyttyä 34 Palveluvinkki 35 Asiakastilaisuudet 36 Miten juniorien ja seniorien yhteistyö onnistuu työpaikoilla? Työn tekemiseen syntyy uusia malleja, sillä nuoret toimivat eri tavalla kuin vanhempi sukupolvi. Aiheesta keskustelivat Helka Pirinen, Hanna-Leena Roivainen ja Jussi Muhonen. Debatti 24 Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäminen on vahvaa osaamista, jota työelämässä tarvitaan entistä enemmän, toimitusjohtaja Tomi Leskinen ActPro:sta sanoo. Kuva: Esko Tuomisto Työhyvinvointi JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa Seuraava asiakaslehti ilmestyy syyskuussa. Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2011 Ilmarinen Yykkärit ja konkarit työpaikalla Viina vie työkyvyttömyyseläkkeelle Työkokeilu sairauden jälkeen ACTPRON TOMI LESKINEN: HYVINVOINTI ON TAITOLAJI 2

3 Työ ja eläke 18 Kuva: Laura Nissinen Kuva: NEODES Vinkki Hyvinvointi tuottaa tulosta Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu on yhteydessä % matalampaan sairauspoissaoloriskiin. Huono työilmapiiri lisää henkilöstön riskiä sairastua masennukseen jopa 50 %. Työyhteisön sosiaalinen pääoma, kannustus, avoin tiedonkulku ja luottamus edistävät tehokkuutta 69 % työntekijän kokemasta tyytymättömyydestä selittyy lähimmän esimiehen vuorovaikutuksen laadulla. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan noin 5 6 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään suoraan alkoholin aiheuttamien sairauksien johdosta. Erään tutkimuksen mukaan kuitenkin yli 50 prosentissa uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on taustalla alkoholiriippuvuus. Fakta Työkykyä ammatillisella kuntoutuksella Kuva: Esko Tuomisto 14 Innotiimin Kari Helin sai aikoinaan nolla-arvosanat työpaikan luovuustesteissä. Silloin hän kiinnostui väitteestä, että luovuuttakin voi harjoitella. Hän ryhtyi treenaamaan kirjoittamista ja onnistui. Suurissa yrityksissä työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeet kasvattavat yrityksen vakuutusmaksua. Ammatillinen kuntoutus auttaa työntekijöitä jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta. Kuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu, työhönvalmennus ja ammattiin johtava koulutus. Yli 80 % ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista on palannut takaisin työelämään. Elämäni kunnossa Lukuja Eläkkeensaajien määriä YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Eläkettä sai vuoden 2010 lopussa henkeä eli noin joka neljäs. Eläkkeitä maksettiin kaikkiaan noin 22,5 miljardia Työeläkettä sai henkeä, joista vanhuuseläkkeellä henkeä työkyvyttömyyseläkkeellä henkeä osa-aikaeläkkeellä henkeä 3

4 Pääkirjoitus Pidetään huolta toisistamme Yhä useammassa yrityksessä on huomattu, että hyvinvoiva henkilöstö on avain liiketoiminnan menestykseen. Innostunut ja sitoutunut henkilöstö tekee tunnetusti hyvää tulosta, kun taas huonosti töissä voiva ihminen ei jaksa antaa täyttä panosta työlleen eikä työyhteisölleen. Yhteiskunnallisestikin työpahoinvoinnin kustannukset ovat suorastaan tyrmäävät. Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät keinot vaihtelevat yrityksittäin, kuten kuuluukin. Yksi lääke ei sovi joka vaivaan, ja siksi kehittäminen kannattaa suunnata sellaisiin paikkoihin, joista on saatavissa suurin hyöty. Tyypillisesti satsauksilla pyritään edistämään vastuullista ja oikeudenmukaista johtamista, mutta hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa sekä psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä ei toki sovi myöskään unohtaa. Tavoitteet ovat kuitenkin yleensä samat: vähemmän sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä työtyytyväisyysindeksille nouseva trendi. Hyvän johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin edistämiseksi ei voi korostaa liikaa, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, ettei johto voi toimia yksin. Jos yksi kiukuttelee työpaikalla, se vaikuttaa koko porukan tunnelmaan. Halusi tai ei, joka ikinen työyhteisön jäsen vaikuttaa työpaikkansa ilmapiiriin ja kantaa vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista. Jokainen voi olla mahdollistamassa huipputiimien syntymistä omalla aloitteellisuudellaan, luovuudellaan ja sitoutumisellaan. Me kaikki kannamme myös vastuun omasta jaksamisesta sekä ammattitaidosta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Niistä kannattaakin huolehtia, koska ne tuovat voimavaroja työelämän muutoksiin ja myös myönteisen ilmapiirin levittämiseen työpaikalla. Ilmarinen auttaa asiakasyrityksiään luomaan työhyvinvointia edistäviä toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä työelämään. Avainroolissa on kuitenkin työpaikalla tapahtuva jatkuva välittäminen. Pidetään siis huolta itsestämme ja toisistamme! Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja Kuva: Esko Tuomisto Työn ilon resepti 4 Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin eikä vain siihen, mikä on vialla. Johtakaamme taitavasti niin, että työntekijöiden on turvallista ja selkeää toteuttaa omaa perustehtäväänsä. Myös palaute, kannustaminen ja optimismin vahvistaminen löytyvät hyvän johtamisen toivomuslistalta. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta. Yhteisöllisyyden rakentamiseen riittävät arkiset taidot: tervehtiminen, kuunteleminen, auttaminen ja lupausten pitäminen. Ottakaamme myös ongelmat heti puheeksi. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme peiliin, mitä itse voisin tehdä työnilon ja terveyteni edistämiseksi. Elämässä on syytä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Professori Marja-Liisa Manka Työnilonjulistuksessa 2011

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Mikko Käkelä ERILAISUUS KUKOISTAMAAN TYÖPAIKALLA. Miten juniorit ja seniorit eli yykkärit ja konkarit työyhteisöissä kohtaavat ja onnistuuko yhteistyö? Moninaisuuden kääntäminen rikkaudeksi on työnjohdon haaste juuri nyt. 5

6 Debatti Sanotaan, että vuosina syntyneet Y-sukupolven edustajat suhtautuvat työhön eri tavalla kuin Baby Boomerit eli syntyneet tai X-sukupolvi eli syntyneet. Y-sukupolvi ottaa uudella tavalla vastuuta itsestään, toimii ja ajattelee globaalisti, verkostoituu, haluaa parantaa maailmaa, odottaa paljon niin työpaikoilta kuin esimiehiltä sekä haastaa johtamisen. Kuinka ajankohtainen ja haasteellinen aihe ikäjohtaminen työpaikoilla nyt on? Miten nuorten ja kokeneempien yhteistyö sujuu vai sujuuko? Eroavatko eri sukupolvien ajatukset merkittävästi toisistaan ja näkyvätkö erot työn arjessa? Onko työ nuorille vähemmän merkitsevää kuin vanhemmille? Mitä on hyvä ikäjohtaminen? Ilmarisessa asia nostettiin pöydälle. Keskustelijoiksi kutsuttiin alan asiantuntijoina ja pitkän linjan konkareina Senior Manager Helka Pirinen KPMG:stä, talous- ja henkilöstöjohtaja Jussi Muhonen A-lehdistä sekä Y-sukupolvea edustava takomotar Hanna-Leena Peppi Roivainen Oulun Yritystakomo Oy:stä. Keskustelua veti Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola. Miksi ikäjohtamisesta puhutaan juuri nyt? Hanna-Leena Roivainen: Kyse on pitkälti siitä, että suuret ikäluokat ovat jäämässä pois työelämästä. Paljon on puhuttu siitä, että muutos synnyttää työelämään suuren asiantuntija-aukon, jota paikataan nuorilla. Meidän sukupolvellemme on aina sanottu, että odottakaas vaan, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, niin teille avautuu huippupaikkoja. Mutta avautuuko? Kohtaa-vatko kysyntä ja tarjonta? Pirinen: Biologinen ikä on vain yksi ihmisen iän muodoista sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen iän lisäksi. Meidän ei pitäisi jäädä liikaa tuijottamaan biologista ikää tai sukupolvien välistä kuilua. Voi olla, että 45-vuotias on fyysisesti 35-vuotiaan tasolla tai 25-vuotias on kokenut elämässään paljon enemmän kuin 65- vuotias. Roivainen: Yykkärit korostavat yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Olemme aika pirstaloitunut joukko, minkä takia esimerkiksi markkinoijat ovat ihmeissään, koska eivät voi myydä yhtenäiselle joukolle yhtä tuotetta, vaan siellä pitää ottaa huomioon koko kirjo. Yksilöllisyyden ja erilaisuuden korostaminen ja niiden tuominen vahvuudeksi on organisaatiossa se tulevaisuuden juttu. Pirinen: Emme voi ottaa vain joko tai vaan meidän on otettava sekä että. On hyödynnettävä koko monimuotoisuus, eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset, eri sukupolvet. Eri-ikäiset odottavat työltä erilaisia asioita. Millainen haaste se on työpaikoilla? Muhonen: Esimiestyöstä tulee jatkossa varmasti entistä haastavampaa. Työntekijät eivät tule yhdestä muotista, vaan heillä on erilaisia toiveita mm. oppimisen ja kehittymisen suhteen. Helka Pirinen: Asia on ajankohtainen ensinnäkin siksi, että eri sukupolvien kohtaaminen näkyy työn tekemisen uusina malleina. Koska nuoret toimivat eri tavalla kuin vanhempi sukupolvi, työpaikoilla pohditaan, miten tehdä yhdessä. Toinen asia on työn tuottavuuden ongelma. Jos jo nyt osa 20-vuotiaista kokee, ettei jaksa eikä näe valoa tunnelin päässä, mitä tehdään? Kolmas asia on työnantajaimago: Miten saada parhaat resurssit käyttöön tulevaisuudessa? Jussi Muhonen: Voidaan myös kysyä, onko ikäjohtaminen nyt se tämän päivän issue? Onko se tänä päivänä samanlainen teema kuin aikoinaan oli esimerkiksi tulosjohtaminen tai tavoitejohtaminen eli teema, joita tulee ja menee? Pitääkö johtamiselle keksiä uusia termejä vai voisimmeko vain puhua hyvästä johtamisesta? Kuinka erilaisia seniorit ja juniorit työntekijöinä ovat? Roivainen: Ikäjohtamisessa ihmisiä laitetaan tavallaan lokeroihin. Jos olet syntynyt 1979, olet X-sukupolvea, mutta jos olet syntynyt 1980, edustat Y-sukupolvea. Käsitteet ovat kuitenkin liukuvia ja ikä on usein mielentila. On totta, että yhteiskunta on jollain tavalla valmiimpi 80-luvulla syntyneille kuin se oli vanhemmalle sukupolvelle, mikä väistämättä näkyy myös työpaikoilla. Parasta työhyvinvoinnin lääkettä ovat henkilökunnan yhteiset jutut. Hanna-Leena Roivainen 6

7 Miten eri ikäluokat eroavat toisistaan, miten he suhtautuvat työelämään ja mitä työpaikoilta odottavat? Muun muassa näistä asioista keskustelivat Jussi Muhonen, Hanna-Leena Roivainen, Helka Pirinen ja Päivi Sihvola. Nuoret haluavat entistä monimuotoisempaa tapaa toimia sekä erilaista työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamista kuin aiemmin. On kiinnostavaa nähdä, miten työyhteisöt taipuvat ja voivat vastata yhä moninaisempiin toiveisiin ja tarpeisiin. Pirinen: Moninaisuuden kääntäminen rikkaudeksi on työnjohdon haaste. Helposti työyhteisöissä kuitenkin käy niin, että konkarit istuvat omissa pöydissään ja yykkärit omissaan eikä synny kohtaamisia. Näistä poteroista pitäisi päästä pois. Muhonen: Nuoret karsastavat autoritaarista johtamista, jossa kerrotaan, mitä ja miten tehdään. Nuorille pitää antaa haasteita sekä tilaa tehdä, kokeilla ja epäonnistuakin. Roivainen: Yykkärit näkevät johtamisen siten, että auktoriteetti pitää ansaita. Voidaan puhua tavoite- ja unelmajohtamisesta, jossa työntekijöille ei kerrota ongelmista ja ratkaisuista, vaan tavoitteista ja unelmista. Annetaan työlle puitteet, mutta ei sisältöä. Miten tasapainoilu konkarien ja nuorten välillä onnistuu? Muhonen: Uskon yrityskulttuurin ja arvojen merkitykseen. Yrityksen arvojen pitää kohdata niin nuorten kuin iäkkäämpien arvot. Kun yrityskulttuuri on salliva, nuoret ja vanhat voivat toimia yhteistyössä. Mentorointi-ohjelmamme kautta olen huomannut, että nuoret arvostavat vanhempia työntekijöitä sekä heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan. Ikä tai koulutus ei ole ratkaisevaa, vaan asenne ja intohimo. Jussi Muhonen Pirinen: Moni konkari on sanonut, että jos hän ei olisi ottanut nuorta rinnalleen, hän olisi jäänyt ajasta jälkeen. Moni nuori taas sanoo arvostavansa sitä, että konkarilla on paljon osaamista ja hiljaista tietoa. Ihmisten pitää päästä kohtaamaan luontaisesti työtä tehdessään. On turha pelätä, että nuoret heittäisivät romukoppaan konkareiden osaamisen ja tekemiset. Hyvässä organisaatiokulttuurissa kaikki voittavat. Roivainen: Diplomi-insinööri ei voi tehdä lääkärin töitä tai toisin päin, mutta monilla aloilla koulutuksen rajoja voidaan hälventää. Monet yritykset palkkaavat nykyään parhaita ja motivoituneita tyyppejä katsomatta koulutukseen. Esimerkiksi kokkikoulutuksen saanut yykkäri voi tänä päivänä vetää 20 laatupäällikön tiimiä IT-alalla. 7

8 Muhonen: Ikä tai koulutus ei ole ratkaisevaa, vaan asenne ja intohimo. Työn sisältö ja merkityksellisyys korostuvat nuorten keskuudessa, mutta on niillä iso merkitys myös vanhemmille työntekijöille. Roivainen: Englanninkielessä sanotaan, että meaning is the new money. Toki kaikkeen työhön liittyy rutiinia eikä kaikki voi olla koko ajan pelkkää huippua, mutta olisi tärkeää ajatella sitä, että kaikkien työpanos yhteiseen tavoitteeseen on merkityksellinen. Pirinen: Erilaisuuden keskellä on hyvä korostaa myös samankaltaisuutta, kuten sitä, että kaikki nauttivat onnistumisesta. Miksemme pysähtyisi yhä useammin yhdessä katsomaan, mitä on saatu aikaan ja miten olemme onnistuneet. Nämä hetket saavat työyhteisön kaikki jäsenet kukoistamaan ja yrityksen menestymään. Millainen palkitsemisjärjestelmä puhuttelee eri ikäryhmiä? Roivainen: Jos työssä onnistutaan, myös palkitseminen on tärkeää. Vanhemmille sukupolville arvostus on näkynyt esimerkiksi palkankorotuksena. Y-sukupovi ei välttämättä kaipaa rahaa, vaan esimerkiksi lisää vapaa-aikaa ainaisten hotellilahjakorttien sijaan. Muhonen: Jatkossa mennään entistä enemmän yksilölliseen palkitsemiseen, johon liittyvät niin raha, joustot, opiskelu kuin kehittyminen. On oleellista ratkaista, miten avainhenkilöt palkitaan ja sitoutetaan toteuttamaan strategiaa. Vuosikymmenien työsuhteita ei enää ole. Ihmiset voivat olla meillä vain hetken, mutta he antavat työpanoksensa. Myös yrityksen on annettava heille ja vieläpä siten, että he haluavat tulla joskus takaisin. Tarvitaan joustavia ja yksilöllisiä palkitsemismuotoja. Pirinen: Kunniamerkit 40 vuoden työurasta jäävät historiaan. Lojaliteetti tulee jatkossa enemmän sen intohimon kautta, jota työtä kohtaan kulloinkin osoitetaan. Se, että tekee kaksi vuotta töitä suurella sydämellä voi olla merkittävämpää kuin se, että tekee töitä 20 vuotta ilman intohimoa. Merkitseekö työ nuorille vähemmän kuin vanhemmille? Muhonen: Ainakaan meillä tämä ei pidä paikkaansa. Arvostus tulee siitä, että työ- ja vapaa-aika voidaan sovittaa entistä paremmin yhteen. Työllä on nuorille edelleen iso merkitys. Pirinen: Kysyisin, minkälaiset ihmiset tuottavat eniten? Tutkimuksen mukaan tottelevaiset ja kurinalaiset tuottavat nolla prosenttia, älykkäät prosenttia, what about if -ihmiset 25 prosenttia ja luovat sekä innovatiiviset 35 prosenttia. Ylimpänä pyramidissa ovat intohimoiset ihmiset. Kun antaa sydämen, antaa tuottavuuden. Kun tekee sydämellä, saa enemmän aikaan. Kun rakastaa työtään, tekee sen paremmin. Yhteisestä tekemisestä ja onnistumisista nauttiminen saa työyhteisön kukoistamaan. Helka Pirinen Roivainen: Yhteiskunnallinen yrittäjyys on nousemassa. Olemme siirtymässä yksilösuorittamisesta yhteiskunnalliseen hyvään. Itse en mennyt nykyiseen työhöni rahan, vaan yhteiskunnallisten arvojen perässä. Nuoret panostavat tänä päivänä paljon myös vapaaehtoistoimintaan. Mikä tekee ikäjohtamisesta hyvää? Pirinen: Pitää muistaa erilaiset henkilöryhmät ja heidän tarpeensa. Tutkimusten mukaan oppimisen jännite motivoi kaiken ikäisiä, olivat he sitten 25-vuotiaita tai 65-vuotiaita. Uskon siihen, että kaikki haluavat kehittyä ja jättää oman perintönsä yritykseen. Pitää huomioida, muistaa, kiittää ja ottaa mukaan. Yritysten pitää osoittaa arvostuksena. Roivainen: Vanhemmille työntekijöille voidaan tarjota samanlaisia joustoja kuin nuoremmille. Pitää kuunnella ja kysellä, mistä he ovat viimeksi saaneet sellaisen merkityksellisyyden tunteen, joka on ilahduttanut. Työtä voidaan muokata sen mukaan. Työnpaikan määräaikainen vaihto ja työkierto voivat olla hyviä ratkaisuja. Muhonen: Pitää muistaa, että ihmiset kehittyvät uransa aikana eikä oppiminen ole iästä kiinni. Ihmisellä voi olla tänään ihan erilaista annettavaa kuin 20 vuotta sitten. Samaa hihnaa ei tarvitse pyörittää eläkepäiviin asti. On annettava mahdollisuuksia kehittyä sekä huolehdittava aivojen kunnosta ja treenattava niitä. 8

9 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Matka parempaan työhyvinvointiin alkaa nykytilan kartoituksella Työntekijöiden runsaat poissaolot ja työyhteisön huono ilmapiiri ovat merkkejä työhyvinvoinnin kehittämistarpeista. Työyhteisössä voi kuitenkin olla vaikeaa havaita, mikä on pielessä ja mitä tulisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Työnantajien vastuulla on hyvinvointia tukevien toimintamallien rakentaminen. Yrityksen johdolla ja työntekijöillä voi olla erilainen käsitys työhyvinvoinnin nykytilasta. Johto on voinut määritellä henkilöstöstrategian, mutta yrityksen oma työhyvinvointiohjelma puuttuu. Suunnitelmaa tehtäessä on tärkeää selvittää yrityksen työhyvinvoinnin nykytila, koska kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen oikeisiin asioihin on silloin helpompaa ja tuottaa parempaa tulosta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. johtaminen, organisaation rakenne, työntekijöiden terveys, työympäristö, palkitseminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Olen tutustunut asiakasyritysten kanssa työskennellessäni moniin keinoihin, joilla voidaan arvioida työhyvinvoinnin nykytilaa ja kehittämiskohteita. Toisinaan jo yleinen tuntuma työyhteisön ilmapiiristä ja esim. sairauspoissaolojen tunnusluvut kertovat riittävästi. Henkilöstötutkimus on yleisin keino selvittää työhyvinvoinnin tilannetta. Lisäksi avainhenkilöitä haastattelemalla löydetään monesti kriittiset kehittämistarpeet ja voidaan luoda työhyvinvoinnille tavoitteita. Markkinoilla on tarjolla useita erilaisia henkilöstötutkimuksia. Johdon kannattaa miettiä tarkkaan, mitkä ovat yrityksen tavoitteet kyselylle, jolloin on helpompaa löytää omaan organisaatioon parhaiten toimiva vaihtoehto. Monella globaalilla yrityksellä on jo oma kyselynsä, joka toteutetaan samanlaisena eri maissa. Tällaisten kyselyjen haasteena saattaa olla eri maiden kulttuuriset erot, jotka näkyvät usein myös vastauksissa. Henkilöstötutkimuksella voidaan toisaalta arvioida organisaation nykytilaa tai vaihtoehtoisesti tutkia henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, mutta kyselyä toteutettaessa tulee huomioida sille asetetut tavoitteet ja valita niitä tukevat kysymykset. Mitä suurempi organisaatio, sitä tärkeämpää on tehdä yhteinen kysely, jolloin saadaan selville vahvuudet ja kehittämiskohteet paitsi koko yrityksen tasolla, myös yksiköittäin. Pienissä organisaatioissa saattaa riittää vain yhteinen keskustelu. Ulkopuolinen konsultti voi myös tehdä haastattelut. Ilmarisen asiakkailleen tarjoama maksuton verkkokartoitus on hyvä keino johdon ja henkilöstön yhteisen nykyja tavoitetilan tunnistamiseen. Kartoituksessa voi valita vastattavaksi työhyvinvoinnin viisi eri näkökulmaa joko yksitellen tai niitä yhdistellen: yrityksen toiminta, esimiestyö, työyhteisö, osaaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Kartoituksen tavoitteena on avata yhteinen keskustelu yrityksen työhyvinvoinnin tilanteesta. Kyselyn tuloksista tehdään raportti, johon on kirjattu yrityksen tunnistetut vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yrityksen yhteinen työ työhyvinvoinnin parantamiseksi saa kartoituksella kestävän pohjan. Merja Luukkonen työhyvinvointipäällikkö Ilmarinen 9

10 Työhyvinvointi Hyvällä yhteistyöllä mainioon vireeseen Hoivapalveluita tarjoava Mainio Vire Oy panostaa myös omien työntekijöidensä työhyvinvointiin. Yhtiö on saanut hyviä tuloksia erityisesti osallistavasta pienryhmämallista toiminnan kehittämisessä. Ykköskoti Turussa hyvät käytännöt on viety osaksi arkea. Tuottavuus Talkoiden ansiosta omahoitajien työ on muuttunut kokonaisvastuuksi asukkaan hyvinvoinnista, Leena Kreuss sanoo. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Esko Tuomisto Noin henkilöä työllistävällä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työ on usein palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Keskimäärin 63 prosenttia alan työntekijöistä uskoo jaksavansa työssään eläkeikään saakka. Runsaat sairauspoissaolot, vaihtuvuus sekä ennenaikainen eläköityminen aiheuttavat alalla huomattavia kustannuksia. Kustannuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi parantamalla työelämän laatua. Tuottavuus Talkoot on Helsingin yliopiston koordinoima tutkimus- ja kehityshanke, jossa kartoitetaan työelämän laatua ja keinoja sen kehittämiseksi. Hoiva-alan suuryritys Mainio Vireeseen kantautui Ilmarisen kautta tieto tammikuussa 2010 alkaneesta hoiva-alan Tuottavuus Talkoot -hankkeesta, jota Ilmarinen on mukana tukemassa. Päätimme heti hankkeesta kuultuamme lähteä mukaan kahdella pilottiyksiköllä eli Ykköskoti Turulla ja toiseksi suurimmalla yksiköllämme Vire Koti Lahdella. Turun yksikössä haasteina olivat mm. henkilöstövaihtuvuudesta aiheutuneet työilmapiiriongelmat ja Lahden yksikössä korkea sairauspoissaoloprosentti, kertoo Mainio Vireen henkilöstö- ja laatujohtaja Leena Kreus. Henkilöstö mukaan hankkeeseen Mainio Vireellä on tällä hetkellä yli 40 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa asumispalveluyksikköä. Yksi niistä on mielenterveyskuntoutujille palveluita tarjoava Ykköskoti Turku. 10

11 Meillä on 30 asiakaspaikkaa ja asukkaiden keski-ikä on 56 vuotta. Henkilökuntaan kuuluu 10 lähihoitajaa, yksi sairaanhoitaja ja yksi hoitoapulainen. Asiakkaina meillä on mm. skitsofreenikko-, aivovamma- ja kehitysvammapotilaita. Asiakkaamme ovat usein paitsi psyykkisesti myös fyysisesti huonokuntoisia, kertoo palvelutalon johtaja Pihla Linnainmaa. Tuottavuus Talkoot -hanke alkoi Mainio Vireen pilottiyksiköiden osalta tilaisuudella, jossa kummankin yksikön johto, työsuojeluvaltuutetut, Leena Kreus, laatupäällikkö Ulla Tikkanen sekä tutkimushankkeen yhdyshenkilöt määrittelivät yhdessä tavoitteet, aikataulun ja toimintasuunnitelman hankkeelle. Itse olin suhteellisen tuoreena esimiehenä innoissani lähdössä mukaan hankkeeseen, varsinkin kun meillä oli ollut tässä yksikössämme ilmapiiriongelmia, Pihla Linnainmaa sanoo. Käynnistyspalaverin jälkeen aloitettiin koko yksikön yhteiset tapaamiset, joita oli noin kolmen viikon välein. Koko Ykköskoti Turun henkilökunta pääsi osallistumaan Tuottavuus Talkoiden pienryhmämallin mukaisesti pidettyihin tilaisuuksiin. Pienryhmämalli on työkalu, jolla henkilöstö aktivoidaan yhteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on oman työn ja työympäristön jatkuva parantaminen tasaveroisessa vuoropuhelussa. Aluksi henkilökunta oli hiukan epäluuloinen hankkeen suhteen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Helena Koskinen, yksi Ykköskodin ohjaajista. Pienryhmämalliin kuuluva pulinakierros sai kuitenkin työntekijät avautumaan ja kertomaan mieltä hiertävistä asioista. Helenan mainitseman pulinakierroksen ideana on tuoda esiin kaikki työyhteisön epäkohdat, toiveet ja mahdolliset kehittämiskohteet. Kaikilla tilaisuuteen osallistujilla on yhtäläinen puheoikeus. Etenkin esimiesten täytyy hillitä itsensä ja vaieta ennen omaa pulinavuoroaan. Meidän ryhmässämme oli hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri ja kaikki uskalsivat sanoa mieltään painavat asiat, Helena Koskinen kertoo. Pyykki hallitusti pesuun Pienryhmässä puhuttaneitta asioita olivat mm. työnkuvaukset ja asukkaiden kuunteleminen. Lisäksi esiin nousi useita konkreettisia asioita, joita muuttamalla hoivakodin arjen pyöritystä ja työntekoa voitaisiin helpottaa. Pienryhmissä työstettiin myös palvelukodin työprosessit kuntoon ja samalla pyrittiin purkamaan esiinnousseet pullonkaulat. Me kutsumme pullonkauloiksi muuttuvaa toimintaa sähläykseksi. Sähläys voi käsittää hyvinkin pieniä ja mitättömältä kuulostavia asioita, mutta kertautuessaan ne hankaloittavat työtekoa ja pilaavat työilmapiiriä, Leena Kreus sanoo. Yksi esiinnoussut asia oli asukkaiden pyykinpesu, joka oli muodostunut arkea hankaloittavaksi sähläykseksi. Hoitajat pesivät yhdessä asukkaan kanssa pyykkiä jatkuvalla syötöllä. Me päätimme ottaa tietyt pyykkipäivät käyttöön ja näin vapautui aikaan varsinaiseen tehtäväämme eli huolenpitoon asukkaista. Toiminnan järjestelmällisyys helpottaa sekä työntekijöiden että asukkaiden elämää, Pihla Linnainmaa kertoo. Mainio Vire Mainio Vire on vuonna 1999 toimintansa käynnistänyt Suomen suurimpia hoivapalveluja valtakunnallisesti tuottava yritys. Yhtiö työllistää reilut tuhat hoiva-alan ammattilaista. Mainio Vireellä on yli 40 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Pulinat pöytäkirjaan Pienryhmämallin mukaisissa kokouksissa pidetään ns. pulinapöytäkirjaa ja toimenpidelistaa. Pulinapöytäkirjaan kirjataan kokouksissa puhutut asiat arkikielellä reaaliaikaisesti. Toimenpidelistalle nostetaan kehitystä kaipaavat asiat, lisätään niille aikataulut sekä vastuuhenkilöt. Pulinapöytäkirja ja toimenpidelista varmistavat, että ryhmässä sovitut asiat tulevat varmasti tehdyiksi. Mainio Vireessä saatiin Turun ja Lahden yksiköiden pienryhmämallikokeiluista niin hyviä tuloksia, että yhtiön johtoryhmässä päätettiin ottaa malli osaksi yhtiön strategiaa ja osallistavaa johtamista. Mainio Vireen oma pienryhmämalli on nimeltään Mainio Kehittyy eli MaKe-ryhmä. Haluamme levittää MaKe-mallin kaikkiin yksiköihimme. Tämä tavoite vaatii etenkin esimiesten kouluttamista, jotta he ymmärtävät olevansa ryhmässä tasavertaisina muiden kanssa. Ryhmässä jokaisella on vain yksi ääni ja myös vastuu jakautuu kaikille, Leena Kreus sanoo. MaKe-ryhmät toimivat nyt jo yli 15:ssä Mainio Vireen yksikössä. Tavoitteena on, että 80 prosenttia yksiköistä käyttää pienryhmämallia vuoden 2011 loppuun mennessä. Myös Turun yksikkö on ottanut pulinapalaverit osaksi toimintaa pilottivaiheen jälkeen. Me aloitamme nykyään viikkopalaverimme aina pienryhmämallin mukaisella pulinatuokiolla ja kirjaamme esiin tulleet asiat ylös. Kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittymiseen, Pihla Linnainmaa toteaa. Pienryhmämallin etuina MainioVireessä nähdään avoimuus ja keskustelun lisääminen. Asioita käsitellään yhdessä eikä esimerkiksi toisten selkien takana. Toimintamalliin kuuluu, että kaikkien yksiköiden pulinapöytäkirjat ovat vapaasti 11

12 Työhyvinvointi nähtävillä Mainio Vireen tietojärjestelmässä, jotta hyvät käytännöt ja ideat on helppoa jakaa toisille yksiköille. Pienryhmämalli on todella yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Emme ennen tätä hanketta olisi ikinä uskoneet, kuinka paljon sen avulla voi toimintaa kehittää. Uskon, että tämä on hyvä tapa tukea hoiva-alan työssäjaksamista ja -jatkamista, Leena Kreus vakuuttaa. Toiminta kehittyy jatkuvasti Hoiva-alan Tuottavuus Talkoiden loppuraportti julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Loppuraportin julkaisu ja hankkeen päättyminen eivät suinkaan tarkoita kehityksen loppua. Turun Ykköskodissa on parhaillaan menossa ISO 9001 mukainen laatujärjestelmän sertifiointiprosessi, jonka yhteydessä koostetaan mielenterveyskuntoutujien hoidon toimintakäsikirja. En usko, että ilman Tuottavuus Talkoot -hankkeen mukanaan tuomaa uutta toimintamallia olisimme voineet lähteä rakentamaan toimintajärjestelmää ainakaan tällä aikataululla, Leena Kreus sanoo. Turun yksikön lisäksi myös toisessa pilottikohteessa Lahdessa on saatu hankkeesta hyviä tuloksia. Lahden Vire Kodissa ovat henkilöstön sairauspoissaolot lähes puolittuneet edelliseen vuoteen verrattuina. Asukkailta saatu palaute antaa minulle työn iloa, Helena Koskinen sanoo. Tuottavuus Talkoiden ansiosta omahoitajien työ on muuttunut enemmän kokonaisvastuuksi asukkaan hyvinvoinnista. Olemme keskittyneet perustehtävään ja asukkaiden onnellisen elämän mahdollistamiseen sähläyksen ja turhan työn sijasta, Leena Kreus toteaa. Kysymme nyt myös säännöllisesti talon asukkailta mielipidettä omaohjaajien työstä ja yleensä palveluistamme ja otamme mielipiteet huomioon toimintaa kehittäessämme. Lopultahan tässä on kyse nimenomaan asukkaista ja heidän hyvinvoinnistaan. Asukkaiden kanssa työskentely ja heiltä saatu palaute on se, joka antaa minulle työssäni iloa ja onnistumisen kokemusta, Helena Koskinen sanoo. Tuottavuus Talkoot Toimintaan saatu järjestelmällisyys helpottaa sekä työntekijöiden että asukkaiden elämää, Pihla Linnainmaa kertoo. Tuottavuus Talkoot on Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoima, eri toimialoilla toteutettava tutkimus- ja kehityshanke, jossa kartoitetaan työelämän laatua ja keinoja sen kehittämiseksi. Hankkeessa aktivoidaan työelämän, arjen ja työsuojelun parhaita käytäntöjä sekä tutkitaan luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista. Kehittämismenetelmänä käytetään pienryhmämallia. Tammikuussa 2010 käynnistynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. Mukana on 14 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiota. Ilmarinen on mukana tukemassa hanketta. 12

13 Kolumni Ammatillinen itsetunto Olen käynyt ravintolassa monta kertaa. Tiettyinä aikoina olen jopa luuhannut siellä. Yhtä kertaa en unohda. Olimme ystävieni kanssa ruotsinlaivalla. Pyrkimyksemme oli ottaa laivasta kaikki irti ja päädyimme aterioimaan aluksen á la carte -ravintolaan. Menu vaikutti erinomaisen hyvältä. Yksi meistä halusi briljeerata viiniosaamisellaan ja valitsi viinit eri ruokien kylkeen. Tarjoilijamme, eläkeikää hipova herrasmies, tuumasi, että valinnat olivat oivia, mutta että vieläkin ryhdikkäämmän kokonaisuuden saatte, jos valitsette nämä ja nämä viinit. Alistuimme tarjoilijan tahtoon. Olihan hän ammattilainen. En muista lainkaan mitä söin tai join, mutta muistan edelleen, kuinka tunnekuohuissa olin jokaisen haarukallisen ja siemaisun jälkeen. Mikä autuus! Mitkä maut! Mitkä tuoksut! Olenko todellakin ansainnut jotain näin herkullista? Aterian jälkeen palkitsimme tarjoilijamme maksimaalisilla tipeillä ja ylistimme häntä verbaalisesti kaikille, jotka jaksoivat kuunnella. Mies itse otti kehut vastaan mukisematta. Hän tiesi olevansa alansa aatelia. Hänen kasvoiltaan paistoi outo ilmiö nimeltä ammattiylpeys. Se taisi olla ensimmäinen kerta, kun törmäsin kyseiseen sanaan sen varsinaisessa merkityksessä. Sehän on surullista! Soisin törmääväni ilmiöön joka mutkassa. Ennemminkin kuulen työn olevan sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä. Onko kysymys ihmisen laiskuudesta, uskalluksen puutteesta vai henkisestä lukosta? Mikä mahtaisi olla se porkkana, jolla saisi laiskankin riehaantumaan? Voiko työnantaja vaatia työntekijää tekemään duunia hymy huulilla? Jos sen virheen tekee, saa todennäköisimmin selän takana aika kivasti kyytiä. Mitäpä jos järjestäisi Villitse kolleegasi työntekoon hyvät palkinnot! kilpailun? Taannoin törmäsin eräässä kaupassa kylttiin, jossa luki isolla ASIAKASPALVELU. Luulin, että se tarkoittaa sitä, että täällä palvellaan asiakasta. Olin väärässä. Menin tiskille valtavien kantamusten kanssa horjuen. Kyselin pikkuruista tuotetta, jota en kaavaillut löytäväni ilman apua. Asiakaspalvelija vastasi, että kyllä, meillä on noita, tuolla ne on. Naama roikkui kuin poikamiesboksin verhot ja käsi nousi pelkästään osoittamaan suuntaa. Mitäpä siinä sitten kun kamat kasaan ja kohti uusia pettymyksiä. Kassallahan seuraava mököttäjä jo kyseli jonkun jäsenkortin perään. En malttanut olla kysymättä, että onko teillä kenties inhottava pomo, kun tuolla tavalla kostatte asiakkaille mököttämällä. Mistäs arvasit, kuului klopin väsynyt vastaus. Ohhoh. Parantamisen varaa siis siinäkin työyhteisössä. Ja mikä karmeinta: ammattiylpeys tiessään. Katja Ståhl On tutkittu, että ihmiset, jotka urheilevat vapaa-ajalla, voivat paremmin myös työelämässä. Kappas vaan. Voisikohan olla niin, että liikunta lisää luottamusta omaan kehoon ja näin ollen koko pakettiin? Arvelen näin. Laiskat ihmiset ovat samoja työelämässään ja kotonaan. Tekosyitä keksitään, ettei tarvitsisi tehdä mitään. Etenkään urheilla. Sellaiset ihmiset pitäisi ehdottomasti päästää vapaaksi luontoon. Ei sellaista persoonaa pidä hätyyttää työnteolla. Saattaa pian ahdistua. Ja ahdistuukin. Huonolla tuurilla saa muutkin ahdistumaan, jopa tuntemaan huonoa omaatuntoa työssä viihtymisestä. Muistan katsoneeni inhoten koulun matematiikan tunnilla innokkaasti viittaavia neropatteja. Mitä nuokin tuossa yrittää? Menisivät kotiinsa. Tämä kaikki vain siksi, etten itse viitsinyt vaivautua osallistumaan opiskeluun niin, että olisin tajunnut, että derivaatta on aivojumppaa, eikä siitä kuulukaan olla hyötyä maitokaupassa. Yrittämisestä ja onnistumisesta tulee hyvä mieli, Katja! Anna mennä vaan! Kuva: Jouni Harala 13

14 Elämäni kunnossa Teksti: Marianne Partanen Kuvat: Esko Tuomisto MIELEKÄS TYÖ JA VAPAA-AIKA PITÄVÄT TYÖKUNNOSSA Kari Helin on työskennellyt yli 25 vuotta perustamassaan konsulttiyrityksessä Innotiimissä. Ennen sitä hän loi uraa matemaatikkona ja kehityspäällikkönä. Helin viihtyy työelämässä niin hyvin, ettei työuralle näy loppua eikä hän laske piikkejä aamukammastaan. Helin on kuin oppikirjojen malliesimerkki suomalaisten pidemmistä työurista, joiden perään yhteiskunta ja yritysmaailma huutavat. Mikä on Helinin salaisuus? Mikä saa hänet pysymään ja viihtymään työelämässä? Luonteelleni sopiva työ on työinnostuksen ja pitkän urani salaisuus, paljastaa Kari Helin. Liikunnallisena miehenä Helin haaveili nuorena urheilijavalmentajan urasta. Ovet liikuntatieteelliseen eivät hänelle avautuneet ensi yrittämällä. Hän lähtikin opiskelemaan matematiikkaa, josta ponkaisi matemaatikon uralle isoon yritykseen. Tällä polulla Helinille olisi ollut tarjolla erilaisia uravaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei ollut riittävän kiinnostava. Helin valitsi toisen tien kuljettavakseen. Nykyisin hän valmentaa, tosin ei urheilijoita vaan organisaatioita, johtajia ja esimiehiä. Kirjoituskilpailu kouluttajan uran lähtölaukauksena Alanvaihtohaaveet vahvistuivat työpaikalla järjestetyssä luovuustestissä, johon Helin osallistui muiden työtovereidensa mukana. Menin luovuustestiin ja sain ihan nolla-arvosanat. Sen huonompaa tulosta ei olisi voinut saada. Silloin minua rupesi kiinnostamaan väite, että luovuuttakin voi treenata. Rupesin treenaamaan kirjoittamista, jossa olin aina ollut huono. Osallistuin erään yrityslehden kirjoituskilpailuun, jonka voitin. Silloin todella näin, että tällaisia asioita voi oikeasti harjoitella ja innostuin aiheesta. Mietin, miten näitä ideoita voisi soveltaa työelämään. Helin osallistui kirjoituskilpailuun esittelemällä kehittämäänsä Tuumatalkoot-menetelmää, jonka avulla palaverista saadaan tavanomaista luovempi. Kilpailun myötä useat yritykset kiinnostuivat Helinin näkemyksistä ja pyysivät häntä esittelemään ja opettamaan menetelmää. Tästä kirjoituskilpailusta alkoi Helinin ura kouluttajana, ja sillä tiellä hän on yhä. Tein kouluttajan hommia vähän aikaa sivutyönä matemaatikon työn ohessa. Jossakin vaiheessa ymmärsin, että kouluttaminen yksinkertaisesti kiinnostaa minua enemmän ja perustin yrityksen ensin kaverini kanssa. Myöhemmin oman yrityksen Innotiimin. Kiinnostava työ on jaksamisen avainjuttu Nykyiset tehtävät ovat Helinin mieleen ja työt motivoivat. Hän on löytänyt oman intohimonsa ja tekee työtä, josta aidosti nauttii. Yhtenä jaksamisen avaimena hän pitääkin itselleen sopivan työn löytämistä. Minä tykkään työstäni. Olen koko Innotiimin ajan tykännyt. Olen saanut tehdä mielenkiintoisia hommia eikä minua sen takia kiinnosta lopettaa töiden te- 14

15 kemistä ja jäädä eläkkeelle. Työt motivoivat minua. Helinin erityisosaamisalueita ovat muutosten johtaminen, ihmisten erilaisuus sekä innovaatiot. Hän kouluttaa organisaatioita ja johtajia. Myös kirjoituskilpailun sytyttämä kipinä on pysynyt elossa, ja hän on kirjoittanut teemoista useita kirjoja. Uusi teos työhyvinvoinnista on työn alla. Hän on myös kehittänyt useita työskentelymenetelmiä, joita käytetään yhteistyön kehittämisessä ja muutosten läpiviemisessä ympäri Eurooppaa. Epämukavuusalueella työskentely kuluttaa voimavaroja Helin ymmärtää hyvin niitä, joita työt eivät motivoi ja joiden työtehtävät eivät ole kauhean mielenkiintoisia. Tällaisessa tilanteessa eläkkeelle jääminen on houkutteleva vaihtoehto. Jos olisin jatkanut luonteelleni sopimattomissa hommissa, olisin jo varmasti uupunut työelämään ja valmis siirtymään eläkkeelle. Työelämässä jaksamisen kannalta Helin nostaa ykköskategoriaan itselle sopivan työn löytämisen. Töissä jaksamisen ehdoton edellytys on tehdä sellaista työtä, mihin tuntee intohimoa ja josta nauttii. Omalla epämukavuusalueella työskentely vie voimavaroja. Jokaisen pitäisi löytää semmoinen työ, jossa voi käyttää luontaisesti suurimpia vahvuuksiaan. Erilaisille ammateille tyypilliset luonteenpiirteet ja vahvuudet tunnetaan. Esimerkiksi asiakaspalvelijalta, myyjältä ja esimieheltä vaaditaan kaikilta erilaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Taipumusanalyysi on yksi keino löytää omat luontaiset vahvuudet. Yksi konkreettinen harjoitus selvittää itselle sopiva työ on ideoida itselleen täysin uusi toimenkuva. Harjoituksessa lähdetään listaamaan täysin puhtaalta pöydältä työtehtäviä, joita toivoisi omaan toimenkuvaan kuuluvan ja joiden tekemisestä nauttisi. Tehtävien ei tarvitse sopia millään tavalla nykyisiin työtehtäviin, vaan työnkuvassa saa olla mitä vaan, vaikkapa kolmiloikkaa. Palkka määräytyy sen perusteella, miten innokkaasti henkilö tekee tehtäviä, vinkkaa Helin. Tätä harjoitusta teettäessään Helin on havainnut, että valtaosa ihmisistä listaa ihannetoimenkuvaansa niitä tehtäviä, joita nykyisessä työssään tekee ja päätyy työtehtävän kaltaiseen toimenkuvaan. Osalla ei taas ole mitään yhteyttä nykyiseen työhönsä. Silloin hälytyskellojen tulisi soida ja henkilön kannattaisi pysähtyä miettimään, onko hän sellaisessa työssä, jota haluaa tehdä ja jossa viihtyy. Olisiko tällöin mahdollista kehittää työnkuvaa johonkin toiseen suuntaan? Kannattaisiko hakea ihan toisen tyyppisiin työtehtäviin? Positiivista energiaa vapaa-ajalta Aina ei ole mahdollista kehittää toimenkuvaansa siihen suuntaan kuin haluaisi ei- 15

16 Omasta kunnosta pitää huolehtia, paineita ei kuitenkaan tarvitse ottaa. Kari Helin Innotiimi Tervetuloa Ymmärrystä ja luovuutta muutosten johtamiseen -tilaisuuksiin! Ilmarinen järjestää asiakkailleen maksuttomia työhyvinvointiseminaareja ympäri Suomea. Kari Helinin (Innotiimi) ja Pekka Järvisen (Konsultointipraxis) Ymmärrystä ja luovuutta muutosten johtamiseen -tilaisuuksissa käsitellään johtamista muutosturbulenssissa sekä arjen innovaatiotaitoja. Toivotamme asiakkaamme tervetulleiksi tilaisuuksiimme! Joensuu Jyväskylä Helsinki Rovaniemi Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen verkkosivuilla osoitteessa kä työpaikan vaihtaminen ole mahdollista. Työn vastapainoksi on varsinkin tällaisissa tilanteissa tärkeä löytää mielenkiintoinen harrastus. Vapaa-ajasta ja harrastuksista voi tankata positiivista energiaa. Helin korostaa myös fyysisen kunnon yhteyttä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Omasta kunnosta kannattaa huolehtia, mutta paineita ei kuitenkaan tarvitse ottaa. Pääasia, että edes jonkin verran harrastaa liikuntaa, niin se vaikuttaa henkiseen puoleen ja jaksamiseen. Urheilullisen Helinin voi löytää vapaaajalta lenkkeilemästä, hiihtämästä tai golfaamasta. Suunnistus on ollut yksi Helinin lempilajeista, jossa hän on aikoinaan kilpaillut noin kymmenen vuoden ajan. Talvisin kilometrejä kertyy hiihtoladuilla yli tuhat. Kesäisin kuntoa ja mielenterveyttä hoidetaan golf-kentillä. Vapaa-ajalla Helin viihtyy myös kesäasunnolla, pienellä maatilalla Ruokolahdella. Yksi Helinin intohimoista ja energian lähteistä löytyy kesäasunnon metsistä. Hän tunnustautuu metsänpojaksi, joka viihtyy metsissä ja metsätöissä. Keksijä myös vapaa-ajalla Mökillä ja vapaa-ajalla näkyy myös keksijä- ja kehittäjäluonteen käden jäljet. Kesämökille syntyi ensimmäisenä automaattisesti ikkunat avaava ja sulkeva kasvihuone turvaamaan tomaatit kesän helleaalloilta. Toisella kertaa syntyivät puukärryt, joilla voi ajaa portaita ylös ja alas. Samaa ideaa on hyödynnetty lastenvaunuissa ja pyörätuoleissa. Olen luonteeltani kehittäjä. Nautin suunnattomasti, kun saan kehittää jotakin uutta. Onhan se kuin joku pakkomielle tai sairaus, mutta minä nautin siitä kaikesta, Helin naurahtaa. 16

17 Työ ja eläke Sairastuneelle tukea työssä jatkamiseen Sairastuneella on oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, määräaikaista kuntoutustukea tai pysyvä eläke, jos hän ei kuntoutuksenkaan avulla kykene jatkamaan työssä. Työeläkeyhtiö tukee ammatillisen kuntoutuksen avulla työhön paluuta, työpaikan vaihtoa tai ammatinvaihtoa, jos sairastunut ei terveydentilansa takia voi jatkaa entisessä työssään. Työkykyä arvioitaessa eläkeyhtiössä on lähtökohtana aina lääkärin kirjoittama lausunto terveydentilasta. Arvioitaessa otetaan huomioon jäljellä oleva työkyky, johon vaikuttavat mm. ikä, koulutus ja työkokemukseen perustuva ammattitaito, asuinpaikka ja se, onko saatavilla työtä, jota voi sairaudesta huolimatta tehdä. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke myönnetään määräajaksi kuntoutustukena. Ilmarinen käsittelee vuosittain noin uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta ja määräaikaisen kuntoutustuen jatkohakemusta. Ensimmäisistä hakemuksista noin 37 prosenttia myönnetään pysyvinä työkyvyttömyyseläkkeinä, 43 prosenttia määräaikaisina kuntoutustukina ja 20 prosenttia hylätään. Yleisimmin työkyvyttömyyseläkettä haetaan tuki- ja liikuntaelin-, psyykkisten- sekä sydän- ja verisuonisairauksien perusteella. Hakemuksen käsittelyaika on parhaillaan noin kaksi kuukautta, mikä on alan keskimääräistä käsittelyaikaa lyhyempi. Hakemusta käsiteltäessä Ilmarinen toimii yhteistyössä työnantajien, työterveyshuollon, työttömyyskassojen, Kelan sekä hoitolaitosten kanssa. Työnantajalta pyydetään esimerkiksi arviota työntekijän mahdollisuudesta palata nykyiseen tai muokattuun työhön ja tiedustellaan, millaisia toimenpiteitä työhön paluun edistämiseksi on yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa suunniteltu. Sairastuneen työntekijän työhön paluun ja työssä jatkamisen tukeminen on Kuntoutujien joukko kasvaa Ilmarisessa: vuodessa alkaa jo lähes yksi kuntoutus kolmea työkyvyttömyyseläkettä kohden 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuntoutujat Työkyvyttömyyseläkehakemukset ensisijainen tavoite, silloin kun se on mahdollista. Tämä pyrkimys näkyy muun muassa siinä, että määräaikaiset kuntoutustuet ovat vuosien varrella suhteellisesti kasvaneet verrattuna pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suuntaus näkyy myös hakemuksissa. Nykyisin kolmea alkavaa työkyvyttömyyseläkettä kohden käynnistyy yksi ammatillinen kuntoutus. Vielä kymmenen vuotta sitten kymmentä työkyvyttömyyseläkettä kohden käynnistyi yksi ammatillinen kuntoutus. Tuemme työssä jatkamista myös työhön paluuseen liittyvillä hankkeilla ja piloteilla, esimerkiksi tukemalla masentuneiden työhönpaluuta kevennetyllä mallilla

18 Työ ja eläke Päihdeongelmiin pitää puuttua Suomalaiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut alkoholi. Suomalaisessa työelämässä ei alkoholilla kuitenkaan ole enää juuri sijaa. Alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttö voi johtaa sairauksiin ja työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä rasittaa yksilön ohella myös työnantajaa. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Laura Nissinen Suomalaisten eniten käyttämä päihde on edelleen alkoholi. Suomalaisten alkoholin keskikulutus on kansainvälistä keskitasoa, mutta kulutus on kasvussa. Mitä suurempi on väestön alkoholin kulutus, sitä enemmän todetaan alkoholihaittoja ja -sairauksia. Jokainen suomalainen kuluttaa yli kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Tähän lasketaan siis mukaan kaikki ihmiset vauvasta vaariin. Eniten juova kymmenys kuluttaa puolet kaikesta alkoholista, sanoo Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen. Alkoholin suurkuluttaja on mies, joka käyttää alkoholia yli 24 ravintola-annosta viikossa tai kerralla seitsemän annosta. Naisilla suurkulutuksen raja on yli 16 ravintola-annosta. Noin suoma- Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen laista käyttää jatkuvasti alkoholia yli riskirajojen. Huolestuttavaa on se, että 90- vat siis suurimman osan Suomessa kulu- vuotiaat naiset ja miehet. Työikäiset juo- luvulta lähtien alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö sekä huumausaineiden käyttö että alkoholin ongelmakäyttö ja siihen liittetusta alkoholista. Karu fakta on myös, ovat lisääntyneet myös työelämässä. tyvät sairaudet ovat yleisimmin työikäisten kuolinsyiden Alkoholia käyttävät eniten takana. Alkoholismi johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle Alkoholismi aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia yhteiskunnalle, ja alkoholista johtuvat sairaudet kuormittavat terveydenhoitoa. Laskelmien mukaan tuhannen henkilön työpaikalla alkoholin riskikäytön kustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Seppo Kettunen on työssään tutustunut alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja niiden aiheuttamaan työkyvyttömyyseläkeriskiin. Noin 5 6 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään suoraan alkoholin aiheuttamien sairauksien vuoksi. Kuitenkin Eläke-Tapiolan ylilääkäri Maarit Gockelin tekemän tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosentissa uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on taustalla alkoholiriippuvuus. Työkyvyttömyyseläkehakemuksien tilastoihin kirjataan vain kaksi pääsyytä, jolloin alkoholiongelma jää useimmiten tilastoimatta. Alkoholin aiheuttamien ongelmien esiin tuomista työkyvyttömyyshakemuksissa saatetaan myös peitellä, Seppo Kettunen kertoo. Runsas alkoholinkäyttö pahentaa lähes kaikkia sairauksia ja voi haitata sairauden hoitoa, toipumista sekä kuntoutumista. Alkoholi aiheuttaa elimellisiä sairauksia, jotka alentavat toiminta- ja työkykyä. Alkoholisairauksia ovat muun muassa erilaiset maksa-, haima- ja hermostosairaudet. Alkoholiriippuvuus yhdistyneenä psyykkisiin ongelmiin aiheuttaa hoitamattomana myös työkyvyttömyysongelmia. Vuonna 2007 työeläkejärjestelmän voimassaolevista työkyvyttömyyseläkkeistä noin :ssa oli taustalla alko- 18

19 Päihdeongelmaan pitää puuttua varhain ennen alkoholinkäytön muodostumista vakavaksi haitaksi, sanoo Seppo Kettunen. holi. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle alkoholisairauden (pääsairaus) takia siirtyi noin ihmistä. Näissä luvuissa eivät näy Kelan myöntämät työkyvyttömyyseläkkeet. Millä keinoilla alkoholinkulutusta voitaisiin hillitä? Kaikenlaisia keinoja on mietitty ja kokeiltu. Tehokkaimpia olisivat alkoholiveron nosto ja keskioluen alkoholipitoisuuden laimentaminen. Tärkeä keino on myös valistus sekä yleensä suomalaisesta alkoholikulttuurista käytävä keskustelu. Kotioloista lähtevä malli alkoholin suurkulutukseen on usein lapsen omaan tulevaan alkoholinkäyttöön vaikuttava tekijä. Uusien tutkimusten mukaan alkoholiriippuvuutta esiintyy suvuittain. Perinnöllisten tekijöiden osuus päihderiippuvuudessa on arvioitu tutkimusten perusteella jopa noin 50 prosentiksi. Varhainen välittäminen ja puuttuminen Alkoholin ongelmakäyttöön pitää työpaikoilla puuttua. Jo työturvallisuuslaki ohjaa työnantajaa ehkäisemään työntekijöitä uhkaavia riskitekijöitä. Työpaikalle voidaan tehdä oma päihdeohjelma, jonka tavoitteena on saada alkoholiriskit ja -haitat sekä niistä aiheutuvat kulut vähenemään. Varhainen välittäminen ja puuttuminen tarkoittavat työntekijän auttamista ja ratkaisujen etsimistä heti ongelmien ilmetessä ennen kuin alkoholinkäyttö muodostuu todelliseksi työkykyä ja mahdollisesti myös työpaikan turvallisuutta uhkaavaksi ongelmaksi. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden päihdeongelmiin puuttumisessa ja hoitoonohjauksessa, mutta myös työtoverin tulisi auttaa esimiestä työkaverin ongelmien oikeassa tunnistamisessa, vaikka kyse olisi alkoholista, Kettunen sanoo. Työterveyslaitos pitää hyvänä keinona mini-interventiota eli alkoholin käytön ottamista puheeksi, riskikulutuksen tunnistamista ja neuvontaa juomisen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan interventio tehoaa parhaiten, kun suurkuluttajalle ei ole vielä syntynyt alkoholiriippuvuutta. Kuntoutuksella raittiiksi Päihderiippuvainen voidaan myös ohjata kuntoutukseen. Alkoholiriippuvuuden hoito alkaa useimmiten päihdekierteen katkaisuhoidolla. Kuntoutusta järjestetään sekä avokuntoutuksena että myös suljetussa ympäristössä. Avokuntoutus sopii parhaiten henkilöille, joiden oma motivaatio päihderiippuvuuden katkaisemiseen on kunnossa. Raitistumisen todennäköisyys paranee, jos potilaalla ei ole päihderiippuvuuden lisäksi mielenterveysongelmia ja hänellä on käytettävissään ihmissuhdeverkoston tuki. Alkoholiriippuvuutta hoidetaan muun muassa käyttäytymisterapeuttisilla ohjelmilla, perheterapialla, kognitiivisella terapialla ja AA-kerhon malliin perustuvalla vertaistuella. Lääkehoidolla pyritään lievittämään alkoholista aiheutuvia vieroitusoireita, riippuvuutta, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Ilmarisen kanssa yhteistyötä tekevän Kalliolan setlementin päihdekuntoutus lähtee työterveyden tekemästä työntekijän hoitoonohjauksesta, jota seuraa avotai laitoskuntoutus, verkostotapaamiset, jatkokuntoutussuunnitelma ja työterveyshuollon seuranta. Kalliolan kuntoutusohjelman läpikäyneistä 83 prosenttia on kuusi kuukautta hoidon päättymisen jälkeen pysynyt raittiina tai alkoholinkäytön riskitason alapuolella. Yksi tärkeimmistä tehtävistä kuntoutuksessa onkin kuntoutettavien oman motivaation raitistumiseen herättäminen ja vahvistaminen, Seppo Kettunen kertoo. Yhteistyössä Kalliolan setlementin kanssa tehdyn laskelman mukaan päihdekuntoutuksen takaisinmaksuaika ottamalla huomioon tervehtyneen työntekijän tuotantokapasiteetin kasvu on noin yhdeksän kuukautta. Lähteet: Työterveyskirjasto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kalliolan setlementti 19

20 Työ ja eläke Ei suinpäin eläkkeelle Työkokeilun kautta takaisin työhön Hannele Myllymäen työkokeilu sairausloman jälkeen alkoi neljän tunnin työpäivällä, piteni seuraavan kuukauden aikana kuuteen ja seuraavana kahdelsaan tuntiin. Hannele Myllymäki masentui ja uupui työssään, mikä oli seurausta hänen muista terveysongelmistaan. Paluuta työelämään helpottivat yhteistyö työnantajan, työterveyshuollon ja Ilmarisen kanssa sekä kolmen kuukauden työkokeilu. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Hannele Myllymäki sairastui vuosikymmeniä sitten suolistosairauteen, joka on elinikäinen ja puhkeaa usein nuorilla aikuisilla. Sairaus oli hyvässä hoidossa ja vaikka tilanne vaihteli, hän pärjäsi sen kanssa hyvin. Jatkuva kiire työssä, monet terveysongelmat, käsien krooninen ihottuma, sairaudet sekä tukija liikuntaelinten vaivat varjostivat kuitenkin työelämää, mutta työkyky ja jaksaminen säilyivät kohtuullisen hyvinä. Mutta kun hän reilu vuosi sitten sai kuulla, että suolistosairauden vuoksi oli kehittynyt vakava maksasairaus, hän masentui ja joutui jäämään reilu vuosi sitten sairauslomalle. Sairausloma kesti puoli vuotta. Tieto maksasairaudesta oli shokki kuin päin kasvoja olisi lyöty. Siitä alkoi uupuminen ja masennuskausi, tuntui, etteivätkö jo siihenastiset terveysongelmat olisi riittäneet, Hannele suree. 20

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Mieli 2011 - kansalliset mielenterveyspäivät Millainen kylä kasvattaa lapset tulevaisuuteen?. 4.2.2011 Puheenjohtajien yhteenvedot Puheenjohtajien yhteenvedot Sessioiden yhteenvedot 3.2. Kohti pohjalaista

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot