HYVINVOINNIN ASIALLA

Transkriptio

1 6 / 2013 RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI KUVA: ES VISUALS / KIMMO KARINEN SOME tulee väistämättä s. 14 Hyvissä tiloissa työnteko sujuu s. 18 S. 6 KASVISRAVINTOLA VEGANA KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN ASIALLA

2 SISÄLLYS 6 / 2013 TERVEYS & HYVINVOINTI 14 SOME TULEE VÄISTÄMÄTTÄ 18 HYVISSÄ TILOISSA TYÖNTEKO SUJUU 3 Puheenjohtajan palsta 4 Sissejä ja joulukuusia 6 Kasvisravintola Vegana kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asialla 8 Shopping Vaasa: Jotain uutta, jotain vanhaa 8 Vaasan Yrittäjät muuttivat nimensä ja valitsivat uuden puheenjohtajan 9 Yrittäjänaiset ovat innostuneita ja ylpeitä työstään 10 Yhdessä saamme enemmän näkyvyyttä 12 Uudet jäsenet 13 Kaupassa on turvallista? 14 SOME tulee väistämättä 16 Vaasan Yrittäjien Lakiapteekki 18 Hyvissä tiloissa työnteko sujuu 20 Tapahtumat & tapaamiset 22 Vuoden yrittäjät 24 Nyheter från Korsholms Företagare 25 Vähänkyrön Yrittäjien hallitus 26 Suomen Yrittäjien hallitus 10 YHDESSÄ SAAMME ENEMMÄN NÄKYVYYTTÄ 28 Kenen elämää elät? 6 KOKONAIS- VALTAISEN HYVINVOINNIN ASIALLA VAASAN YRITTÄJÄT RY Hietasaarenkatu Vaasa JAKELU Jäsenyritykset sekä sidosryhmät PAINOS: 1300 kpl, ILMOITUSMYYNTI Hietasaarenkatu Vaasa (06) Avoinna: ma pe klo 8 16 PAINOPAIKKA Wasa Graphics Oy PÄÄTOIMITTAJA Tuula Töyli ULKOASU JA AINEISTOT C2 Advertising y-pressi@c2.fi ILMESTYY (AINEISTO) 1/ (04.02) 2/ (26.03) 3/ (28.05) 4/ (13.08) 5/ (05.10) 6/ (16.11) TEEMAT VUONNA /13 Tietotekniikka & Tietoliikenne 2/13 Rakentaminen & Kiinteistöt 3/13 Liikenne & Matkailu 4/13 Teollisuus & Logistiikka 5/13 Kauppa & Palvelu 6/13 Terveys & Hyvinvointi

3 3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA uhlat on juhlittu, vuoden yrittäjiksi valitut saivat ansaitsemansa palkinnot ja huomionosoitukset Gaalassa. Arvostan todella korkealle palkittuja yrittäjiä kuin myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Jussi Järventausta, joka oli palkitsemassa yrittäjiä Gaalassa. Arkinen aherrus jatkuu, ajat ovat haasteellisia niin yrittäjille kuin yrittäjäjärjestöillekin. Vaasan Yrittäjille valittiin uudet jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle, valinnat onnistuivat mielestäni todella hyvin. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Uutela. Toivotan Jarmolle onnea ja menestystä haasteelliseen ja vaativaan tehtävään. Suomessa on yli yritystä, joista yli on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 45000:lla. Yritysmäärän kasvu on siis pääasiassa yksinyrittäjien varassa. Ja tulevaisuudessa tämä trendi vain voimistuu jos on uskominen Vaasan yliopiston professoria Vesa Routamaata. Suomi pystytään nostamaan suosta lisäämällä alkaville yrittäjille uusyritysten rahoitusta viisinkertaiseksi. Rahoittamista lisäämällä pystyttäisiin uusyrityskeskuksissa tekemään pitkäjänteistä ja tehokasta työtä uusien yrittäjien auttamiseksi. Routamaan laskelmien mukaan Ensimetrin kautta syntyneet yritykset tuottivat viime vuonna Tampereen seutukunnassa kunnille verotuloja 127 miljoonaa euroa ja valtiolle arvonlisäveroja yhteensä 437 miljoonaa euroa! Jos ei nämä tosiasiat herätä päättäjiä ruususen unesta, niin sitten ei mikään! Tässä näenkin yhden suurimmista haasteista yrittäjäjärjestöille tulevaisuudessa, pidetään hyvää huolta yksinyrittäjistä, unohtamatta pk-sektoria. Verkostoituminen on vahvuus kaikessa toiminnassa, varsinkin yksinyrittäjälle, he ovat ongelmiensa kanssa yksin. Jos yksinyrittäjä sairastuu, on melkein pakko mennä töihin, tai laittaa lappu luukulle. Olisiko tässä esimerkiksi yrittäjäjärjestöille haaste? Perustetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa ` työvoimapankki johon yritys voisi ilmoittaa oman alansa ammattilaisia jos yrityksen tilauskanta näyttää huolestuttavalta. Ei tarvitsisi välttämättä lomauttaa tai irtisanoa niitä hyviä ammattilaisia jotka kuuluvat tavallaan perheeseen, vaan laitettaisiin heidät pankkiin joksikin aikaa, kunnes yritys on saanut tilauskantansa taas täyteen. Kokemuksesta voin sanoa vuosikymmenten kokemuksella, raskainta urallani on ollut, kun on joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan pitkäaikaisia työkavereita! Aivan, kuka maksaa viulut, tämä olisi mielestäni ennakointitaso ennen työvoimatoimistoa, ja tähän pitäisi saada tukea joiltakin tahoilta! Olin valtuustossa tukemassa Kari Pastuhovin esitystä, että pidetään välivuosi pakolaisten vastaanotossa, päätös ei ollut yksimielinen omassa ryhmässämme! Abdi Osman kertoi oman kokemuksensa, tultuaan Somaliasta Neuvostoliiton kautta Suomeen vuonna 1990 Pohjalaisessa Hän on esimerkillinen maahanmuuttaja jotka otamme avosylin vastaan! Pahinta rasismia on, että maahanmuuttajia ei kannusteta töihin, vaan heille opetetaan tukilomakkeiden täyttöä. Työnteko liennyttäisi myös rasistista ilmapiiriä. Jos maahanmuuttajat onnistuisivat työelämässä ja koulutuksessa, perussuomalaisia ei olisi olemassakaan! Abdi Osman toteutti unelmansa ja perusti yrityksen Horn Afrikin, joka työllistää 110 ihmistä 37 eri maasta! Hänen mukaansa parhaat työntekijät ovat niitä, jotka eivät saa sossun rahoja. Kun pojat ovat vielä turvapaikanhakijoina, he tekevät töitä, töitä, töitä. Heti kun he saavat oleskeluluvan, he lopettavat, hän sanoo. Jos työntekijäni saisivat huomenna sosiaaliturvaa, kukaan ei saapuisi töihin! Haikein mielin jätän puheenjohtajuuden Vaasan yrittäjissä, on se ollut niin huikea ja palkitseva matka minulle, niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. En todellakaan jätä teitä hyvät yrittäjät, olen käytettävissänne edelleenkin niin kaupunginvaltuuston edustajana, kuin myös teidän muissa ongelmissa. Sydämeni sykkii aina, elämäni loppuun saakka yrittäjille! Sydämelliset kiitokset tästä hienosta ajasta toimitusjohtaja Tuula Töylille joka on todella alansa huippua valtakunnallisestikin mitattuna, kuin myös kaikille aktiiveille ja yhteistyökumppaneille. Päämäärien saavuttamisen salaisuus on siinä, että tietää mitä haluaa, uskoo sen saavuttamiseen ja tahtoo sen toteuttaa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PENTTI RISBERG Puheenjohtaja Vaasan Yrittäjät ry

4 Sissejä ja joulukuusia Kohta alkaa jouluähky! Pitäisi lähteä kiertelemään kauppoja ja ostamaan lahjoja perheelle ja ystäville. Odotan innolla kotiin kannettavia vähittäiskaupan mainoksia. Luen joka ikisen tarkkaan ja leikkaan jääkaapin oveen joululahjaideat. Siitä sitten otan nipun taskuun jouluhankintakierrokselle. Ostokset sujuvat sutjakkaasti, kun ideat ja ostopaikat ovat valmiiksi ajateltuina. Kiitos postiluukusta kolahtavista mainoksista! Miten kriittiseen, ansoja välttävään kuluttajaan voisi vaikuttaa? Suuri osa kuluttajista ei halua joutua perinteisen markkinoinnin houkuttelemaksi. Postiluukkuun liimataan tarra Ei mainoksia. Markkinointia pidetään turhina lupauksina. Petollisesti muokattuja naisten vartaloita, rypyttömiksi siloiteltuja naamoja, kaikenparantavaa onnellisuusjugurttia... Suoramainonta on tylsää paperisaastetta, joka pitää kantaa kierrätyslaatikkoon. TV-mainokset voi ohittaa, kun ohjelmat tallentaa digiboxilla. Tai mainoskatko on sopiva hetki käydä jääkaapilla. Miten kriittiseen, ansoja välttävään kuluttajaan voisi vaikuttaa? Pitää olla sissi! Yllättävät ja yksinkertaiset keinot herättävät huomiota, ilahduttavat, ovat usein halpoja ja ennenkaikkea niitä ei koeta markkinoinniksi, jolta pitäisi suojautua. Sissimarkkinointi tarkoittaa epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin (Jay Conrad Levinson). Siinä opetellaan ymmärtämään asiakasta ja tämän ongelmia ja etsitään hyödyllisiä ratkaisuja. Sissi markkinoi sosiaalisen median kautta, mutta etsii jatkuvasti myös uusia, innovatiivisia tapoja tavoittaa asiakas. Tähän tarvitaan aikaa, energiaa ja mielikuvitusta. Yrityksen markkinointibudjetti on rajallinen. Markkinointi on sijoitus ja sijoituksen tarkoitus on tuottaa. Pitää siis miettiä, mihin eurot käytetään. Tärkeintä ei ole rahamäärän suuruus, vaan rahan kekseliäs ja tehokas käyttäminen. Hullutkin ideat voivat toimia. Yrittäjän ei kannata toimia samoin kuin kaikki muutkin, pitää olla rohkea ja poiketa massasta. Tuttu on turvallista, mutta poikkeava on mielenkiintoista ja innostaa ihmiset puhumaan yrityksestä ja sen tuotteista. Ei pidä yrittää miellyttää tai tehdä koulussa opetettujen hienojen amerikkalaisteorioiden mukaan. Kaiken perustana on asiakkaan tuntemus, mutta sen jälkeen vain taivas on rajana sille, mitä voi tehdä. Markkinoinnin tarkoitus on herättää huomiota, esitellä tuote asiakkaan ongelman ratkaisuna, rakentaa hyvä asiakassuhde ja myydä. Yrittäjyyteen liitetään usein rohkeus ja lievä hulluus. Nämä ovat loistavia lähtökohtia sissimarkkinoijalle! Pitää olla sissi! Jari Parantainen on kirjoittanut kirjan sissimarkkinoinnista (Jari Parantainen: Sissimarkkinointi. Talentum Helsinki 2005). Siihen on kerätty hyviä esimerkkejä onnistuneista kampanjoista. Jotkut niistä ovat vaatineet paljon ajatustyötä, jotkut ovat syntyneet suorastaan vahingossa. Vuonna 2004 Bauhausin suomalaiset markkinointi-ihmiset huomasivat, että joulukuusia oli jäämässä käsiin yli 2000 kappaletta. Joulun markkinointirahat alkoivat olla vähissä ja kukaan ei pyhien jälkeen halua ostaa joulukuusta. Viimeistään loppiaisena ihmiset rehaavat varisevat kuusensa kerrostalon pihaan ja jätteenkuljettaja laskuttaa niiden hakemisesta. Siitäpä syntyi mainio idea: kokosivuilmoitus taloyhtiöiden asukkaille Hesariin. Hae kierrätyskuusi Bauhausista kympillä, niin saat panttilapun, jonka kanssa kuusen voi palauttaa joulun jälkeen. Palautuksesta saa kympin arvoisen lahjakortin. Miten Bauhausille kävi? Juttu jatkuu seuraavassa numerossa. PÄIVI BJÖRKMAN Yrityskummi Kirjoittajasta löydät lisätietoja osoitteesta 4

5 Vaasan talousalueen toimitilat Vuokraa ja Sijoita kivijalkaan KIINTEISTÖSIJOITUS Kokkokalliontie 8, VAASA Puh Fax Näistä kohteissa viimeiset tilat varattavissa! Lisätietoja ja muita toimitiloja osoitteessa Myymälä- ja liiketilaa Svennan Kulma (Opistokatu 15, Vaasa) Myymälätilaa erinomaisella sijainnilla. Lisätietoja: Jani Peräsarka, Ari Tyynismaa, Vapaana 393 m² 231 m² 173 m² Uusia myymälätiloja Kivihakaan (Gneissikuja, Vaasa) Uuden ohitustien varresta. Lisätietoja: Jani Peräsarka, Ari Tyynismaa, Vapaana 4400 m² 510 m²

6 Teksti: Anneli Frantzén Viestintätoimisto Impact Kansi- ja sisäkuva: ES VISUALS / Kimmo Karinen Kasvisravintola Vegana KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN ASIALLA Huldah Karlsson panostaa yrityksessään luonnonmukaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. 6

7 7 Kasvisravintola Vegana edistää terveellisiä elämäntapoja laajalla rintamalla. Ruokatarjoilun lisäksi ravintola myy ekologisia elintarvikkeita ja järjestää terveysaiheisia kursseja ja tapahtumia. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden kiinnostusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vegana toimii Galleria Wasan kakkoskerroksessa. Asiakaspaikkoja ravintolassa on 48. Ruokalistalta löytyy päivittäin useita lämminruokavaihtoehtoja ja tarjolla on myös erilaisia salaatteja, jälkiruokia ja välipaloja. Ruoka valmistetaan pääosin orgaanisesti tuotetuista raaka-aineista eikä niissä käytetä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Samat laatukriteerit pätevät myös ravintolan yhteydessä toimivaan ekokauppaan, jossa myydään viljaa, pähkinöitä, teetä, mehuja, hilloa, leipää ja muita peruselintarvikkeita. Konsepti Pietarsaaresta Veganan toimintaa johtaa amerikkalaissyntyinen Huldah Karlsson. Hän oli suunnitellut kasvisravintolan perustamista jo pitkään ja löysi oikean konseptin työskennellessään Pietarsaaren perinteikkäässä Vegana-ravintolassa. Välit entiseen työnantajaan ovat edelleen hyvät ja ravintoloilla on myös yhteistä markkinointia ja ostotoimintaa. Vaasa tuntui oikealta paikalta ravintolalle, koska kaupunki on tarpeeksi iso eikä täällä ollut ennestään kasvisruokaan erikoistunutta ravintolaa, Karlsson taustoittaa. Vegana on saanut hänen mukaansa hyvän vastaanoton vaasalaisilta ja terveystietoiset nuoretkin ovat ottaneet sen omakseen. Ravintolan asiakasmäärät vaihtelevat päivästä ja säästäkin riippuen. Etenkin aamupäivisin meillä käy paljon lounasruokailijoita. Vaasalaisten suosikkeja ovat italialaistyyppiset ruuat, kuten lasagnet ja pitsat, samoin erilaiset gratiinit, laatikkoruuat ja pihvit, Karlsson kertoo. Monet ovat myös todenneet yllättyneensä siitä, kuinka ravitsevaa kasvisruoka voi olla ja kuinka virkeältä olo tuntuu ruokailun jälkeen, Karlsson naurahtaa. Kasviksista saadaan kaikki tarpeelliset ravintoaineet ja proteiinit, kun niitä syödään tarpeeksi monipuolisesti. Lautaselle täytyy kerätä erivärisiä ruokaaineita, hän opastaa. Tulossa luentoja ja kokkikursseja Ravintolatoiminnan ja elintarvikemyynnin lisäksi Veganassa tullaan järjestämään erilaisia tapahtumia, kuten kokkikursseja, ruokanäytöksiä ja terveysaiheisia luentoja. Näiden osalta ravintola tekee yhteistyötä myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuksista peritään pieni osallistumismaksu ja osa niistä on kokonaan maksuttomia. Hinnoitteluperiaatteen taustalla on ravintolan omistajien elämänkatsomus. Veganalla on minun lisäkseni kaksi muuta henkilöomistajaa ja pienellä osuudella mukana on myös Adventtikirkko, jonka toiminnassa korostetaan terveellisiä elämäntapoja. Toimintaamme eivät määrittele liiketaloudelliset tekijät, vaan haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, Karlsson perustelee. Veganan kursseille ja luennoille voivat osallistua sekä ryhmät että yksityishenkilöt. Toimintaamme eivät määrittele liiketaloudelliset tekijät, vaan haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ruokatapahtumien tavoitteena on Karlssonin mukaan karistaa ennakkoluuloja kasvisruokien vaikeudesta. Kokkikursseilla opiskellaan ruuanvalmistusta käytännön harjoittelun kautta ja ruokanäytöksissä kokin työskentelyä seuraamalla. Ruokia maistellaan ja osanottajat saavat reseptit mukaansa. Lähiaikoina meille on tulossa muitakin tapahtumia. Tammikuulle olemme sopineet jo stop smoking kursseja ja työn alla on nyt koko kevään kattava ohjelma, hän kertoo.

8 Jotain uutta, jotain vanhaa Y-Pressin vuoden viimeinen numero on täällä ja on taas aika ihmetellä ääneen, miten vuosi onkaan kulunut nopeasti. Loppuvuosi on yleisesti aikaa, kun katsotaan taaksepäin kulunutta vuotta ja mietitään mitä kaikkea onkaan saatu aikaan, ollaan ylpeitä asioista, jotka on saavutettu ja otetaan opiksi niistä, jotka eivät ehkä menneet suunnitellusti. Samalla katseet siirretään tulevaan ja ensi vuoteen. On aika suunnitella mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mitä vanhaa otetaan mukaan ja mitä uutta keksitään sen seuraksi. Liikekeskustalla kulunut vuosi toi mukanaan niin tuttua juttua kuin uuttakin. Vaasa City Stormeja vietetiin komeasti sekä keväällä että syksyllä. Vaasa Opas julkaistiin perinteisesti toukokuulla ja loppuvuosi on kulunut joulun parissa mm. uutta Joulukuvastoa työstäen. Vuoden näyttävimmästä uutuudesta vastasi varmasti Eurooppalainen ruokatori, joka herätti kävelykadun täyteen kukoistukseen kesä-heinäkuun vaihteessa. Myös tuleva vuosi rakentuu pitkälti tuttujen kampanjoiden ja tapahtumien kautta. City Stormeja vietetään keväällä ja syksyllä ja kampanjaa kehitetään jatkuvasti, jotta se palvelisi kuluttajia mahdollisimman hyvin. Myös Eurooppalainen ruokatori palaa katukuvaan heinäkuulla. Kehittäminen ja elävöittäminen ovat kuitenkin työtä, joka ei lopu kesken. Uusi vuosi siis tuo myös uusia tapahtumia kaupunkiin, joista toivottavasti saadaan vakituisia vieraita vielä moneksi vuodeksi eteenpäin. Tapahtumia toivoisimme Vaasan katukuvaan lisää ja rohkaisenkin tässä nyt yrittäjiä ideoimaan vapaasti. Pienestäkin ideasta voi syntyä suuria juttuja kunhan vain rohkeutta löytyy. Usein ne hulluimmat ideat lopulta paljastuvatkin kaikkein parhaimmiksi. Eiköhän siis suunnata katse kohti uutta vuotta ja uusia seikkailuja. Ken tietää mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan! Vilkkaita Joulunaluspäiviä ja rentouttavia Joulun pyhiä! VAASAN YRITTÄJÄT MUUTTIVAT NIMENSÄ ja valitsivat uuden puheenjohtajan Vaasan Yrittäjien syyskokouksessa ke päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi. Uusi nimi on Vaasan Yrittäjät ry Vasa Företagare rf. Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jarmo Uutelan. Uutela on WASAGROUP Oy:n hallituksen puheenjohtaja. WasaGroup Oy on rakennus- ja kiinteistöalan konserni, johon kuuluu: Rakennusliikkeet WasaCon Oy ja WasaCon Kokkola Oy Konevuokraamo sekä teollisuuspalveluita tarjoava WasaTrade Oy Suunnittelutoimisto WasaPlan Oy Terästoimittaja WasaSteel Oy Kiinteistökehitysrahasto WasaGroup Funds Vaasan Yrittäjät Vasa Företagare hallitukseen valittiin: VUOSILLE Katja Rajala Heikki Tyrväinen, uusi Teresa Laine Puhakainen, uusi Susanna Ristiluoma Riku Koivisto, uusi Christian Petander, uusi Heikki Hovi, uusi Tommi Virkama, Vasekin edustaja Tanja Mäkelä, Vaasan Yrittäjänaisten edustaja Tiina Haapala, uusi, valittiin yhdeksi vuodeksi Esa Siltalopin tilalle HALLITUKSESSA JATKAVAT 2014 Heidi Similä Pentti Kananoja Esa Niemelä Susanna Slotte-Koch, Vaasan kaupungin edustaja LISÄTIETOJA: Jarmo Uutela, Pentti Risberg, Tuula Töyli Vaasan Liikekeskusta ry Raastuvankatu VAASA

9 9 Yrittäjänaiset ovat innostuneita ja ylpeitä työstään Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Suomen Yrittäjänaisten keväällä tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan yrittäjänaiset kokivat työnsä innostavaksi, monipuoliseksi ja vaihtelevaksi. Vastanneista 76 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Pitkät työpäivät, taloudellinen epävarmuus ja kiire aiheuttivat jonkin verran haittaa työssä. Myös työterveyshuollon järjestäminen oli osalla puutteena. Eteran ja Yrittäjänaisten tekemään työhyvinvointikyselyyn vastasi viime keväänä 167 yrittäjänaista. Runsas 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli yli 50-vuotiaita, vastanneiden keski-ikä oli 51 vuotta. Kyselyyn vastanneista 55 prosenttia toimi myös työnantajina. Yrittäjänaisten työkyky hyvä Vastaajista 71 prosenttia tunsi työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Vajaa kymmenesosa arvioi työkykynsä heikoksi. Yleinen hyvinvointi oli myös hyvä 62 prosentilla vastaajista. Vastanneista joka toinen yrittäjänainen oli järjestänyt itselleen ja yrityksen työntekijöille työterveyshuollon. Sairauksia oli vastaajilla jonkin verran, tavallisimpia olivat allergiat ja hengityselinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Sairastavuus lisääntyi jonkin verran iän mukana. Vastaajista suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että sairaus ei haitannut työtä. Työstä voimaa ja onnistumisen elämyksiä Lähes 90 prosenttia vastaajista piti työtään innostavana, monipuolisena ja vaihtelevana ja oli ylpeä työstään. Myös ammatillisen osaamisen koettiin olevan kunnossa. Vain ajankäytön hallinnassa ja riittävässä verkostoitumisessa koettiin ongelmia. Voimaa työhön saatiin eniten kodista, perheestä, harrastuksista ja vapaa-ajasta, mutta myös työstä itsestään. Työ, asiakkaat ja työstä saatu palaute toi onnistumisen elämyksiä. Eniten työssä kuormittivat kiire, pitkät työajat tai -päivät, epävarmuus työn jatkosta ja taloudesta sekä tekemättömät työt. Nämä asiat haittasivat noin 40 prosenttia. Vapaamuotoisissa vastauksissa tuli myös ilmi, että yksinyrittäjiä vaivasi usein työyhteisön puute. Pienyrityksissä ongelmaa aiheuttivat toisaalta rekrytointi- ja henkilöstöasiat. Lähes puolet ei pysty lomailemaan säännöllisesti Vastaajista 44 prosenttia pystyi pitämään säännölliset lomat melko tai erittäin huonosti. Myös säännöllisissä terveystarkastuksissa oli puutteita yli 30 prosentilla vastaajista. Noin 27 prosenttia vastaajista oli kokenut paljon stressin tuntemuksia. Työpäivän jälkeen itsensä usein kohtuuttoman uupuneiksi tunsi 37 prosenttia vastaajista. Vastaajien usko tulevaisuuteen oli kuitenkin hyvä: 80 prosenttia vastaajista uskoi terveytensä puolesta pystyvänsä työskentelemään ammatissaan vielä kahden vuoden kuluttua. Lisätietoa tutkimuksesta etera.fi ja yrittajanaiset.fi. Lisätietoa Eteran palveluista yrittäjille etera.fi/yrittaja

10 Teksti ja kuvat: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia Yhdessä saamme ENEMMÄN NÄKYVYYTTÄ C2 Advertisingin Mikko Vartiainen (vas.) ja Sebu Björklund suunnittelevat yhdessä VASEKin Sari Saarikosken kanssa hyvinvointialan yritysten yhteismarkkinointia. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvoja ja palvelusetelikoordinaattori Sari Saarikoski on tehnyt työtä hyvinvointialan yritysten ja seudullisen palvelusetelijärjestelmän kehittämiseksi jo usean vuoden ajan. Parhaillaan hän suunnittelee yhdessä C2 Advertising -mainostoimiston ja alan yrittäjien kanssa hyvinvointialan yritysten yhteistä markkinointikampanjaa. Olemme tavanneet sekä sosiaali- ja terveysalalla että muiden hyvinvointipalvelujen parissa toimivia yrityksiä ja keskustelleet markkinointitavoitteista, markkinoinnin kohderyhmistä sekä mahdollisista markkinointikanavista. Helmikuussa alkavalla kampanjalla on tarkoitus nostaa näiden yritysten tunnettuutta yksityisten, itse maksavien asiakkaiden keskuudessa, Saarikoski kertoo. Osa markkinointikampanjasta rahoitetaan Hyvinvointialan yrittäjyyden seudullinen kehittäminen -hankkeesta, jonka rahoituksesta 60 prosenttia tulee Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen yleistavoitteena on edistää yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta palveluntuotannossa sekä tukea alan yrittäjyyttä kasvun ja entistä paremman kannattavuuden saavuttamiseksi, joten hankkeen budjettiin on varattu rahaa myös alan yritysten tunnettuuden parantamiseksi nimenomaan itse maksavien asiakkaiden keskuudessa. Monet alan yritysten asiakkaista maksavat palveluista esimerkiksi kunnan myöntämällä palvelusetelillä tai ohjautuvat asiakkaiksi muulla tavoin julkisen sektorin kautta. Yrityksillä pitäisi kuitenkin olla ainakin puolet myös itse maksavia asiakkaita, Saarikoski laskeskelee. Kohteena itse maksavat asiakkaat Saarikoski muistuttaa, että itse maksavat asiakkaat voivat hyödyntää kotitalousvähennystä itselle tai omaisille ostamistaan palveluista ja siten palvelun varsinainen hinta jää yleensä kohtuulliseksi. Ensi vuonna kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee tämänvuotiseen verrattuna. Kampanjalla on tarkoitus nostaa näiden yritysten tunnettuutta yksityisten, itse maksavien asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden on vielä vaikea mieltää, että esimerkiksi kotisairaanhoitoa tai väliaikaista lastenhoitoa voi ostaa suoraan palvelun tuottajalta, ja sitä tietoa me pyrimme välittämään tämän yhteisen markkinoinnin avulla. Olemme muun muassa sopineet, että viemme yritysten yhteistä markkinointimateriaalia 10

11 11 vaasalaisille lääkäriasemille, joissa käy erilaisia hoivapalveluita tarvitsevia asiakkaita, hän sanoo. Kampanjan toteuttamiselle asettaa haasteita se, että hyvinvointialalla toimii monia erilaisia yrityksiä, jotka tarjoavat paljon toisistaan eroavia palveluita eri kohderyhmille. Se edellyttää sekä kampanjaan osallistuvien yritysten että asiakasryhmien segmentointia. Helmikuussa alkavan kampanjan tavoitteena Tavoitteena on herättää uusia kohderyhmiä yksityisten hyvinvointipalveluiden käyttäjiksi. on herättää uusia kohderyhmiä yksityisten hyvinvointipalveluiden käyttäjiksi ja auttaa samalla osallistuvia yrityksiä miettimään, mitä palveluita he haluavat tarjota ja kenelle. Me emme yritäkään etsiä markkinoita yksittäisille palveluille, vaan etsimme massavoiman avulla suurempaa näkyvyyttä osallistuville yrityksille, Sebu Björklund C2 Advertisingilta kertoo. Konkarikin haluaa osallistua Rintalan mukaan palveluntarjoajien lisääntyminen ja kuntatalouden kiristyminen näkyy sosiaali- ja terveyspalvelualalla myös Vaasan seudulla. Siksi nyt on oikea aika lähteä hakemaan uusia asiakasryhmiä yhteismarkkinoinnilla. Vaasan Senioripalvelun vastaava sairaanhoitaja Harri Hakala ja yrityksen perustaja Sirpa Rintala käyvät läpi uuden asiakkaan hoitosuunnitelmaa. Toivottavasti saman alan yrityksiä tulee ryhmään vielä lisää, niin saamme vielä paremmin näkyvyyttä paikallisissa kanavissa. Vuodesta 2007 lähtien Vaasan seudulla toiminut Vaasan Senioripalvelu Oy tarjoaa asiakkailleen laajan kirjon ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja. Suurin osa palveluista esimerkiksi kotisairaanhoito, hoivapalvelu, kodinhoitopalvelu, kuntoutus ja omaishoitajien sijaisuudet on suunnattu varttuneelle väestölle, mutta yritykseltä saa myös esimerkiksi tilapäistä lastenhoitoapua. Yrityksen palvelut ovat tuttuja esimerkiksi veteraaneille, joiden parissa yrityksen työntekijät ovat työskennelleet jo vuosia. Senioripalvelulla on erityisen hyvät valmiudet tuottaa kotisairaanhoitopalveluja, sillä sen palveluksessa on lähihoitajien lisäksi myös sairaanhoitaja ja kaksi terveydenhoitajaa. Meillä on melko vakiintunut asiakaskunta, mutta ikääntyvien asiakkaiden keskuudessa on myös paljon luonnollista poistumaa. Koska meillä on tällä hetkellä tilaa myös uusille asiakkaille, päätimme lähteä mukaan tähän markkinointikampanjaan, kertoo 13 henkilöä työllistävän yrityksen toimitusjohtaja, terveydenhoitaja Sirpa Rintala. Toivottavasti saman alan yrityksiä tulee ryhmään vielä lisää, niin saamme vielä paremmin näkyvyyttä paikallisissa kanavissa. Moni Senioripalvelun lähihoitajista on oppisopimuksen kautta valmistunut ja siksi juuri Senioripalvelun asiakkaiden tarpeisiin räätälöidysti koulutettu. Rintala toivoo saavansa markkinointikampanjan avulla sen verran lisää työtä, että kaikkien tuntipalkkaisten hoitajien ajanvarauskirjat täyttyvät.

12 Uudet jäsenet Vaasan Yrittäjät ry Avalon Nordic Oy Jussi Timonen Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Babel language Services Silke Rose Kääntäminen ja tulkkaus Byggnadsbyrå V.O. Mattila Ab Antti Mattila Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Dallas Pizza Palazzo Stefan Asplund Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Easy Test System Solutions Oy Marko Pensonen Sähkötekninen suunnittelu FysioClinic Vaasa Muu terveyspalvelu Hanken Fortbildning Vasa André Österholm Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa HK Keittiö Oy Mathias Abrahamsson Keittiö- ja saniteettitilojen kalusteiden vähittäiskauppa Idun s Apple Mia Hietikko Vaatteiden vähittäiskauppa Jenny Ekman F:ma Jenny Ekman-Kaivonen Urheilutoiminta JK-recycling Oy Jarkko Kallio Elektronisten komponenttien tukkukauppa Martin Hemming F:ma Martin Hemming Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 400 m²) Parturi-kampaamo Salon G Tania Pääkkönen Parturit ja kampaamot PricewaterhouseCoopers Oy Markku Koivumäki Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta SanCon Finland Ab Oy Peter Rosenholm Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Sk Edu & Publication Sonja Kurtén-Vartio Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Suvilahden Autopurkaamo Oy Jani Haapala Jätteen ja romun tukkukauppa T:mi Tanja-Maria Davidov Tanja-Maria Davidov Muu vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Taksipalvelu Mika Mäkynen Mika Mäkynen Taksiliikenne Tilitoimisto Harmony J.Lintala Jaana Lintala Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Waasa Drinking Duck Oy Ab Anne Rintamäki Ravintolat Waasa Maison Carita Silander Huonekalujen vähittäiskauppa Wasa Konditori och Brödbutik Ab Monica Asplund Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Vasaspedition Oy Dan-Erik Rönn Huolinta ja rahtaus Åsa:n verhoomopalvelut Åsa Rintamäki Huonekalujen ja kodin kalusteiden korjaus Östergårds Mekaniska Verkstad Christian Östergårds Metallien työstö Vähänkyrön Yrittäjät ry Auto- ja Rengasliike M. Aittola Martti Aittola Renkaiden vähittäiskauppa Mustasaaren Yrittäjät ry Ab Kaffe Lasse Lars Söderström Muu vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Bo Lång Ab Bo Lång Viljan, raakatupakan, siementen ja eläinrehujen tukkukauppa Emma Bodbacka Emma Bodbacka Parturit ja kampaamot Gräv BBJ Kaivu Ab Oy Göran Burman Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Korsholms Måleriservice Ab Stig Beijar Maalaus NS Finland Oy Ltd Kim Salonen Kodinkoneiden ja kodin sähkölaitteiden tukkukauppa Promedi Oy Ab Mikael Fredman Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut Sisustus-Casa Oy Katarina Kivistö Huonekalujen vähittäiskauppa SK Tuote Oy Eero Saikkonen Rakennusmuovien valmistus Solkatten Sofia Isaacs Kääntäminen ja tulkkaus StaffConsulting CS Camilla Staffans Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi Vivendo Jeanette Åbonde Muu vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä

13 KAUPASSA ON TURVALLISTA? Mistä tietää voit sen, talven tulon suloisen Näin kirjoitti viitasaarelainen palokuntanuori blogissaan. Vastaus tähän on kaikkien huulilla selviö: lumestahan sen ainakin tietää. Tuleekohan vastauksena kovinkaan monelle ensimmäisenä mieleen turvallisuuteen liittyviä asioita? Tämän artikkelin tarkoituksena on keskittyä kauppakeskusten ja liikkeiden turvallisuusnäkökohtiin huomioiden joulunaikainen asiakasmäärien lisääntyminen. Poliisin tilastojen mukaan joulusesongin aikana lisääntyvät myös varkauksien ja näpistelyjen sekä niiden kautta kaupanalaan liittyvä uhkatilanteiden määrä. Tarkoitukseni on kuitenkin rajata artikkeli koskemaan erityisesti paloturvallisuutta ja siinä poistumisen merkitystä. Kaupan alan turvallisuus rakentuu monesta eri tekijästä. Tavoitteena on henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden henkisen ja fyysisen terveyden sekä omaisuuden suojaaminen liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden varmistamiseksi. Turvallisuus on siis jo lähtökohtaisesti todettu tärkeäksi osaksi menestyvää liiketoimintaa. Eri vuodenaikojen mukanaan tuomat sesonkituotteet ja niiden myötä lisääntyvä myynti eivät tätä tavoitetta mitenkään muuta. Talven tulo tuo mukanaan joulun avauksia isommassakin mittakaavassa sen mukaan kuinka kaupan alan keskittymät tai taustayhteisöt ovat yhteistuumin lähteneet tähän liittyviä tilaisuuksia järjestämään. Kauppojen hyllyt on ladattu mahdollisimman täyteen erilaisia joulun ja talven tuloon liittyviä tavaroita. Kaikille halukkaille pitää pystyä sesonkituotteita tarjoamaan, minkä vuoksi myös varastot notkuvat pullollaan erilaista kausituotetta. Miten tämä asia sitten heijastuu turvallisuuteen? Ensimmäisenä mieleen tulee poistumisreittien avoimena pitäminen ja ovien avausvalmius ilman avainta. Turvallinen rakennuksesta poistuminen on huomioitava kaikissa tilanteissa, eikä väliaikaisiakaan tuotesijoitteluja poistumiseen varattujen reittien eteen sallita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että poistumistilanteessa ihminen käyttää samaa reittiä kuin sisään tullessa, joka ei aina ole järkevin eikä lyhinkään tie turvaan. Sen vuoksi onkin tärkeätä huomioida, että poistumisvalot- ja merkinnät toimivat. Samoin kuin turvallisuushenkilöiden nimeäminen, kouluttaminen ja harjoittelu antavat paremman mahdollisuuden selviytyä äkillisistä vaaratilanteista. Paniikkitilanteessa ihminen odottaa johtajuutta, mikäli ei osaa sitä itse ottaa. Ihmiset ovat poistumistilanteessa epäitsekkäitä ja ottavat erittäin halukkaasti mallia muista. Tällaisessa tilanteessa onnelliseen lopputulokseen päästään helpommin, jos toimintaa kaupankin puolesta johtaa henkilö, jolla on siihen tarvittavaa toimintakykyä, koulutuksen kautta saatua osaamista ja harjoittelua. Ihmis- ja tavarapaljouden joukosta on myös alkusammutuskalusto oltava helposti havaittavissa ja käyttöönotettavissa. Tässä onkin hyvä muistaa asiakkaiden valmius toteuttaa alkusammutustoimenpiteet, joka on toki nopeampaa, jos sammuttamiseen tarkoitettu välineistö on ilman etsimistä hyvin näkyvillä. Alkusammutustoimenpiteisiin on aikaa vain muutama minuutti, jonka aikana voidaan pelastaa paljon tai menettää kaikki. Vain harvat ihmiset suhtautuvat poistumiskehotuksiin vakavasti. Yleensä vaaditaan kaksi tulipalon tunnusmerkkiä, jotta ihmiset alkaisivat toimia; pelkät palokellot eivät välttämättä riitä. Ei ymmärretä savun määrää ja vaarallisuutta eikä myöskään tulipalon etenemisnopeutta. Ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti, järkevästi ja auttavat toisiaan niin kauan kuin kokevat oman poistumisensa turvalliseksi. Paniikin syntymisen välttämiseksi on huolehdittava siitä, että pakoteitä on riittävästi ja ne on merkitty selvästi. Pelastavien reittien vähäisyys ihmismäärään nähden synnyttää helposti kilpailun pakomahdollisuuksista. Tämän tyyppisistä kilpailuista on netin kautta katsottavissa murheellisia tapahtumia esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuneesta discopalosta. Itse tilanteessa paniikkia voidaan välttää kertomalla vaarasta ihmisille selkeästi ja lyhyesti, mitä on tapahtunut ja miten tulee toimia. Poistumisharjoitus, johon myös asiakkaat pääsevät osallistumaan auttaa selkeyttämään poistumiseen liittyviä osaalueita kuten se, että koko kiinteistössä on yhtenäinen turvallisuuskulttuuri. Pelastussuunnitelman on oltava kaikkien tiedossa. Turvallisuushenkilöstöä on nimetty riittävästi ja heillä on oltava toimivat vastuualueet. Alueet eivät saa olla liian isoja ja niiden jako voidaan toteuttaa esimerkiksi eri uloskäytävien osalle. Turvallisuushenkilöstön heijastusliivit antavat pitäjilleen auktoriteettia ja lupaa käskyttää luontevasti paniikkitilanteessa olevia ihmisiä. Hyvin koulutettu henkilökunta ja suojaustoimet ovat kokonaisturvallisuuden tärkeimmät osat, jonka voi linkittää kaikkiin työyhteisöihin toimialasta riippumatta. Kaupan alan toimijat kouluttavat jatkuvasti henkilökuntaansa palvelemaan asiakkaitaan myös erilaisten hätätilanteiden varalle. Ollaan kuitenkin varuillaan ja valppaana tekemällä huomioita turvallisuuspuutteista. Korjaustoimet turvallisuuden parantamiseksi ovat usein pieniä. Annetaan siihen sopiva tyrkkäys, jos aihetta eteen tulee. REIJO MALKAMÄKI Varautumispäällikkö Vaasan yrittäjät ry / asiantuntijavaliokunta

14 Teksti ja kuva: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia SOME tulee väistämättä Valtaosa suomalaisista käyttää jo somea eli sosiaalista mediaa. Siksi yritystenkin kannattaa sinne mennä. Mainostoimisto C2 Advertisingin toimitusjohtaja Tuukka Turunen neuvoi, miten yritys voi hyödyntää somea markkinoinnissaan. Panosta sisältöön, kuuntele asiakasta Sisällötöntä moskaa someen ei kannata paiskata. Aito, persoonallinen ja kiinnostava viesti saa lukijoita ja saa näkyvyyttä. Huono hautautuu unohduksiin. Näkyvyyttä voi tosin ostaa rahalla, melko edullisestikin. Somen juju piilee interaktiivisuudessa. Somen käyttö on onnistunutta, kun asiakkaiden ja yrityksen välille syntyy aitoa kommunikointia. Asiakkaiden kysymyksiin on vastattava nopeasti. Somessa on oltava valmis ottamaan vastaan myös kritiikkiä, Turunen muistutti. Pelkkä olemassaolo ei riitä somessa. Miettikää kenet haluatte tavoittaa, mitä kanavia käytätte, millainen on yrityksenne brändi ja persoona ja panostakaa sisältöön, Tuukka Turunen neuvoi Vaasan Yrittäjien jäseniä. Tuukka Turusen viesti oli selkeä: jos yritys haluaa saavuttaa etenkin nuoret asiakkaat, sen on hankittava näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Printtimediaa tarvitaan tulevaisuudessa lähinnä tukemaan verkossa tapahtuvaa viestintää, Turunen väitti. Sosiaaliseen mediaan ei pidä rynnätä suin päin. Ensin pitää suunnitella, asettaa tavoitteet ja miettiä mittarit, miten tavoitteiden toteuttamista seurataan. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa viestintää on suunniteltava aivan samalla tavalla kuin suunnittelette yrityksen muutakin markkinointia. Miettikää kokonaisuutta ja olkaa johdonmukaisia, Turunen neuvoi. Monta kanavaa, monta tapaa viestiä Sosiaalisen median kanavia on useita: Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest, Foursquare, YouTube, LinkedIn. Eri kanavissa voi kertoa eri asioista, Turunen vinkkaa. LinkedInissä kannattaa olla asiallinen, mutta Facebookissa voi kertoa vaikka vitsejä. Turunen kehottaa valitsemaan oman yrityksen luonteelle ja brändille sopivat kanavat. Joka kanavassa on hyvä esiintyä samalla, helpolla ja mahdollisimman lyhyellä nimellä, jotta seuraajat löytävät yrityksen. Etukäteen pitää päättää myös kohderyhmät, keitä yritys haluaa tavoittaa missäkin kanavassa. Vakk mukana kehittämässä alueen yritystoimintaa Marraskuun puolivälissä järjestetty SOMEtilaisuus oli yksi esimerkki Vaasan Yrittäjien ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen jo pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Pienyrityksille suunnattu koulutustilaisuus toteutettiin osana Vakk:n SyTyke-hanketta. SyTyke-hanke on valtakunnallinen aikuiskoulutusorganisaatioiden toteuttama työelämän kehittämishanke, jota Opetushallitus rahoittaa. Järjestämme erityisesti mikro ja pk -yrityksille niiden kehittämistarpeista lähtevää koulutusta, kertoo Jukka-Pekka Suoraniemi, joka vastaa hankkeen toteutuksesta Vakk:n osalta. SOME-tilaisuuteen osallistui parikymmentä Vaasan Yrittäjien jäsentä. Keväälle yrittäjille on suunniteltu vastaavanlaista aamutilaisuutta työhyvinvointiteemalla. 14

15 Tuossapa on yrittäjälle edullisesti tosi tilava salkku! Nokia Lumia /kk (24 kk sop.) Tai 336 (Alv 0 %) Elisa Toimisto Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina mukana. Alk /kk (Alv 0 %) Elisa Idea -liittymäpaketti Töiden tekeminen liikkeellä ei ole enää nopeudesta kiinni! /kk (Alv 0 %) 100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiilidata 4G LTE elisa.fi / verkkokauppa Varaa tapaamisaika elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark , pvm/mpm) Kaikki hinnat alv 0%. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela , ext-pasi.roimela@elisa.fi

16 Vaasan Yrittäjien Lakiapteekki K: Yrityksessäni on työntekijä koeajalla. Hänen toimintansa vapaa-aikana on mielestäni ristiriidassa yritykseni edustamien arvojen kanssa. Olen kuullut, että koeaikaankin liittyisi jonkinlainen irtisanomissuoja. Voinko irtisanoa työntekijän? Lähtökohtana on, että työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa koeajan kuluessa. Varsinaista irtisanomissuojaa ei koeaikana siis ole. Työsopimusta ei saa kuitenkaan koeaikanakaan purkaa syrjivällä, tasapuolisen kohtelun velvoitetta rikkovalla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työntekijän vapaa-aikanaan tekemät toimet ovat toisinaan koeajan jo päätyt- tyäkin oikeuttaneet itse työsopimuksen irtisanomiseen tai jopa sen purkamiseen. Perusteena on ollut toimenkuvan kannalta vakavassa ristiriidassa ollut tai työnantajan mainetta vakavasti vahingoittanut toiminta. Työntekijä on esimerkiksi saatettu tuomita vapaa-aikana tehdystä rikoksesta, joka on ollut vahingoksi myös työnantajan maineelle tai rikkonut olennaisesti työsopimukseen perustuvia velvollisuuksia. (Esim. KKO 2000:77 ja 2007:12) Poikkeuksellisesti myös muunlainen toiminta on saattanut oikeuttaa jopa työsopimuksen purkamiseen ilman irtisanomisaikaa (TT 2011:17). Kysyjän antamien tietojen perusteella ei voi antaa varauksetonta vastausta, koska työntekijän toimintaa tai työtehtäviä ei ole yksilöity. Purkamisoikeus koeaikana on pääsääntö. Purkamisoikeus voi puuttua vain, jos työntekijän toimet eivät liity varsinaiseen työnkuvaan millään tavalla ja purkua voitaisiin pitää epäasiallisena. HELI LEIKKOLA JA FIIA TAKALA Kirjoittajat ovat Vaasan Yliopiston lakiekonomiopiskelijoita Lähetä kysymyksesi lakiapteekille: Tapio Lae ylpeänä esittää: V.I.P. -luokan tilausbussi Tärkeiden asiakkaiden kuljettaminen on enemmän kuin siirtymistä paikasta A paikkaan B. Luksusluokan kokousbussissamme kokoustarjoilut onnistuvat helposti jääkaapin ja kahvinkeittimen avulla samalla kun projektiesittely toistuu näyttävästi kolmen screenin kautta. Käytä matka hyväksi keskittymällä oleelliseen me takaamme sujuvat siirtymät! KIITOS kuluneesta vuodesta! Nahkaverhoillut, yksittäiset erikoisistuimet käsinojalla käytävän molemmin puolin, omalla pöydällä DVD-soitin kolmella näytöllä Jääkaappi ja kahvinkeitin TILAUKSET info@tapiolaeoy.com tai puhelimitse (arkisin 8-19) (24h)

17

18 Teksti ja kuvat: Johanna Haveri Hyvissä tiloissa työnteko sujuu akustiikkaan ja puhdistettavuuteen, Knif sanoo. Valaistus ja ilmanvaihto ovat myös asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Jotkut työergonomit ehdottavat, ettei toimistotiloja kannattaisi rakentaa ikkunallisiin tiloihin epäsuoran heijastuksen välttämiseksi, mutta Knifin mielestä ikkunoilla on iso merkitys tilojen viihtyvyyteen. Heijastusongelmia voi vähentää erilaisilla kaihtimilla. Työfysioterapeutti Riitta Knif Mehiläisestä tietää, että tarkoituksenmukaiset työtilat ja -välineet helpottavat työntekoa. Varmasti jokaisella meistä on kokemusta siitä, kuinka paljon helpompaa työn tekeminen on viihtyisässä, sopivasti valaistussa tilassa, jonka lämpötila on sopiva ja sisäilma raikas. Toimitilojen hyvä sisäympäristö lisää tutkitusti työssä jaksamista ja työn tuottavuutta ja parhaimmillaan edistää tilojen käyttäjän terveyttä ja hyvinvointia. Työfysioterapeutti Riitta Knif lääkärikeskus Mehiläisestä näkee työpaikkakäynneillä monia erilaisia työtiloja ja kuulee suoraan työntekijöiltä, millaiseksi he kokevat työskentelyn tiloissa. Työpaikkakäynnit kuuluvat osaksi lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä, jotka pitäisi tehdä osana työterveydenhuoltoa 3 5 vuoden välein ja aina, kun työpaikalla tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi kun muutetaan uuteen toimitilaan. Uusia toimitiloja rakennettaessa tai vanhoja saneerattaessa voidaan materiaalivalinnoilla vaikuttaa merkitsevästi tilojen viihtyisyyteen ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi pintamateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa tilojen Meistä jokainen kokee valaistuksen, ilmastoinnin ja hälyäänet henkilökohtaisesti, mikä on erityisen haasteellista avokonttoritiloissa. Knifin mukaan yleisvalaistuksen olisi oltava maltillinen, mutta riittävä ja sitä olisi täydennettävä työpistekohtaisilla pöytävalaisimilla. Tämä on tärkeää jo sen takia, että vanhetessaan silmä tarvitsee enemmän valoa: kaksikymppiselle riittää puolet siitä valomäärästä, jonka nelikymppinen tarvitsee. Ilmanvaihdon ja lämpötilan säätäminen sopivaksi usealla eri henkilölle onnistuu yleensä vain kokeilemalla. Ääniongelmissa voivat auttaa seinien, kattojen ja lattioiden pintamateriaalien lisäksi erilaiset akustiset levyt ja sermit. Työpaikkojen ja kotien sisäilmaongelmat ovat nousseet pysyvästi julkiseen keskusteluun. Toimitilojen ja laitteiden hyvä huoltaminen ja puhdistus auttavat pitämään tilat hyvässä kunnossa. Kun jossain työpaikalla herää keskustelu sisäilman laadusta, kannattaa ensimmäisenä selvittää, milloin ilmastointikanavat on viimeksi puhdistettu, sillä pölyiset ilmakanavat levittävät pölyn tehokkaasti ympäri rakennusta, Knif neuvoo. 18

19 19 Toimivat tilat ja hyvät palvelut Kiinteistönkehittäjä Oy Vaasa Parks Ab vuokraa ajanmukaisia ja muunneltavia toimitiloja Futura -teknologiakeskustaloista aivan Vaasan energiateknologiakeskittymän sydämestä. Kymmenen viime vuoden aikana rakennetut Futura-kiinteistöt ovat erinomaisessa kunnossa ja niistä pidetään jatkuvasti hyvää huolta. Toivon, että käyttäjien kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdollisimman pieni. MIKKO HARJU Kiinteistöä ja sen laitteita huolletaan jatkuvasti. Meillä on erilliset palvelusopimukset teknisen huollon ja ylläpidon sekä piha-alueiden hoidon osalta. Lisäksi Futura-talojen yhteisten sisätilojen siisteydestä vastaa yksityinen siivousliike, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n kiinteistöpäällikkö Mikko Harju. Nykyaikaisen talotekniikan ansioista Futura-talojen ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys pystytään säätämään tilojen käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi avokonttoreissa ilmastointia voidaan säätää jopa jäähdytyspalkeittain. Harju toivoo, että Futura-talojen käyttäjien kynnys ottaa yhteyttä vuokranantajaan olisi mahdollisimman pieni. Silloin toiveisiin pystyttäisiin tarttumaan ilman viiveitä. Normaalin ylläpidon lisäksi teetämme tarvittaessa myös isompia huoltoja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Esimerkiksi tänä vuonna nuohosimme ja säädimme Futura I -talon ilmanvaihtokanavat ja ensi vuonna sama toimenpide on edessä Futura II:ssa, Harju sanoo. Lisätietoa toimitiloista: Tobias Laxell myyntipäällikkö Oy Vaasa Parks Ab puh tobias.laxell@vaasaparks.fi Jatkuva ylläpito ja tarvittava huolto pitävät Futura-talojen ilmastoinnin ja muun kiinteistöautomaation kunnossa. Järjestelmää voidaan valvoa ja säätää joko etäyhteyden kautta tai paikan päällä, kuten huoltomies Markku Enberg tässä tekee. TOIMITILAN METSÄSTÄJÄN! MUISTILISTA Etsiessäsi uutta toimitilaa kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: sijainti ja toimintaympäristö - verkostoitumismahdollisuudet - potentiaaliset asiakkaat tehokkuus muunneltavuus viihtyvyys turvallisuus ilmanvaihto - sisäilman laatu - säätömahdollisuudet - jäähdytys/viilennys kesäisin palveluympäristö - ravintolapalvelut - kokoustilat - edustustilat - aulapalvelu - postituspalvelut - muut palvelut kasvumahdollisuudet pysäköinti

20 Tapahtumat & tapaamiset Kaupungille kauppakumppaniksi Ravintola Fondis Kaupungille kauppakumppaniksi tilaisuus toi Fondikseen paikalle maanantaiaamuna yhteensä noin 40 yrittäjää ja virkamiestä. Vaasan yrittäjien puheenjohtaja Pentti Risberg avasi tilaisuuden kahvin yhteydessä, tämän jälkeen Vaasan kaupungin hankintajohtaja Heidi Hirsimäki vuorostaan kertoi miten yrittäjät voivat olla mukana kaupungin hankinnoissa. Seuraava yhteinen hankintatilaisuus järjestetään Vaasan kaupungin valtuustosalissa. Y-Gaala Vaasan Yrittäjien pj Pentti Risberg jakoi yhdessä uuden pj Jarmo Uutelan kanssa puheenjohtajan palkinnot. Vuoden hallituksen jäsen Tuukka Turunen, Vuoden jäsen Marjo Nyström, Vuoden yhteistyökumppani Vaasan kaupungin hankintatoimi, Heidi Hirsimäki. Energialähettiläs Pentti Itkonen toi terveiset maailmalta Energinen yrittäjä Ke järjestettiin yhteistyössä Vasekin kanssa Energinen Yrittäjä tilaisuus. Taneli Pirskanen kertoi matala-asteisesta tulehduksesta, miten se vaikuttaa hyvinvointiin, otsalohko ja epigenettisyys hyvinvoinnissa. Mukana oli noin 50 yrittäjää xxxx

21 KÄSI, JOLLA VOITAT AINA Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan. Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa VIESTINTÄ IT-PALVELUT TIETOLIIKENNE SOVELLUKSET Anvia Yrityspalvelut Oy Pitkäkatu 37, Vaasa

22 Vuoden yrittäjät Som årets företagare i landskapet WASA DREDGING OY Som årets företagare i landskapet har valts ett företag som grundats Företaget jobbar inom en traditionell branch, men företagaren har utvecklat företaget och företagets arbetsmetoder till något unikt inom branchen Verksamheten bedrivs idag framgångsrikt i hela Norden. Företaget hade en omsättning 2012 på ca 20 miljoner euro men kommer under detta år att nå upp till ca. 25 miljoner. Av omsättningen kommer ca. 80% utanför Finland. Företaget sysselsätter idag ca. 35 personer. Kristian Backlund Vaasan Yrittäjien vuoden yrittäjä kategoriassa, Pienempi yritys KUMI-JÄRVINEN OY Kumi-Järvinen Oy on meille Vaasalaisille hyvinkin tuttu. Uskon, että suurin osa tämänkin lehdenkin lukijoista - ainakin miespuolisista - on joskus tämän yrityksen tuotteita käynyt ostamassa. Yritys on perustettu jo sodan aikana, eli Ensimmäisiä asiakkaita oli valtion määräyksestä Suomen armeija. Yrittäjät Veijo, Jarmo, Markku ja Jesse Järvinen. Tällä hetkellä Kumi-Järvinen toimii jo neljännessä sukupolvessa, eli takana on monta onnistunutta sukupolvenvaihdosta saman perheen sisällä. Yrittäjistä yksi mainitsi, että hänellä on ja on ollut hyvä elämä yrittäjänä. Tämä on asia, jonka me jokainen koemme erittäin tärkeäksi ja asia, jota meidän kaikkien tulee tavoitella. 22

23 23 Vaasan Yrittäjien vuoden yrittäjä kategoriassa isompi yritys PROHOC OY Yrityksen syntyhistoria on siitä erikoinen että yritys perustettiin aikoinaan rakkaudesta jääkiekkoon ja alkuperäisenä tarkoituksena oli tukea Vaasalaisen jääkiekon nousua kohti liigaa. Haasteiden kautta vuonna 2000 yrittäjä Martti Manner otti yrityksen siipiensä alle ja alkoi kehittämään liiketoimintaa kohti sitä menestystä mihin yritys tänään on päässyt. Vuosi 2013 on myös tärkeä vuosi yrityksen lähihistoriassa. Koska tänä vuonna yritys on turvannut tulevaisuutensa perheyhtiönä, kun onnistunut sukupolvenvaihdos on saatu maaliin. Yrityksessä on parhaillaan menossa voimakas liiketoiminnan kehittäminen tähtäimenä menestyvä kansainvälinen liiketoiminta. Yrityksen liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan noin 6 miljoonaa ja yritys työllistää vajaat 70 henkeä. Martti ja Matti Manner. Vähäkyrön yrittäjien vuoden yrittäjä SCANSOLO OY Vähäkyrön yrittäjien vuoden yrittäjäpalkinnon saaja on yritys joka on perustettu 1992, pahimman laman keskellä. Vaikeista ajoista selvittiin ja jokaisena vuotena on saavutettu kasvua. Vuonna 1997 yrittäjä sai apua vaimoltaan joka tuli hoitamaan yrityksen paperiasioita ja syntyikin yrittäjäpariskunta kehittämään yritystä. Vuonna 2008 yritys valittiin ABB Motors Oy:n vuoden toimittajaksi. Tänään yrityksen palkkalistoilla on kuten yrittäjät itse kuvastavat 20 todella hyvää työntekijää. Ari-Pekka ja Kaija Bergendahl.

24 Nyheter från Korsholms Företagare Först av allt vill jag välkomna alla nya medlemmar, det är glädjande att se att allt flera företagare vill vara med i vår verksamhet. Vi har nu mera än 60 medlemsföretag. Inte alls illa och en mycket bra bas att bygga vidare på. Jag vill också passa på och tacka de som suttit i styrelsen under den första verksamhetsperioden. Det har varit ett livligt deltagande på styrelsemötena och många goda idéer har fötts. En annan positiv sak är att det hela tiden bildats nya lokalföreningar inom Kust- Österbottens Företagare. Det stärker verkligen organisationen och gör det möjligt att samarbeta närmare med kommunorganisationerna i de kommuner vi har lokalföreningar. Jag är säker på att vi är på rätt väg och att vi via lokalföreningarna, KÖF och i slutändan Företagarna i Finland har en bra möjlighet att påverka beslutsfattandet på den högsta nivån. Korsholms företagare hade sitt höstmöte den och valde ny styrelse. Som ordförande fortsätter Kim Backman och nya vice ordförande är Reijo Einola och Eliina Puijola. Övriga medlemmar i styrelsen är Eva Klemets, Mia Karp, Timo Vieri, Sara Viklund och Tero Keskikuru. En annan positiv sak är att det hela tiden bildats nya lokalförening-ar inom Kust-Österbottens Företagare. Verksamhetsplanen är klar och vi kan med nöje konstatera att det redan har varit en hel del diskussioner med kommunen i olika frågor som berör oss företagare i Korsholm. Vi kommer givetvis att fortsätta dessa diskussioner och tillsammans med kommunens representanter och fullmäktigeledamöter göra Korsholm till en bättre plats för företagande. I verksamhetsplanen och våra projekt vill vi också lyfta fram både nyttan och nöjet med att samarbeta med andra företagare. Vi tror att sammanhållning mellan alla parter i området och nätverk bland företagen är viktiga byggstenar för framgång. Genom att stöda varandra kan vi uppnå saker som ingen av oss kunde uppnå ensam. Vi tycker också att det ska vara roligt att vara människa och företagare så vi vill bidra till att bygga upp en positiv anda och atmosfär på vårt område. För att kunna jobba med rätt saker vill vi gärna få igång en aktiv diskussion med våra medlemmar. Så när ni har något ni funderar på eller någon idé som kan förbättra verksamheten, tveka inte utan ta kontakt med någon i vår styrelse så för vi saken vidare! KIM BACKMAN Korsholms Företagare rf 24